työn puurtaja - Jumalan armosta4 Karl Maunort Nyman ELÄMÄ JA VALO Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa

Transkriptio

1 ELÄMÄ JA VALO Romanilähetyslehti 8,00 Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa 18 Jyväskylässä juhlittiin 50-vuotiasta Elämä ja Valo -järjestöä Pauli Blomeruksen elämänkerta kansien välissä 9 24 rené Zanellato - mustalaisten apostoli 32 Karl Maunort Nyman työn puurtaja - Jumalan armosta4

2 PÄÄKIRJOITUS SISÄLTÖ Joulurauhaa! Juulako tiijako freidiba Jälleen on se aika vuodesta, kun aloitamme valmistumisen joulunviettoon. Monilla on joulunvietoissaan omat perinteensä, jolla rauhoitumme ja hiljennämme elämämme joulun kiireettömyyteen. Yksi yhteinen perinne, jolla koko maamme hiljentyy joulunaikaan, on Turusta kuulutettava joulurauhan julistus. Sen kautta koko maa rauhoittuu joulun viettoon. Eräänä iltana havahduin kuunnellessani uutisia maailman tilanteesta. Uutiset sisälsivät kertomuksia lähinnä maailman sekasortoisesta taloustilanteesta, Ukrainan sodasta sekä Ebola-viruksen pelosta. Uutisten välittämä sanoma viesti vain ihmiskunnassa vallitsevasta epävarmuudesta. Mieleeni nousikin kysymys, kuinka tämän kaiken pelon ja rauhattomuuden keskellä voi ihmiskunta rauhoittua viettämään joulunaikaa. Voiko kaiken keskellä löytää yhä rauhansa ja hiljentyä joulun sanoman ääreen? Vaikka koko maailmamme kuohuukin ja aikaamme varjostaa täydellinen epävarmuus, on keskellämme edelleen sanoma, joka julistaa Jumalan tuomaa rauhaa vaikeimpienkin tilanteiden keskelle. Joulun sanoman syvin todellisuus onkin juuri rauhan saapuminen rauhattomuuteen. Ensimmäisenä jouluna enkelit julistivat maailman suurimman sanoman kedolla oleville paimenille sanoin: Älkää pelätkö, minä julistan teille suuren ilon! Onneksemme aikamme pelottavien tilanteiden keskellä vaikuttaa kuitenkin tämä ikuinen ja järkkymätön sanoma. Jouluevankeliumi tuo parhaan mahdollisen uutisen tämän ajan rauhattomuuden keskelle. Siksi tahdonkin rohkaista meitä kiinnittämään katseemme Jeesukseen, joka vain luo ainoan todellisen turvallisuuden elämäämme. Vaikka ympärillä kuohuu, ole turvallisella mielellä, Jeesuksen seurassa olet voittajan puolella. Hyvää ja rauhallista joulunaikaa! Tino Grönfors Tino Grönfors päätoimittaja/ȟeeruno ranniboskiiro Pappales hin douva tiija bereȟȟesta, ka ame byrjyvaha te fäärdaven juulako tšeeribi. Buut komujen hin iega maneeri aro lengo juulako rikkibi, katta ame laha mengo dživiboske freediba ta hukkarliba. Iek tšetano traditia, savoha hilo amengo them ȟukkarvena juulako tiijake, hin Turku foorosta ȟunnime juulako freidibosko boodos. Dooleha hilo them byrjyla freidibossa aro Juulako rikkiba. Iek kvella me aaȟtom undrime, ka me hunjom neevibi bolibosko aaȟȟibosta. Neevibi aaȟte pherto rakkibi bolibosko ilaka ekonomiatta, Ukrainako kurribosta, ta Ebola- tukibosko draȟibosta. Neevibongo boodi sikade mange douva, sar komujengo maȟkar hin buut frooȟlaagi draȟibi. Mango džinta aulo puȟȟiba, sar aro dai saaro draȟiba ta bifreidiba komuja lena freidiba te rikkaves juulako tiija. Lelako saaresko maȟkar te laȟȟel panna freidiba ta ȟukkarliba aro Juulako boodosko naal. Vaȟka amengo hilo boliba darula, hin amengo maȟkar panna boodos, so dela rakkiba auri Deevelesko aanime freidibosta, so tessula maȟkar drouvidengo fanubi. Juulako boodosko koni bohlide tšatšiba hin freidibosko aaviba aro bifreidiba. Vaaguno Juula engli diine auri koni baaride bolibosko boodos bakrengiirenge aro ookra jakkes: Ma draȟȟen, me aannaa tumenge loȟano boodos! Amengo loȟ hin doi, te akadiivesko darukaane fanubongo maȟkar džiivela panna dauva alsindaagako ta tšatšo boodos. Juulakoevankeliomos aanela koni fendide boodos aro dai bifreidibosko maȟkar. Doolesko doȟ me kammaa te džoravaa meen te tšuuven mengo jak Jeesuses, koon dela hortto siila mengo dživiboske. Vaȟka tukko maȟkar hin kurriba, aaȟ freidibosko džintaha, Jesusessa tu aaȟȟeha aro koni fendide ring. Tšiȟko ta freidibosko juulako tiija! risiba/käännös: Tuula Åkerlund EVELÄMÄ JA VALO Kristillinen romanityön lehti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa vuosikerta Kannen valokuva: Pelastusarmeijan Joulupatakeräys välillä Valokuva: Julkaisija: Elämä ja Valo ry. Välimäenkatu 8, Nokia Puh info@elamajavalo.fi Päätoimittaja: Tino Grönfors Puh tino_gronfors@hotmail.com Toimitussihteeri: Rainer Lindeman Puh rainer.lindeman@gmail.com Toimituskunta: Tino Grönfors, päätoimittaja Susanna Hedman Henry Lindgren Maruska Lindeman Tuula Baltzar Julkaisumateriaali: Välimäenkatu Nokia info@elamajavalo.fi Pankkiyhteys ja lahjoitukset: FI NDEAFIHH Layout: Rainer Lindeman Paino: PK-Paino Oy, Tampere ISSN X Tilaushinnat: Kannattajajäsen 33,00/vuosi (Suomi), 38,00/vuosi (muut maat) Jäsen 33,00/4 nroa (Suomi), 38,00/4 nroa (muut maat) Lahjatilaus 28,00/4 nroa (Suomi), 33,00/4 nroa (muut maat) Pääkirjoitus s. 2 Latviassa romanityön konferenssi s. 10 Mustalaisten apostoli s. 24 Isä meidän -rukous s. 27 Manu Nyman - palvelun monitoimimies s. 4 Ensimmäinen joulu s. 22 Jumala rakastaa romaneja s. 28 Muutoskertomus s. 13 Järjestösivu s. 35 Syyskokous vallitsi uuden hallituksen s. 8 Paulin elämästä kirja s. 9 Uskoontulon ABCD s. 15 Historian lehtien havinaa s. 16 Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa s. 18 Jyväskylässä juhlittiin s. 32 Laulu romanikielellä s. 34

3 teksti: rainer LinDemAn ValokuVat: manu nymanin kuva-albumi Romaniteltalla Lehijärven juhannuskonferenssissa. Henry Hedman (vas.), Einar Virjo, Feija, Valfrid Åkerlund, Vesa Louhelainen, Henry Valerius ja Manu Nyman. Aikoinaan hän on ollut mukana perustamassa Elämä ja Valo -lehteä, sekä oli mukana lehden toimituskunnassa vuosien ajan. Vuosia Manu kiersi romaniaiheisen näyttelyn kanssa eri puolilla Ruotsia ja Suomea. Hän on antanut aikaansa myös romanikielelle, tehden mm. romanikielisen lastenraamatun Miri pervi Biblia, jonka kustansi Living Bible International, Venäjän ja Baltian romanes - murteella. Hän on myös koonnut romanikielen sanakirjan, mikä käsittää yli romanes-murteen sanaa, kaikki käännettynä venäjäksi, valkovenäjäksi sekä suomeksi. Tässä työssä hänen työtoverinaan toimi Valdemar Kalinin Valkovenäjältä. Näiden lisäksi 1980-luvun alussa Ruotsin kouluhallitus kustansi Manun toimittaman kalé-murteen kielioppikirjan. - Hemmi Hagert (myöh. Valentin) on romanikielen oppi-isäni. Häneltä olen oppinut kaikki romanikielen Karl Maunort Nyman Työn puurtaja Jumalan armosta Karl Maunort Nyman, paremmin tunnettu Manuna, on vuodesta 1990 lähtien asunut Ruotsin Nyköpingissä. Mies on toiminut elämänsä aikana monessa mukana. aarteet, Karl Maunort toteaa Kirous muuttuu siunaukseksi Vuonna 1963 Manu oli töissä laivalla ja seilasi eri puolilla maailman meriä mm. Tanskan ja Ruotsin kauppalaivastossa. Ollessaan Hollannissa, hän luki merimieskirkossa suomalaista sanomalehteä. Eräs uutinen iski Manun silmiin. Siinä kerrottiin tilanteesta, jossa mies oli vakavasti loukkaantunut väkivaltaisesti. Hän tunnisti kirjoituksen perusteella, että kyseessä voisi olla hänen isänsä. - Siihen aikaan ei ollut puhelinyhteydet niin yleisiä kuin nykyään, joten lähdin heti matkaan kohti Suomea. Ajattelin, että käyn selvittämässä, onko kyseessä minun isäni. Laiva rantautui Turun satamaan ja astuessaan Suomen kamaralle, hänelle tuotiin viestiä. - Juuri samaisena aamuna, kun tulin Turkuun isäni oli nukkunut pois. Pelkäämäni uutinen oli kuin olikin käsitellyt isääni. Nuori mies oli murheen murtama ja vanhimpana poikana vastuu painoi hartioita. - Isäni Kalle ja Hemmi Hagert olivat sukulaisia ja hyviä ystäviä lapsuudesta saakka. Isäni oli sanonut kuolinvuoteellaan hänelle, että pitäisi minusta huolta. Hemmi oli sanojensa mittainen mies ja isäni kuoltua hän otti minut hoiviinsa. Hemmi oli minun turvani ja suojani. Hän otti minut kuin omaksi pojakseen. Hemmi oli tuolloin jo uskossa oleva mies ja hän kulki paljon pitämässä hengellisiä tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Hänen mukanaan kulki myös Manu. - Hemmi kertoi, että isäni oli kuolinvuoteellaan tehnyt uskonratkaisun. Kuljin Hemmin mukana kokouksissa ja kuulin evankeliumin julistusta. Jo nuorena poikana sain luovuttaa elämäni Jeesukselle. Halusin palvella samaa Jumalaa kuin Hemmi ja isäni. Näin jälkeen päin kun ajattelee tuota kaikkea, se on suuri ihme, miten Jumala käänsi tuon kirouksen siunaukseksi. Kaikki se mitä isälleni tapahtui oli tietenkin hirvittävää, mutta ollessani Hemmin kanssa elämääni tuli muutos, siunaus Jumalalta. Elämä ja Valo -lehteä perustamassa Syksyllä 1964 Hemmi ja Manu olivat mukana Elämä ja Valo -lehden perustamistilaisuudessa. Paikka oli Jyväskylässä Eeli Jokisen lesken asunnossa. - Eeli oli testamentissaan sanonut, jos joskus lehti perustetaan, hän haluaisi, että se perustetaan hänen kodissaan. Näin Eelin toive toteutui. Paikalla oli mm. Einar ja Hertta Virjo, Laina Vuolasranta, Ilmari Kaskikallio, Viljo Mäntyniemi, Juhani Eriksson, Hemmi Hagert ja joitakin muita. Ei taida muita tuosta joukossa enää olla elävien kirjoissa, muuta kuin minä. Manu toimi vuosien ajan lehden toimitusneuvostossa ja teki lukemattomia kirjoituksia sekä otti lukuisia kuvia lehteen. - On ollut hienoa nähdä, kuinka työ menee eteenpäin ja kuinka on saanut Jumalan armosta olla mukana Hänen suunnitelmissaan. Tänä vuonna tuo lehti täyttää jo 50 vuotta, iloitsee Manu. Siirtolaistyö avautuu Ruotsiin rantautui ja 1990-luvuilla paljon siirtolaisia itäisestä Euroopasta. Heidän mukanaan oli myös paljon romaneita. - Eri puolilla Ruotsin pakolaiskeskuksia oli todella paljon romaneita Romaniasta, Jugoslaviasta, Makedoniasta ja muista maista. Öölannin Löttorpissa oli eräs romaniperhe Romaniasta. Perheen isä, Ioan Micu oli erittäin korkeasti koulutettu mies. Ollessaan Öölannin saaristolla hänen tuli ikävä toisia romaneita ja hän oli kysynyt onko Ruotsissa olemassa jotain romanijärjestöä, johon hän voisi ottaa yhteyttä. Hän halusi kertoa romanein heikosta asemasta Romaniassa. - Hän oli saanut jostain minun nimeni ja puhelinnumeroni. Manu sai mieheltä puhelun ja Manu päätti mennä tapaamaan miestä. Mukaansa hän otti Feija Grönforsin ja Kalle Ahon. - Tapasimme miehen ja kuuntelimme hänen vaiherikasta historiaansa. Hetken kuunneltuamme Feija alkoi kertomaan hänelle Jeesuksesta. Feija oli sellainen sähäkkä evankelista, että ei kauan tilaisuutta odottanut. Saman illan aikana mies ja koko perhe tuli uskoon. Myöhemmin Ioan Micun perheen kautta avautui suomalaisten työ Romaniassa. - Siihen aikaan suurin osa Suomen romaneista ei tiennyt Romaniasta juuri mitään. Ioanilla oli tärkeät suhteet maassa ja hänen kanssaan kävimme monissa eri paikoissa 4 5

4 Kastetilaisuus Ruotissa. Kuvassa jugoslavialainen romanimies menossa kasteelle. Kastajana toimi Feija Grönfors. Romaninäyttely Anjalankoskella. Avustajina mukana takana Irmeli Hagert ja Kalle Valentin. Romaniassa julistamassa evankeliumia romaneille. Tämän tapaamisen seurauksena Manu otti yhteyttä Ruotsin maahanmuuttoviranomaisiin ja kysyi lupaa vierailla kaikissa Ruotsin pakolaiskeskuksissa. - Kerroimme, että haluamme auttaa romaneja selviytymään uuden maan haasteissa. Halusimme kertoa heille ihan käytännön ohjeita arkisten asioiden hoidosta. Saimme virallisen luvan. Tämän lisäksi näytimme heille Jeesus-filmiä. Mukana oli sekä sosiaalinen että hengellinen puoli. Seija Ketola, maahanmuuttoviraston yksi päälliköistä, jonka vastuualueena oli juuri romanit, oli tässä avainasemassa. Vierailut saivat romanien parissa hyvän vastaanoton ja tilaisuuksissa myös rukoiltiin sairasten ja pelastusta etsivien puolesta. - Heitä oli valtavasti. Tästä syntyi mahtava hengellinen herätys heidän keskuuteen. Kolmårdenin eläintarhan hotelli toimi yhtenä pakolaiskeskuksena ja tuonnekin Manun ja kumppaneiden askeleet johdattuivat. Paikan lähistöllä sijaitsi myös Krokekin helluntaiseurakunta, jossa Manu ja Feija pitivät tilaisuuksia. - Haimme pakolaiskeskuksesta ihmisiä 3-4 linja-autollista tilaisuuksiin ja julistimme heille evankeliumia. Nähtyään kuinka Jumala toimi heidän parissaan, paikallisen seurakunnan vastuunkantajat sanoivat Feijalle, että me saadaan koko kirkko käyttöömme. Heitä oli vain pieni joukko ja meitä todella paljon, joten he luovuttivat kirkon meille ja me pidimme tilaisuuksia. He kävivät kyllä tilaisuuksissa mukana katsomassa Jumalan suuria ihmeitä, jota teki vain Jumala. Esimerkiksi Makedoniassa on toiminnassa tänä päivänä tuon työn pohjalta syntynyt romaniseurakunta. Romaninäyttely - oiva työkalu evankelioinnissa Valistustilaisuuksien tueksi Manu kehitti myös romaniaiheisen näyttelyn, joka kulki matkassa mukana vuosien ajan. - Näyttelyn tarkoitus oli valistaa romaneita selviytymään arkipäivän haasteissa sekä kertoa valtaväestölle romaneista. Ajattelin, että on hyvä valistaa myös muita ja kertoa hiukan romanikulttuurista. Romaneista tiedetään vielä tänäkin päivänä liian vähän. Tein näyttelymateriaalit itse paksulle kartongille ja tussilla kirjoitin asiat ylös. Tämän päivän tekniikalla olisi saanut näyttelystä paljon hienomman, mutta tuo materiaali palveli hyvin aikanansa. Näyttely tuli tutuksi aina Ruotsin pohjoisen Luleåsta etelän Malmöseen sekä lännen Göteborgista idän Tukholmaan. Näyttelyyn osallistui tuhansia ihmisiä vuosien aikana ja myös eri virkamiehiä sai tietoa romanikulttuurista. - Vierailimme jopa TV:ssä sekä Suomessa että Ruotsissa luvun puolessa välissä näyttely rantautui myös Suomeen, kun Manu muutti muutamaksi vuodeksi Kuusankoskelle. - Irtisanouduin Sollentunan kunnan sosiaalitoimiston töistä, kun minulle luvattiin töitä Suomesta. Ajatuksena oli perustaa Suomeen Kymen lääninhallitukseen Suomen ensimmäinen romanikuraattorin virka. Suunnitelmiin tuli kuitenkin mutkia matkaan, kun samaan aikaan Kymenläänin maaherra vaihtui. Uusi maaherra ei ollut viran perustamiselle lämmennyt. Hän oli sen jyrkkäsanaisesti kieltänyt. - Oli kuulemma sanonut, että jos on hänestä kiinni, ei kukaan mustalainen tule sitomaan hevostaan lääninhallituksen lipputankoihin. Tietenkään hän ei tätä syytä merkannut virallisiin papereihin, Manu naurahtaa. Romanikulttuurin virka jäi perustamatta ja Manu ilman töitä. Tämä oli vakava asia, koska hän oli jo ehtinyt irtisanoutua tehtävistään Ruotsissa. - Olin yhtäkkiä aivan tyhjän päällä. Onneksi sain töitä opettajakuraattorina kaksi päivää viikossa Konnunsuon vankilasta ja toiset kaksi päivää Hämeenlinnan vankilasta. Minulle jäi viikossa vapaapäiviä liian paljon, joten aloin kehitellä romaniaiheista näyttelyä vieläkin paremmaksi ja siitä tuli valtava menestys ja työrukkanen. Näyttely oli mukana myös juhannuskonferenssissa useana vuotena Lehijärvellä sekä pari viimeistä vuotta Keuruulla. Näyttely kehitti myös Romanilähetyksen näyttelytelttaa konferenssissa. Näyttelyteltta sai tervetullutta sisältöä. - Teltta pursui ihmisiä. Muistan erään kerran, kun mukana oli myös evankelista Pakistanista. Kerroimme esimerkiksi kieltemme yhtäläisyyksistä ja väki oli aivan haltioissaan. Poliisit kiinnostuneita auton sisällöstä - Näyttelymateriaaleista puuttui pari nukkea, joten soitin Seppälävaatetusliikkeen vanhalle johtajarouvalle Elvi Seppälälle ja kerroin puutteistamme. Hän oli äitini lapsuuden ystävä ja itse olin koulukaveri hänen poikansa Hannun kanssa. Rouva kertoi, että ilmoittaa Kouvolan liikkeeseen, että saamme hakea sieltä kaikki tarvitsemamme nuket. Miehet lähtivät hakemaan nukkeja, ja löysivät varastosta yhden sopivan nuken. Nukella ei ollut päällään mitään vaatteita, joten he laittoivat nuken ympärille viltin ja kantoivat sen autoon. - Lähistöllä joku utelias ihminen oli nähnyt tapahtuman ja oli nähnyt myös viltistä pilkottavat jalat. Veimme nuken autoon ja suuntasimme kohti Anjalankoskea, jossa meillä oli näyttely menossa. Työntekijänä Anjalankoskella oli tuolloin Hannu Puustelli. Hetken kuluttua miesten matka kuitenkin keskeytyi, kun poliisit pysäyttivät heidät valot vilkkuen ja pillit huutaen. - Poliisit kyselivät mihin ollaan matkalla. Vastasin, että Anjalankosken helluntaiseurakuntaan. Meillä on siellä näyttely menossa. Kerroin, että myös paikalliset poliisit on kutsuttu tapahtumaan mukaan. Tämä ei kuitenkaan poliiseille riittänyt, vaan he pyysivät miehiltä, saisivatko tutkia auton. - Heille oli kerrottu, että autossa olisi mukana ruumis. Kerroin, että ei meillä mitään ruumista ole, mutta yksi tyttönen kyllä löytyy. Kyllä poliiseja nauratti, kun näytin heille nuken. He olivat saaneet puhelun, että mustalaiset kantavat ruumista autoon ja heidän velvollisuutensa oli tutkia asia. Näyttely kiersi kymmenen vuoden ajan tavoittaen tuhansia ihmisiä, koululaisista eri viranomaisiin. Näyttelyjä pidettiin mm. kirjastoissa, vankiloissa, oppilaitoksissa, korkeakouluissa eri erityisammattiryhmille. Näyttely toimi erittäin hyvä työkaluna. Tilaisuuksissa informaation lisäksi tavoitettiin ihmisiä evankeliumilla ja rukoiltiin monien puolesta tapahtumissa. - Jumalalla on kaikki avaimet työhön ja niissä meillä on mahdollisuus olla mukana. Avataan silmämme ja mielemme. Jumala tahtoo käyttää meitä suunnitelmissaan. Annetaan Jumalan käyttöön se mikä meillä on, ei Hän vaadi meiltä sen enempää. Olen itse saanut olla fyysisesti rajoitteisena työssä mukana ja Jumala on siunannut työn niin, että vammaisuudesta huolimatta olen jaksanut tehdä työtä Jumalalle ja yhteiskunnalle aina viime vuosiin asti. Tässä tulee esiin yksi Raamatun totuus, jossa sanotaan: Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele. (Mal. 3:18) - Elämä ja on kirjoittamista ja piirtämistä ilman pyyhekumia. Hyvä puoli on se, että ei tarvitse uudelleen kirjoittaan tai piirtää samoja epäonnistumisia ja tappiota, vaan saa kirjoittaa uusia asioita, joita saa Jumalan armosta elää, rohkaisee romanityön työmyyrä Karl Maunort Nyman.q Romaninäyttely käsitti paljon 6 erillaisia kuvia ja tavaroita. 7

5 Uutuuskirja antaa uskoa parempaan Jokaisella on toivoa Yhdistyksen väkeä kokoontui Nokialle Syyskokous valitsi uuden hallituksen Valokuva Elämä ja Valo ry:n rakentumis- ja virkistyspäiviltä Kiponniemeltä keväällä Elämä ja Valo ry:n sääntömääräinen syyskokous kokoontui Nokialle lauantaina Tilaisuudessa vahvistettiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uudet jäsenet. Koska kyseessä oli ensimmäinen hallitus uusien sääntöjen aikana, ensimmäiset kolme erovuoroista hallituksen jäsentä valittiin arvalla. Erovuoroisiksi hallituksen jäseniksi näin ollen tulivat Keijo Baltzar, Kyösti Lindeman ja Markus Keväänranta. Uusiksi hallituksen jäseniksi ehdotettiin Keijo Baltzaria, Kyösti Lindemania, Markus Keväänrantaa ja Markku Mäkistä. Suljetun lippuäänestyksen jälkeen uusiksi hallituksen jäseniksi valitiin Keijo Baltzar, Kyösti Lindeman ja Markku Mäkinen. Varajäseniksi ehdotettiin Markus Keväänrantaa, Terno Lindemania ja Aleksi Grönstrandia. Suljetun lippuäänestyksen jälkeen varajäseniksi valittiin Markus Keväänranta ja Terno Lindeman. Vuoden 2015 hallitus: Keijo Baltzar (Lahti), Kyösti Lindeman (Helsinki), Markku Mäkinen (Jyväskylä), Tuula Blomerus (Helsinki), Maunord Hagert (Orivesi), Tom Bollström (Pori) ja Tarja Mäkelä (Kangasala). Varajäsenet: Markus Keväänranta (Kurikka) ja Terno Lindeman (Salo). Toiminnanjohtaja Rainer Lindeman esitti kokousväelle vuoden 2015 toimintasuunitelman ja talousarvion, jonka pohjalta keskusteltiin rakentavasti ja huolella. Vuoden 2015 toimintasuunnitelma ladataan lähiaikoina järjestön kotisivuille ( Vuoden 2015 jäsenmaksuksi ja lehden tilausmaksuksi vahvistettiin 33,00 (ulkomaat 38,00 ) ja toiminnantarkistajaksi valittiin Janne Sirkka ja hänen varamiehekseen Viljo R. Koivisto. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jani Lindroos. Mikkeliläisen veteraanievankelistan Pauli Blomeruksen elämän lähtökohdat olivat monessa suhteessa karut. Paulin syntyessä oli jatkosodan aika. Romanikansalla ei ollut paljon muuta kuin puutetta. Ei ollut asuntoa eikä usein ruokaakaan, sillä valtaväestökin eli köyhyydessä. Paulilla ei ollut isää, joka olisi huolehtinut hänestä tai hänen sisaruksistaan. Hän näki usein äitinsä itkevän, joka itki elämän kovuutta, ihmisten ylenkatsetta ja lastensa epävarmaa tulevaisuutta köyhyyden keskellä. Vaikka Pauli ei kaikkea silloin ymmärtänyt, murhe jäi syvälle hänen sisimpäänsä. Tätä köyhyyttä ja ylenkatsetta vastaan Pauli taisteli vuosikausia ja joutui samalla syvälle alkoholin kahleisiin. Kun maksa ja haima olivat lopuillaan ja lääkärit sanoivat kuoleman olevan lähellä, äidin rukoukset alkoivat kantaa, ja vuonna 1979 Pauli sai antaa elämänsä Jeesukselle. Näistä päivistä on kulunut nyt jo yli kolme vuosikymmentä, mutta Paulin elämänmuutos hämmästyttää vieläkin niitä, jotka ovat tunteneet hänet sitä ennen. Viranomaisten lisäksi eräs ihmettelijöistä on pastori Jussi Jokisaari, joka sai johdattaa Paulin uskon tielle. Siitä lähtien hän on halunnut kirjoittaa kirjan siitä, miten aivan puliukkoasteelle vajonneesta nuorukaisesta tuli vastuuntuntoinen perheenisä, lahjakas kädentaitaja ja evankelista, joka on saanut toimia toivon välittäjänä sekä Suomessa että ulkomailla. Erityisesti Paulin sydäntä lähellä ovat olleet alkoholistit ja kadun kansa sekä vangit, joiden keskuuteen Pauli on saanut jakaa toivoa oikeusministeriön vankeinhoito-osaston myöntämällä luvalla Suomen eri vankiloissa. Nyt tuo kauan suunniteltu kirja on valmistunut. Toisena kirjoittajana on Paulin vaimo Liisa Laukkanen, joka kertoo kirjassa myös omasta elämästään ja siitä tapahtumasarjasta, joka johti hänen ja Paulin rakkain kuvauskohde on kotitalon vieressä virtaava Rokkalanjoki ja siinä oleva koski. Pauli on kuvannut koskea kaikkina vuodenaikoina. Se on myös joki, johon hän oli hukkua elämänsä hukkavuosina. Nyt elämän ehtoopuolella joki kuvastaa lepoa ja rauhaa Herrassa kuohujenkin keskellä. Paulin hyvin erilaiset tiet yhteen. Tapahtumien ketju osoittaa sen, että elämäämme ohjaavat suuremmat voimat kuin pelkkä sattuma. Kirjassa kerrotaan myös Paulin lukuisista lähetysmatkoista, jotka ovat suuntautuneet pääosin Romaniaan köyhän romaniväestön puutteen ja hädän keskelle. Kielitaidottomalle miehelle yli 30 matkaa lukuisten tullimiesten ja muiden viranomaisten käsittelyssä on ollut suuri seikkailu, josta ei puutu komiikkaa eikä tragiikkaa. Romanian romaniväestö ja Timisoaran romaniseurakunta ovat tulleet Paulille erityisen rakkaiksi ja läheisiksi. Mikkelin helluntaiseurakunta on saanut olla tukemassa tätä työtä omalla panoksellaan. Niinpä luontevaa on, että kirjan myyntitulot ohjataan kokonaisuudessaan Romanian romanilasten ja nuorten auttamiseen. Kirjan hinta on 15 euroa. 8 9

6 Tamperelainen Allan Palm on tehnyt Latviaan työtä jo vuosien ajan. Taustalla istuu toinen Baltian alueen työntekijäveteraani, Olli Grönfors Iisalmesta. Romanityöntekijät kokoontuivat Riikaan Latviassa järjestettiin Baltian romanityön konferenssi Latvian Riikassa vietettiin lokakuussa mahtavaa viikonloppua Baltia-maiden romanityön merkeissä. Dobelniecin leirikeskukseen kokoontui noin 60 romanityötä sydämellään kantavaa seurakuntalaista eri puolilta Viroa, Latviaa, Liettuaa sekä meitä muutamia vieraita Suomesta sekä Valkovenäjältä. Teksti: Tino Grönfors Valokuvat: Aare Lukman & Tino Grönfors teksti: tino grönfors Tapahtumaan osallistui noin 60 osallistujaa eri puolilta Baltiaa, Suomea ja Valkovenäjää. Matkamme kohti Latviaa alkoi heti alkuviikosta, kun lähdimme maanantai-aamuna laivaan ja kohti Valgaa. Olli Grönforsin johtama tiimi sai vahvistusta kun Manu ja Lenita Hagert Orivedeltä sekä Angelica Lindberg Vantaalta lähtivät mukaan tutustumaan Latviassa tehtävään romanilähetystyöhön. Päivien aikana kiersimme laajasti Valgan ja Valmieran alueen romanikoteja. Useissa kodeissa saimme vierailla kotilähetystyön merkeissä. Kotikäyntien aikana pidimme kotitilaisuuksia vanhojen tuttujen luona, jaoimme puutteenalaisille avustusta sekä löysimme myös jälleen uusia koteja, jotka avasivat kotinsa ja sydämensä evankeliumin sanomalle. Yhdessä uudessa kodissa Limbatsin kylässä pidetyn hengellisen tilaisuuden jälkeen kolme ihmistä antoi elämänsä Jeesukselle! Valmierassa kotilähetystyötä Valmieran helluntaiseurakunnassa pidimme keskiviikkoiltana kokouksen, jossa voimakasta Jumalan sanaa julisti ensimmäistä kertaa mukana vieraillut Manu Hagert. Manu innoitti seurakuntalaisia evankeliointiin antautumisesta ja saarnan jälkeen jatkuikin rukouspalvelu pitkälle iltaan. Valmieran seurakunta on tehnyt voimakkaasti työtä ja työ romanien parissa on mennyt vahvasti eteenpäin. Uusia ihmisiä oli liittynyt seurakuntaan ja Jumalan sanan nälkä oli edelleen kova. Tulevaisuuden näkymät työssä on eteenpäin menevät, sillä seurakunta suunnitteli rukouspiirin aloittamista kahdella kylällä, jossa ihmisiä oli tullut uskoon. Romanityön konferenssi Perjantaina lähdimme Valmierasta kohti Riikaa, jonne oli saapunut jo mukava määrä ihmisiä Baltian-maiden historian toiseen romanityökonferenssiin. Osallistujia oli Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta sekä Valkovenäjältä. Tapahtumaan osallistui noin 60 romanityössä jo mukana olevaa ihmistä eri seurakunnista sekä myös uusia työstä kiinnostuneita tai työtä aloittavaa ihmistä. Iloksemme todettiin, kuinka näky oli laajentunut ja edustettuina oli useita eri seurakuntia ja järjestöjä. Tapahtumaan Suomesta osallistui puhujavieraina Martti Ahvenainen ja Jorma Vilponen sekä Latviassa työtä tekevät tiimit Olli Grönforsin ja Allan Palmin johdolla. Viikonlopun aikana kuulimme mahtavia uutisia, mitä Jumala oli tehnyt eri puolilla ihmisten parissa. Näyttääkin siltä, että juuri nyt elämme erityistä aikaa, jolloin Jumala on sytyttänyt sydämiä Baltian romaneja kohtaan, jotka ovat olleet unohdettuja vuosisatoja, jopa seurakuntien tahoilta. Hienointa oli kuulla uskoon tulleiden romaneiden kertomuksia siitä, kuinka he olivat tulleet uskoon ja kuinka Jumala oli laskenut heidän sydämilleen omaa kutsumusta Jumalan valtakunnan työssä. Monella oli voimakas näky tavoittaa omaa kansaansa sekä valtaväestöä evankeliumin sanomalla. Todella mahtava oli havaita monien eri seurakuntien pastoreiden ja työntekijöiden suuri innostus romanilähetystyötä kohtaan. Oli aivan ilmeistä, että Jumala oli tämän yhteisen näyn sytyttäjä! Työtä vielä tehtävänä Konferenssin aikana yhteinen näky vahvistui ja todettiin, että paljon on työtä tehtävänä, mutta koettiin myös voimakkaasti se, että Jumala on tässä työssä mukana. Siksi uskallankin rohkaista itseäni ja muita lähtemään liikkeelle ja antamaan oman panoksensa tähän kallisarvoiseen työhön. Raamatussa on tilanne, jossa Jeesus kehotti seuraajiaan 10 11

7 Romanityön koordinaattoriksi konferenssissa siunattiin Maria Shilkina. Siunaamassa Latvian venäjänkielisten helluntaiseurakuntien piispa Nikolai Grib (vas.) Jyväskyläläisen Keijo Baltzarin muutoskertomus Isänsä menettänyt saa uuden isän Kasvoin köyhässä, mutta jotenkin toimeentulevassa perheessä Jyväskylässä. Olen viidestä lapsesta toiseksi vanhin. Vanhemmat hankkivat perheelle elannon tekemällä perinteistä kauppatoimintaa. Olimme siis tavallinen romaniperhe, joka hankki elantonsa kaupustelemalla. tekemään työtä Niin kauan, kuin päivä on. Itselleni tuo raamatunkohta puhuu tällä hetkellä, siitä mahdollisuudesta tehdä juuri nyt kaikkensa Itä-Euroopan romanien parissa. Näinä epävarmoina aikoina emme voi tietää milloin varsinkin itäisen Euroopan maissa rajat sulkeutuvat tai työ vaikeutuu, siksi on tärkeää meidänkin Suomesta tehdä työtä paljon ja laajasti juuri nyt, kun vielä voimme siellä käydä ja työtä tehdä. Uskon, että uskollisuus lähetystyössä palkitaan ja saamme olla todellisia vaikuttajia, siinä elämänmuutoksessa, kun sydämet kohtaavat Jumalan ja evankeliumi pääsee muuttamaan yksilöiden ja perheiden elämää.q Teot ovat kauneinta puhetta! Voit osoittaa lahjasi kannatusnumeromme kautta soittamalla numeroon (20,37 + pvm) tai osoittamalla lahjasi tilille Fi (viitenumero 1232) Deevel hin piradas boliba jakke buut, te jou diias pesko innasto Tšau, te tšek na, koon apo les passela, nourulas aro bengesko piiri, bi lelas alsingdaagako dživiba. (Joh. 3:16) Kävin sisarustemme kanssa peruskoulun alaluokkia. Koulunkäyntimme sujui ihan hyvin lukuun ottamatta minun huonoa luku- ja kirjoitustaitoani. Jäin opiskeluissa aina muista oppilaista jälkeen, joten minua ruvettiin pitämään muita heikompana. Niinpä minua alettiin kiusata ja sen johdosta minustakin tuli pienissä määrin koulukiusaaja. Köyhyydestämme huolimatta vanhempamme pitivät meistä hyvää huolta. He opettivat, ettei koulussa saa kiusata ketään. Veljeni ja minä harrastimme urheilua, mm. maastojuoksua ja jalkapalloa. Myös hevoset kuuluivat harrastuksiini jo 5 6vuotiaasta alkaen. Osallistuin urheilu- ja ravikilpailuihin ja saavutin hieman menestystäkin koulujen välisissä Keski-Suomen mestaruuskisoissa. Olen ollut aina jollain tapaa menestyksekäs harrastusten parissa. Elämämme muuttui vuonna Kesäinen koulupäivä oli ohitse ja tulimme koulusta kotiin. Äiti oli kotimme keittiössä tekemässä ruokaa. Olin sisareni kanssa tiellä potkimassa jalkapalloa, kun sisareni yhtäkkiä huomaa isämme maassa kaatuneena. Huusimme ja juoksimme tieltä isämme luokse. Äitimme ja muut sisarukset juoksivat sisältä ja ihmettelivät huutoamme, kunnes huomasivat isän makaavan maassa. Ymmärsimme, että isä oli loukkaantunut vakavasti. Muutamien päivien kuluessa rakas isämme nukkui pois tästä ajasta. Olimme orpoja. Muistan, kuinka 11-vuotiaana poikana ajattelin, että minulla ei ole enää isää, joka pitäisi meistä huolta. Tunsin sisälläni, että olin menettänyt elämästäni jotain todella kallista ja arvokasta, jota en saa enää takaisin. En kuitenkaan jäänyt yksin, vaikka isäni oli poissa. Setämme otti meidät kaikki viisi sisarusta luokseen asumaan. Hänellä itsellään oli neljä lasta. Kävin koulua yhdeksänteen luokkaan asti, jolloin olin 16-vuotias. Isän kaipuu sydämessä oli ankara. Kovana kaverina itkin hiljaa yksinäisyydessäni orvon kyyneleitä. Sitten minulle kerrottiin, että on joku, joka rakastaa minua ja haluaa olla muuttamassa elämäni elämisen arvoiseksi. Minulle kerrottiin Jeesuksesta. Tulin uskoon vuonna Siihen asti elämäni oli täyttynyt kaikkinaisilla korvikkeilla. Olin etsinyt sisimpääni lepoa ja rauhaa kuitenkaan löytämättä sitä. Minulla ei ollut enää kuin hevoset, joilla yritin löytää sen, mitä sisältäni puuttui: levon ja rauhan. Kun Jeesus tuli Herrakseni, silloin tiesin ja tunsin, että minulla oli etsimäni lepo, rauha ja turvallisuuden tunne. Sain uuden isän, taivaallisen Isän. Hän on kanssani hyvinä ja vaikeinakin aikoina. Siitä lähtien olen elänyt perheeni kanssa arvokasta elämää. Taivaan Isä löysi minut, joka olin eksyksissä. Suhde Jumalaan on tuonut turvallisuuden enkä koe enää niin syvää orpouden tunnetta. Sinunkaan ei tarvitse olla piilossa, levoton, rauhaton eikä isätön. Jeesus haluaa olla vaikuttamassa ratkaisuihisi. Hän voi muuttaa elämäsi

8 Jouluiloa Itä-Euroopan romanilapsille! Lahjoita Itä-Euroopan romanilapsille Uskoontulon Ilonpisara! Oi, jospa ihmisellä ois joulu ainainen Yhdelle Vähimmistä -työssä tuemme kestävää kehitystä. Haluamme saada aikaan romanilapsille kodin lämpöä, turvallisen elinympäristön ja oikean kasvualustan elämään. CHE-kyläkehitysohjelma, jota toteutamme, on parhaimmillaan tätä. Työmme sisältää myös esikoulutyötä. Haluamme antaa lapsille pienen ilonpisaran heidän arkeen. Auta sen antamisessa! Itä-Euroopan työalueelle jakautuu eri toimijoiden kautta lukuisia paketteja ja me haluamme osaltamme olla 2500 paketin jakajia. Yksi ILONPISARA kustantaa 6 Varoilla hankitaan kohdemaasta ILONPISARA-pakettiin romanilapsille lämpöä ja iloista mieltä. Mitä olette tehneet yhdelle minun vähimmistäni Minkä voit tehdä nyt, älä jätä huomiseen! Kiitos mukana olostasi tänäkin jouluna! Osoita lahjasi tilille: Elämä ja Valo ry. IBAN: FI BIC: NDEAFIHH Viite: A Tunnusta tarvitsevasi Jeesusta. Kukaan ei tule Taivaallisen Isän luo muutoin kuin Jeesuksen kautta. Hän kuoli sovittaakseen syntisi. Hän nousi kuolleista ja elää ollakseen aina Sinun Vapahtajasi. B Tunnusta rikkomuksesi Jumalalle Jokainen ihminen on rikkonut Jumalan tahdon ja elää erossa Hänestä. Jeesukseen uskova voi pelotta tunnustaa syntinsä ja rikkomuksensa, sillä Jeesus on syntisten ystävä. Voit rukoilla vaikkapa seuraavin sanoin: Taivaallinen Isä. Tiedän, että olen rikkonut Sinua vastaan ja poikennut Sinun tahdostasi. Uskon, että Jeesus on kuollut minun puolestani ja että Hän sovitti minun syntini. Tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle ja kääntyä Hänen avullaan synneistäni. Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani. Aamen. C Jokainen, joka uskoo Jeesukseen, saa synnit anteeksi Uskoontulo ei ole tunteen, vaan uskon asia. Sinulla on lupa ja etuoikeus tunnustaa uskosi. Raamattu sanoo: Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt Hänet kuolleista, olet pelastuva. D Tutustu Raamattuun ja toisiin uskoviin Lue Raamattua ja opettele henkilökohtaisesti tuntemaan, millainen Jeesus todella on ja mitä Hän sanoo. Etsi ystäviä, joiden kanssa voit jakaa löytösi. Taivaallinen Isä tahtoo, että Hänen lapsensa löytävät itselleen hengellisen kodin, jossa he voivat kasvaa ja vahvistua. Saatat kuulla monia mielipiteitä ja eri näkemyksiä seurakunnista, kasteesta ja muista kysymyksistä, mutta älä unohda, että Sinulla on aina mahdollisuus tutkia asioita omasta Raamatustasi

9 Juhlavuoden Elämä ja Valo -lehdissä luemme artikkeleita Elämä ja Valo -lehdistä vuosien takaa. Alla oleva artikkeli on Elämä ja Valo -lehden vuoden 1978 joulunumerosta. Nautinnollisia lukuhetkiä. Elämä ja Valo -lehden toimitus Historian lehtien havinaa

10 Pelastusarmeijan Turun palvelukeskuksessa tarjotaan Turun palvelukeskuksen toiminnassa tavoitetaan vuosittain tuhansia ihmisiä. Mirja Salonen tutkii tilastoja. Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa Vuosi 2014 on Pelastusarmeijan juhlavuosi. Silloin tulee kuluneeksi 125 vuotta Pelastusarmeijan tulosta Suomeen. Vuonna 1889 kolme henkilöä lähti tutustumaan Lontoossa toimivaan Pelastusarmeijaan ja kouluttautumaan upseereiksi. Nuo kolme henkilöä olivat Hedvig von Haartman, Constantin Boije af Gännes ja Alva Forsius. Constantin Boijen siirtyessä toisiin tehtäviin melko pian, brigadööri Haartmanista tuli Pelastusarmeijan johtaja 1890 ja häntä pidetäänkin työn uranuurtajana Suomessa. teksti: rainer LinDemAn ValokuVat: rainer LinDemAn JA PeLAstusArmeiJAn kuva-arkisto Pelastusarmeijan työssä hengellinen ja sosiaalinen auttamistyö kulkevat käsi kädessä ja ovat erottamattomia. Seurakunnallinen työ keskittyy osastoihin, joissa palvellaan myös ihmisten sosiaalisia tarpeita. Muita sosiaalisen toiminnan muotoja ovat päiväkodit, asumispalveluyksiköt, asuntolat, lasten leiritoiminta, vanhustyö ja kirpputorit. Pelastusarmeija tunnetaan erityisesti vuosittaisesta joulupatakeräyksestä ja Sotahuuto-lehdestä. Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa Pentti ja Mirja Salonen, kotoisin Jokioisilta, ovat Turun palveluyksikön toiminnan sydämet. Turun yksikkö tarjoaa sitä tarvitseville ruokatarvike- ja vaatejakelua, sielunhoitoa, keskusteluhetkiä ja rukousapua. - Pelastusarmeijan hengen mukaisesti tarjolla on soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa, sotilas Mirja Salonen kertoo. Turun yksikössä pidetään joka keskiviikko ystäväniltoja, jotka ovat avoimia kaikille. - Ystäväilloissa olen saanut olla mukana palvelemassa sanan ja musiikin avulla yhdessä Pentin kanssa, kertoo turkulainen Gunnar Grönstrand. Ystäväiltojen lisäksi kaksikko käy laulamassa Pelastusarmeijan asuntolassa, jossa asuu asunnottomia miehiä, nuoria ja vanhoja, jotka ovat pudonneet jossain vaiheessa yhteiskunnan rattaista. - Tämä on mahtava etuoikeus palvella Herraa tällä tavalla. On hienoa olla tuomassa toivoa toivottomuuden keskelle hengellisten laulujen välityksellä, toteaa Gunnar. Avun tarvitsijat lisääntyneet Ruokakasseja jaetaan kolme kertaa viikossa sekä kaksi kertaa viikossa järjestetään kahvitupa. - Viikoittain jaetaan noin ruokakassia. Ruokatarvikkeita saadaan kaupoista sekä viljelijöiltä. Perunoita jaettiin viime vuonna tuhansia kiloja, Mirja kertoo. Käyntikertoja kertyy kuukaudessa yli 2 000, sekä sielunhoidollisia keskusteluja Mahdollisuuksien mukaan diakoniatyön kautta avustamme avun tarvitsijoita myös pienellä raha-avustuksella. Rahavaroja kaikkeen työmme saamme joulupatakeräyksestä, jota suoritamme Turun alueella tulevana joulunakin. Turun palvelukeskus on toiminut vuodesta 1996 ja nykyisissä tiloissa vuodesta Avun tarvitsijoita on aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan. - Vuosien saatossa ongelmat ovat muuttuneet ja avun tarvitsijat lisääntyneet. Kun tulin mukaan tähän toimintaan vuonna 1998 jaettiin vain leipää ja EU-kasseja. Muuta avunpyyntöä ei ollut kovinkaan paljon. Tänään ihmiset ovat moniongelmallisia. Heiltä ei vain puutu ruokaa, vaan heillä saattaa olla vuokrat maksamatta. He eivät voi hakea lääkkeitään apteekista, koska heillä ei ole rahaa. Myös mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, muistuttaa Mirja. Osa avuntarvitsijoista ovat Mirjan ja Pentin pitkäaikaisia tuttuja. - Tuntuu, että jotkut eivät saa elämäänsä ollenkaan kuntoon. Tämä saattaa jatkua myös sukupolvittain, Mirja kertoo murheellisena. Pelastusarmeijan periaatteena on kuitenkin, että kaikille tarvitseville annetaan apua. - Olemme joutuneet tekemään sellaisen ratkaisun, että taloudellisen avustuksen väliä täytyy olla vähintään kolme kuukautta. Tunnelma ja hyvä palvelu vetää puoleensa Turun palvelukeskuksesta on vuosien aikana muodostunut myös eräänlainen kantapaikka miesporukalle, jotka käyvät pari kertaa viikossa nauttimassa paikan päällä kahvit. - Palvelu on täällä erinomaista ja kahvit sekä leivät ja leivonnaiset ovat edullisia, kertovat Juhani ja Antero. Palvelukeskuksessa ei porukka käy vain kahvilla, vaan joskus osallistutaan myös talkoisiin. Tapani kertoo, kuinka olivat auttamassa erään kerran auttamassa Pelastusarmeijan kirpputorilla vaatesäkkejä heittelemässä. - Se oli kyllä aika pölystä hommaa, mutta kyllä saatiin sen jälkeen hyvät kahvit ja voileivät. Oltiin me kerran Askaisissa kurkkumaalla keräämässä kurkkuja, joita sitten jaettiin täällä, kertoo Tapani. - Tuttuja on myös kiva käydä morjestamassa, Juhani jatkaa. Jokainen ihminen arvokas Aina silloin tällöin Turun palvelukeskuksella on mahdollisuus työllistää jokusia henkilöitä. Näin tapahtui myös turkulaisen Maarit Blomeruksen kohdalla. - Olin työsuhteessa Turun palvelukeskuksessa puolen vuoden ajan. Työsuhde oli määräaikainen ja kesti syyskuun loppuun. Täällä oli todella hieno tehdä töitä. Hoidin kahvimyyntiä ja olin mukana ruokakassijaossa. Tämä ei oikeastaan tuntunut työltä, 18 Mertsi Florin on työskennellyt Jyväskylän Katulähetyksen päihdeasuntolan ohjaana yli kolme vuotta. 19

11 Ruokakassiin kerätään kauppiailta lahjaksi saatuja ruokatarvikkeita, johon kuuluu leivän lisäksi mm. maitotuotteita ja leikkeleitä. Ystäväiltojen vakiporukkaa. Pentti Salonen (vas.) ja Gunnar Grönstrand vastaavat monesti illan musiikista. koska ihmisiä on hienoa auttaa ja palvella. Mirjan sydämellinen suhtautuminen jokaiseen kävijään oli hienoa esimerkkiä ja loi tänne rakkaudellisen ilmapiirin, Maarit toteaa. Joulupata-keräys - Me toimimme Joulupadan tuotolla koko vuoden. Ennakkopyyntöjen kautta tästä menee jouluavustuksina tietty osa. Jouluavustuksen tarvitsijoita saattaa olla jopa ihmistä. Yleensä annamme nämä lahjakortit ennen kuin joulupadat ovat ulkona. Tämän jälkeen me vain rukoilemme, että joulupadasta tulee niin paljon, että voimme maksaa lahjakortit. Saamme lahjakortit kauppiailta velaksi. Tuo velkasumma on vuosittain yli euroa. Se on suuri summa. Turun joulupadoilla kerätään varoja pelkästään Turun yksikköä varten. Joulupadan tuotolla maksetaan ensin velaksi ostetut lahjakortit ja lopulla summalla toimitaan seuraavaan joulupatakeräykseen asti. Yleensä loppuvuosi on taloudellisesti tiukkaa. Joulupata-keräys on Turun yksikön ainoa tulonlähde. Kirpputoreja Turussa on neljä, niiden tuotto menee yleensä kirpputorin ylläpitämiseen. Jokavuotinen ongelma on saada patavahteja. - Tänä vuonna Joulupata-keräys alkaa aatonaattoon. Toivottavaa olisi, että patavahdit olisivat alusta loppuun asti vaikka vain yhden tunnin kerrallaan. Patavahdin ei tarvitse olla pelastusarmeijan sotilas tai upseeri. Kuka tahansa, joka näkee asian tärkeyden, ovat tervetulleita, rohkaisevat Pentti ja Mirja. Nykyinen yhteiskunnan taloudellinen tilanne on vähentänyt jonkun verran lahjoittajia. Varsinkin säännölliset lahjoittajat ovat vähentyneet. - Aiemmat lahjoittajat ovat useat nukkuneet pois ja heidän tilalleen ei ole tullut uusia. Tänä päivänä monet nuoret ovat työttömiä, joten mistä he edes lahjottaisivat. Toisaalta ei varmaan enää ole myöskään samaa näkyä kuin aiemmin. Hengellistä hätää kohdataan nykyään enemmän. Varsinkin mielenterveydellisissä ongelmissa Turun palvelukeskuksesta heitä ohjataan eteenpäin ammattiauttajille. - Ohjaamme heitä myös eri seurakuntiin. Emme suosittele mitään erityistä, vaan kerromme heille kaikki vaihtoehdot, valaisee Mirja Salonen. Mirja ja Pentti Salonen ovat huomanneet, että ihmiset tarvitsevat varsinkin kuuntelijoita ja ystäviä. - Vanhuksiakin päättävät päivänsä, kun heillä ei ole ketään. Suhteilla taivaaseen Koska ruokatarvikkeita jaetaan viikoittaan satoja kiloja, yksikön pakettiauto on koko ajan liikkeellä hakemassa ruokatarvikkeita. Kauppiaat ja yksityiset viljelijät ovat hienosti mukana lahjoittaen ruokatarvikkeita. Pentin suhdetoiminnalla on saatu useita lahjoittajia mukaan. - Suhteilla päästään kerran taivaaseenkin. Suhde Jeesukseen täytyy olla kunnossa, naurahtaa Pentti Salonen. Mirjalla ja Pentillä on luonnollisen avoimet suhteet romaneihin. - Turussa romanit järjestivät eräänä vuonna oman joulujuhlan ja meidät kutsuttiin mukaan. Koimme olevamme erittäin etuoikeutettuja, iloitsevat Pelastusarmeijan Turun yksikön voimakaksikko Pentti ja Mirja Salonen.q 20 - Nautin työstäni palvelukeskuksessa. Täällä sain toteuttaa omaa näkyäni lähimmäisen auttamisessa, Maarit kertoo. - Mirja kohtaa jokaisen ihmisen arvokkaana yksilönä. Hänellä on jokaiselle aikaa. Hän on todella hyvä ihminen, toteaa Maarit Blomerus. 21

12 TEKSTI JA PIIRROkset: MIKAEL MÄKINEN 22 23

13 teksti: rainer LinDemAn ValokuVat: rené ZAneLAton kuva-albumi JA rainer LinDemAn René Zanellato - mustalaisten apostoli Elettiin vuotta René oli tuolloin 18-vuotias ja hän kasvoi aivan tavallisessa katollisessa perheessä Etelä-Ranskan Bordeaux ssa. Renén vanhemmat opettivat häntä kunnioittamaan hengellisiä asioita, mutta se ei ollut tarpeeksi. Lopulta kaikki hengellinen tuli Renélle erittäin vastenmieliseksi ja hänestä tuli ateisti. René oli kiinnostunut mustalaismusiikista ja hänelle kerrottiin, että kaupungin lähistöllä on mustalaisia, jotka soittavat musiikkia jazzin tyyliin. - Minulla oli joitain levyjä, jossa tätä tyyliä soitettiin, ja halusin nähdä paikanpäällä kun tätä musiikkia esitetään. Löysin kyseisen mustalaiskaravaanin, mutta olin erittäin pelokas. Meillä oli mitä erilaisimpia kertomuksia mustalaisista ja heidän toimistaan. Päätin kuitenkin mennä heidän luokseen ja koputin erään vaunun oveen. Vaunussa asui miellyttävä perhe ja he kutsuivat minut sisälle. Hetken ajan kuluttua René tajusi, että kyseinen perhe olivat uskovia. Mies alkoi kertomaan hänelle uskoon tulostaan. - Ei hän ollut mikään pastori, aivan tavallinen kristitty. Hän kertoi Jumalasta ja siitä miten Pyhä Henki muuttaa ihmisen kokonaan. René oli hämmentynyt, koska ei ollut aiemmin kuullut tällaisesta puhuttavan. Hetken kuluttua hän otti raamatun ja käski hänen lukemaan jokusen jakeen siitä, koska hän ei itse osannut lukea. - Otin raamatun ja hän kertoi mitä kohtia minun tuli lukea. Samalla kun luin, hän selitti sanaa minulle. Tämä oli mustalaisherätyksen alkuaikoja Ranskassa. Herätystä oli ollut jo kymmenen vuoden ajan 1950-luvulta lähtien. Lopuksi mies sanoi, että hän ei tee mitään raamatulla, koska ei osaa lukea. Hän antoi sen vierailijalle lahjaksi. René otti lahjan vastaan ja palasi kotiinsa. - Minulla oli outo tunne ja aloin lukea raamattua. Yöllä kello neljän aikaan huomasin, että minä vieläkin luen raamattua. Se oli mielenkiintoinen. Siinä hetkessä René lausui myös rukouksen tapaisen. Olihan hän katollisen perheen poikana rukoillut ennenkin, mutta ei koskaan koko sydämestään, niin kuin nyt. - Rukoilin, jos Jumala olet totta, niin kuin se mustalaismies sanoi, anna minun oppia tuntemaan sinut. Samassa hetkessä minut täytti ihmeellinen lämpö ja rakkaus. René meni lattialle polvilleen ja pyysi Jumalalta anteeksiantoa. Tuona yönä hän luovutti Herralle koko sydämensä. - Aikaisin aamulla menin takaisin mustalaisleiriin. Menossa oli hengellinen tilaisuus. Tuohon aikaan heillä ei ollut omia seurakuntia, vaan he pitivät tilaisuutensa nuotion ympärillä. Joku luki raamattua, joku todisti uskoon tulostaan, joku rukoili ja tietysti laulettiin. Jumala antaa näyn Euroopan romaneista Vuonna 1964 René lähti kotoaan ja liittyi mustalaisten karavaaniin. Hänellä oli pieni asuntovaunu, jossa asui. - Pärjäsin omillani ja mustalaismiehet opettivat minua tekemään kauppaa erilaisilla tavaroilla menin avioon mustalaistytön Fian kanssa. Meillä on neljä lasta. Fiian isä on samasta suvusta kuin Django Reinhard. Fian isä oli saarnaaja ja todellinen Jumalan mies. Hän oli mukana suuressa mustalaisherätyksessä jo 1950-luvulla. Samoihin aikoihin René alkoi vierailla myös muissa maissa pitäen hengellisiä tilaisuuksia. vuonna 1967 hän vieraili ensimmäistä kertaa Romaniassa, Tsekkoslovakiassa, Puolassa, Serbiassa ja tapasinpaikallisia romaneja. - Tämän jälkeen olen palvellut Herraa ja ollut istuttamassa seurakuntia mm. Kreikassa ja Romaniassa. Nyt työskentelemme pääsääntöisesti Venäjällä. Uskomme, että Jumala antaa väkevän herätyksen Venäjän romanien pariin. Työ Espanjassa alkoi vuosina Ranskalaisia lähetystyöntekijöitä meni espanjalaisten romanien pariin julistamaan evankeliumia. Tänä päivänä Espanjassa on noin uskovaa romania, ja saarnaajaa. - Tämä oli erittäin voimakasta herätystä. Tänä päivänä Espanjassa on yli romanikirkkoa. Tänä päivänä myös Intiassa on suuri romaniherätys. Ranskan romaniherätyksen alku Eräs vanha romaninainen oli myymässä torilla tuotteita ja hänen luoksensa tuli eräs mies. Hän keskusteli naisen kanssa ja kertoi Jeesuksesta. Hän antoi naiselle lentolehtisen, jossa oli myös seurakunnan yhteystiedot. - Nainen ei osannut lukea, mutta laittoi lentolehtisen laukkuunsa. Jonkun ajan päästä hänen poikansa sairastui ja joutui lopulta sairaalaan. Tilanne meni niin vakavaksi, että lääkäri ei antanut enää toivoa parantumisesta ja kertoi äidille, että Kuva vuodelta 1968, jolloin René kulki mustalaiskaravaanin mukana eri puolilla Ranskaa. René ylhäällä toinen vasemmalta

14 René julistamssa Lahden Helluntaiseurakunnassa syksyllä Tulkkina toimi Henry Hedman. Amaro Daad -mangjiba Isä meidän -rukous OSA 9 EV -lehdessä käydään läpi Isä meidän -rukouksen selitystä Katekismuksen mukaan. Tekstit romanikielelle on kääntänyt Henry Hedman. Sarja alkoi EV-lehden numerossa ja päättyy tähän numeroon. Dooleske tuut hin vollako boliba ta džoor ta patti alti. Amen. Deevel hin biȟadas meen te mangjaven ta jou hin lovadqas te ȟunnel mengo mangjiba. Ka ame kammaha Deevelesta douva, so jou kammela meen te mangen, ame vojuvaha te passen doi, te jou dela douva. Taala ka ame na hajuvaha elle naa orkuvaha mangen, ame vojuvaha te rikkaven phallo dotta, te Kurko Onnos mangela mengo ȟaal. amaro daad -mangibosko sistone laave ame buut paarkavaha Daades ta daha patti Rai Kristuseske, koon hin sikjadas meen dauva mangjiba ta samlila saare sikjibosko kenti tšetanes. Ame iekavaha, te Deeveleske kokares ȟunjula volla ta džoor jakkes aro komunisko kokaro dživibossa sar hilo boliba. Dai ame kammaha te phennen amengo iego amen (tšatses). Mengo baro paarkiba Deeveleske byrjula bi dai boliba ta staavela panna aro deulenni alti. Tuut, Rai, hin baariba ta džoor, patti, klaariba ta volla, dooleske ke tuut hin saare, so hin aro deuleni ta apo them. Tuut hin radžiba, tu sal praal saaren vauren. (1. Aik. 29:11) Boodaven te saare folkenge te ȟunnen: Rai hin raadža! Jou tšeerdar tšutšesta phuu, so aaȟȟela alti naaka na hiidrila. Lesko horribossa jou dömmila folken. (Ps. 96:10) Deeveles hin pattiba aro utšune stedi, apo them freedibas komujenna, koone jou kamlila (Luuk. 2:14) Onnos jelpila meen, koone sam svaagi. Naaha ame na džaanaha, so meen mote mangjaven, te ame mangahas horttas. Onnos kokares rakkilabi endo mengo ȟaal uutan laave mangibi. Ta jou, koon roodela džii, džaanela so Onnos starkila, dooleske ka Onnos rakkila Deevelesko džintaha kurkengo ȟaalesta. (Room. 8:26,27) pitää varautua pahimpaan. Tuolloin nainen muisti miehen, jonka oli keskustellut hänen kanssaan Jeesuksesta. Hän lähti pikaisesti kotiinsa ja etsi lentolehtisen kassinsa pohjalta. - Lopulta hän löysi sen ja pyysi jonkun ihmisen lukemaan se ja kertomaan puhelinnumeron seurakuntaan. Hän sai sen ja soitti pastorille ja pyysi häntä tulemaan poikansa luokse sairaalaan. Pastori saapui ja nainen pyysi häntä rukoilemaan poikansa puolesta. Pastori rukoili yksinkertaisen rukouksen ja poika tuli terveeksi. Hän heräsi ja pyysi ruokaa. - Lääkäri oli aivan ihmeissään, miten tämä oli mahdollista. Nainen kertoi tapahtumasta muille romaneille ja syntyi suuri mielenkiinto. Väkeä tuli hengellisiin tilaisuuksiin ja heitä pelastui sadoittain. - Ranskalaiset seurakunnat eivät kuitenkaan hyväksyneet mustalaisia seurakuntiinsa, kun he halusivat mennä kasteelle. Tämä pastori kastoi heidät, mutta heidän piti perustaa omat seurakunnat. Tänään Ranskassa on romaniseurakunnissa noin jäsentä.q (Katekismos, käännös/risiba Henry Hedman) Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. Jumala on käskenyt meidän rukoilla ja hän on luvannut kuulla rukouksemme. Kun pyydämme Jumalalta sitä, mitä hän tahtoo meidän pyytävän, voimme luottaa siihen, että hän sen antaa. Silloin kun emme osaa tai jaksa rukoilla, saamme turvautua siihen, että Pyhä Henki rukoilee meidän puolestamme. isä meidän -rukouksen loppusanoissa ylistämme Isää ja kunnioitamme Herraa Kristusta, joka on opettanut tämän rukouksen ja kokoaa sillä kaikki opetuslapsensa yhteen. Tunnustamme, että Jumalalle yksin kuuluu valta ja voima niin yksityisen ihmisen elämässä kuin koko maailmassa. Tähän haluamme lausua oman aamenemme. Ylistyksemme Jumalalle alkaa jo tässä maailmassa ja jatkuu taivaassa iankaikkisesti. Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sillä sinun on kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä. Sinun on kuninkuus, sinä olet kaikkea muuta korkeammalla. (1. Aik. 29:11) Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas! Hän loi maan, joka pysyy eikä horju. Oikeutensa mukaan hän tuomitsee kansoja. (Ps. 96:10) Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. (Luuk. 2:14) Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, mitä meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta. (Room. 8:26 27) (Katekismus) 26 René ja Fia Venäjällä, jossa he tekevät työtä romanien parissa. 27

15 89-vuotias tohtori Thomas Wang toimi tapahtuman isäntänä. Wang on toiminut mm. Lausanne-komitean johtajana, jossa mukana oli vaikuttamassa myös evankelista Billy Graham. Budapestissa kokoonnuttiin Roma for the Nations -tapahtumaan Jumala Romaneja rakastaa - romanit rakastavat Jumalaa! Rauno Mikkonen (vas.), Jussi Lukás, Janne Harjukoski, JuJu Huang, Rainer Lindeman, Sergey Latsko, Olli Berg ja Tom Bollström. Budapestiin kokoontui lähes kaksisataa romanityön toimijaa eri puolilta maailmaa. Kaukaisimmat osallistujat olivat Madagaskarilta, Perusta, Hong Kongista ja Yhdysvalloista. Tapahtuman päävastuullinen järjestäjä oli yhdysvaltalainen Great Commission Church International -järjestö. teksti: rainer LinDemAn ValokuVat: rainer LinDemAn JA ADAmik LÁsZLÓ 28 Tapahtuman yksi pääpuhujista oli George Verwer, joka on OM:n (Opertation Mobilisation) perustajajäseniä. Hänen kanssaan kuvassa Tom Bollström (vas.) ja Janne Harjukoski (oik.) 29

16 Jumala Romaneja rakastaa Perulainen Herman on tehnyt työtä romanien parissa Portugalissa 20 vuotta ja viimeiset kuusi vuotta Serbiassa. Romanikieli ja musiikki oli miehen hallussa. Luennoitsijoina tapahtumassa oli todella arvovaltaista joukkoa. Näissä toimivat mm. George Verwer, Peter Kuzmic, Thomas Wang, René Zanellato ja Bob Hitching. Suomen romanien tilanteesta ja lähetysnäystä kertoivat Fidan Euroopan työn aluejohtaja Rauno Mikkonen sekä Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtaja Rainer Lindeman. Päivisin järjestettiin myös erilaisia maaja aihekohtaisia work-shoppeja. - Tapahtuma innoitti minua henkilökohtaisesti. Oli hienoa nähdä, kuinka vakavasti järjestäjä on ottanut haasteen vastaan. Siitä kertoo esimerkiksi luennoitsijoiden nimilista. On mahtavaa, että romanityön haaste ei ole vain meidän suomalaisten käsissä, vaan Jumala on levittänyt näkyään eri puolille maailmaa, iloitsee porilainen pastori Tom Bollström. Näky romaneista levinnyt ympäri maailmaa Näky on todellakin levinnyt, siitä kertoo sekin, että järjestäjäorganisaatio koostui pelkästään Yhdysvaltain kiinalaisista. Heille Jumala on viime aikoina voimakkaasti puhunut Euroopan romanien hengellisestä ja sosiaalisesta kurjuudesta. - Los Angelesin kiinalaisen seurakunnan pastori JuJu Huang kertoi, että heidän on aika nostaa katseensa kiinalaisten parista myös muiden kansojen pariin, varsinkin romanien. Myös Hong Kongin seurakunnat haluavat tavoittaa romaneita Kristukselle. He ovat jo lähettäneet työntekijöitänsä Kirgiisiaan romanien pariin. Heillä on myös halu tehdä työtä Euroopan romanien parissa, kertoo Rainer Lindeman. Tapahtumassa oli myös paljon romaneja varsinkin läntisen Balkanin alueelta. Heitä monia kiinnosti Suomen romanien tilanne ja hyvä asema Suomen seurakuntien keskuudessa - Taisi olla unkarilainen romaniseurakunnan pastori, joka haaveili ääneen unelmastaan, että myös Unkarissa voisi eräänä päivänä romani olla pastorina seurakunnassa, jossa suurin osa jäsenistä olisi pääväestön edustajia, Fidan kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkö Olli Pitkänen mainitsee. Jumala rakastaa romaneja Tohtori Thomas Wang muistutti useaan otteeseen konferenssin osallistujia siitä, että Jumala rakastaa romaneja ja romanit rakastavat Jumalaa. Tämän vuoksi myös meidän tulee rakastaa romaneja ja romanit rakastavat meitä. - Tapahtuma oli mahtava paikka luoda yhteyksiä eri toimijoihin, joilla on sama polttava näky voittaa romaneja Kristukselle. Tätä oli mahtavaa kokea, kertoo Itä-Euroopan romanityön koordinaattori Janne Harjukoski. Kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkö Olli Pitkänen juonsi suomalaisten vetämän work- shopin Holistinen muutos, jossa tuotiin esille Fidan ja Elämä ja Valo ry:n eri toimintoja Euroopassa. Romanit siunaavat kiinalaisia ystäviään

17 Jyväskylässä juhlittiin 50-vuotiasta HYRY-yhdistyksien lisäksi tervehdyksensä esitti Suomen Vapaakirkon kirkkokunnan johtaja Hannu Vuorinen. Elämä ja Valo -järjestöä ValokuVat: Pentti Heinonen Helluntaiseurakunnan tilaisuudessa juhlapuheen piti Henry Hedman aiheenaan Laupias Samarialainen. Jyväskylän Helluntaiseurakunnan johtava pastori Jyrki Palmi toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Romano Missio ry:n tervehdyksen esitti sosiaalineuvos Väinö Lindberg. Elämä ja Valo -järjestö perustettiin 50 vuotta sitten Vihtavuoren Baptistiseurakunnan tiloissa. Vihtavuoren Baptistiseurakunnan puheenvuoron piti Aino Lindeman. Vihtavuoren Baptistiseurakunnan romanityötä muisteli Niilo Mäenpää. Tilaisuuksissa musiikista vastasi Romanos. Kyösti Florinia ja Henry Hedmania oli vahvistamassa Kyösti ja Rainer Lindeman, sekä Pentti Oikarinen. Vapaaseurakunnan tilaisuudessa juhlapuheen piti järjestön pitkäaikainen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja Usko Piikkilä. Jyväskylässä järjestettin juhlajumalanpalvelukset sekä Helluntai- että Vapaaseurakunnassa. Molemissa tilaisuuksissa salit täyttyivät kuulijoista ääriään myöden. 32 Pauli Karppiselle Elämä ja Valo ry. luovutti Elämää ja Valoa 50 vuotta -historiakirjan sekä romanikielisen Herran siunaus -taulun. Historiakirja sekä rukoustaulu luovutettiin myös pitkäaikaisille Elämä ja Valo ry:n kantaville voimille Irene ja Erkki Virtaselle. 33 VALokuVA: keijo BALtZAr

18 Kiitos sulle, Jumalani säv. George Coles Stebbins 1876 suom. Kaarlo J. Rahikainen 1900 käännös romanikielelle Viljo Koivisto Paarkiba mo Deevel Tukke sakkonesta noodata, saavo Tutta daari liiom, aro hilo tšiviba. Paarkavaa Tuut klaaribosta, niialeskitiata. Vennesta ni pȟaarimesta, tamlibosko stunnata. Paarkavaa Tuut kaanka khunjol butvares mo baȟȟiba. Paarkavaa ni vahka diiol, buut bi mange niegiba. Paarkiba ka ari nyödä, alti hin maan jelpadal. Paarkavaa kaan phirro aaȟȟaa, bare bare greȟȟenna. Paarkiba kaan sakkonesta, tšibeneski stunnata. Divisesko khamlibosta, ta ni tamlo rassata. Paarkavaa Tuut striidibosta, truhhulesta, kamlo Daad. Panna minzveha daari, aaȟȟaa, bare svaagiba. Blomstena kaan paarkavaa Tuut, so mo drom sas rankane. Hummena ta harabonna, so maan daari heujade. Paarkavaa, ka deha mange, so maan daari heujade. Sakkonesta Tukke Deevel daa mo tšesko paarkiba. Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta, jota elinaikanani olen saanut tuntea. Kiitos sulle kirkkahista, keväisistä päivistä. Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä. Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä. Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä. Kiitos, kun mä hädässäni avun saan sun kauttasi. Kiitos, että synneistäni vapahtavi Poikasi. Kiitos sulle jokaisesta elämäni hetkestä. Kiitos päivän paistehesta niin kuin pimeydestä. Kiitos sulle taisteluista, rististäkin, Jumalain. Kiitos, että aina muistat, autat mua tuskissain. Kiitos sulle kukkasista, jotka teilläin kukoisti. Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti. Kiitos, että tahdot mulle elon antaa iäisen. Kaikesta, oi Herra, sulle annan ikikiitoksen! Elämä ja Valo ry:n hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt keijo Baltzar hallituksen jäsen Lahti Markku Mäkinen hallituksen jäsen Jyväskylä tuula Blomerus hallituksen jäsen Helsinki tarja Mäkelä hallituksen jäsen Kangasala Maunord Hagert hallituksen jäsen Orivesi kyösti lindeman hallituksen jäsen Helsinki Ilmestymisaikataulu 2015 NRO ILMESTYY AINEISTO HELMI-MAALISUU TOUKO-KESÄKUU SYYS-LOKAKUU MARRAS-JOULUKUU ILMOITUSKOOT JA HINNAT: 1,00 /pmm Seurakuntien tapahtumailmoitukset veloituksetta! Palstaleveydet: 1 palsta 56 mm 2 palstaa 116 mm 3 palstaa 176 mm Kannatusruutu: Yritykset/seurakunnat 50,00 (56 mm x 50 mm) tom Bollström hallituksen jäsen Pori Markus keväänranta varajäsen Kurikka terno lindeman varajäsen Salo Rainer lindeman toiminnanjohtaja Huittinen, Heli Valkama toimistosihteeri Kaikki ilmoitukset nelivärisiä. Elämä ja Valo -lehti ei ole alv-velvollinen. Aineisto: PDF- tai EPS-muodossa. Värit prosessiväreinä (CMYK). Kuvien minimiresoluutio 300 dpi. Aineiston toimitus: info@elamajavalo.fi Yhteistyöstä kiittäen toivotamme Elämän sisältöistä Joulua ja Valoa vuodelle 2015! Missä on minun EV-lehteni? Etkö saanut tilaamaasi EV-lehteä postilähetyksessäsi? Älä huoli. Siihen löytyy ratkaisu! Jotta löytää sinut, muista ilmoittaa uusi osoitteesi mahdollisimman pian muuton jälkeen. Osoitteen muutoksen voit tehdä tai soita Elämä ja Valo -lehden toimitus Teot ovat kauneinta puhetta! Voit osoittaa lahjasi kannatusnumeromme kautta soittamalla numeroon (20,37 + pvm) tai osoittamalla lahjasi tilille Fi (viitenumero 1232) Deevel hin piradas boliba jakke buut, te jou diias pesko innasto Tšau, te tšek na, koon apo les passela, nourulas aro bengesko piiri, bi lelas alsingdaagako dživiba. (Joh. 3:16)

19 ELÄMÄ JA VALO Vol 3 Elämä ja Valo 50 vuotta Juhlavuoden juhlakooste sisältää 25 laulua toiminnan eri vuosikymmeniltä. Hinta 10,00 KYÖSTI ROTH IN Kauneimmat laulut pianolla Äänite sisältää instrumentaalimusiikkia flyygelillä soitettuna. Mukana Kyösti Rothin rakkaimmat hengelliset laulut. Hinta 10,00 JONI ENROTH Särkyi saviastiain Joni Enrothin viimeisin sooloäänite julkaistiin kesällä Äänite sisältää mahtavasti lautettuja ja sovitettuja uutuslauluja sekä hengellisen musiikin klassikoja. Hinta 15,00 PaLVELUKortti Leikkaa tästä Kyllä kiitos! Sukunimi Katuosoite Haluan liittyä Elämä ja Valo ry:n kannatusjäseneksi. Jäsenyys sisältää EV-lehden vuosikerran (4 lehteä/vuosi). Hinta 33,00 /vuosi (Suomi), Muut maat 38,00 /vuosi. (Yhdistyksen kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta) Haluan liittyä Elämä ja Valo ry:n varsinaiseksi jäseneksi (vaatii seurakunnan suosituksen). Lähettäkää minulle jäsenhakemuskaavake. Jäsenyys sisältää EV-lehden vuosikerran (4 lehteä/vuosi). Hinta 33,00 /vuosi (Suomi), Muut maat 38,00 /vuosi. (Yhdistyksen kokouksissa sekä puhe- että äänioikeus) Olen muuttanut ja haluan lehdet jatkossa uuteen osoitteeseen! (Ilman meille ilmoitettua osoitteenmuutosta lehtiä ei posti automaattisesti jatkolähetetä uuteen osoitteeseen) Ilmoita lehtitilauksen saajan tiedot tai muuttuneet osoitetiedot! Sähköpostiosoite Allekirjoitus Etunimi Postinumero ja toimipaikka Puhelin Leikkaa tästä EV-LEHTI Elama ja Valo ry. POSTIMAKSU MAKSETTU! TUNNUS VASTAUSLÄHETYS.... Leikkaa tästä