A8-0020/ TARKISTUKSET esittäjä(t): Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Transkriptio

1 A8-0020/ TARKISTUKSET esittäjä(t): Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Mietintö Caterina Chinnici A8-0020/2015 Rikoksesta epäiltyjä ja syytettyjä lapsia koskevat menettelytakeet rikosoikeudellisissa menettelyissä (COM(2013)0822 C7-0428/ /0408(COD)) 1 Johdanto-osan 3 kappale 3) Vaikka jäsenvaltiot ovat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen, jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus. kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia, kokemus on osoittanut, että tämä ei itsessään aina tarjoa riittävää luottamusta muiden jäsenvaltioiden rikosoikeudellisiin järjestelmiin. 3) Vaikka Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä perusoikeuskirja, määräyksiä sovelletaan tietyin ehdoin jäsenvaltioihin ja vaikka ne ovat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen, jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia, kokemus on osoittanut, että tällaiset olosuhteet eivät itsessään aina tarjoa riittävää luottamusta muiden jäsenvaltioiden rikosoikeudellisiin järjestelmiin. PE / 1

2 2 Johdanto-osan 4 kappale 4) Tukholman ohjelmassa 21 painotetaan voimakkaasti yksilön oikeuksien vahvistamista rikosoikeudellisissa menettelyissä. Sen 2.4 kohdassa Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia edeten vaiheittain 22 epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksien vahvistamisessa. 21 EUVL C 115, , s. 1. 4) Neuvosto hyväksyi 30. marraskuuta 2009 etenemissuunnitelman epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä, jäljempänä etenemissuunnitelma. Etenemissuunnitelmassa esitetään vaihe vaiheelta seuraavia oikeuksia koskevien toimenpiteiden toteuttamista: oikeus käännöksiin ja tulkkaukseen (toimenpide A), oikeus tietojen saamiseen oikeuksista ja syytteistä (toimenpide B), oikeus oikeudelliseen neuvontaan ja oikeusapuun (toimenpide C), oikeus pitää yhteyttä sukulaisiin, työnantajiin ja konsuliviranomaisiin (toimenpide D) sekä haavoittuvassa asemassa olevien epäiltyjen tai syytettyjen oikeus erityisiin suojatoimiin (toimenpide E). Etenemissuunnitelmassa korostetaan, että oikeuksien tärkeysjärjestys on ainoastaan suuntaa-antava ja sitä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Etenemissuunnitelma on tarkoitettu toimivaksi kokonaisuutena. Siitä voidaan hyötyä täysimääräisesti vasta, kun kaikki sen osat on pantu täytäntöön. 22 EUVL C 291, , s EUVL C 295, , s. 1. Olisi säilytettävä johdonmukaisuus etenemissuunnitelmassa aikaisemmin hyväksyttyjen toimenpiteiden kanssa. PE / 2

3 3 Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) 4 a) Eurooppa-neuvosto ilmaisi 10. joulukuuta 2009 pitävänsä etenemissuunnitelmaa myönteisenä ja sisällytti sen osaksi Tukholman ohjelmaa Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten (2.4 kohta). Eurooppa-neuvosto korosti, että etenemissuunnitelma ei ole tyhjentävä, ja kehotti komissiota tarkastelemaan muita tekijöitä, jotka liittyvät epäiltyjä ja syytettyjä koskevien prosessuaalisten oikeuksien vähimmäisvaatimuksiin. Eurooppaneuvosto kehotti komissiota myös arvioimaan, onko muita seikkoja, esimerkiksi syyttömyysolettamaa, käsiteltävä yhteistyön parantamiseksi kyseisellä alalla. Olisi säilytettävä johdonmukaisuus etenemissuunnitelmassa aikaisemmin hyväksyttyjen toimenpiteiden kanssa. 4 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) 6 a) Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöjen valossa menettelyn rikosoikeudellista luonnetta ei aina voida määrittää ottamalla lähtökohdaksi pelkästään kyseisen menettelyn ja mahdollisten seuraamusten luokittelu kansallisen lainsäädännön nojalla. Perussopimusten ja tämän direktiivin tavoitteiden toteuttamiseksi sekä muun muassa perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määrättyjen PE / 3

4 perusoikeuksien noudattamiseksi täysimääräisesti tämän direktiivin soveltamisessa olisi siis otettava huomioon paitsi menettelyn muodollinen luokittelu kansallisessa lainsäädännössä myös menettelyn seuraukset lapsen elämässä ja kehityksessä. Joka tapauksessa tätä direktiiviä olisi sovellettava, kun menettely voi aiheuttaa merkinnän rikosrekisteriin. Johdanto-osan kappale perustuu Engelin tapauksen muodostamaan ennakkotapaukseen, jota sekä Strasbourgin tuomioistuin että Luxemburgin tuomioistuin soveltavat järjestelmällisesti, ja siinä korostetaan tarvetta varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tinkimättömästi perusoikeuksia, ja estää rikkomuksia, joista eurooppalaisten tuomioistuinten on annettava ratkaisuja. 5 Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) 6 b) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikissa menettelyissä lapsista huolehditaan hyvin ja heitä kohdellaan varoen ja tavalla, joka vastaa heidän ikäänsä, erityistarpeitaan, kypsyystasoaan ja ymmärtämiskykyään, ja ottaen huomioon, että heillä voi olla viestintävaikeuksia. Lapsia koskevat rikosoikeudelliset menettelyt olisi toteutettava lapsilähtöisellä tavalla, joka ei pelota lapsia. 6 Johdanto-osan 6 c kappale (uusi) 6 c) Näin ollen olisi sovellettava tässä direktiivissä säädettyjä takeita ja tehtävä mahdollisesti tarvittavat mukautukset kaikissa sellaisissa menettelyissä, jotka voivat sisältää lapsen elämää rajoittavia PE / 4

5 toimenpiteitä tai aiheuttaa merkittäviä seurauksia hänen elämäänsä ja siten vaikuttaa lapsen persoonallisuuden kehitysprosessiin, samoin kuin sellaisissa tilanteissa, joissa vaikka seuraamusta ei määrätäkään menettely voisi johtaa päätökseen, jossa vahvistetaan vaikka vain implisiittisestikin että asianomainen lapsi on vastuussa rikoksesta. Missään näistä tapauksista direktiivin soveltamisen esteenä ei saisi olla se, että menettelyjä ei ole pantu alulle sellaisen käyttäytymisen takia, joka on luokiteltu rikolliseksi kansallisessa lainsäädännössä, niitä ei ole viety rikostuomioistuimeen tai niihin ei kansallisen lainsäädännön nojalla liity muodollisesti rikosoikeudellisiksi luokiteltuja seuraamuksia. Johdanto-osan kappale perustuu Engelin tapauksen muodostamaan ennakkotapaukseen, jota sekä Strasbourgin tuomioistuin että Luxemburgin tuomioistuin soveltavat järjestelmällisesti, ja siinä korostetaan tarvetta varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tinkimättömästi perusoikeuksia, ja estää rikkomuksia, joista eurooppalaisten tuomioistuinten on annettava ratkaisuja. Viittaus mahdollisesti tarvittaviin mukautuksiin kuvastaa sitä välttämätöntä joustavuutta, jota tarvitaan sovellettaessa direktiiviä kyseisissä tapauksissa. 7 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) 7 a) Jäsenvaltioita kannustetaan tukemaan ja auttamaan rikosoikeudellisissa menettelyissä mukana olevia lapsia asianmukaisesti heidän pyrkiessään sopeutumaan takaisin yhteiskuntaan, erityisesti siten, että toteutetaan toimenpiteitä, joilla estetään epäiltyjen tai syytettyjen lasten syrjintä koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyssä ja suojellaan heitä syrjäytymiseltä. PE / 5

6 8 Johdanto-osan 9 kappale 9) Direktiiviä olisi sovellettava myös rikoksissa, jotka epäilty tai syytetty on tehnyt 18 vuotta täytettyään, jos ne liittyvät erottamattomasti rikoksiin, joita koskeva rikosoikeudellinen menettely on alkanut kyseisen henkilön ollessa alle 18-vuotias, ja niitä koskevat tutkinta- ja syytetoimet on yhdistetty. 9) Direktiiviä olisi sovellettava myös rikoksissa, jotka epäillyn tai syytetyn väitetään tehneen 18 vuotta täytettyään, jos kyseiset rikokset liittyvät erottamattomasti rikoksiin, joihin sovelletaan tätä direktiiviä, ja niitä koskevat tutkinta- ja syytetoimet on yhdistetty. 9 Johdanto-osan 10 kappale 10) Tapauksissa, joissa henkilö on yli 18- vuotias, kun hänestä tulee rikosoikeudellisessa menettelyssä epäilty tai syytetty, jäsenvaltioita kannustetaan soveltamaan tässä direktiivissä säädettyjä menettelytakeita, kunnes henkilö täyttää 21 vuotta. 10) Tapauksissa, joissa henkilö on yli 18- vuotias, kun hänestä tulee rikosoikeudellisessa menettelyssä epäilty tai syytetty, jäsenvaltioiden olisi, erityisesti kun rikos on tehty ennen kuin henkilö täyttää 18 vuotta, sovellettava tässä direktiivissä säädettyjä menettelytakeita, vähintään kunnes henkilö täyttää 21 vuotta. Asettamalla ikäraja 21 vuoteen pyritään ottamaan huomioon se, että vauraissa maissa nuoret siirtyvät aikuisuuteen yleisesti myöhemmin. Viittaus tähän ikään löytyy jo nuorisorikollisuuden uusista hoitokeinoista ja nuoriso-oikeuden asemasta 24. syyskuuta 2003 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen 11 kohdasta. 10 Johdanto-osan 11 kappale 11) Jäsenvaltioiden olisi määritettävä lapsen ikä hänen oman lausuntonsa, henkilötietojen tarkastuksen, asiakirjojen ja 11) Jäsenvaltioiden olisi määritettävä lapsen ikä hänen oman lausuntonsa, henkilötietojen tarkastuksen, asiakirjojen ja PE / 6

7 muiden todisteiden perusteella ja, jos tällaisia todisteita ei ole käytettävissä tai niiden perusteella ei saada täyttä varmuutta, lääkärintarkastuksen perusteella. muiden todisteiden perusteella ja, jos tällaisia todisteita ei ole käytettävissä tai niiden perusteella ei saada täyttä varmuutta, lääkärintarkastuksen perusteella. Tämä lääkärintarkastus olisi tehtävä viimeisenä keinona ja siten, että kunnioitetaan tarkasti lapsen oikeuksia, hänen fyysistä koskemattomuuttaan ja ihmisarvoaan. Jos henkilön ikä on edelleen epäselvä, kyseistä henkilöä olisi kaikissa tarkoituksissa pidettävä lapsena. 11 Johdanto-osan 12 kappale 12) Tämän direktiivin täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon direktiivien 2012/13/EU ja 2013/48/EU säännökset. Vähäisten rikkomusten ollessa kyseessä tietoja olisi annettava direktiivin 2012/13/EU 2 artiklan 2 kohdassa säädetyin ehdoin. Tässä direktiivissä säädetään kuitenkin vanhempainvastuunkantajan tiedonsaantia koskevista täydentävistä lisätakeista ja avustajan pakollisesta käytöstä, jotta lasten erityistarpeet voidaan ottaa huomioon. 12) Tämän direktiivin täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon direktiivien 2012/13/EU ja 2013/48/EU säännökset. Tietoja olisi kuitenkin annettava myös vähäisistä rikkomuksista, ottaen huomioon lasten erityiset haavoittuvuudet. 12 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) 13 a) Lapsille olisi ilmoitettava viipymättä ja suoraan heidän oikeuksistaan, jotka koskevat menettelyä, heitä vastaan nostettuja syytteitä, mahdollisia seurauksia ja käytettävissä olevia muutoksenhakukeinoja. Tiedot olisi ilmoitettava kirjallisesti ja suullisesti tavalla, joka vastaa lapsen ikää ja PE / 7

8 kypsyystasoa, ja lapsen ymmärtämällä kielellä. 13 Johdanto-osan 15 kappale 15) Lapsilla olisi oltava oikeus siihen, että heidän vanhempainvastuunkantajansa saa tiedot sovellettavista prosessuaalisista oikeuksista joko suullisesti tai kirjallisesti. Nämä tiedot olisi annettava viipymättä ja niin yksityiskohtaisina kuin on tarpeen menettelyn oikeudenmukaisuuden ja lapsen puolustautumisoikeuden tehokkaan käytön takaamiseksi. Jos vanhempainvastuunkantajan tiedonsaanti olisi lapsen etujen vastaista, tiedot olisi annettava jollekin muulle sopivalle aikuiselle. 15) Lapsilla olisi oltava oikeus siihen, että myös heidän vanhempainvastuunkantajansa saa tiedot sovellettavista prosessuaalisista oikeuksista suullisesti ja kirjallisesti. Nämä tiedot olisi annettava viipymättä ja niin yksityiskohtaisina kuin on tarpeen menettelyn oikeudenmukaisuuden ja lapsen puolustautumisoikeuden tehokkaan käytön takaamiseksi. Jos vanhempainvastuunkantajan tiedonsaanti olisi lapsen etujen vastaista, tiedot olisi annettava jollekin muulle sopivalle aikuiselle. 14 Johdanto-osan 16 kappale 16) Lasten ei pitäisi voida luopua oikeudestaan avustajaan, koska he eivät pysty täysin ymmärtämään ja seuraamaan rikosoikeudellista menettelyä. Siksi avustajan läsnäolon tai avun olisi oltava lapsille pakollista. 16) Lasten ei pitäisi voida luopua oikeudestaan avustajaan, koska he eivät pysty täysin ymmärtämään ja seuraamaan rikosoikeudellista menettelyä. Siksi avustajan läsnäolon ja avun olisi oltava lapsille pakollista. 15 Johdanto-osan 17 kappale 17) Joissakin jäsenvaltioissa jokin muu viranomainen kuin syyttäjä tai tuomioistuin, jolla on toimivalta Poistetaan. PE / 8

9 rikosasioissa, määrää suhteellisen vähäisistä rikkomuksista seuraamuksen, joka on muu kuin vapaudenmenetys. Tällainen tilanne voi koskea esimerkiksi liikennerikkomuksia, joita tehdään runsaasti ja jotka saatetaan havaita liikenteenvalvonnan yhteydessä. Tällaisissa tilanteissa olisi kohtuutonta edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset takaavat avustajan pakollisen käytön. Jos jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään, että tällainen viranomainen määrää seuraamuksen vähäisistä rikkomuksista, ja seuraamuksen määräämisestä on joko mahdollista valittaa tuomioistuimeen, jolla on toimivalta rikosasioissa, tai asia on muuten mahdollista siirtää tällaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, avustajan pakollista käyttöä olisi siksi sovellettava ainoastaan kyseisessä tuomioistuimessa tällaisen valituksen tai siirron johdosta käytävään menettelyyn. Joissakin jäsenvaltioissa lapsia koskevat menettelyt voi hoitaa syyttäjä, joka voi määrätä seuraamuksia. Tällaisissa menettelyissä avustajan käytön olisi oltava lapsille pakollista. Olisi väärin olla varmistamatta automaattisesti pakollista avustajan käyttöä vähäisten rikkomusten tapauksessa. Sellaisia rikkomuksia, joista ei ole seurauksia lapselle, ei ole olemassakaan. Näin ollen ei ole perusteltua olla kunnioittamatta lapsen oikeutta puolustukseen. 16 Johdanto-osan 18 kappale 18) Joissakin jäsenvaltioissa tiettyjä vähäisiä rikkomuksia, erityisesti vähäisiä liikennerikkomuksia, yleisten kunnallisten määräysten vähäisiä rikkomisia ja vähäistä yleisen järjestyksen loukkaamista, pidetään rikoksina. Olisi kohtuutonta edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset takaavat avustajan Poistetaan. PE / 9

10 pakollisen käytön tällaisten vähäisten rikkomusten osalta. Jos jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään, että vähäisistä rikkomuksista ei voida määrätä seuraamukseksi vapaudenmenetystä, oikeutta avustajan pakolliseen käyttöön olisi siksi sovellettava ainoastaan menettelyihin tuomioistuimessa, jolla on toimivalta rikosasioissa. Olisi väärin olla varmistamatta automaattisesti pakollista avustajan käyttöä vähäisten rikkomusten tapauksessa. Sellaisia rikkomuksia, joista ei ole seurauksia lapselle, ei ole olemassakaan. Näin ollen ei ole perusteltua olla kunnioittamatta lapsen oikeutta puolustukseen. 17 Johdanto-osan 19 kappale 19) Lapsella, jota epäillään tai syytetään rikosoikeudellisessa menettelyssä, olisi oltava oikeus yksilölliseen arviointiin, jossa selvitetään hänen erityistarpeensa suojelun, valistuksen, koulutuksen ja yhteiskuntaan uudelleensopeutumisen osalta sen määrittämiseksi, missä määrin hän tarvitsee erityistoimenpiteitä rikosoikeudellisen menettelyn aikana ja onko seuraamus tai koulutustoimenpide sopiva. 19) Lapsella, jota epäillään tai syytetään rikosoikeudellisessa menettelyssä, olisi oltava oikeus yksilölliseen arviointiin, jossa selvitetään hänen erityistarpeensa suojelun, valistuksen, koulutuksen ja yhteiskuntaan uudelleensopeutumisen osalta sen varmistamiseksi, että kaikki menettelyn aikana ja sen johdosta tehdyt päätökset tehdään mahdollisimman yksilöllisesti. Tarkistuksen lähtökohtana on, että menettelyn päätteeksi tuomioistuin antaa ratkaisun lapsen syyllisyydestä. Yksilöllisen arvioinnin avulla sen sijaan olisi pyrittävä hankkimaan käyttökelpoista tietoa siitä, mitkä ovat tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet kussakin vaiheessa. Jotta vältetään asiaa koskevat epäselvyydet ja selvennetään yksilöllisen arvioinnin yleistä käyttöä, katson, että johdanto-osan kappaleen tekstiä olisi muutettava tällä tavoin. Lisäksi parannetaan johdanto-osan kappaleen sanamuotoa. PE / 10

11 18 Johdanto-osan 20 kappale 20) Pidätetyn tai vapautensa menettäneen lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden varmistamiseksi lapsella olisi oltava pääsy lääkärintarkastukseen. Tarkastuksen olisi oltava lääkärin tekemä. 20) Vapautensa menettäneen epäillyn tai syytetyn lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden, hyvinvoinnin ja terveyden varmistamiseksi, hänen yleisen fyysisen ja henkisen tilansa sekä mahdollisten hoitotarpeidensa arvioimiseksi sekä sen määrittämiseksi, olisiko häntä kuulusteltava tai olisiko häneen sovellettava tutkintatoimia tai todisteiden keräämistoimia tai muita häneen kohdistettuja tai kohdistettavia toimenpiteitä, kyseisellä lapsella olisi oltava pääsy lääkärintarkastukseen. Epäillyillä tai syytetyillä lapsilla, jotka eivät ole menettäneet vapauttaan, olisi oltava pääsy lääkärintarkastukseen, jos se on tarpeen menettelyyn tai lapsen etuun liittyvistä syistä. Tarkastuksen olisi oltava mahdollisimman noninvasiivinen ja pätevän terveydenhuollon ammattilaisen tekemä. 19 Johdanto-osan 21 kappale 21) Jotta lapsia, jotka eivät aina pysty ymmärtämään niiden kuulustelujen sisältöä, joihin he joutuvat, voitaisiin suojella riittävästi, heidän kuulustelunsa olisi tallennettava audiovisuaalisin keinoin kuulustelun sisällön mahdollisen kiistämisen ja sen seurauksena kuulustelun tarpeettoman toistamisen välttämiseksi. Tämä ei koske lapsen henkilöllisyyden selvittämiseksi tarvittavaa kuulustelua. 21) Kun pidetään mielessä, että lapset ovat erityisen haavoittuvaisia, kuulustelu saattaa olla heille traumaattinen kokemus. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että kuulustelusta vastaavat koulutetut ammattilaiset ja se suoritetaan tavalla, joka soveltuu lapsen ikään, kypsyystasoon ja ymmärtämiskykyyn, ja ottaen huomioon, että hänellä voi olla viestintävaikeuksia. Kuulustelussa olisi oltava aina läsnä avustaja ja, lapsen sitä pyytäessä ja/tai kun tämä on lapsen edun mukaista, vanhempainvastuunkantaja ja tarvittaessa erityisalojen ammattilaisia. PE / 11

12 Kuulustelujen huolellinen dokumentointi ja niiden tallentaminen audiovisuaalisin keinoin ovat olennaisen tärkeitä suojakeinoja, joilla varmistetaan, että kuulustelut suoritetaan asianmukaisesti, ja se, että lapsia, jotka eivät aina pysty ymmärtämään niiden kuulustelujen sisältöä, joihin he joutuvat, suojellaan riittävästi. Lasten kuulustelut olisi tallennettava audiovisuaalisin keinoin kuulustelun sisällön mahdollisen kiistämisen ja sen seurauksena kuulustelun tarpeettoman toistamisen välttämiseksi. 20 Johdanto-osan 22 kappale 22) Olisi kuitenkin kohtuutonta edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset varmistaisivat audiovisuaalisen tallennuksen kaikissa olosuhteissa. Tapauksen monimutkaisuus, väitetyn rikoksen vakavuus ja mahdollinen seuraamus, joka voidaan määrätä, olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Jos lapsi menettää vapautensa ennen tuomitsemista, kaikki lapsen kuulustelut olisi tallennettava audiovisuaalisin keinoin. 22) Ei kuitenkaan olisi järkevää edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset varmistaisivat audiovisuaalisen tallennuksen myös niissä tapauksissa, joissa se ei ole lapsen edun mukaista. Jos lapsi menettää vapautensa ennen tuomitsemista, kaikki lapsen kuulustelut olisi tallennettava audiovisuaalisin keinoin. Ottaen huomioon teknisen kehityksen, joka mahdollistaa audiovisuaalisen tallennuksen erittäin helposti ja yhä pienemmin kustannuksin, ja ottaen huomioon tällaisen takeen merkityksen, ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta lisätä tekstiin poikkeuksia muista syistä kuin vain siitä, mikä on lapsen etujen mukaista. 21 Johdanto-osan 23 kappale 23) Ainoastaan oikeusviranomaisilla ja asianosaisilla olisi oltava pääsy tällaisiin audiovisuaalisiin tallenteisiin. Lisäksi 23) Ainoastaan oikeusviranomaisilla ja asianosaisilla olisi oltava pääsy tällaisiin PE / 12

13 lasten kuulusteleminen olisi suoritettava niin, että heidän ikänsä ja kypsyystasonsa otetaan huomioon. audiovisuaalisiin tallenteisiin. Tämä tarkistus liittyy direktiivin 9 artiklaan esitettyyn tarkistukseen. Johdanto-osan 23 kappaleen toisen lauseen paikka on siinä. 22 Johdanto-osan 25 kappale 25) Tutkintavankeuteen määrätyt lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lasten vapaudenmenetyksen välttämiseksi olisi toteutettava erityistoimia, koska vapaudenmenetykseen liittyy heidän fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen kehitykseensä vaikuttavia riskejä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi harkittava vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja määrättävä sellaisia aina kun se on lapsen edun mukaista. Näitä voivat olla velvollisuus ilmoittautua toimivaltaiselle viranomaiselle, yhteydenpidon rajoittaminen tiettyjen henkilöiden kanssa, velvollisuus osallistua terapiaan tai vieroitushoitoon ja osallistuminen koulutustoimenpiteisiin. 25) Tutkintavankeuteen määrätyt lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lasten vapaudenmenetyksen välttämiseksi olisi toteutettava erityistoimia, koska vapaudenmenetykseen liittyy heidän fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen kehitykseensä vaikuttavia riskejä ja koska se vaikeuttaa huomattavasti heidän sopeutumistaan takaisin yhteiskuntaan. Tämän vuoksi vapaudenmenetykseen olisi turvauduttava vasta viimeisenä ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona. Toimivaltaisten viranomaisten olisi harkittava vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja määrättävä sellaisia aina kun se on lapsen edun mukaista. Näitä voivat olla velvollisuus ilmoittautua toimivaltaiselle viranomaiselle, yhteydenpidon rajoittaminen tiettyjen henkilöiden kanssa, velvollisuus osallistua terapiaan tai vieroitushoitoon ja osallistuminen koulutustoimenpiteisiin. 23 Johdanto-osan 26 kappale 26) Jos lapsi määrätään menettämään vapautensa, hänen olisi saatava osakseen erityisiä suojelutoimenpiteitä. Hänet on lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden 26) Jos lapsi määrätään menettämään vapautensa, hänen olisi saatava osakseen erityisiä suojelutoimenpiteitä. Hänet on lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden PE / 13

14 Kansakuntien yleissopimuksen 37 artiklan c alakohdan mukaan pidettävä erillään aikuisista, ellei katsota olevan lapsen edun mukaista toimia toisin. Kun vapautensa menettänyt lapsi täyttää 18 vuotta, hänellä olisi oltava mahdollisuus oleskella edelleen erillään aikuisista, jos se on perusteltua tapauksen olosuhteet huomioon ottaen. Lasten haavoittuvuuden vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tapaan, jolla vapautensa menettäneitä lapsia kohdellaan. Lapsilla olisi oltava pääsy koulutukseen tarpeidensa mukaisesti. Kansakuntien yleissopimuksen 37 artiklan c alakohdan mukaan pidettävä aina erillään aikuisista, ellei poikkeuksellisissa olosuhteissa katsota olevan lapsen edun mukaista toimia toisin. Kun vapautensa menettänyt lapsi täyttää 18 vuotta, hänellä olisi oltava mahdollisuus oleskella edelleen erillään aikuisista, jos se on perusteltua tapauksen olosuhteet huomioon ottaen. Lasten haavoittuvuuden vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tapaan, jolla vapautensa menettäneitä lapsia kohdellaan. Lapsilla olisi oltava pääsy koulutukseen tarpeidensa mukaisesti. 24 Johdanto-osan 26 a kappale (uusi) 26 a) Vapautensa menettäneillä lapsilla olisi oltava erityisesti oikeus säilyttää säännöllinen ja merkityksellinen yhteys vanhempiinsa, perheeseensä ja ystäviinsä tapaamisten ja kirjeenvaihdon kautta, elleivät lapsen etu ja oikeuden toteutuminen edellytä poikkeuksellisia rajoituksia. 25 Johdanto-osan 28 kappale 28) Lapset olisi tuomittava yleisöltä suljetuin ovin, jotta voidaan suojella heidän yksityisyyttään ja helpottaa heidän sopeutumistaan takaisin yhteiskuntaan. Tuomioistuin voi poikkeustapauksissa päättää järjestää kuulemisen julkisesti otettuaan asianmukaisesti huomioon lapsen edun. 28) Lapset olisi tuomittava yleisöltä suljetuin ovin, jotta voidaan suojella heidän yksityisyyttään ja helpottaa heidän sopeutumistaan takaisin yhteiskuntaan. Ainoastaan poikkeustapauksissa, jos se on lapsen edun mukaista, tuomioistuimen olisi sallittava järjestää kuuleminen julkisesti. Lapsen olisi voitava hakea muutosta tällaiseen päätökseen. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen PE / 14

15 varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset eivät loukkaa lasten yksityisyyttä rikosoikeudellisten menettelyjen ja niiden seurausten yhteydessä. Niiden olisi myös pyrittävä ehkäisemään yksityisyyden loukkauksia, joita voidaan tehdä tiedotusvälineissä, myös internetissä. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi helpotettava rikosoikeudellisissa menettelyissä mukana olleiden lasten sopeutumista takaisin yhteiskuntaan ja toimittava aktiivisesti kyseisten lasten syrjinnän ja syrjäytymisen torjumiseksi. liittyy esittelijän tarkistukseen 17. Olisi säilytettävä komission alkuperäisessä ehdotuksessa käytetty termi poikkeustapauksissa. 26 Johdanto-osan 28 a kappale (uusi) 28 a) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että mitään tietoja tai henkilötietoja, lapsen tai lapsen perheen nimi tai kuva mukaan luettuina, ei aseteta saataville tai julkaista etenkään tiedotusvälineissä, jotka saattaisivat paljastaa tai epäsuorasti mahdollistaa lapsen henkilöllisyyden paljastumisen. 27 Johdanto-osan 28 b kappale (uusi) 28 b) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että siirrettäessä tallenteita tai asiakirjoja, jotka sisältävät henkilötietoja ja arkaluontoisia tietoja, siirto tapahtuu asiaa koskevan tietosuojalainsäädännön mukaisesti. PE / 15

16 28 Johdanto-osan 28 c kappale (uusi) 28 c) Jäsenvaltioiden olisi harkittava sen varmistamista, että tässä direktiivissä säädetty yksityisyyden suoja jatkuu sen jälkeen, kun lapsi täyttää 18 vuotta, ja koko hänen elämänsä, sillä näin vältetään leimautumista ja ennakkoluuloja ja/tai tuomioiden lisääntymistä tulevaisuudessa. 29 Johdanto-osan 30 a kappale (uusi) 30 a) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lapsilla on oikeus olla henkilökohtaisesti läsnä ja osallistua aktiivisesti oikeudenkäyntiin, myös niin, että heille annetaan tilaisuus tulla kuulluiksi ja ilmaista näkemyksensä, kun heillä katsotaan olevan riittävä ymmärrys menettelystä. 30 Johdanto-osan 36 kappale 36) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli yhteisten vähimmäisvaatimusten asettamista rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltyjä ja syytettyjä lapsia koskeville menettelytakeille, vaan se voidaan toimenpiteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. 36) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli kaikkialla unionissa yhteisten vähimmäisvaatimusten asettamista rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltyjä ja syytettyjä lapsia koskeville menettelytakeille, vaan se voidaan toimenpiteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun PE / 16

17 Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi artikla 3 kohta 3. Tätä direktiiviä sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin rikosoikeudellisen menettelyn kohteena oleviin henkilöihin ja 2 kohdassa tarkoitettuihin eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan menettelyn kohteena oleviin henkilöihin, jotka eivät heidän lapsena ollessaan alkaneen menettelyn kuluessa ole enää lapsia. 3. Tätä direktiiviä sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin rikosoikeudellisen menettelyn kohteena oleviin henkilöihin ja 2 kohdassa tarkoitettuihin eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan menettelyn kohteena oleviin henkilöihin, jotka eivät enää ole lapsia mutta ovat edelleen alle 21-vuotiaita kyseisen, rikoksiin, jotka heidän väitetään tehneen alle 18 vuoden ikäisinä, liittyvän menettelyn alkaessa artikla 1 kohta Tässä direktiivissä lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Tässä direktiivissä tarkoitetaan: lapsella alle 18-vuotiasta henkilöä; jos henkilön iästä on epäilyksiä vielä varmistusten jälkeenkin, kyseistä henkilöä on pidettävä lapsena kaikissa tapauksissa; 33 3 artikla 1 kohta 1 a luetelmakohta (uusi) vanhempainvastuunkantajalla ketä tahansa henkilöä, jolla on neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/ artiklan 7 kohdassa annetun määritelmän PE / 17

18 mukainen vanhempainvastuu lapseen nähden artikla 1 kohta johdantokappale 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsille ilmoitetaan viipymättä heidän oikeuksistaan direktiivin 2012/13/EU mukaisesti. Heille on ilmoitettava myös seuraavista oikeuksista samassa laajuudessa kuin direktiivissä 2012/13/EU on säädetty: 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsille ilmoitetaan viipymättä heidän ikäänsä, tietämystasoaan ja henkisiä valmiuksiaan vastaavien sääntöjen mukaisesti kirjallisesti ja suullisesti käyttäen yksinkertaista kieltä, jota he ymmärtävät heitä vastaan nostetuista syytteistä, menettelyn etenemistä koskevista tiedoista ja heidän oikeuksistaan direktiivin 2012/13/EU mukaisesti samoin kuin seuraavista oikeuksista: 35 4 artikla 1 kohta 2 alakohta (2) oikeus avustajaan, kuten 6 artiklassa säädetään; ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) 36 4 artikla 1 kohta 5 alakohta (5) oikeus vapauteen, kuten 10 artiklassa säädetään, ja oikeus tietynlaiseen kohteluun vapaudenmenetyksen yhteydessä, kuten 12 artiklassa säädetään; (5) oikeus vapauteen, kuten 10 artiklassa säädetään, ja oikeus tietynlaiseen kohteluun pidätyksen ja vapaudenmenetyksen yhteydessä, kuten 12 artiklassa säädetään; PE / 18

19 liittyy siihen, että 12 artiklaan ehdotetaan uutta kohtaa, joka koskee takeita lapsen pidättämistapauksessa artikla 1 kohta 9 a alakohta (uusi) (9 a) oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, joista säädetään 18 a artiklassa. liittyy siihen, että ehdotetaan uutta artiklaa tehokkaista oikeussuojakeinoista samoin sanamuodoin kuin artikloissa, jotka sisältyvät muihin etenemissuunnitelman paketin direktiiveihin artikla 1 kohta 9 b alakohta (uusi) (9 b) oikeus sellaiseen oikeussuojaan, joka on mukautettu asianomaisen henkilön tarpeisiin artikla Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhempainvastuunkantajalle tai, jos se on vastoin lapsen etua, jollekin muulle sopivalle aikuiselle annetaan tiedot, jotka lapsi saa 4 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhempainvastuunkantajalle tai, jos se on mahdotonta tai vastoin lapsen etua, jollekin muulle sopivalle aikuiselle, joka on lapsen nimeämä ja toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä tai jos lapsi ei nimeä ketään toimivaltaisten viranomaisten nimeämä ja lapsen hyväksymä, annetaan mahdollisimman pian tiedot, jotka lapsi saa 4 artiklan PE / 19

20 mukaisesti. Muun sopivan aikuisen rooli on tärkeä silloin, kun on mahdotonta viitata vanhempainvastuunkantajaan, ja olisi täsmennettävä, millä tavalla tämä muu sopiva aikuinen määritellään tämän artiklan ja koko direktiivin tarkoituksia varten, sillä tätä ilmaisua käytetään direktiivissä monessa eri kohdassa. Myös niissä tapauksissa on siis sovellettava edellä esitettyä yleissääntöä artikla otsikko Oikeus avustajan pakolliseen käyttöön ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) 41 6 artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsella on avustaja koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan direktiivin 2013/48/EU mukaisesti. Oikeudesta käyttää avustajaa ei voi luopua. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsella on avustaja menettelyn kaikissa vaiheissa. Oikeudesta käyttää avustajaa ei voi luopua. Tarkistuksella pyritään selventämään, että avustajan on voitava avustaa lasta ja olla hänen tukenaan koko menettelyn ajan eikä pelkästään tarjota hänelle ulkoista tukea artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Direktiivissä 2013/48/EU säädettyjä PE / 20

21 poikkeuksia ei sovelleta lapsiin artikla 2 kohta 2. Lasta on tätä varten arvioitava yksilöllisesti. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen persoonallisuuteen ja kypsyyteen sekä hänen taloudelliseen ja sosiaaliseen taustaansa. 2. Lasta on tätä varten arvioitava yksilöllisesti. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen persoonallisuuteen ja kypsyyteen sekä hänen perheensä taloudelliseen ja sosiaaliseen taustaan, elinympäristöön ja mahdollisiin erityisiin haavoittuvuustekijöihin artikla 3 kohta 3. Yksilöllinen arviointi on tehtävä sopivassa menettelyn vaiheessa ja joka tapauksessa ennen syytteeseen asettamista. 3. Yksilöllinen arviointi on tehtävä menettelyn varhaisimmassa ja sopivassa vaiheessa ja joka tapauksessa ennen syytteeseen asettamista tai henkilökohtaista vapautta rajoittavien toimien määräämistä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa se olisi mahdotonta. Koska yksilöllinen arviointi on merkittävää koko menettelyn kannalta, on tärkeää täsmentää, että se on tehtävä menettelyn alkuvaiheessa. Jos sitä on mahdotonta tehdä ennen henkilönvapauden rajoittamista, se on tehtävä heti sen jälkeen artikla 4 kohta 4. Yksilöllisen arvioinnin laajuus ja yksityiskohtaisuus voi vaihdella tapauksen olosuhteiden, väitetyn rikoksen vakavuuden ja, jos lapsi todetaan 4. Yksilöllisen arvioinnin laajuus ja yksityiskohtaisuus voi vaihdella tapauksen olosuhteiden perusteella ja lapsen edun PE / 21

22 syylliseksi väitettyyn rikokseen, määrättävän seuraamuksen perusteella ja sen perusteella, onko lapsi aiemmin ollut tekemisissä toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikosoikeudellisessa menettelyssä. huomioon ottaen. Arvioinnissa on selvitettävä ja dokumentoitava kaikki ne tiedot, jotka koskevat lapsen yksilöllisiä ominaispiirteitä ja tilannetta ja joista voi olla hyötyä toimivaltaisille viranomaisille, kun ne a) määrittävät, onko menettelyn aikana ryhdyttävä lasta koskeviin erityistoimiin; b) arvioivat mahdollisten valvontatoimien sopivuutta ja tehokkuutta; c) tekevät toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä menettelystä. Tarkistuksella pyritään täsmentämään paremmin, mitkä ovat sen yksilöllisen arvioinnin tavoitteet ja sisältö, jossa on selvitettävä ja dokumentoitava kaikki tiedot, joista voi olla hyötyä sen varmistamisessa, että lapsen etu otetaan riittävästi huomioon ja pidetään se mielessä kaikissa toimivaltaisten viranomaisten menettelyn kuluessa tekemissä päätöksissä artikla 5 kohta 5. Yksilöllinen arviointi on tehtävä niin, että lapsi osallistuu siihen tiiviisti. 5. Yksilöllinen arviointi on tehtävä niin, että lapsi osallistuu siihen tiiviisti. Sen tekevät ammattitaitoiset henkilöt soveltaen monialaista lähestymistapaa ja, jos katsotaan tarpeelliseksi, mukana on vanhempainvastuunkantaja tai muu sopiva aikuinen ja/tai erikoistunut ammattilainen. Tarkistuksella pyritään määrittelemään paremmin, mitkä voivat olla yksilöllistä arviointia koskevat säännöt olosuhteista riippuen, kun otetaan huomioon edellisessä kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden lisääminen. PE / 22

23 47 7 artikla 7 kohta 7. Jäsenvaltiot voivat poiketa 1 kohdassa säädetystä velvollisuudesta silloin, kun yksilöllisen arvioinnin tekeminen on kohtuutonta ottaen huomioon tapauksen olosuhteet ja se, onko lapsi aiemmin ollut tekemisissä jäsenvaltion viranomaisten kanssa rikosoikeudellisessa menettelyssä. 7. Jäsenvaltiot voivat poiketa 1 kohdassa säädetystä velvollisuudesta tehdä yksilöllinen arviointi, jos poikkeaminen on perusteltua tapauksen olosuhteet huomioon ottaen ja se on lapsen edun mukaista artikla 1 kohta 1. Jos lapsi menettää vapautensa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hän pääsee lääkärintarkastukseen, jossa on muun muassa tarkoitus arvioida hänen henkistä ja fyysistä tilaansa, jotta voidaan määrittää, selviääkö hän kuulustelusta tai muista tutkintatoimista tai todisteiden keräämistoimista tai mistä tahansa muista häneen kohdistetuista tai kohdistettavista toimenpiteistä. 1. Kun lapsi on menettänyt vapautensa ja kun se on menettelyn kannalta tarpeellista tai kun se on lapsen edun mukaista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hän pääsee viipymättä lääkärintarkastukseen ja saa sairaanhoitoa, jotta voidaan arvioida ja suojella hänen terveyttään ja hyvinvointiaan sekä tarpeen mukaan parantaa sitä. Lääkärintarkastuksen on oltava mahdollisimman noninvasiivinen ja pätevän terveydenhuollon ammattilaisen tekemä. Tarkastuksen tulokset on otettava huomioon määritettäessä, selviääkö lapsi kuulustelusta tai muista tutkintatoimista tai todisteiden keräämistoimista tai mistä tahansa muista häneen kohdistetuista tai kohdistettavista toimenpiteistä artikla 3 kohta 3. Lääkärintarkastuksen johtopäätös on 3. Lääkärintarkastuksen johtopäätös on PE / 23

24 esitettävä kirjallisesti. esitettävä kirjallisesti, ja tarvittavat toimenpiteet lapsen fyysisen ja henkisen terveyden suojelemiseksi on toteutettava viipymättä artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että poliisin tai jonkin muun lainvalvonta- tai oikeusviranomaisen ennen syytteeseen asettamista suorittamat lapsen kuulustelut tallennetaan audiovisuaalisin keinoin, ellei se ole kohtuutonta, kun otetaan huomioon tapauksen monimutkaisuus, väitetyn rikoksen vakavuus ja mahdollinen seuraamus, joka voidaan määrätä. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että poliisin tai jonkin muun lainvalvonta- tai oikeusviranomaisen suorittamat lapsen kuulustelut tallennetaan audiovisuaalisin keinoin, ellei se ole lapsen edun vastaista. Ottaen huomioon teknisen kehityksen, joka mahdollistaa audiovisuaalisen tallennuksen erittäin helposti ja yhä pienemmin kustannuksin, ja ottaen huomioon tällaisen takeen merkityksen, ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta lisätä tekstiin poikkeuksia muista syistä kuin vain siitä, mikä on lapsen etujen mukaista artikla 2 a kohta (uusi) 2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lasten kuulustelu suoritetaan tavalla, joka vastaa lapsen ikää, kypsyystasoa ja mahdollisia muita tarpeita, jotka on määritetty 7 artiklan mukaisesti tehdyn yksilöllisen arvioinnin aikana. PE / 24

25 52 9 artikla 3 kohta 3. Edellä olevalla 1 artiklalla ei rajoiteta mahdollisuutta esittää kysymyksiä lapsen henkilöllisyyden määrittämiseksi ilman tällaista audiovisuaalista tallentamista. 3. Edellä olevalla 1 artiklalla ei rajoiteta mahdollisuutta esittää kysymyksiä ainoastaan lapsen henkilöllisyyden määrittämiseksi ilman tällaista audiovisuaalista tallentamista artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen tuomitsemista lasten vapaudenmenetykseen turvaudutaan vasta viimeisenä ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona. Lapsen ikä ja hänen yksilöllinen tilanteensa on otettava asianmukaisesti huomioon. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen tuomitsemista lasten vapaudenmenetykseen turvaudutaan vasta viimeisenä keinona, kun sille on erityinen ja yksityiskohtainen perustelu, ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona varmistaen kaikissa tapauksissa vangittuna olevan lapsen ihmisarvon ja oikeuksien kunnioittaminen. Lapsen ikä, hänen yksilöllinen tilanteensa ja persoonallisuutensa sekä olosuhteet, joissa rikos tehtiin, on otettava asianmukaisesti huomioon. Koska lasten vapaudenmenetykseen turvaudutaan vasta viimeisenä keinona, tuomioistuinten olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä määräämään tämä rangaistus ainoastaan, kun sitä ei voida mitenkään välttää, ja annettava rangaistuksen määräämiselle erityinen ja yksityiskohtainen perustelu. Kaikissa tapauksissa olisi varmistettava vangittuna olevan lapsen ihmisarvon ja oikeuksien kunnioittaminen, ja lapsen persoonallisuus sekä olosuhteet, joissa rikos tehtiin, olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon. PE / 25

26 54 10 artikla 2 kohta 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuin tarkastelee ennen tuomitsemista tapahtuvaa lapsen vapaudenmenetystä säännöllisesti uudelleen. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuin tarkastelee ennen tuomitsemista tapahtuvaa lapsen vapaudenmenetystä säännöllisesti uudelleen kohtuullisin väliajoin. Kaikilla vapautensa menettäneillä lapsilla on oikeus riitauttaa vapaudenmenetystä koskevan päätöksen laillisuus tuomioistuimessa tai muussa toimivaltaisessa, riippumattomassa ja puolueettomassa viranomaiselimessä ja saada viipymättä päätös kyseisestä riitauttamisesta a artikla (uusi) 10 a artikla Tutkintavankeus Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tutkintavankeuteen määrätyt lapset pidetään erillään aikuisista ja tuomituista lapsista artikla 2 kohta d alakohta (d) osallistuminen terapiaan tai vieroitushoitoon, (d) osallistuminen terapia- tai vieroitushoito-ohjelmiin, PE / 26

27 57 11 artikla 2 kohta e alakohta (e) osallistuminen koulutukseen. (e) osallistuminen koulutusohjelmiin artikla -1 kohta (uusi) -1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsen pidätys tapahtuu sellaisten sääntöjen ja varotoimien mukaisesti, jotka soveltuvat lapsen ikään ja kypsyystasoon artikla -1 a kohta (uusi) -1 a. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että pidätetyllä lapsella on oikeus tavata vanhempainvastuunkantaja tai 5 artiklassa tarkoitettu muu sopiva aikuinen viipymättä ja joka tapauksessa ennen kuulustelua artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapset pidetään vapaudenmenetyksen yhteydessä erillään aikuisista, ellei katsota olevan lapsen edun mukaista toimia toisin. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä mahdollisuudesta pitää vapautensa menettänyt lapsi edelleen erillään aikuisista, kun hän täyttää 18 vuotta, jos 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapset pidetään vapaudenmenetyksen yhteydessä erillään aikuisista ja heidät voidaan 18 vuotta täytettyään pitää edelleen erillään aikuisista, ellei katsota olevan lapsen tai muiden vapautensa menettäneiden lasten edun mukaista PE / 27

28 se on perusteltua tapauksen olosuhteet huomioon ottaen. toimia toisin artikla 2 kohta a alakohta (a) varmistetaan ja vaalitaan lapsen terveyttä ja fyysistä kehitystä, (a) varmistetaan ja vaalitaan lapsen terveyttä ja fyysistä ja henkistä kehitystä, artikla 2 kohta a a alakohta (uusi) (a a) suojellaan lapsen ihmisarvoa ja identiteettiä, artikla 2 kohta d alakohta (d) edistetään lapsen kehitystä ja hänen tulevaa sopeutumistaan yhteiskuntaan. (d) varmistetaan mahdollisuus osallistua ohjelmiin, joilla edistetään lapsen kehitystä ja hänen tulevaa sopeutumistaan yhteiskuntaan artikla 2 kohta d a alakohta (uusi) (d a) varmistetaan, että fyysisistä vammoista, aistivammoista ja älyllisestä kehitysvammaisuudesta kärsivien lasten erityisvaatimuksista on huolehdittu; PE / 28

29 65 12 artikla 2 kohta d b alakohta (uusi) (d b) varmistetaan, että lapsen kaikki muut oikeudet on suojattu; artikla 2 kohta d c alakohta (uusi) (d c) varmistetaan lapsen vapaus tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan artikla 2 a kohta (uusi) 2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vapautensa menettäneellä lapsella, hänen avustajallaan ja vanhempainvastuunkantajalla tai muulla sopivalla aikuisella on käytössään tehokkaat valitus- ja oikeussuojakeinot. Jäsenvaltioiden on lisäksi huolehdittava niiden tilojen, joissa vapautensa menettäneet henkilöt ovat, sekä heidän kohtelunsa säännöllisistä riippumattomista tarkastuksista ja tehtävä niistä asianmukaiset johtopäätökset. Jotta taataan, että tilat, joissa rikosoikeudellisessa menettelyssä vapautensa menettäneet henkilöt ovat, sekä vapautensa menettäneiden henkilöiden asianmukainen kohtelu ovat unionin tasolla määrättyjen perusoikeuksien vaatimusten mukaisia, valtioiden olisi varmistettava tehokkaat valitus- ja oikeussuojakeinot ja huolehdittava myös tilojen säännöllisistä tarkastuksista riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. PE / 29

30 68 14 artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsia koskevat rikosoikeudelliset menettelyt toteutetaan suljetuin ovin, ellei poikkeamista tästä pidetä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi perusteltuna, kun lapsen etua on asianmukaisesti harkittu. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsia koskevat rikosoikeudelliset menettelyt toteutetaan suljetuin ovin, ellei poikkeamista tästä pidetä lapsen edun vuoksi perusteltuna poikkeuksellisissa olosuhteissa artikla 2 kohta 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat rikosoikeudellisissa menettelyissä asianmukaiset toimenpiteet lapsen ja hänen perheenjäsentensä yksityisyyden suojaamiseksi, heidän nimensä ja kuvansa mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset eivät levitä julkisesti sellaista tietoa, joka voisi johtaa lapsen tunnistamiseen. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat rikosoikeudellisissa menettelyissä asianmukaiset toimenpiteet lapsen ja hänen perheenjäsentensä yksityisyyden ja hyvinvoinnin suojaamiseksi, heidän nimensä ja kuvansa mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ja valtiosta riippumattomat toimijat, kuten tiedotusvälineet, eivät levitä julkisesti sellaista tietoa, joka voisi johtaa lapsen tunnistamiseen artikla Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhempainvastuunkantaja tai 5 artiklassa tarkoitettu muu sopiva aikuinen voi olla läsnä lasta koskevissa tuomioistuinkäsittelyissä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhempainvastuunkantaja tai 5 artiklassa tarkoitettu muu sopiva aikuinen voi olla läsnä lasta koskevissa tuomioistuinkäsittelyissä ja että hän voi tarvittaessa olla läsnä muissakin menettelyn vaiheissa, joissa lapsi on läsnä, ellei tämä ole lapsen edun PE / 30

31 vastaista. Ottaen huomioon, kuinka tärkeää lapselle voi periaatteessa olla, että vanhempainvastuunkantaja tai muu sopiva aikuinen on läsnä menettelyssä, on asianmukaista, että valtiot antavat tällaisen mahdollisuuden lapsen edun mukaisesti, jos ei ole syytä toimia toisin. Euroopan neuvoston ministerikomitean 24. syyskuuta 2003 antaman suosituksen 10 kohdassa vanhempainvastuunkantajan läsnäoloa pidetään periaatteessa myös velvollisuutena eikä vain oikeutena artikla otsikko Lapsen oikeus olla henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä, jossa arvioidaan hänen syyllisyyttään Lapsen oikeus olla henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä ja osallistua oikeudenkäyntiin, jossa arvioidaan hänen syyllisyyttään Tarkistuksella täydennetään esittelijän tarkistusta artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsi on läsnä oikeudenkäynnissä. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsella on oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä ja osallistua oikeudenkäyntiin, ja niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta osallistuminen on tosiasiallista, mukaan luettuna lapsen mahdollisuus tulla kuulluksi ja esittää oma kantansa. PE / 31

32 73 16 artikla 2 kohta 2. Jos lapsi ei ole ollut läsnä oikeudenkäynnissä, jossa hänen syyllisyytensä on ratkaistu, jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsella on oikeus menettelyyn, johon hänellä on oikeus osallistua ja jossa on mahdollista käsitellä pääasia uudelleen ja myös tarkastella uusia todisteita ja joka voi johtaa alkuperäisen ratkaisun kumoamiseen. 2. Jos lapsi ei ole ollut läsnä oikeudenkäynnissä, jossa hänen syyllisyytensä on ratkaistu, jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsella on oikeus uuteen oikeudenkäyntiin, johon hänellä on oikeus osallistua ja jossa on mahdollista käsitellä pääasia uudelleen ja myös tarkastella uusia todisteita ja joka voi johtaa alkuperäisen ratkaisun kumoamiseen artikla Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeusapua koskevassa kansallisessa lainsäädännössä taataan 6 artiklassa tarkoitetun avustajan käyttöä koskevan oikeuden tosiasiallinen toteutuminen. ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) a artikla (uusi) 18 a artikla Oikeussuojakeinot Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyllä tai syytetyllä lapsella sekä eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityllä lapsella PE / 32

33 on käytössään kansallisen lainsäädännön mukaiset tehokkaat oikeussuojakeinot, jos tämän direktiivin mukaisia oikeuksia loukataan. Johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi olisi tämä säännös, joka sisältyy oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin 22. lokakuuta 2013 annetun direktiivin 2013/48/EU 12 artiklaan, sisällytettävä myös tähän direktiiviin artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeusviranomaiset, lainvalvontaviranomaiset ja vankilatyöntekijät, jotka käsittelevät lapsia koskevia tapauksia, ovat lapsia koskeviin rikosoikeudellisiin menettelyihin erikoistuneita ammattilaisia. Heille on annettava lapsen oikeuksia, asianmukaista kuulustelutekniikkaa, lapsipsykologiaa, lapsen tarpeisiin mukautettua viestinnän kieltä ja pedagogisia taitoja koskevaa koulutusta. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeusviranomaiset, lainvalvontaviranomaiset ja vankilatyöntekijät, jotka käsittelevät lapsia koskevia tapauksia, ovat lapsia koskeviin rikosoikeudellisiin menettelyihin erikoistuneita ammattilaisia. Heille on annettava lapsen oikeuksia, asianmukaista kuulustelutekniikkaa, lapsipsykologiaa, lapsen tarpeisiin mukautettua viestinnän kieltä, pedagogisia taitoja sekä luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä koskevaa koulutusta a artikla (uusi) 19 a artikla Syrjintäkielto 1. Jäsenvaltioiden on noudatettava tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia ja taattava, että ne toteutuvat kaikkien lasten kohdalla niiden oikeudenkäyttöalueella ilman lapsen tai hänen vanhempansa tai PE / 33

34 laillisen holhoojansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua. 2. Jäsenvaltioiden on edistettävä kaikkien nuoriso-oikeuden hallinnon ammattilaisten koulutusta erityisesti ottaen huomioon erityisen haavoittuvat ryhmät, kuten katulapset, rodullisiin, etnisiin, uskonnollisiin tai kielellisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset, maahanmuuttajalapset, alkuperäiskansoihin kuuluvat lapset, tytöt, vammaiset lapset sekä lapset, jotka rikkovat lakia toistuvasti ja jotka saattavat kärsiä johdonmukaisen politiikan puuttumisesta ja tosiasiallisesta syrjinnästä. Näiden lasten tehokas oikeussuoja on varmistettava. PE / 34