Konsernikatsaus ja tilinpäätös 2004

Transkriptio

1 Konsernikatsaus ja tilinpäätös 2004

2 Sampo-konserni Sampo on finanssikonserni, johon kuuluvat Pohjoismaiden ja Baltian johtava vahinkovakuutusyhtiö If, Suomen johtava pitkäaikaissäästämiseen erikoistunut pankki Sampo, jolla on tytärpankit myös kaikissa Baltian maissa sekä Suomessa ja Baltiassa henkivakuutusliiketoimintaa harjoittava Henki- Sampo, jonka lisäksi Sammolla on henkivakuutus- ja eläkerahastotoimintaa myös Puolassa. Lisäksi Sampo-konserni toimii Suomessa tietyillä markkinasegmenteillä Mandatum- ja Kiinteistömaailmaliikemerkeillä. If Vahinkovakuutus on Pohjoismaiden ja Baltian johtava vahinkovakuutusyhtiö, jolla on noin 3,6 miljoonaa asiakasta. Ifin vakuutusmaksutulo vuonna 2004 oli 4,1 miljardia euroa ja sen henkilöstömäärä on noin Sampo Pankki on pankki, joka on erikoistunut perinteisten pankkituotteiden kuten asuntolainojen lisäksi myös säästämiseen ja sijoittamiseen. Sammon pankkiasiakkaina on yli 1,1 miljoonaa ihmistä ja yli yritystä ja yhteisöä. Suomen lisäksi Sampo Pankki toimii Virossa, Liettuassa ja Latviassa, jossa liikemerkkinä on vielä Māras banka. Sammon pankki- ja sijoituspalvelutoimintojen henkilöstömäärä on noin Sampo-konserniin kuuluva Henki-Sampo on henki- ja eläkevakuutukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Lisäksi Sammolla on henkivakuutus- ja eläkerahastoliiketoimintaa Puolassa. Sammon henki- ja eläkevakuutusliiketoimintojen henkilöstömäärä on noin 400. Konsernin avainluvut Milj Muutos-% Tulos Liikevoitto Pankkitoiminta Vahinkovakuutus 478 Osuus osakkuusyhtiö Ifin tuloksesta Henkivakuutus Omistusyhteisö 20 4 Konsernin voitto tilikaudelta Osakekohtaiset avainluvut Tulos/osake, euroa 1,40 0, Substanssi/osake, euroa * ) 5,97 5,64 6 Osinko/osake, euroa ** ) 0,20 1,50 87 Volyymi Luottokanta Talletuskanta Rahastopääomat Vahinkovakuutustoiminnan maksutulo Henkivakuutussäästöt * ) Täydellä verovelalla vähennettynä. ** ) Hallituksen ehdotus Toimialojen välisiä sisäisiä osinkoja ja myyntivoittoja ei ole eliminoitu pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan eikä vakuutustoiminnan tulosanalyysissä, -erittelyissä tai tunnusluvuissa. Konsernin liikevoitosta em. erät on eliminoitu. Lisäksi liikevoittoon on lisätty/vähennetty maaliskuuhun asti yhdellä rivillä yhdistellyn Ifin omistusosuutta vastannut voitto/tappio. Tästä syystä konsernin liikevoitto ei ole yhtä kuin liiketoiminta-alueiden liikevoittojen summa. SAMPO KONSERNIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS 2004

3 Sisältö 2 Konsernijohtajan katsaus 4 Strategia 5 Tuottotavoitteet 5 Organisaatio 6 Emoyhtiön vuosi Sammon historia 10 Hallinto ja johto 15 Juridinen päärakenne 16 Hallitus 18 Konsernin johtoryhmä 20 Konsernin henkilöstö 21 Yritysvastuu 22 Osakkeet ja omistajat 26 Tilinpäätös 27 Sampo Oyj:n toimintakertomus Konsernituloslaskelma 40 Konsernitase 47 Emoyhtiön tuloslaskelma 48 Emoyhtiön tase 50 Tilinpäätöksen liitetiedot 50 Riskienhallinta 64 Tilinpäätösperiaatteet 72 Siirtyminen IFRS-raportointiin 74 Tunnuslukujen laskentakaavat 78 Tunnusluvut 81 Tilinpäätöksen muut liitetiedot 136 Tilintarkastuskertomus 137 Yhteystiedot 1

4 Konsernijohtajan katsaus Vuonna 2004 saavutimme Sampokonsernissa pääosan niistä pitkän linjan tavoitteista, joita asetin tullessani konsernijohtajaksi vuonna Niitä olivat pankin ja pitkäaikaissäästämisliiketoimintojen tehostaminen, vahinkovakuutusliiketoimintojen uudelleenorganisointi, pääoman käytön tehostaminen ja riskitason alentaminen. Pankki panostaa kasvuun Tehostamistoimet pankki- ja pitkäaikaissäästämisliiketoiminnoissa ovat tuottaneet odotettua paremman tuloksen. Vuositasolla olemme pystyneet vähentämään kustannuksia 150 miljoonan euron verran. Kustannuskurista huolimatta olemme samaan aikaan edenneet huomattavasti keskeisinä pitämillämme markkinasektoreilla, kuten rahastoliiketoiminnassa ja sijoitussidonnaisissa eläkevakuutuksissa. Pankkimaailma on käynyt läpi suuren murroksen, ja me olemme menestyneet siinä hyvin. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstöllemme. Pankki- ja pitkäaikaissäästämisliiketoiminnat ovat nyt erinomaisessa kunnossa. Sampo Pankki on tehokkaimpia pankkeja Pohjoismaissa. Nyt haluamme kasvaa aikaisempaa laajemmalla rintamalla, niin Suomessa kuin sen ulkopuolellakin. Tästä aiheesta lisää pankki- ja pitkäaikaissäästämisliiketoiminnan erillisessä katsauksessa. Kasvuhakuisuus pankki- ja pitkäaikaissäästämisliiketoiminnoissa ei tarkoita sitä, että emme välittäisi kustannuksista. Sampo-konsernille kustannusten kurissa pitäminen ja tehokas toiminta ei ole mikään yksittäinen ohjelma, vaan siitä on muodostunut vakiintunut toimintatapa. Myös Ifistä kehittyi menestystarina Vahinkovakuutusliiketoiminta on käynyt läpi merkittävän muutoksen. Sammon vahinkovakuutusliiketoimintojen yhdistäminen osaksi Pohjoismaiden johtavaa yhtiötä Ifiä ja sen tehokas ohjaaminen on johtanut menestyk- 2 SAMPO KONSERNIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS 2004

5 seen, jota en voinut kuvitellakaan pari vuotta sitten. Sampo päätti helmikuussa 2004 ostaa Ifistä ulos ensin muut pohjoismaiset omistajat ja lokakuussa työeläkeyhtiö Varman. Kuluneen parin vuoden aikana Ifin henkilöstö, johto ja sen toimintaa aktiivisesti ohjannut Sampo-vetoinen yhtiön hallitus ovat tehneet loistavaa työtä. Parhaimpana todisteena siitä on, että yhtiön yhdistetty kulusuhde laski vuonna 2004 peräti 92,7 prosenttiin. Vahinkovakuutusliiketoiminnallamme on erittäin hyvät edellytykset pitää ja jopa vahvistaa asemaansa Pohjoismaiden ja Baltian markkinajohtajana. Olen alusta saakka ollut varma, ettei vahinkovakuutuksella sekä pankki- ja pitkäaikaissäästämisliiketoiminnalla ole merkittäviä synergiaetuja. Tämä ei tarkoita, etteivätkö molemmat liiketoiminnat olisi Sammolle keskeisiä ydinliiketoimintoja. Yhteistä Sammon eri liiketoiminnoille onkin omistajalähtöinen johtaminen, kustannustehokkuus ja pitkäkestoisten asiakassuhteiden tavoittelu. Pääoma tehokkaaseen käyttöön Pankille ja vakuutusyhtiölle optimaalinen pääoman käyttö on olennainen osa strategiaa ja ylikapitalisaatio tehottomuutta. Sammolla oli vielä vuoden 2003 alussa ylimääräisiä pääomia lähes miljardi euroa. Suurimman osan tästä jaoimme osinkoina omistajillemme keväällä, ennakoiden suomalaisen osinkoverotuskäytännön muutosta. Sammon osakkaat ovat viimeisen neljän vuoden aikana hyötyneet osinkoina peräti 2,3 miljardia euroa. Leijonanosan tästä on saanut Suomen valtio, jonka saamien osinkojen yhteissumma on 0,9 miljardia euroa. Valtio myi vuoden 2004 aikana omistuksiaan Sammossa kahdesti, yhteensä 0,9 miljardin euron edestä. Valtion osakemyynnit tulevat todennäköisesti jatkumaan, sillä eduskunta päätti jo neljä vuotta sitten valtuuttaa hallituksen luopumaan kokonaan Sampoomistuksista. Sammon osakkeenomistajan kannalta valtion osakemyynnit ovat hyvä asia. Osakkeen likviditeetti on selvästi lisääntynyt valtion suunnattua kesäisen suurmyyntinsä kansainvälisille sijoittajille. Vanhaan Sampoon kasautuneet riskikeskittymät olemme purkaneet tehokkaasti. Sijoitustoiminnassa olemme hajauttaneet omistuksia 2000-luvun alun tilannetta laajemmalle niin maantieteellisesti kuin tuotemielessäkin. Esimerkiksi vuoden 2000 ylisuuren Nokia-osakepainon pitäminen läpi näiden vuosien olisi tullut erittäin kalliiksi. Olemme luopuneet riskipitoisista liiketoiminnoista, kuten vahinkovakuutuksessa Marine & Energystä ja pankkipuolella vienti- ja projektirahoituksesta. Kohti kasvua Sammon liiketoiminnat ovat nyt erinomaisessa iskussa. Haluamme kasvaa pankki- ja pitkäaikaissäästämisliiketoiminnoissa ja vähintäänkin säilyttää johtavan asemamme vahinkovakuutuksessa. Uskon, että pankkitoimialalla on luvassa rakennejärjestelyjä. Sampo voi olla niissä mukana tai sitten ei. Olemme tilanteessa, jossa voimme itse arvioida ja valita tulevaisuutemme. Olen valmis keskustelemaan kaikista järkevistä kehitysratkaisuista, mutta toisaalta meillä ei ole mitään syytä liittoutua epäedullisin ehdoin. Tultuani Sammon konsernijohtajaksi neljä vuotta sitten sitouduin tehtävääni viideksi vuodeksi. Tämä ajanjakso tulee täyteen vuoden 2005 lopulla. En ole vielä valmis siirtymään kokopäivätoimisesti harrastusteni pariin, eikä maanviljelyskään näytä kasvualalta. Sampo on hyväkuntoinen yhtiö. Sillä on edessään erittäin mielenkiintoinen tulevaisuus, ja haluan olla rakentamassa sitä jatkossakin. Kiitän henkilöstöämme kuluneesta vuodesta. Olen varma, että voimme onnistua alkavana vuotena vielä paremmin. Henkilöstöllä on keskeinen rooli palveluyrityksen menestyksessä. Uskon, että kaikki sampolaiset eri toimialoilla ovat samaa mieltä kanssani yhtiömme tulevaisuuden mahdollisuuksista ja toivon, että olette valmiita viemään kanssani Sampoa vielä pitkälle. Björn Wahlroos konsernijohtaja 3

6 Strategia Pidämme huolta taloudestasi ja omaisuudestasi Sampo-konsernin strategia on olla innovatiivisin, kustannustehokkain ja asiakasystävällisin pankki ja vakuutusyhtiö Pohjoismaissa ja Baltiassa. Sampo-konsernin pääliiketoiminnat ovat vahinkovakuutus, pankkitoiminta ja pitkäaikaissäästäminen sekä näitä tukeva tehokas sijoitustoiminta. Sammon päämarkkina-alueet ovat If-liikemerkillä toimivassa vahinkovakuutusliiketoiminnassa Pohjoismaat ja Baltia sekä Sampo Pankki- ja Henki-Sampo -liikemerkeillä toimivissa pankki- ja pitkäaikaissäästämisliiketoiminnoissa Suomi, Viro, Liettua ja Latvia. Lisäksi Sampo-konserni toimii Suomessa tietyillä markkinasegmenteilla Mandatum- ja Kiinteistömaailma-liikemerkeillä. Vahinkovakuutusliiketoiminta Vahinkovakuutusliiketoiminnassa Ifin strategiana on hyödyntää pohjoismaisen liiketoiminnan mittakaavaedut. Niitä saavutetaan back office -toiminnoissa, tietotekniikassa ja standardisoiduissa työprosesseissa. Tehokkaassa organisaatiossa hinnoittelu ja riskivalinta ovat ensiluokkaisia. Ottamalla käyttöön pohjoismaisesti standardisoituja toimintaprosesseja Ifin on mahdollista ylläpitää kilpailijoitaan alhaisempaa kustannustasoa. Ifin tavoitteena ovat pitkäaikaiset asiakkuudet, siksi asiakaspalvelu ja asiakassuhteiden parantaminen on tärkeää. Palvelujen saatavuus ja korvauskäsittelyn nopeus lisäävät keskeisellä tavalla asiakaspysyvyyttä. Asiakkaan tarpeiden mukaiset sähköiset ratkaisut helpottavat vakuutusturvan hoitamista ja parantavat samalla Ifin henkilö- ja yrityspalveluiden saatavuutta. Ifillä on ainutlaatuinen asema pohjoismaisilla markkinoilla ja se aikoo säilyttää asemansa. Myös kasvu Baltian markkinoilla on jatkossakin strategisesti tärkeää. Pankkitoiminta, pitkäaikaissäästäminen ja henkivakuuttaminen Pankki- ja pitkäaikaissäästämisliiketoiminnassa Sampo on asiakkaan pitkäaikainen kumppani, enemmän kuin vain yhden tuotteen myyjä. Pankkitoiminnassa Sampo haluaa kasvattaa markkinaosuuttaan aina asuntolainamarkkinoista yritysten maksuliikkeen hoitoon. Uusien kokonaisasiakkuuksien saaminen on keskeinen, mutta haastava tavoite lähivuosien aikana. Pankkitoiminnassa tehokkuus on kasvun ohella tärkeä näkökulma. Uusi pankkitekniikka ei ole itseisarvo tai vain kilpailuetu, vaan se on väline tuottaa asiakkaalle sopivaa ja kustannustehokasta palvelua. Sampo Pankin todellisia kilpailuetuja ovat asiantuntevuus ja palvelu. Sampo Pankin kilpailuetu konkretisoituu henkilöasiakasliiketoiminnassa Henkilökohtainen Talousarvio -palveluun ja yritysasiakasliiketoiminnassa asiakkaiden tuntemiseen ja heidän tarpeidensa ennakoimiseen. Sammon kasvu pitkäaikaissäästämismarkkinoilla perustuu asiakkaiden haluun ja mahdollisuuteen säästää aiempaa aktiivisemmin. Kehitystä tukevat väestön ikääntyminen, keskustelu eläketurvan riittävyydestä sekä rahasto- ja henkivakuutustuotteiden vaatimaton osuus Suomen kotitaloussäästöistä. Sampo haluaa kasvaa pankki- ja pitkäaikaissäästämismarkkinoilla markkinoiden kasvua nopeammin. Henki-Sammon vahva osaaminen ja markkina-asema antavat hyvät lähtökohdat menestyä pitkäaikaissäästämismarkkinoilla tulevaisuudessakin. Erityisesti yritysten avainhenkilöiden lisäeläke- ja riskivakuuttamisesta voi odottaa lähivuosina merkittävää kasvua, samoin kuin yksityishenkilöiden ja yrittäjien henkilöriskien hallinnassa. Sijoitustoiminta Asiakkaat ja omistajat ovat antaneet monilla eri tavoilla varojaan Sammon sijoitettavaksi. Sampo on sijoitustoiminnassaan huolellinen, mutta silti tuottohakuinen. Huolellinen tarkoittaa sitä, ettei sijoitustoiminnassa oteta tiedostamattomia riskejä, jotka toteutuessaan voivat vaikuttaa merkittävästi joko osakkeenomistajien tai asiakkaiden sijoitusten tuottoon. Tuottohakuisuus Sammon sijoitustoiminnassa tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä sijoitustoimintaan vahvasti panostavan yhtiön tavoitteena on antaa sekä omistajilleen että asiakkailleen parempi tuotto kuin markkinoilta on saatavissa varmoista sijoituskohteista ja lisäksi parempi tuotto kuin markkinoilla keskimäärin. Kustannustehokkuus Sampo haluaa tuottaa palvelut asiakkailleen kilpailijoitaan kustannustehokkaammin. Tämä tarkoittaa, että kustannusten kurissa pitäminen ja tehokas toiminta ei ole mikään yksittäinen ohjelma vaan vakiintunut toimintatapa. Keskeisenä osana Sammon strategiaan kuuluu se, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse. Asiakas saa parhaan kokonaispalvelun, kun Sampo hankkii strategisilta yhteistyökumppaneiltaan sellaiset palvelut, joita se ei itse katso pystyvän tuottamaan tehokkaasti. 4 SAMPO KONSERNIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS 2004

7 Tuottotavoitteet RoEC tavoite 2004 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta > 20 % 21,5 Henkivakuutustoiminta > 15 % 27,2 Vahinkovakuutustoiminta > 15 % 28,3 Sampo-konserni > 17 % 25,0 RoEC = tuotto taloudelliselle pääomalle katso Sampo-konserni Sisäinen tarkastus Pentti Mattila Konsernijohtaja Björn Wahlroos Konsernin viestintä Hannu Vuola Konsernin lakiasiat Ilona Ervasti-Vaintola Sijoittajasuhteet Jarmo Salonen Konsernijohtajan varamies Kari Stadigh Talous ja yrityssuunnittelu Peter Johansson Varainhallinta ja trading Patrick Lapveteläinen Pankkitoiminta Mika Ihamuotila Pitkäaikaissäästäminen Vahinkovakuutus Torbjörn Magnusson Riskienhallinta Petri Viertiö Rating Knut-Arne Alsaker Varainhallinta Martti Porkka Sijoitustoiminta Henkilöasiakkaat ja yksityispankki Maarit Näkyvä Yritysasiakkaat Ilkka Hallavo Investointipankki Kari Järvinen Henkivakuutus Petri Niemisvirta Omaisuudenhoito Carlo Eräkallio Sijoitusrahastot Kimmo Laaksonen Henkilöasiakkaat Gunnar Rogstad Yritysasiakkaat Ivar Martinsen Suurasiakkaat Anders Nordman Baltia Hannu Kokkonen Henkilöstö Harri Hietaranta Pankkiiriliike Sampsa Laine Talous Ricard Wennerklint Lakiasiat Tom Melbye Eide Liiketoiminnan tuki ja henkilöstö Jan Svensson 5

8 Emoyhtiön vuosi 2004 Omistusyhteisön päätehtävä on hallita pankki-, vakuutus- ja sijoituspalvelutoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitä. Ifistä tytäryhtiö Sampo Oyj sopi 11. helmikuuta ostavansa ruotsalaisen Skandian ja sen tytäryhtiön Skandia Livin sekä norjalaisen Storebrandin osuudet If Skadeförsäkring Holding AB (publ):n osakkeista. Osakekaupan jälkeen Sampo omisti Ifistä 89,94 prosenttia, ja siitä tuli Sammon tytäryhtiö. If siirtyi kokonaan Sammon omistukseen 5. lokakuuta, kun Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma myi 10,06 prosentin osuutensa Sammolle. Sampo rahoitti ensimmäisen If-kaupan vakavaraisuuslaskennassa omiin varoihin luettavalla 600 miljoonan euron debentuurilainalla, 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainalla ja 550 miljoonan euron lyhytaikaisella syndikoidulla luotolla, joka maksettiin takaisin lokakuun alussa. Jälkimmäinen If-kauppa rahoitettiin pääosin uudella 200 miljoonan euron pankkilainalla. Nykyisellä korkotasolla rahoituksesta aiheutuu emoyhtiölle neljännesvuosittain noin 11 miljoonan euron korkomenot. Baltian pankkitoiminta Sampo Pankille Sampo Oyj myi omistamansa virolaisen AS Sampo Pankin ja liettualaisen AB Sampo bankasin Sampo Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Sampo Pankki Oyj:lle. Yhtiöistä tuli Sampo Pankin tytäryhtiöitä 2. tammikuuta alkaen. Toimenpide vahvistaa Baltian asemaa osana Sammon pankkiliiketoimintaa, kuten myös se, että Sampo Pankki osti marraskuussa latvialaisen AS Māras bankan. Sampo myi Skandia-osakkeensa Sampo-konserni ilmoitti 1. maaliskuuta myyneensä kaikki omistamansa ruotsalaisen Försäkringsaktiebolaget Skandian osakkeet. Konsernin omistamista 75,5 miljoonasta osakkeesta 68 miljoonaa oli Sampo Oyj:n omistuksessa, ja niiden myynnistä kirjattiin 95 miljoonan euron voitto. Suomen valtio vähensi omistustaan Suomen valtio vähensi omistustaan Sampo Oyj:ssä kahdesti vuoden 2004 aikana. Ensin maaliskuussa valtio kertoi myyneensä Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiölle Varmalle kahdeksan prosenttia Sammon osakekannasta. Kaupan jälkeen Varma omisti 15,6 prosenttia Sammon osakkeista. Kesä Sampo Pankki ja Cap Gemini Ernst & Young Finland kertoivat tuovansa markkinoille uuden yritysten sähköisen taloushallintopalvelun, Netvisor eaccountingin Sampo Pankki, Nordea, OP-ryhmä, TietoEnator ja WM-data Novo ilmoittivat luoneensa yhteistyössä verkkopalkkakonseptin sähköisten palkkalaskelmien edistämiseksi If luopui Meri ja Energia -liiketoiminnastaan Sampo ilmoitti nostavansa omistustaan vahinkovakuutusyhtiö Ifistä 90 prosenttiin, järjestely astui voimaan Sammon rahastonomistajien määrä ylitti neljännesmiljoonan Kiinteistömaailma valittiin vuoden franchising-ketjuksi Suomessa Sammon varsinainen yhtiökokous, Matti Vuoria valittiin Sammon hallituksen uudeksi jäseneksi Sampo Pankista tuli maailman suurimman johdannaispörssi Eurexin GCM-jäsen ensimmäisenä Pohjoismaisena pankkina If saattoi päätöksen run off -yhtiöittensä Patrian ja ST Internationalin myynnin 6 SAMPO KONSERNIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS 2004

9 kuussa valtio myi yhteensä 11 prosentin osuuden Sammon osakekannasta markkinoille. Ostajina olivat pääasiassa kansainväliset institutionaaliset sijoittajat. Näiden osakemyyntien jälkeen valtio omisti 21,35 prosenttia Sammon osakekannasta. Baltian henkivakuutustoiminta Henki-Sammolle Sampo Oyj myi toukokuussa Baltian maissa henkivakuutustoimintaa harjoittavat tytäryhtiönsä AAS Sampo Dziviban, UAB Sampo gyvybes draudimasin ja AS Sampo Elukindlustusin Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sammolle. Uusi konsernisivusto Sampo Oyj otti käyttöön uuden Internet-sivuston osoitteessa com toukokuussa. Sivut on suunnattu ensisijassa sijoittajille, lehdistölle ja muille Sampo-konsernista kiinnostuneille. Liiketoimintayksikköjen sivut jatkavat palvelujen ja tuotteiden esittelyä entiseen tapaan. Primasoftissa yt-neuvottelut Sampo-konsernin tietotekniikkatoimittaja Primasoft Oy kertoi 18. marraskuuta aloittavansa yt-neuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat koko Primasoftin henkilöstöä, mutta TietoEnatorin ilmoituksen mukaan henkilöstövähennykset pyritään hoitamaan ilman irtisanomisia. Muita sisäisiä rakennejärjestelyjä Sampo fuusioi Sampo Rahoitus Oy:n Sampo Pankki Oyj:hin ja Sampo Luotto Oyj:n emoyhtiöön 30. syyskuuta. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sammosta tuli 8. joulukuuta Sampo Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö, kun Sampo Pankki Oyj päätti jakaa emoyhtiölleen lisäosinkoina tilikaudelta omistamansa Henki-Sammon osakkeet. Lisäosingon arvo on 26 miljoonaa euroa Sampo-konserni jätti Ruotsin viranomaisille toimilupa-anomuksen henkivakuutustoiminnan aloittamisesta Ruotsissa Sampo julkisti Vuoden 2004 Koululahjoituksen saajat yli 700 hakijakoulun joukosta If ilmoitti aloittavansa myös Suomessa uudenlaisen muutoksenhakupalvelun asiakkailleen, palvelu koostuu asiakasvaltuutetun ja asiakaspaneelin toiminnasta If siirtyi 100-prosenttisesti Sammon omistukseen Sampo Pankki ilmoitti laajentavansa toimintaansa Latviaan ostamalla Māras bankan Sampo Pankki ilmoitti avaavansa sivukonttorin Tukholmaan vuoden 2005 alkupuoliskolla Sampo Rahastoyhtiö kertoi liittyneensä mukaan ruotsalaiseen lakisääteiseen PPM (Premiepensionsmyndigheten) -eläkejärjestelmään rahastotarjoajaksi 7

10 Sammon historia Sammon liiketoiminnan juuret johtavat aina 1700-luvulle saakka. Historiaa kannattaa seurata erikseen jokaiselta liiketoimintaalueelta. Pankkitoiminta Suomi Sammon pankkitoiminnan käynnisti vuonna 1887 Suomen valtion omistama Postisäästöpankki, joka otti vastaan yleisön talletuksia postikonttoreissa. Toisen maailmansodan jälkeen pankkitoiminta laajeni yrityksille sekä asuntorakentamiseen suunnattuun luotonantoon. Merkittävä askel oli ensimmäisen modernin maksuliikejärjestelmän, postisiirron, käyttöönotto vuonna Vuonna 1958 Postisäästöpankista tuli Suomen ensimmäinen tietokoneaikaan siirtynyt yritys, kun pankki otti käyttöön Ensi-nimiset sähköaivot. Valtion liikelaitos Postisäästöpankki muuttui Postipankiksi vuonna Vuonna 1988 pankista tuli valtion omistama osakeyhtiö ja samalla yksityisten liikepankkien tavoin toimiva täyden palvelun pankki. Vuonna 1997 yhdistettiin valtion omistamat Postipankki Oyj ja Suomen Vientiluotto Oyj uudeksi yhtiöksi, joka nimettiin seuraavana vuonna Leonia Oyj:ksi. Vuonna 1999 Vakuutusyhtiö Sampo Oyj:n omistajat ja Suomen valtio päättivät Vakuutusyhtiö Sammon ja Leonia Oyj:n yhdistämisestä Suomen ensimmäiseksi finanssikonserniksi. Yhdistyminen tapahtui vuoden 2000 lopussa. Postipankin ajoilta periytyvä yhteistyö Postin kanssa päättyi samana vuonna. Helmikuussa 2001 konserniin liittyi Mandatum Pankki Oyj. Se oli aloittanut toimintansa vuonna 1998 Interbank Osakepankin (perustettu 1988) ja Mandatum & Co Oy:n (pe- rustettu 1992) fuusiosta. Mandatum oli 1990-luvun aikana noussut johtavaksi pohjoismaiseksi yrityskauppojen neuvonantajaksi. Ostamalla Pankkiiriliike Protos Oy:n Bank of Irelandilta vuonna 1998 Mandatum vahvisti osaamistaan arvopaperivälityksessä. Mandatumin liityttyä konserniin Sammon pankkitoiminta erikoistui sijoittamiseen ja säästämiseen. Mandatum jatkoi osana konsernia entisellä linjallaan nousten Suomen arvostetuimmaksi yksityispankiksi. Pitkäaikaissäästämisen lisäksi Sampo Pankki panostaa myös perinteisempään pankkitoimintaan. Yrityspalveluissa Sammolla on vahva asema Suomen toiseksi suurimpana yrityspankkina. Pitkäaikaissäästämispalveluja tarjoavista tytäryhtiöistä rahastoyhtiö (nyk. Sampo Rahastoyhtiö Oy) perustettiin vuonna Omaisuudenhoitotoiminta käynnistyi konsernissa vuonna Nykyisen nimensä Mandatum Omaisuudenhoito Oy otti vuonna Baltia Sampo toimii Virossa nimellä AS Sampo Pank ja Liettuassa nimellä AB Sampo bankas. Sampo aloitti pankkitoiminnan Virossa ostettuaan vuonna 2000 Optiva-pankin Viron keskuspankilta. Liettuassa Sammon pankkitoiminta alkoi samana vuonna, kun se osti Lietuvos Vystymo bankasin. Latviaan Sampo Pankki ilmoitti laajentuvansa vuonna 2004, kun se osti perheomisteisen AS Māras bankan. Mandatum Postipankki Leonia Sampo-Leonia Vakuutusyhtiö Sampo Sampo Vahinkovakuutustoiminta Pohjoismaiden ja Baltian johtavan vahinkovakuutusyhtiön Ifin taustalta löytyvät Suomen, Ruotsin Norjan ja Tanskan perinteikkäät vahinkovakuuttajat. If perustettiin vuonna 1999, kun norjalaisen Storebrandin ja ruotsalaisen Skandian vahinkovakuutustoiminnat yhdistettiin. Suomalaisen Sammon vahinkovakuutus tuli osaksi Ifiä vuonna Sampo Oyj nosti omistusosuutensa Ifistä 100 prosenttiin vuonna Norja Storebrandin edeltäjän katsotaan aloittaneen vahinkovakuutuksen jo vuonna Silloin Tanska-Norjan kuningas sääti lain, jonka mukaan kaikkien kiinteistönomistajien tuli vakuuttaa kiinteistö tulipalon varalta. Näin syntyi Norges Brannkasse, joka on tänään osa Ifiä. Vuonna 1847 perustettiin Christiania Almindelige Brandforsikringsselskap, joka keskittyi vakuuttamaan irtainta omaisuutta. Yhtiön nimi muuttui myöhemmin Storebrandiksi. Vuonna 1861 yhtiö perusti tytäryhtiön nimeltä Idun ja aloitti henkivakuutusmyynnin. Merkittävä fuusio tapahtui vuonna 1983, kun Norjan suurin vahinkovakuutusyhtiö Storebrand fuusioitui kolmanneksi suurimman vahinkoyhtiön Nordenin kanssa. Vuonna 1984 Norges Brannkasse laajeni yhdistymällä Norske Folk -vahinkovakuutusyhtiön kanssa, ja ne ottivat nimekseen UNI Forsikring. Vuonna If Storebrandin vahinkovakuutustoiminta Skandian vahinkovakuutustoiminta 8 SAMPO KONSERNIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS 2004

11 1991 Storebrand ja UNI Forsikring yhdistivät liiketoimintansa ja aloittivat UNI Storebrand -nimisenä yhtiönä. UNI-etuliite pudotettiin pois vuonna Ifin markkinaosuus Norjassa on noin kolmannes. Ruotsi Ifin ruotsalainen perustaja Skandia aloitti vuonna 1855 keskittyen aluksi henki- ja palovakuutuksiin. Skandia laajeni jo perustamisvuonna avaamalla toimistoja Kööpenhaminaan, Osloon, Pietariin, Hampuriin ja Rotterdamiin. Yhtiö listautui vuonna 1863 Tukholman pörssin aloittaessa toimintansa. Vuonna 1880 Skandia laajensi tuotevalikoimaansa sairaus- ja tapaturmavakuutuksiin, vuonna 1920 liikennevakuutuksiin ja vuonna 1938 kotivakuutuksiin. Tämän jälkeen yksityishenkilö pystyi keräämään itselleen kattavan vakuutusturvan, tarvitsi hän sitten suojaa niin tulipaloa, varkautta, vesivahinkoa kuin henkilökohtaista vastuutakin varten. Vuonna 1964 Skandian viisi yritysryhmää fuusioituivat konserniksi. Alun perin yhtiökokonaisuuden oli muodostanut 53 ruotsalaista vakuutusyhtiötä. Ifin markkinaosuus Ruotsissa on reilu viidennes. Suomi Ifin suomalaiset juuret löytyvät Samponimisen vahinkovakuutusyhtiön tarinasta. Turkulaiset teollisuudenharjoittajat perustivat Keskinäisen Vakuutuslaitos Sammon vuonna 1909, kun teollisuusyritykset halusivat kilpailijan tariffiyhdistykseksi järjestäytyneille vakuutuslaitoksille. Sampoon liittyi mm. vuonna 1897 perustettu Turun Työväen-Tapaturmavakuutusyhtiö. Voimakas kasvu käynnistyi 1970-luvun alussa, kun kaksi merkittävää vahinkovakuutusyhtiötä Sampo ja Tarmo yhdistyivät. Fuusion seurauksena yhtiön nimi oli jonkin aikaa Sampo-Tarmo. Sampo muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1987, ja yhtiön osakkeen noteeraus alkoi Helsingin Pörssissä. Suurten ja keskisuurten yritysten vahinkovakuuttamiseen erikoistunut Keskinäinen yhtiö Teollisuusvakuutus tuli Vakuutusosakeyhtiö Sammon tytäryhtiöksi vuonna Tuolloin myös keskeytysvakuutusosakeyhtiö Otso siirtyi Sammon omistukseen. Vahinko-Kansa liitettiin Sampo-ryhmään vuonna Ifin markkinaosuus Suomessa on noin kolmannes. Tanska Tanskassa Ifin juuret ulottuvat vuonna 1798 perustettuun Kgl. Brand -nimiseen vakuutusyhtiöön, joka siirtyi Skandian omistukseen vuonna Ifin markkinaosuus Tanskassa on viisi prosenttia. Baltia Ifin historia Baltiassa on vahvasti Sampo-taustainen. Sampo perusti Viroon tytäryhtiön AS Sampo Kindlustusin vuonna Sampo osti vuonna 1999 Hansapankilta maan suurimman vahinkovakuutusyhtiön AS Eesti Kindlustusin, ja samana vuonna AS Polaris Varan vahinkovakuutuskanta siirrettiin luottovakuutuskantaa lukuun ottamatta Sampo Kindlustusille. Nämä yhtiöt ovat olleet Sammon ja sittemmin Ifin vahinkovakuutustoiminnan ydin Virossa. Ifillä on vahvin markkina-asema Virossa, jossa noin 40 prosenttia markkinoista on Ifin hallussa. Vuonna 1998 Sampo laajeni myös Latvian vahinkovakuutusmarkkinoille perustamalla tytäryhtiö AAS Sampo Latvijan. Liettuassa Sammon tytäryhtiö UAB Sampo Draudimas sai toimiluvan vuonna Henkivakuutustoiminta Suomi Sammon henkivakuutusliiketoiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1874, jolloin perustettiin Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö Kaleva. Kaleva vastasi pitkään Sammon asiakkaille tarjottavista henki- ja eläkevakuutustuotteista. Nykyisin Kaleva jatkaa toimintaansa keskinäisenä yhtiönä läheisessä yhteistyössä Sammon kanssa ja on Sammon merkittäviä omistajia. Vuonna 1997 Sampo-konserniin perustettiin oma henkivakuutusyhtiö, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo, jonka kanssa Henkivakuutusosakeyhtiö Nova yhdistyi vuonna 1998 ja Leonia Henkivakuutus Oy vuonna Merkittävä strategian muutos Henki- Sammossa tapahtui vuonna 2002, kun se päätti keskittyä sijoitussidonnaisten vakuutusten myyntiin. Muutos tarkoitti lyhyellä aikavälillä markkinaosuuden menetystä kokonaismaksutulosta, mutta tehokkaampaa pääoman käyttöä. Henki-Sampo on saavuttanut merkittävän aseman sijoitussidonnaisten tuotteiden myynnistä. Baltia ja Puola Sampo laajensi henkivakuutustoimintaansa Suomen ulkopuolelle vuonna 1999 perustamalla Viroon AS Sampo Elukindlustuksen ja ostamalla Latviasta Hansapankin vuotta aikaisemmin perustaman henkivakuutusyhtiön AAS Sampo Dziviban. Liettuassa henkivakuutusyhtiö UAB Sampo gyvybes draudimas aloitti vuonna 2001 Viron ja Latvian tapaan vahinkovakuutusyhtiön tukemana. Puolassa toimivat henkivakuutusyhtiö Sampo Towarzystwo Ubezpieczen na Zycie S.A. ja eläkeyhtiö Sampo Powszechne Towarzystwo Emerytalne S.A. liittyivät Sampoon vuonna

12 Hallinto ja johto Sampo noudattaa HEX Oyj:n, Keskuskauppakamarin sekä Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton antamaa voimaan tullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Hallitus on lisäksi vahvistanut sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, sisäistä valvontaa ja raportointia. Hallitus Hallituksen tehtävät Sammon hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus vahvistaa muun muassa Sampo-konsernin liiketoimintastrategian ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelman sekä yleisohjeet, joiden mukaan Sampo-konsernin riskienhallinta ja sisäinen valvonta järjestetään sekä vastaa konsernin toimintojen asianmukaisesta järjestämisestä ja päättää muista yhtiön toimialan puitteissa Sampo-konsernin laajuuteen ja laatuun nähden epätavallisista ja laajakantoisista asioista. Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvat johtajat ja päättää heidän palvelussuhteensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Lisäksi hallitus vahvistaa konsernin henkilöstösuunnittelun tavoitteet ja valvoo niiden toteutumista sekä päättää konsernin kompensaatiojärjestelmän perusteet ja muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat. Hallituksen jäsenten valinta ja toimikaudet Sammon yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Vuoden 2004 varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenmäärä on kahdeksan jäsentä vuonna 2005 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuosittain ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä kokouksessa. Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluvat: Olli-Pekka Kallasvuo, puheenjohtaja Jyrki Juusela, varapuheenjohtaja Tom Berglund, jäsen Anne Brunila, jäsen Georg Ehrnrooth, jäsen Christoffer Taxell, jäsen Matti Vuoria, jäsen Björn Wahlroos, jäsen Yhtiön hallituksen jäsenistä Olli-Pekka Kallasvuo, Jyrki Juusela, Tom Berglund, Georg Ehrnrooth ja Christoffer Taxell ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2004 aikana 17 kokousta. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksissa oli 98,5. Hallituksen asettama johtoryhmä ja valiokunnat Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten toimikuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet. Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän, nimitys- ja palkkiovaliokunnan, tarkastusvaliokunnan, riskienvalvontavaliokunnan sekä konsernin taseriskien valvontaa varten Asset and Liability 10 SAMPO KONSERNIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS 2004

13 Committeen, luottoriskien valvontaa varten luottovaliokunnan ja sijoitusriskien valvontaa varten sijoitustoimikunnan sekä nimittänyt niiden jäsenet. Sampo-konsernin johtoryhmä Hallituksen asettama Sampo-konsernin johtoryhmä toimii konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa. Sampo solmi vuoden 2004 aikana kaksi osakekauppaa, joiden seurauksena sen omistusosuus vahinkovakuutusliiketoimintaa harjoittavasta If Skadeförsäkring Holding AB (publ):sta nousi 100 prosenttiin. Tämän johdosta Sampo-konsernin johtoryhmään on nimitetty neljä uutta jäsentä If-vahinkovakuutusliiketoiminnan puolelta eli Torbjörn Magnusson ( ) ja Ivar Martinsen, Gunnar Rogstad sekä Ricard Wennerklint ( ). Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvat: Björn Wahlroos, konsernijohtaja Kari Stadigh, konsernijohtajan varamies Ilona Ervasti-Vaintola, päälakimies, lakiasiainjohtaja Ilkka Hallavo, varatoimitusjohtaja, yrityspankkitoiminta; Sampo Pankin toimitusjohtaja Mika Ihamuotila, toimitusjohtaja, pankkitoiminta Peter Johansson, talousjohtaja, talousja yrityssuunnittelu Patrick Lapveteläinen, sijoitusjohtaja, varainhallinta ja trading Torbjörn Magnusson, If Vahinkovakuutuksen toimitusjohtaja Ivar Martinsen, johtaja, yritysasiakasliiketoiminta, vahinkovakuutus Petri Niemisvirta, Henki-Sammon toimitusjohtaja Maarit Näkyvä, varatoimitusjohtaja, vähittäis ja yksityispankkitoiminta Gunnar Rogstad, johtaja, henkilöasiakasliiketoiminta, vahinkovakuutus Ricard Wennerklint, talousjohtaja, If Vahinkovakuutus Vuonna 2004 johtoryhmä kokoontui konsernijohtajan kutsusta säännönmukaisesti kerran viikossa. Vuoden 2005 alusta johtoryhmä tulee kokoontumaan kerran kuukaudessa ja johtoryhmän yhteydessä toimiva työvaliokunta pääsääntöisesti kerran viikossa paitsi silloin, kun koko johtoryhmä kokoontuu. Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella asioita johtoryhmän käsiteltäväksi, ja sen kokoonpanosta päättää hallitus. Työvaliokuntaan kuuluvat Björn Wahlroos, Kari Stadigh, Mika Ihamuotila, Torbjörn Magnusson ja Patrick Lapveteläinen. Työvaliokunnan sihteerinä toimii Ilona Ervasti- Vaintola. Hallituksen valiokunnat Nimitys- ja palkkiovaliokunta Hallituksen nimitys- ja palkkiovaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja valiokunnan puheenjohtajana, hallituksen varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen. Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on valmistella Sammon yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen kokoonpanosta sekä hallituksen jäsenten palkkioista ja palkitsemisperiaatteista. Tällöin hallitus kuulee suurimpia osakkeenomistajia. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella Sammon hallitukselle tehtäviä esityksiä hallituksen valiokuntien kokoonpanoista ja puheenjohtajista, konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvien johtajien nimittämisestä ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisperiaatteista ja palkkioista sekä Sampo-konsernin henkilöstön palkitsemisperiaatteista. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valmistella Osakkeenomistajat Yhtiökokous Nimitysjärjestys Tilintarkastajat Hallitus Hallitustyöskentely Nimitys- ja palkkiovaliokunta Tarkastusvaliokunta Riskienvalvontavaliokunta Sisäinen valvonta Sisäinen tarkastus Konsernijohtaja Compliance Johtoryhmä Asset and Liability Committee Luottovaliokunta Sijoitustoimikunta Sisäpiirihallinto 11

14 hallitukselle tehtäviä esityksiä hyvän hallintotavan (corporate governance) kehittämiseen liittyvistä asioista ja vahvistaa kriteerit ja prosessit hallituksen itsearviointia varten. Nimitys- ja palkkiovaliokuntaan kuuluvat Olli-Pekka Kallasvuo, Jyrki Juusela ja Georg Ehrnrooth. Nimitys- ja palkkiovaliokunta piti vuoden 2004 aikana neljä kokousta. Tarkastusvaliokunta Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuvat tilintarkastaja, konsernijohtaja, talousjohtaja, konsernin päälakimies ja sisäisen tarkastuksen johtaja. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa Sampo-konsernin sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien toimintaa Suomen lakien puitteissa, konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta sekä tilintarkastajien ammattitaitoa ja riippumattomuutta ja arvioida lakien ja määräysten noudattamista Sampo-konsernissa. Lisäksi valiokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtävän esityksen tilintarkastajan valinnasta. Valiokunta kokoontuu vähintään puolivuosittain. Tarkastusvaliokunnan jäseniä ovat Jyrki Juusela (puheenjohtaja), Tom Berglund ja Christoffer Taxell. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Tomi Englund, Björn Wahlroos, Peter Johansson, Ilona Ervasti- Vaintola ja Pentti Mattila. Tarkastusvaliokunta piti vuoden 2004 aikana kaksi kokousta. Riskienvalvontavaliokunta Hallitus on asettanut riskienvalvontavaliokunnan Sampo-konsernin konsernitasoisten riskien valvontaa varten. Riskienvalvontavaliokunnan tehtävänä on muun muassa valvoa Sampo-konsernin riskienhallinnan periaatteiden ja muiden riskienhallintaa koskevien yleisohjeiden valmistelua ja noudattamista sekä valvoa Sampo-konsernin riskejä ja riskikeskittymiä sekä riskienhallinnan laatua ja kattavuutta ja seurata liiketoiminta-alueittain riskinottopolitiikkojen toteutumista, limiittien käyttöä ja riskien ja tuloksen kehitystä. Riskienvalvontavaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja ja 2 3 hallituksen keskuudestaan valitsemaa yhtiön johtoon kuulumatonta jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on valiokunnan puheenjohtaja. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuvat konsernijohtaja ja konsernin Asset and Liability Committeen, sijoitustoimikunnan ja luottovaliokunnan puheenjohtajat, riskienvalvonnasta vastaava konsernin johtoryhmän jäsen ja riskienvalvontajohtaja sekä hallituksen mahdollisesti nimeämät muut henkilöt. Riskienvalvontavaliokuntaan kuuluvat Olli-Pekka Kallasvuo (puheenjohtaja), Tom Berglund, Anne Brunila ja Matti Vuoria. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Björn Wahlroos, Kari Stadigh, Ilkka Hallavo, Mika Ihamuotila, Peter Johansson, Patrick Lapveteläinen ja Petri Viertiö. Riskienvalvontavaliokunta kokoontui vuoden 2004 aikana neljä kertaa. Muut valiokunnat Asset and Liability Committee, luottovaliokunta ja sijoitustoimikunta Asset and Liability Committeen tehtävänä on muun muassa valmistella Sammon hallituksen vahvistettavaksi konsernin tasepolitiikka, valmistella rahoitustaseen ja trading-toiminnan limiitit ja toimivaltuudet konserniyhtiöiden hallituksille sekä seurata limiittien ja toimivaltuuksien käyttöä ja konsernin kokonaislikviditeettiä. Asset and Liability Committeen jäseniä ovat Patrick Lapveteläinen (puheenjohtaja), Martti Porkka, Kai Brander, Aki Palo, Markku Pehkonen, Risto Tornivaara sekä asiantuntijoina Jyrki Appelqvist, Pekka Kainulainen ja Petri Viertiö. Luottovaliokunnan tehtävänä on muun muassa valmistella Sammon hallituksen vahvistettavaksi konsernin luottopolitiikka, valmistella luottoriskilimiitit ja toimivaltuudet konserniyhtiöiden hallituksille sekä seurata luottoriskilimiittien ja toimivaltuuksien käyttöä ja tehdä suurimmat vastuupäätökset. Luottovaliokunnan jäseniä ovat Ilkka Hallavo (puheenjohtaja), Jukka Apajalahti, Jarmo Lankinen, Patrick Lapveteläinen ja asiantuntijana Aki Palo. Sijoitustoimikunnan tehtävänä on muun muassa valmistella Sammon hallituksen vahvistettavaksi konsernin sijoituspolitiikka, valmistella sijoitustoiminnan päätösvaltuudet yhtiöiden hallituksille sekä seurata limiittien ja toimivaltuuksien käyttöä. Sijoitustoimikunnan jäseniä ovat Kari Stadigh (puheenjohtaja), Patrick Lapveteläinen, Sirpa Mannila, Vesa Nurminen ja Ulla Kangas sekä asiantuntijana Petri Viertiö. Konsernijohtaja Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka on samalla Sampo-konsernin konsernijohtaja. Hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta. Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin konsernijohtajana toimii Björn Wahlroos. Konsernijohtajan konsernijohtajasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi konsernijohtajalle maksetaan 18 kuukauden kokonaispalkan (ei sisällä mahdollisia bonuksia) suuruinen erokorvaus, jos irtisanomisen on suorittanut Sampo. 12 SAMPO KONSERNIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS 2004

15 Palkitseminen Hallituksen jäsenten palkitseminen Sammon yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja muille jäsenille maksetaan palkkiota seuraavan vuonna 2005 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle euroa kuukaudessa ja muille hallituksen jäsenille euroa kuukaudessa. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan 450 euroa kokouspalkkiona kultakin hallituksen kokoukselta tai mahdollisten valiokuntien kokoukselta. Hallituksen jäsenille maksetaan päivärahana matkapäiviltä määrä, joka vastaa verohallituksen kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisen verovapaan päivärahan enimmäismäärää, sekä majoitus- ja matkakulut. Yhtiön palveluksessa oleville hallituksen jäsenille ei makseta erikseen palkkiota hallitustyöskentelystä. Hallituksen jäsenille maksettiin hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä palkkiota vuonna 2004 yhteensä euroa. Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet muita etuuksia, eivätkä he ole osallisina Sammon optio-ohjelmiin. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen Hallitus päättää konsernijohtajan sekä Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluvien johtajien palvelussuhteen ehdoista ja muusta kompensaatiosta nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksestä. Palkitsemisjärjestelmän perusteet Konsernin johtoryhmään kuuluville johtajille maksettavan kuukausipalkan lisäksi he kuuluvat vuosittain erikseen päätettävän konsernin tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkion määräytymiseen vaikuttavat konsernin tulos, liiketoiminta-alueen tulos ja henkilökohtainen suoriutuminen. Johtoryhmään kuuluville johtajille vuodelta 2004 maksettava tulospalkkio voi olla enintään yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava määrä. Lisäksi konsernin johtoryhmä kuuluu, konsernijohtajaa lukuun ottamatta, Sampo Oyj:n johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien 2003 ja 2004 piiriin. Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavan suorituspalkkion määrä perustuu Sammon A-osakkeen arvon kehitykseen, kuitenkin enintään 19 euroon saakka sekä Sammon RORAC-tunnusluvun kehitykseen. RORAC-tunnuslukua laskettaessa Ifin vaikutusta ei oteta huomioon. Kannustinjärjestelmän 2003 perusteella maksettavan suorituspalkkion maksamisen edellytykset tarkistetaan joulukuussa 2005 ja vuonna 2006 sen jälkeen, kun Sampo on julkistanut ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa. Mikäli maksamisen edellytykset täyttyvät, maksetaan suorituspalkkio kolmessa erässä siten, että 30 prosenttia maksetaan joulukuussa 2005, 35 prosenttia kesäkuussa 2006 ja 35 prosenttia tammikuussa Kannustinjärjestelmän 2004 perusteella maksettavan suorituspalkkion maksamisen edellytykset tarkistetaan joulukuussa 2006 ja vuonna 2007 sen jälkeen, kun Sampo on julkistanut vuoden 2006 tilinpäätöksensä vuonna Mikäli maksamisen edellytykset täyttyvät, maksetaan suorituspalkkio kolmessa erässä siten, että 30 prosenttia maksetaan joulukuussa 2006, 35 prosenttia kesäkuussa 2007 ja 35 prosenttia tammikuussa Suorituspalkkion saaja on velvollinen ostamaan Sammon A-osakkeita Helsingin Pörssistä 20 prosentilla saamansa suorituspalkkion määrästä verojen ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen, minkä lisäksi hänen tulee pitää ostamansa osakkeet omistuksessaan kahden vuoden ajan. Kannustinjärjestelmien ehdot ovat nähtävissä Sammon verkkosivuilla osoitteessa Vuoden 2000 optio-ohjelman kaikki optio-oikeudet ovat kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä lukien. Konsernijohtajalle maksetaan hänen työsopimukseensa perustuen pitkän aikavälin kompensaatiota, jonka maksamisesta hallitus päättää erikseen noudattaen soveltuvin osin Sammon johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien periaatteita. Konsernijohtajalle maksettiin vuodelta 2004 palkkaa ja tulospalkkiota yhteensä euroa sekä konsernijohtajan varamiehelle palkkaa ja tulospalkkiota yhteensä euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 vuotta ja eläkkeen määrä täysimääräisen TEL-eläkkeen suuruinen. Tilintarkastajat Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Päävastuullinen tilintarkastaja KHT Tomi Englund Tilintarkastajalle suoritettiin toimestaan palkkiota laskun mukaan yhteensä euroa. Lisäksi Ernst & Young Oy:lle maksettiin muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista palkkiota laskun mukaan yhteensä euroa. 13

16 If-konserniin kuuluvien yhtiöiden tilintarkastaja on tilintarkastusyhtiö KPMG. KPMG:lle maksettiin tilintarkastuksesta palkkiota yhteensä euroa ja muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista yhteensä euroa sekä Ifin sisäisen tarkastuksen antamista toimeksiannoista muille tilintarkastusyhteisöille yhteensä euroa. Sisäinen tarkastus Sammon sisäinen tarkastus on konsernijohtajan alainen liiketoiminnoista riippumaton toiminto, joka tarkastaa sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta sekä tehtävien suorittamisen laatua Sampo-konsernissa. Sisäinen tarkastus on organisoitu liiketoimintaorganisaatiota vastaavasti. Sampo-konsernin johtoryhmän, muun konsernijohdon sekä muiden erikseen nimettävien henkilöiden osalta siten, että heidän tulee pyytää etukäteen kirjallinen lupa jokaiseen osakeliitännäiseen arvopaperikauppaansa. Sampo-konserniin kuuluvista yhtiöistä omaa sisäpiirirekisteriä ylläpitävät Sampo Oyj, Sampo Pankki Oyj, Mandatum Omaisuudenhoito Oy, Sampo Rahastoyhtiö Oy, Mandatum Pankkiiriliike Oy, Mandatum & Co Oy ja 3C Asset Management Oy. Sampo Oyj:n sisäpiiriohje ja sisäpiirirekisteri löytyvät Sammon Internet-sivuilta ( kohdasta Sampo sijoituskohteena/osakkeet ja optiot/sisäpiiri. Sammon hallituksen tarkastusvaliokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman vuosittain. Suoritetuista tarkastuksista sisäinen tarkastus raportoi konsernijohtajalle, tarkastusvaliokunnalle ja konsernin johtoryhmälle. Yhtiökohtaiset tarkastushavainnot raportoidaan yhtiöiden hallintoelimille ja johdolle. Sisäinen tarkastus tukeutuu tarkastustyössään IIA:n (Institute of Internal Auditors) vahvistamiin ammattistandardeihin. Sisäpiirihallinto Sammon hallitus on vahvistanut Sampo-konsernin sisäpiiriohjeen. Sisäpiiriohje kattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjeen, Arvopaperivälittäjien yhdistys ry:n ja Suomen Sijoitusrahastoyhdistys ry:n sisäpiiri- ja kaupankäyntiohjeet, Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton suosituksen sijoitustoiminnan sisäpiiriohjeeksi sekä Rahoitustarkastuksen määräykset. Sampo-konsernin sisäpiiriohje on edellä mainittuja ohjeita tiukempi 14 SAMPO KONSERNIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS 2004

17 Sampo-konsernin juridinen päärakenne Sampo Oyj (Suomi) Pankki Pitkäaikaissäästäminen Vahinkovakuutus Sampo Pankki Oyj (Suomi) Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo (Suomi) If Skadeförsäkring Holding AB (publ) (Ruotsi) 100 AB Sampo bankas (Liettua) 100 AS Sampo Elukindlustus (Viro) 100 If Skadeförsäkring AB (publ) (Ruotsi) 100 AS Sampo Pank (Viro) 100 AAS Sampo Dziviba (Latvia) Ifin sivuliikkeet: Norja, Tanska, muut 100 AS M ras banka (Latvia) 100 UAB Sampo gyvybes draudimas (Liettua) 100 If Vahinkovakuutusyhtiö Oy (Suomi) 100 Kiinteistömaailma Oy (Suomi) ** 100 Sampo Towarzystwo Ubezpieczen na Zycie S.A. (Puola) 100 AS If Eesti Kindlustus (Viro) 100 Suomen Asuntoluottopankki Oyj (Suomi) 100 Sampo Rahastoyhtiö Oy (Suomi) 100 AAS If Latvia (Latvia) 75,00 Mandatum & Co Oy (Suomi) 100 Mandatum Omaisuudenhoito Oy (Suomi) 100 UAB If Draudimas (Liettua) * Sampo-konsernin omistusosuus Primasoftin osakkeista on 40 % ja ääniosuus 60 %. Emoyhtiön vastaavat osuudet ovat 20 % ja 30 %. ** Sampo Pankki omistaa kiinteistönvälitysketju Kiinteistömaailman keskusyksikön. Asuntomyymälät ovat itsenäisten yrittäjien omistamia osakeyhtiöitä. Luettelo tytäryhtiöistä on tilinpäätöksen liitteenä , , Mandatum Pankkiiriliike Oy (Suomi) Sampo Powszechne Towarzystwo Emerytalne S.A. (Puola) 3C Asset Management Oy (Suomi) Mandatum Pääomarahastot Oy (Suomi) Primasoft Oy (Suomi) * Pankki Sijoituspalvelut Omistusyhteisö Henkivakuutus Vahinkovakuutus Osuus osakepääomasta, prosenttia 15

18 Hallitus Puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo, s Executive Vice President & General Manager, Mobile Phones, Nokia Oyj Nextrom Holding SA:n hallituksen puheenjohtaja ja EMC Corporationin hallituksen jäsen Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen ja sen puheenjohtajaksi Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta kappaletta Varapuheenjohtaja Jyrki Juusela, s toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja, Outokumpu Oyj (vuoden 2004 loppuun asti) Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman hallituksen varapuheenjohtaja sekä Inmet Mining Corporationin, Teknologiateollisuus-Teknologiindustrin ry ja Metallinjalostajat ry:n hallitusten jäsen Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen hallintoneuvostosta Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta kappaletta Tom Berglund, s professori, Svenska handelshögskolan Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen Ei Sampo Oyj:n osakkeita Anne Brunila, s ylijohtaja, valtiovarainministeriö Suomen kansallisoopperan säätiön ja Suomen kulttuurirahasto hallitusten jäsen sekä Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) johtokunnan jäsen Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen Ei Sampo Oyj:n osakkeita Georg Ehrnrooth, s Assa Abloy AB (publ):n hallituksen puheenjohtaja, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman hallituksen puheenjohtaja ( asti), Rautaruukki Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä Nokia Oyj:n, Karl Fazer Oy Ab:n ja Sandvik AB (publ.):n hallitusten jäsen Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta kappaletta 16 SAMPO KONSERNIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS 2004

19 Takana vasemmalta: Olli-Pekka Kallasvuo, Björn Wahlroos, Matti Vuoria ja Tom Berglund. Edessä: Jyrki Juusela, Anne Brunila, Christoffer Taxell ja Georg Ehrnrooth. Christoffer Taxell, s kansleri, Åbo Akademi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n hallituksen puheenjohtaja ( alkaen), Finnair Oyj:n, Stiftelsen för Åbo Akademin sekä Föreningen Konstsamfundetin hallitusten puheenjohtaja sekä Nordkalk Oyj Abp:n, Boliden AB:n, Raisio Yhtymä Oyj:n ja Stockmann Oyj Abp:n hallitusten jäsen Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen hallintoneuvostosta Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta kappaletta Matti Vuoria, s toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Winwind Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Danisco A/S:n (Tanska) hallituksen varapuheenjohtaja, Nokian Renkaat Oyj:n ja Keskuskauppakamarin hallitusten jäsen, Tiehallinnon johtokunnan puheenjohtaja sekä Suomalais-Venäläisen kauppakamari SVKK ry:n puheenjohtaja Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta kappaletta Björn Wahlroos, s konsernijohtaja, Sampo Oyj Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman hallituksen jäsen Valittu Sampo Oyj:n hallitukseen Sampo Oyj:n osakkeita suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta kappaletta Tiedot on kuvattu tilanteen mukaisina. Hallituksen jäsenten ansioluettelot löytyvät Sammon Internet-sivuilta ( kohdasta Sampo-konserni/Hallinto ja johto. 17