Ensihoidon palvelutaso Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Transkriptio

1 Tays Ensihoidon palvelutaso Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä välitarkastelu alkuvuoden 2019 toteumasta Tays ensihoitokeskus

2 Sisällys Tiivistelmä ja keskeiset johtopäätökset Johdanto Riskialueluokittelu Kiireellisyysluokkien ja tavoittamisaikojen määrittelyt Palvelutason mittaamisesta ja kuntien keskinäisestä vertailusta Tehtävämäärät sairaanhoitopiirissä Palvelutasototeuma sairaanhoitopiirissä Tehtävämäärät kuntatasolla Palvelutasototeuma kuntatasolla Ambulanssivalmius ja tehtävien yöaikainen tavoittaminen

3 Tiivistelmä ja keskeiset johtopäätökset Ensihoidon tehtävämäärät ovat edelleen kasvussa. Keskimääräinen vuotuinen kasvu sairaanhoitopiirissä on ollut 6,1%. Ambulanssiresurssit valmiustunteina tarkasteltuna eivät ole nousseet vuodesta Ensihoidon tehtävämäärien kasvu keskittyvät erityisesti Tampereelle ja kehyskuntiin, mikä on kohdentunut paitsi Tampereen omille yksiköille, myös ympäryskuntien yksiköille. Toisaalta, perusterveydenhuollon kiirevastaanottoaikojen tarjontavaikeudet ja päivystyksen keskittyminen entistä merkittävämmin TAYS Acutaan ovat edelleen lisänneet ambulanssien tehtävämääriä ja -sidonnaisuutta. Sairaanhoitopiiritasolla palvelutasototeuma on heikentynyt AB50%-ryhmässä (aikatavoite, kuinka nopeasti puolet A- ja B-tehtävistä tavoitetaan) vuodesta Asetettuja palvelutasotavoitteita ei todennäköisesti tulla tavoittamaan vuonna 2019 ydintaajama- ja hajaasutusalueilla. Raportissa on tarkasteltu kuntatason toteumaa paitsi toteutuneiden tavoittamisaikojen osalta, myös kuntakohtaisen suhdeluvun kautta. Suhdeluku huomio kuntien erilaiset riskialueiden jakaumat ja toteutuneet tehtävämäärät eri riskialueille ja tarjoaa käyttökelpoisen työkalun kuntakohtaisen toteuman arviointiin. Tavoittamisaikoina arvioituna, hitaimmin hätätilapotilaat (AB) tavoitettiin Kuhmoisissa ja nopeimmin Tampereella. Suhdelukutarkastelussa (AB50%) Tampereen ja Kuhmoisten palvelutaso asettui sairaanhoitopiirin keskiarvon tuntumaan. Tehtävämäärät ovat yöaikaan hiljaisemmissa kunnissa vähäisiä. Yöaikaisen palvelutason tarkastelussa ambulanssivalmiuden merkitys tulee hyvin esille Kihniön tarkastelussa. Yöaikaisen ambulanssivalmiuden poisto Kihniöstä ja Kurusta heikensi merkittävästi Kihniön yöaikaista palvelutasototeumaa, ja näkyy myös Ruoveden heikentyneenä toteumana. Ensivasteyksiköt täydentävät, mutta eivät riitä korvaamaan välittömän valmiuden ambulansseja potilaiden nopeassa tavoittamisessa hiljaisemmissa kunnissa yöaikaan. Ensihoidon yhtenäisen palvelun turvaaminen koko sairaanhoitopiirin alueella myös yöaikaan edellyttäisi välittömän valmiuden ympärivuorokautista, hoitotasoista resursointia myös näillä alueilla. 2

4 1. Johdanto Ensihoitopalvelun tehtävämäärien ja palvelutasototeuman alkuvuonna 2019 lisäksi tässä raportissa pyritään antamaan kokonaiskuvaa kehityskulusta vuodesta 2015 lähtien, sekä arvioidaan v alussa tehtyjen resurssimuutosten vaikutusta yöaikaiseen palvelutasototeumaan. Riittävän tilastollisen luotettavuuden saavuttamiseksi ajallisena näkökulmana sairaanhoitopiiritason tarkastelussa on vuosineljännes, kuntatasolla puolivuotiskausi, ja kuntien yöaikaisen saavuttamisen tarkastelussa neljän vuoden jakso ( ). Koko aineisto on käsitelty v alusta voimaan astuneen ensihoitoasetuksen päivitettyjen riskiluokka- ja palvelutasomittareiden mukaisesti. Toteumatietojen lähdeaineistona on Codea- kenttäjohtojärjestelmistä kertyvä data, jota on analysoitu Tableau-ohjelmalla. Kuten kaikkeen suurten datamäärien keruuseen ja käsittelyyn, myös nykyiseen järjestelmään liittyy teknisiä ja inhimillisiä virhelähteitä, mistä johtuen mm. ensihoidon tehtävälukumäärät eivät ole täysin identtisiä verrattuna aiempiin, SAS-tilastointiohjelmalla tuotettuihin ensihoidon raportteihin. Virheellisen datan osuus ja merkitys analyysissa on arvioitu vähäiseksi, ja yhtenäisen käsittelytavan johdosta aineisto ja havaitut muutokset ovat keskenään vertailukelpoisia koko tarkastelukaudella. 1.1 Riskialueluokittelu Ensihoitopalvelun riskialuejaon toteuttamiseksi maa on jaettu 1 km 2 suuruisiin soluihin. STM päivittää solujen riskiluokat Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) päivityksiin tukeutuen ja julkaisee aineiston sairaanhoitopiirien käyttöön. Vuoden 2018 alusta käyttöönotettu riskialueluokittelu ei ole verrannollinen vuosina käytössä olleen luokittelun kanssa. Taulukko 1 ja kuva 1. Riskialueluokkien määrittely, jakauma ja sijoittuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä v Kuvassa punaisella ydintaajamaruudut, vihreällä muu taajamat ja sinisellä haja-asutusalueet. Muut alueet ei väritetty. Riskialueluokka Määritelmä Esimerkki Solujen määrä PSHP:ssä Ydintaajama Muu taajama Hajaasutusalue Muu alue Solu kuuluu osittain tai kokonaan SYKE:n ydinkeskusta-alueeseen TAI Solun alueella on edellisenä kalenterivuonna ollut enemmän tehtäviä kuin 99 %:ssa sairaanhoitopiirin asutuissa soluissa TAI Solun alueella on edellisenä kalenterivuonna ollut enemmän väestöä kuin 99 %:ssa sairaanhoitopiirin asutuissa soluissa Suuren kaupungin keskusta 38 Solu kuuluu osittain tai kokonaan SYKE:n taajamaalueeseen, mutta ei täytä ydintaajaman kriteerejä. kaupungin keskusta Kaupungin asuinlähiö, pienen 1193 Solu ei kuulu edes osittain SYKE:n taajamaalueeseen, mutta sen alueella asuu vakituisesti Asuttu maaseutu 7121 vähintään yksi (1) henkilö. Solun alueella ei asu vakituisesti ketään, eikä se kuulu taajama-alueeseen. Asumaton alue 3

5 Kuva 1. Riskialueiden sijoittuminen v Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 1.2. Kiireellisyysluokkien ja tavoittamisaikojen määrittelyt A-kiireellisessä tehtävässä hätäkeskuspäivystäjän riskinarvion perusteella potilaalla on välitön hengenvaara, tai peruselintoimintojen (hengitys, verenkierto, tajunta) vakava häiriö tai ilmeinen uhka sellaisesta, tai kyseessä on suurienerginen vammautumismekanismi. B-kiireellisessä tehtävässä on epäily peruselintoimintojen häiriöstä tai uhasta. C-kiireellisessä tehtävässä peruselintoimintojen häiriö on vähäinen, eikä tilan huononeminen ole odotettavissa. D-kiireellisessä tehtävässä peruselintoimintojen häiriö on poissuljettu. A- ja B-kiireellisyysluokkiin kuuluvien tehtävien osalta palvelutasopäätöksessä on määritelty riskialueluokittain aikamääreet, joissa 50% ja 90% tehtävistä tulisi sairaanhoitopiirissä kokonaisuutena tavoittaa. Aikatavoitteet ovat yhtenevät koko TAYS erityisvastuualueella. C- ja D- kiireellisten tehtävien osalta aikarajat on määritelty kansallisesti; kaikissa asuttujen solujen C- 4

6 kiireellisyysluokan tehtävissä 90 % alueen väestöstä pyritään tavoittamaan 30 minuutissa ja D- kiireellisyysluokan tehtävissä 120 minuutissa. Riskialueluokkaan muu alue kuuluville soluille ei määritellä tavoiteaikaa. Nämä ovat asumattomia alueita, jonne tehtävämäärät ovat erittäin vähäisiä. Palvelutasopäätöksen seurannassa tavoittamisajan laskenta alkaa siitä, kun hätäkeskus on hälyttänyt asianomaisen yksikön, ja päättyy siihen, kun yksikkö on saavuttanut tehtäväkohteen. Taulukko 2. Palvelutasotavoitteet A- ja B-kiireellisille tehtäville vuodelle 2019 Riskialueluokka 50 % 90 % Ydinkeskusta 6 min 10 min Muu taajama 8 min 16 min Haja-asutusalue 15 min 30 min 1.3 Palvelutason mittaamisesta ja kuntien keskinäisestä vertailusta STM:n asetuksessa ja ohjeistuksessa sekä sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksessä asetetut palvelutasotavoitteet koskevat koko sairaanhoitopiirin tulosta, kun kunkin riskiluokan kaikkia ruutuja käsitellään kokonaisuutena. Koska palvelutasototeuma ei voi olla identtinen kaikilla alueilla ja kaikkina aikoina, seuraa siitä se, että toisilla alueilla tai ajankohtina toteumassa voidaan jäädä alle sairaanhoitopiirin keskimääräisen toteuman ja myös tavoitteen, vaikka sairaanhoitopiirissä kokonaisuutena tavoite saavutettaisiin. Sairaanhoitopiirin yleinen palvelutasotavoite ei siten ole suoraan sovellettavissa velvoittavana kuntakohtaisen tai vaikkapa yöaikaisen onnistumisen arviointiin. Voidaan kuitenkin arvioida, kuinka paljon yksittäisen kunnan toteuma poikkeaa sairaanhoitopiirin keskimääräisestä tuloksesta tai palvelutarpeiltaan saman tyyppisistä toisista kunnista, ja kuinka suuri poikkeama on kohtuullista. Poikkeaman suuruudelle ei sairaanhoitopiirissä ole asetettu kriteereitä. Kunnat eroavat ensihoidon palvelutarpeiltaan monessa suhteessa toisistaan. Tehtävämäärät ovat kunnissa erilaisia, samoin väestön ja siten tehtävien määrällinen ja suhteellinen jakautuminen taajamien ja haja-asutusalueiden välillä. Esimerkkinä, Tampereen tehtäväkuorma sijoittuu lähes täysin ydintaajama- ja muu taajama -alueille. Koska näille on asetettu tiukemmat tavoitteet kuin hajaasutusalueille, edellyttää se, että tavoittamisaikojen tulee Tampereella olla merkittävästi lyhyempiä kuin harvaan asutuissa kunnissa. Kaaviossa 1 havainnollistetaan A- ja B-kiireellisten tehtävien palvelutason mittaamisessa käytettyjä 50% ja 90% suureita, sekä kuntakohtaista suhdelukua. Kaaviossa on asetettu tavoittamisviiveen mukaan aikajärjestykseen kaikki ensihoidon tehtävät määrätyllä aikavälillä ja alueella siten, että kukin palkki edustaa yhtä tehtävää, ja palkin korkeus saavuttamisaikaa. Saavuttamislaskennasta on jätetty pois tehtävät, joista ei ole tallentunut tavoittamislaskentaan tarvittavia aikaleimoja. 5

7 Kaavio 1. Ensihoitotehtävien saavuttaminen: Lempäälä, ydintaajamat, Taulukko 3. Palvelutasototeuma Lempäälässä A- ja B-kiireelliset tehtävät, , taulukon sarakkeiden selite kunta riskialueluokka teht n tav min LEMPÄÄLÄ tot min AB 50% AB 90% tav n tot n suhde ero n tav n tot n suhde ero n tav min ydintaajama ,6 45, % -8, , % -9 muu taajama ,8 148, % -19, , % 16 haja-asutusalue ,0 23, % 11, , % 4 yht 433 8,6 216, % -15,5 14, % 10 tot min sarake selite teht (n) näin monta tavoittamislaskennassa huomioitua tehtävää kunnassa oli kysesisellä riskialueella yhteensä tav. (min) palvelutasopäätöksen aikatavoite minuutteina; kuinka nopeasti 50% ja 90% tehtävistä pitäisi tavoittaa kullakin riskialueella tot. (min) palvelutasototeuma minuutteina; kuinka nopeasti 50% ja 90% tehtävistä tavoitettiin kullakin riskialueella tav. (n) 50% ja 90% tehtävistä lukumääränä; näin monta tehtävää olisi pitänyt tavoittaa asetetussa tavoiteajassa tot. (n) näin monta tehtävää tavoitettiin asetetussa tavoiteajassa suhde (%) edelliskohtien lukumääräinen toteuma suhteessa tavoitteeseen, prosenttiluku ero (n) edelliskohtien lukumääräisen toteuman ja tavoitteen erotus Tavoitteen ja toteuman suhdeluku ja lukumääräinen ero Taulukosta 3 havaitaan, että Lempäälän ydintaajama-alueella AB-tehtävien mediaanitavoittamisajan (50%) toteuma oli 6,6 minuuttia, eli noissa ruuduissa ei sairaanhoitopiirin 6 min tavoitetta saavutettu. Myöskään muu taajama -alueilla asetettua tavoitetta ei saavutettu (tavoite 8 min, toteuma 8,8 min). Haja-asutusalueilla tavoite saavutettiin (tavoite 15 min, toteuma 13,0 min). Kuinka merkityksellisiä nämä toteuman minuuttilukemat ovat? Ydintaajama-alueella oli saavuttamislaskennassa huomioituja tehtäviä yhteensä 90 kpl, eli palvelutasotavoitteen mukainen odotusarvo oli, että 45 kpl 6

8 olisi tavoitettu 6 minuutissa. Nyt tässä aikarajassa tavoitettuja oli 37 kpl, eli lukumäärällisesti toteuma jäi 8 tehtävää alle tavoitteen (kaaviossa 1 kuvattu merkinnällä S ). Näiden lukujen suhde (37/45 = 82%, taulukossa 3 suhde ) kuvastaa onnistumista suhteessa tavoitteeseen tässä riskiluokassa. Laskemalla yhteen kunkin riskiluokan odotusarvot ja toisaalta toteumaluvut, saadaan tuloksena summat kuinka monta potilasta yhteensä kunnassa oli laskennallisena odotusarvona tavoittaa (216,5 kpl) riskiluokkakohtaisten tavoiteaikojen sisällä, ja kuinka monta lopulta tavoitettiin (201 kpl). Näiden lukujen keskinäisen suhde (201/216,5=93%) kertoo kokonaisuutena kuntakohtaisesta onnistumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteeseen. Kokonaistulos 100% tarkoittaisi, että kunnassa kokonaisuutena on onnistuttu täsmälleen palvelutasotavoitteen mukaisesti, joskin kunnassa yksittäisten riskiluokkien tulos voi poiketa edelleen tavoitteesta. Tämä kuntakohtainen suhdeluku mahdollistaa kuntien keskinäisen vertailun huolimatta kuntien erilaisesta riskiluokkajakaumasta ja riskiluokkiin kohdistuvista tehtävämääristä, ja se niveltää yhteen riskiluokkakohtaiset tavoitteet ja toteuman. Toisena suureena, toteuman ja tavoitteen erotuksen lukumääräinen tarkastelu antaa mahdollisuuden arvioida, kuinka merkityksellinen yksittäisen riskiluokan ali- tai ylitoteuma on. Esimerkiksi Tampereella haja-asutus-alueella AB 50% -tarkastelussa suhdeluku oli sairaanhoitopiirin huonoin (38%). Kuitenkin, lukumääräisesti ero toteuman ja tavoitteen välillä oli ainoastaan 16 tehtävää, mikä on varsin vähän verrattuna Tampereen kokonaistehtävämäärään (5125 kpl). Taulukko 4. Palvelutasototeuma Tampereella A- ja B-kiireelliset tehtävät, kunta riskialueluokka teht n tav min TAMPERE tot min AB 50% AB 90% tav n tot n suhde ero n tav n tot n suhde ero n tav min ydintaajama ,6 1191, % 168,5 10 9, % 60 muu taajama ,9 1345, % 31, , % 199 haja-asutusalue ,6 26, % -16, , % -2 yht ,8 2562, % 183,5 11, % 258 tot min 7

9 2. Tehtävämäärät sairaanhoitopiirissä Tehtävien kokonaismäärät jatkoivat kasvuaan. Vuotuinen kasvuvauhti vuodesta 2015 laskien on ollut 6,1%. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä oli 23% enemmän tehtäviä kuin v vastaavalla aikajaksolla. Vuodesta 2013, kun ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille, on ambulanssien määrä ja yksiköiden valmiusaikaa välillä vähennetty, välillä nostettu. Valmiustunteina laskettuna resurssit ovat hieman laskeneet vuodesta v.2013 (814/vrk) vuoteen 2019 (804/vrk). Yksiköiden tasoa on aikajaksona nostettu (kaikki perustason yksiköt hoitotasolle) ja lähtövalmiutta parannettu (kaikki yksiköt myös yöaikaan välittömässä valmiudessa). Riskialueluokittain tarkasteltuna tehtävät jakautuvat vuoden toisella neljänneksellä seuraavasti: ydintaajamissa 27%, muissa taajamissa 61%, haja-asutusalueilla 11% ja asumattomilla alueilla 1%. Jakauma vastaa aiempaa toteumaa. Kiireellisyysjakaumatarkastelussa aiempina vuosina tehtävämäärät jatkoivat kasvuaan melko tasaisesti kaikissa kiireellisyysluokissa. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä, verrattuna v keskiarvoon, A-tehtävien määrä kasvoi 26%, B-tehtävien 38% ja D-tehtävien 6%, kun C-tehtävien määrä laski 24%. Taustasyynä on hätäkeskuslaitoksen uuden Erica-tietojärjestelmän ja riskinarvio-ohjeistuksen käyttöönotto Pirkanmaalla helmikuussa Järjestelmän muutosvaiheessa tarkoituksellisesti hyväksyttiin se, että hätäpuhelussa tehty riski ennemmin yli- kuin aliarvioidaan. A- ja B-kiireellisten tehtävien nousussa kyse ei siis ole kansalaisten sairastavuuden äkillisestä muutoksesta ja tosiasiallisten hätätilanteiden lisääntymisestä, vaan riskinarvion määritelmien muutoksesta. Kaaviot 2 ja 3, taulukko 5. Ensihoitopalvelun tehtävämäärät kvartaaleittain eri kiireellisyysluokissa

10 2015 Q Q Q Q Q Q Q Q4 n A B C D kaikki Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q2 3. Palvelutasototeuma sairaanhoitopiirissä Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aikatavoitteita ei saavutettu AB-kiireellisten tehtävien 50% tavoittamisessa missään riskiluokissa. Toisella neljänneksellä toteuma hieman parani, ja ydintaajama- ja muu taajama-alueilla päästiin tavoitteeseen, mutta kaikissa riskiluokissa toteuma oli heikompi kuin v vastaavana aikajaksona. Mikäli vuodenaikavaihtelu toteutuu aiemman kaltaisena, ei AB50%-tavoittamisessa asetettuja tavoitteita tulla saavuttamaan ydintaajamien ja haja-asutusalueiden kohdalla vuoden 2019 kokonaistoteumassa. C- ja D-kiireellisissä tehtävissä valtakunnalliset 90%- tavoittamisosuuden aikatavoitteet (30 min ja 120 min) saavutettiin selkeästi. D-tehtävien 90%-tavoittamisosuudessa havaitaan selkeä parannus viimeisen vuoden aikana. Tätä selittää siirtokuljetusyksiköiden entistä aktiivisempi käyttö lisäresurssina D-tehtäville. Taulukot 6 ja 7, kaaviot 4 ja 5: 50% ja 90% tavoittamisajat kvartaaleittain v alkaen 50% tavoittaminen 2015 Q Q Q Q Q Q Q Q4 AB ydintaajama 5,4 5,3 5,4 5,2 5,2 5,2 5,0 5,1 5,2 5,2 5,1 5,2 5,5 5,2 5,3 5,5 6,0 5,8 AB muu taajama 7,8 7,5 7,4 7,5 7,9 7,3 7,1 7,5 7,5 7,1 7,1 7,5 7,9 7,3 7,4 7,8 8,2 7,6 AB haja-asutus 14,8 14,3 14,3 14,4 15,0 14,0 14,3 15,5 16,1 14,3 14,8 15,0 16,7 14,5 15,4 15,5 16,6 15, Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q2 90% tavoittaminen 2015 Q Q Q Q Q Q Q Q4 AB ydintaajama 10,0 8,8 9,1 9,4 9,0 8,5 8,9 8,4 8,7 8,6 8,6 8,8 9,8 8,9 9,1 9,1 10,0 9,7 AB muu taajama 14,7 14,2 14,2 14,5 15,2 13,9 13,9 14,1 14,4 13,4 13,4 14,0 15,1 14,2 13,8 14,4 14,9 13,9 AB haja-asutus 27,1 24,0 25,6 24,6 27,5 25,6 25,4 26,8 27,9 26,3 25,8 27,8 30,6 26,5 27,5 27,1 29,4 25,8 C yhteensä 24,5 22,8 23,5 23,1 24,3 23,8 23,6 23,4 23,6 23,7 23,8 23,3 24,6 23,8 24,1 23,5 25,0 24,6 D yhteensä 52,7 52,2 50,0 49,7 56,9 49,7 51,8 54,9 45,2 44,2 43,9 48,7 54,5 53,0 52,6 49,2 45,7 36, Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q2 9

11 10

12 4. Tehtävämäärät kuntatasolla Viime vuosien ensihoidon tehtävämäärien kasvu on kohdentunut ennen kaikkea Tampereelle, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Jämsään. Kasvun merkitys on erityisen suuri Tampereella, koska siellä yksiköiden päiväaikainen käyttöaste on erittäin korkea. Tehtävämäärän kasvaessa omat yksiköt eivät pysty enää ottamaan näitä vastaan, vaan käytännössä lisäkuorma imee ambulanssiresursseja naapurikunnista Tampereelle. Hiljaisemmissa kunnissa tehtävämäärän suhteellinen kasvu ei ole niin merkityksellistä, koska oma yksikkö pystyy pääsääntöisesti huolehtimaan kasvaneesta kuormasta. Esimerkiksi Kuhmoisissa tehtäviä oli v kpl ja v kpl. Tehtävämäärän 30%:n kasvu tarkoitti lukumääräisesti nousua 1,1:stä 1,4:ään tehtävään vuorokaudessa. Taulukko 8, kaavio 6. Ensihoidon tehtävämäärät (yhteensä) kunnissa vv (SAStilastointiohjelma). kunta lkm Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Jämsä Kangasala Kihniö Kuhmoinen Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi YHTEENSÄ

13 Sastamalan (98%), Tampereen (94%), Jämsän (94%), Kangasalan (92%) ja Virtain (91%) yksiköiden tehtävät kohdentuivat useimmin yksikön kotikunnan alueelle. Lukumääräisesti eniten oman kunnan ulkopuolelle tehtäviä suuntautui Nokian yksiköille (Tampereelle 426 kpl, 17% Nokian yksiköiden kaikista tehtävistä) ja Pirkkalan yksikölle (Tampereelle 336 kpl, 31% Pirkkalan yksikön kaikista tehtävistä). Harvimmin oman kunnan alueelle suuntasivat Vesilahden yksikkö (32%), Juupajoen yksikkö (38%), Kihniön yksikkö (43%) ja Kuhmoisten yksikkö (55%). Taulukko 9. Yksiköiden tehtävien suuntautuminen v kotikunnan alueelle ja muihin kuntiin 12

14 yksikön kotikunta teht. yht. n omaan kuntaan n muihin kuntiin n oman kunnan % muista kunnista eniten, n ja % muista kunnista 2. eniten, n ja % Tampere % Ylöjärvi % Kangasala % Virrat % Ruovesi 27 5 % Kihniö 8 1 % Mänttä-Vilppula % Jämsä 41 4 % Juupajoki 24 3 % Ruovesi % Mänttä-Vilppula 46 9 % Virrat 45 9 % Orivesi % Juupajoki 33 4 % Kangasala 24 3 % Kangasala % Pälkäne 63 4 % Tampere 31 2 % Pälkäne % Kangasala % Valkeakoski 16 3 % Jämsä % Kuhmoinen 79 5 % Orivesi 9 1 % Juupajoki % Orivesi % Ruovesi 18 7 % Kuhmoinen % Jämsä % Kangasala 15 6 % Pirkkala % Tampere % Nokia 82 8 % Lempäälä % Vesilahti 57 6 % Valkeakoski 34 4 % Valkeakoski % Akaa 66 6 % Lempäälä 20 2 % Akaa % Valkeakoski % Lempäälä 46 4 % Urjala % Akaa % Punkalaidun 13 3 % Vesilahti % Lempäälä % Akaa % Nokia % Tampere % Pirkkala % Sastamala % Nokia 22 1 % Hämeenkyrö 7 0,4 % Punkalaidun % Sastamala % Urjala 19 7 % Ylöjärvi % Tampere % Nokia 32 2 % Hämeenkyrö % Sastamala % Ikaalinen 62 8 % Ikaalinen % Hämeenkyrö % Parkano 25 4 % Parkano % Ikaalinen % Kihniö 35 6 % Kihniö % Parkano % Virrat % 13

15 5. Palvelutasototeuma kuntatasolla Yhteenvetoa kaikkien kuntien A- ja B-kiireellisten tehtävien palvelutasototeumasta aikajaksolla on kuvattu taulukoissa 10, 11 ja 12, ja kaavioissa 7 ja 8. Kun kunnan kaikkia riskiluokkia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, tavoitettiin puolet (AB 50%) tehtävistä hitaimmin Juupajoella (13,4 min), Pälkäneellä (12,5 min), Vesilahdella (12,5 min) ja Kuhmoisissa (12 min). 90% tehtävistä (AB 90%) tavoitettiin hitaimmin Kuhmoisissa (33,3 min), Kihniössä (29,5 min), Virroilla (27 min) ja Pälkäneellä (24,3 min). Nopeimmin potilaat tavoitetaan Tampereella (AB50%: 6,8 min ja AB90%: 11,2 min). Kun huomioidaan kuntien erilainen riskiluokkajakauma, näyttäytyvät palvelutasototeuman tarkastelussa suhdeluvultaan heikoimpina Vesilahti (61%) ja Pirkkala (76%), kuitenkin, näissäkin molemmissa potilaat tavoitetaan odotusarvoisesti AB 90% tarkastelussa. AB 90% -tavoittamisessa Kuhmoinen erottui suhdeluvultaan selkeästi heikompana (81%). Paras AB 50% -toteuma oli Orivedellä (135%) ja Kihniössä (130%). Yleisenä havaintona, AB 90% -tavoittaminen toteutui kuntien kesken selkeästi tasaisemmin, kun taas AB50% -toteumassa oli enemmän hajontaa. Tehtävämäärältään pienempien kuntien palvelutasototeumaan sekä minuuttilukujen että suhdeluvun osalta tulee suhtautua tietyllä varauksella. Tilastollisena ominaisuutena, mitä pienempi otoskoko, sitä suurempi satunnaisvaihtelun vaikutus. Esimerkkinä, Kihniön hyvä AB 50% -suhdeluku (130%) muodostuu lähinnä hyvästä tuloksesta muu taajama -alueella, jossa tavoitettiin riskiluokkakohtaisessa tavoiteajassa yhteensä 20 tehtävästä 15 kpl, kun odotusarvo oli 10 kpl, eli ero hyvän toteuman ja odotustason välillä oli ainoastaan 5 potilasta. Tarkastelun luotettavuus paranee pidemmän aikajakson tarkastelussa seuraavassa vuosiraportissa Taulukko 10, kaavio 7. AB-tehtävien tavoittaminen minuutteina, 50%-s ja 90%-osuudet, kunnan kokonaistulos. Kunnat ovat aikajärjestyksessä 90% tavoittamisajan mukaan. kunta 50% 90% tavoitettu tavoitettu KUHMOINEN 12,0 33,3 KIHNIÖ 7,9 29,5 VIRRAT 8,8 27,0 PÄLKÄNE 12,5 24,3 VESILAHTI 12,5 23,3 RUOVESI 9,0 23,2 JÄMSÄ 9,7 22,4 SASTAMALA 9,5 22,2 JUUPAJOKI 13,4 22,1 ORIVESI 6,8 21,5 IKAALINEN 8,2 20,6 URJALA 8,4 19,7 PARKANO 7,8 19,6 HÄMEENKYRÖ 8,8 19,0 YLÖJÄRVI 8,1 18,1 MÄNTTÄ-VILPPULA 9,6 17,8 KANGASALA 8,8 16,8 PSHP 7,6 16,7 AKAA 8,0 15,7 NOKIA 7,6 15,0 VALKEAKOSKI 7,1 14,6 LEMPÄÄLÄ 8,6 14,5 PIRKKALA 8,6 12,6 TAMPERE 6,8 11,2 14

16 Taulukko 11, kaavio 8. Kuntien AB 50% ja AB 90% suhdeluvut, kunnan kokonaistulos. Kunnat ovat 50% tavoittamisen suhdeluvun mukaan aikajärjestyksessä. kunta AB 50% suhdeluku AB 90% suhdeluku VESILAHTI 61 % 101 % PIRKKALA 76 % 103 % JUUPAJOKI 86 % 93 % JÄMSÄ 90 % 96 % SASTAMALA 91 % 97 % MÄNTTÄ-VILPPULA 92 % 101 % PÄLKÄNE 92 % 94 % LEMPÄÄLÄ 93 % 103 % YLÖJÄRVI 93 % 102 % KANGASALA 94 % 101 % NOKIA 96 % 103 % KUHMOINEN 100 % 81 % PSHP 103 % 103 % TAMPERE 107 % 106 % VALKEAKOSKI 107 % 102 % VIRRAT 109 % 99 % RUOVESI 109 % 97 % AKAA 112 % 105 % IKAALINEN 114 % 106 % HÄMEENKYRÖ 122 % 101 % PARKANO 123 % 100 % URJALA 124 % 103 % KIHNIÖ 130 % 90 % ORIVESI 135 % 104 % Taulukko 12. Yhteenveto kuntien AB-palvelutasototeumista kunta riskialueluokka teht (n) AB 50% AB 90% tav. tot. tav. suhde tav. tot. (min) (min) (n) tot. (n) (%) ero (n) (min) (min) tav. (n) tot. (n) suhde (%) ero (n) AKAA muu taajama ,5 163, % 18, , % 11 haja-asutusalue ,0 21, % 4, , % 4 yht 370 8,0 185, % 23,0 15, % 15 HÄMEENKYRÖ muu taajama ,0 79, % 20, , % -1 haja-asutusalue ,4 35, % 5, , % 4 yht 229 8,8 114, % 25,5 19, % 3 IKAALINEN muu taajama ,8 82, % 21, , % 9 haja-asutusalue ,8 34, % -5, , % 5 yht 234 8,2 117, % 16,0 20, % 13 JUUPAJOKI muu taajama ,2 13, % -1, , % -4 haja-asutusalue ,8 8, % -1, , % 2 yht 44 13,4 22, % -3,0 22, % -3 JÄMSÄ muu taajama ,8 232, % -33, , % -18 haja-asutusalue ,0 74, % 2, , % -3 yht 614 9,7 307, % -31,0 22, % -21 KANGASALA ydintaajama ,9 56, % -22, , % -14 muu taajama ,1 212, % -3, , % 10 haja-asutusalue ,1 54, % 6, , % 8 yht 646 8,8 323, % -19,0 16, % 4 KIHNIÖ muu taajama ,8 10, % 5, , % -3 haja-asutusalue ,7 8, % 0, , % 0 yht 37 7,9 18, % 5,5 29, % -3 KUHMOINEN muu taajama ,4 26, % 1, , % -12 haja-asutusalue ,3 12, % -1, , % -2 yht 78 12,0 39, % 0,0 33, % -13 LEMPÄÄLÄ ydintaajama ,6 45, % -8, , % -9 muu taajama ,8 148, % -19, , % 16 haja-asutusalue ,0 23, % 11, , % 4 yht 433 8,6 216, % -15,5 14, % 10 15

17 kunta riskialueluokka teht (n) tav. (min) tot. (min) AB 50% AB 90% tav. (n) tot. (n) suhde (%) ero (n) tav. (min) tot. (min) tav. (n) tot. (n) suhde (%) ero (n) MÄNTTÄ-VILPPULA muu taajama ,0 143, % -13, , % 0 haja-asutusalue ,9 18, % 0, , % 3 yht 323 9,6 161, % -13,5 17, % 2 NOKIA ydintaajama ,2 107, % -10, , % -2 muu taajama ,0 234, % 1, , % 18 haja-asutusalue ,0 22, % -6, , % 2 yht 727 7,6 363, % -15,5 15, % 19 ORIVESI muu taajama ,6 89, % 47, , % 7 haja-asutusalue ,6 40, % -2, , % 2 yht 259 6,8 129, % 45,5 21, % 9 PARKANO muu taajama ,1 76, % 21, , % -4 haja-asutusalue ,1 22, % 1, , % 4 yht 197 7,8 98, % 22,5 19, % 0 PIRKKALA ydintaajama ,8 23, % -15, , % -7 muu taajama ,6 130, % -24, , % 16 haja-asutusalue ,3 5, % 2, , % 1 yht 318 8,6 159, % -38,0 12, % 10 PÄLKÄNE muu taajama ,5 47, % -1, , % -12 haja-asutusalue ,9 38, % -5, , % 2 yht ,5 86, % -7,0 24, % -10 RUOVESI muu taajama ,8 54, % 14, , % -9 haja-asutusalue ,0 26, % -7, , % 4 yht 161 9,0 80, % 7,5 23, % -5 SASTAMALA muu taajama ,3 306, % -11, , % -29 haja-asutusalue ,6 84, % -23, , % 11 yht 781 9,5 390, % -34,5 22, % -18 ydintaajama ,6 1191, % 168,5 10 9, % 60 TAMPERE muu taajama ,9 1345, % 31, , % 199 haja-asutusalue ,6 26, % -16, , % -2 yht ,8 2562, % 183,5 11, % 258 muu taajama ,9 55, % 14, , % 0 URJALA haja-asutusalue ,3 29, % 6, , % 4 yht 169 8,4 84, % 20,5 19, % 4 ydintaajama ,0 105, % -3, , % -10 VALKEAKOSKI muu taajama ,7 94, % 8, , % 12 haja-asutusalue ,8 24, % 11, , % 5 yht 446 7,1 223, % 16,0 14, % 7 muu taajama ,4 22, % -10, , % 1 VESILAHTI haja-asutusalue ,0 17, % -5, , % 0 yht 79 12,5 39, % -15,5 23, % 1 muu taajama ,7 71, % 38, , % -1 VIRRAT haja-asutusalue ,4 51, % -27, , % -2 yht 245 8,8 122, % 10,5 27, % -3 ydintaajama ,2 57, % -6, , % -4 YLÖJÄRVI muu taajama ,9 210, % 4, , % 15 haja-asutusalue ,6 45, % -18, , % -2 yht 626 8,12 313, % -21,0 18, % 10 ydintaajama , , % 103,0 10 9, % 15 PSHP muu taajama , , % 127, , % 219 haja-asutusalue ,7 723, % -69, , % 54 yht , , % 160,5 16, %

18 6. Ambulanssivalmius ja tehtävien yöaikainen tavoittaminen Ensihoidon palvelutasopäätöksessä vuodesta 2017 alkaen valtuusto päätti ambulanssiresursseista siten, että Kihniössä ja Ylöjärvellä Kurun taajamassa ambulanssin valmiutta lyhennettiin ympärivuorokautisesta 12 tuntiin (klo 08-20). Ylöjärven keskustassa edelleen on ympärivuorokautinen yksikkö. Kuntia, joissa ei ole oman kunnan alueella ambulanssivalmiutta klo 20-08, on siten ollut lähtien Juupajoki, Kihniö, Kuhmoinen ja Vesilahti. Kyseisissä kunnissa tehtävämäärät ovat selkeästi sairaanhoitopiirin pienimmät; Vuonna 2018 em. kunnissa oli keskimäärin 1 ensihoidon tehtävä vuorokaudessa, ja A- tai B-kiireellisiä tehtäviä esiintyi n. 2-3 päivän välein. Yöaikaan sijoittuvia A- tai B-tehtäviä esiintyy n. kerran viikossa. Kansalaisten peruspalvelut tulee kuitenkin turvata hiljaisemmissakin kunnissa. Näiden kuntien osalta yöaikaisen tavoittamisen suunnitelmana oli tukeutua lähimpään vapaana olevaan naapurikunnan ambulanssiin, ja toisaalta oman kunnan alueella päivystävään ensivasteyksikköön. Jäljempänä arvioidaan yöaikaisen ambulanssivalmiuden vaikusta palvelutasototeumaan, sekä ensivasteyksikön merkitystä hätätilapotilaiden yöaikaisessa tavoittamisessa. Taulukossa 13 on yhteenvetona kuntien AB 50% ja AB 90% -palvelutasototeuma vuosina , kun kunnan kaikki riskiluokat on käsitelty yhdessä ja tarkastelu on ajallisesti jaettu päivään (klo 08-20) ja yöhön (klo ) Taulukko 13. Kuntakohtainen AB-tavoittaminen päivä- ja yöaikaan AB 50% klo AB 50% klo AB 90% klo AB 90% klo AKAA 8,4 9,2 7,3 8,1 9,9 10,9 8,0 8,1 17,1 16,4 17,3 18,9 17,8 18,2 18,9 16,3 HÄMEENKYRÖ 7,8 7,2 7,6 8,0 9,4 8,9 8,7 10,0 15,2 15,2 15,9 18,6 17,2 18,0 18,6 19,1 IKAALINEN 6,1 6,3 7,0 9,5 7,4 7,6 9,0 9,9 16,7 20,7 20,6 20,2 20,4 19,7 21,9 23,7 JUUPAJOKI 12,1 12,0 7,4 10,9 16,3 17,1 15,6 16,5 20,1 21,6 15,6 20,0 23,6 24,6 24,2 27,1 JÄMSÄ 8,8 8,7 8,6 8,8 11,4 10,9 10,2 10,1 20,0 22,5 20,9 22,5 24,0 24,8 23,8 22,8 KANGASALA 7,2 7,5 8,2 8,4 8,5 8,9 9,1 9,3 15,6 16,0 16,7 17,3 17,1 19,3 19,4 19,1 KIHNIÖ 7,3 7,9 8,0 6,4 8,0 6,9 23,4 23,0 20,7 16,7 21,8 16,3 13,1 14,0 31,2 35,1 KUHMOINEN 5,6 6,4 7,3 7,3 26,6 26,1 28,3 27,9 24,9 19,5 25,6 29,6 40,8 37,8 44,2 35,7 LEMPÄÄLÄ 7,4 6,9 7,3 7,7 9,0 8,2 8,8 9,1 13,3 13,9 13,0 12,2 16,6 15,1 16,0 15,3 MÄNTTÄ-VILPPULA 6,2 6,7 7,0 7,0 8,5 9,6 11,1 11,5 15,3 14,0 17,8 15,6 17,9 24,9 21,5 23,2 NOKIA 6,7 6,9 6,7 7,0 8,0 7,3 7,3 7,9 13,0 13,1 12,8 12,5 15,5 13,7 13,7 14,7 ORIVESI 5,0 5,2 5,2 5,9 6,9 7,6 7,7 7,0 19,4 19,4 17,7 18,6 25,0 23,1 25,8 25,8 PARKANO 5,8 6,5 6,9 7,4 7,5 6,9 8,0 8,5 14,8 15,3 18,1 17,3 17,4 19,2 20,8 21,9 PIRKKALA 7,5 7,3 7,0 7,1 8,7 8,4 9,1 8,6 12,5 11,2 10,4 11,3 13,2 11,9 12,5 12,2 PÄLKÄNE 10,4 11,6 10,7 10,5 12,4 13,1 13,1 12,6 20,4 21,4 22,8 22,7 21,5 23,0 23,9 26,6 RUOVESI 10,2 8,1 9,4 9,3 10,8 10,7 13,1 13,5 20,6 19,8 20,3 19,7 22,1 20,9 31,3 26,7 SASTAMALA 8,5 9,0 8,3 9,8 11,7 12,5 11,1 13,7 19,5 20,1 19,3 21,3 25,6 27,8 26,2 28,9 TAMPERE 6,2 6,1 5,8 6,0 6,9 6,7 6,7 6,9 10,7 10,4 9,7 10,5 11,8 10,9 11,4 11,3 URJALA 8,0 8,9 8,8 9,0 8,5 10,1 11,7 9,8 18,7 22,9 18,9 20,4 17,9 22,7 21,2 19,5 VALKEAKOSKI 6,3 5,8 5,9 6,1 7,4 7,0 6,7 7,3 14,6 15,3 14,6 14,2 16,0 14,4 14,0 14,6 VESILAHTI 14,7 15,4 10,8 11,1 17,5 18,2 16,0 15,8 24,4 26,9 20,6 23,9 25,8 25,8 25,2 26,6 VIRRAT 7,5 7,0 9,3 10,5 10,9 9,8 9,9 10,9 22,7 21,9 23,6 24,4 26,9 23,8 25,3 26,3 YLÖJÄRVI 8,2 8,3 7,3 7,6 8,8 9,7 9,1 9,8 17,7 18,4 17,6 17,8 19,0 20,8 21,7 22,6 17

19 Kaaviot 9 ja 10. AB 50% ja AB 90% tavoittaminen kunnissa klo Päiväaikainen AB 50% -tavoittaminen on toteutunut melko tasaisesti useimmissa kunnissa , joskin nouseva trendi tavoittamisajassa voidaan havaita. Vesilahden kohdalla v tavoittaminen 18

20 parani selkeästi, mikä selittyy ambulanssivalmiuden pidennyksellä klo 16:sta klo 20:een. AB 90% - tavoittamisessa ei ole havaittavissa vastaavia selkeitä muutoksia. Kaaviot 11 ja 12. AB 50% ja AB 90% tavoittaminen kunnissa klo

21 Ambulanssiresurssien yöaikainen väheneminen v vaihteessa tulee kaavioissa hyvin esille. Kihniön yöaikainen AB 50% tavoittaminen oli vv tasaisesti sairaanhoitopiirin parhaimmistoa, myös kvartaalitasolla tarkasteltuna. Valmiuden lasku v alussa pudotti yöaikaisen mediaanitavoittamisen samalle tasolle Kuhmoisten kanssa, sairaanhoitopiirin viimeisiksi. Nämä kunnat ovat vertailukelpoiset keskenään tehtävämäärien, etäisyyksien ja seuraavaksi lähimpien ambulanssien osalta. Juupajoella ja Vesilahdella oli seuraavaksi huonoimmat AB 50% toteumat. Näiden parempaa tulosta Kuhmoisiin ja Kihniöön verrattuna selittää Oriveden ja Lempäälän läheisyydet. Ylöjärven Kurun taajaman yöaikaisen ambulanssivalmiuden poisto ei hetkauttanut Ylöjärven kokonaistulosta, mutta heijastuu naapurikunta Ruoveden tulokseen heikennyksenä. Vastaavat tavoittamisen heikentymät Kihniössä ja Ruovedellä näkyvät myös AB 90% -tavoittamisessa. Yllä kuvatut muutokset tavoittamisajoissa ovat kohteen nopeimmin tavoittavan yksikön aikoja, eli sekä ambulanssit että ensivasteyksiköt on huomioitu tavoittamisessa. Yöaikainen tavoittaminen heikentyi merkittävästi ambulanssin poistuessa, huolimatta kunnan alueella yöaikaan toimivasta ensivasteyksiköstä. Hiljaisimpiin kuntiin kohdentui ensihoidontehtäviä lukumääräisesti varsin vähän yöaikaan. V aikavälille klo sijoittuvia ensihoidon tehtäviä oli Juupajoella 127 kpl, joista 47 kpl A- tai B- kiireellisiä, Kihniössä 102 kpl, joista AB-tehtäviä 41 kpl, Kuhmoisissa 177 kpl, joista AB-tehtäviä 65 kpl, ja Vesilahdella 149 kpl, joista AB-tehtäviä 49kpl. Koko sairaanhoitopiirin alueella ensivasteyksikkö saavutti lukumääräisesti melko harvoin A- tai B- kiireellisen potilaan ensimmäisenä yksikkönä yöaikaan. Isommissa kunnissa tätä selittää 24h välitön ambulanssivalmius, kun taas niissä kunnissa joissa yöaikaista ambulanssia ei ole, olivat myös tehtävien lukumäärät pieniä. Kunnissa, joissa yöllistä ambulanssivalmiutta ei ole, ensivasteyksiköt tavoittivat potilaan ensimmäisenä yksikkönä suhteellisesti hieman useammin (12%:ssa tehtäviä) kuin muissa kunnissa (4%). Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että ambulanssi hälytetään tehtäville aina, riippumatta etäisyydestä ja tavoittamisaika-arviosta. Ensivasteyksikkö taas hälytetään taas vain rajalliselle määrälle tehtäviä (A-tehtäville, jos ensivasteyksikön arvioidaan tavoittavan tehtävän vähintään 5 minuuttia nopeammin kuin ambulanssin, ja B-tehtäville mikäli aikaeduksi arvioidaan vähintään 15 minuuttia). Lisäksi ensivasteyksikkö hälytetään hyötykriteerillä määrätyille tehtäville (mm. äkkielottomuudet), vaikka yksikkö saavuttaisi kohteen hitaammin kuin 5 minuuttia ennen ambulanssia, tai vasta ambulanssin jälkeen. Ambulanssien ja ensivasteyksiköiden tavoittamisnopeuden keskinäinen vertaaminen ei siten ole tässä yhteydessä mielekästä, koska hälyttämiskriteerit ovat erilaiset. Tämän raportin havainnot eivät kerro ensivasteyksikön vaikuttavuudesta, eivätkä edes sen nopeudesta, vaan siitä että naapurikunnasta saapuva ambulanssi ei ehdi tavoittamaan potilasta riittävän nopeasti palvelutasotavoitteiden kannalta. Voidaankin todeta, että yöaikaan ensivasteyksikkö on välttämätön tuki kunnille ja taajamille, erityisesti mikäli ambulanssivalmiutta ei ole, mutta se ei riitä korvaamaan ambulanssia tehtävien nopeassa tavoittamisessa. 20

22 Taulukko 14. Lukumääräinen ja prosentuaalinen tarkastelu AB-tehtävät ensimmäisenä tavoittavasta yksiköstä (ambulanssi vai ensivasteyksikkö) klo 20-08, vuosina ambulanssi vai ensivasteyksikkö ensin? kunta n yht amb ensin n EVY ensin n amb ensin % EVY ensin % Akaa % 4 % Hämeenkyrö % 3 % Ikaalinen % 6 % Juupajoki % 9 % Jämsä % 1 % Kangasala % 5 % Kihniö % 3 % Kihniö % 20 % Kuhmoinen % 8 % Lempäälä % 4 % Mänttä-Vilppula % 6 % Nokia % 3 % Orivesi % 3 % Parkano % 6 % Pirkkala % 2 % Pälkäne % 11 % Ruovesi % 3 % Sastamala % 11 % Tampere % 3 % Urjala % 2 % Valkeakoski % 3 % Vesilahti % 12 % Virrat % 3 % Ylöjärvi % 3 % amb+ kunnat % 4 % amb- kunnat % 12 % Lisätietoja: Kaius Kaartinen PSHP ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri Tays ensihoitokeskus kaius.kaartinen@pshp.fi p Sanna Hoppu ylilääkäri Tays ensihoitokeskus sanna.hoppu@pshp.fi p