VALMISTUMINEN JA SIIRTYMINEN opas perustasolle valituille vuoden 1995 tutkintosäännön mukaista tutkintoa suorittaville

Transkriptio

1 VALMISTUMINEN JA SIIRTYMINEN opas perustasolle valituille vuoden 1995 tutkintosäännön mukaista tutkintoa suorittaville 1

2 SIIRTYMINEN LYHYESTI Ennen opintonsa aloittaneet ovat voineet opiskella kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (139/95) ja sen perusteella annetun tutkintosäännön (TS1995) mukaan saakka. Jos opiskelija ei saanut maisterin tutkintoa valmiiksi TS1995:n mukaan mennessä, joutui hän siirtymään alkaen uuden tutkintosäännön (TS2005) mukaiseen tutkintoon. Uudessa tutkintorakenteessa on kaksi erillistä tutkintoa, joista molemmista annetaan erillinen todistus. Jos et ehtinyt valmistua kandidaatiksi ennen siirtymistäsi uuteen tutkintoon, suoritat siirryttyäsi ensin kandidaatin tutkinnon, jonka jälkeen voit aloittaa maisterin tutkinnon suorittamisen. Siirtymäsääntöjä voit tällöin käyttää vain opintojen sijoittamiseen osaksi uutta kandidaatin tutkintoa. Jos sen sijaan olet ennen siirtymistäsi valmistunut kandidaatiksi, suoritat uuden tutkinnon mukaan ainoastaan maisterin tutkinnon. Siirtymäsääntöjä käytät tällöin ennen siirtymistä suorittamiesi opintojen sijoittamiseen osaksi uutta maisterin tutkintoa. Siirtymisen yhteydessä aiempia opintosuorituksia voidaan siirtää uuden tutkinnon opintokokonaisuuksiin tässä oppaassa esitellyllä yliopiston määräämällä tavalla. Puuttuvat opinnot suoritetaan siirtymisen jälkeen aina uuden tutkintosäännön vaatimusten mukaan. 2

3 TÄMÄN OPPAAN TARKOITUS JA KÄYTTÄMINEN Tämä opas on tarkoitettu kaikille vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville perustasolle valituille, jotka haluavat hakea menettämäänsä opinto-oikeuttaan takaisin. Tutki, mitä uusi tutkintosääntö tarkoittaa kohdallasi, kun pyrit takaisin kirjoille Kauppakorkeaan. Mikäli haet takaisin opinto-oikeuttasi Kauppakorkeassa, tulee sinun laatia suunnitelma siitä, kuinka suoritat tutkintosi loppuun. Suunnitelman laatimista mutkistaa se, että olet suorittanut ainakin osan aiemmin suorittamistasi opinnoista vanhan tutkintosäännön aikana. Sinun tulee siis suunnitella, kuinka saisit nämä aiemmin suorittamasi opinnot osaksi uuden tutkintosäännön mukaista tutkintoa. Harkitsethan ensin huolellisesti, oletko todella valmis sitoutumaan tutkinnon suorittamiseen ja varaamaan opiskeluun sen vaatiman ajan. Vanhan tutkintosäännön (TS1995) mukaisen tutkinnon suorittamisoikeus umpeutui Tämä tarkoittaa sitä, että vanhan tutkintosäännön mukaan opiskelleiden eli ennen HSE:ssä aloittaneiden opiskelijoiden valmistuminen kauppatieteiden kandidaatiksi tai maisteriksi ei ole enää lähtien ollut mahdollista vanhan tutkintosäännön vaatimusten mukaisesti. Opiskelu ja valmistuminen tämän päivän jälkeen ovat edellyttäneet siirtymistä uuteen tutkintosääntöön (TS2005) alkaen kenenkään ei siis ole ollut mahdollista enää valmistua TS1995:n vaatimusten mukaan; jos et ehtinyt valmistua mennessä, joudut siirtymään opiskelemaan uuden tutkintosäännön mukaisesti kaikkien vanhan tutkinnon mukaan opiskelevien opiskeluoikeus on lakannut. Voidakseen jatkaa HSE.ssä opintojaan, tulee opiskelijan anoa siirtoa suorittamaan uutta vuoden 2005 tutkintoasetuksen mukaista tutkintoa. Kaikkien ennen vuotta 2005 aloittaneiden opiskelijoiden on siis tullut siirtyä suorittamaan uutta koulutusohjelmapohjaista tutkintoa voidakseen opiskella HSE:ssä lukuvuonna ja sen jälkeen! Siirtymisellä tarkoitetaan niitä hallinnollisia ja opiskelijan omia toimenpiteitä, joiden myötä opiskelijaan sovellettava tutkintosääntö vaihtuu. Opiskelijan siirtäminen uuteen tutkintoon tapahtuu opiskelijan omasta anomushakemuksesta. Opiskelijan tulee tässä vaiheessa suunnitella, miten hän sijoittelee ennen siirtymistä suoritetut opintonsa osaksi uutta tutkintoa ja miten hän siirtymisen jälkeen täydentää vajaat opintokokonaisuutensa valmiiksi tutkinnoksi. Opas koostuu kuudesta osasta. Ensimmäiset kolme osaa kertovat siirtymisestä yleisesti. Neljäs osa sisältää siirtymäsäännöt. Siirtymäsäännöt kertovat, mitkä vanhan tutkinnon opinnoista voit sijoittaa osaksi uutta tutkintoa ja miten. Viimeiset kaksi osaa antavat siirtyvälle opiskelijalle käytännön neuvoja siirtymisessä; miten opiskelija siirtyy uuteen tutkintoon, miten hän suunnittelee siirtymisen jälkeiset opintonsa. Oppaasta löydät vastaukset muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat suurimmat erot vanhan ja uuden tutkinnon välillä? Mihin ohjelmiin voin siirtyä nykyisestä pääaineestani? Mitkä suorittamani opinnot voin sijoittaa osaksi uutta tutkintoani? Miten sijoittelen ennen siirtymistä suoritetut opinnot osaksi uutta tutkintoani? Miten voin siirtymisen yhteydessä vaihtaa sellaiseen koulutusohjelmaan, joka ei vastaa nykyistä pääainettani? Miten minun tulee toimia siirtyäkseni? 3

4 SISÄLLYSLUETTELO HUOM! TÄMÄ OPAS ON MUOKATTU AIKAISEMMIN KÄYTÖSSÄ OLLEESTA SIIRTYMÄ- OPPAASTA. TÄMÄN VUOKSI SISÄLLYSLUETTELO NÄYTTÄÄ SILTÄ KUIN OSASTA LUKU- JA PUUTTUISI ALALUKUJA: ESIMERKIKSI OSASSA 2 ALALUVUT ALKAVAT VASTA KOH- DASTA 2.3. TÄMÄ ON KUITENKIN OIKEA VERSIO OPPAASTA PUUTTUVILLA ALA- LUVUILLA EI OLE PÄIVITETYN OPPAAN KANNALTA MERKITYSTÄ. OSA 1 MIKÄLI SAAT OPINTO-OIKEUTESI TAKAISIN, JOUDUT SUORITTAMAAN TUTKINNON UUDEN TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISESTI SUORITANKO UUSIEN TUTKINTOSÄÄNTÖJEN MUKAISESTI SEKÄ KANDIDAATIN ETTÄ MAISTERIN TUTKINNON, VAI AINOASTAAN MAISTERIN TUTKINNON? MITEN UUSI TUTKINTO EROAA VANHASTA?... 6 OSA 2 TUTKINTOVAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN VAADITUT YLEISOPINNOT Kun opinnot on aloitettu ennen vuotta Kun opinnot on aloitettu vuonna Kun opinnot on aloitettu vuonna (English Track) KIELIOPINTOVAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN ESIMERKKEJÄ TUTKINNON KOKONAISOPINTOVIIKKOVAATIMUKSEN (120/160OV) TÄYTTYMISESTÄ OSA 3 MITÄ SIIRTYMISELLÄ TARKOITETAAN? TUTKINNONUUDISTUS HSE:SSÄ MITEN UUDET TUTKINNOT EROAVAT VANHOISTA? Rakenne Opintopolut Vaihto-opinnot, hyväksilukeminen, kieli- ja viestintäopinnot, harjoittelu ja vapaasti valittavat opinnot SIIRTYMINEN JA KOULUTUSOHJELMAN VAIHTO SIIRTYMISEN YHTEYDESSÄ Pääainepohjaisista tutkinnoista koulutusohjelmapohjaisiin tutkintoihin OSA 4 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT TÄRKEÄÄ TIETOA SIIRTYMISESTÄ SIIRTYMINEN KANDIDAATIN TUTKINTOON Siirtyminen kun sinulla ei ole pääainetta Mistä pääaineesta mihin ohjelmaan? Siirtyminen pääainetta vastaavaan ohjelmaan Siirtyminen pääainetta vastaamattomaan ohjelmaan Opintokokonaisuuksien rakentaminen Liiketoimintosaamisen perusteista lähtien Liiketoimintaosaamisen perusteiden muodostaminen Kandidaattiohjelmien opinnot Yhteiset opinnot Erikoistumisopinnot Ohjelmakohtaisia rajauksia vanhojen yleisopintojen sijoitteluun Siirtyvillekin pakolliset kurssit kandidaatin koulutusohjelmissa Kandidaatin tutkinnon sivuopinnot Sivuopintojen nimeäminen Sivuopintojen koostaminen Sivuopinnot laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta Sivuopinnot kansantaloustieteen laitokselta Sivuopinnot markkinoinnin laitokselta Sivuopinnot johtamisen laitokselta Sivuopinnot Tieto- ja palvelutalouden laitokselta Sivuopinnot kielten ja viestinnän laitokselta

5 Muut sivuopintokokonaisuudet Kansainvälinen sivuopintokokonaisuus Kandidaatin tutkinnon kieliopinnot SIIRTYMINEN MAISTERIN TUTKINTOON Mistä pääaineesta mihin ohjelmaan? Siirtyminen pääainetta vastaavaan ohjelmaan Siirtyminen pääainetta vastaamattomaan ohjelmaan Maisterin tutkinnon kaikille yhteiset opinnot Maisteriohjelmien opinnot Laitoksen yhteiset opinnot Erikoistumisopinnot Siirtyvillekin pakolliset opinnot maisteritason koulutusohjelmissa Syventävien opintojen kertominen (vain koulutusohjelman opintojen kohdalla) Esimerkkejä kertoimen käytöstä Maisterin tutkinnon sivuopinnot Sivuopintojen nimeäminen Sivuopintojen koostaminen Sivuopinnot laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta Sivuopinnot kansantaloustieteen laitokselta Sivuopinnot markkinoinnin laitokselta Sivuopinnot johtamisen laitokselta Sivuopinnot liiketoiminnan Tieto- ja palvelutalouden laitokselta Sivuopinnot kielten ja viestinnän laitokselta Muut sivuopintokokonaisuudet Kansainvälinen sivuopintokokonaisuus OSA 5 MITEN ANON SIIRTYMISTÄ? Kun et ole valmistunut kauppatieteiden kandidaatiksi Kun sinulla ei ole pääainetta Kun sinulla on pääaine Kun olet valmistunut kauppatieteiden kandidaatiksi Siirtymisen anominen kauppatieteiden kandidaatiksi valmistumisen yhteydessä Siirtymisen anominen kauppatieteiden kandidaatiksi valmistumisen jälkeen Ohjeita opintojen sijoitteluun OSA 6 OPINTOJEN TÄYDENTÄMINEN SIIRTYMISEN JÄLKEEN Kun siirryt uuteen kandidaatin tutkintoon Kun siirryt uuteen maisterin tutkintoon OPPAAN TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET

6 OSA 1 MIKÄLI SAAT OPINTO-OIKEUTESI TAKAISIN, JOUDUT SUORITTAMAAN TUTKIN- NON UUDEN TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISESTI 1.1 SUORITANKO UUSIEN TUTKINTOSÄÄNTÖJEN MUKAISESTI SEKÄ KANDIDAATIN ETTÄ MAISTERIN TUTKINNON, VAI AINOASTAAN MAISTERIN TUTKINNON? Se, missä vaiheessa opintosi ovat hakiessasi uudelleen kirjoille, vaikuttaa siihen, suoritatko uuden tutkintosäännön mukaisesti joko sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon vai pelkän maisterin tutkinnon; Jos olet valmistunut vanhan tutkintosäännön mukaiseksi kandidaatiksi ennen siirtymistäsi, suoritat pelkän maisterintutkinnon uuden tutkintosäännön mukaan. Jos sen sijaan et ole valmistunut kandidaatiksi ennen siirtymistäsi, suoritat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon uuden tutkintosäännön vaatimusten mukaan. Valmistumisella tarkoitetaan sitä, että olet jo saanut tutkintotodistuksen tai että opintosi täyttävät tutkintovaatimukset ja todistus on tilattu jaettavaksi seuraavassa todistustenjaossa. 1.2 MITEN UUSI TUTKINTO EROAA VANHASTA? Tässä oppaassa kerrotaan, miten uusi tutkinto eroaa vanhasta (katso 3.2). Uuden tutkinnon rakenne sekä sitä koskevat määräykset ja vaatimukset koskevat siirtymisen jälkeen myös siirtyneitä opiskelijoita. 1. Millainen uusi tutkinto on rakenteeltaan ja opintosuorituksia koskevilta vaatimuksiltaan? Mitä erilainen tutkintorakenne ja sitä koskevat erilaiset säädökset tarkoittavat omien opintojeni kannalta? Sinun kannattaa selvittää huolella, mitkä ovat uudenmallista tutkintoa koskevat säädökset, jotka määrittelevät esimerkiksi siirtyvillekin pakollisia ohjelman opintoja kieliopintojen suorittamista, vaihdossa suoritettujen opintojen ja JOO- opintojen sisällyttämistä tutkintoon tai arvosanojen painottamista. 2. Miten voin lukea vanhaan tutkintoon suorittamani opinnot hyväkseni uuden tutkintosäännön piiriin siirtyessäni? Paljonko joudun suorittamaan lisää opintoja valmistuakseni? Mitä suorittamiani vanhaan tutkintoon sisältyviä opintoja en pysty siirtämään osaksi uutta tutkintoani? Asian voit selvittää tutustumalla huolella vanhaan tutkintoon suoritettuja opintoja koskeviin siirtymäsääntöihin ja laatimalla itsellesi siirtymäsääntöjen mukaisen opintosuunnitelman (HOPS). 6

7 OSA 2 TUTKINTOVAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN 2.3 VAADITUT YLEISOPINNOT Kun opinnot on aloitettu ennen vuotta 1995 Opintojen aloittamisella tarkoitetaan opiskelupaikan saamista ja vastaanottamista. Ennen vuotta 1995 opintonsa aloittaneilla katsotaan kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot suoritetuiksi, jos opiskelijalla on: - vähintään yksi opintojakso seuraavista aineista: liikkeenjohdon systeemit, markkinointi, organisaatiot ja johtaminen, tietojärjestelmätiede (jokin muu kurssi kuin Tietokoneen ajokortti), yritysjuridiikka; - vähintään kaksi kurssia laskentatoimesta / rahoituksesta (toisen näistä kursseista on oltava Kirjanpidon perusteet) - vähintään kaksi kurssia kansantaloustieteestä; - vähintään kaksi kurssia menetelmäaineita: yksi kurssi talousmatematiikkaa ja yksi kurssi tilastotiedettä (tieteen filosofian kurssi käy jommankumman sijasta); aloittaneilla kaksi kurssia talousmatematiikkaa ja/tai tilastotiedettä (tieteen filosofian kurssi käy jommankumman sijasta) Vanhat yleisopintojen kurssit korvaavat aineiden yleisopintojen kursseja seuraavalla tavalla: - 20Y7 korvaa yleisopintojen liikkeenjohdon systeemien kurssin - 20Y2 tai 20Y3 korvaa organisaatiot ja johtamisen -aineen kurssin, markkinoinnin kurssin tai laskentatoimen kurssin (ei Kirjanpitoa) - 20Y6+20Y9 tai 20Y4 korvaa organisaatiot ja johtaminen -aineen kurssin tai markkinoinnin kurssin Vähintään yksi opintojakso tarkoittaa, että kurssin laajuudella ei ole väliä. Ennen vuotta 1995 opintonsa aloittaneilla yleisopintojen yhteislaajuudeksi muodostuu usein vähemmän kuin 60 ov, jonka myötä valinnaisia opintoja tutkinnon kokonaislaajuuden täyttymiseksi tarvitaan enemmän. Ks. tutkintovaatimusten täyttymisen check list Kun opinnot on aloitettu vuonna Opintojen aloittamisella tarkoitetaan opiskelupaikan saamista ja vastaanottamista. Opiskelijalla tulee olla seuraavat 16 kurssia suoritettuna (14x4ov+2x2ov=60ov). Tutkintosäännön 1995 mukainen kurssi Nykyinen suorittamistapa (lkv ) Luennot Tentit (alustavat päivät) 21A030/ 21A035 Liiketoiminta ja strategia 4 ov Liiketoiminta ja strategia, kirjatentti 4 ov 21A035/ 21C00100 Liiketoiminta ja strategia 4 ov, kirjatentti tai Liiketoiminta ja strategia, 4 ov 21C00100 alkusyksy 21C00100: , ja

8 21A050 (21A040) (21A055) Työ ja organisointi 4 ov (ent. Oppiva organisaatio) (ent. Työ ja organisointi, kirjatentti) 21A00110/ 21A00210 Johtamisen perusteet 4 ov / Johtamisen perusteet, kirjatentti 4 ov 21A00110 alkusyksy 21A00110: , ja A010 Kirjanpidon perusteet 4 ov 22C00100 Kirjanpito 4 ov koko syksy , ja C012 Johdon laskentatoimen perusteet 4 ov 22C00200 Johdon laskentatoimi I 4 ov koko syksy 22C00200: , ja A010 Markkinoinnin perusteet 4 ov 23A00110 Markkinoinnin perusteet 4 ov loppusyksy 23A00110: , ja A020 Johdatus yrittäjyyteen ja innovatiiviseen ajatteluun 2 ov 25C61000 Liiketoiminnan suunnittelu ja kaupallistaminen 2 ov * loppusyksy 25C61000: , ja A010 Introduction to International Business 2 ov 26A010 Introduction to International Business 2 ov (kirjatenttejä) , , ja A010 Kvantitatiivisen suunnittelun perusteet 4 ov 27A010 Kvantitatiivisen suunnittelun perusteet 4 ov ** harjoituksia loppusyksy , ja A030 Rahoituksen perusteet 4 ov 28A00110 Rahoituksen perusteet 4 ov loppukevät , ja A010 31A020 Makrotaloustieteen perusteet 4 ov *** Mikrotaloustieteen perusteet 4 ov *** 31A00110: alkukevät, 31C00100: koko syksy, 31C00200: koko kevät, 31C00300 loppusyksy 31A00110: ja C00100: ja C00200: ja C00300: , ja

9 32A010 Yritysjuridiikan perusteet 4 ov 32A A010 Yritysjuridiikan perusteet ja liikeelämän etiikka 4 ov tai Yritysjuridiikan perusteet, kirjatentti 4 ov 32A00110: alkukevät , ja A010 35A010 36A010 Talousmatematiikan perusteet 4 ov **** Tuotanto- ja materiaalitalous 4 ov Tilastotieteen perusteet 4 ov **** 34A011 34A012 Talousmatematiikan perusteet, osa 1 ja Talousmatematiikan perusteet, osa 2 30A00110 koko syksy 30A00310 koko syksy kts. kuulustelu- järjestys tai kurssin kotisivut 35A00110 Tuotantotalous 4 ov loppukevät 35A00110: ja A012 36A013 Tilastotieteen perusteet, osa 1 ja Tilastotieteen perusteet, osa 2 30A00110 koko syksy 30A00310 koko syksy kts. kuulustelu- järjestys tai kurssin kotisivut 37A025 (37A020) (37A A012) Johdanto tietojärjestelmiin 4 ov (ent. Tietotyön tuottavuusvälineistö 4 ov) (ent. Henkilökohtainen tietojenkäsittely 2 ov + Johdanto tietojärjestelmiin 2 ov) 37C00100 Management Information Systems 4 ov 37C00100 alkusyksy 37C00100: ja (Ylimääräinen tentti ) * Tentin lisäksi yrittäjyyden Liiketoiminnan suunnittelu ja kaupallistaminen -kurssiin sisältyy liiketoimintasuunnitelman teko. ** Kvantitatiivisen suunnittelun perusteet -kurssi toteutetaan kirjatenttinä. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua itsenäistä opiskelua tukeviin harjoituksiin (30 h) syyslukukauden loppuperiodilla. *** Jos opiskelijalta puuttuvat molemmat kansantaloustieteen kurssit, hän suorittaa joko 1) kurssit 31A00110 Kansantaloustieteen perusteet ja 31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka tai 2) aineopintotason kurssit 31C00100 Mikrotaloustiede ja 31C00200 Makrotaloustiede. Jos opiskelija on suorittanut joko 31A020 Mikrotaloustieteen perusteet tai 31A010 Makrotaloustieteen perusteet voi puuttuvan kurssin korvata suorittamalla kurssin 31A00110 Kansantaloustieteen perusteet tai suorittamalla puuttuvan kurssin ainetasoisen kurssin 31C00100 Mikrotaloustiede tai 31C00200 Makrotaloustiede. **** Jos opiskelijalta puuttuu ainoastaan Tilastotieteen perusteet, tulee kurssi korvata tilastotieteiden osasuorituksina kursseista 30A00110 Matematiikkaa ja tilastotiedettä liikkeenjohtajille ja 30A00310 Kvantitatiivinen analyysi taloustieteissä. Jos opiskelijalta puuttuu ainoastaan Talousmatematiikan perusteet, tulee kurssi korvata talousmatematiikan osasuorituksina kursseista 30A00110 Matematiikkaa ja tilastotiedettä liikkeenjohtajille ja 30A00310 Kvantitatiivinen analyysi taloustieteissä. Jos opiskelijalta puuttuvat sekä 34A010 Talousmatematiikan perusteet että 36A010 Tilastotieteen perusteet, suoritetaan normaalisti uusimuotoiset kurssit 30A00110 Matematiikkaa ja tilastotiedettä liikkeenjohtajille ja 30A00310 Kvantitatiivinen analyysi taloustieteissä 9

10 2.3.3 Kun opinnot on aloitettu vuonna (English Track) Opintojen aloittamisella tarkoitetaan opiskelupaikan saamista ja vastaanottamista. Suomenkielisten yleisopintojen ja ns. English Trackissa suoritettujen yleisopintojen kurssivastaavuudet ohessa. Lisätietoa English Track -kurssien suorittamisesta lukuvuonna Piazzassa. English Track (Degree Regulations 1995 ) Required core courses in Finnish (Degree Regulations 1995) Code Course name Code Course name 21A340 Strategic Management 21A030 Liiketoiminta ja strategia 22A040 Financial Accounting * 22A010 Kirjanpidon perusteet 22C210 Introduction to Management Accounting ** 22C012 Johdon laskentatoimen perusteet 23A020 Marketing Management 23A010 Markkinoinnin perusteet 25A040 Introduction to Entrepreneurship 25A020 Johdatus yrittäjyyteen ja in- *** novatiiviseen ajatteluun 26A010 Introduction to International Business 26A010 Introduction to International Business 27A020 Quantitative Methods 27A010 Kvantitatiivisen suunnittelun perusteet 28A010 Managerial Finance **** 28A030 Rahoituksen perusteet 31A030 Managerial Economics 31A020 Mikrotaloustieteen perusteet 31A040 Macroeconomics 31A010 Makrotaloustieteen perusteet 32A020 Introduction to Finnish and 32A010 Yritysjuridiikan perusteet EU Law (ent. oikeustieteen perusteet) 34A030 Business Mathematics 34A010 Talousmatematiikan perusteet 35A020 Management of Operations 35A010 Tuotanto- ja materiaalitalous 36A020 Business Statistics 36A010 Tilastotieteen perusteet 37A021 Management Information 37A025 Johdanto tietojärjestelmiin Systems 53A230 Organizational Behavior 21A050 Työ ja organisaatio * Financial Accounting on ollut joskus nimeltään Introduction to Financial Accounting. ** Introduction to Management Accounting on ollut joskus nimeltään pelkkä Management Accounting. *** Lukuvuonna English Trackilla suoritettiin yrittäjyyden kurssin sijasta 2 ov Readings-kurssi (26-alkuinen koodi). Jos opiskelija on silloin tehnyt sen, ei yrittäjyyden kurssia enää vaadita. **** Managerial Finance on joskus ollut 22-koodilla, mutta vastaa silti rahoituksen perusteita. V English Trackilla englannin kielen kurssin 61A130 Communication Skills Module 2 ov suorittaneilla em. kurssi vastasi englannin kielen kurssia Business Communication Skills 1 (2 ov). 10

11 2.4 KIELIOPINTOVAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN ESIMERKKEJÄ Kielikokonaisuuksien tulee muodostua määrätyllä tavalla eli ko. kielen tutkintovaatimusten mukaisesti. Mitkä tahansa ko. kielen kurssit eivät siis käy. Tiettyjä alkeiskursseja (ns. 0-kurssikoodi) ei lasketa. Ruotsi ei ole vieras kieli. Esimerkkejä kursseista, jotka ovat alkeistason kursseja eli joita ei voida minimivaatimuksiin laskea: espanja: Alkeiskurssi italia: Alkeiskurssi englanti: 61A060 Threshold grammar 1 ov, 61A070 Remedial 1 ov, 61A080 General proficiency 1 ov Esimerkkejä kursseista, joita tyypillisesti luullaan alkeiskursseiksi, mutta jotka lasketaan ihan normaalisti kielten ja tutkinnon minimivaatimuksiin eli ovat ok: englanti: 61B180 Grammar Brush-up 2ov espanja: 65A040+65A050 Talouskielen perusteet I ja II yht. 4 ov = 65A00001 ja 65A00002 Liike-espanjan perusteet 1 ja 2, yht. 4 ov italia: 63A010 Yleiskieli 4 ov, 63A00000 Liikeitalian perusteet 4 ov japani: 68A011/68A A012/68A00002 Liikejapanin perusteet 1&2 yht. 4 ov ranska: 66A050 Perusteet / 66A00001 ja 66A00002 Liikeranskan perusteet 1 ja 2, 4 ov saksa: 62A210+62A220 Talouskielen perusteet 1.osa & 2.osa yht. 2 ov Esimerkkejä kielivaatimusten täyttymisestä ja siitä että kielivaatimukset eivät täyty: Esim1, kauppatieteiden kandidaatin kielivaatimukset ok: Olet suorittanut A-kurssikoodisen suomen kurssin 2 ov (Talouselämän viestintä = ent. kirjoitusviestintä 1 ov + Puheviestintä 1 ov) ja A-kurssikoodisen ruotsin kurssin 2 ov (Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 = ent. Ruotsin talouskieli = ent. Taloustekstit 1 ov + Suullinen liikeviestintä 1 ov). Lisäksi olet suorittanut englannista Business Communication Skills 1 ja 2 sekä 2 valinnaista englannin kurssia (yht. 8 ov) ja ranskasta 66A050 Perusteet (4 ov). => Kielivaatimukset ovat ok! Esim2, kauppatieteiden kandidaatin kielivaatimukset eivät täyty: Suomen ja ruotsin 2 ov kurssien lisäksi olet suorittanut saksasta 8 ov: Talouskielen perusteet 1 ja 2 (=Deutsch beruflich 1), Keskustelu A (=Deutsch situativ 1), Finnland als handelspartner (=Deutsch beruflich 2) sekä Liikeviestinnän kurssi. Espanjasta olet suorittanut 4 ov eli Alkeiskurssi. => Kielivaatimukset EIVÄT täyty! Virheet: Espanjan alkeiskurssia ei huomioida eli lyhyttä vierasta kieltä ei ole tehtynä. Lisäksi saksa rakentuu väärällä tavalla, saksasta on suoritettava 8 ov kokonaisuuteen Liikeviestinnän kurssin sijasta Keskustelu B eli Deutsch situativ 2. Esim3, kauppatieteiden maisterin kielivaatimukset eivät täyty: Suoritettu yhteensä 20 ov kieliä. Suomen ja ruotsin 2 ov peruskurssit suoritettu. Englannista suoritettu Business Communication -kurssi 4 ov ja 6 ov valinnaisia kursseja (yht. 10 ov). Espanjasta suoritettu 4 ov: Talouskielen perusteet I 2 ov (=ent. Suulliset harjoitukset 1 ov + Talouskielen perusteet I 1 ov) sekä Talouskielen perusteet II 2 ov. Ruotsista suoritettu lisäksi B-tason suoritus Suullinen esitystaito 2 ov. => suomi ja ruotsi 2 ov ok, englannista 8 ov ok ja espanjasta 4 ov ok. KTM-tutkinnon +4ov kokonaisuus kuitenkin puuttuu, koska englantiin on suoritettu 2ov ja ruotsiin 2ov (+4 ov.n kokonaisuus tulee olla samaa kieltä). Ratkaisu: suoritetaan englantiin +2ov tai ruotsiin +2ov ko. kielen vaatimusten mukaisesti (esim. ruotsin +4ov -kokonaisuuteen eivät käy vaihto-opiskelusta saatavat opintoviikot). 11

12 Jos englannin tai ruotsin kielikokonaisuudesta puuttuu 2 ov, eräs ratkaisu on suorittaa itseopiskelukurssi: - Englanti: itseopiskelukurssit á 2 ov: 61C400 English as world language, 61C410 Readings in Business Communication ja 61C420 Readings in Intercultural Communication. Kahdessa jälkimmäisessä kurssissa tentit. Ks. tarkemmat tiedot kurssien suorittamisesta opinto-oppaasta netistä. - Ruotsi: itseopiskelukurssit á 2 ov: 72C103 kirjallisuuspaketti, 72B00204 Speciella teman B ja 72C00303 Speciella teman C. Ks. kurssien suorittamisesta opinto-oppaasta netistä. Pakollisten kieliopintojen Valinnaista opintokokonaisuutta (katso aiemmin 2.2.1) ruotsista ei saa muodostaa vain itseopiskelukursseista. 2.5 TUTKINNON KOKONAISOPINTOVIIKKOVAATIMUKSEN (120/160ov) TÄYTTYMISESTÄ Tutkinnon kokonaisopintoviikkovaatimukseen ei lasketa seuraavien kurssisuoritusten opintoviikkoja: Tietokoneen ajokortti, Tietokone työvälineenä, kielten 0-koodiset alkeiskurssit, englannin vanhat kurssit Threshold grammar, General proficiency ja Remedial. Ks. myös luku kieliopintovaatimusten täyttymisestä. Lisäksi vanhasta Konekirjoitus- ja tekstinkäsittelykurssista voidaan huomioida maksimissaan 2 ov. Esim: Opiskelijalla on 160 ov ja KTM-vaatimukset täyttyvät muilta osin, mutta hänellä on suoritettuna Tietokoneen ajokortti 2 ov. Tällöin 160 ov 2 ov = 158 ov. => Suoritettava vielä joku 2 ov. Työharjoittelun sisällyttämisestä tutkintoon: Tutkinnon kokonaisopintoviikkojen täyttämiseksi käy myös työharjoittelu. Kauppatieteiden kandidaatin/maisterin tutkintoon voi sisältyä työharjoittelua enintään 6 opintoviikkoa. Kolme viikkoa yhtäjaksoista kokopäiväistä harjoittelua vastaa tällöin yhtä opintoviikkoa. Harjoittelun tulee olla pääsääntöisesti (vähintään 4 ov) ammatillisiin tehtäviin valmistavaa harjoittelua, jossa keskeistä on korkeakoulussa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen harjoittelu ja teoreettisten yhteyksien näkeminen. Korkeintaan 2 ov harjoittelusta voi olla työtehtäviä, joilta ei vaadita ammatillisia tavoitteita. Tällöin harjoittelun tehtävä on perehdyttää opiskelija fyysiseen ja sosiaaliseen työympäristöön. Uudistetun reservin upseeri- tai aliupseerikoulutuksen saaneille opiskelijoille voidaan anomuksesta hyväksilukea pääaineen harkinnan mukaan enintään 4 ov sisällytettäväksi kauppatieteiden maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin osaksi työharjoittelua. Työharjoittelua voi olla myös osallistuminen yhteen, enintään 4 opintoviikon laajuiseen korkeakoulun järjestämään yritysprojektiin. Laitokset laativat harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet. Harjoittelun hyväksyy kunkin opiskelijan pääaineen laitos. Saadakseen harjoittelun hyväksytyksi opintoihinsa tulee opiskelijan tehdä asiaa koskeva esitys ao. laitosneuvostolle tai sen nimeämälle henkilölle. Esitys on tehtävä vähintään vuoden kuluessa harjoittelun päättymisestä. Opiskelijan tulee toimittaa laitokselle työtodistus sekä harjoittelun sisältöä koskeva raportti. Raportti tulee hyväksyttää myös harjoittelupaikassa. Harjoittelun hyväksymismenettely vaihtelee laitoksittain, joten opiskelijan on syytä kääntyä laitoksen korkeakoulusihteerin puoleen. 12

13 OSA 3 MITÄ SIIRTYMISELLÄ TARKOITETAAN? Vuoden 1999 kesäkuussa 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat Bolognan julistukseksi kutsutun asiakirjan. Julistuksen tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden, opettajien ja työvoiman liikkuvuutta sekä parantaa eurooppalaisen koulutuksen laatua ja kilpailukykyä. Lopullisena tavoitteena julistuksella on luoda vuoteen 2010 mennessä Eurooppaan yksi yhteinen koulutusalue (European Higher Education Area, EHEA). Matkaa ja toimenpiteitä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi kutsutaan Bolognan prosessiksi. Tällä hetkellä Bolognan julistuksen on allekirjoittanut noin 40 maata, Suomi yhtenä niistä. Bolognan julistuksen myötä tutkintorakenteet on tarkoitus yhdenmukaistaa koko Euroopassa. Suomessa tutkintorakenteiden muuttaminen yhteiseen formaattiin toteutettiin vuoden 2005 tutkinnonuudistuksella. Tutkinnonuudistus koostuu kahdesta suuremmasta uudistuksesta; tutkintojen rakenteiden ja laajuuden uudistamisesta. Lisäksi Helsingin kauppakorkeakoulussa on samaan aikaan tutkinnonuudistuksen kanssa siirrytty pääainepohjaisista tutkinnoista ohjelmapohjaisiin tutkintoihin. Tutkintojen rakenteiden uudistamisella tarkoitetaan siirtymistä kaksiportaiseen tutkintoon; uuden tutkintosäännön mukaan opiskelevat suorittavat ensin kandidaatintutkinnon ennen kuin voivat siirtyä maisteriopintoihin. Tutkintojen laajuuden uudistus puolestaan tarkoittaa kandidaatin ja maisteritutkinnon laajuuksien muuttumista. Näiden lisäksi osana tutkinnonuudistusta on opintosuoritusten opintoviikkomitoituksesta siirrytty opintopistemitoitukseen. Tutkinnonuudistuksessa olivat mukana kaikki Suomen yliopistot. Lähes kaikissa tiedekunnissa on siirrytty kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. 3.1 TUTKINNONUUDISTUS HSE:SSÄ Vuodesta 2005 asti Helsingin kauppakorkeakoulussa suoritettava kauppatieteiden maisterin tutkinto on ollut uusille opiskelijoille kaksiportainen; opiskelijat valmistuvat ensin kauppatieteiden kandidaateiksi, jonka jälkeen he suorittavat kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja maisterin 120 opintopistettä. Helsingin kauppakorkeakoulussa on kaksiportaiseen tutkintomalliin siirtymisen lisäksi siirrytty pääainepohjaisista tutkinnoista ohjelmapohjaisiin tutkintoihin. Uusi kandidaatin tutkinto (180op) koostuu kaikille yhteisistä opinnoista (Liiketoimintaosaamisen perusteet), kandidaatin koulutusohjelman opinnoista (koulutusohjelman yhteiset opinnot ja erikoistumisopinnot), kieli- ja viestintäopinnoista sekä sivuopintokokonaisuudesta. Uuden maisteritutkinnon (120op) opintokokonaisuudet puolestaan ovat kaikille yhteiset opinnot (Maisterin taitosalkku), koulutusohjelman syventävät opinnot (laitoksen yhteiset opinnot ja erikoistumisopinnot) sekä sivuopintokokonaisuus. Uudessa tutkinnossa kandidaattitasolla koulutusohjelmia on 5 ja maisteritasolla 13. Koska vanhoja pääaineita on 17, opiskelee moni vanhan tutkinnon opiskelija pääaineenaan sellaista oppiainetta, jolla ei uudessa tutkintojärjestelmässä ole omaa kandidaatti- tai maisteritason koulutusohjelmaa. Pääaineille on kuitenkin määritetty sitä vastaavat kandidaatin ja maisterin koulutusohjelmat. 13

14 Uudenmallisten tutkintojen sisällöt ja tutkintovaatimukset on myös määritelty uudelleen. Tutkintoihin sisältyvät opintokokonaisuudet ovat laajuudeltaan erilaisia ja esimerkiksi kieli- ja viestintäopinnot keskittyvät uudessa tutkintorakenteessa lähes kokonaan kandidaatin tutkintoon. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vanhan tutkintoasetuksen (139/95) mukaista tutkintoa suorittavalla opiskelijalla on oikeus jatkaa vanhan tutkinnon suorittamista saakka tai anomuksesta siirtyä suorittamaan uutta tutkintoa. HSE:ssa opiskelijan on anottava siirtymistä jäljempänä osassa 5 kerrotulla tavalla. Siirtymävaiheessa opiskelijalle vahvistetaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Siinä määritellään, mitkä vanhan tutkinnon opinnot voidaan siirtää osaksi uutta tutkintoa. Tämä siirtovaiheen opintosuunnitelma on eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta siirrettyjen opintojen osalta sitova. 3.2 MITEN UUDET TUTKINNOT EROAVAT VANHOISTA? Tässä luvussa esitellään olennaisimmat erot vanhan ja uuden tutkintorakenteen välillä. Uutta tutkintoa koskevat säännöt koskevat siirtymisen jälkeen myös kaikkia siirtyneitä opiskelijoita Rakenne Ohjelmapohjaisuus. Uuden tutkintosäännön mukaisissa kandidaatin- ja maisterintutkinnoissa ei enää ole pääaineita; pääaineet ovat korvautuneet kandidaatti- ja maisteritason koulutusohjelmilla. Vanhassa tutkinnossa opiskelija saattoi valita itselleen pääaineen 17 aineen joukosta. Uudessa tutkinnossa puolestaan koulutusohjelmia on tarjolla kandidaattitasolla 5 ja maisteritasolla 13. Kaksiportaisuus. Uudessa tutkintosäännössä kandidaatin- ja maisterintutkinnot ovat selkeästi erillisiä tutkintoja, jotka suoritetaan peräkkäin; Kaikki vuonna 2005 tai sen jälkeen perustasolle valitut opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon (suorittavat vuoden 2005 tutkintosäännön mukaiset opinnot sekä tilaavat ja saavat tutkintotodistuksen) ja sen jälkeen maisterin tutkinnon. Uutta kandidaatin tutkintoa opiskeleva voi aloittaa maisterin tutkinnon kaikille yhteisten opintojen suorittamisen kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun hänellä on koossa kandidaatin tutkinnon opintoja vähintään 150 opintopisteen verran ja kun hän on pian valmistumassa kandidaatiksi. Laajuudet. Vanha kauppatieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa ja maisterin tutkinto 160 opintoviikkoa. Vanhassa maisterin tutkinnossa kandidaatintutkinnon opinnot muodostavat osan maisterin tutkinnosta ja opiskelija käytännössä suorittaa molempia tutkintoja rinnakkain. Halutessaan voi vanhan tutkinnon opiskelija myös suorittaa 160 opintoviikkoa laajemman tutkinnon. Uusi kandidaatintutkinto on laajuudeltaan tasan 180 opintopistettä ja maisterin tutkinto tasan 120 opintopistettä ja niihin sisältyvät vain tutkintovaatimuksissa määritellyt opinnot. Uudet tutkinnot ovat toisistaan täysin erillisiä tutkintoja ja ne suoritetaan peräkkäin. Samoja opintoja ei voi käyttää molempiin tutkintoihin. Ohjelmarakenteet. Uudessa tutkintorakenteessa ei samaa opintojaksoa voida sisällyttää useampaan opintokokonaisuuteen (opintokokonaisuudet: liiketoimintaosaamisen perusteet, sivuopintokokonaisuus, kieli- ja viestintäopinnot ja ohjelman opinnot) tai sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon. Vanhassa tutkinnossa 14

15 taas samat opinnot voivat kuulua useampaan opintokokonaisuuteen (esim. yleisopintojen pääainekurssi kuuluu pääaineopintoihin). Toinen ohjelmarakenteisiin liittyvä ero tutkintojen välillä on se, että uuteen kandidaatintutkintoon ei voi sisältyä syventäviä opintoja. Syventäviksi katsotaan kaikki E- tason opintojaksot sekä muut opintojaksot (pääasiassa D-tason opintojaksoja), jotka on niiden suoritusajankohtana määritelty syventäviksi. Poikkeuksen tähän sääntöön muodostaa tilanteet, joissa opiskelija on ennen siirtymistään suorittanut kurssin, joka on sen suoritusaikana ollut syventävä, mutta joka on nykyään aineopintotasoinen ja kuuluu opiskelijan uuden kandidaatin tutkinnon koulutusohjelmaan tai sivuopintokokonaisuuteen. Näissä tilanteissa voidaan tämä E- tai D- koodilla rekisteröity syventävä kurssi sijoittaa opiskelijan TS2005:n mukaiseen kandidaatin tutkintoon sillä edellytyksellä, että kurssit on määritelty vastaamaan toisiaan. Sivuopintojen määrä. Vanhanmuotoinen kandidaatin tutkinto ei edellytä sivuainetta. Vanha maisterin tutkinto sen sijaan sisältää yhden vähintään 16 ov:n sivuaineen (lyhyt sivuaine eli perusopinnot). Sivuaine voi myös olla laaja eli 36 opintoviikon sivuaine (aineopinnot) ja sivuaineita voi olla useita. Sivuaineelta vaadittava laajuus voi riippua pääaineesta. Uudessa tutkinnossa sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon kuuluu yksi pakollinen sivuopintokokonaisuus. Kummassakin tutkinnossa sivuopintokokonaisuuksia voi olla vain tämä yksi; kandidaattivaiheessa 30 op:n ja myöhemmin maisterivaiheessa 24 op:n laajuinen. Myös sivuopintovalikoimat eroavat uusien ja vanhan tutkinnon välillä. Painokertoimet arvosanamäärityksessä. Tutkintotodistuksessa jokaiselle opintokokonaisuudelle sekä kaikille opinnoille määritetään pistekeskiarvo. Sekä vanhan että uuden tutkinnon opiskelijoiden pistekeskiarvoa laskettaessa kunkin aineen opintojakson arvosanaa painotetaan opintojakson opintoviikko/ opintopistemäärällä. Vanhan tutkintosäännön mukaan valmistuvien syventävien opintojen arvosanoja painotetaan lisäksi kertoimella 2 (ei kuitenkaan tutkielman) Opintopolut Ohjelman valinta. Vanhassa tutkinnossa haku pääaineisiin järjestettiin toisen opiskeluvuoden syksyn lopussa. Pääaineopinnot aloitettiin tällöin toisen opiskeluvuoden kevään alusta. Uudessa tutkinnossa kandidaatin tutkinnon koulutusohjelma valitaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden kevään lopussa, jolloin ohjelman opinnot aloitetaan heti toisen opiskeluvuoden alusta (pääaine- ja ohjelmapohjaisuudesta katso edellä). Maisterin tutkinnon koulutusohjelma valitaan vasta kandidaatiksi valmistumisen yhteydessä. Maisterin tutkinnon koulutusohjelmat ovat määritelleet erikseen, mistä kandidaattitason koulutusohjelmasta voi valmistumisen jälkeen jatkaa mihinkin maisteritason koulutusohjelmaan. Ohjelman vaihtaminen. Uudessa tutkinnossa koulutusohjelmasta toiseen vaihtamiselle on asetettu tarkempia kriteerejä kuin vanhan tutkinnon pääainevaihdolle. Vanhassa tutkinnossa pääaineen vaihto oli lähinnä vastaanottavan aineen omassa harkinnassa. Kaikki uuden tutkinnon opiskelijoita koskevat koulutusohjelman vaihtamissäädökset koskevat siirtymisen jälkeen myös siirtynyttä opiskelijaa. Vanhasta tutkinnosta uuteen siirtyvä opiskelija voi siirtymisen yhteydessä anoa vaihtoa ohjelmaan, joka ei vastaa hänen pääainettaan. Ohjelman vaihdon edellytyksistä siirtymisen yhteydessä kerrotaan tämän oppaan luvuissa ja lisää. 15

16 Vaihto-opinnot, hyväksilukeminen, kieli- ja viestintäopinnot, harjoittelu ja vapaasti valittavat opinnot Vaihto-opinnot. Vanhassa tutkinnossa vaihto-opinnoista ei ensisijaisesti muodosteta kokonaisuutta, vaan ne hyväksiluetaan eri aineiden opintoihin aineen oman harkinnan mukaan. Vaihto-opintoja voi vanhassa tutkinnossa myös sijoittaa tutkinnon vapaavalintaisiin/ylimääräisiin opintoihin. Uudessa tutkinnossa puolestaan vaihto-opinnoista kootaan lähtökohtaisesti kandi- tai/ja maisteritason sivuopintokokonaisuus (Kansainvälinen sivuopintokokonaisuus). Opiskelijalla on myös mahdollisuus korvata koulutusohjelman opintojaksoja vaihto-opinnoillaan sisällöllisen vastaavuuden perusteella. Uudessa tutkinnossa vaihtoon lähdön ehtona on se, että opiskelija sitoutuu sisällyttämään vaihdossa suorittamansa opinnot tutkintoonsa. Toisaalta tätä kautta opiskelija saa myös takeen siitä, että hänen vaihtoopintonsa hyväksytään tutkintoon. Uuden tutkinnon vaihto-opinnot tuleekin suunnitella siten, että ne voidaan sisällyttää tutkintoon. Uuden tutkinnon opiskelija voi lähteä vaihtoon sekä kandi- että maisterivaiheessa, mutta molemmissa tutkinnoissa vain yhden kerran. Kandidaattitason vaihto ei vaikuta maisteritason vaihdon pääsyn edellytyksiin. Lisää vaihto-opintojen eroista tutkintojen välillä: Hyväksilukeminen. Vanhaan tutkintoon voidaan muualla suoritettuja opintoja hyväksilukea sekä korvaamaan tutkintoon vaadittavia suorituksia että myös ylimääräisiksi ja vapaavalintaisiksi opinnoiksi. Uusissa tutkinnoissa opintoja voidaan hyväksilukea vain osaksi tutkintoa eli joko vain korvaamaan jotain sellaista, jonka opiskelija joutuisi tutkinnon suorittaakseen HSE:ssä muuten suorittamaan tai sisältymään sivuopintokokonaisuutena tutkintoon. Ylimääräisiä opintoja ei hyväksilueta. Kieli- ja viestintäopinnot. Uusissa tutkinnoissa kieli- ja viestintäopinnot on keskitetty kandidaatintutkintoon; kandidaatintutkintoon sisältyy 30 op kieli- ja viestintäopintoja ja maisterintutkintoon ainoastaan yksi 3 op:n kielenkurssi. Näistä sijoitteluista johtuen on uuden tutkinnon kielten kurssien suorittaminen ajallisesti rajoitetumpaa kuin vanhassa tutkinnossa. Vanhassa tutkinnossa kieli- ja viestintäopintojen suorittaminen on mahdollista maisteriksi valmistumiseen saakka. Harjoittelu. Työharjoittelua ei voi sisällyttää uuteen kandidaatin tai maisterin tutkintoon. Sen sijaan useissa kandidaatti- ja maisteriohjelmassa on mahdollista suorittaa yksi koulutusohjelman valinnainen opintojakso yritysprojektina (ks. TS2005 opinto-opas). Vapaasti valittavat opinnot. Uuden tutkintosäännön mukaiseen kandidaatin tai maisterin tutkintoon ei sisälly vapaasti valittavia opintoja. Uusi kandidaatintutkinto koostuu Liiketoimintaosaamisen perusteiden opintokokonaisuudesta, koulutusohjelman yhteisistä ja erikoistumisopinnoista, pakollisista kieliopinnoista sekä sivuopintokokonaisuudesta. Maisterintutkinto muodostuu puolestaan Maisterin taitosalkusta, laitoksen yhteisistä opinnoista ja erikoistumisopinnoista sekä sivuopintokokonaisuudesta. Vanhoihin maisterin- ja kandidaatintutkintoihin sisältyy sen sijaan yleis-, pääaine-, sivuaine- ja kieliopintojen ohella myös vapaasti valittavia opintoja. 16

17 3.3 SIIRTYMINEN JA KOULUTUSOHJELMAN VAIHTO SIIRTYMISEN YHTEYDESSÄ Pääainepohjaisista tutkinnoista koulutusohjelmapohjaisiin tutkintoihin Tutkintouudistuksen yhteydessä on HSE:ssä siirrytty pääainepohjaisista tutkinnoista koulutusohjelmapohjaisiin tutkintoihin. Koska koulutusohjelmia on sekä kandidaatti- että maisteritasolla vähemmän kuin vanhassa tutkinnossa pääaineita, ei kaikille pääaineille ole omaa koulutusohjelmaa. Osana siirtymäsääntöjä on kuitenkin jokaiselle pääaineelle määritelty koulutusohjelma, johon opiskelija voi pääaineestaan siirtyä. Opiskelijan on mahdollista siirtymisen yhteydessä vaihtaa koulutusohjelmaa eli siirtyä sellaiseen koulutusohjelmaan, joka ei vastaa hänen pääainettaan (tilanne muistuttaa pääaineen vaihtoa). Koulutusohjelman vaihtamiselle siirtymisen yhteydessä on kuitenkin asetettu tarkat kriteerit; siirtymäsäännöissä on määritelty, mistä pääaineesta on mahdollista vaihtaa mihinkin ohjelmaan ja mitä vastaanottava ohjelma edellyttää siirtymisen yhteydessä ohjelmaa vaihtavan opiskelijan aikaisemmilta opinnoilta. Koulutusohjelman vaihtaminen edellyttää, että opiskelija täyttää ohjelman asettamat aikaisempiin opintoihin liittyvät edellytykset ja että vastaanottava koulutusohjelma on valmis vastaanottamaan opiskelijan. Jos olet suunnittelemassa siirtymistä, lue jäljempänä olevat siirtymäsäännöt huolella! Siirtyminen edellyttää, että laadit itsellesi siirtymäsääntöjen mukaisesti opintosuunnitelman (HOPS) vanhaan tutkintoon suoritettujen opintojen siirtämisestä uuden tutkinnon opintokokonaisuuksiin. Tämä siirtovaiheen opintosuunnitelma on eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta siirrettyjen opintojen osalta sitova. Siirtymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija siirtyy vanhasta tutkinnosta sellaiseen uuden tutkinnon koulutusohjelmaan, joka vastaa hänen vanhaa pääainettaan. Katso (siirtyminen kandidaattitasolla) ja (siirtyminen maisteritasolla) Siirtymisellä ja koulutusohjelman vaihtamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija siirtyy sellaiseen uuden tutkinnon koulutusohjelmaan, joka ei vastaa hänen pääainettaan vanhassa tutkinnossa (tilanne vastaa vanhassa tutkinnossa pääaineen vaihtoa). Tällöin opiskelijan on siirtoanomuksen yhteydessä erikseen anottava opiskeluoikeutta kyseiseen koulutusohjelmaan. Katso edellytykset koulutusohjelman vaihtamiselle siirtymisen yhteydessä (kandidaattitaso) ja (maisteritaso). 17

18 OSA 4 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT Nämä siirtymäsäännöt koskevat opiskelijoita, joilla on Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suoritusoikeus. Siirtymäsääntöjen ajatuksena on, että kesken opintojen suorittamisen tutkintosäännöstä toiseen siirtyvän on voitava hyödyntää aiemmin suorittamansa opinnot ja kokonaisuudet mahdollisimman hyvin. Sääntöjen tarkoituksena ei kuitenkaan ole korvata mahdollisimman paljon koulutusohjelman ja sivuopintojen vaativia kursseja yleisopintojen kursseilla tai millä tahansa opinnoilla. Vanhojen yleisopintojen ensisijainen paikka on uuden tutkinnon Liiketoimintaosaamisen perusteissa. Laatiessasi opintosuunnitelmaa (HOPS) siirtymishakemuksen liitteeksi, tutki huolella eri opintokokonaisuuksia koskevat siirtymäsäädökset! On mahdollista, että et saa kaikkia vanhaan tutkintoon suoritettuja opintoja hyödynnettyä uudessa tutkinnossa. Jos siirrät ennen siirtymistä suorittamiasi opintoja uuteen tutkintoon, on siirtymäsääntöjen noudattaminen HOPS: a laatiessasi pakollista. Halutessasi voit kuitenkin suorittaa koko tutkinnon uuden tutkintosäännön vaatimusten mukaan. Siirtymäsäännöt koskevat vain vanhaan pääainepohjaiseen tutkintoon ennen siirtymistä tehtyjen opintojen sijoittamista osaksi uutta ohjelmapohjaista tutkintoa. Siirtymisen jälkeen tutkinnosta puuttuvat opinnot on suoritettava uuden tutkinnon vaatimusten mukaisesti. Sen jälkeen kun siirtymisestäsi uuteen tutkintoon on annettu päätös, et voi enää eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta esittää muutoksia tapaan, jolla vanhan tutkinnon opinnot on luettu hyväksi uudessa tutkinnossa. Tämä kannattaa huomioida erityisesti sivuopintoja suunnitellessa. Siirtymäsäännöt kertovat, mitkä ennen siirtymistä suorittamasi opinnot voit siirtää osaksi uutta tutkintoa ja miten. Siirtymäsäännöt koskevat vain ennen siirtymistä suoritettuja opintoja. Kaikki puuttuvat opinnot on aina tehtävä uuden tutkinnon vaatimusten mukaisesti. Kun siirtymisestäsi uuteen tutkintoon on annettu päätös, et voi eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta enää esittää muutoksia tapaan, jolla vanhan tutkinnon opinnot on luettu hyväksi uudessa tutkinnossa. 18

19 4.1 TÄRKEÄÄ TIETOA SIIRTYMISESTÄ Seuraavassa esitetään siirtymistä koskevia olennaisia yksityiskohtia ja yleisiä periaatteita. Siirtymisen merkitys a) Siirtymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija siirretään vanhasta tutkinnosta sellaiseen uuden tutkinnon koulutusohjelmaan, joka vastaa hänen pääainettaan. Vastaavuudella tarkoitetaan sitä ohjelmaa, johon opiskelija pääsee pääaineensa perusteella. Esimerkiksi logistiikan pääaineopiskelija voi siirtyä kandidaatiksi valmistuttuaan Logistiikka ja palvelutalous- tai Information and Service Managementkoulutusohjelmaan (aikaisemmin Business Technology- koulutusohjelma). Opiskelija voi siirtymisen yhteydessä anoa koulutusohjelman vaihtoa muuhun kuin pääainettaan vastaavaksi määriteltyyn koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vaihto siirtymisen yhteydessä on mahdollinen, jos opiskelija täyttää vastaanottavan koulutusohjelman asettamat aikaisempiin opintoihin liittyvät vaatimukset ja jos kyseinen ohjelma on valmis ottamaan opiskelijan. Koulutusohjelmakohtaiset aikaisempiin opintoihin liittyvät vaatimukset esitetään tässä oppaassa kohdissa ja Mikäli opiskelijan pääaineelle ei ole määritelty sitä vastaavaa ohjelmaa, sovitaan uudesta koulutusohjelmasta erikseen siirtymisen yhteydessä. Kaikkien TS1995:n mukaan opiskelevien on kuitenkin mahdollista siirtyä uuteen tutkintoon ja kaikille on olemassa ainakin yksi koulutusohjelma, johon siirtyä. b) Siirtymäsääntöjä sovelletaan vain siihen tutkintoon, jonka suorittamisen aikana opiskelija siirtyy. Jos opiskelija siirtyy suorittamaan uuden tutkintosäännön mukaista tutkintoa ennen valmistumistaan kandidaatiksi, siirtyy hän kandidaatin tutkinnon suorittamisen aikana. Siirtymäsääntöjä sovelletaan näin ollen ainoastaan opintojen siirtämiseen osaksi kandidaatin tutkintoa. Myöhempi maisterin tutkinto suoritetaan kokonaisuudessaan uuden tutkinnon vaatimusten mukaan. Mikäli opiskelija on suorittanut ennen siirtymistään uuteen kandidaatin tutkintoon sellaisia syventäviä opintoja, jotka sisältyvät sen maisterin koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin, johon hän suunnittelee kandidaatiksi valmistuttuaan siirtyvänsä, voi hän sisällyttää myöhemmin maisterivaiheessa nämä opinnot osaksi uutta maisterin tutkintoa (sama tai vastaava kurssi). Ennen siirtymistä suoritetut syventävät opinnot eivät siirtymävaiheessa häviä rekisteristä, vaikka opiskelija siirtyisi uuteen tutkintosääntöön kandidaatin tutkinnon suorittamisen aikana. Jos taas opiskelija siirtyy uuteen tutkintoon valmistuttuaan vanhan tutkintosäännön mukaiseksi kandidaatiksi, siirtyy hän maisterin tutkinnon suorittamisen aikana. Siirtymäsääntöjä sovelletaan näin ollen ennen siirtymistä suoritettuihin uuteen maisterin tutkintoon sijoitettaviin opintoihin. c) Opintojen siirtäminen vanhasta uuteen tutkintoon on vapaaehtoista; opiskelija voi halutessaan suorittaa koko tutkinnon TS2005:n vaatimusten mukaan. Jos opiskelija siirtää opintoja uuteen tutkintoon, on kuitenkin siirtymäsääntöjen noudattaminen pakollista. d) Siirtyminen tapahtuu opiskelijan anomuksesta. 19

20 e) Opiskelijalle laaditaan siirtymävaiheessa opintosuunnitelma (siirtyvän opiskelijan HOPS-lomake), jossa määritellään, mitkä vanhan tutkinnon opinnoista opiskelija siirtää osaksi uutta tutkintoa ja miten. Tämä siirtovaiheen opintosuunnitelma on eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta siirrettyjen opintojen osalta sitova. Opiskelijan tulee itse laatia ehdotus siitä, miten ennen siirtymistä suoritetut opinnot sijoitetaan osaksi uuden tutkinnon opintokokonaisuuksia. Opiskelija laatii ehdotuksen siirtymäsääntöjen perusteella. Tämän jälkeen HOPS tarkastetaan ja vahvistetaan. f) Siirtymisen jälkeen tutkinnosta puuttuvat opinnot suoritetaan uuden tutkinnon vaatimusten mukaan. Opintojen sijoittelu g) Uudessa tutkintorakenteessa ei samoja opintojaksoja voi sisällyttää sekä Liiketoimintaosaamisen perusteiden opintokokonaisuuteen että koulutusohjelman opintoihin, sivuopintokokonaisuuteen tai kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että toisin kuin vanhassa tutkinnossa, uuden tutkinnon Liiketoimintaosaamisen perusteet ja muut opintokokonaisuudet ovat kukin toisistaan erillisiä opintokokonaisuuksia. h) Kandidaattitasolle siirtyvä opiskelija saa oikeuden maisterin tutkintoon, kun hän on valmistunut uuden tutkintosäännön mukaiseksi kauppatieteiden kandidaatiksi. i) Siirtymävaiheessa opintojen siirtäminen vanhasta tutkinnosta uuteen tapahtuu ensisijaisesti sisällöllisen vastaavuuden ja riittävän osaamisen arvioinnin perusteella, mutta myös suoritettujen opintojen laajuus otetaan huomioon. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä tarkastetaan aikaisempien opintosuoritusten sisällöllinen riittävyys koulutusohjelman tavoitteisiin ja tutkintovaatimuksiin nähden. Opintoja siirrettäessä käytetään kandidaatin tutkinnossa opintoviikkojen kertoimena 1,5:ä. Kandidaatin tutkielman (4 ov) osalta kertoimena käytetään kuitenkin 2,5:a, minkä lisäksi opiskelijalle merkitään seminaari (2 op) suoritetuksi. Ennen uuteen tutkintoon siirtymistä suoritetusta kandidaatintutkielmasta saa näin yhteensä 12 op. Syventävien opintojen siirtämisessä vanhasta tutkinnosta uuden tutkinnon laitoksen yhteisiin ja erikoistumisopintoihin voidaan käyttää kerrointa 3 enintään kolmen opintojakson kohdalla. Muiden opintojen osalta opintoviikkojen kerroin on 1,5. Pro gradu tutkielman (15 ov) kertoimena käytetään 2:a ja aiemmin suoritetut tutkielmaseminaarit muutetaan 0 opintopisteen laajuisiksi. Ennen uuteen tutkintoon siirtymistä tehdystä tutkielmasta saa tällä tavoin 30 op. Opiskelija esittää HOPSissaan, minkä kurssin hän haluaa kertoimen kautta saaduilla ylimääräisillä opintopisteillä korvata. Hän ei kuitenkaan voi esittää korvattavaksi sellaista kurssia, joka on nimetty siirtyville pakolliseksi. j) Uudessa tutkinnossa opintojaksoja ei painoteta painokertoimilla opintojen pistekeskiarvoa laskettaessa. Esimerkiksi vanhan pääaineen arvosanaan painokertoimella 2 vaikuttaneet syventävät opintojaksot muuttuvat siirtymisen yhteydessä painokertoimettomiksi. Näin ollen myös niiden vaikutus ohjelman yhteisarvosanaan on erilainen. k) Mikäli opiskelijalla on sellaisia vanhaan tutkintoon suoritettuja opintoja, joista hänelle voidaan koostaa jokin opintokokonaisuus, sisällytetään ne pääsääntöisesti kokonaisuutena uuteen tutkintoon. 20