MEDIVERKKO -KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE klo 08:00 MEDIVERKON VAHVA KASVU KIIHTYI 2011

Transkriptio

1 MEDIVERKKO -KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE klo 08:00 MEDIVERKON VAHVA KASVU KIIHTYI 2011 MEDIVERKKO -KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liikevaihto 64,6 (46,8) milj. euroa Liikevaihdon kasvu 38,3 % Käyttökate 1,8 (2,3) milj. euroa Liiketulos 0,5 (1,6) milj. euroa Tilikauden voitto 0,1 (0,9) milj. euroa Mediverkon toiminnan kuvaus Mediverkko -konserni on yksi johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavista yrityksistä Suomessa. Mediverkko tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita yhteistyössä julkisen sektorin kanssa ja tukee julkista palveluntuotantoa. Mediverkko on toimialallaan nopeimmin kasvanut yritys alan suurista yrityksistä Suomessa. Mediverkko -konsernin palveluksessa oli vuonna 2011 yli 2000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, jotka hoitavat vuosittain yli potilaskäyntiä, vastaavat osaltaan yli miljoonan suomalaisen terveydenhuollon päivystyksistä sekä tuottavat hoivapalveluja lähes tuhannelle ikääntyneelle. Mediverkon on valinnut palveluntuottajaksi yli 100 kuntaa, lukuisia sairaanhoitopiirejä sekä muita alan toimijoita. Yritys tuottaa palveluja kaikkialla Suomessa. Asiakkainamme on kuntien lisäksi myös yrityksiä ja itse maksavia henkilöitä. Mediverkko on suomalaisessa omistuksessa ja konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Suurimmat omistajat ovat johto, perustajalääkärit, muu avainhenkilöstö sekä Keskinäinen Eläkeyhtiö Varma. Mediverkon strategisena tavoitteena on laajentaa toimintaa sekä kunta- että yksityisasiakassektorilla sekä toimia edelläkävijänä laadukkaiden terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottamisessa. Kasvustrategiamme toteuttamisessa hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden murrosta, erityisesti julkisen järjestämisvastuun alaisten palveluiden tuotannon avaamista avoimelle kilpailulle. Tavoitteenamme on kasvaa sekä orgaanisesti että yritysjärjestelyin. Toimitusjohtajan kommentti Mediverkon liiketoiminta kehittyi suotuisasti vuonna 2011 ja konsernin liikevaihdon euromääräinen kasvu oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Mediverkko vahvisti asemaansa luotettavana julkisen järjestämisvastuun alaisten peruspalveluiden tuottajana Suomessa. Olemme tärkeä kumppani useiden kuntien tilaaja- ja tuottajaorganisaatioille välttämättömien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.

2 Mediverkon saama palaute yhtiön toiminnasta sekä työntekijöiltä, tilaaja-asiakkailta ja yksityisasiakkailta oli pääosin erittäin positiivista. Sekä asiakastutkimuksen että työntekijätutkimuksen mukaan suurin osa asiakkaistamme ja työntekijöistämme suosittelisi Mediverkkoa palveluntuottajana ja työnantajana. Korkea asiakastyytyväisyys ja asiakasuskollisuus sekä maine hyvänä työnantajana ovat mahdollistaneet yrityksen kannattavan kasvun vuodesta toiseen ja ovat toiminnan kulmakivi jatkossakin. Vuoden 2011 aikana Mediverkko teki yritysostoja lastensuojelun ja suun terveydenhuollon toimialoilla. Kasvustrategian osalta pääpaino on kuitenkin edelleen orgaanisessa kehittämisessä. Uskomme, että kannattavinta ja kestävimmällä pohjalla olevaa toimintaa on pitää hyvää huolta asiakkaistamme ja työntekijöistämme ja kasvaa hankkimalla uusia sopimuksia ja rekrytoimalla uusia työntekijöitä. Vuoden 2011 aikana pystyimme pitämään palvelutasomme korkealla huolimatta useista samanaikaisista uusien yksiköiden haltuunotoista ja uusien merkittävien sopimusten käynnistyksistä. Laadunkehitys jatkui voimakkaana ja Mediverkko sai laajennettua ISO 9001: sertifioinnin kattamaan kaikki kotihoidon palvelut, sekä kaikki hoivakodit. Joustava ja nopea toimintamallimme mahdollisti merkittäviä uusia aluevaltauksia. Kasvatimme yksityistä hammaslääkäriasema -verkostoamme yhdestä kuuteen, laajensimme palvelutarjontaa hammaslaboratoriopalveluihin ja kasvatimme lastensuojeluyksiköiden lukumäärää yhdestä neljään. Uskon, että toimialan kehitys tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, joihin tarttumalla voimme vahvistaa asemaamme johtavana valtakunnallisena toimijana. Alkaneena vuonna tulemme edelleen panostamaan palveluidemme saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden kehitykseen. Pyrimme myös entistä paremmaksi kumppaniksi suomalaisille kunta-asiakkaille. Tarkoituksemme on myös lisätä yhtiömme tunnettuutta myös itse päättävien yksityisasiakkaiden keskuudessa uudella OMA-palvelukonseptillamme, kertoo Mediverkko Yhtymän toimitusjohtaja Janne Järvenpää. Toimintaympäristö Mediverkon toimintaan vaikuttaa yleinen taloudellinen epävarmuus ja julkisen talouden kestävyysvaje. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on myös erittäin voimakas kilpailu. Mediverkko kilpailee paitsi satojen pienten yksityisten yritysten, säätiöiden ja yhdistysten kanssa, myös useiden pääomasijoittajien omistuksessa olevien suurten kotimaisten tai kansainvälisten yhtiöiden kanssa. Toimintaympäristössä vuoden 2011 aikana ei kuitenkaan tapahtunut olennaista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2012 näkymät ovat niin ikään muuttumattomat, eli taloustilanne on heikko ja alan yritysten keskinäinen kilpailu kovaa. Mediverkon toimialat Mediverkko tuottaa terveyspalveluita ja hoivapalveluita, sekä näihin liittyvää henkilöstönvuokrausta. Terveyspalveluihin kuuluvat Mediverkon perusterveydenhuollon palvelut, työterveyshuolto, erikoissairaanhoidon palvelut, sekä suun terveydenhuolto. Terveyspalveluiden tuotanto tapahtuu pääasiassa asiakasorganisaation tiloissa, mutta myös Mediverkon omilla hammaslääkäri- ja lääkäriasemilla. Sopimusten hinnoittelu perustuu eri malleihin: väestövastuupohjainen kiinteä vuosihinta, käynti- tai toimenpidekohtainen hinnoittelu tai tuntilaskutus. Suurin osa sopimusasiakkaista on suomalaisia kuntia tai kuntayhtymiä, kasvava osuus liikevaihdosta tulee yksityishenkilöiltä sekä työterveyshuollon yritysasiakkailta.

3 Hoivapalveluita ovat Mediverkon ikääntyneiden asumispalvelut ja kotihoidon palvelut, sekä lastensuojelu. Suurin osa sopimusasiakkaista on suomalaisia kuntia, mutta Mediverkko tuottaa palveluita myös itse maksaville asiakkaille. Palveluseteli voi mahdollisesti lisätä itse maksavien asiakkaiden määrää ja mahdollistaa paremmin kilpailun laadulla tulevaisuudessa. Hoivapalveluiden tuotanto tapahtuu Mediverkon omissa palvelutaloissa tai kotihoidon osalta asiakkaiden kotona. Sopimusten hinnoittelu perustuu asumispalveluiden osalta vuorokausilaskutukseen, mutta kunnat ovat usein sitoutuneet ostamaan ennalta sovitun kapasiteetin ennalta sovitulle määräajalle. Kotihoidon palveluiden osalta hinnoittelu perustuu joko väestövastuupohjaiseen kiinteään vuosihintaan tai tuntilaskutukseen. Liikevaihto ja tulos Mediverkko-konsernin liikevaihto kasvoi 38,3 prosenttia ja oli 64,6 miljoonaa euroa (46,7 miljoonaa euroa 2010). Liikevaihdon kasvu oli pääosin orgaanista ja perustui uusien yksiköiden käynnistyksiin, sekä uusiin merkittäviin asiakassopimuksiin. Kasvun mahdollisti onnistuminen avainhenkilöstön rekrytoinnissa. Liikevaihdosta 45,2 miljoonaa euroa (34,2 miljoonaa euroa vuonna 2011) tuli terveydenhuoltopalveluista ja 19,5 miljoonaa euroa (12,6 miljoonaa euroa vuonna 2010) hoivapalveluista. Konsernin käyttökate oli 1,8 miljoonaa euroa (2,3 miljoonaa euroa 2010) ja liikevoitto 0,5 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa 2010). Konsernin tulos oli 0,1 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa euroa 2010). Tase, rahoitus ja investoinnit Mediverkko -konsernin taseen loppusumma oli 38,5 miljoonaa euroa (20,2 miljoonaa euroa 2010). Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset olivat 12,7 miljoonaa euroa (8,0 miljoonaa euroa 2010). Konsernin nettovelka (mukaan lukien rahoitusleasingvastuut, mutta ilman MVH-Asunnot Oy:n valtion takaamia korkotukilainoja) oli 2,0 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa 2011). Konserni otti pankkilainoja yritysostojen rahoittamiseksi. Konsernin nettovelat yhdessä MVH-Asunnot Oy korkotukilainojen kanssa tilikauden päättyessä olivat 8,8 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 27,8 % (42,5 % 2010). Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli 2,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa 2010). Konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen (pois lukien yleishyödyllinen rakennuttaminen) olivat 1,7 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa 2010). Investoinnit kohdistuivat pääasiassa kahden uuden hammaslääkäriaseman avaamiseen, sekä liiketoimintakauppoihin. MVH-Asunnot Oy ja MVH-Kiinteistöt Oy investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 6,2 miljoonaa euroa kohdistuen rakenteilla oleviin hoivakoteihin.

4 Konserniin kuuluva MVH-Asunnot Oy, sekä MVH-Kiinteistöt Oy, käynnistivät mittavat investoinnit kolmeen uuteen hoivakotiin vuoden aikana. MVH Asuntojen ja MVH Kiinteistöjen taseen loppusumma vuoden lopussa oli yhteensä 8,4 miljoonaa euroa, joka kohdistui keskeneräisiin rakennuksiin ja rakennelmiin. MVH-Asunnot Oy:n rahoitus perustuu pääosin valtion investointiavustuksiin ja valtion takaamiin korkotukilainoihin. Käynnissä olevan kolmen rakennushankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan noin 4,1 miljoonan euron investointiavustuksella, sekä 15,6 miljoonan euron valtion takaamilla korkotukilainoilla. Korkotukilainoihin ei kohdistu emoyhtiön tai muiden konserniyhtiöiden takauksia. Pitkäaikainen omarahoitusosuus on noin 0,2 miljoonaa euroa tai noin yksi prosentti kiinteistöjen kokonaisarvosta. Pitkäaikaisen rahoituksen lisäksi MVH-Asunnot Oy:llä on käytössään tilikauden päättymisen jälkeen solmittu lyhytaikainen 3.0 miljoonan euron shekkitililimiitti suunnittelu- ja rakennusvaiheen käyttöpääoman hallintaa varten, jolle on emoyhtiön takaus. Konsernin emoyhtiö, tai muut konserniyhtiöt, eivät ole antaneet muita takauksia tai vakuuksia MVH-Asunnot Oy vastuiden osalta. Yleishyödylliseen rakennuttamiseen liittyviä valtion tai kuntien takaamia lainoja ei myöskään huomioida konsernin nettovelkalaskelmissa konsernin muihin rahoitussopimuksiin liittyen. Konsernin rakenne Konsernin emoyhtiö on Mediverkko Yhtymä Oy, jolla oli tilikauden päättyessä tytäryhtiöinään neljällä eri liiketoiminta-alueella toimivaa palveluyhtiötä: Mediverkko Terveyspalvelut Oy, Mediverkko Hammaslääkäripalvelut Oy, Mediverkko Hoivapalvelut Oy ja Mediverkko Lasten ja Nuorten Palvelut Oy. Palveluyhtiöiden lisäksi konserniin kuuluvat hoivakiinteistöjä rakennuttavat, hallinnoivat ja vuokraavat MVH-Asunnot Oy ja MVH-Kiinteistöt Oy, sekä lääkäripalveluyhtiöt Mediverkko Partners Oy ja MV Partners Oy. Konsernilla oli tilikauden päättyessä myös tytäryhtiöt Virossa, Mediverkko OÜ ja Venäjällä Mediverkko OOO. Ulkomaan tytäryhtiöillä ei ollut konsernin ulkopuolista liikevaihtoa tilikaudella Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli yhteensä noin 2300 työntekijää. Keskimääräinen henkilöstön määrä täysipäiväiseksi muutettuna oli noin 970 työntekijää. Muusta kuin hallinnon henkilöstöstä hieman alle puolet oli koulutukseltaan lääkäreitä ja hammaslääkäreitä ja hieman yli puolet koulutettua hoitohenkilöstöä. Palvelutuotannon henkilöstöstä työskenteli noin kolme neljäsosaa yhtiön omissa terveydenhuollon tai sosiaalitoimen toimintayksiköissä tai pitkäaikaisten laajojen palvelukokonaisuuksien sopimusten piirissä ja noin yksi neljäsosa tuntilaskutusperusteisina lääkäreinä ja hammaslääkäreinä kunnallisten tilaajien työnjohdon ja valvonnan alaisuudessa. Asiakkaille vuokratun hoitohenkilöstön osuus oli muutamia prosentteja henkilöstöstä ja liikevaihdosta.

5 Liiketoiminnan kehittäminen ja yritysjärjestelyt Vuoden 2011 aikana Mediverkon liiketoiminta kehittyi voimakkaasti. Liikevaihdon euromääräinen kasvu oli suurempi, kuin kertaakaan aikaisemmin yrityksen historiassa. Suurin osa kasvusta tuli orgaanisesti uusia sopimuksia ja yksiköitä käynnistämällä. Yritysostojen kautta Mediverkko hankki omistukseensa lastensuojeluyksiköt Tervakoskelta (Varatie Oy) ja Juankoskelta (Ilmaria Oy). Hammaslääkäripalveluita laajennettiin myös yritysostojen kautta: Tilikauden aikana Mediverkko osti Hammaslaboratorio Hyvä Hammas Oy liiketoiminnan, sekä Nokian Hammashoito Oy:n. Arvio toiminnan merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Mediverkko toimii alalla, jonka toimintaedellytyksiin vaikuttavat useat lait, asetukset ja suositukset. Muutoksiin alan regulaatiossa liittyy aina epävarmuustekijöitä, joihin yhtiön vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset ja jotka voivat merkittävästi vaikuttaa yrityksen toimintaan, joko toimintaedellytyksiä parantaen tai heikentäen. Lääkäri- ja muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön saatavuus ja kustannustaso on regulaation ohella toinen merkittävä epävarmuustekijä. Mediverkko pyrkii olemaan kaikin tavoin hyvä ja haluttu työnantaja, jotta kilpailukyky säilyy myös jatkossa. Merkittävä ulkoinen riskitekijä on myös alan kiristyvä kilpailu. Uusien yksiköiden avaamiseen sekä laajojen palvelukokonaisuuksien sopimuksiin liittyy riskejä investointien suuruuden, sekä kustannusten arvioinnin osalta. Esimerkiksi uusien yksiköiden täyttöaste voi kehittyä hitaammin kuin on arvioitu. Yritysostojen integrointiin ja voimakkaaseen kasvuun liittyy yleisesti myös riskejä. Mediverkon tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen ei sisälly sellaisia rahoitusvälineitä, jotka olisivat olennaisia yrityksen varojen, velkojen, rahoitusaseman taikka tilikauden tuloksen arvioimisen kannalta. Konsernin myyntisaamisista suurin osa on kunta-asiakkailta. Mediverkkoa vastaan ei ole käynnissä korvausvaatimuksia. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Julkisesti ja yksityisesti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteenlaskettu arvo vuonna 2011 on noin 20 miljardia euroa (lähde: TEM). Mediverkon markkinaosuus oli siis noin 0,3 % palveluiden tuotannosta. Mahdollisuuksia markkinaosuuden nostamiseen siis vielä on. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudella, laadulla ja kustannustehokkuudella on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Palveluiden saatavuus ja hyvä laatu ovat välttämättömiä ihmisten hyvinvoinnille ja työkyvylle. Kustannustehokkuus ja tuottavuuden nousu ovat välttämättömiä kansantaloudelle ja julkisten palveluiden

6 rahoitukselle huoltosuhteen heikentyessä seuraavien vuosien aikana. Kuntien ja kuntayhtymien menoista sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on yli puolet. Mediverkolla on tärkeä tehtävä hyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisessa suomalaisille väestön ikääntymisestä huolimatta. Terveyspalveluiden tuottamisvastuu on ollut pääasiassa kunnilla ja yksityisen sektorin osuus on ollut julkisen sektorin palveluita täydentävä. Tällä hetkellä julkinen sektori tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluista noin 70 %. Ostopalveluiden käyttö on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt ja erityisesti julkisen järjestämisvastuun alaisten palvelujen kilpailuttaminen ja ostaminen yksityisiltä tuottajilta on kasvanut. Yksityisen palvelutuotannon uskotaankin kasvavan merkittäväksi tekijäksi julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamisessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvu on ollut ja tulee todennäköisesti myös jatkumaan bruttokansantuotteen kasvua nopeampana. Terveydenhuollon ja hoivapalveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä: vuoteen 2040 mennessä ennustetaan 65 vuotta täyttäneiden määrän kaksinkertaistuvan nykyiseen verrattuna. Samaan aikaan yli 65 vuotta täyttäneiden määrä suhteessa työikäiseen väestöön kasvaa nykyisestä 25 prosentista yli 45 prosenttiin, ellei työperäinen maahanmuutto merkittävästi lisäänny. Terveys- ja sosiaalipalvelualojen työpaikkojen määrä on Tilastokeskuksen mukaan jo kuudesosa kaikista työpaikoista. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan tuottavuuden ja palvelutarpeen pysyessä ennallaan sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan vuoteen 2040 mennessä uutta työllistä nykyisen työllisen lisäksi. Jotain täytyy siis tehdä. Heikkenevästä huoltosuhteesta ja julkisen sektorin tuottavuushaasteesta ei selvitä ilman yksityisen yritystoiminnan mahdollistamaa kilpailua laadulla ja kustannustehokkuudella. Tämä on Mediverkolle haaste ja mahdollisuus. Terveyspalveluiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista on lähes kaksinkertaistunut verrattuna 1990-luvun tilanteeseen. Keskeisessä asemassa on palvelujen rahoitusmalli, jolla ohjataan kuluttajien terveyspalveluvalintoja. On mahdollista, että jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa ohjaavat entistä enemmän yksityisten ihmisten henkilökohtaiset valinnat. Uusi terveydenhuoltolaki tuo mukanaan mahdollisuuden valita terveysasema ja hiljattain on otettu käyttöön myös palvelusetelijärjestelmä. Vaurastuminen ja yleinen kiinnostus terveyttä ja hyvinvointia kohtaan tarjoavat hyvän kasvualustan yksityiselle palveluntuotannolle. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että yksi tai muutama suomalainen yritys saavuttaa riittävät resurssit ja osaamisen myös laajentaa toimintaansa ulkomaille. Tämä edellyttää suljetun julkisen tuotannon avaamista rohkeasti yksityiselle kilpailulle, sekä merkittävää yhteiskunnallista panostusta keihäänkärkiyrityksiin. Työja elinkeinoministeriön mukaan seuraavan viiden vuoden kuluessa valtion innovaatiorahoitusta kohdennetaan hoito- ja hoiva-alalle lähes 150 miljoonaa euroa. Jotta tälle panostukselle saadaan tuottoa, olisi olennaisen

7 tärkeää, että rahat kohdistetaan suomalaisiin kasvuyrityksiin, joilla on realistisia mahdollisuuksia pärjätä myös kansainvälisessä kilpailussa. Mediverkon kasvu- ja kannattavuusnäkymät ovat siis erinomaiset sillä edellytyksellä, että Mediverkko jatkossakin pystyy huolehtimaan kilpailukyvystä asiakas- ja työntekijämarkkinoilla. Vuoden 2012 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja käyttökatteen arvioidaan paranevan vuodesta Tilinpäätöstiedotteen laatimisperiaatteet Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IFRS -standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. TILINPÄÄTÖSLYHENNELMÄ JA LIITETIEDOT KONSERNIN TULOSLASKELMA, SEGMENTTIRAPORTOINTI 1000 EUR KONSERNI TERVEYS HOIVA 1-12/ / /2011 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO / -TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO / TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Vähemmistöosuus TILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO

8 KÄYTTÖKATE (EBITDA) KÄYTTÖKATE ENNEN VUOKRIA (EBITDAR) KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA teur Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen veroja Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ KÄYTTÖKATE (EBITDA) KÄYTTÖKATE ENNEN VUOKRIA (EBITDAR)

9 KONSERNIN TASE teur VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ARA-kiinteistöt Saamiset Sijoitukset 3 0 Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoma rahasto Kertyneet voittovarat Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus 34 0 Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Pääomalainat 26 0 Rahoitusvelat Rahoitusvelat, Kiinteistöt Korkotukilainat Laskennalliset verovelat Muut pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

10 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA EUR Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto tai tappio Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Muut oikaisut Käyttöpääoman muutokset: Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Varausten muutos 0 0 Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 0 0 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Myönnetyt lainat Lainojen takaisinmaksut Investoinnit sijoituksiin 0 0 Saadut osingot 0 0 Luovutustulot muista sijoituksista 0 0 Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Osakeanti ja sijoitukset SVOP rahastoon Lainojen nostot (+) Lainojen takaisinmaksut (-) Lyhytaikaisten velkojen nostot (+) / takaisinmaksut (-) 0 0 Rahoitusleasingvelkojen maksut Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta (-) -3 0 Määräysvallattomien omistajien osuuksien myynti (+) 0 1 Ky:n yksityisotot 0 0 Maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Valuuttakurssien muutosten vaikutus 0 0 Rahavarat tilikauden lopussa

11 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA EUR Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Laaja tulos 0 0 Tilikauden tulos Tilikauden laaja tulos yhteensä Osingonjako Muut oikaisut Osakeperusteiset maksut Muu muutos Oma pääoma Oma pääoma Laaja tulos 0 0 Tilikauden tulos Tilikauden laaja tulos yhteensä Osingonjako Osakeanti Osakeperusteiset maksut Muu muutos Oma pääoma

12