KEVÄTKOKOUS kello 18:30

Transkriptio

1 Riihimäen Kolmoset ry:n tiedotuslehti Numero 1/2015 # Riihimäen Kolmoset ry:n KEVÄTKOKOUS kello 18:30 Riihimäen ABC- liikennemyymälän kokoustiloissa (Kinturintie 2) Esillä sääntömääräiset asiat Tervetuloa kauempaakin kokoustamaan ABC:lle ja nauttimaan legendaarisista radioaktiivisista pullakahveista. Myös kutkuttavan jännittävä * Kerhoaktiivin 2014 valinta * Räyskälä 2015 tulee - oletko valmis?

2 Kerhomme talous on pysynyt pitkään vakavaraisena ensisijaisesti rohkeutemme ansiosta. Vuosikymmenestä toiseen OH3AD on rohkeasti asettunut järjestämään SRAL ry:n tapahtumia ja tarkalla taloudenpidolla olemme voineet niistä saada rahoitusta toimintakulujamme kattamaan. Jos kerhomme pitäisi maksaa tilavuokrat yms. kerhon kulut pelkillä jäsenmaksuilla, niin emme pysyisi kovinkaan kauaa taloudellisesti pystyssä tai ainakin jäsenmaksuja kerättäisiin monta kertaa vuodessa... Edellä mainittua vasten haluan kohottaa katseen tähän vuoteen. Tempaisemme ensin järjestämällä tuolloin ohjelmallisen SRAL ry:n kevätpäivän jo perinteisiksi muodostunein menoin Hyrian ammattikoululla Sakonkadulla. Tilaisuuteen tarvitaan jälleen talkooapua kirpputorin, infopisteen ja muiden järjestelyjen toteuttamiseksi. Seuraava kova ponnistus on Räyskälän kesäleirin järjestäminen heinäkuussa, varsinaisten leiripäivien sijoittuessa ajankohdalle Tuohonkin ponnistukseen tarvitaan talkooväkeä, jotta leirijärjestelyt onnistuisivat kuten edellisillä kerroilla. Kaikille kerhon jäsenille löytyy sopivaa talkoopuhaa näistä tapahtumista joten toivotan kaikki joukolla mukaan kevään kerhoiltoihin tapahtumia suunnittelemaan. Syksyllä toteutetaan ansaitusti kerhon perinteinen kevätretki jonnekin mielenkiintoiseen kohteeseen. Matka on koko kerhon yhteinen retki ja nämä ovatkin olleet viime vuosina mukavan suosittuja kerhoaktiviteetteja. Tavoitteena koitetaan pitää että kerhon talkooväkeä voitaisiin jälleen myös retkellä huomioida pienenä kiitoksena tapahtumien järjestelytöistä kuluneella kaudella. Kerhotilojen osalta on viime aikoina saatu jälleen kaappeja tyhjennettyä turhaksi käyneestä tavarasta ja kunhan lumi- ja jäätilanne antaa periksi on tekeillä pieniä antennien parannustöitä kerhoaseman osalta. Erkylän 2m toistin OH3RAR on menestyksekkäästi siirretty uuteen mastoon ja eikä Puujaan APRS-noden tai Paljaskallion 70cm RNET-toistimen osalta ole viime aikoina esiintynyt minkäänlaisia palvelukatkoksia. Kiitokset kaikille näiden ylläpitoon osallistuneille kerholaisille! Keskiviikkojen kerhoiltojen kävijämäärät ovat viime vuosina vakiintuneet noin henkilön tasolle. Tämä on varsin kiitettävä määrä vierailuja, toivottavasti varsin moni kerkeääkin vuoden aikana piipahtamaan kerhoilloissa jutustelemassa ja kahvittelemassa kerholaisten kesken. Kerholla törmätään! PUHEENJOHTAJAN JORINAT 73 DE peejii Marko Saarela OH2LRD

3 Terveisiä kerhomme Pepa-ryhmältä! Viime vuona meillä oli hälytyksiä kolme etsintähälytys Ryttylään peruuntui ennen kuin ryhmämme ehti aktivoitua, olimme Hausjärvellä etsimässä henkilöä ja osa ryhmämme jäsenistä oli etsimässä henkilöä Tuusulassa. Pepa-ryhmämme on hälytysvalmiudessa 24/7 eli lähdemme liikenteeseen mihin vuorokauden aikaa tahansa. Viranomaiset hälyttävät ryhmämme toimintaan. Ryhmämme pepa-kalusto käsittää pääasiassa jäsenien omia henkilökohtaisia viestivälineitä ja ajoneuvokalustoa, mutta onneksi kerhomme tukee pepa-ryhmäämme mm. hankkimalla radiopuhelimia, antenneja jne. Lisäksi kerhohuoneistomme radiopuhelin- ja antennikalustoa on parannettu, jotta kerhohuoneemme voi jopa toimia maakunnallisena viestikeskuksena. Yhtenä suurena satsauksena on ollut Erkkylän toistimen muutto toiseen osoitteeseen ja sen käyttökuntoon laittaminen tätä toistinta tullemme tulevaisuudessakin käyttämään, koska tilapäisellä viestikeskuksella on rajallinen kuuluvaisuus. Tällä hetkellä kerhomme pepa-ryhmällä on projektina APRS-laitteiden kehittäminen ja soveltaminen pepa-toimintaan OH3EKF:n johdolla (eli Late tekee ja me käytämme, Kiitos Late). Projekti on loppusuoralla, koska osa laitteista on jo koekäytössä ja loput ovat loppuviilausta vaille. Tällä systeemillä tulemme näkemään paremmin missä etsintäryhmät liikkuvat ja pystymme jopa ohjaamaan heitä uusiin tehtäviin. Pepa-ryhmämme on saanut lisää vahvistusta kerhomme jäsenistöstä, joten tällä hetkellä meitä on 11 henkilöä. Osa ryhmämme jäsenistä menee Vapepa Riihimäen paikallistoimikunnan järjestämälle viestikurssille saamaan oppia Vapepan viestitoiminnasta. Jos kiinnostuit asiasta, niin ota yhteyttä kerhomme pepa-manageriin OH3SW OH3SW, Timo Ilkka, OH1LXF säätämässä OH3RAR:n siirtoprojektissa

4 Turva-kriisiviestitystoiminta tarkoittaa radioamatöörien valtakunnallisen viestiverkon ylläpitoa poikkeusoloissa. Pääasiassa toiminta käsittää sähkö- tai televerkon vikatilanteessa viranomaisten viestiverkon viestityksen ja tarvittavan varavoiman ylläpidon. Riihimäen Kolmoset on osallistunut useina vuosina menestyksekkäästi Turvaharjoituksiin. Kunta-asemat ovat olleet äänessä Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä. Alueemme keskusasema Riihimäellä on ollut yhteydessä valtakunnan verkkoon Kanta-Hämeen johtoaseman kautta, joka on sijainnut Hämeenlinnassa. Kuntaasemat pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle pelastusviranomaisia, terveyskeskuksia tai sairaaloita. Yhteyksien tarvitsijoita saattaa kunnassa olla useita, joten liikkuvat autoasemat soveltuvat hyvin kunta-asemiksi. Radioyhteydet pidetään digitaalisilla lähetysmuodoilla, sekä tarvittaessa puheella. Kunta-asemien yhteydet hoidetaan pääasiassa kahdella metrillä, kuten myös keskusaseman ja johtoaseman välinen yhteys. Kunta-asemien etäisyydestä riippuen tarvittaessa on mahdollisuus siirtyä myös HF:lle. Turva-organisaatio etsii tällä hetkellä digitaalista lähetemuotoa, joka sopisi parhaiten tämän kaltaiseen turvaviestintään. Käytössä on ollut yleensä RFSM ohjelmisto, mutta muitakin digitaalisia ohjelmistoja on kokeiltu. Tammikuussa testattiin Winlink-2000 järjestelmän sopivuutta 44 aseman kesken. Viestejä lähetettiin yhden viikonlopun aikana noin 2000 kappaletta. Riihimäellä oli äänessä kaksi winlink-asemaa. Ensikokemukset Winlinkistä olivat positiivisia. Kerhomme on tarkoitus perustaa Turva-ryhmä, joka harjoittelee säännöllisesti yhteydenpitoa ja osallistuu Turva-harjoituksiin. Jos olet kiinnostunut turva-toiminnasta, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen tai Juvosen Timppaan s ä h k ö p o s t i l l a : oh3sw@sral.fi. Lisäinfoa löytyy osoitteesta OH3HS, Timo TURVAterveisiä

5 OttoJussi murisee QSL kortti on harrasteemme tapa kuitata syntyneen yhteyden todenperäisyys. Samalla se on mahdollisuus kertoa oman aseman kalustuksen lisäksi itse operaattorista ja hänen arvoistaan radioamatöörimaailmassa. Parhaimmillaan kortti palauttaa mieliin tuokiokuvina kovimpien vääntöjen takana olleet onnistumisen tunteet. Kaikkihan muistavan sen ensimmäisen QSO:n tai vastaavasti sen viimeisen puuttuvan zonen kahdeksallakympillä. Oma tarinansa on sitten kortin tarpeellisuus todistavana materiaalina erilaisiin awardeihin kuten DXCC, WAZ, IOTA, RDA, DOK jne. vain pintahipaisuna. Näistä mm. IOTA edellyttää parinteistä korttia saaren kuittaamisen hyväksymiseksi. Kuuluisa DXCC hyväksyy tänä päivänä myös LoTW:n kautta kuitatut yhteydet, joka tarkoittaa kahden sähköisen lokin synkronointituloksena syntynyttä todistettavuutta. Miksi sitten enää ylipäätänsä lähetellä vanhanaikaisia kortteja, jos auvoinen bittitaivas hoitaa homman hetkessä? No ainakin siksi, että vanhin ja kuuluisin sähköisiin lokeihin perustuva kuittausjärjestelmä eli LoTW (Logbook of The World) voi tarjota vain osan kuittauksista eli vain niiltä, jotka jaksavat, viitsivät, haluavat jne. ladata QSOnsa tuohon järjestelmään säännöllisesti. Esimerkkinä allekirjoittaneella on ko. järjestelmässä kaikki vuodesta 1995 eteenpäin olevat tietokonelokien aikaiset yhteyttä, joita vastaa kuittausta eli vajaan 28 prosentin vastaustaso. Se ei kuulosta kovalta prosentilta, varsinkin jos sitä katselee awardien kerääjän vinkkelistä. Paperikorttien vastausprosenttia en uskalla arvailla, mutta uskon perstuntumalta ja toivon, että edelleen ylittää tuon kolmanneksen rajan. Lisäksi löytyy järjestelmänä uudempi eqsl, jonka yhteydet kelpaavat WAZ:n keräämiseen perinteisistä suurista awardeista. On toki olemassa vielä ClubLog, HDRLOG, jne. Näiden järjestelmien tuottama materiaali (jos nyt jotain ulos saa) on enemmän kuriositeettia kuin mitään muuta. Jos esim. keräät tai aloitat keräämään DXCC todistetta tarvitset todennäköisesti sekä paperikortteja, että LoTW:n apua saadaksesi hyväksynnät kasaan. Suorilla kirjeitse tapahtuvilla korttipyynnöillä pääse myös tietysti pitkälle, mutta siinä vaiheessa kun aletaan kerätä DXCC:tä useammalla bandilla ja modella alkaa ainakin kustannukset tulla vastaan jos ei mikään muu. Maksavathan toki kortitkin, joskin niiden hinta on viimeistään EU:n laajennuttua itäisempiin territorioihin tuonut erittäin kilpailukykyisiä ja hintaisia painotuotteiden tarjoajia esille, suurin osa vielä ihan luotettavia. Niin ja ne postikuluthan ovat SRAL:n jäsenmaksuetuna periaatteella mitä enemmän käytät sitä enemmän säästät. Älkäämme siis tappako välinpitämättömyydellä vanhaa hyvää tapaa ja keräilijöiden intohimoa, puhumattakaan awardien kerääjien syöksemisestä masennuksen kierteeseen. Jos ei muuten niin vastaa edes tuleviin QSL kortteihin jooko? Jukka, OH3OJ

6 Riihimäen Kolmosten toistimen OH3RAR duplekseri Erkylän linkkitorni on saanut purkutuomion. Tornin viereen on noussut teräsmasto, josta olemme saaneet paikan antennille. Tornin vieressä olevassa uudessa laitetilassa on paikka 2 m toistimelle. Keskiviikkona tornille ajoi pienessä pakkasessa iskujoukko Pauli OH3ENM, Late OH3EKF, Risto OH3UU ja Reino OH3MA siirtämään toistimen laitteet uuteen laitetilaan. Siirrosta kerrotaan tarkemmin maaliskuun Vipusessa. Siirron yhteydessä muuttui antenniratkaisu kahdesta antennista yhden antennin ja duplekserin rakenteeksi. Antennihaaroitukseen on lisättävä lähetin- ja vastaanotinhaarojen yhdistäminen ja samalla on tarkastettava suodattimien viritys. Siispä tuleva dupleksiosuus matkasi OH3MA:n säätämöön muokkausta varten. Laitetilassa on ULA-lähettimien vastaavantapainen lähettimien yhdistysvempain. Kuvassa on mallia yhdistämiseen, tosin tuo versio käyttää kaistasuodattimia yhdistämiseen, mutta periaate on muuten sama eli "väärällä" taajuudella oleva suodatin on likimain oikosulku ja se näkyy neljännesaallon johdon päässä suuri-impedanssisena ja voidaan kytkeä toisen johdon rinnalle, tuossa kuvassa kaikki neljä yhteen pisteeseen. Kuten Vipusen jutusta selviää vastaanottohaaran suodatus on rakennettava uudelleen. Vihjeitä rakentamiseen löytyi jutusta, jonka on kirjoittanut Jacques Audet VE2AZX /1/. Siitä selvisi, että pelkillä induktiivisilla luupeilla ilman jippoja ei synny lähetyspuolen suodatinta. Tarvitaan jokin kapasitiivisen kytkennän toteutus. Suoraviivaisin on kaistanpäästö kaistanestosuodatin, jossa kytkentäluupin kanssa sarjassa on kondensaattori. Tuollainen luuppi pönttöön laitettuna saa aikaa suodattimen, jolla on päästökaista ja kaksi estokaistaa. Toinen päästökaistan vieressä oleva estokaistoista tarvitaan duplekserissa ja toinen kauempana päästökaistan toisella puolella oleva on lisäbonus. Neljän tuuman alumiiniresonaattorit jäävät toiseksi jykevimpiin pönttöihin nähden ja sain mittaamalla hyvyysluvuiksi noin Mittaustarkkuus tosin jättää toivomisen varaa. Lähetinsuodattimessa tarvitaan estoalue päästökaistan alapuolelle lähelle päästökaistaa, niin luupin sarjapiiri viritetään päästökaistan yläpuolelle n. taajuudelle MHz. Vähän harhaanjohtavaa! Estokaistan etäisyys päästökaistasta riip-

7 puu luupin sarjaresonanssitaajuudesta ja luupin kytkennän voimakkuudesta pönttöön. Suodattimen perusviritys tehdään pöntön taajuussäädöllä ja kaistanestotaajuus sekä luupin sarjaresonanssitaajuudella että kytkennän tiukkuudella. Kun kaikki kolme ovat kohdallaan, niin seisovan aallon suhde, kaistanpäästö- ja kaistanestotaajuudet ovat optimissaan. Eri säädöt vaikuttavat jonkin verran toisiinsa ja päästökaistalla voi tehdä kompromissia vaimennuksen ja seisovan aallon suhteen osalta. Toisaalta luupin resonanssitaajuus ja kytkentäkerroin antavat mahdollisuuden tehdä kompromissin estotaajuuden ja päästötaajuuksien vaimennusten osalta. Kaupallisissa ratkaisuissa kaistanestotaajuuden hienoviritys tehdään luupin sarjakonkalla. Kytkentäkertoimen kasvattaminen siirtää estotaajuuksia kauemmaksi päästötaajuudesta ja päinvastoin. Kokeillessa tuli ilmi, että kytkennän säätö luuppia pyörittämällä toimiin kohtuullisen hyvin, jolloin sarjakonkan ei tarvitse olla hienosäädettävä. Rakensin tuolla periaatteella uuden konkilla varustetun kytkentälenkin lähetinpuolen suodatinpönttöön kuva 1. Lopullisen rakenteen tulee olla varsin stabiili, joten lopullinen mekaaninen ratkaisu vaatii vielä hiomista. Mittauksessa konkka oli 12,9 pf ja kela 81,2 nh eli laskettu resonanssi 156 MHz ja mitattu 153,9 MHz, ero johtuu Smithin kartan pyörityksen likiarvoista. Alustavasti näyttäisi, että päästään yli 25 db estovaimennukseen ja alle 1 db päästövaimennukseen yhdellä pöntöllä. Kokonaisestovaimennus lienee n. 55 db kahdella pöntöllä eli tarvitaan kolmas pönttö, jonka Ilkka OH1LXF ystävällisesti lahjoitti. Tuon lisäksi ketjussa on kaistanpäästösuodatin, jonka vaimennus lähetystaajuudella on 7 db, jolloin neljännesaallon kytkentäkaapelin kanssa kokonaisvaimennus lienee db. Metallityöpuurtamisella syntyi tukevampi versio luupista konkkineen. Käytin 10 mm levyistä kuparinauhaa uudessa luupissa. Sen induktanssi jäi pienemmäksi vaikka lisäsin pari senttiä pituutta 90 mm asti. Siitä aiheutui resonanssin nousu yli 160 MHz taajuudelle. Korvasin säätökonkan kahdella n. 10 pf konkalla, jolloin pienin resonanssitaajuus putosi 123 MHz tienoille. Taitaa riittää riittää viritykseen jopa vastaanottohaaraan. Seuraavaksi on koe pönttöön asennettuna. Näyttää siltä, että luupin suuruus on turhan iso, koska sopivan kytkentäkertoimen saamiseksi luuppi on lähes magneettikentän suuntainen ja säätö on jyrkkä.

8 Lyhensin luupin pituudeksi 75 mm ja mittasin eri sarjaresonansseilla saavutettavan esto- ja päästövaimennuksen. RX-haara Tulos näkyy kuvasta. Alempi käyrä on mittaustulos. Ylempi käyrä on mallinnuksen tulos. Ero johtunee mallin liian pienistä Q arvoista. Oleellista on, että päästövaimennus kasvaa voimistuvasti estovaimennuksen kasvaessa. Siinäpä lähettimen haara. Seuraavana on vastaanotinhaaran tutkiminen. Ensin mitattiin toiminta muokkaamatta suodatinta mitenkään. Estovaimennus oli 42 db, päästövaimennus 0,46 db ja SAS 1,15. Yhden pöntön osalta mittaus osoitti estovaimennuksen olevan 17 db ja päästövaimennuksen olevan 0,28 db. Säätämällä kytkennän voimakkuutta ei löytynyt parempia lukuarvoja. Koko vastaanottosuodatin ei ollut tässä vaiheessa käytettävissä, mutta kaistanpäästöpönttö ei oleellisesti lisää vaimennusta lähetystaajuudella. Kahdella pöntöllä saavutettava estovaimennus ei taida olla riittävä lähetystaajuudella yhden antennin duplekserikäyttöön. Teoreettisen tarkastelun perusteella sarjapiirin käyttö kytkentäelementtinä näyttää antavan paremman estovaimennuksen ja kokeilua varten viritin sarjapiirin resonanssitaajuuden vastaanottotaajuuden alapuolelle. Käytetyt pöntöt ovat 0,6 m pitkiä. Tulokset olivat samanlaisia kuin lähetinpöntöllä eli sarjapiirin resonanssitaajuudella voidaan vaikuttaa estovaimennukseen päästövaimennuksen kustannuksella. Tein amatööriperiaatteella useita erimittaisia luuppeja konkineen ja mittausten perusteella yritin löytää sopivaa yhdistelmää, jolla päästövaimennus olisi kohtuullinen ja estovaimennus riittävä. Luupien pituudet olivat mm Joillakin luupeilla viritys oli varsin kriittinen ja tuntui kuin olisi halottava luupin kiertokulman asteita. Selvästi resonanssitaajuus oli pitkilläkin luupeilla liian suuri ja tarvitaan lisää konkkaa tai suurempi luuppi. Luupin suurentaminen samalla lisää kytkentäkerrointa ja viritys tulee kriittisemmäksi. Tässä välissä sain Ilkan OH1LXF lahjoittaman lisäpöntön, jonka pituus on 0,48 m, ja mittasin sen ominaisuuksia siinä vaiheessa hyväntuntuisella 89 mm pitkällä sarjapiirillä:

9 Sarjaresonanssi MHz Estovaimennus db Valitaan päästötaajuuden kokonaisvaimennukseksi alle yksi db, jolloin osien tulisi olla alle 0,33 db tai sinne päin. Tuohon vaimennukseen tulee lisää vastaanottimen kaistanpäästösuodatin noin 0,7 db Tähän mennessä on ilmennyt, että kondensaattoreita ei ole tarpeen säätää ja ne voidaan valita luupin resonanssitaajuuden perusteella. Resonanssitaajuus pönttöön asennettuna nousee muutaman prosentin, koska luupin induktanssi pienenee lähellä metalliseinää. Suodattimen kasaus Päästövaimennus db Mittailin eri tavoilla koaksiaalikaapelin nopeuskerrointa ja kaikki tavat jostain syystä osoittivat suurempaa lukua kuin kirjallisuudessa on ilmoitettu. Päädyin käyttämään arvoa v/c = 0,666. Tosin neljännesaallon mittaisten kaapelien pituus ei ole kovin kriittinen, koska ne eivät ole varsinaisia resonanssipiirin osia. Estotaajuudella ne toimivat "inpedanssi-inverttereinä" ja päästötaajuudella pelkkänä siirtojohtona. Tuon impedanssi-invertteriominaisuuden ansiosta pönttöjen yhteenkytkentä niillä lisää estovaimennusta noin 5 db. Jos sarjapiirin vastus estotaajuudella on kaksi ohmia, niin tuon 50 ohmin kaapelista tehdyn impedanssi-invertterin toisessa päässä se näkyy 125 ohmin impedanssina. Tuo muodostaa seuraavan sarjapiirin kahden ohmin vastuksen kanssa 36 db vaimentimen. Ilman neljännesaallon kaapelia toisen pöntön lisäys suurentaisi vaimennusta vain 6 db. Jos yhden pöntön vaimennus on 21 db ja kaapelin pituus on välillä 0,2 0,3 aallonpituutta, niin estovaimennuksessa menetetään alle puoli db. Simuloin koko estosuodattimen LTSpice-ohjelmalla /2/ ja tulos on oheiseissa kuvissa. Jatkuvalla piirretty viiva on lähetinhaara ja pilkkuviiva on vastaanotinhaara. Laajemman taajuusalueen kuvasta tulee hyvin ilmi kuinka estosuodattimella estoalueen ulkopuolella vaimennus on mitätön ja miksi tarvitaan myös kaistanpäästösuodatin. Valitettavasti tuo ohjelma ei suoraan näytä heijastuskerrointa tai seisovanaallon suhdetta ja minimi SAS taajuudet voivat olla eri kohdassa kuin päästötaajuudet. Tuossa simuloinnissa ei ollut mukana kaistanpäästösuodattimet, joista tulee lisävaimennusta estotaajuudella vastaanottohaarassa noin 12 db. Vastaanottohaaran lähetystaajuuden estovaimennuksen tavoitteena on päästä ainakin samaan kuin aikaisemmassa järjestelyssä ehkäpä 80 db. SAS Alempi estotaajuus MHz 107,3 24,1 0,39 1,13 111,3 40,6 125,1 28,5 0,77 1,22 130,3 37,5 130,5 30,5 1,15 1, ,5 Alempi estovaimennus db

10

11 Mittaustuloksia Mittasin duplekserin vastaanottohaaran Erkylään siirron jälkeen. Estoalueen leveys on suurempi kuin simuloinnissa ja mittauksessa säätämöllä. Ero johtuu pönttöjen virityksen muuttumisesta kuljetuksen takia. Vaimennus on kuitenkin vähintään halutun suuruinen, joten virityksen korjausta ei nyt tehty. Laajemmalla taajuusalueella näkyy miten vaimennus suurella osalla ULA-aluetta ylittää mittauslaitteen dynamiikan 16 bitin A/D-muuntimen takia. Keskiarvoistettu vaalea käyrä näyttää miten maksimivaimennus pysähtyy 90 db kohdalle. Luuppien sarjapiirin alempi estotaajuus on sopivasti ULA-taajuuksilla ja antavat yli 60 db suuruisen lisävaimennuksen pelkkään kaistasuodatinpönttöön verrattuna. Ilmeisesti ULA-alueen lisäsuodatin on tarpeeton. Päästövaimennusta koko vastaanottoketjusta tulee 2 db tai enemmän noilla pönttöjen virityksillä. Seuraavaksi olisi päätettävä yritetäänkö pienentää päästövaimennusta estovaimennuksen kustannuksella. Erkylän keikka Päätettiin kokeilla kuinka duplekseri tuollaisena pelittää ja iskujoukko Ilkka OH1LXF, Marko OH2LRD, Pauli OH3ENM, Late OH3EKF, Risto OH3UU ja Reino OH3MA kasasivat toistimen ja liittivät sen antenniin. Mittauksessa duplekserin vaimennukseksi tuli viisi db eli jossain taitaa vielä mättää. ULA-antennit maston huipussa ovat nyt huomattavasti kauempana toistimen antennista, joka on likimain maston puolivälissä 46 m korkeudella. Antennien välinen vaimennus on kasvanut niin suureksi, että ULA-lähettimet näkyivät antennikaape-

12 lin alapäässä tasolla -30 dbm. Uusintamittaus parin päivän päästä osoitti lähetinhaaran vaimennuksen olevan lähettimestä kiertoelimen, seisovan aallon sillan ja duplekserin kautta antenniin olevan 3,5 db. Lähettimen pitkähkön RG-223 kaapelin vaimennus oli puoli desibeliä. Jatkoajatuksia Ensimmäiset raportit kertovan toistimen toimivan ehkä jopa paremmin kuin ennen. Tuo osoittanee, että duplekserin estovaimennukset ovat riittäviä mahdollisesti turhan suuria. Etenkin vastaanotinhaaran vaimennusta voisi pienentää siirtämällä kytkentäluuppien sarjaresonanssitaajuudet huomattavasti alemmaksi tai käyttämällä induktiivisia luuppeja ilman sarjakondensaattoreita, koska ULA-lähettimet eivät häiritse samalla tavalla kuin aikaisemmin. Aikaisemmin lähetintaajuuden vaimennus vastaanottimeen oli 42 db ja antennien välinen vaimennus db eli yhteensä db. Tuon saavuttamiseksi yksittäisen pöntön estovaimennus nyrkkisäännön perusteella voisi olla noin 21 db. Silloin kokonaisvaimennukseksi tulisi kaistasuodatin mukaan lukien noin 1,3 db eli vajaa 1 db vähemmän kuin nyt, tuskin kannattaa. Lähettimen osalta on vaikeampi arvioida voidaanko lähetinhaaran estovaimennusta vastaanottotaajuudella pienentää oleellisesti, jotta päästövaimennus pienenisi. Alkuperäinen lähetinhaara ilman lähettimen kaistanpäästösuodatinta vaimensi vastaanottotaajuudella 10 db. Kaistanpäästösuodatin ja neljännesaallon kytkentäjohto voi lisätä vaimennusta noin 5 db. Antennien välisestä kytkennästä tuli noin db eli yhteensä noin db. Uudet simuloinnit antoivat tulokseksi seuraavan kuvan mukaiset pisteet. Avoimet ympyrät ovat erittäin häviöllisillä luupeilla ja oikean puoleisimmat lähes häviöttö-

13 millä luupeilla. Pöntön hyvyysluku on noissa laskelmissa Noissa simuloinneissa tuli ilmi, että suodattimessa on monta liikkuvaa osaa ja niiden asettelu kokonaisuuden kannalta on haastavaa. Kuvan pisteissä on optimoitu lähinnä päästövaimennus ja SAS voi olla yhden pöntön kannalta aika huono. Toisaalta kaksi pönttöä yhdistettynä neljännesaallon kaapelilla osittain kumoaa seisovanaallon suhteen huononemisen. 50 db estovaimennus vaatinee yhdeltä pöntöltä noin 22 db ja vaimennusta tulisi noin 0,5 db eli yli 1 db parannus lähetyspuolella voisi olla mahdollista. Paljonkos yhden desibelin lähetystehon lisäys nostaakaan toimintasädettä? /1/ /2/ OH3MA Postituslista ja jäsentiedot Muistathan kerhon aktiivisimman tiedotuskanavan eli postituslistamme (oh3ad-l@oh3ad.fi), joka tuo sähköpostiisi kerhomme jakelussa olevan ajankohtaisen informaation. Jos et vielä ole listalla mukana se käy helposti ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi Markolle, OH2LRD (oh2lrd@sral.fi). Jäsentietojesi muutos käy myös helposti osoittamalla sähköpostisi Jormalle, OH3EX (oh3ex@sral.fi). Samalla voit kertoa haluatko jäsenmaksun tai kerholehden paperipostin sijaan ainoastaan sähköpostitse. Kun tunnet polttavaa halua tarttua kynään, niin älä tukahduta sitä tunnetta vaan siirrä tarina vaikkapa Wordiin, sähköpostiin jne. ja meilaa oh3oj@sral.fi osoitteeseen. Lehdykkämme Rixun Kolmonen ilmestyy puolivuosittain ja tarinasi ovat siihen aina tervetulleita. Myös artikkeliin liittyvä kuvamateriaali on omiaan elävöittämään tarinaa. Lukijoina alan ammattilaisia eli juttusi ja kokemuksesi kiinnostavat varmasti lukijakuntaamme.

14 OH3AD:n jäsenluettelo jäsentä, joista neljä kunniajäsentä Kunniajäsenet: OH3FKY Pohjolainen Jyrki OH3NDH Hakala Keijo OH3EX Heinonen Jorma OH3FMK Lehikoinen Juha OH3NFD Mäkinen Jouko OH3NH Kaipainen Kalevi OH3FOG Suonpää Mikko OH3NI Karjakoski Seppo OH3QL Kilpinen Olavi OH3FQB Hallikainen Seppo OH3NK Kelzenberg Norbert OH3RU Heinonen Heikki E. OH3GCI Siren Kauko OH3NZN Haitto Hannu OH3GLY Piho Kai OH3OJ Tamminen Jukka Jäsenet: OH3GPD Liski Juha OH3PYY Pyy Pekka OH1LXF Ronkainen Ilkka OH3GSH Mäkinen Jari OH3QH Hietanen Heikki OH2AWK Vanhala Kari OH3HBY Kettinen Petri OH3SW Juvonen Timo OH2AYW Koskinen Martti OH3HDR Kärkkäinen Kari OH3SX Saxlin Taisto OH2BAU Koivunen Mika OH3HMM Hallikainen Simo OH3UU Risto Lund OH2EKI Mynttinen Erkki OH3HOA Tiilo Minna OH3YY Virtanen Jouko OH2GCK Oinas Ritva OH3HS Kaipainen Timo OH3YZ Virtanen Aila OH2GLG Jussi Strömberg OH3HTR Juntunen Kari OH5HQN Koivuniemi Mika OH2GQW Himanen Tero OH3HVD Ikäheimonen Tuure OH5TM Lantta Marko OH2HDP Kytölaakso Jorma OH3HY Vesterinen Markku OH6MW Vepsäläinen Ari OH2HSB Oinas Väinö OH3JAJ Kurkela Lasse OH7JR Räisänen Jarmo OH2JIN Kinkamo Jukka OH3JF Tamminen Heikki OH7MRU Leinonen Pekka OH2JRP Raepuro Lauri OH3JO Ahonen Kauko OH8MSG Valkama Hannu OH2KNU Staack Petri OH3JP Suonpää J-P OH8MSM Lappalainen Jukka OH2KPP Häkkinen Matti OH3KBE Okkonen Jouni OH8WM Wirtanen Marko OH2LRD Saarela Marko OH3KBG Simonen Kauko Heinonen Jouni OH2LQJ Nurminen Juha OH3KDO Kostamo Jorma Hjelm Joni OH2NC Sarnet Kalevi OH3KGE Jetsu Antti Kelzenberg Erika OH2RL Anttonen Veikko OH3KHP Jaakkola Kaarle Kelzenberg Hermann OH3AVG Hartikainen Erkki OH3KYJ Haitto Tuomas Laakkonen Jani OH3AZL Nurminen Matti OH3KZB Heinonen Valtteri Laakkonen Sami OH3BQX Luukko Seppo OH3LK Laakkonen Jarkko Laakso Mikko OH3EGY Pyykkönen Matti OH3LSX Jetsu Olavi Liski Joonatan OH3EKF Nikkanen Lauri OH3MA Talarmo Reino Pesonen Sari OH3EKP Paukkola Jaana OH3MF Aalto Rauno Rauhala Keijo OH3ENM Gäddala Pauli OH3MIG Rantapelkonen Jari Siren Pirita OH3EOA Tamminen Tero OH3MKH Sunikka Seppo Sirén Santtu OH3ET Salminen Toni OH3MUS Viitanen Jouko OH3FFV Valkonen Harri OH3MVZ Anttila Juha OH3FGV Piittinen Ari OH3NCH Simonen Risto

15 OH3AD:n hallitus, toimihenkilöt ja tehtäväjako kaudelle 2015 Hallitus: Marko Saarela OH2LRD Jukka Tamminen OH3OJ Jorma Heinonen OH3EX Kalevi Sarnet OH2NC Jukka Suonpää OH3JP Reino Talarmo OH3MA Timo Juvonen OH3SW Tehtäväjako ja toimihenkilöt: Puheenjohtaja Marko Saarela OH2LRD Varapuheenjohtaja Jukka Tamminen OH3OJ Rahastonhoitaja ja jäsenrek. Jorma Heinonen OH3EX Kerhon QSL manageri (saap.) Jukka Suonpää OH3JP (läht.) Jukka Tamminen OH3OJ SRAL QSL toimisto Kai Piho OH3GLY Taisto Saxlin OH3SX Kilpailumanageri Jukka Suonpää OH3JP APRS/pakettiradio-toistimien Lasse Kurkela OH3JAJ hoitaja / valvoja PEPA- manageri Timo Juvonen OH3SW JOTA manageri Timo Kaipainen OH3HS Turvallisuusviestintä Timo Kaipainen OH3HS Toistinasemien tekninen tuki Marko Wirtanen OH8WM tekninen tuki Marko Saarela OH2LRD valvoja (2m) Seppo Hallikainen OH3FQB valvoja (70cm) Kai Piho OH3GLY Koulutustuki Marko Saarela OH2LRD Kalustovastaavat Jukka Suonpää OH3JP Timo Juvonen OH3SW Sihteeri Reino Talarmo OH3MA Rixun Kolmosen taitto Jukka Tamminen OH3OJ WWW sivujen tekn. tuki Mr Wyn Williams

16 Kädessäsi olevan julkaisun materiaalit ja painatuksen Sinulla tarjoaa: DataIt se alueensa palvelevin Datait Oy on perustettu 2011 vuoden lopulla kahden sen aikaisen työntekijän ostettua samalla paikalla sijainneen Datasky Oy:n Riihimäen toimipisteen liiketoiminnat. Tavoitteenamme on ylittää asiakkaidemme toiveet sekä odotukset olipa kyseessä kuluttajan tai yritysasiakkaan pieni tai suuri murhe tai ongelma. Tavoitteenamme on olla helposti lähestyttävä ja Suomea, ei tietokonetta, puhuva, mutta kuitenkin ammatti-taitoinen yhteistyö-kumppani.