Äitienpäivänä 2016 palkittavat äidit

Transkriptio

1 Äitienpäivänä 2016 palkittavat äidit Henkilökohtainen avustaja Satu Maarit Heikkilä (o.s. Kärkinen), Tuusula Satu Heikkilä syntyi Helsingin maalaiskunnassa. Satu Heikkilä päätti peruskoulun vuonna Vuonna 1989 hän avioitui rakennusinsinööri Jaakko Heikkilän kanssa. Perheeseen syntyi 14 lasta. Satu Heikkilä on työskennellyt henkilökohtaisena avustajana ja Fazerilla kiireapulaisena. Suurperheen äitiyden ohella Satu Heikkilä on perustanut omasta aloitteestaan Satun manna-apu yhdistyksen, joka jakaa viikoittain lahjoitettuja elintarvikkeita vähävaraisille lapsiperheille. Apu tavoittaa viikoittain yli 300 lasta ja aikuista. Perhe toimii tukiperheenä 7-vuotiaalle tytölle, joka sairastaa Downin syndroomaa. Terveydenhoitaja Riitta-Liisa Iso-Tuisku (o.s. Iikkola), Ilmajoki Riitta-Liisa Iso-Tuisku syntyi Lapualla. Riitta-Liisa Iso-Tuisku avioitui leikkaamotyöntekijä Esa Iso- Tuiskun kanssa vuonna Perheeseen syntyi 12 lasta, joista nuorin menehtyi viikon ikäisenä. Perheeseen kuuluu myös kaksi sijoituslasta. Vuonna 1993 hän valmistui terveydenhoitajaksi. Riitta-Liisa Iso- Tuisku on ollut mukana Unicefin toiminnassa sekä pitänyt kirkon pyhäkoulua lapsille yli 20 vuoden ajan. Hän on ollut perustamassa Peltoniemen koulun vanhempainyhdistystä ja toiminut aktiivisesti Lakeuden Taitovoimistelijoissa sekä Ilmajoen kisailijoiden uintijaostossa. Riitta-Liisa Iso-Tuisku on ollut aktiivisesti mukana myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ilmajoen yhdistyksen toiminnassa. Lehtori Tuula Annikki Juvonen (o.s. Toikkanen), Nivala Tuula Juvonen syntyi Viitasaarella. Hän avioitui vuonna 1986 hienomekaanikko Veli-Pekka Juvosen kanssa. Vuonna 1988 Tuula Juvonen valmistui filosofian maisteriksi ja perheen esikoinen syntyi. Hänen saamansa kielten opettajan virka vei perheen Nivalaan. Perheen isä menehtyi yllättäen vuonna Tuula Juvonen odotti tuolloin perheen nuorinta lasta ja jäi 11 lapsen yksinhuoltajaksi. Tuula Juvonen on toiminut perheen ja työnsä ohella Jokilaaksojen kieltenopettajat ry:n rahastonhoitajana. Hän on mukana myös vuosittain järjestettävien Suviseurojen kansainvälisyyspalvelun vapaaehtoisena. Puutarhuri Salme Kallio (o.s. Pakanen), Ii Salme Kallio syntyi vuonna 1952 Iissä. Salme Kallio kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1972, jonka jälkeen hän opiskeli tietoliikenne-insinööriksi ja myöhemmin puistopuutarhuriksi sekä hortonomiksi. Vuonna 1975 hän solmi avioliiton yrittäjä Jorma Kallion kanssa. Perhe kasvoi 12 lapsella. Perheen vanhemmat perustivat yhdessä puutarha-alan yrityksen, Kallion puutarhan. Oma yritys mahdollisti Salme Kallion työskentelyn kotona. Omat lapset ovat työskennelleet yrityksessä koulujen loma-aikoina, ja yrityksessä on ollut työssäoppimisjaksoilla kehitysvammaisia sekä erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Salme Kallio on ollut lukuisissa luottamustoimissa mm. Iin seurakunnan kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa, Ojakylän vaalilautakunnassa, koulu- sekä tarkastuslautakunnassa, Iin metsänhoitoyhdistyksessä ja Maaseutuseurassa sekä pyhäkoulunopettajana kaksikymmentä vuotta. Perhehoitaja Pirkko Marketta Kauppinen (o.s. Hämäläinen), Viitasaari Pirkko Kauppinen syntyi vuonna 1965 Viitasaarella. Peruskoulun suorittamisen jälkeen Pirkko Kauppinen on suorittanut perhepäivähoitajan kurssin sekä opiskellut oppisopimuksella parturi-kampaajaksi. Vuonna 1986 hän avioitui mittamies Raimo Kauppisen kanssa. Perhe toimi ensin viikonloppuisin lomatukiperheenä, mutta halu toimia sijaisperheenä vei mukanaan. He ovat toimineet lastensuojelussa yli 26 vuotta ja sijaisvanhempina yli 23 vuotta. Heille syntyi yksi biologinen lapsi ja tämän lisäksi perheeseen kuuluu kasvattityttö sekä seitsemän sijaislasta. Perheessä on ollut kaikkiaan lyhyt- tai pitkäaikaisessa sijoituksessa

2 70 lasta. Pirkko Kauppinen toimii Keitelepohjan nuorisoseurassa sekä oman kylän koulun vanhempainyhdistyksessä. Terveydenhoitaja, kätilö Elisa Annikki Kettunen (o.s. Karjalainen), Joroinen Elisa Kettunen syntyi Vaalassa vuonna Peruskoulun jälkeen hän kirjoitti ylioppilaaksi, jonka jälkeen hän opiskeli kätilöksi ja terveydenhoitajaksi. Elisa Kettunen on työskennellyt useammassa sairaalassa kätilönä ja vuodesta 2001 lähtien hän on toiminut Joroisten kunnan kouluterveydenhoitajana. Vuonna 1999 hän solmi avioliiton muusikko, opettaja Tomi Kettusen kanssa. Perheeseen kuuluvat adoptiolapsi, kaksi biologista lasta ja tällä hetkellä kaksi sijaislasta. Perheessä vierailee 10 tukiperhelasta säännöllisesti. Kaikkiaan perhe on ollut sijaisperheenä 24 lapselle ja tukiperheenä 19 lapselle. Elisa Kettunen on kolmatta kautta Joroisten kunnanvaltuutettuna. Tämän lisäksi hän on toiminut kunnan tarkastuslautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana sekä kirkkovaltuuston jäsenenä. Kauppias Kerttu Kaarina Korpunen (o.s. Lähteenmäki), Merikarvia Kerttu Korpunen syntyi Merikarvialla. Kerttu Korpunen kävi kansakoulun. Suomi joutui sotaan ja Kerttu Korpunen toimi sen aikana Pikku-Lottana. Sodan jälkeen, vuonna 1947 hän avioitui sekatavarakauppias Onni Korpusen kanssa. Perhe kasvoi kahdeksalla lapsella. Perheen kauppa, Sekatavarakauppa Onni Korpunen työllisti molemmat vanhemmat sekä perheen lapsia koulutyön ohella. Vuonna 1964 perhettä kohtasi suuri vastoinkäyminen kun perheen kauppa- ja kotitalo tuhoutui tulipalossa. Talo rakennettiin palon jälkeen uudelleen ja kauppa jatkoi toimintaansa. Kerttu Korpunen jäi leskeksi vuonna Kerttu Korpunen on ollut perustamassa Lauttijärven Martat ry:tä vuonna 1947 ja tämän jälkeen toiminut aktiivisesti yhdistyksessä 69 vuoden ajan. Tämän lisäksi hän on mukana Merikarvian seurakunnan toiminnassa, Sukuseura Korpunen ry:ssä sekä Merikarvian Sotaveteraaneissa. Kerttu Korpunen on toiminut Yhteisvastuu-kerääjänä 50 vuotta. Osastovastaava Armi Kaarina Kuusjärvi (o.s. Koskinen), Karkkila Armi Kuusjärvi syntyi Lopella. Vuonna 1970 hän avioitui ja perheeseen syntyi kaksi lasta. Armi Kuusjärven ollessa 26-vuotias kahden pienen lapsen äiti, hänen veljensä menehtyi äkillisesti ja perhe otti hänen kaksi lastaan kotiinsa asumaan perheen äidin ollessa kykenemätön huolehtimaan lapsista sairauden vuoksi. Vuonna 1984 perheen isä menehtyi syöpään. Vuonna 1985 Armi Kuusjärvi hankki perheelleen omakotitalon, jonne muutti myös hänen äitinsä, aikuinen veljensä ja menehtyneen veljen kolmas lapsi. Veljellä on Downin syndrooma ja äidin kuoltua vuonna 1995 veli on ollut Armin huollettavana. Työurallaan Armi Kuusjärvi on työskennellyt Hankintatukun lääketehtaalla ensin massanvastaavana, ja hän eteni myöhemmin urallaan puhtaanapito-osaston vastaavaksi. Armi Kuusela kehitti omaa ammattitaitoaan opiskellen 59-vuotiaana laitoshuoltajan opinnot Omnian aikuisopistossa. Siivooja Marja Liisa Laapio (o.s. Mikkola), Savonlinna Liisa Laapio syntyi Ylistarossa. Vuonna 1960 hän avioitui rakennusmestari Arvo Laapion kanssa. Pari kihlautui vuotta aiemmin ja kihlajaisten jälkeisenä päivänä pari joutui auto-onnettomuuteen. Liisa Laapio halvaantui toispuoleisesti ja sai aivovamman. Hänen piti opetella puhumaan ja liikkumaan uudestaan. Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Perheen isä kuoli vuonna 1977, ja Liisa Laapio jäi yksinhuoltajaksi. Hän on työskennellyt Savonlinnan kaupungilla 32 vuotta siivoojana. Työuransa aikana Liisa Laapio on ollut mukana ammattiyhdistystoiminnassa sihteerin tehtävissä. Eläkkeelle jäätyään hän on ollut mukana Suomen Punaisen Ristin Savonlinnan osaston Ystävätoiminnassa ja Nälkäpäivän lipaskerääjänä.

3 Savonlinnan seurakunnan toiminnassa hän on suunnittelemassa ja toteuttamassa vanhusten Ystäväpalvelun tapahtumia. Maatilanemäntä Sirkka Liisa Lötjönen (o.s. Saarinen), Parikkala Liisa Lötjönen syntyi Salmissa. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli kotiteollisuus- ja kotitalouskoulussa. Vuonna 1954 hän solmi avioliiton maanviljelijä Veikko Lötjösen kanssa. Perheeseen syntyi kuusi lasta. Perheen vanhemmat hoitivat molempien kotitiloja. Vuonna 1962 Liisa Lötjönen hankki puolisonsa kanssa sukupolvenvaihdoksella puolison kotitilan omakseen. Puolison vanhemmat asuivat myös tilalla perheen kanssa. Liisa Lötjönen toimi oman äitinsä omaishoitajana sekä myöhemmin myös puolisonsa omaishoitajana. Maatilan töiden ohella hän on työskennellyt perhepäivähoitajana Kesälahden kunnalla eläköitymiseensä saakka. Liisa Lötjönen on ollut jäsen sekä eri luottamustehtävissä Rajavaaran Marttayhdistyksessä 52 vuotta, hän osallistuu edelleen 86-vuotiaana toimintaan. Liisa Lötjönen on mukana Mikkolanniemen kyläyhdistyksen teatteritoiminnassa. Terveydenhoitaja Toini Kaarina Mikkola (o.s. Vihelä), Noormarkku Toini Mikkola syntyi Kalajoella. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen hän on opiskellut sairaan- ja terveydenhoitajaksi sekä suorittanut geriatrian erikoistumisopinnot. Vuonna 1974 Toini Mikkola avioitui rakennusmestari Kullervo Mikkolan kanssa. Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Vuonna 1996 perheen isä joutui vakavaan auto-onnettomuuteen. Hän vammautui ja joutui jäämään sairaseläkkeelle. Toini Mikkola on siitä lähtien toiminut puolisonsa omaishoitajana. Työuransa Toini Mikkola on tehnyt terveydenhuollon parissa mm. lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, eri sairaaloissa sekä lihasrappeuma- ja hengityshalvauspotilaiden hoitajana. Toini Mikkola osallistuu miehensä kanssa Satakunnan Aivovammayhdistyksen, Porin Seudun Kaatuneitten omaisten sekä Porin Rauhanyhdistyksen toimintaan. Opettaja Immaculee Mukakarera, Vantaa Immaculee Mukakarera syntyi Butaressa, Ruandassa. Hän valmistui opettajaksi vuonna Vuonna 1971 hän avioitui apulaislääkäri Charles Kabezan kanssa. Perheeseen syntyi 8 lasta. Perhe eli onnellista elämää Ruandassa sodan syttymiseen saakka. Perhe joutui jättämään kotimaansa ja alkoi vaikea pakomatka läpi Afrikan. Pakomatkan aikana perheen isä murhattiin raa asti Immaculee Mukakareran piileskellessä kolmen lapsen kanssa metsässä, osa lapsista pääsi pakenemaan juosten. Perhe päätyi vuonna 2005 kiintiöpakolaisina Suomeen. Immaculee Mukakarera on kannustanut lapsiaan opiskelemaan onnistuen siinä, sillä kaikki lapset ovat joko opiskelijoita tai työelämässä. Hän on itse kotoutunut Suomeen vapaaehtoistyön avulla. Immaculee Mukakarera on toiminut mm. suomen kielen opettajan avustajana sekä palkkatyössä Vantaan aikuisopistossa ja Emmaus Helsingin kirpputorilla. Hän on auttanut lukuisia maahanmuuttajia, myös täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. Hän suoritti suomen kielen yleisen kielikokeen 64-vuotiaana hyväksytysti. Perhehoitaja, yrittäjä Kirsi Maarit Mäntynen (o.s. Meriluoto), Jaala Kirsi Mäntynen syntyi Kuusankoskella. Peruskoulun jälkeen hän on opiskellut mm. keittäjäksi, lapsi- ja perhetyön perustutkinnon sekä työnohjaajaksi. Vuonna 1987 hän avioitui yrittäjä Veli-Pekka Mäntysen kanssa. He ryhtyivät sijaisperheeksi vuonna Perheessä on kolme biologista lasta ja pitkäaikaisessa sijoituksessa seitsemän lasta. Sijaisperhetyön lisäksi Kirsi Mäntysellä on oma yritys, joka tarjoaa työnohjausta, mentorointia, koulutusta, lastenhoitoa ja perhetyötä muille sijaisvanhemmille. Perhe on toiminut 26 vuotta tukiperheenä lapsille. Kirsi Mäntynen on toiminut Uimilan kyläyhdistyksen

4 puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. Vapaa-ajallaan hän on perehtynyt eläinten vaikutukseen lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Porotilan emäntä Inga Saara Näkkäläjärvi (o.s. Magga), Inari Inga Näkkäläjärvi syntyi Enontekiön Nunnasessa. Inga Näkkäläjärvi on opiskellut kansakoulussa ja jatkokoulussa. Hän avioitui vuonna 1981 poromies Jouni Näkkäläjärven kanssa, ja he saivat kolme lasta. Perheen elämä on poromiesperheen arkea, jossa vuoden kierto määrittää toimintaa. Inga Näkkäläjärvi on työskennellyt myös saamelaiskäräjien toteuttamassa Saamen kieli- ja kulttuurisiida -hankkeessa, jossa hän opasti saamelaisia nuoria ja vahvisti heidän identiteettiään. Lisäksi hän on työskennellyt saamen käsityön opettajana. Inga Näkkäläjärvi on suorittanut saamenkäsityökisällin tutkinnon, vaikka taidot ovat siirtyneet hänelle jo lapsuudenkodista. Inga Näkkäläjärvi on tehnyt kansainvälisestikin huomioidun työn tallentaessaan saamen käsityön tiuhtatöiden perinteisen malliston tuleville sukupolville. Luottamus- ja vapaaehtoistyössä hän on mukana Sallivaaran paliskunnan poroerotuksissa lukijana, Johtti sapmelaccat ry:n toiminnassa ja SamiSoster ry:n toiminnassa. Perhehoitaja Arja Inkeri Oja (o.s. Pullinen), Parola Arja Oja syntyi Pukkilassa. Arja Oja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna Seuraavana vuonna hän meni naimisiin. Vuonna 1987 hän valmistui vaatetussuunnittelijaksi. Työurallaan hän toimi Lähiöteatterin puvustajana. Perheeseen syntyi viisi lasta. Kahdella lapsista todettiin näkövamma jo vauvana. Toinen heistä sokeutui täysin alakoululaisena. Arja Oja on aktiivinen toimija Näkövammaiset Lapset ry:ssä Hän toimi yli kymmenen vuotta pääkaupunkiseudulla vapaaehtoisena vertaistukija ja järjesti näkövammaisten lasten perheille tapaamisia ja keskusteluiltoja. Vuonna 2002 Arja Oja suoritti Pride-kurssin ja seuraavana vuonna perheeseen sijoitettiin kolme huostaanotettua lasta. Ojien avioliitto päätyi eroon vuonna Vuonna 2009 Arja Ojan sukulaispiirissä tapahtui huostaanotto ja lapsi sijoitetiin perheeseen. Tällä hetkellä Arja Oja toimii kriisiperheenä ja perheessä on kolme sijoitettua tyttöä. Ensimmäiset kolme sijoitettua lasta ovat kotiutuneet biologiselle äidilleen. Arja Oja on toiminut Tuusulan Mikkolan koulun Koti-kouluyhdistyksen puheenjohtajana vuosina Myyntikoordinaattori Lotta Henrietta Suometar Paakkunainen (o.s. Soramies), Lohja Lotta Paakkunainen syntyi Vantaalla. Peruskoulun jälkeen Lotta Paakkunainen opiskeli lähihoitajaksi. Työurallaan hän on työskennellyt lähihoitajana ja myyntikoordinaattorina. Vuonna 2003 hän solmi avioliiton yrittäjä Jyri Paakkunaisen kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta ja perheeseen kuuluu puolison kolme tytärtä aiemmasta liitosta. Perheen esikoinen menehtyi vauvana sydänvikaan. Nykyään Lotta Paakkunainen on kotiäitinä, ja sen lisäksi hän toimii aktiivisena paikallisvaikuttajana Lohjalla. Hän toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nummen paikallisyhdistyksen hallituksessa, Kevyen liikenteen väylä Nummentielle -aktiivina sekä opetus- ja kouluraadin kokoajana ja puheenjohtajana. Hän on pitänyt kuntansa päätöksenteossa aktiivisesti esillä lasten hyvinvointia ja turvallisuutta. Pehmopaperijalostuksen koneapulainen Hilkka Orvokki Patama (o.s. Helin), Mänttä-Vilppula Hilkka Patama syntyi Juupajoella. Kansakoulun jälkeen hän suoritti konekutojakurssin Helsingissä. Vuonna 1948 hän avioitui sellunkeittäjä Martti Pataman kanssa. Perhe kasvoi 7 lapsella. Hilkka Patama oli kotiäitinä vuoteen 1959 saakka. Perheen isä sairastui tuberkuloosiin ja joutui useille sairaalajaksoille. Hilkka Patama aloitti työt Serlachiuksen paperitehtaalla puolison sairastuttua. Kolmivuorotyön ja 7-lapsisen perheen arjen yhteensovittaminen oli haasteellinen yhtälö. Perheen viides lapsi oli Helsingissä

5 Diakonissalaitoksella hoidettavana synnynnäisen sydänsairauden vuoksi. Vuonna 1972 marraskuussa perheen 11-vuotias poika menehtyi vaikeaan sydänsairauteen ja kuukautta myöhemmin isä. Terveystieteiden tohtori Aira Anneli Orvokki Pihlainen (o.s.ojanperä), Helsinki Aira Pihlainen syntyi 1946 Isokyrössä. Hän avioitui ekonomi Risto Pihlaisen kanssa vuonna Perheeseen syntyi kaksi lasta. Aira Pihlainen valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1968, kirjoitti ylioppilaaksi 1976, valmistui sairaanhoidon opettajaksi 1983 ja aloitti terveystieteiden opinnot. Vuonna 2000 hän väitteli terveystieteiden tohtoriksi. Sairaanhoitajana hän on työskennellyt Rovaniemellä ja Helsingissä. Opettajan ja osastonjohtajan tehtävissä hän on toiminut Helsingin sairaanhoito-opistossa ja Vantaan terveydenhuoltooppilaitoksessa (ammattikorkeakoulu) sekä vuoden 2000 jälkeen koututussuunnittelijana Helsingin kaupungin opetusvirastossa ja ylitarkastajana sosiaali- ja terveysministeriössä. Luottamustoimista viimeisimpiä ovat Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) jäsenyys ja Ilmari Helanderin Vanhusten säätiön hallitusjäsenyys. Ammattiliitoissa hän on ollut Tehyn, Sairaanhoitajaliiton ja Superin eettisissä toimikunnissa jäsenenä tai puheenjohtajana. Hän on toiminut lukuisissa luottamustoimissa Sairaanhoitajaliiton paikallisessa, alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa sekä SPR:n ensiapukouluttajana. Lasten peruskoulun ja lukion aikana hän on ollut koulujen johtokunnan jäsen. Perushoitaja Maija-Riitta Piironen (o.s. Kovalainen), Nurmes Maija-Riitta Piironen syntyi Sallassa. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli perushoitajaksi. Vuonna 1974 hän avioitui yrittäjä Risto Piirosen kanssa. Perheeseen syntyi kolme tytärtä. Perhe on ollut mukana Pelastakaa lasten lomakotitoiminnassa vuosina sekä toiminut sijaisperheenä. Perheeseen sijoitettiin kolme sisarusta pitkäaikaiseen sijoitukseen vuonna 1988, sitä ennen he olivat toimineet tukiperheenä sisaruksille jo kahden vuoden ajan. Sijaislapset ovat yhä kiinteä osa perhettä. Maija-Riitta Piironen on työskennellyt vuodesta 1990 perushoitajana Nurmeksen terveysasemalla lasten kasvettua. Maija-Riitta Piironen on ollut mukana Nurmeksen seurakunnassa vapaaehtoisena sekä luottamustoimissa mm. kirkkovaltuustossa, lapsi- ja nuorisotyönjohtokunnassa sekä pyhäkoulun ohjaajana. Seniorikauppias Marja-Terttu Mirjami Rahkonen (o.s. Kuronen), Imatra Marja-Terttu Rahkonen syntyi Ruokolahdella Kurosen kauppiassukuun. Vuonna 1965 hän avioitui Kari Rahkoseen kanssa, ja he yhdessä jatkoivat Marja-Tertun suvun urheilukauppaa kolmannessa polvessa. Perheeseen syntyi tytär ja poika. Perheen tytär, neljän lapsen äiti sairastui vakavasti ja menehtyi vuonna Marja-Terttu auttoi tyttären perheen kotona lasten ja kodin hoidossa paljon oman työnsä ohella. Marja-Terttu Rahkonen eli kiireistä yrittäjäelämää yli 40 vuotta yhdessä puolisonsa kanssa. Puoliso Kari menehtyi 2010 juuri eläkeiän saavutettuaan. Marja-Terttu on toiminut aktiivisesti useissa järjestöissä, mm. Räikkölän Martoissa, Imatran Seudun Karjalaisissa, K-seniorikauppiaissa. Marja-Terttu toimii tänä päivänäkin ns. kasvattajakauppiaana poikansa otettua kauppiasvastuun neljännessä polvessa vuonna Marja-Terttu palkittiin pitkästä yrittäjäurasta Suomen Yrittäjien Timanttiristillä Imatran Inkeriksi Marja-Terttu valittiin vuonna Familjevårdare Rose-May Linnea Raitio, Pargas Rose-May Raitio föddes i Pargas. Hon studerade till hjälpskötare vid Ekenäs Sjukvårdsskola skola. Hon ingick äktenskap med Reima Raitio år Rose-May Raitio har arbetat inom sjuk- och åldringsvården samt som diakonissa i en forsamling. Familjen fick inte biologiska barn så de fick idén om att anhålla om fosterbarn. Familjen fick sitt första fosterbarn år 1988 endast 10 dagar gammal. Senare fick familjen i rask

6 takt tre flickor till som alla var under tre månader när de flyttade till familjen Raitio. Familjen adopterade senare alla fyra flickor och uppfostrade dem som sina egna barn. Under årens lopp har det funnits 15 fosterbarn och av dem bor det ännu fem kvar i hemmet. Lastenhoitaja Seija Kaarina Salmivaara (os. Pirttisalo), Kotka Seija Salmivaara syntyi Pyhännällä. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli lastenhoitajaksi. Hän on ollut työsuhteessa lastenhoitajana Kotkan kaupungilla vuodesta Nuoruuden liitto pääty 20 vuoden jälkeen eroon, ja hän avioitui uudelleen peltiseppä Lasse Salmivaaran kanssa Seija Salmivaaralla on kolme biologista lasta, joiden lisäksi perheeseen on sijoitettu neljä lasta. Perheeseen sijoitettiin vuonna 1995 kolme alle kouluikäistä sisarusta. Perhe toimii myös tukiperheenä ja perheessä käy viikonloppuisin tukilapsia. Seija Salmivaara on toiminut Kymenlaakson Perhehoitajat ry:n puheenjohtajana sekä vertaisryhmän ohjaajana sekä valtakunnallisen Perhehoitoliiton hallituksessa. Seija Salmivaara on pitänyt koulun yhteydessä luontokerhoa ja järjestänyt leirejä ja kisamatkoja Kotkan Painimiehille. Vuonna 2013 Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä nimesi Seija Salmivaaran kotkalaiseksi isovanhemmaksi. Maatalon emäntä Terttu Orvokki Salo (os. Vesamäki), Sastamala Terttu Salo syntyi Punkalaitumella. Terttu Salo kasvoi äitinsä vanhempien hoivassa. Terttu Salo opiskeli kansa- ja jatkokoulussa. Vuonna 1960 hän avioitui maanviljelijä Pentti Salon kanssa. Perheeseen syntyi 8 lasta. Perhe kasvatti lypsy- ja lihakarjaa. Perheen kodissa asui isän sotaveteraanieno sekä Terttu Salon äiti, joista huolehdittiin heidän kuolemaansa saakka. Terttu Salo on ollut aktiivisesti mukana Mouhijärven seurakunnan kirkkovaltuustossa, Mouhijärven Eläkkeen saajat ry:n toiminnassa sekä Maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi hän on auttanut oma-aloitteisesti lähiseudun vanhuksia. Jordbrukare Ragni Alice Sundvik (född Smedslund), Pedersöre Ragni Sundvik föddes i Pedersöre. Ragni Sundvik har gått i folksskola och aftonskola och en 1- årig vandrande folkhögskola. Efter det studerade hon en kurs sylära. Hon ingick äktenskap med jordbrukare Sven Sundvik år 1950 och de fick fyra barn. År 1968 fick maken en stor stroke som förlamade hans hela högra sida och gav grav afasi. Ragni Sundvik tog huvudansvaret för allt i hemmet och lantgården. Hon tog även delvis hand om svärföräldrarna som bodde i samma hus. Ragni Sundvik har varit aktiv i Marthaföreningens verksamhet, i Pedersöre Pensionärsklubb och i Tondiktarna. Hon har skrivit dikter för egen del och till barn och barnbarn samt gett ut boken Tankar och dikter. Henkilökohtainen avustaja Raija Ulla Toivonen (os. Reinikka), Kiuruvesi Raija Toivonen syntyi Kiuruvedellä. Hän opiskeli peruskoulun ja laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Vuonna 1977 hän solmi avioliiton Leevi Toivosen kanssa. Perheeseen syntyi kaksi poikaa, ja vuonna 1988 kolmas vakavasti vammainen poika. Myöhemmin perheeseen syntyi keskosina kaksospojat, joista toinen kuoli syntymäpäivänään ja toinen pojista vaati pitkään erityistä hoitoa. Raija Toivonen on toiminut spinaalista lihasatrofiaa sairastavan poikansa hoitajana ja antanut periksi antamattomalla asenteellaan hänelle mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä sekä edetä opiskeluissaan ja työelämässä. Raija Toivonen on ollut Kiuruveden Invalidit ry:n puheenjohtajana kuuden vuoden ajan ja Kiuruveden vammaisneuvoston jäsen yli 20 vuoden ajan.

7 Maatalon emäntä, perhehoitaja Hilma Sofia Tuononen (os. Sieppi), Juuka Hilma Tuononen syntyi Inarissa. Hän opiskeli kansalaiskoulussa. Hilma Tuononen solmi avioliiton vuonna 1970 Pertti Tuonosen kanssa ja heille syntyi viisi lasta. Perheessä asui myös puolison äiti kuolemaansa asti. Jo nuorena Hilma Tuononen otti vastuuta kodinhoidosta ja porotalouden tehtävistä, myöhemmin hän toimi maatalon emäntänä. Hilma Tuononen on ollut aktiivisesti mukana sijaiskotitoiminnassa ja toiminut sijaisvanhempana yhteensä 13 lapselle sekä tukiperheenä 70 lapselle. Hilma Tuononen on toiminut aktiivisesti järjestö- ja vapaaehtoistyössä mm. keskustapuolueen Vesaiset - nuorisojärjestön ohjaajana, työvoimatoimikunnan jäsenenä ja Juuan seurakunnan kirkkoneuvostossa. Hänet valittiin Juuan Elliksi vuonna 2006, lisäksi hänet on palkittu Juuan yrittäjien Sisu-palkinnolla 2012, Pelastakaa Lapset Ry:n kultaisella ansiomerkillä, Vuoden emäntä-palkinnolla ja nuorisotyön seinäkello palkinnolla. Kirjastonhoitaja Sirkka Liisa Törmänen (os. Kujala), Reisjärvi Sirkka Liisa Törmänen syntyi Kuusamossa. Hän opiskeli merkantiksi, hammashoitajaksi ja myöhemmin työn ja perheen ohella ylioppilaaksi ja kasvatustieteiden kandidaatiksi. Sirkka Liisa solmi avioliiton Pentti Törmäsen kanssa vuonna Perheeseen syntyi 11 lasta. Haastetta kasvatustehtävään tuli, kun yksi lapsista sairastui leukemiaan. Sirkka Liisa Törmänen työskenteli konttoriapulaisena, hammashoitajana, kirjastonhoitajana, kurssisihteerinä sekä yliopisto-opintojen yhdyshenkilönä. Vapaaajalla hän on ohjannut lasten päiväkerhoa ja pyhäkoulua. Hän on myös ohjannut kehitysvammaisia nuoria kirjastossa ja toteuttanut kuntouttavaa taidekasvatusta posliinin- ja akvarellimaalauksen avulla. Sirkka Liisa Törmänen toimii edelleen Perhe- ja Diakoniatoimikunnan jäsenenä, sihteerinä sekä työyhteisönsä pääluottamusmiehenä ja lukuisissa työyhteisön EU- ja kansallisissa hankkeissa henkilökunnan edustajana. Lastenohjaaja Annikki Kaarina Vihavainen (os. Nieminen), Helsinki Annikki Vihavainen syntyi Helsingissä. Hän opiskeli päiväkerhon lastenohjaajaksi ja sihteeriksi. Annikki Vihavainen solmi avioliiton 1961 Veikko Vihavaisen kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Annikki Vihavainen toimi konttoristina ja myöhemmin lastenohjaajana ensin Malmin ja sitten Roihuvuoren seurakunnassa lähes 30 vuotta aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Annikki Vihavainen nautti suuresti lasten kanssa työskentelystä ja ammattikasvattajan tehtävästä. Hänen puolisonsa menehtyi syöpään vuonna Perhe toimi aktiivisena taloyhtiön, koulun, seurakunnan, musiikkiopiston, partion, Helsingin hiihtoseuran, Viipurin urheilijoiden sekä eri jalkapalloseurojen toiminnassa. Annikki Vihavainen on palkittu työstään Vuoden Roihuvuorelainen kunniakirjalla, seurakunnan kunniakirjalla, Helsingin hiihtoseuran kunniakirjalla sekä Suomen Kirkkomusiikkiliiton ansiomerkillä. Lähihoitaja Aune Elisabet Viljamaa (os. Marjakangas), Sievi Aune Viljamaa syntyi Nivalassa. Hän on opiskellut naiskotiteollisuuskoulussa, karjatalouskoulussa ja kodinhoitajan sekä lähihoitajan tutkinnot. Aune Viljamaa solmi avioliiton Perheeseen syntyi 12 lasta, joista ensimmäinen menehtyi keskosena. Nuorin lapsista on erityistä tukea tarvitseva. Aune Viljamaa on myöhemmin toiminut esimerkillisenä yksihuoltajana 11 lapselleen ja saattohoitanut sisarustensa kanssa 90-vuotiasta äitiään ja myöhemmin myös parantumattomasti sairasta siskoaan. Hän on toiminut Kiiskilänkylän äänestysalueen vaalilautakunnissa, Kiiskilän ala-asteen johtokunnassa henkilökohtaisena vara-jäsenenä, Haikolan koulun johtokunnan jäsenenä sekä erityiskoulun- ja 4Hyhdistyksen johtokunnassa. Aune Viljamaa on toiminut vapaaehtoistehtävissä rauhanyhdistyksellä päiväkerhonopettajana, keittiötöissä sekä siivoojana.