OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO. Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

Transkriptio

1 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

2 Kuva: Fortum TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy:n (Fortum) ydinjätehuollon toimenpiteistä vuonna Voimalaitosjätteiden loppusijoitusta on toteutettu Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla 1990-luvulta lähtien. Ydinjätehuoltovelvollisten toimenpiteet painottuvat voimalaitosjätteen huoltoon, käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen valmisteluun Olkiluodossa ja niiden yhteisesti omistaman Posiva Oy:n (Posiva) toimintaan. Syksyllä 2015 valmistuneessa YJH-2015-ohjelmassa kuvattiin ydinjätteiden loppusijoituksen sekä voimalaitosten käytöstäpoiston tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyön sen hetkistä tilaa, suunnitelmia vuosille ja alustavia suunnitelmia vuosille Vuonna 2018 loppusijoituksen valmistelu eteni pääosin YJH-2015-ohjelman mukaisesti. Syksyllä 2018 TEM:lle jätettiin YJH ohjelma, joka kuvaa vuosien suunnitelmat ja vuosien alustavat suunnitelmat. Seuraavassa tekstissä on kuvattu lyhyesti vuoden 2018 tapahtumia TVO:n ja Fortumin ydinjätehuoltoon liittyen. Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätehuolto ja käytöstäpoisto Toimintavuonna käynnistettiin Olkiluodon ydinlaitosten matala- ja keskiaktiivisten jätteiden ydinjätehuollon kokonaissuunnittelu. Valtioneuvosto myönsi OL1- ja OL2-laitosyksiköiden sekä matala-aktiivisen jätteen välivaraston (MAJ-varasto), keskiaktiivisen jätteen välivaraston (KAJ-varasto) ja käytetyn polttoaineen välivaraston (KPA-varasto) käyttöluvat seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi, vuoden 2038 loppuun. Myönnetyt käyttöluvat mahdollistavat tehokkaamman ja turvallisemman voimalaitosjätteiden käsittelyn ja varastoinnin, sillä käyttölupa käsittelee Olkiluodon voimalaitosjätehuoltoa kokonaisuutena mahdollistaen jätteiden käsittelyn muilla laitosyksiköillä kuin ne ovat syntyneet, jos se on järkevämpää tehdä muualla. Olkiluodon voimalaitosjätteiden maksimimääräksi luvassa määritettiin m 3. YJH-2015-ohjelmaan sisältyneistä Olkiluodon voimalaitoksen jätehuoltoon liittyvistä vuoden 2018 tavoitteista valtaosa on toteutunut vuoden loppuun mennessä. VLJ- 2 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

3 luolan monitorointiohjelma on toteutettu suunnitellusti suppeammalla näytteenotto-ohjelmalla vuoden 2015 laajan näytteenotto-ohjelman jälkeen. Vuoden 2018 aikana on raportoitu vuoden 2017 tulokset kuten aiempinakin vuosina kallioperän, hydrologian, pohjavesikemian sekä VLJ-luolan ilman laadun osalta. Vuoden 2018 monitorointitulokset raportoidaan vuonna Alkuvuonna 2018 laadittiin ja otettiin käyttöön Olkiluodon VLJ-luolan tutkimus- ja seurantaohjelma vuosille VTT:n koejärjestelyt purkujätteiden mikrobiologisen korroosion tutkimista varten ovat käynnissä VLJ-luolassa muiden materiaalitutkimushankkeiden rinnalla. STUKin hallussa olevat valtion pienjätteet välivarastoidaan erillisen sopimuksen nojalla Olkiluodon VLJluolaan. Pienjätteiden loppusijoitus VLJ-luolaan aloitettiin vuoden 2016 lopulla ja kampanja saatiin päätökseen vuonna Valtion pienjätevarastossa on edelleen vajaita betonilaatikoita odottamassa täyttymistä ennen loppusijoitusta sekä myöhemmin VLJ-luolaan sijoitettavaa jätettä että muualle loppusijoitettavaa jätettä. Loviisan voimalaitoksen ydinjätehuolto ja käytöstäpoisto Loviisan voimalaitoksen matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen käyttöä jatkettiin vuonna 2018 aiempien vuosien tapaan. Vuosien aikana KJT:n kaukalossa havaittujen vaurioiden korjausprojekti eteni suunnitelmien mukaan. Kaukalon peruskorjaus saatiin päätökseen vuonna Käytöstäpoistojäte on suunniteltu sijoitettavan loppusijoituslaitokseen louhittaviin erillisiin jätetiloihin. Paineastioille suunniteltuja pystysiiloja ei voida tunnettujen vaakasuuntaisten ruhjevyöhykkeiden vuoksi sijoittaa aiemmin suunniteltuun paikkaan. Loppusijoitustilojen rakennesuunnitelma päivitettiin 2018 vastaamaan uutta sijoituspaikkaa. Loviisan voimalaitoksen kiinteytyslaitokseen ja nestemäisten jätteiden käsittelyyn liittyvät kehityskohteet on koottu pitkäntähtäimen kehitysohjelmaksi (TW/TT-ohjelma). Vuoden 2018 aikana keskityttiin pääasiassa nestemäisten jätteiden käsittelyyn liittyviin parannuksiin, joista OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 3

4 Kuva: Posiva Oy merkittävimpiä olivat kesiumerotusjärjestelmän kehitystyö ja voimalaitoksen viemärivesien käsittelyn tehostaminen. Loppusijoitustilojen käytönaikaisia tutkimuksia jatkettiin vuonna 2018 seurantaohjelmien mukaisesti. Vuotovesien määrää mitattiin pääosin entiseen tapaan eri puolilla loppusijoitustiloja. Kalliotilojen katoissa ja seinissä tapahtuneet siirtymät ovat olleet edellisvuosien tapaan hyvin pieniä. Loppusijoitustiloissa suoritetaan kerran vuodessa koottu visuaalinen tarkastus, joka on yksi osa vuosittain tehtävää VLJ-luolan ikääntymisen hallinnan seurantaohjelmaa. Vuonna 2018 suoritetussa tarkastuksessa tilat on todettu toimiviksi. Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelma päivitettiin ja toimitettiin viranomaisen arvioitavaksi Käytöstäpoistosuunnitelman päivittämiseksi tehtiin useita selvityksiä sekä osallistuttiin kansainvälisiin ja kansallisiin konferensseihin ja yhteistyöhön. Loviisan voimalaitoksen järjestelmien ja rakenteiden aktiivisuutta seurataan jatkuvasti käytöstäpoistosuunnitelmien ajantasalla pitämiseksi ja tarkentamiseksi. Käytöstäpoistosuunnitelman päivityksessä otettiin myös huomioon TEM:ltä saadut kommentit edellisestä käytöstäpoiston suunnitelman päivityksestä sekä omat huomiot käytöstäpoistosuunnitelman kehittämiseksi. Loviisan voimalaitoksen vaihtoehtoisia käytöstäpoistostrategioita arvioitiin uudelleen Strategiavaihtoehtoja arvioitaessa huomioitiin niiden toteutettavuus, turvallisuus sekä kustannukset. Myös käytöstäpoisto-organisaatio ja käytöstäpoiston aikainen johtamisjärjestelmä päivitettiin. Lisäksi päivitettiin käytöstäpoiston säteilysuojelusuunnitelma, jossa kuvataan käytöstäpoiston työvaiheiden säteilysuojelumenetelmiä, työmääriä, säteilysuojeluhenkilöstön henkilömääriä sekä arvioidaan työntekijöille aiheutuvia annoskertymiä. Paineastian aktiivisuutta arvioitiin MCNP-mallinnuksella. Alustava karakterisointisuunnitelma käytöstäpoistojätteelle valmistui Loviisan loppusijoituslaitoksen turvallisuusperustelu päivitettiin ja toimitettin viranomaiselle hyväksyttäväksi vuonna Turvallisuusperustelu kattoi ensimmäistä kertaa yhdessä sekä voimalaitos- että käytöstäpoistojätteen pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnin. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen valmistautuminen Posiva on aloittanut valmistautumisen käyttölupahakemuksen jättämiseen perustamalla käyttölupaprojektin, jonka tavoitteena on jättää käyttölupahakemus vuoden 2021 lopulla. Vuonna 2018 Posiva kehitti ja tarkensi käyttölupaprojektinsa projektisuunnitelmaa ja toimitti päivitetyn version STUKille tiedoksi. STUKin ja TEM:n kanssa pidettiin kokous, jossa esiteltiin käyttölupaprojektin sisältöä. Posivan johtamisjärjestelmää ylläpidettiin vuoden 2018 kuluessa muuttuneen toimintaympäristön ja ulkoisten vaatimusten mukaan. DNV GL Business Assurance Finland Oy AB teki lokakuussa 2018 Posiva Oy:lle ja Posiva Solutions Oy:lle määräaikaisarvioinnin liittyen ISO 9001:2015, ISO 14001:2015 ja OHSAS 18001:2007 sertifikaatteihin. Turvallisuuskulttuurikysely toteutettiin alkuvuodesta Verrattuna edelliseen kyselyyn voidaan todeta tulosten hienoisesti parantuneen. Tulokset korjaavine toimenpiteineen esitettiin Posivan henkilöstölle erillisessä tilaisuudessa huhtikuussa. Posiva jatkoi turvallisuuden tunnuslukujen seurantaa ja turvallisuuskulttuurin toimenpideohjelman 2018 etenemistä johtoryhmän kokouksissa säännöllisesti. Posivan ympäristöasioista huolehditaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän avulla, johon on yhdistetty myös energiatehokkuusjärjestelmä. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti toiminnan suunnittelussa etsitään keinoja, joilla vähennetään yhtiön toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhaittoja. Vuonna 2018 kehitettiin jätteiden keräystä ja lisättiin öljynerotuskapasiteettia sekä vuodontorjuntamateriaaleja. Lisäksi henkilöstön toimin- 4 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

5 taan ja kaluston kunnossapitoon liittyvät ennaltaehkäisevät ja työnaikaiset toimet varmistettiin ympäristökuormituksen minimoimiseksi. Posivan ydinlaitosten suunnitteluvaiheessa varmistetaan ydin- ja säteilyturvallisuuden huomioiminen laitoksen, järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunnittelussa siten, että kapselointi- ja loppusijoituslaitosta voidaan käyttää turvallisesti. Posivassa on vakiintunut muutosmenettelykäytäntö, jonka osana arvioidaan muutosehdotusten ydin- ja säteilyturvallisuusmerkitys. Vuonna 2018 arvioitiin mm. loppusijoituslaitoksen valvonta-aluekäytäntöihin ja ilmastointijärjestelyihin liittyvät muutokset. Vuonna 2018 valmistuneet kapselointilaitoksen rakenteellisen säteilyturvallisuuden säteilymitoitusanalyysit seinärakenteiden osalta osoittavat, että suunnitellut seinärakenteet täyttävät niille asetetut säteilyturvallisuusvaatimukset. Posivan ydinmateriaalivalvontaan kohdistui vuonna 2018 yhteensä kolme tarkastusta. Nämä olivat laitosalueen yleisen kuvauksen tarkastus, ydinmateriaalivalvonnan RTO-tarkastus ja loppusijoituslaitoksen suunnittelutietojen tarkastus. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus käsitellään Posivassa ns. turvallisuusperusteluna (Safety Case). Posivan organisaatioon perustettiin 2018 Turvallisuusperustelu-ohjelma, joka kokoaa yhteen turvallisuusperusteluun tietoa tuottavat projektit. Posivan Safety Case -suunnitelma päivitettiin vastaamaan Posivan uutta organisaatiorakennetta ja strategiaa vuoden 2018 aikana. Posiva tarkensi vuonna 2018 strategiaansa ja jatkoi konseptin ja kustannusten optimointivaihetta. Vaiheen tarkoituksena on hankkeen teollistaminen siten, että loppusijoitus voidaan toteuttaa turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2018 strategiaprosessin yhteydessä yhtenä pääteemana oli uusien teollistamistoimenpiteiden ja hyvien ideoiden kerääminen osana teollistamisstrategiaa. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimus ja kehitys Loppusijoituskonseptin kehitys Posivan konseptissa teknisiä vapautumisesteitä ovat kupari-valurautakapseli, puskuri, täyttö ja tulppa sekä sulkurakenteet. Kallio on luonnollinen vapautumiseste Vuonna 2018 Posiva jatkoi mm. lakisääteistä ydinmateriaalikirjanpitoa varten tarvittavan polttoainetietokannan käyttötapausten määrittelyä ja testitietokanta asennettiin Posivan IT-infraan. Radiokemiallisissa isotooppimittauksissa edettiin vuoden 2018 aikana suunnitelman mukaisesti ja polttoaineisotooppitutkimukset aloitettiin sekä Ruotsissa LO1-2-polttoaineen että Belgiassa OL1-2-polttoaineen osalta. Polttoaineen kriittisyysturvallisuus- ja kriittisyyden seurausten analyyseissä edettiin vuoden 2018 aikana suunnitelman mukaisesti. Käyvien laitosten (OL1-2 ja LO1-2) loppusijoituskapselien kuparikomponenttien rakennesuunnitelmien suunnitteluosiin liittyen Posiva toimitti vuonna 2018 STUKin vaatimat täydennykset ja korjatut rakennesuunnitelmat hyväksyttäväksi STUKiin, joka hyväksyi ne vuoden 2018 aikana. Samassa yhteydessä toimitettiin päivitetyt loppusijoituskapselin nostoanalyysit, joilla osoitettiin loppusijoituskapselin kannen nosto-olakkeen kestävän nostot. Canister design analysis -projektin koosteraportti julkaistiin Posiva-SKB-raporttisarjassa vuoden lopussa. Vuonna 2018 raportoitiin kaksi tutkimusta kuparin käyttäytymisestä hapettomassa vedessä. Tulokset vahvistavat SKB:n korroosiokokeiden tulokset, joissa ei havaittu väitettyä kuparin korroosiota. Tulokset raportoitiin vuonna Vuonna 2018 jatkettiin kapselikomponenttien valmistuksen kehitystä yhteistyössä SKB:n kanssa. Posiva valmistutti keväällä yhden kupariputken pisto-vetomenetelmällä, ja siitä testattiin spesifioidut vaatimukset ja putkelle tehtiin kattava NDT-tarkastus. Putki täytti kaikki metallur- OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 5

6 Kuva: Posiva Oy giset vaatimukset liittyen mekaanisiin ominaisuuksiin ja mikrorakenteeseen. Vuoden 2018 aikana jatkettiin SKB:n kanssa BWR-sisäosien kehityksen yhteistyöprojektia, joka sisältää täysmittaisten BWR-sisäosien valmistuksen ja valussa syntyvän rakenteen analysoinnin. Posiva valmistutti vuonna 2018 yhden VVER-sisäosan. Puskurin suunnittelussa päivitettiin vuoden 2018 keväällä kelpoistusaineistot STUKin vaatimusten mukaisesti. Marraskuussa 2018 tehtiin hanketta ohjaava päätös puskurin segmentoinnista, mikä samalla tarkoittaa puskurilohkojen valmistusmenetelmän muutosta isostaattisesta puristusmenetelmästä yksiaksiaaliseen menetelmään. Lisäksi vuoden 2018 lopulla jäädytettiin puskurin tekninen suunnitelma turvallisuusperustelua varten. Rakennesuunnitelman tausta-aineistona toimivan Design Analysis -raportin laatimista jatkettiin vuonna Puskurin tiheyserojen tasaantumisen lisäselvitykset jatkuivat vuonna Selvitykset tarkentavat tietoa etenkin bentoniittilohkojen ja bentoniittipellettien tiheyksien ja mekaanisten ominaisuuksien kehittymisestä vettymisen seurauksena. Hydrogeokemiallisten olosuhteiden tarkempi määrittely suoritettiin laimeiden vesien kemiallisten voimien aiheuttamien eroosioprosessien näkökulmasta, käynnistettiin työt puuttuvien lähtötietojen hankkimiseksi ja määriteltiin toimenpiteet empiirisen aineiston tuottamiseksi puskurin ja tunnelitäytön toimintakykyanalyyseihin. Täytön suunnittelussa päivitettiin vuoden 2018 keväällä kelpoistusaineistot STUKin vaatimusten mukaisesti. Lisäksi vuoden 2018 lopulla jäädytettiin täytön tekninen suunnitelma turvallisuusperustelua varten. Rakennesuunnitelman tausta-aineistona toimivan Design Analysis -raportin laatimista jatkettiin vuonna Vaihtoehtoisen täyttömenetelmän (granulitäyttö) kehitystyötä jatkettiin vuonna Täytön suunnitelmaa tarkasteltiin vaihtoehtoisen menetelmän kannalta muun muassa päivittämällä toteutukseen liittyviä vaatimuksia ja kuvauksia. Granulitäytön toimintakykyä tarkasteltiin pienen mittakaavan mallikokeilla, joista saatuja havaintoja tullaan vertaamaan lohko-pellettimenetelmän vastaaviin. Päätytulppasuunnittelussa keskityttiin vuonna 2018 luomaan tulppasuunnitelma FISST-testin (Full Scale In Situ System Test, FISST) käyttöön. ONKALOn demonstraatiotunnelin peräosaan asennettu täyden mittakaavan järjestelmätesti (Full Scale In Situ System Test, FISST) sisältää kaksi loppusijoitusreikää puskureineen ja kapseleineen, noin 50 metriä tunnelitäyttöä sekä loppusijoitustunnelin päätytulpan. FISST-kokeen asennusvalmius saavutettiin vuoden 2018 alkupuolella, kun kalliotyöt ja kokeen instrumentointi saatiin valmiiksi. Käytettävät komponentit tulppaa lukuun ottamatta valmistettiin komponenttien valmistustekniikan kehitysprojekteissa ja komponenttien asennus toteutettiin Posivan rakentamilla prototyyppiasennuslaitteilla. Komponenttien asennustyöt käynnistyivät puskurin ja kapselin asentamisella koeloppusijoitusreikiin. Toiseen puskurireikään asennettiin isot, isostaattisella menetelmällä valmistetut puskurilohkot ja toiseen reikään pienet, yksiaksiaalisella puristusmenetelmällä valmistetut puskurilohkot. Koeloppusijoitusreikien asennusvaihe valmistui elokuussa Tämän jälkeen käynnistyi tunnelintäytön asentaminen lohkotäytön asennuslaitteistolla. 50 metriä tunnelinäyttöä saatiin asennettua vuoden 2018 loppuun mennessä. Kallioperä Olkiluodon aluetta ja kallioperää on tutkittu ydinjätteen loppusijoituksen näkökulmasta 1980-luvulta lähtien. 6 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

7 Loppusijoituskallion mallinnuksen ja kallion soveltuvuusluokittelun tarpeisiin kerättiin vuoden 2018 aikana tietoa uusista maanalaisista tiloista ja kairarei istä. Keskustunnelin 5 alkuosaan kairattiin pilottireikä heinä-elokuussa. Kairaus viivästyi alun perin suunnitellusta, koska rakenteiden OL-BFZ045 ja OL-BFZ300 lävistysten alueella tarvittiin ennakoitua enemmän esi-injektointia. Keskustunnelin pilottireiässä tehtiin suunnitellusti geotieteelliset tutkimukset ja mittaukset ja niiden pohjalta ns. yksireikätulkinta, joka valmistui syyskuussa. Reiästä saatu tutkimusaineisto saatiin kokonaisuudessaan käyttöön marraskuussa. Vuoden 2018 aikana tehtiin soveltuvuusluokitteluja YTK-alueelle ja pohjoisen loppusijoituspaneelin alueelle. YTK:n kolmas soveltuvuusluokittelu tehtiin kesäkuussa. Samalla voitiin jatkaa eri vaiheiden luokittelujen vertailua ja RSC:n ennuste-toteumavertailua. Pohjoisen loppusijoituspaneelin alueelle tehtiin soveltuvuusluokittelu, kun keskustunnelin 5 aineistot saatiin syksyllä käyttöön. Kairausten pitkäaikaisturvallisuusohjeistus päivitettiin vuoden 2018 aikana. Loppusijoitustilojen tutkimuksia ja rakentamista varten kairattiin 31 reikää, joiden yhteenlaskettu pituus on metriä. Vuonna 2018 oli paljon maanalaista rakentamista, mikä edellytti aktiivista vuotovesien hallinnan seurantaa ja kehittämistä. Vuotovesien hallinnassa käytettäviin rajaarvoihin tehtiin uusia mallinnustarkasteluja, joiden myötä esi-injektoinnin raja-arvoa päivitettiin keskustunneleiden osalta. Vuonna 2018 perustettiin LOUHI-ryhmä, jonka yhtenä tarkoituksena on valvoa ja kehittää kallion louhintavauriovyöhykkeen (EDZ, excavation damaged zone) hallinnan ja mittaamisen ohjeistuksia ja menetelmiä. Ryhmä myös käsittelee kaikki EDZ:aan liittyvät poikkeamat. Loppusijoituspaikan kallion karakterisointityötä tehdään pääosin paikankuvausprojektien puitteissa. Pintaympäristön osalta paikankuvaustyö keskittyi vuonna 2018 aineiston käsittelyyn ja raportointeihin. Vuoden aikana edistettiin ekosysteemiraportteja, jotka keräävät ja tiivistävät aiempien vuosien pintaympäristötutkimukset ekosysteemeittäin omiin raportteihinsa. Vuoden aikana valmistui koko paikan kattavan rakoverkkomallin kolmas versio (ODFN3), joka yhdisti ensimmäisen kerran kallion rakoilua kuvaavat sekä geologian että hydrogeologian ominaisuudet malliin. Hydrogeologisen ja hydrogeokemiallisen evoluutiomallinnuksen avulla kuvataan Olkiluodon kalliopohjaveden hydrogeokemian kehitys alkaen ajanhetkestä vuotta sitten ja päättyen ajanhetkeen ennen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen rakentamisen aloittamista. Mallin lähtötietojen määrittäminen ja mallin rakentaminen (parametrisointi) oli käynnissä vuonna Olkiluodon paikankuvausraporttia (Olkiluoto Site Description) työstettiin vuoden aikana Olkiluoto Modelling Task Force (OMTF) -kokouksissa. Monitorointiohjelma Vuonna 2018 monitorointitutkimukset etenivät pääsääntöisesti Olkiluodon monitorointiohjelmassa ja YJH ohjelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti. Työtä tehtiin myös monitoroinnin ohjeiden ja menettelyiden kehittämiseksi. Lisäksi vuoden 2017 aikana valmisteltu monitoroinnin toimenpiderajojen päivitys astui voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kalliomekaaninen monitorointi jatkui raportointivuonna pääpiirteissään edellisten vuosien tapaan. Vuonna 2018 sijoituspaikan mikroseisminen aktiivisuus laski edelliseen vuoteen verrattuna, johtuen vähentyneestä louhintojen määrästä. Hydrologian ja hydrogeologian monitorointi jatkui pääosin edellisvuoden tapaan, seurannan keskittyessä maanalaisten tilojen vuotovesiin, kalliopohjaveden paineeseen, maaperän pohjaveden pinnankorkeuteen ja näiden välisiin vuorovaikutuksiin. Maanalaisten tilojen louhinta ei ole aiheuttanut merkittävää maaperän pohjaveden pinnan alenemaa, mutta osassa maanalaisiin tiloihin yhteydessä olevista kallioperän vettä johtavista vyöhykkeistä aiemmin havaitut pohjaveden painekorkeuksien alenemat ovat jatkuneet. Hydrogeokemian monitorointi toteutui pääpiirteittäin tehtyjen näytteenottosuunnitelmien mukaisesti. Tutkimusten pääpainona oli seurata suolaisuusmuutoksia ja sulfaatin pelkistymiseen liittyviä ilmiöitä. HZ20- vyöhykkeen laimeneminen on jatkunut edelleen ja eri pohjavesityyppien sekoittumiseen liittyen Olkiluodon alueella on havaittu kohonneita sulfidipitoisuuksia pohjavesinäytteenotoissa. Pintaympäristön monitorointi toteutui pääpiirteittäin suunnitellun ohjelman mukaisesti. Vuonna 2018 pintavesien näytteenotto-ohjelma, melumittaukset, sääolosuhteiden jatkuvaluonteinen seuranta, lumimittaukset ja porakaivojen näytteenotot jatkuivat. Lisäksi pintavalunnan seurantaa jatkettiin ojiin sijoitettujen jatkuvatoimisten mittapatojen avulla valunnan määrän ja veden laadun automaattimittausten osalta. Pintavesissä sekä maaperän matalissa pohjavesissä esiintyvän sulfaatin osalta tehdyn selvityksen perusteella murskeen ja veden välinen vuorovaikutus hapettavissa olosuhteissa on ilmeinen syy pinnallisissa pohjavesissä havaittuihin kohonneisiin sulfaattipitoisuuksiin. Nitraattipitoisuudet selkeytysaltaassa ja ONKALO-poistovesiojassa lähtivät laskuun vuoden 2018 aikana. ONKALO-alueen eteläpuolella sijaitsevien vanhojen metsien suojelualueen sekä Natura2000-luonnonsuojelualueiden ympäristön tilassa ei havaittu muutoksia. Posivan toiminnalla ei ole havaittu olleen haitallisia ympäristövaikutuksia. Teknisten vapautumisesteiden monitoroinnin osalta kehitystöitä on jatkettu vuonna 2018 sekä Posivan omien T&K-töiden osalta, että osana EU-rahoitteista Modern2020-projektia. Vapautumisestekomponenttien monitorointiin liittyvää kehitystyötä on tehty myös liittyen Posivan täyden mittakaavan asennuskokeeseen (FISST). OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 7

8 Turvallisuusperustelu ja sitä tukeva tutkimus Käyttölupahakemuksessa turvallisuusperustelu esitetään raporttisalkkuna (TURVA-2020), jonka raportit julkaistaan viimeistään käyttölupahakemuksen jättämisen yhteydessä. Suunnitelmassa otetaan huomioon YVL-ohjeet, ydinenergialaki ja -asetus sekä STUKin esittämät vaatimukset. Turvallisuusperustelun metodologia sekä turvallisuusperustelun raporttien sisältö esitettiin vuonna 2017 julkaistussa turvallisuusperustelun suunnitelmassa. Turvallisuusperustelun suunnitelman epävarmuudet käsitellään vuoden 2018 lopulla valmistuneessa raportissa Suunnitelma epävarmuuksien arviointiin. TURVA-2020-raporttikokonaisuuden pääraporttien laatiminen eteni vuonna 2018 pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Raporttien lisäksi vuoden aikana kehitettiin ja otettiin käyttöön kolme tietohallintajärjestelmää turvallisuusperusteluun liittyvän tiedon hallintaan. Tulevaisuuden ilmaston kehityskulun määrittely on keskeinen osa turvallisuusperustelutyötä, sillä ilmastoolosuhteet määrittävät lähtöoletukset ja reunaehdot paikan kehityskululle ja sitä kautta loppusijoitustilan kehitykselle. Vuoden 2018 aikana saatiin valmiiksi pitkän aikavälin (1 miljoona vuotta) ilmastoennuste. Ilmastoennustuksen mukaan Olkiluoto tulee kokemaan jäätiköitymissyklin 8 9 kertaa tulevan miljoonan vuoden aikana. Ikiroutamallin verifiointi Grönlannin analogia -projektin mittaustuloksilla viimeisteltiin vuoden 2018 aikana. Saimaa-projektissa on käynnissä kolmen kairareiän ohjelma, josta saatiin vuoden 2018 aikana suunnitellut vesinäytteenotot tehtyä. Syksyllä aloitettiin myös lähtötietojen kokoaminen virtausmallinnusta varten. Loppuvuonna aloitettiin lisäksi mallinnuksen pintareunaehtojen määritys ja oletusten testaaminen toteuttamalla muutamia eri laskentatapauksia. Pintaympäristön nykytilaa kartoittavia tutkimuksia tehtiin ympäristön tilan seurantaan liittyvinä tutkimuksina osana Olkiluodon monitorointiohjelmaa sekä turvallisuusperustelun tarvitsemia kulkeutumismallinnuksen lähtötietoja tuottavina tutkimuksina. Olkiluodon monitorointiohjelmassa toteutettujen tutkimusten tulokset on koottu vuosittain ympäristön monitoroinnin vuosiraportteihin. Tutkimustoiminta ulottuu Olkiluodon ja sen lähialueen ulkopuolelle, referenssialueelle, koska turvallisuusperustelun kannalta kaikkia keskeisiä ekosysteemejä ja niiden maankohoamisen myötä muodostuvia eri kehitysvaiheita ei Olkiluodossa nykyisellään ole. Vuonna 2018 uusia kenttätutkimuksia ei enää suoritettu, vaan keskityttiin aiemmin tehtyjen tutkimusten raportointiin. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen suunnittelu ja toteutus Kapselointilaitoksen pohjan louhinta valmistui vuonna 2018 ja valmius siirtyä perustustöihin on katselmoitu. Kapselikuilun nousuporaus sekä nostinlaiterakennuksen varustelu kapselointilaitoksen työmaatiloiksi aloitettiin. Kapselointilaitoksen laitossuunnittelua jatkettiin vuoden 2018 aikana. Kapselointilaitoksen toteutuksen urakointimuodoksi valittiin sovellettu projektinjohtourakka ja rakennusurakan valmisteluvaihe käynnistettiin syksyllä yhdessä valitun urakoitsijan kanssa. Rakenne- ja apujärjestelmien suunnittelua jatkettiin vuoden aikana. Kuluneen vuoden aikana jatkettiin myös laitoksen päälaitteiden toteutussuunnitteluvaihetta (mm. kapselihissi, vastaanottotilan siltanosturi, kapselin ja polttoaineen kuljetussäiliön siirtovaunut). Loppusijoituslaitoksen toteutussuunnittelussa keskityttiin vuoden 2018 aikana eri tilojen ja järjestelmien optimointiin, mistä koitui lisä- ja muutossuunnittelua. Loppusijoituslaitoksen kallioteknistä suunnittelua jatkettiin ajoneuvoyhteys-, keskus- ja loppusijoitustunneleiden sekä henkilö- ja kapselikuilujen lujitussuunnittelun osalta. Kallion soveltuvuusluokittelu ulotettiin keskustunneleiden alueelle, johon kairattiin ensimmäinen keskustunnelipilotti. Loppusijoituslaitoksen järjestelmien suunnittelussa pääpaino oli LVI-, sähkö- ja automaation suunnittelussa siten, että rakennus- ja talotekninen rakennusurakka voidaan aloittaa teknisten tilojen ja ajoneuvoyhteystunneleiden alueilla. Keskustunneleiden kalliotekniset suunnitelma-aineistot toimitettiin STUKille hyväksyttäväksi vuoden 2017 lopussa ja toimitusta täydennettiin heinäkuussa Aineiston käsittelyn yhteydessä havaittujen puutteiden vuoksi STUK keskeytti suunnitelmien käsittelyn lokakuussa Toimenpiteet suunnitelmien ja niiden tausta-aineiston korjaamiseksi aloitettiin syyskuussa. Ensimmäinen osuus päivitettävistä suunnitteluaineistoista toimitettiin uudelleen STUKiin joulukuussa. Vuoden 2018 alussa havaittiin merkittäviä ongelmia henkilökuilun alkuperäisen lujitusrakenteen asennuksessa ja toimivuudessa. Vaihtoehtoisen lujitusratkaisun toteutussuunnittelu käynnistettiin, mistä aiheutui lujituksen aloitukseen viivästystä. Keväällä 2018 käynnistettiin kapselikuilun nousuporaus. Ylimpien osuuksien nousuporauksen aikana valmistuivat kuilun injektoinnit alemmissa osuuksissa. Nousuporauksen valmistuminen venyi vuoden 2019 alkupuolelle. Posivan ydinlaitosten käyttöönoton voidaan katsoa jakautuvan kolmeen päävaiheeseen: laite- ja järjestelmätason koekäytöt, yhteistoimintakoe sekä ydintekninen käyttöönotto. Käyttöönottovaiheen suunnittelua jatkettiin vuonna 2018 laatimalla ensimmäinen versio Posivan käyttöönottokäsikirjasta, jossa määritellään käyttöönottokäsikirjan rakenne, siihen kuuluvat asiakirjat sekä niiden laadinnassa noudatettavat menettelytavat. Posivan käyttötoiminnan suunnitteluun liittyen tehtiin vuonna 2018 tuotantosuunnitelman päivitetyt versiot. Merkittävin muutos edellisiin on tuotannon vaiheiden yksityiskohtaisuuden ja realistisuuden tason kasvu. 8 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

9 Kuva: Posiva Oy FISST:n asennustehtäviä varten tehtiin työohjeet ja asennuspöytäkirjapohjat. Lisäksi FISST:ssä kokeiltiin töidenhallintaa työmääräimillä ja laadunvalvontadokumenttien tuotantoa. Samalta pohjalta tehtiin myös kallion soveltuvuusluokittelun ja kalliorakentamisen suunnittelun sekä kapselointilaitoksen työohjeiden ensimmäiset versiot. Vuoden 2018 aikana jatkettiin selvityksiä TVO:n olemassa olevien jätteenkäsittelyjärjestelmien käyttämisestä myös kapselointilaitoksessa syntyvien matala- ja keskiaktiivisten laitosjätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen TVO:n VLJ-luolaan. TVO:lle 2018 myönnetyissä OL1-2-yksiköiden käyttöluvissa on huomioitu Posivan tuottamien laitosjätteiden hallussapito, käsittely ja varastointi OL1-2-laitosten järjestelmillä. Lisäksi asia on huomioitu käsitellyssä olevassa OL3:n käyttölupahakemuksessa. OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 9

10 Kuva: Posiva Oy SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO Ydinjätehuollon vastuut ja velvollisuudet Ydinjätehuollon aikataulut Varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin Kansainvälinen yhteistyö OLKILUODON VOIMALAITOKSEN YDINJÄTEHUOLTO JA KÄYTÖSTÄPOISTO Nykytilanne käytetyn polttoaineen varastoinnissa Voimalaitosjätehuolto Olkiluodossa Toimintaperiaate Nykytilanne varastoinnissa ja loppusijoituksessa VLJ-luolan käytönaikainen valvonta ja seurantatutkimukset Kallioperän kalliomekaaninen ja hydrologinen monitorointi Pohjavesiolosuhteiden seuranta VLJ-luolan ilmanlaatu VLJ-luolassa ja sen alueella käynnissä olevat hankkeet käytöstäpoistoa, matala-aktiivisen jätteen kaasunkehitystä ja betonirakenteiden pitkäaikaiskestävyyden tutkimuksia varten YJH-2015-ohjelman suunnitelmien toteutuminen voimalaitosjätteen huollon ja käytöstäpoiston osalta Olkiluodon voimalaitoksen käytöstäpoisto LOVIISAN VOIMALAITOKSEN YDINJÄTE- HUOLTO JA KÄYTÖSTÄPOISTO Nykytilanne käytetyn polttoaineen varastoinnissa Voimalaitosjätehuolto Loviisassa Toimintaperiaate Loppusijoituslaitos Kiinteytyslaitoksen käyttöön, kiinteytysmenetelmiin ja -astioihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö Loppusijoitustilojen käytönaikaiset tutkimukset Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoisto KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN VALMISTAUTUMISEN TILANNE Luvitus Turvallisuuden ja laadunhallinnan tilanne Johtamisjärjestelmä Turvallisuuskulttuuri Inhimilliset ja organisatoriset tekijät Laadunvalvonta Ympäristö- ja työturvallisuus Ydin- ja säteilyturvallisuus Turva- ja valmiusjärjestelyt Ydinmateriaalivalvonta Pitkäaikaisturvallisuus Toteutusvaiheeseen siirtyminen ja rakentamisvalmiuden arviointi OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

11 Kuva: Fortum 5 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPU- SIJOITUKSEN TUTKIMUS JA KEHITYS Loppusijoituskonseptin kehitys Polttoaine Kapseli Puskuri Loppusijoitustunnelin täyttö ja tulppa Sulkeminen Täyden mittakaavan järjestelmätesti FISST Kallioperä Kallion soveltuvuus ja pitkäaikaisturvallisuus kalliotilojen tuottamisessa Loppusijoituspaikan karakterisointi Monitorointiohjelma Kalliomekaaninen monitorointi Hydrologian ja hydrogeologian monitorointi Hydrogeokemian monitorointi KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Kaavoitus ja aluetyöt Kaavoituksen tilanne Aluetyöt ja alueelle toteutettavat rakennukset Kapselointilaitos Suunnittelu Toteutus Loppusijoituslaitos Suunnittelu Toteutus Käyttöönotto Käyttötoiminnan suunnittelu Kapselikomponenttien hankinta Savikomponenttien hankinta Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset Kapselointilaitoksen ydinjätehuolto RAPORTTILUETTELO Pintaympäristön monitorointi Teknisten vapautumisesteiden monitorointi TURVA-2020-turvallisuusperustelu ja sitä tukeva tutkimus Ulkoiset olosuhteet Biosfääri Vaakasijoitusratkaisu KBS-3H...49 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 11

12 1 JOHDANTO 1.1 Ydinjätehuollon vastuut ja velvollisuudet Suomessa ydinenergiaa sähköntuotantoon käyttävien yhtiöiden, Teollisuuden Voima Oyj:n (jäljempänä TVO) ja Fortum Power and Heat Oy:n (jäljempänä Fortum) on ydinenergialain mukaisesti huolehdittava omistamiensa Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä sekä vastattava niiden kustannuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) päättää periaatteista, joita ydinjätehuollossa on noudatettava. Nämä periaatteet ovat lähtökohtana sekä ydinjätehuollon käytännön toteutuksessa että tulevia toimenpiteitä koskevassa tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyössä. Periaatteet on esitetty ministeriön päätöksissä (kauppa- ja teollisuusministeriö, KTM), (KTM), (KTM) ja päätöksessä Olkiluoto 3 -yksikön ydinjätehuoltojärjestelyistä (TEM). TVO ja Fortum huolehtivat omien matala- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteidensä välivarastoinnista, käsittelystä ja loppusijoituksesta sekä voimalaitostensa käytöstäpoistoon ja käytetyn polttoaineen välivarastointiin liittyvistä toimenpiteistä. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöstä sekä kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä huolehtii TVO:n ja Fortumin yhdessä omistama Teollisuuden Voima Oyj:llä on Eurajoen Olkiluodossa kaksi kiehutusvesireaktoria. Olkiluoto 1 (OL1) kytkettiin valtakunnan verkkoon ensimmäisen kerran syyskuussa 1978 ja Olkiluoto 2 (OL2) helmikuussa Vuonna 2018 OL1:n käyttökerroin oli 87,8 % ja OL2:n 94,3 %. OL1- ja OL2- laitosyksiköiden sekä matala-aktiivisen jätteen välivaraston (MAJ-varasto), keskiaktiivisen jätteen välivaraston (KAJ-varasto) ja käytetyn polttoaineen välivaraston (KPA-varasto) valtioneuvoston myöntämät käyttöluvat ovat voimassa vuoden 2038 loppuun. Olkiluodon voimalaitosjätteiden loppusijoitustilan (VLJ-luola) käyttölupa on voimassa vuoden 2051 loppuun asti. Olkiluotoon on rakenteilla myös TVO:n kolmas ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluoto 3 (OL3), jolle on haettu käyttölupaa huhtikuussa Toimintavuonna 2018 OL1:lla suoritettiin huoltoseisokki, jonka suurimpia töitä olivat reaktorin pääkiertopumppujen ja niihin liittyvien taajuusmuuttajien uusinta sekä KP-esilämmittimien ja turbiinilauhduttimen tuubinippujen uusinta. OL1:lla tehtyjen muutostöiden ansiosta laitosyksikön nimellistehoa nostettiin vuodenvaihteessa 890 megawattiin (ennen 880 MW). OL2:lla toteutettiin lyhyt polttoaineen tarkastus- ja vaihtoseisokki. Vuoden aikana oli kuusi vikojen ja häiriöiden aiheuttamaa tuotantokatkosta. Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitoksella on kaksi painevesireaktoria, kumpikin nimellisteholtaan 496 MWe (netto). Loviisa 1:n (LO1) kaupallinen käyttö alkoi toukokuussa 1977 ja Loviisa 2:n (LO2) tammikuussa Vuonna 2018 Loviisan voimalaitoksen käyttökertoimiin vaikuttivat molemmilla yksiköillä toteutetut vaativat vuosihuollot. Loviisa 1:n käyttökerroin oli 90,9 % ja Loviisa 2:n käyttökerroin 85,9 %. Voimalaitoksen ykkösyksiköllä oli vuorossa niin kutsuttu lyhyt vuosihuolto ja kakkosyksiköllä laaja vuosihuolto. Laitosyksiköiden LO1 ja LO2 sekä niiden ydinpolttoaine- ja ydinjätehuoltoon liittyvien laitosten käyttöluvat ovat voimassa LO1:n käyttämiseksi vuoden 2027 ja LO2:n vuoden 2030 loppuun saakka. Loviisan voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitoksen osalta käyttölupa on voimassa vuoden 2055 loppuun asti. 12 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

13 Kuva 1. Ydinjätehuollon kokonaisaikataulu vuoden 2018 tilanteen ja YJH-2018-ohjelmassa esitetyn mukaan. Loviisan laitosten käytöstäpoisto alkaa käytöstäpoiston lisensiointi- ja valmisteluvaiheilla (kuvassa vaaleammalla). Eri polttoaineiden loppusijoitusajankohdat on esitetty tasaisen tuotantotahdin mukaisesti, mutta Posiva on vuoden 2018 aikana tutkinut myös muita tuotantomalleja YDINVOIMALAITOSYKSIKÖT / KÄYTTÖ Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖT / KÄYTÖSTÄPOISTO Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 VLJ-LOPPUSIJOITUSLAITOS / KÄYTTÖ JA SULKEMINEN Loviisa Olkiluoto KPA-VARASTOT / KÄYTTÖ JA KÄYTÖSTÄPOISTO Loviisa Olkiluoto KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOS / KÄYTTÖ JA SULKEMINEN Loviisa 1-2 -polttoaine Olkiluoto 1-2 -polttoaine Olkiluoto 3 -polttoaine Käytöstäpoisto ja sulkeminen Posiva Oy (jäljempänä Posiva). Posiva huolehtii myös vuosittain tehtävän Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden ydinjätehuollon toimintakertomuksen laatimisesta. Tämä vuoden 2018 toimintakertomus sisältää ydinenergialain ja -asetuksen mukaisen selvityksen kyseisten voimayhtiöiden ydinjätehuollon tilanteesta ja toimenpiteistä vuonna Toimintakertomuksen lisäksi Posiva huolehtii kolmen vuoden välein laadittavan ydinjätehuollon kokonaisohjelman (YJH-ohjelma) tekemisestä. Ydinjätehuollon tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyötä linjaavassa YJH-2015-ohjelmassa kuvataan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen nykytila sekä suunnitelmat vuosille ja alustavat suunnitelmat vuosille Posivan suunnitelmien lisäksi ohjelmassa kuvataan nykytila ja tulevaisuuden suunnitelmat TVO:n ja Fortumin vastuulla olevien käytetyn polttoaineen varastoinnin, voimalaitosjätteen käsittelyn sekä käytöstäpoiston osalta. Syksyllä 2018 TEM:lle jätettiin uusi, vuosien suunnitelmia ja vuosien alustavia suunnitelmia kuvaava YJH-2018-ohjelma. 1.2 Ydinjätehuollon aikataulut Olkiluodon ja Loviisan laitosten käytetty polttoaine valmistaudutaan loppusijoittamaan Suomen kallioperään. Joulukuussa 2000 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Posivan hakemuksesta käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta Eurajoen Olkiluotoon. Eduskunta vahvisti päätöksen toukokuussa Päätöksessään voimayhtiöille KTM asetti käytetyn polttoaineen loppusijoituksen valmistelujen aikataulun siten, että kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa varten tarvittavat lopulliset selvitykset ja suunnitelmat oli varauduttava esittämään vuoden 2012 loppuun mennessä. Posiva jätti vuoden 2012 lopussa kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle. Vuoden 2015 helmikuussa Säteilyturvakeskus (STUK) antoi Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksesta myönteisen lausunnon, jonka mukaan ydinenergialain mukaiset edellytykset täyttyvät ja loppusijoituslaitos voidaan rakentaa turvalliseksi. Valtioneuvosto myönsi Posivalle rakentamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamiseksi. Vuonna 2016 sekä STUK että TEM totesivat rakentamisluvan ehdon täyttyneen ja rakentamisen alkaneen kahden vuoden sisällä rakentamisluvan myöntämisen jälkeen. Posivan tavoitteena on aloittaa käytetyn polttoaineen loppusijoitus 2020-luvun alkupuolella. Käyttöluvan myöntämisen jälkeen aloitetaan käytetyn polttoaineen siirrot voimalaitosten välivarastoilta kapselointilaitokselle kapseloitavaksi ja edelleen loppusijoitettavaksi. Suomen viidennestä ydinvoimalaitosyksiköstä (OL3) tehtiin periaatepäätös vuonna Samassa yhteydessä tehtiin periaatepäätös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna siten, että myös OL3-laitosyksikön käytetty polttoaine voidaan sijoittaa Olkiluotoon. OL3-laitosyksikön jätehuoltovelvollisuus alkaa laitoksen käynnistyessä. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen valmistelu eteni vuonna 2018 pääosin YJH-2015-ohjelmassa kuvatun suunnitelman mukaisesti. Kuvassa 1 on esitetty Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten ydinjätehuollon kokonaisaikataulu. 1.3 Varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin Ydinjätehuoltoon tarvittavat varat kerätään valtion ydinjätehuoltorahastoon. Rahastotavoite määrätään kunakin vuonna erikseen vahvistettavan ydinjätehuollon vastuumäärän perusteella. Ydinjätehuollon vastuumäärä sisältää kaikkien kyseisen vuoden loppuun mennessä kertyneiden ydinjätteiden huoltoon tarvittavien toimenpiteiden tulevat kustannukset. TVO:n ydinjätehuollon vuoden 2018 rahastotavoite oli 1 470,8 miljoonaa euroa ja Fortumin rahastotavoite vas- OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 13

14 taavasti 1 152,9 miljoonaa euroa. TEM vahvisti TVO:n ydinjätehuollon vuoden 2018 vastuumääräksi ja vuoden 2019 rahastotavoitteeksi 1 505,8 miljoonaa euroa. Fortumin ydinjätehuollon vastuumääräksi vuoden 2018 lopussa ja vuoden 2019 rahastotavoitteeksi TEM vahvisti 1 179,7 miljoonaa euroa. 1.4 Kansainvälinen yhteistyö Vuonna 2018 Posiva, TVO ja Fortum jatkoivat aktiivista toimintaansa Euratomin tutkimusohjelmien puitteissa. Tutkimushakuja koordinoidaan geologisen loppusijoituksen teknologiayhteisön (IGD-TP, Implementing Geological Disposal Technology Platform) kautta, jonka hallituksessa Posiva toimi ryhmän apulaispääsihteerin roolissa vuosina 2017 ja Horizon puiteohjelmassa yhtiöt osallistuvat seuraaviin hankkeisiin: Posiva osallistuu Modern2020-projektiin, jossa jatketaan teknisten vapautumisesteiden monitoroinnin kehitystyötä. Posiva ja TVO osallistuvat MIND-projektiin ( joka keskittyy mikrobitoiminnan vaikutusten arviointiin loppusijoituksessa jätteen vähentämiseksi. Posiva osallistuu BEACON-projektiin, jossa tarkoituksena on kehittää menetelmiä bentoniittisaven ominaisuuksien määrittämiseen ( Lisäksi Posiva on loppukäyttäjänä CeBaMa- ( ja Disco-projekteissa ( joista ensinmainittu selvittää betonin ja bentoniitin vuorovaikutusta ja jälkimmäinen selvittää käytetyn polttoaineen liukoisuuteen liittyviä prosesseja. Fortum osallistuu Euratomin CAST-tutkimushankkeeseen ( joka käsittelee hiilen radioaktiivisen isotoopin (C 14) vapautumista loppusijoitetusta jätteestä. TVO jatkaa CASTprojektin tulosten seurantaa. Lisäksi TVO osallistuu THERAMIN-projektin loppukäyttäjäryhmään ( Projektissa on tarkoitus kehittää loppusijoitettavan matala- ja keskiaktiivisen jätteen esikäsittelymenetelmiä. Posiva osallistui vuoden 2018 aikana myös muiden eurooppalaisten ja kansainvälisten ryhmien toimintaan, kuten OECD/NEA RWMC:hen (Radioactive Waste Management Committee) ja sen alaryhmiin, OECD/NEA CDLM:hen (Comittee on Decommissioning of Nuclear Installations and Legacy Management), jäteorganisaatioiden yhdistyksen EDRAMin toimintaan, IAEA:n kansainvälisiin konferensseihin ja työryhmiin Club of Agencies (CoA) jätehuolto-organisaatioiden verkoston kokoukseen, EU:n JRC:n alla toimivan EHRO-N (European Human Resources Observatory for the Nuclear Energy Sector) asiantuntijaryhmän kokouksiin, sekä NKS:n NorDecII-projektiin. Posiva jatkaa pitkään jatkunutta loppusijoituskonseptin tutkimus- ja kehitysyhteistyötä ruotsalaisen ydinjäteyhtiön Svensk Kärnbränslehantering AB:n (SKB) kanssa. Posiva ja SKB ovat sopineet yhteistyöstä, jonka avulla yhtiöt pyrkivät välttämään päällekkäisen työn tekemistä, tehostamaan resurssien käyttöä sekä edistämään loppusijoituksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Yhteistyösopimus mahdollistaa tiedonvaihdon, yhteisten projektien toteuttamisen ja näiden kustannusten jakamisen. Ensimmäinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna Vuoden 2018 aikana valmisteltiin uutta sopimusta vuosille Yhteistyön merkittävin painopiste on KBS- 3-loppusijoitusratkaisun kehitystyön loppuun saattaminen ja ratkaisujen kelpoistus tulevaisuuden käyttötoimintaan. Fortum osallistui vuoden aikana aktiivisesti SKB:n hallituksen ja hallituksen työryhmien toimintaan. Käytöstäpoistoon liittyvää kansainvälisen kehityksen seurantaa tehtiin osallistumalla IAEA:n ja OECD:n työryhmien toimintaan, vierailemalla purkuvaiheessa olevilla laitoksilla ja osallistumalla käytöstäpoistokonferensseihin. Käytöstäpoistoyhteistyötä tehtiin myös Ruotsin osaomisteisten laitosten kanssa. TVO ja Posiva ovat osallistuneet myös IGD-TP:n käynnistämään European Joint Programming -menettelyn (EJP) valmisteluun, johon tulevat hankehaut siirtyvät ja jossa IGD-TP:n rooli korostuu entisestään. 14 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

15 2 OLKILUODON VOIMALAITOKSEN YDINJÄTEHUOLTO JA KÄYTÖSTÄPOISTO 2.1 Nykytilanne käytetyn polttoaineen varastoinnissa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käytettyä polttoainetta varastoidaan väliaikaisesti sekä voimalaitosyksiköillä että voimalaitosalueella olevassa KPA-varastossa. Olkiluodon KPA-varastoon ei mahdu OL1- ja OL2-laitosyksiköiden nykyisen käyttöluvan aikaisesta toiminnasta kertyvä polttoainemäärä. Tämän vuoksi loppusijoituksen tulee alkaa 2020-luvulla. KPA-varaston luvitettu laajennus otettiin käyttöön vuonna OL3-yksikön käytetyn polttoaineen ensimmäisen KPA-altaan käyttötarve on 2020-luvulla. Toimintavuonna 2018 OL1:llä vaihdettiin polttoainetta 40. kerran ja OL2:lla 37. kerran. Vuoden lopussa käytettyä polttoainetta oli varastoituna yhteensä nippua ja 48 polttoainesauvaa, jotka sisältävät noin tonnia uraania. Varastoiduista nipuista oli KPA-varastossa, 600 OL1:n vesialtaissa ja 736 OL2:lla. Lisäksi OL1:n reaktorissa oli 500 ja OL2:n reaktorissa samoin 500 nippua käytössä Tilavuus (m 3 ) Vuosi 2.2 Voimalaitosjätehuolto Olkiluodossa Olkiluodon voimalaitosjätteiden loppusijoitustila (VLJ-luola) otettiin käyttöön vuonna Luola koostuu kahdesta kalliosiilosta, niitä yhdistävästä hallista ja aputiloista, jotka on rakennettu metrin syvyyteen Olkiluodon Ulkopäänniemen kallioperään. Kulku tiloihin on järjestetty sekä ajotunnelin että kuilun kautta. Matala-aktiiviset jätteet sijoitetaan suoraan betonilaatikoissa kalliosiiloon, keskiaktiivisille jätteille on toiseen kalliosiiloon rakennettu teräsbetoninen siilo, johon betonilaatikot loppusijoitetaan. Matala-aktiivisten jätteiden siilon kapasiteetti on noin m 3 ja keskiaktiivisten noin m 3 (nämä tilavuudet pätevät 200 litran tynnyreihin pakatulle jätteelle). Rakenteilla olevan OL3-laitosyksikön jätehuoltoon valmistautumiseksi VLJ-luolan käyttölupaehtoihin hyväksyttiin marraskuussa 2012 muutos, joka sallii myös OL3:n voimalaitosjätteiden loppusijoituksen OL1- ja OL2-laitosyksiköiden voimalaitosjätteiden loppusijoittamisen lisäksi. VLJ-luolan käyttölupaehtojen muutos sallii myös STUKin hallinnassa olevien radioaktiivisten pienjätteiden loppusijoituksen VLJ-luolaan siinä määrin, ettei se haittaa VLJ-luolan varsinaista käyttötarkoitusta. VLJ-luolan turvallisuusperustelu tehdään 15 vuoden välein seuraavan kerran vuoden 2021 loppuun mennessä, TVO on aloittanut jo valmistelut turvallisuusperustelun päivittämiseksi. VLJ-luolan tutkimus- ja seurantaohjelma tuottaa lähtötietoja turvallisuusperustelulle. Kuvassa on esitetty vuosina vuosittain kertyneen voimalaitosjätteen määrä. Jätteen kokonaismäärän väheneminen Ruotsissa Studsvikissa toteutettujen romutusprojektien tuloksena näkyy kuvassa negatiivisena kertymänä vuonna Vuosien selkeästi suuremmat voimalaitosjätteen määrät johtuvat pääosin OL1- ja OL2-laitoksille tehdyistä suurista vuosihuolloista, joissa vaihdettiin paljon isoja komponentteja. OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 15

16 2.2.1 Toimintaperiaate Alkuperänsä perusteella kaikki ydinvoimalaitoksen valvonta-alueella syntynyt jäte käsitellään radioaktiivisena jätteenä. Aktiivisuusmittauksiin perustuen vain hyvin vähän kontaminoitunut tai puhdas jäte voidaan vapauttaa valvonnasta, toisin sanoen poistaa radioaktiivisen jätteen valvonnan alaisuudesta. Nämä valvonnasta vapautetut jätteet viedään Olkiluodon voimalaitosalueella sijaitsevalle kaatopaikalle tai luovutetaan muualle esimerkiksi käsiteltäviksi uusiokäyttöä varten. Pääosa muusta valvonta-alueella syntyneestä voimalaitosjätteistä pakataan heti käsittelyä, varastointia ja loppusijoitusta varten. Prosessivesien puhdistukseen käytetyt keskiaktiiviset ioninvaihtohartsit kiinteytetään bitumiin terästynnyreissä. Osa matala-aktiivisista jätteistä (kokoonpuristuva sekalainen huoltojäte) tiivistetään terästynnyreihin hydraulisella puristimella ja osa (metalliromu ja suodatinsauvat) pakataan sellaisenaan teräs- ja betonilaatikoihin tai terästynnyreihin. Kokoonpuristuvaa jätettä sisältävät tynnyrit puristetaan kasaan siten, että tynnyreiden lopullinen korkeus on noin puolet alkuperäisestä korkeudesta halkaisijan pysyessä muuttumattomana. Myös metalliromua voidaan muokata tiiviimpään muotoon ennen pakkaamista. Metallisilppurilla pilkotulla romulla voidaan täyttää luolaan menevien betonilaatikoiden tyhjää tilaa ja näin metallijätteen pakkausaste kasvaa. Sekalaiset nestemäiset jätteet ja lietteet kiinteytetään sekoittamalla jätettä ja sideainetta toisiinsa tynnyrissä, joka jää kiinteytystuotteen pakkaukseksi. Haihduttamisella nesteiden ja lietteiden tilavuus minimoidaan mahdollisuuksien mukaan ennen kiinteyttämistä. Voimalaitosjätteitä varastoidaan väliaikaisesti voimalaitosyksiköiden jäterakennusten varastoissa ja reaktorirakennuksen polttoainealtaissa, keskiaktiivisen ja matala-aktiivisen jätteen välivarastoissa (KAJ- ja MAJvarastot) sekä vähäisissä määrin myös KPA-varastossa Olkiluodon voimalaitosalueella. VLJ-luolan nykyisiin jätesiiloihin loppusijoitetaan voimalaitosyksiköiden käytön aikana kertyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet. Matala-aktiivisen voimalaitosjätteen käsittely on mahdollista myös ulkopuolisessa käsittelylaitoksessa. Olkiluodon voimalaitosten modernisointien yhteydessä käytöstäpoistettuja komponentteja on käsitelty Studsvikissa vuodesta 2010 alkaen hyvin kokemuksin käsittelyn päätavoitteen ollessa jätemäärän massan ja tilavuuden pienentäminen. Vuonna 2018 Studsvikiin toimitettiin 350 tonnia käytöstä poistettuja komponentteja käsittelyyn. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus toimittaa lisää käy- OL1 OL2 KAJvarasto KAJ-siilo MAJ-siilo KPA Muut Yhteensä MATALA-AKTIIVINEN JÄTE (m 3 ) Romu 0,2 57, , ,8 Pakkaukseton romu 1404,0 1)4) 1 404,0 Huoltojätteet 6,4 48,8 35, ,8 3,2 2) 1 105,6 Sekalaiset nesteet 0,4 7,4 7,8 Kiinteytetyt nesteet 1,0 10,4 116,2 127,6 Jäteöljy 13,5 13,5 Valtion pienjäte 15,6 5) 20,8 5) 36,4 5) 72,8 KESKIAKTIIVINEN JÄTE Romu 27 3) 26 3) 318,6 371,6 Pulverihartsit 50,8 60, , ,4 Raehartsit 0,2 6,6 324,2 331 Yhteensä 85,8 159, , , ,2 13,5 39, ,0 Taulukko 1. Olkiluodon voimalaitoksen matala- ja keskiaktiivisten jätteiden määrät (m 3 ) jätetyypeittäin laitosalueen varastoissa ja loppusijoitustiloissa (MAJ- ja KAJ-siilo) Huoltojätteen tilavuusmäärissä on eri vuosien välillä vaihtelua, joka johtuu tuotetun ja käsitellyn huoltojätetynnyrien tilavuuden pientämisestä puristamalla kunkin raportointivuoden viimeisen päivän jälkeen. 1) Pitkäaikaisesti varastoitujen osuus 4 m 3. 2) VLJ-luolan louhintatunnelissa oleva kaasunkehityskokeen säiliö. 3) RH-altaiden pitkäaikaisesti varastoidut romut (OL1: 14 allasromukoria, 5 kasettikanavaa, 4 romukasettia, 1 romukori; OL2: 14 allasromukoria, 5 kasettikanavaa, 7 romukasettia). 4) Studsvikin palautuksena tulleita kokilleita lisätty KAJ-varaston kirjanpitoon. 5) Valtion pienjätteiden osuus MAJ-ja KAJ siiloissa, loput välivarastoituna pienjätevarastossa VLJ-luolassa. 16 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

17 Kuva 2. Olkiluodon VLJ-luola laajennettuna, näkymä lounaasta. Takimmaiset kaksi siiloa (KAJ- ja MAJ-käyttö1) kuuluvat VLJ-luolan käytössä olevaan osaan. Laajennussuunnitelmaan on varattu tilat kahden laitosyksikön voimalaitosjätteille, sisältäen OL3-laitosyksikön, sekä yhteensä neljän laitosyksikön käytöstäpoistojätteille. töstä poistettuja komponentteja Studsvikiin käsittelyyn. OL1- ja OL2- laitosyksikölle myönnetty uusi käyttölupa mahdollistaa tulevaisuudessa voimalaitosjätteiden tehokkaamman käsittelyn ja varastoinnin, jätteitä voidaan käsitellä ja varastoida siellä, missä se on tehokkainta ja turvallisinta. TVO suunnittelee hyvin matala-aktiivisen jätteen maaperäloppusijoitusta, jolla tulevaisuudessa on mahdollista lisätä MAJ-siilon käyttöikää, kun sinne vuosittain kertyvän jätteen määrä vähenee. Lisäksi KAJ-varastoon vuoden 2017 aikana on asennettu uusi suuremman kapasiteetin nosturi (20 t) sallii KAJ- ja MAJ-siiloihin loppusijoitetuille betonilaatikoille painavan jätteen osalta paremman täyttöasteen lisäten täten myös KAJ-siilon loppusijoituskapasiteettia Nykytilanne varastoinnissa ja loppusijoituksessa Vuoden 2018 lopun varasto- ja loppusijoitustilanne esitetään taulukossa 1. Jätteet on pakattu tynnyreihin (à 200 l tai kasaan puristettuina noin 100 l) ja betonilaatikoihin (à 5,8 tai 4,4 m 3 netto). VLJ-luolan keskiaktiivisten jätteiden siilon kapasiteetti tynnyreinä (200 l) on tynnyriä ja matala-aktiivisten jätteiden siilon tynnyriä voimalaitosjätteitä. Tämä vastaa alkuperäisten suunnitteluperusteiden mukaan Olkiluodon toiminnassa olevien kahden laitosyksikön noin 40 vuoden käytöstä kertyvää jätemäärää. VLJ-luolalle on laadittu alustava laajennussuunnitelma (kuva 2), joka tähtää arviolta 2030-luvulla tarvittavaan uuteen loppusijoitustilaan. Laajennus vastaa OL1- ja OL2- laitosyksiköiden käyttöiän nostoa aiemmasta 40 vuodesta nykyiseen 60 vuoteen sekä mahdollistaa rakenteilla olevan OL3-laitosyksikön tulevan käyttö- ja käytöstäpoistojätteiden loppusijoitussuunnitelman toteuttamisen. Tynnyreitä ja laatikoita varastoidaan tarvittaessa laitosyksiköiden varastotiloissa ja KAJ-varastossa ennen loppusijoitusta VLJ-luolaan. Tynnyrit ja teräslaatikot sijoitetaan ennen VLJ-luolaan vientiä isoihin ja pieniin betonilaatikoihin siten, että isoon betonilaatikkoon sijoitetaan 16 tynnyriä tai 7 tynnyriä ja 2 teräslaatikkoa ja pieneen betonilaatikkoon 12 tynnyriä. Kasaan puristettuja tynnyreitä sijoitetaan betonilaatikoihin vastaavasti kaksinkertainen OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 17

18 määrä. Laitosyksiköiden polttoainealtaissa varastoidaan pitkäaikaisesti muun muassa reaktorin sisäosien, kuten sydänristikoiden ja höyrynerottimien purkuromua 1,8 m 3 laatikoissa. Suuria kontaminoituneita metallikomponentteja säilytetään KAJ-varastossa ja MAJ-varaston laajennusosassa. Lisäksi pakkauksettomia voimalaitosjätteitä, kuten käytettyjä ilmastointisuodattimia ja bitumoimattomia hartseja varastoidaan laitosyksiköillä ja jäteöljyä KPA-varastolla. Pakkaamattomista jätteistä osa on tarkoitus myöhemmin vapauttaa valvonnasta uusiokäyttöä tai kaatopaikalle vientiä varten. Voimalaitosyksiköiden jäterakennuksiin mahtuu noin tynnyriä kumpaankin. MAJ-varastossa säilytetään enimmäkseen vain hyvin matala-aktiivisia huoltojätesäkkejä ja romua, jotka on tarkoitus vapauttaa valvonnasta. KAJ-varastoon voidaan sijoittaa tynnyreitä, laatikoita ja suurikokoisia kontaminoituneita metallikomponentteja noin tynnyriä vastaava määrä. STUKin hallussa olevat valtion pienjätteet välivarastoidaan erillisen sopimuksen nojalla Olkiluodon VLJ-luolaan. Pienjätteet koostuvat lähinnä sairaaloissa, tutkimuslaitoksissa ja teollisuuslaitoksissa käytetyistä radioaktiivisista aineista. VLJ-luolan käyttölupaehtojen muutoksessa vuonna 2012 sallitaan näiden jätteiden loppusijoitus VLJ-luolaan. STUKilta saatiin syksyllä 2016 hyväksyntä Olkiluodon VLJ-luolan lopullisen turvallisuusselosteen (FSAR) päivitetystä asiakirjasta, joka mahdollisti pienjätteiden loppusijoituksen aloittamisen. Vuonna 2014 valmistuneen pienjätteiden loppusijoitussuunnitelman mukaisesti pienjätteiden loppusijoitus VLJ-luolaan aloitettiin vuoden 2016 lopulla ja kampanja saatiin valmiiksi vuonna Vuoden 2018 aikana ei pienjätteitä toimitettu Olkiluotoon. Jatkossa pienjätteiden loppusijoitus tehdään aina betonilaatikon täytyttyä valtion pienjätevarastossa. OL1- ja OL2-laitosyksiköiden suodattimilla ja jäterakennuksen säiliöissä on pulveri- ja raehartseja loppusijoitustilavuuteen laskettuna yhteensä 30 m 3 (laskennallinen luku). Voimalaitosjätteiden määrän pienentämiseen liittyen valmistui esiselvitys maaperäloppusijoituksesta erittäin matalaaktiiviselle jätteelle. Esiselvityksestä julkaistiin työraportti vuonna 2018 ja TVO on päättänyt käynnistää varsinaisen maaperäloppusijoitushankeprojektin. Maaperäloppusijoitushanke on edennyt vuoden 2018 aikana. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus aloittaa hyvin matala-aktiivisen jätteen välivarastointi maaperäloppusijoitusta varten. Vuoden 2018 aikana on tutkittu vaihtoehtoisia menetelmiä nestemäisten jätteiden kiinteytykseen VLJ-luolan käytönaikainen valvonta ja seurantatutkimukset Ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuus koostuu sekä loppusijoituslaitoksen käytönaikaisesta turvallisuudesta että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuudesta. Vuonna 2018 julkaistiin uusi Olkiluodon VLJ-luolan tutkimus- ja seurantaohjelma vuosille (VLJ-1/18). VLJluolan käytönaikainen valvonta vuoden 2018 aikana oli YHJ-2015-ohjelmassa esitetyn suunnitelman, vuonna 2005 laaditun vuodet kattavan tutkimus- ja seurantaohjelman sekä uuden vuonna 2018 julkaistun tutkimus- ja seurantaohjelman vuosille mukaista. Uuden tutkimus- ja seurantaohjelman sisältö jatkaa aiempien tutkimus- ja seurantaohjelmien periaatteita muutamin muutoksin. Uuteen ohjelmaan on suunniteltu kallioperän, hydrologian ja pohjavesikemian laajat mittausvuodet toteutettavaksi samanaikaisesti viiden vuoden välein. Myös vuotovesimittauksia, hydraulisen painekorkeuden mittauksia, pohjaveden kennostomittauksia sekä pohjavesikemian näytteenottoja on sovitettu paremmin ajallisesti yhteen. Lisäksi uudessa seurantaohjelmassa on asetettu huomio- ja seuranta-arvoja suoraan VLJ-luolan turvallisuustoimintoihin sekä pitkäaikaisturvallisuuteen liittyville seurantaparametreille. Käytönaikaista turvallisuuden valvontaa varten laadittu tutkimus- ja seurantaohjelma koostuu neljästä tutkimus- ja seuranta-alueesta: kallioperän kalliomekaanisesta vakauden valvonnasta ja siihen liitetystä tukirakenteiden mahdollisten muutosten monitoroinnista, kallioperän pohjaveden kemiallisen koostumuksen määrittämisestä ja pohjavesiolosuhteiden kehittymisen seurannasta, VLJ-luolan lähialueen hydrologian ja hydrogeologian seurannasta, sekä VLJ-luolan ilman laadun seurannasta mukaan lukien VLJ-luolan säteilyturvallisuuden valvonta. Vuosi 2018 oli sekä vanhan vuonna 2005 laaditun vuodet kattavan tutkimus- ja seurantaohjelman että uuden päivitetyn Olkiluodon VLJ-luolan kallioperän tutkimus- ja seurantaohjelman mukaisesti suppean perusohjelman mukaisten mittausten vuosi. Voimaan tullut neljäs tutkimus- ja seurantaohjelma sekä käytönaikaiset muut tutkimukset tuottavat lähtötietoja turvallisuusperustelun päivityksille sekä tietoa käytönaikaisille toimenpiteille. Tehdyt seurantatutkimukset ja -mittaukset tuottavat arvokasta tietoa myös tulevaa VLJ-luolan laajennusta varten. Pitkäaikaisturvallisuutta arvioidaan puolestaan määräaikaisilla turvallisuusanalyyseillä, joihin kallioperän osalta tarvitaan tuntemusta luolan lähialueen kallioperän geologiasta, kalliomekaniikasta, hydrogeokemiasta ja pohjavesikemiasta. VLJ-luolan viimeisin turvallisuusperustelu on laadittu vuonna TVO on aloittanut valmistautumisen turvallisuusperustelun päivittämiseksi vuoden 2021 loppuun mennessä. 18 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

19 Kallioperän osalta käytönaikaisen turvallisuuden valvonta sisältää kallioperän vakauden ja mahdollisten kallion liikuntojen sekä hydrologian ja pohjavesikemian vuotuisen seurannan. Kallioperän vakautta ja mahdollisia muodonmuutoksia on seurattu VLJ-luolan louhintatöiden alkuvaiheista lähtien jatkuvilla kallion siirtymä- ja kalliopulttien kuormitusmittauksilla sekä konvergenssimittapulttien avulla tehtävillä louhittujen tilojen jännevälin muutosten mittauksilla. Käyttövaiheen kallioperätutkimuksilla ja -seurannalla on haluttu ensisijaisesti selvittää, miten louhinta on vaikuttanut lähikallion ominaisuuksiin ja miten kallioperä edelleen kehittyy käyttövaiheen aikana. Laajoina mittausvuosina tarkastellaan myös silmämääräisesti jätehallin ruiskubetonoinnin mahdollisia muutoksia, tehdään täydentäviä manuaalisia mittauksia hydrologian tilasta sekä valokuvataan vuotokohdat VLJ-luolassa Kallioperän kalliomekaaninen ja hydrologinen monitorointi Vuoden 2017 kalliomekaaniset automaattimittaustulokset (VLJ-2/18) ja hydrologisen monitoroinnin sekä kairarei istä otettujen pohjavesinäytteiden mittaus- ja analyysitulokset (VLJ-3/18) raportoitiin osana vuosiraportointia omina raportteinaan TVO:n VLJ-työraporttisarjassa keväällä Vuoden 2017 kallioperän monitorointiraportin (VLJ-2/18) perusteella ei luolan mitatuissa siirtymissä havaittu poikkeamia aiemmin tehdyn VLJ-luolan siirtymämallinnuksen (viimeksi päivitetty 2012) tuloksiin verrattuna. Mallinnusta voidaan edelleenkin käyttää arvioitaessa lämpötilan vaikutusta siirtymämittaustuloksiin. Kalliopulttien kuormitusmittausten tulokset ovat puolestaan olleet pienempiä kuin mallinnuksen tulokset mitattujen arvojen ollessa hyvin pieniä suhteessa kalliopulttien kapasiteettiin. Turvallisuusanalyysin eräänä lähtökohtana on, että kallion ominaisuudet pysyvät lähes samanlaisina ja kalliotila säilyy stabiilina. Automaattisiin mittaustuloksiin vaikuttavat sähköhäiriöpiikit on rekisteröity erikseen ja niistä johtuvia mittaustulosvirheitä on korjattu tulkinnallisesti. Vähäisiä, ajoittaisia lukemahäiriöitä (sähköisiä häiriöpiikkejä) on esiintynyt eräissä mittalaitteissa. Kalliomekaanisten mittauslaitteiden osalta valmistui vuonna 2017 esiselvitys mittauslaitteiden kunnosta sisältäen ehdotuksia VLJ-luolan lähes 30-vuotisen tutkimustietojenkeruutietokoneen (dataloggerin) sekä sen ohjelmiston päivittämiseksi käyttövarmuuden lisäämiseksi. Myös tiedonsiirtoon käytetty päätelaite käyttää vanhaa tietotekniikkaa. Myös vuoden 2018 aikana tehtyjä automaattimittauksia seurattiin neljännesvuosittain ja seurantatulosten perusteella tehtiin elokuussa yhden lukupään vaihto ja yhden lukupään tarkistus. VLJ-luolan kunnossapitoon liittyvä määräaikainen kalliopintojen rusnaus tehtiin kesällä 2017 ajotunnelissa ja louhintatunnelissa. Loppuvuodesta 2018 VLJ-luolan ajotunnelissa ja louhintatunnelissa pultattiin rusnauksen lopputuloksena irti olevat tai irtoamassa olevat kalliolohkareet. Posiva tekee Olkiluodon saaren alueella myös kallioperän tektonisten (maankuoren) liikkeiden seurantamittauksia. Tarkkavaaitusmittaukset vuodelta 2017 osoittivat, että kallioperän tektoniset liikkeet ovat edelleen hyvin pieniä ja että myös Ulkopäänniemen alueen kallioperä on pysynyt vakaana. Vuonna 2015 alkanut pohjavesiasemien (PVA3 ja PVA2) hydraulisen korkeuden alenema palautui tavanomaiselle tasolleen syksyllä Vuoden 2018 aikana kerätyt pohjaveden hydraulisen korkeuden mittaustulokset sekä pohjavesinäytteenoton analyysitiedot raportoidaan vuonna 2019 kallioperän ja hydrologian seurannan vuosiraporteissa. VLJ-luolan vuotovesivirtaamaa seurattiin mittaamalla luolan poistopumppujen virtaamaa viikottain tasoilta -95 m ja -60 m. Hydrologian osalta seurattiin perusohjelman automaattisia on-line-mittauksien hydraulisia korkeuksia pohjavesiasemilta PVA1 PVA3 ja pintakairarei istä YD5 YD7. Tiedot pohjavesiasemien mittauksista kerättiin VLJ-luolan tietojenkeruutietokoneelle (datalogger) ja niitä tarkasteltiin neljännesvuosittain. Vuotuista ja kuukausittaista sadantaa mitattiin Ulkopäänniemellä sijaitsevalta säämastolta ja meriveden korkeustiedot saatiin Ilmatieteen laitoksen Rauman sataman asemalta. Vuoden 2017 mittaustulokset pohjavesiasemilta sekä pintakairarei istä raportoitiin maaliskuussa 2018 (VLJ-3/18) yhdessä vuoden 2017 alussa päättyneiden kairarei istä tehtyjen kennostomittauksien ja vesinäytteistä saatujen pohjavesikemian sekä ilmanlaadun mittaustulosten kanssa. Vuonna 2018 VLJ-luolan keskimääräinen vuotovesivirtaama oli 36,02 l/min, mikä on hieman vuotta 2017 (36,7 l/min) pienempi. Kokonaisvuotovesivirtaaman pitkän ajan trendisovitus näyttää vuotovesimäärien olleen hieman laskeva vuosina VLJ-luolan louhintatunnelista tulleiden vuotovesien virtaama vuonna 2018 oli 6,03 l/min, mikä oli noin 16,4 % (vuonna 2017: 17,5 %) kaikista luolasta ulospumpatuista vesistä. Vuoden 2018 sademäärä Olkiluodon Ulkopäänniemellä oli 412 mm (vuonna 2017: 583 mm), joka on hieman pitkänajan sadannan keskiarvoa vähemmän Pohjavesiolosuhteiden seuranta Vuonna 2018 ei tehty varsinaiseen tutkimus- ja seurantaohjelmaan kuuluvaa pohjavesinäytteenottoa, mutta pohjavesiasemilla VLJ-PVA1, -PVA2 ja -PVA3 sekä kairareiässä VLJ-20 suoritettiin kennostomittaukset sekä tutkittiin vesinäytteet vuosien välillä todetun hydraulisen korkeuden aleneman vaikutusten arvioimiseksi. Kennostomittauksissa seurattiin veden lämpötilaa, sähkönjohtokykyä, happipitoisuutta, redox-potentiaalia ja ph:ta. Samalla varmistuttiin, että pohjaveden arvot ovat tasaantuneet ennen varsinaista pohjavesinäytteenottoa. Pohjavesiasemien VLJ- OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 19

20 Kuva: Posiva Oy PVA1 3 tulosten perusteella hydrologinen häiriö ei ole aiheuttanut merkittäviä muutoksia pohjaveden laatuun VLJ-luolan ilmanlaatu VLJ-luolan ilmanlaadun seurantaa varten mitataan luolan sisäilman lämpotilaa, suhteellista kosteutta ja CO2-pitoisuutta neljännesvuosittain. Mittaustulokset kuvaavat ilmanlaatua ja sen vaihtelua eri vuodenaikoina. Lisäksi luolan radonpitoisuuksia mitataan kymmenessä eri mittauspisteissä ja poistoilmasta mitataan poistoilman radioaktiivisuutta. Mittaustulokset vuodelta 2017 on esitetty VLJ-sarjan raportissa (VLJ-3/18). Tutkimus- ja seurantaohjelmassa vuosille ei ole mukana CO2-pitoisuusmittauksia, sillä ajoneuvoilla liikkumista luolassa on vähennetty merkittävästi. Mittauksia tehdään tarvittaessa työturvallisuuden vuoksi. VLJ-luolan vuonna 1991 aloitettuja ilman radonmittauksia on tehty vuodesta 2009 nykyisellä mittausmenetelmällä STUKin toimittamiin radonpurkkeihin vuosittain aina alkuvuodesta. Radonpitoisuuden mittauspisteet sijaitsevat nimetyissä paikoissa ja niitä täydennetään tarvittaessa vaihtelevissa mittauspisteissä tehdyillä mittauksilla. Vuoden 2018 mittaustulokset osoittavat laskeneita radonpitoisuuksia. Pienjätevarastossa mitatussa radonpitoisuudessa on merkittävä pitoisuusnousu (327 Bq/m 3 ). Kokonaisradonpitoisuudet olivat kaikissa muissa mittapisteissä alle 300 Bq/m 3. VLJ-luolan poistoilman radioaktiivisuutta on seurattu vuodesta 1999 lähtien. Poistoilman mahdollisesti sisältämien radioaktiivisten aineiden esiintymistä on tutkittu aerosolinäytteenoton avulla. Vuonna 2018 poistoilmaa analysoitiin neljä kertaa. Analysoiduissa näytteissä ei havaittu radioaktiivisia aineita, kuten ei aikaisempinakaan vuosina. Myös luolan sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta on seurattu ja seurataan kymmenessä mittapisteessä. Luolan tunnelien sisäilman lämpötilakeskiarvot olivat vuonna 2018 hyvin samankaltaisia kuin koko tarkastelujakson ( ) keskiarvot, mutta jätehallin lämpötilat olivat puolestaan hieman alhaisempia. Luolan tunnelien kosteuspitoisuus oli vuonna 2018 hieman korkeammat kuin koko tarkastelujakson ( ) keskiarvot. CO 2 -pitoisuuksien mittaus ei kuulu tutkimus- ja seurantaohjelmaan vuosille , vaan niitä tehdään jatkossa tarvittaessa työturvallisuuden vuoksi VLJ-luolassa ja sen alueella käynnissä olevat hankkeet käytöstäpoistoa, matalaaktiivisen jätteen kaasunkehitystä ja betonirakenteiden pitkäaikaiskestävyyden tutkimuksia varten Pitkäaikaisturvallisuuden arviointia palvelevat käytönaikaiset tutkimukset käsittävät käynnissä olevat materiaalikokeet sekä materiaalinäytetutkimukset. Edelleen käynnissä ovat vuonna 1998 VLJ-luolan louhintatunnelissa käynnistetty kaasunkehityskoe (KKK), VLJ-luolaan tutkimustarkoitusta varten kairattuihin reikiin VLJ-KR9 ja VLJ-KR19 KR21 vuosina ja 2007 asennettujen sinkki-, betonija/tai teräsnäytteiden korroosio/ liukenemisseurantatutkimukset, tutkimustunneliin sijoitetuissa liuosaltaissa betonin liukenemistutkimukset, sekä vuonna 1985 YD10-kairareikään asennettujen betoni-hiiliteräsnäytteiden tutkimukset. Tutkimuksissa tehdään kunkin ohjelman oman aikataulun mukaisia suunniteltuja vesinäytteenottoja ja -analyysejä 20 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

21 sekä materiaalitutkimusnäytteenottoja, joilla selvitetään mm. hiiliteräksen tai betonin liukenemista loppusijoitusolosuhteissa sekä tarkennetaan kuvaa teräksen korroosionopeudesta Olkiluodon VLJ-luolan sulkemisen jälkeisissä loppusijoitusolosuhteissa turvallisuusanalyysiä varten. Koekappaleita tutkitaan myös rinnakkaisnäytteiden avulla VTT:n laboratoriossa. Kairareikien VLJ-KR9, VLJ-KR19 ja VLJ-KR21 vesikemiaa seurataan koeohjelman mukaisesti myös kuukauden välein tehtävillä manuaalisilla phja sähkönjohtokyvyn mittauksilla. Koeohjelmia jatkettiin yhteistyössä mm. VTT:n, vuoden 2018 lopussa päättyneen KYT2018-ohjelman sekä Euratomin (MIND) hankkeiden kanssa. MIND- ja KYT2018- ohjelmiin kuuluvat CORLINE-, MAKERI- ja Geobiokierto-projektien tutkimukset tuottavat tietoa kalliopulttien pitkäaikaiskäyttäytymiseen ja käytöstäpoistosuunnitteluun. Näihin tutkimusprojekteihin liittyen kairarei istä VLJ-KR9, VLJ-KR19 ja VLJ-KR21 sekä kaasunkehityskokeesta otettiin vuoden 2018 aikana erilaisia vesi- ja materiaalinäytteitä biokemiallista ja kemiallista mallinnusta varten. Kalliopulttien korroosioon liittyvissä tutkimuksissa VLJ-luolan kairareikiin VLJ-KR19 ja VLJ-KR21 asennettiin vuonna 2016 sähkökemiallisia mittauksia varten vesinäytekeräimiä, mittalaitteistoja ja näytteitä painohäviö-, korroosio- sekä mikrobiologisiin tutkimuksiin. Vesinäytekeräimet ja mittalaitteistot näytteineen poistettiin ja vietiin tutkittavaksi ja analysoitavaksi VTT:lle vuoden 2018 keväällä. Kairarei istä VLJ-KR9, VLJ-KR19 ja VLJ-KR21 kerättiin myös vesinäytteet VTT:n mittauksia täydentämään. Tulokset raportoidaan VTT:n omassa tutkimusraportissa vuonna Matala-aktiivisen huoltojätteen mikrobiologista hajoamista ja kaasun muodostusta loppusijoitusolosuhteissa on tutkittu VLJ-luolan louhintatunnelissa vuodesta 1997 lähtien kaasunkehityskokeessa. Kaasunkehityskoe on suuren mittakaavan koelaitteisto, jossa seurataan ydinvoimalaitoksen huoltojätteen hajoamista, hajoamisen seurauksena syntyviä kaasuja sekä niiden muodostumisnopeutta. Kaasunkehityskokeeseen liittyvää tutkimusta tehdään sekä KYT2018-ohjelman MAKERI-hankkeessa että Euratom MIND-hankkeessa. Kokeen merkittävin käyttötarkoitus tällä hetkellä on saada lisätietoa mikrobien toiminnan vaikutuksesta hajoamistapahtumaan ja teräksen korroosiosta niissä vesiolosuhteissa, jotka vastaavat VLJ-luolan sulkemisen jälkeistä tilaa. Tutkimus tuottaa myös päivitetyn arvion matala-aktiivisen jätteen kaasunkehitysnopeudesta sekä kaasunkehitysmalliin että VLJ-luolan turvallisuusanalyysiin, joka päivitetään seuraavan kerran vuoden 2021 loppuun mennessä. STUKin antama poikkeuslupa poiketa VLJ-luolan turvallisuusteknisistä käyttöehdoista on voimassa vuoteen 2027 asti. Pitkällä aikavälillä kaasunkehitysnopeus on vakiintunut tasolle dm 3 /kk, joka on lähes kertaluokkaa pienempi kuin VLJ-luolan alkuperäiseen turvallisuusanalyysiin valittu arvo. Kokeen alkuvaiheissa tynnyreiden välissä olevan veden ph ja johtokyky muuttuivat nopeasti, mutta muutaman viime vuoden aikana niiden arvot ovat alkaneet tasaantua. Kokeessa muodostuva kaasu on edelleen pääasiassa metaania. Jo 21 vuotta käynnissä olleen kaasunkehityskokeen tulokset osoittavat nyt kokeen olevan tasaantumisvaiheessa, joten selvitykset kokeen mahdollisesta jatkosta tai toimenpiteistä kokeen lopettamiseksi on aloitettu. VLJ-luolan kaasunkehityskokeen ja kairareikätutkimusten lisäksi ovat edelleen käynnissä vuonna 1998 aloitetut hiiliteräsnäytteiden laboratorioympäristössä tehdyt upotuskokeet (betoniympäristöä vastaavassa vedessä). Kyseisiä näytteitä on jäljellä yhtä näytteenottokertaa varten. Voimalaitosjätteen loppusijoitusolosuhteiden ja jätteen käyttäytymisen osalta on osallistuttu myös eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön, kuten edellä on kuvattu. Voimalaitosjätteen loppusijoitukseen liittyvä tutkimusyhteistyö jatkuu edelleen vuoteen 2019 asti käynnissä olevassa MIND-projektissa, vuoteen 2020 jatkuvassa THERAMINprojekteissa sekä Energiforskin alla. OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 21

22 Betonien pitkäaikaiskestävyyttä on tutkittu vuodesta Seurantaa tehdään yhteistyössä Fortumin kanssa kymmenessä näyteliuosaltaassa, jotka siirrettiin VLJ-luolan tutkimustunneliin vuonna Tämän tutkimuksen perusteella arvioidaan erilaisten liuosten ja betonikoostumusten vaikutusta betonin pitkäaikaiskestävyyteen sekä betonin rapautumista VLJ-luolan käyttöolosuhteita vastaavissa kalliopohjavesiolosuhteissa. Koejärjestelyn liuosaltaista otettiin vuoden alussa liuosnäytteet analysoitavaksi. Liuosnäytteistä seurataan anioni- ja kationikoostumusta näyteanalyyseillä. Liuosten ph on tasaantunut, mutta liuosten kemiallisessa koostumuksessa havaitaan edelleenkin muutoksia anioni- ja kationisuhteissa eli liuokset eivät ole vielä saavuttaneet tasapainoa. Vuoden 2018 aikana ei ole otettu betoninäytteitä tarkasteluun. Liuosaltaiden lisäksi vastaavia betonikoekappaleita on tutkittu ja asennettu Olkiluodon VLJ-luolan louhintatunnelin kairareikään VLJ-KR20 (vuodesta 1998). Ko. reiässä on näytteitä jäljellä vielä yhtä näytteenottokertaa varten. Kairareiän VLJ-KR20 kennostomittaukset (ph, happipitoisuus, lämpötila, redox-potentiaali ja johtokyky) tehtiin alkuvuodesta Veden kokonaissuolaisuus (TDS, Total dissolved solids) kasvoi merkittävästi vuonna Myös pintakairareiässä YD10 (vuodesta 1985) on edelleen toinen näytesarja kolmea eri betonilaatua edustavia näytteitä. Betonitutkimuksen tavoitteena on selvittää vallitsevissa loppusijoitusolosuhteissa parhaiten kestävät betonikoostumukset, joilla pystytään täyttämään VLJ-luolalle asetetut käyttöikävaatimukset. Lisäksi tavoitteena on saada tietoa betonimateriaalien pitkäaikaiskestävyyden mallinnusta ja mallien kehitystä varten. TVO osallistuu myös pohjoismaisessa yhteistyössä Energiforskin alla tehtävään betonirakenteiden tutkimukseen. C-14:n vaikutusta loppusijoituksessa ja käytöstäpoistossa selvittävä Euratomin CAST-projekti (CArbon-14 Source Term) päättyi vuonna Osa projektin tuloksista julkaistiin vuoden 2018 aikana. Projektin tuloksia tullaan hyödyntämään käytöstäpoiston turvallisuusarviossa ja Posivalle on kirjoitettu C-14:sta muistio turvallisuusperustelua varten YJH-2015-ohjelman suunnitelmien toteutuminen voimalaitosjätteen huollon ja käytöstäpoiston osalta Vuoden aikana tehtyjä tutkimus- ja kehitystöitä ohjasi YJH ohjelma, johon sisältyneistä Olkiluodon voimalaitoksen jätehuoltoon liittyvistä vuoden 2018 tutkimusohjelmien ja monitoroinnin tavoitteista enin osa on toteutunut vuoden 2018 loppuun mennessä. Vuoden 2018 aikana laadittiin YJH-2018-ohjelma. VLJ-luolan monitorointiohjelma toteutettiin suunnitellusti suppeammalla näytteenotto-ohjelmalla. Vuoden 2018 aikana on raportoitu TVO:n työraportteina edellisen vuoden (2017) tulokset, kuten aiempinakin vuosina, kallioperän, hydrologian, pohjavesikemian ja VLJ-luolan ilmanlaadun osalta. Vuoden 2018 monitorointitulokset raportoidaan vuonna Lisäksi uusi tutkimus- ja seurantaohjelma vuosille valmistui ja otettiin käyttöön. Erittäin matala-aktiivisen jätteen maaperäloppusijoituksesta on laadittu myös esiselvitys ja päätetty käynnistää suunnitteluprojekti maaperäloppusijoituksen toteuttamisesta Olkiluotoon. 2.3 Olkiluodon voimalaitoksen käytöstäpoisto Käytöstäpoistoselvitykset tähtäävät purkusuunnitelman teknis-taloudelliseen kehittämiseen ja loppusijoituksen turvallisuusarvion lähtötietojen tarkentamiseen. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston suunnitelma (OL1-2) päivitettiin viimeksi vuonna OL1- ja OL2-laitoksille on valittu viivästetty käytöstäpoistostrategia. Vuonna 2015 laadittuun OL3:n käytöstäpoistosuunnitelmaan (välitön käytöstäpoisto) päivitettiin käytöstäpoiston kustannusarvio vuonna Vuoden 2018 aikana päivitettiin VLJ-luolan kalliomalli, jotta seuraavassa käytöstäpoistosuunnitelman päivityksessä voidaan tarkastella purkujätesiilojen asemointia perusteellisemmin. Fortumin laatima Olkiluodon voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelman päivityksen esiselvitys valmistui loppuvuodesta Fortumilta tilattiin esiselvityksen mukaiset raportit käytöstäpoistosuunnitelman seuraavaan päivitykseen. Käytöstäpoiston turvallisuusarviota palvelevien purkujätemetallitutkimuksien tulokset VLJ-luolan louhintatunnelin kairareikien näytteistä raportoitiin vuonna 2017 (VLJ-6/17). Käytöstäpoiston jatkosuunnittelun tueksi on käynnissä edellä esitettyjä muitakin pitkäaikaisia tutkimushankkeita sekä TVO:n koordinoimina että osana kansallisen KYT2018- ohjelman projekteja (ks. myös tutkimushankkeiden kuvaus edellisissä kappaleissa). Näiden tuloksia on käytetty apuna käytöstäpoiston suunnitelman ja sen tausta-aineiston valmistelussa kuten myös Euratom CAST-projektin tuloksia. Käytöstäpoistoon liittyvää kansainvälistä kehitystä seurataan osallistumalla OECD:n NEA:n WPDD-ryhmän (Working Party on Decommissioning and Dismantling) työskentelyyn. Voimalaitosten keskinäistä tiedonvaihtoa tehdään lähinnä ruotsalaisten sisarlaitosten ja SKB:n kanssa. 22 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

23 3 LOVIISAN VOIMALAITOKSEN YDINJÄTEHUOLTO JA KÄYTÖSTÄPOISTO 3.1 Nykytilanne käytetyn polttoaineen varastoinnissa Loviisan voimalaitoksella käytettyä polttoainetta varastoidaan voimalaitosyksiköillä ja käytetyn polttoaineen varastoissa. Loviisan käytetyn polttoaineen varastokapasiteettia voidaan kasvattaa tarvittaessa korvaamalla vanhoja avoimia telineitä tiheillä. Tiheitä telineitä hankittiin viimeksi lisää vuonna Seuraava toimitus on vuonna Tiheillä telineillä on mahdollista lisätä varastokapasiteettia siten, että se riittää laitoksen nykyisen käyttöluvan loppuun saakka. Vuoden 2018 lopussa Loviisan voimalaitoksella oli varastoituna yhteensä käytettyä polttoainenippua, mikä vastaa noin 667 tonnia tuoretta uraania. Vuotavia polttoainesauvoja sisältäviä polttoainenippuja on laitoksella 20 kpl. Polttoainenipuista oli LO1:llä 166 kpl ja LO2:lla 173 kpl. Käytetyn polttoaineen varastoissa 1 ja 2 oli 480 ja nippua vastaavasti. Lisäksi LO1:n reaktorissa oli 313 ja LO2:n reaktorissa samoin 313 nippua käytössä. Loviisan voimalaitoksella syntyvät matala- ja keskiaktiiviset voimalaitosjätteet käsitellään voimalaitoksen tiloissa ja loppusijoitetaan laitosalueen kallioperään rakennettuihin tiloihin noin 110 metrin syvyyteen. Ennen loppusijoitusta matala-aktiivinen voimalaitosjäte pakataan 200 litran tynnyreihin. Vastaavasti nestemäinen jäte kiinteytetään betonisiin jäteastioihin laitosalueella sijaitsevassa kiinteytyslaitoksessa. Huoltojätteen loppusijoitukselle on louhittu ja otettu käyttöön kaksi huoltojätetilaa (HJT1 ja HJT2). Kiinteytetylle jätteelle on puolestaan rakennettu erillinen kiinteytetyn jätteen tila (KJT). Kuluvan vuosikymmenen alussa loppusijoitustiloja laajennettiin rakentamalla kolmas huoltojätetila (HJT3) sekä laajentamalla yhdystunnelia lenkkimäiseksi. Laajennuksella lisättiin jätteiden välivarastointi- ja lajittelumahdollisuuksia sekä helpotettiin kuljetusajoneuvojen liikkumista tilassa. Käytöstäpoistojätteet tullaan sijoittamaan pääosin lenkkiosan vasemmalla puolella oleviin purkujätetiloihin sekä paineastiat ja muut isot komponentit lenkin alaosan isojen komponenttien tilaan. OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 23

24 80 Kiinteytetyt jätteet (kiinteytysten lukumäärä) Kuva 3. Kiinteytyslaitoksella suoritettujen, loppusijoituskriteerit täyttävien kiinteytysten määrä vuosien aikana Huoltojätteet (200-l tynnyreitä, pakattu) Vapautettavat Loppusijoitettava Kuva 4. Loviisan voimalaitoksella syntyneiden ja loppusijoitettavien jätetynnyreiden määrä vuosina Voimalaitosjätehuolto Loviisassa Toimintaperiaate Loviisan ydinvoimalaitoksen tuottamat käytetyt ioninvaihtohartsit ja haihdutusjätteet varastoidaan nestemäisten jätteiden varaston säiliöissä ennen niiden kiinteytystä kiinteytyslaitoksella. Varastoitavat nestemäiset jätteet annostellaan kiinteytyslaitokselle 3,5 m 3 jäte-erissä, mikä mahdollistaa noin 8 jätepakkauksen kiinteytyksen. Voimalaitoksen huolto- ja korjaustöissä syntyvä kuiva huoltojäte lajitellaan ja pakataan 200 litran terästynnyreihin. Puristuva jäte prässätään tynnyreihin jätepuristimella, jolloin yhteen tynnyriin saadaan mahtumaan noin 6 kertaa enemmän jätettä kuin ilman tiivistystä. Valvonnasta vapautettavia huoltojätetynnyreitä varastoidaan laitosalueen varastoissa ja vapautetaan valvonnasta vuosittain. Keskiaktiivista kuivaa jätettä välivarastoidaan voimalaitoksen valvonta-alueen kuivasiiloissa. Betonointiin perustuva nestemäisten jätteiden kiinteytyslaitos sai luvan aloittaa tuotannollisen käytön helmikuussa 2016, minkä jälkeen sitä on käytetty ilman käyttöhäiriöitä. Vuoden 2018 aikana suoritettiin yhteensä 73 kiinteytystä (kuva 3), joista 71 tehtiin hartsijätteellä. Vuonna 2018 kiinteytetyn hartsin tilavuus (noin 30 m 3 ) on noin kolminkertainen määrä vuoden 2017 aikana syntyneen hartsijätteen määrästä (11 m 3 ). Vuonna 2018 kertyi Loviisan voimalaitoksella huoltojätettä 572 tynnyrillistä, joista loppusijoitettavia oli 21 %. Vuonna 2018 valvonnasta vapautettiin huoltojätettä yhteensä 173,8 tonnia ja metallijätettä noin 119,6 tonnia. Sekä syntyvän että loppusijoitettavan kuivan jätteen määrää on onnistuttu pienentämään viime vuosien aikana (kuva 4). Vuoden 2018 lopussa kuivasiiloihin oli varastoituna yhteensä 44,1 m 3 aktiivista metallijätettä ja 2,5 m 3 suodatinmateriaalia. Huoltojätteiden varastoinnin ja loppusijoituksen kehitys vuosina on esitetty taulukossa OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

25 Taulukko 2. Loviisan voimalaitoksen voimalaitosjätteet vuoden 2018 lopussa. *Välivarastoituina HJT3:ssa, jota ei ole luvitettu loppusijoituskäyttöön. Kokonaisjätemäärä Laitoksella/varastorakennuksissa (m 3 ) Loppusijoitustilassa (m 3 ) Aktiivisuus (GBq) Käytetyt ioninvaihtohartsit 526, Haihdutusjätteet 647, Kiinteytetyt haihdutusjätteet ja ioninvaihtohartsit * Imeytyskiinteytetyt liuottimet, matala-aktiiviset ioninvaihtohartsit sekä aktiivihiilet 0 76,2 1 Huoltojätteet 317, ,8 378 YHTEENSÄ Vuonna 2018 syntyi hartsijätettä 12 m 3 ja haihdutusjätettä noin 48 m Loppusijoituslaitos Loviisan voimalaitoksen matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen käyttöä jatkettiin vuonna 2018 aiempien vuosien tapaan. Vuosien aikana KJT:n kaukalossa havaittujen vaurioiden korjausprojekti on edennyt suunnitelmien mukaan. Ulkoseinät ja kaukalon sisäpuolen lattia on kartoitettu kauttaaltaan ja kaikki vaurioituneet kohdat on tunnistettu ja luokiteltu. Vauriokohdat rajoittuvat ulkoseinille sellaisille alueille, joihin on päässyt roiskumaan pohjavettä. Tutkimuksissa on selvinnyt, että rapautuminen on monen osa-alueen summa ja että vaurio kaukalossa tarvitsee syntyäkseen välikkeen, alumiininaulan ja kosteutta. Kaukalon sisäpuolella ei ole välikkeitä eikä niitä kiinnipitäviä alumiininauloja, joten sisäpuolella ei ole korjaustarvetta. Kaukalon peruskorjaus saatiin päätökseen vuonna Tila luvitetaan käyttöön myöhemmin. Käytöstäpoistojäte on suunniteltu sijoitettavan loppusijoituslaitokseen louhittaviin erillisiin jätetiloihin. Paineastiat on suunniteltu sijoitettavan pystysiiloihin, jotka on aiemman suunnitelman perusteella suunniteltu rakennettavaksi yhdyslenkin länsipuolelle ja sisäosaan. Yhdyslenkin alueella tunnetut vaakasuuntaiset ruhjevyöhykkeet sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että paineastiasiiloja ei voida sijoittaa aiemmin suunniteltuun paikkaan. Ruhjevyöhykkeiden rakenteen perusteella pystysiiloille sopiva paikka sijaitsee lenkin eteläpäädyssä KJT:n eteläpuolella. Loppusijoitustilojen rakennesuunnitelma päivitettiin 2018 vastaamaan uutta sijoituspaikkaa Kiinteytyslaitoksen käyttöön, kiinteytysmenetelmiin ja -astioihin liittyvä tutkimusja kehitystyö Loviisan voimalaitoksen kiinteytyslaitokseen ja nestemäisten jätteiden käsittelyyn liittyvät kehityskohteet on koottu pitkäntähtäimen kehitysohjelmaksi (TW/TT-ohjelma). Ohjelman alkuvaiheen suurimpiin tavoitteisiin kuului uusien, laatukriteerit täyttävien loppusijoitusastioiden käyttöönotto (toteutui vuonna 2015) sekä kiinteytyslaitoksen tuotannollinen käyttölupa. Tuotannollinen käyttölupa myönnettiin Loviisan kiinteytyslaitokselle helmikuussa Kiinteytyslaitoksen tuotannon käynnistymisen jälkeen ohjelman tavoitteena on ollut edistää kiinteytyslaitoksen luotettavaa, taloudellista ja turvallista käyttöä sekä taata nestemäisten jätteiden varaston toiminta kaikissa voimalaitoksen käyttötiloissa. Vuoden 2018 aikana keskityttiin pääasiassa nestemäisten jätteiden käsittelyyn liittyviin parannuksiin, joista merkittävimpiä olivat kesiumerotusjärjestelmän kehitystyö ja voimalaitoksen viemärivesien käsittelyn tehostaminen. Vuoden 2018 aikana jatkettiin vuonna 2016 aloitettua täyttövalulaitteiston suunnittelua sekä täyttövalubetonin tutkimuksia. Em. lisäksi vuoden 2018 lopulla saatiin päätökseen vuonna 2016 alkanut kiinteytyslaitoksen prosessiohjausjärjestelmän päivitys. Ohjelman yhtenä kehityskohteena on ollut hartsijätteen reseptien kehitys. Työn tarkoituksena on ymmärtää kiinteytystuotteen betonikemialliset reaktiot, sekä kehittää hyvin tehokas kiinteytystuote, jonka avulla loppusijoitettavan jätteen määrä vähenisi. Vuoden 2018 kehitystyössä suunnattiin katseet reseptien käyttöönottoon huomioimalla kiinteytysprosessien erikoispiirteet. Vuoden aikana määritettiin tuotannon kannalta tärkeiden OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 25

26 parametrien avulla kiinteytystuotteen toiminnalle turvalliset raja-arvot, joilla pystytään minimoimaan käyttöönottoon ja tuotantoon liittyviä riskejä (mm. betonimatriisin nopea sitoutuminen). Puolimittakaavaisiin loppusijoitusastioihin vuonna 1987 kiinteytetyn aktiivisen ioninvaihtohartsin säilytyskoe jatkui edelleen vuonna Jätepakkaukset ovat olleet pohjavesisäilytyksessä Loviisan voimalaitoksella jo 31 vuotta ja ovat odotusten mukaisesti edelleen hyväkuntoisia. Koetulokset on viimeksi raportoitu vuonna Täysimittakaavaiseen loppusijoitusastiaan kiinteytettiin vuonna 1980 inaktiivista Loviisan voimalaitoksella käytettyä ioninvaihtohartsia. Loppusijoitusastiaa säilytettiin varastossa vuoden 1983 puoliväliin asti, minkä jälkeen sitä on säilytetty hitaasti virtaavassa makeassa vedessä Pyhäkosken voimalaitoksella. Teräksisissä nostokorvakkeissa ja kiinnityksissä on selvästi havaittavissa ruostumista, mutta loppusijoitusastioiden betonipinnoissa ei ole havaittu rakenteellista vaurioitumista eikä korroosiota ole havaittu astian betoniraudoituksissa. Koetulokset raportoitiin viimeksi vuonna 2010 yhdessä puolimittakaavaisten loppusijoitusastioiden koetulosten kanssa Loppusijoitustilojen käytönaikaiset tutkimukset Loppusijoitustilojen käytönaikaisia tutkimuksia jatkettiin vuonna 2018 seurantaohjelmien mukaisesti. Ohjelmien tavoitteena on selvittää ja seurata loppusijoitustilojen ja sen lähiympäristön pohjaveden ja kallioperän ominaisuuksissa ja käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia pitkällä aikavälillä. Seurantaohjelmat sisältävät sekä maanpäällisiä että loppusijoitustiloissa suoritettavia hydrologisia ja kalliomekaanisia mittauksia. Maanpäällä seurataan tutkimusreikien pohjavesipintojen korkeutta. Loppusijoitustilassa seurataan tilojen vuotovesien määrää, pohjaveden sähkönjohtavuutta, painetta ja kallion stabiilisuutta. Seurantaohjelmat sisältävät kerran kuukaudessa tai harvemmin suoritettavia manuaalisia mittauksia, sekä erilaisten kallion stabiilisuutta mittaavien mittalaitteiden datan seurantaa. Lisäksi seurantaohjelmiin kuuluu viiden pohjavesiaseman vesikemian tutkimuksia. Vuonna 2018 pohjaveden seurantaohjelmassa vesinäytteenotto ja analysointi suoritettiin pohjavesiasemasta LPVA4. Hästholmenin saaren pohjavedelle tyypillinen piirre on sen pinnankorkeuden selvä riippuvuus meriveden korkeudesta. Erityisen selvästi tämä on näkyvissä syvissä (> 30 m) kairarei issä, joissa pohjavedenpinta on lähellä merenpinnan tasoa. Matalissa rei issä vedenpinta on, topografiasta riippuen, muutaman metrin korkeammalla. Loppusijoitustilojen rakennusaikana pohjaveden pinta laski paikallisesti joitakin metrejä tilojen lähialueella, mutta tilojen valmistumisen jälkeen on ollut havaittavissa vedenpinnan hidasta kohoamista. Kokonaisuutena ei vedenpinnan korkeuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja ne näyttävät stabiloituneen likimain vuoden 1996 tasolle. Vuotovesien määrää mitattiin pääosin entiseen tapaan yhteensä seitsemässä pisteessä eri puolilla loppusijoitustiloja. Louhintojen valmistuttua vuonna 1996 oli kokonaisvuoto suurimmillaan noin 300 l/min, mistä se on melko tasaisesti laskenut ollen noin 40 l/min loppuvuodesta Vuotomäärästä noin kolme neljäsosaa tulee ajotunnelista ja loput muista tiloista. Vuotovesimittausten yhteydessä mitattu sähkönjohtokyky vaihtelee tilojen eri osissa välillä ms/m edustaen ns. välivyöhykkeen sekä suolaisen vyöhykkeen vesiä. Johtokyky kasvaa syvyyden (ja suolapitoisuuden) mukaan ollen suurimmillaan asemassa LPVA4 (taso -110 m). Mereen pumpatun vuotoveden (kaikkien vuotovesien sekoitus) johtokyky on ollut keskimäärin noin ms/m. Pohjavesiaseman LPVA4 vesinäytteiden analyysituloksissa ei ole merkittävää muutosta aiempiin vuosiin. Laboratoriossa mitattu ph on pysynyt arvossa 7,7 ± 0,2 koko seurantajakson ajan. LPVA4:n sähkönjohtavuus on pysytellyt tasolla noin 1280±40 ms/m vuodesta 2001 lähtien. Vuoden 2018 LPVA4-vesinäyte oli tyyppiä Na-Cl ja TDS-luokituksen mukaisesti murtovettä TDS-arvon ollessa mg/l. Kallioperän hitaiden liikuntojen seurantaa on tehty pääosin automatisoidulla kalliomekaanisella mittausjärjestelmällä. Kallion lämpötila tilojen läheisyydessä -110 metrin syvyydessä on 9 14 astetta. Kalliomekaanisten mittausten tulokset osoittavat tilojen pysyvyyden säilyneen hyvänä eikä esimerkiksi KJT:n rakennustyö vaikuttanut heikentävästi lähiympäristön kallion stabiliteettiin. Rakennustöiden aikana ja havaittiin liikkeissä aiempaa suurempia muutoksia johtuen pääosin hallin kohonneesta lämpötilasta, mutta nykyisin liikunnat ovat ennen rakentamista olleella tasolla. Kalliotilojen katoissa ja seinissä tapahtuneet siirtymät ovat olleet ekstensometrimittausten perusteella edellisvuosien tapaan hyvin pieniä, luokkaa 0,1 mm. Myös konvergenssimittauksissa saadut mittalukemat ovat yleisesti samalla tasolla kuin mittausten alussa. Pientä palautumista vuoden 2010 louhintoja edeltäneeseen tasoon on kuitenkin havaittavissa. Loppusijoitustiloissa suoritetaan kerran vuodessa koottu visuaalinen tarkastus, joka on yksi osa vuosittain tehtävää VLJ-luolan ikääntymisen hallinnan seurantaohjelmaa. Vuonna 2018 suoritetussa tarkastuksessa tilat on todettu toimiviksi. Loppusijoitustilojen salaojat toimivat suunnitellulla tavalla, joskin pohjavedessä olevan raudan saostuminen edellyttää ajotunnelissa ja loppusijoitustiloissa (HJT1, HJT2 ja KJT) ajoittaista puhdistusta. Suolainen vuotovesi aiheuttaa paikoin metallirakenteiden korroosiota ja edellyttää niin ikään aika ajoin huolto- ja korjaustoimenpiteitä. 26 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

27 3.3 Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoisto Loviisan voimalaitosten käytöstäpoistosuunnitelman lähtökohtana on purkaa 50 vuoden käyttöiän jälkeen ilman tarpeetonta viivettä ne radioaktiiviset osat, joita ei tarvita muun Hästholmenille jäävän ydinteknisen toiminnan (käytetyn polttoaineen varastointi, nestemäisten jätteiden kiinteytys sekä matala- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitus) jatkamiseksi. Isot komponentit irrotetaan ja loppusijoitetaan kokonaisena. Käytetyn polttoaineen varasto, nestemäisten jätteiden varasto ja kiinteytyslaitos puretaan nykyisen suunnitelman mukaan 2060-luvulla, kun kaikki polttoaine on kuljetettu Olkiluotoon loppusijoitettavaksi. Voimalaitosaluetta ei pyritä palauttamaan luonnontilaan, vaan Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelma rajoittuu radioaktiivisia aineita sisältävien järjestelmien, laitteiden ja rakenteiden purkamiseen ja loppusijoittamiseen purkujätteiden loppusijoitustilaan. Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelma päivitettiin ja toimitettiin viranomaisen arvioitavaksi Käytöstäpoistosuunnitelman päivittämiseksi tehtiin useita selvityksiä sekä osallistuttiin kansainvälisiin ja kansallisiin konferensseihin ja yhteistyöhön. Käytöstäpoistohankkeiden ja teknologioiden seuraaminen kansainvälisesti on merkittävä osa Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelman kehittämisessä. Loviisan voimalaitoksen järjestelmien ja rakenteiden aktiivisuutta seurataan jatkuvasti käytöstäpoistosuunnitelmien ajantasalla pitämiseksi ja tarkentamiseksi. Käytöstäpoistosuunnitelman päivityksessä otettiin myös huomioon TEM:ltä saadut kommentit edellisestä käytöstäpoiston suunnitelman päivityksestä sekä omat huomiot käytöstäpoistosuunnitelman kehittämiseksi. Loviisan voimalaitoksen vaihtoehtoisia käytöstäpoistostrategioita arvioitiin uudelleen Strategiavaihtoehtoja arvioitaessa huomioitiin niiden toteutettavuus, turvallisuus sekä kustannukset. Loviisan voimalaitoksen käytöstäpoistostrategiaa ei muutettu selvityksen perusteella, mutta todettiin, että maaperäloppusijoituksen hyödyntäminen voisi olla vaihtoehto pienentää käytöstäpoistokustannuksia ja hallita käytöstäpoiston riskejä kontaminoituneen materiaalin määrän arvion osalta. Maaperäloppusijoituksen hyödyntäminen vaatii tarkempaa selvitystä ennen päätöstä käytöstäpoistostrategian päivittämisestä. Vuonna 2018 päivitettiin myös käytöstäpoisto-organisaatio ja käytöstäpoiston aikainen johtamisjärjestelmä. Henkilöstösuunnittelun pyrkimyksenä on varmistaa osaavan henkilöstön käytettävyys ja pätevyys tehokäytön loppuvaiheessa sekä käytöstäpoistossa. Vuonna 2018 päivitettiin käytöstäpoiston säteilysuojelusuunnitelma, jossa kuvataan käytöstäpoiston työvaiheiden säteilysuojelumenetelmiä, työmääriä, säteilysuojeluhenkilöstön henkilömääriä sekä arvioidaan työntekijöille aiheutuvia annoskertymiä. Paineastian aktiivisuutta arvioitiin MCNP-mallinnuksella. Alustava karakterisointisuunnitelma käytöstäpoistojätteelle valmistui Karakterisoinnin optimoinnilla on merkittävä vaikutus käytöstäpoiston aikatauluun ja kustannuksiin suuren materiaalimäärän käsittelyn ja logistiikan vuoksi. Loviisa 1 käyttölupa jatkuu vuoteen 2027 ja Loviisa 2 käyttölupa vuoteen 2030, mikäli käyttöluvalle ei haeta jatkoa. Nykyisen aikataulun mukaan käytöstäpoiston lisensiointi alkaa Käytöstäpoiston ensimmäinen vaihe, jossa puretaan suurin osa radioaktiivisista järjestelmistä, on valmis Ydintekninen toiminta Hästholmenilla päättyy nykyisen aikataulun mukaan 2068, kun käytetyn polttoaineen varasto ja kiinteytyslaitos on purettu ja jätteet loppusijoitettu sekä loppusijoitustila suljettu. Loviisan loppusijoituslaitoksen turvallisuusperustelu päivitettiin ja toimitettin viranomaiselle hyväksyttäväksi vuonna Turvallisuusperustelu kattoi ensimmäistä kertaa yhdessä sekä voimalaitos- että käytöstäpoistojätteen pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnin. Turvallisuusperustelu koostuu neljästä pääraportista ja viidestä tukiraportista, ks. kuva 5. Pääosa turvallisuusperustelun raporteista valmistui vuoden 2018 aikana. Toimintakykyanalyysi arvioi loppusijoitusjärjestelmän kehitystä koko tarkasteluajanjakson ajan. Toimintakykyanalyysi tarkasteli eri komponenttien kehityskulkuja sekä ulkoisten tekijöiden (ilmastonmuutos, maannousu, seismisyys ja ihmisen toiminta) vaikutusta loppusijoitusjärjestelmään. Vaihtoehtoisten konseptuaalisten mallien avulla tunnistettiin erilaisia komponenttien ja ulkoisten tekijöiden kehityskulkuja skenaarioiden muodostusta varten. Toimintakykyanalyysi ei sisällä radionuklidien vapautumisen ja kulkeutumisen analyysia. Skenaario määritellään loppusijoitusjärjestelmän tarkasteluajanjakson kattavaksi kehityskuluksi, huomioiden toimintakykytavoitteiden täyttyminen tai poikkeamat niistä. Toimintakykyanalyysissa tunnistetut kehityskulut yhdistettiin neljäksi skenaarioksi huomioiden kehityskulkujen keskinäiset vuorovaikutukset sekä skenaarioiden yhdenmukaisuus ja erillisyys. Eri skenaarioiden radiologisia vaikutuksia tarkasteltiin radionuklidien vapautumisen ja kulkeutumisen mallinnuksen sekä annoslaskennan avulla. Jokainen skenaario sisältää deterministisen referenssilaskentatapauksen ja todennäköisyysperusteisen analyysin. Todennäköisyyspohjainen analyysi tarkastelee lähtötietojen epävarmuuksien vaikutuksia lopputuloksiin ja niiden suhteellista merkitsevyyttä. Perusskenaarioon kuuluvat laskentatapaukset tarkastelevat vaihtoehtoisten konseptuaalisten mallien tai lähtötietojen vaikutusta lopputuloksiin. Mallinnetut päästö- ja säteilyannosnopeudet jäävät alle viranomaisvaatimusten kaikissa skenaarioissa ja laskentatapauksissa. Lisäksi ainakin 95 % todennäköisyysperusteisen mallinnuksen realisaatioista jää alle viranomaisrajoitusten. Ottaen huomioon muut mallinnuksessa olevat konservatiiviset valinnat, viranomaisvaatimukset täyttyvät suurella varmuudella. Täydentäviin tarkasteluihin kuuluvat loppusijoituspaikan soveltuvuutta tukevat tarkastelut; luonnonanalogiat; lop- OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 27

28 Background reports Safety case Activity inventory Description of the disposal system and basis Safety assessment Terrain and ecosystems modelling Surface and near-surface hydrology modelling Groundwater flow modelling Gas generation and transport Performance assessment and formulation of scenarios Analysis of releases and doses Main report Kuva 5. Turvallisuusperustelun raporttiportfolio sekä raporttien keskinäiset riippuvuudet. pusijoitusjärjestelmän kehitys vuoden tarkasteluajanjakson jälkeen; maanalaisen loppusijoitusjärjestelmän robustisuutta testaavat entä-jos-tapaukset; sekä yksinkertaistettu mallinnus. Turvallisuusperustelussa on pyritty systemaattisesti tunnistamaan erilaiset epävarmuudet. Mikäli mahdollista, tunnistetut epävarmuudet on viety eteenpäin mallinnusketjussa eri komponenttien välillä. Jäljelle jäävät epävarmuudet ovat lähtökohtana tulevaisuuden tutkimukselle, jonka tavoitteena on lisätä pitkäaikaisturvallisuusvaatimusten täyttymisen luotettavuutta, mikäli epävarmuuksien vähentäminen katsotaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Vuonna 2013 käynnistynyt EU:n CAST-tutkimushanke (CArbon-14 Source Term) päättyi vuonna Vuonna 2018 koottiin hankkeen tulokset yhteen ja arvioitiin tulosten hyödynnettävyyttää pitkäaikaisturvallisuuteen. Hankkeen tuloksia käytettiin myös Loviisan turvallisuusperustelussa perustelemaan käytettyjä oletuksia C-14:n vapautumisesta ja kulkeutumisesta. Edellä mainittujen kiinteytysmenetelmien tutkimuksen sekä loppusijoitustiloissa tapahtuvien monitorointien lisäksi loppusijoitustilojen teknisten vapautumisesteiden käyttäytymistä selvitetään myös yhteistyössä TVO:n kanssa toteutettavalla Betonin pitkäaikaiskestävyys -tutkimushankkeella. Pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnin lähtökohta on loppusijoitusjärjestelmän kuvaus sulkemishetkellä. Loppusijoitusjärjestelmä jaettiin konseptuaalisesti komponentteihin, jotka ovat pintaympäristö, kallio, sulkeminen, jätetilat, betoniset vapautumisesteet sekä keski- ja matala-aktiivisen jätteen pakkaukset. Ne loppusijoitusjärjestelmän pääasialliset ominaisuudet, jotka edesauttavat pitkäaikaisturvallisuuden toteutumista, on tunnistettu osana suunnitteluperusteiden laatimista. Näistä ominaisuuksista on johdettu turvallisuustoiminnot loppusijoitusta varten suunnitelluille loppusijoitusjärjestelmän komponenteille, joita ovat sulkeminen, betoniset vapautumisesteet, keskiaktiivisen jätteen pakkaukset ja jätetilat. Turvallisuustoiminnoista ja odotettavissa olevista kehityskuluista on edelleen johdettu toimintakykytavoitteet em. komponenteille. 28 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

29 4 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN VALMISTAUTUMISEN TILANNE 4.1 Luvitus Posivan ydinlaitosten luvittaminen jaetaan kahteen osaan, laitostason luvittamiseen ja järjestelmätason luvittamiseen, eli kelpoistamiseen. Laitostason luvittamisella varmistetaan, että laitokset rakennetaan turvallisiksi ja niiden käyttö tulee olemaan turvallista. Laitostason luvittamisen vaiheita ovat esimerkiksi rakentamis- ja käyttölupien hakeminen. Posivalle myönnettiin rakentamislupa Kelpoistamisella varmistetaan, että jokainen järjestelmä ja laite vastaa sille tarkoitettua tehtävää ja turvallisuusmerkitystä. Kelpoistaminen etenee suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä laitosten rakentamisen aikana ja tulisi olla valmis ennen laitostason luvittamisen päättymistä. Posivan kelpoistamisesta on laadittu oma kelpoistussuunnitelma, joka toimitetaan säännöllisesti STUKille tiedoksi. Posiva aloitti valmistautumisen käyttölupahakemuksen jättämiseen perustamalla vuonna 2017 käyttölupaprojektin, jonka tavoitteena on jättää käyttölupahakemus vuoden 2021 lopulla ja käyttöluvan saaminen vuoden 2024 puolivälissä. Käyttölupaprojekti organisoi ja valvoo käyttölupahakemuksen jättämiseen tarkoitetun aineiston suunnittelua, laatimista ja laatua. Projektin kokonaisuuteen kuuluu myös viranomaisten ja muiden tahojen selvitys- ja lausuntopyyntöihin vastaamisen organisointi siten, että edellytykset luvan myöntämiselle on saavutettu. Käyttölupaprojekti toimii myös rajapintana STUKin ja TEM:n kanssa. Vuonna 2018 Posiva kehitti ja tarkensi käyttölupaprojektinsa projektisuunnitelmaa ja toimitti päivitetyn version STUKille tiedoksi. STUKin ja TEM:n kanssa pidettiin kokous, jossa esiteltiin käyttölupaprojektin sisältöä. Posivan käyttölupaprojektin projektiryhmä kokoontui kaksi kertaa, lisäksi aineistoa tuottavien vastuullisten kanssa pidettiin lukuisia suunnittelukokouksia. 4.2 Turvallisuuden ja laadunhallinnan tilanne Johtamisjärjestelmä Posivan johtamisjärjestelmä muodostuu johtamiskäsikirjasta ja aihekohtaisista käsikirjoista. Johtamiskäsikirja antaa yleiskuvan Posivan toiminnasta, ja aihekohtaiset käsikirjat sisältävät ohjeita ja toimintasääntöjä. Johtamisjärjestelmä määrittelee prosessit tavoitteiden määrittelemiseksi, resurssien hallitsemiseksi ja tulosten saavuttamiseksi. Johtamisjärjestelmällä varmistetaan, että Posivan kapselointilaitos ja loppusijoituslaitos täyttävät niille asetetut turvallisuusvaatimukset ja että Posivan toiminta on lainmukaista, turvallista ja kustannustehokasta. Posivan johtamisjärjestelmää ylläpidettiin vuoden 2018 kuluessa muuttuneen toimintaympäristön ja ulkoisten vaatimusten mukaan. Osana ylläpitoa jatkettiin Posivan johtamisjärjestelmän yhdenmukaistamista ja integrointia TVOkonsernin menettelyihin ja TVO:n toimintajärjestelmään. Toukokuussa Fortum Power and Heat Oy:n riippumaton arviointitahoa NSO teki Posivan johtamisjärjestelmän kannalta arvion Posivan valmiudesta siirtyä strategiassa kuvatussa etenemismallissa konseptin ja kustannusten optimointivaiheesta rakentamisvaiheeseen. DNV GL Business Assurance Finland Oy AB teki lokakuussa 2018 Posiva Oy:lle ja Posiva Solutions Oy:lle määräaikaisarvioinnin liittyen ISO 9001:2015, ISO 14001:2015 ja OHSAS 18001:2007 sertifikaatteihin. Vuoden 2018 aikana Posiva toteutti suunnitellusti johtamisjärjestelmän ja toiminnan arvioimiseksi seuraavat sisäiset arviointitoimenpiteet: - Johdon katselmus - Sisäisten auditointien vuosiohjelma. Arvioinneissa tehdyt havainnot ja suositukset käsitellään asian edellyttämällä organisaatiotasolla ja tarvittavat toimenpiteet on vastuutettu organisaatiossa ja kirjattu seurantajärjestelmiin. Yhteistyö Posivan toimittajien kanssa on vuoden kuluessa tiivistynyt kapselointilaitoksen toteutusvaiheen lähestyessä. Ohjeistuksen, koulutuksen ja valvonnan lisäksi Posiva auditoi lukuisia hankkeen kannalta merkittäviä toimittajia. Myös vaihtoehtoisten toimittajien kartoitusta ja arviointia tehtiin vuoden 2018 aikana Turvallisuuskulttuuri Toimintavuosi 2018 oli turvallisuuskulttuurin kehittämisen kannalta toimelias ja kehitti turvallisuuskulttuuria kohti IAEA:n määrittelemää turvallisuuskulttuurin tasoa 3. Turvallisuuskulttuurikysely toteutettiin alkuvuodesta Kysely suoritettiin Posivassa toista kertaa. Verrattuna edelliseen kyselyyn 2016 voidaan todeta tulosten hienoisesti parantuneen. Lähtötaso vuonna 2016 oli muutamilla kyselyn osa-alueilla alhainen, joten kehitys vuodesta 2016 näyttää hyvältä. Joillain osa-alueilla taso on kuitenkin jäänyt tavoitetasosta, joten korjaavia toimenpiteitä käynnistettiin tason nostamiseksi. Tulokset korjaavine toimenpiteineen esitettiin Posivan henkilöstölle erillisessä tilaisuudessa huhtikuussa. OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 29

30 Posiva jatkoi turvallisuuden tunnuslukujen seurantaa ja turvallisuuskulttuurin toimenpideohjelman 2018 etenemistä johtoryhmän kokouksissa säännöllisesti. Sekä turvallisuuden tunnusluvut että turvallisuuskulttuurin toimenpideohjelman eteneminen raportoitiin säännöllisesti myös Posivan hallitukselle. Turvallisuuskulttuuriin liittyen järjestettiin konsernitasoisia vuosikoulutusohjelman mukaisia koulutustilaisuuksia sekä marraskuussa WANO Safety Culture Leadership workshop valikoiduille henkilöille päällikkötasolla. Posivan turvallisuuskulttuuriryhmä laati toimintasääntönsä mukaisen arvionsa Posivan turvallisuuskulttuurin tilasta vuonna Turvallisuuskulttuuriryhmä arvioi Posivan turvallisuuskulttuurin tilan tason hyväksi, vastaten ryhmän arvion mukaan IAEA:n määrittelemää tasoa 2. Arvioissaan ryhmä tunnisti kehityskohteita, joita toteuttamalla Posivan on mahdollista saavuttaa IAEA:n määrittelemä turvallisuuskulttuurin taso Inhimilliset ja organisatoriset tekijät Henkilöstön ilmapiirikysely toteutettiin loppuvuodesta Sen tulokset olivat vuoden 2017 tasolla, kuten myös samassa yhteydessä tehdyn suppean turvallisuuskulttuuriosion tulokset. Tulokset ja kyselyn kehityskohteet esitettiin Posivan henkilöstölle tietolaarissa joulukuussa. Kyselyn tulosten perusteella todettiin tarve painottaa Posivan turvallisuuskulttuurin toimenpideohjelmaa organisaatiokulttuurin näkökulmalla ja johdon toimenpiteillä. Toistuvista tai merkittäviksi arvioiduista turvallisuushavainnoista valmistui vuonna 2018 viisi tapahtumaraporttia, joissa selvitettiin tarkemmin tapahtumien turvallisuusmerkitystä ja tapahtumaan johtaneita perussyitä. Valmistuneiden raporttien osalta ei perussyiksi tunnistettu merkittäviä organisatorisia tai inhimillisiä yhteisiä tekijöitä, joskin niissä on tunnistettavissa seuraavia asioita: - aikataulupaine työn valmiiksi saattamiseksi, - puutteellinen riskien tai turvallisuusmerkityksen tunnistaminen tai virheellinen tulkinta, ja - kommunikaatiokatkokset tai epäselvä tilannekuva ja viestintä. Näiden syiden poistamiseen kiinnitetään huomiota jatkossakin koulutuksessa, perehdytyksessä ja viestinnässä. Kaikki edellä mainitut ovat myös osa Ydinalan ammattilainen -ohjelmaa ja tulevat sen toteutuksessa otetuksi huomioon Laadunvalvonta Posivan laadunvalvonnan ohjeistus on esitetty tarkastuskäsikirjassa, joka on osa johtamiskäsikirjaa. Laadunvalvonnan ohjeistusta on yhtenäistetty TVO:n laadunohjauksen ohjeistuksen kanssa niissä kohteissa, joissa se on teknisesti ja käytännön kannalta järkevää. Posivan laadunvalvonta on tehnyt kalliorakentamisen laadunvalvontaa tulevan ohjeen YVL D.7 (Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen vapautumisesteet) mukaisesti. Ohje on julkaistu Posiva ei ole saanut ohjeesta täytäntöönpanopäätöstä STUKilta vuoden 2018 aikana. Posivan laadunvalvonta tarkastaa kalliorakentamisen tuotantodokumentaatiota sitä mukaa, kun niitä urakoitsijan taholta valmistuu. Sopivia kokonaisuuksia esitettiin ja hyväksytettiin STUKissa pitkin vuotta. Ns. TU6-urakkaalue rakennetarkastettiin kokonaan ja sen on myös STUK hyväksynyt. Posivan laadunvalvonta on mukana loppusijoituskapselin tarkastussuunnitelmien ja laadunvalvonnan kehitystyössä. Samoin laadunvalvonta on tarkastunut kapselointilaitokseen suunniteltujen turvallisuusluokan 3 laitteiden rakennesuunnitelmia laitteiden tarkastus- ja testaussuunnitelmien osalta. Loppusijoituskapselin valmistukseen liittyviä NDTtestauksia (ainetta rikkomaton testaus) pätevöidään YVL E.5 -ohjeen mukaisesti. Laadunvalvonta on ollut mukana valmistelemassa ns. pätevöinnin lähtötietoja loppusijoituskapselin teknisten vastuuhenkilöiden apuna. STUK hyväksyi kesällä 2018 kupariputken ja -kannen YVL E.5 -ohjeen mukaiset pätevöinnin lähtötiedot. Posiva on lähettänyt tarjoukset eri testauslaitoksille testauksen pätevöinnin suorittamiseksi. Testauslaitoksen valinta kupariputken ja -kannen sekä myös kapselin hitsin osalta tehdään vuoden 2019 alussa Ympäristö- ja työturvallisuus Posivan ympäristöasioista huolehditaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän avulla, johon on yhdistetty myös energiatehokkuusjärjestelmä. Toiminnan keskeiset ympäristö- ja energianäkökohdat liittyvät loppusijoituslaitoksen rakentamiseen ja jätteiden käsittelyyn. Loppusijoituslaitoksen rakentamisen yhteydessä irrotetun kiviainesmäärän kiintotilavuus oli vuonna 2018 noin m 3. Tunnelin rakentamisessa käytettiin m 3 vettä. Vuonna 2018 kokonaisvuotovesimäärä ONKA- LOon 1 oli keskimäärin 32 l/min. Tunnelista pumpattu käyttövesi ja vuotovesi johdettiin selkeytyksen ja öljynerotuksen jälkeen avo-ojaa pitkin mereen. Veden laatua mitattiin aiempien vuosien tapaan säännöllisesti. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti toiminnan suunnittelussa etsitään keinoja, joilla vähennetään yhtiön toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhaittoja. Vuonna 2018 kehitettiin jätteiden keräystä ja lisättiin öljynerotuskapasiteettia sekä vuodontorjuntamateriaaleja. Lisäksi henkilöstön toimintaan ja kaluston kunnossapi- 1 ONKALO-tavaramerkki rekisteröitiin Posivalle vuonna OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

31 Turvallisuushavainnot Kuva 6. Turvallisuushavaintojen määrä Posivalla vuosittain. toon liittyvät ennaltaehkäisevät ja työnaikaiset toimet varmistettiin ympäristökuormituksen minimoimiseksi. Työkoneiden ja laitteistojen öljyvuodoista aiheutuneiden ympäristövahinkojen määrä (22 kpl) vuonna 2018 pieneni alle puoleen vuoden 2017 tasosta (49 kpl). Turvallisuushavaintojen määrä (320) vuonna 2018 jäi ennätyksellisen vuoden 2017 tason (477) alle (ks. kuva 6). Tämä selittyy pääosin sillä, että työt ja työntekijät työmaalla vähenivät kesän jälkeen. Turvallisuushavaintojen määrällisestä tekemisestä ei myöskään kampanjoitu yhtä aktiivisesti kuin ennätysvuonna Turvallisuushavaintojen haasteena vuonna 2018 oli avoimien tehtävien hidas sulkeminen. Yhtenä tavoitteena oli sulkea avoimet myöhässä olevat toimenpiteet ja Tässä tavoitteessa myös onnistuttiin, kun asianomaisia muistuteltiin aktiivisesti havaintojensa käsittelemisestä. Tehdyt turvallisuushavainnot liittyivät pääsääntöisesti kulku- ja poistumisteiden kuntoon, esteettömyyteen, koneiden ja työvälineiden kuntoon sekä järjestyksen ja siisteyden tasoon. Vastuuorganisaatiot laativat turvallisuushavainnoille korjaavia toimenpiteitä, jotka on jo toteutettu tai toteutuksessa. Kaikki toimenpiteet on kirjattu laadunhallinnan järjestelmään KELPOon, jonka kautta niiden toteutumista seurataan. Vuoden 2018 aikana Posivalla tapahtui yhteensä 5 työtapaturmaa, joista yksi oli työmatkatapaturma ja kaksi johti vähintään yhden päivän poissaoloon. Työtapaturmista kolme oli 0-tapaturmaa (vähäisiä tapaturmia, joista ei seuraa sairauspoissaoloa) tai läheltä piti -tapausta. Kaikki sattuneet tapaturmat on tutkittu ja niille on päätetty korjaavat toimenpiteet Ydin- ja säteilyturvallisuus Posivan ydinlaitosten suunnitteluvaiheessa varmistetaan ydin- ja säteilyturvallisuuden huomioiminen laitoksen, järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunnittelussa siten, että kapselointi- ja loppusijoituslaitosta voidaan käyttää turvallisesti. Posivassa on vakiintunut muutosmenettelykäytäntö, jonka osana arvioidaan muutosehdotusten ydin- ja säteilyturvallisuusmerkitys. Vuonna 2018 arvioitiin mm. loppusijoituslaitoksen valvonta-aluekäytäntöihin ja ilmastointijärjestelyihin liittyvät muutokset. Raportointivuonna Fortum jatkoi kehitystyötä, jonka tavoitteena on saada Posivan käyttöön versio TUULETohjelmasta. Kehitystyössä luodaan Posivan kapselointilaitoksen sijaintiin sidotut lähtötiedot, käydään läpi käytetyn polttoaineen käsittelyn onnettomuustilanteiden kannalta merkittävät nuklidit ja muokataan TUULET-ohjelmaa Posivan ydinjätelaitosten tarpeita vastaavaan käyttöön. Vuonna 2018 valmistuivat kapselointilaitoksen rakenteellisen säteilyturvallisuuden säteilymitoitusanalyysit seinärakenteiden osalta. Analyysit osoittavat, että suunnitellut seinärakenteet täyttävät niille asetetut säteilyturvallisuusvaatimukset. Analyysien tuloksia on hyödynnetty kapselointilaitoksen valvonta-alueluokitusten määrittelyssä. Jatkona tälle työlle aloitettiin säteilymitoitusanalyysit läpivientirakenteille. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen turvallisuusteknisten käyttöehtojen (TTKE) kokoamista on tehty yhteistyössä laitostekniikan ja järjestelmävastaavien kanssa. Vuonna 2018 TTKE:lle laadittiin rakenne ja luotiin prosessi käyttökuntoisuusvaatimusten määrittämiseksi. TTKE:n täydentäminen jatkuu vuonna Turva- ja valmiusjärjestelyt Posivan turvajärjestelyjen tarkoituksena on varmistua siitä, että ydinlaitosten ja niissä käsiteltävien ydinjätteiden sekä kuljetusten turvallisuus ei vaarannu lainvastaisen toiminnan seurauksena. Turvajärjestelyt koostuvat rakenteellisista ja teknisistä ratkaisuista sekä hallinnollisista toimenpiteistä ja ne kattavat tutkimuksen, rakentamisen, vuonna 2016 käynnistyneen rakentamisluvan alaisen ydinlaitosten rakentamisen sekä käyttötoiminnan loppusijoituslaitoksen sulkemiseen saakka. Vuoden 2018 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 31

32 OHJELMAT VAIHEET Suunnittelu Kapseli ja polttoaine Konseptin ja kustannusten optimointi Puskuri, täyttö ja sulkeminen Kapselointilaitos Loppusijoituslaitos Loppusijoituslaitoksen tuotantolaitteet Päätöksenteko ja projektivalmistelu Rakentaminen Yhteistoiminta kokeet Tuotannon ylösajo Turvallisuusperustelu Tuotantoon valmistautuminen Louhinnat ja kelpoistus alkavat Rakentaminen, laitevalmistus ja asentaminen alkavat (PA-turvallisuus) K-lupahakemus K-lupahakemuksen täydennys Käyttölupa, loppusijoitus alkaa Ensimmäiset kapselit loppusijoitettu, hanke päättyy Kuva 7. Hankkeen etenemismalli ja aikataulu. aikana turvajärjestelyjen suunnittelua ja kehitystä jatkettiin rakentamisen edetessä sekä muiden suunnitelmien päivitysten yhteydessä. Myös yhteistyötä ja järjestelyjen yhteensovittamista TVO:n kanssa jatkettiin. Posivan valmiusjärjestelyjen tarkoituksena on varautua ennakkoon kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen henkilökuntaa, laitoksen ympäristön väestöä ja itse laitosta mahdollisesti uhkaaviin onnettomuuksiin tai turvallisuutta heikentäviin tapahtumiin ja niiden seurausten rajoittamiseen. Vuonna 2018 valmiusjärjestelyjen suunnitelmia ja toimintatapoja kehitettiin muiden suunnitelmien edetessä Ydinmateriaalivalvonta Posivan ydinmateriaalivalvontaan kohdistui vuonna 2018 yhteensä kolme tarkastusta. Nämä olivat laitosalueen yleisen kuvauksen tarkastus, ydinmateriaalivalvonnan RTOtarkastus ja loppusijoituslaitoksen suunnittelutietojen tarkastus. Loppusijoitustoiminnan ydinmateriaalivalvontaa kehitetään IAEA:n ja Euroopan komission perustamassa EPGR-projektissa (Encapsulation Plant and Geological Repository), johon osallistuvat myös Suomen ja Ruotsin viranomaiset ja toiminnanharjoittajat. Lisäksi valvonnan teknisiä yksityiskohtia käsitellään IAEA:n, komission ja Suomen välisissä teknisissä kokouksissa. Vuonna 2018 pidettiin kaksi teknistä kokousta, joiden tavoitteena oli viimeistellä kapselointilaitokselle suunniteltujen valvontalaitteiden tekninen määrittely. Komissio toimitti Posivalle lokakuussa asiakirjan, jossa esitetään kapselointilaitokselle suunniteltujen laitteiden sijainnit ja niihin liittyvät vaatimukset. Posiva on varannut laitteille paikat laitosmallissa ja aloittanut niihin liittyvän sähkösuunnittelun Pitkäaikaisturvallisuus Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus käsitellään Posivassa ns. turvallisuusperusteluna (Safety Case), jolla kansainvälisesti omaksutun määritelmän mukaisesti tarkoitetaan kaikkea sitä teknistieteellistä aineistoa, analyysejä, havaintoja, kokeita, testejä ja muita todisteita, joilla perustellaan loppusijoituksen turvallisuus ja turvallisuudesta tehtyjen arvioiden luotettavuus sadoille tuhansille vuosille. Posivan organisaatioon perustettiin 2018 Turvallisuusperusteluohjelma, joka kokoaa yhteen turvallisuusperusteluun tietoa tuottavat projektit. Posivan Safety Case -suunnitelma (TURVA-2020, ks. kohta TURVA-2020-turvallisuusperustelu ja sitä tukeva tutkimus ) päivitettiin vastaamaan Posivan uutta organisaatiorakennetta ja strategiaa vuoden 2018 aikana. Pitkäaikaisturvallisuus voidaan taata varmistamalla kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen sekä teknisten vapautumisesteiden järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden tulosaineistojen ja rakennesuunnitelmien vaatimustenmukaisuus. Vaatimustenmukaisuutta hallitaan ja valvotaan pitkäaikaisturvallisuuskriittisillä toiminnoilla, joita ovat turvallisuusluokitellut tarveaineet (hallinta, käyttö ja valvonta), louhinnan kallioperään aiheuttamat häiriöt (EDZ), vuotovedet sekä kairaukset (hallinta ja valvonta). 32 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

33 4.3 Toteutusvaiheeseen siirtyminen ja rakentamisvalmiuden arviointi Posiva tarkensi vuonna 2018 strategiaansa ja jatkoi konseptin ja kustannusten optimointivaihetta. Vaiheen tarkoituksena on hankkeen teollistaminen siten, että loppusijoitus voidaan toteuttaa turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Aikataulullisesti tämä on tarkoittanut erikoislaitteiden valmistamisen ja rakentamisvaiheen siirtymää kesään 2019, jota ennen omistajille esitetään mm. hankkeen tekninen toteutus, tarkentuneet kustannusarviot ja varmistetaan omistajien taloudellinen sitoutuminen hankkeen kustannuksiin ja aikatauluun. Vuoden 2018 strategiaprosessin yhteydessä yhtenä pääteemana oli uusien teollistamistoimenpiteiden ja hyvien ideoiden kerääminen osana teollistamisstrategiaa. Teollistamistoimenpide-ehdotuksille tehtiin esiselvityksiä, joissa toimenpiteiden osalta todettiin, että ne toteutetaan, ei toteuteta tai ne on järkevämpää toteuttaa myöhemmin tuotekehitysprojekteina vasta ensimmäisen tuotantojakson aikana. Kuluneen vuoden 2018 tavoitteena oli myös määrittää lisää mahdollisia teollistamistoimenpiteitä ja benchmarkata niitä muiden ydinjätehuoltoyhtiöiden kanssa. Posivan maanalaisen loppusijoituslaitoksen rakentamisvalmiuden todentamisesta vuoden 2016 lopussa antamassaan päätöksessä STUK edellytti Posivaa laatimaan ohjelman kapselointilaitoksen rakentamisen aloitusvalmiuden todentamiseksi ja toimittamaan raportin sen toteutumisesta STUKille tiedoksi. Ko. raportti sekä kutsu aloittamisvalmiuden tarkastamiseen on toimitettava STU- Kille viimeistään kaksi kuukautta ennen kapselointilaitoksen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvalmiuden todentamisen ohjelman laatimista jatkettiin vuonna 2018 ja kapselointilaitoksen rakentamisen on arvioitu nykyisten aikataulujen mukaan alkavan 2019 kesällä. Posivan vuonna 2018 tarkentuneena tavoitteena on jättää käyttölupahakemus vuoden 2021 lopussa, täydentää sitä asbuilt aineistolla keväällä 2023 ja aloittaa loppusijoitus vuoden 2024 puolivälissä (kuva 7). Kuva: Posiva Oy OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 33

34 5 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEN TUTKIMUS JA KEHITYS 5.1 Loppusijoituskonseptin kehitys Posivan konseptissa teknisiä vapautumisesteitä (EBS, Engineered Barrier System) ovat kuparivalurautakapseli, puskuri, täyttö ja tulppa sekä sulkurakenteet. Kallio on luonnollinen vapautumiseste. Loviisan ja Olkiluodon polttoaineille on suunniteltu erilaiset kapselit, koska laitosten polttoaine-elementit ovat malliltaan ja pituudeltaan erikokoisia. Kapselin halkaisija on kaikille polttoaineille sama. Puskuri koostuu bentoniitista puristetuista segmenttilohkoista sekä kallion ja puskurilohkojen väliin asennettavista pelleteistä. Loppusijoitustunnelien täyttö koostuu vastaavasti savimateriaalista puristetuista suorakulmaisista lohkoista sekä lohkojen ja kallion väliin asennettavista pelleteistä. Loppusijoitustunnelin päähän valetaan matalan ph:n sementistä tulppa ja lopuksi kaikki tilat suljetaan erilaisilla ja eri materiaaleista koostuvilla sulkurakenteilla Polttoaine Posiva tarvitsee polttoainetietokannan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttövaiheessa mm. lakisääteistä ydinmateriaalikirjanpitoa varten. Vuonna 2018 Posiva jatkoi polttoainetietokannan käyttötapausten määrittelyä ja testitietokanta asennettiin Posivan IT-infraan. Tietokanta on toiminut alustavissa testeissä suunnitellusti. Polttoainetietokantaan todennäköisesti integroidaan myös kapselien ja siirtosäiliön täytön optimointia varten optimointiohjelma, jonka kehitystyöstä vastaa Turun yliopisto. Tarkoituksena on ohjelman avulla optimoida tarkasti haluttuun jälkilämpötehoon kaikki loppusijoituskapselit. Polttoainetietokanta ja optimointityökalu valmistuvat vuonna Radiokemiallisissa isotooppimittauksissa edettiin vuoden 2018 aikana suunnitelman mukaisesti ja polttoaineisotooppitutkimukset aloitettiin sekä Ruotsissa LO1-2-polttoaineen että Belgiassa OL1-2-polttoaineen osalta. Mittausten tuloksia käytetään tukemaan mm. Posivan pitkäaikaiskriittisyysturvallisuusarviota ja turvallisuusperustelua. Polttoaineen kriittisyysturvallisuus- ja kriittisyyden seurausten analyyseissä edettiin vuoden 2018 aikana suunnitelman mukaisesti. Posiva jatkoi yhteistyötä SKB:n kanssa polttoaineen käsittelyn, vaatimustenhallinnan ja pitkäaikaisturvallisuusarvion alueilla. Pitkäaikaisturvallisuusyhteistyön tavoitteena on yhtenäistää SKB:n ja Posivan arvioissa käyttämät, polttoaineeseen liittyvät oletukset ja reunaehdot SKB:n ja Posivan loppusijoitustilojen tapauksissa. Polttoaineeseen liittyvien vaatimusten hallintaa jatkettiin vuoden 2018 aikana. Lisäksi loppusijoitettavan polttoaineen alustavia hyväksymiskriteereitä täydennettiin ja päivitettiin Kapseli Kapselin suunnittelu ja toimintakyky Loppusijoituskapselin kelpoistamisaineistoon kuuluvat järjestelmäkohtainen laatusuunnitelma, vaatimusmäärittely, järjestelmäkuvaukset ja rakennesuunnitelmat. Vuonna 2018 STUK vaati täydentämään käyvien laitosten (OL1-2 ja LO1-2) loppusijoituskapselien kuparikomponenttien rakennesuunnitelmien suunnitteluosat. Posiva toimitti täydennykset ja korjatut rakennesuunnitelmat STUKiin hyväksyttäväksi ja STUK hyväksyi ne vuoden 2018 aikana. Posiva jatkoi kuparikannen ja -putkien rakennesuunnitelmien valmistusosien laatimista ja ne toimitetaan STUKiin vuoden 2019 aikana. Jotta rakennesuunnitelmien valmistusosat voidaan laatia, edellyttää se valmistajien ja Posivan välisiä kaupallisia sopimuksia. Loppusijoituskapselien ja niiden komponenttien rakennesuunnitelmien laatimisaika- 34 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

35 taulua tarkennettiin siten, että se on yhdenmukainen sopimusneuvottelujen, kapselikomponenttien valmistuksen ja tarkastuksen sekä kapselin sulkemisen ja hitsin tarkastuskehitystyön kanssa. Kuparikomponenttien rakennesuunnitelmien yhteydessä toimitettiin päivitetyt loppusijoituskapselin nostoanalyysit, joilla osoitettiin loppusijoituskapselin kannen nosto-olakkeen kestävän nostot. Canister design analysis -projektin koosteraportti julkaistiin Posiva-SKB-raporttisarjassa vuoden 2018 lopussa. Tässä projektissa täydennettiin kapselin lujuusanalyysejä uusilla rakenneanalyyseillä liittyen mm. kapselin sisäosan vikojen vaikutukseen kapselin lujuuteen ja isostaattisen ulkoisen kuormituksen nostoon aikaisemmasta 45 MPa:sta 50 MPa:iin. Laskelmilla pystyttiin osoittamaan, että kapseli kestää suunnitteluperusteiset kuormitustapaukset. Kitkatappihitsauksen cross weld -materiaalin virumiskokeista saatiin väliraportti vuonna Sen perusteella FSW-hitsin virumislujuus on hieman alempi kuin perusaineen. Virumissitkeys täyttää hyvin sille asetetut vaatimukset. Koska kokeissa kaksi virumiskoekappaletta ei ole murtunut ennustetussa ajassa, kokeet jatkuvat vuodelle 2019, jolloin tehdään myös loppuraportti kokeista. Näiden koetulosten odotetaan vahvistavan entisestään FSW-hitsin virumiskokeissa aikaisemmin saatuja hyviä tuloksia. Kuparin virumiskäyttäytymiseen vaikuttavien seosaineiden selvityksiä jatkettiin vuonna 2018 atom probe tomography -menetelmällä (APT). Menetelmän näytteiden valmistus on ollut haastavaa, mutta vuoden 2018 aikana saatiin valmistettua näytekappaleita. Eri menetelmien rajoituksina raerajatutkimuksissa ovat tutkimuslaitteiden rajallinen määrä sekä näytteiden valmistamisen vaikeus. Nämä tutkimukset jatkuva yhteistyössä SKB:n kanssa. Vuonna 2018 raportoitiin kaksi tutkimusta kuparin käyttäytymisestä hapettomassa vedessä. Tulokset vahvistavat SKB:n korroosiokokeiden tulokset, joissa ei havaittu väitettyä kuparin korroosiota. Tulokset raportoitiin vuonna Posiva aloitti vuoden 2015 lopussa yhteistyössä SKB:n kanssa kuparin empiiriset sulfidi-korroosiotutkimukset, jotka jatkuivat vuoteen Posiva jatkoi vuonna 2018 myös sulfidikorroosiomallinnusta (CSM, coppersulphide model), joka on yksi osa SKB:n kanssa yhteistyössä tehtävää ISP-projektia (Integrated sulphide project). Ko. malli saatiin täydennettyä ja sen kehitys raportoidaan vuoden 2019 aikana. Posiva aloitti VTT:llä jäännösjännityskokeet, joissa selvitetään asetaatin ja kloridien vaikutus hapellisissa oloissa kuparin jännityskorroosioon. Vuoden 2018 loppuun mennessä saatiin testattua koejärjestelyt. Varsinaiset korroosiokokeet käynnistyvät vuonna Kapselin valmistus Vuonna 2018 jatkettiin kapselikomponenttien valmistuksen kehitystä yhteistyössä SKB:n kanssa. Posiva valmistutti keväällä yhden kupariputken pisto-vetomenetelmällä, ja siitä testattiin spesifioidut vaatimukset liittyen materiaaliominaisuuksiin, mittoihin, merkintään, käsittelyyn ja puhtausvaatimuksiin. Vastaavasti putkelle tehtiin kattava NDT-tarkastus. Putki täytti kaikki metallurgiset vaatimukset liittyen mekaanisiin ominaisuuksiin ja mikrorakenteeseen. Putki toimii esikvalifiointina pisto-vetomenetelmän kelpoistukselle, jota varten tullaan laatimaan menetelmäkoesuunnitelma. Vuoden 2018 aikana jatkettiin SKB:n kanssa BWRsisäosien kehityksen yhteistyöprojektia, joka sisältää täysmittaisten BWR-sisäosien valmistuksen ja valussa syntyvän rakenteen analysoinnin. Kun sisäosat oli tarkastettu NDT:llä, ne sahattiin osiin ja niistä mitattiin dimensiot kanavien alueelta, määritettiin ainetta rikkovin menetelmin mekaaniset ominaisuudet kuten murtumissitkeys ja murtolujuus, sekä analysoitiin mikrorakenne. Tulokset valmistuvat vuoden 2019 aikana. Posiva valmistutti vuonna 2018 yhden VVER-sisäosan ja siitä analysoidaan mikrorakenne ja mekaaniset ominaisuudet useasta kohdasta aksiaali- ja radiaalisuunnassa. Näin saadaan lisätietoa valuprosessin tuottamista vaihteluista materiaaliominaisuuksiin sisäosan koko pituudella. Kuparikannen kuumamuokkauksen kelpoistamista varten laadittiin menetelmäkoesuunnitelma, joka toimitetaan STUKille osana rakennesuunnitelman valmistusosuutta. Kapselin sulkeminen Vuonna 2017 aloitettua selvitystyötä hitsauksen jälkeisen koneistuksen vaikutuksista jäännösjännityksiin jatkettiin vuonna Saadut tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä jäännösjännitysten synnystä, eivätkä ne näytä aiheuttavan merkittävää ongelmaa vaaditun lopputuloksen saavuttamiselle. Selvitystyötä jatketaan vielä vuonna Yhteistyössä SKB:n kanssa hitsattiin kansi-/putkiliitos optimiarvoin uudella railogeometrialla. Tehdylle hitsille tehtiin tarkempia tutkimuksia ja niiden tulokset olivat lupaavia. Myös tätä kehitystyötä on suunniteltu jatkettavan vuonna Kitkatappihitsauksen (FSW) työkalujen pinnoitukseen etsittiin vaihtoehtoja niin toimittajan kuin pinnoitemateriaalin suhteen. Selvitystyö jatkuu vielä vuoden 2019 puolelle. Lisäksi vuonna 2018 tehtiin hitsausjärjestelmän hankintaa ja käyttöä tukevia prototyyppitestejä, joilla saavutettiin lisävarmuutta osoittamalla valittujen hitsausjärjestelmän toimintojen halutun mukainen toiminta eri käyttötilanteissa. Kapselikomponenttien ja hitsin tarkastus Vuonna 2018 Posiva sai STUKilta hyväksynnän kupariputken ja -kannen tarkastuksen pätevöinnin lähtötiedoille. Myös kapselin sulkemishitsauksen tarkastuksen pätevöinnin lähtötieto valmistui ja se lähetetään pätevöintielimelle OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 35

36 hyväksyttäväksi vuonna Lähtötietojen perusteella Posiva pyysi testauslaitoksilta tarjouksen kupariputken, -kannen ja hitsauksen tarkastuksen pätevöinnistä neljältä NDT-testauslaitokselta. Päätös valittavasta testauslaitoksesta syntyi joulukuussa Puskuri Puskurin suunnittelu Puskurin suunnittelussa päivitettiin vuoden 2018 keväällä kelpoistusaineistot STUKin vaatimusten mukaisesti. Marraskuussa 2018 tehtiin hanketta ohjaava päätös (HOP 20) puskurin segmentoinnista, mikä samalla tarkoittaa puskurilohkojen valmistusmenetelmän muutosta isostaattisesta puristusmenetelmästä yksiaksiaaliseen menetelmään. Lisäksi vuoden 2018 lopulla jäädytettiin puskurin tekninen suunnitelma turvallisuusperustelua varten. Rakennesuunnitelman tausta-aineistona toimivan Design Analysis -raportin laatimista jatkettiin vuonna Puskurin ja täytön materiaalitutkimukset Vuonna 2018 jatkettiin vaihtoehtoisten bentoniittimateriaalien kartoittamista puskurimateriaaliksi. Ominaisuuksiltaan sopivimmiksi katsotuista materiaaleista hankittiin näytteet ja niiden tutkimukset aloitettiin vuonna Lisäksi laboratoriossa tehtävien materiaaliominaisuusmittausten tarkkuuden kehittämistä jatkettiin. Vuonna 2018 jatkettiin molekyylidynamiikkasimulointien kehittämistä bentoniitin paisuntapaineen ja vedenjohtavuuden tutkimiseksi aiemman vuonna 2017 päättyneen työn tulosten pohjalta. Puskurin toimintakyky Tiheyserojen tasaantuminen Puskurin tiheyserojen tasaantumisen lisäselvitykset jatkuivat vuonna Selvitykset tarkentavat tietoa etenkin bentoniittilohkojen ja bentoniittipellettien tiheyksien ja mekaanisten ominaisuuksien kehittymisestä vettymisen seurauksena. Selvitystoimien painopiste on ollut maamekaanisen materiaalimallin käyttöönotossa ja testauksessa, sekä empiiristen kokeiden suunnittelussa ja valmistelussa. Nämä toimet jatkuvat vuoden 2019 alkupuolelle, minkä jälkeen siirrytään asteittain täyden mittakaavan simulaatioihin ja empiiristen kokeiden täysimääräiseen toteutukseen. Posiva on mukana kesäkuussa 2017 käynnistyneessä bentoniitin mekaaniseen mallintamiseen liittyvässä Bentonite Mechanical Evolution (BEACON) -projektissa, joka sisältyy EU:n Horizon tutkimus- ja innovaatioohjelmaan. Tässä neljä vuotta kestävässä kansainvälisessä projektissa on mukana yhteensä 25 ydinjätehuoltoyhtiötä ja tutkimusorganisaatiota. Projekti edistää bentoniittiin liittyvien materiaalimallien kehitystä ja vahvistaa kansallista osaamista kansainvälisessä kehyksessä. Laimeiden vesien savien tiheyttä laskeva vaikutus Vuoden 2018 aikana suoritettiin hydrogeokemiallisten olosuhteiden tarkempi määrittely laimeiden vesien kemiallisten voimien aiheuttamien eroosioprosessien näkökulmasta, käynnistettiin työt puuttuvien lähtötietojen hankkimiseksi ja määriteltiin toimenpiteet empiirisen aineiston tuottamiseksi puskurin ja tunnelitäytön toimintakykyanalyyseihin. Lisäksi osallistuttiin SKB:n kanssa yhteistyöprojektiin Poskbar, jossa selvitettiin teoreettisin menetelmin bentoniitin kykyä tukkia kallion rakoja laimeissa olosuhteissa. Colloid formation and migration (CFM) -projektin jäsenyyttä jatkettiin. Projektiin liittyviä in situ -tutkimuksia toteutetaan Sveitsissä, Grimselin kalliolaboratoriossa. Vuoden 2018 aikana Posiva toimitti bentoniittikomponentit valmisteilla olevaan pitkäkestoiseen in situ -eroosiokokeeseen. Puskurin osajärjestelmä- ja järjestelmäkohtaiset vettymiskokeet sekä virtauksen kanavoitumisesta savissa aiheutuva eroosio Vuonna 2018 tutkittiin puskurin muutosta pienemmistä segmenteistä koostuvaksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen kohteina olivat etenkin alkuvaiheen vettyminen, paisuntapaineen kehittyminen ja virtaavan veden aiheuttama saven kulkeutuminen sekä tulosten vertailu vastaaviin kokonaisilla puskurilohkoilla tehtyihin kokeisiin. Kokeet olivat pääasiassa 1/6-mittakaavan sylinterikokeita. Lisäksi Tampereen teknillisessä yliopistossa suoritettiin 1/6-mittakaavan tunnelilaitteella testi, jossa tutkittiin segmenttipuskurin ja täytön käyttäytymistä järjestelmänä. Vuoden 2018 aikana osallistuttiin SKB:n koordinoimaan Engineered Barrier System Task Force (EBS-TF) -hankkeeseen, jossa useat eri organisaatiot kehittävät ja esittelevät menetelmiä ja mallinnustyökaluja savien käyttäytymisen selvittämiseksi loppusijoitusolosuhteissa. Työryhmän fokus on ollut veden ja kaasun kulkeutumisessa bentoniitissa sekä SKB:n Prototype Repositoryn ja Sveitsin Grimselissä tehdyn FEBEX-kokeen mallintaminen. Puskurin mekaaninen käyttäytyminen kalliosiirroksissa Puskurin mekaaninen käyttäytyminen kalliosiirroksissa -projektin määrittelyä jatkettiin vuonna 2018 tarkastelemalla aiheeseen liittyviä epävarmuuksia ja tulevan työn laajuutta. Projektin suunnittelussa kartoitettiin aihealueen avoimia asioita sekä näiden perusteella laadittiin koesuunnitelma parametrisointikokeille yhdessä TURVA-2020:n edustajien kanssa. Kokeita varten materiaalin saturointiin tarvittavia 36 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

37 näytekennoja alettiin valmistaa syksyllä Varsinaiset kokeelliset työt tullaan aloittamaan vuonna Sementistä liukenevien aineiden vuorovaikutus puskurin ja täytön kanssa Vuonna 2016 aloitettuja laboratoriokokeita, joiden avulla pyritään arvioimaan (mallintamaan) sementtien käyttämisestä aiheutuva uhka teknisten vapautumisesteiden toimintakyvylle, saatiin loppuun vuonna 2018 suunnitelmien mukaisesti. Tulosten mallinnus ja arvio sementtien vaikutuksista puskurille ja täytölle aloitetaan Sulfidin muodostuminen ja kulkeutuminen puskurissa ja loppusijoitustunnelin täytössä Loppusijoitustilojen olosuhteissa sulfidin muodostuminen on mikrobien aikaansaama prosessi. Sulfidiprojektissa selvitetään mm. mikrobien käyttämää energialähdettä sekä aineenvaihduntaprosessia ja tutkimus kohdistuu myös bentoniittiin. Vuonna 2015 aloitettujen bentoniittitutkimusten kokeiden purku ja tulosten analysointi aloitettiin vuonna Raportoinnin odotetaan valmistuvan vuoden 2019 aikana. Puskurin mineraloginen muuntuminen Vuonna 2018 purettiin yhden vuoden käynnissä olleet laboratoriomittakaavan kokeet puskurissa tapahtuvien mineralogisten muutosten tutkimiseksi. Puretun kokeen tulosten analysointi aloitettiin myös vuonna Vuonna 2017 käynnistetyistä kokeista käynnissä ovat vielä 2,5 ja 5 vuotta kestävät kokeet. Kokeiden avulla varmistetaan mallien toimivuus mineralogisiin muutoksiin liittyvien ilmiöiden ennustamisessa Loppusijoitustunnelin täyttö ja tulppa Täytön suunnittelu ja toimintakyky Täytön suunnittelussa päivitettiin vuoden 2018 keväällä kelpoistusaineistot STUKin vaatimusten mukaisesti. Lisäksi vuoden 2018 lopulla jäädytettiin täytön tekninen suunnitelma turvallisuusperustelua varten. Rakennesuunnitelman tausta-aineistona toimivan Design Analysis -raportin laatimista jatkettiin vuonna Vaihtoehtoisen täyttömenetelmän (granulitäyttö) kehitystyötä jatkettiin vuonna Täytön suunnitelmaa tarkasteltiin vaihtoehtoisen menetelmän kannalta muun muassa päivittämällä toteutukseen liittyviä vaatimuksia ja kuvauksia. Täytön materiaalitutkimuksiin ja toimintakykyyn liittyviä selvityksiä suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä puskurin vastaavien selvitysten kanssa, jotka on esitetty kohdassa Puskuri. Täytön varhaista toimintakykyä testattiin puskurin yhteydessä mainitulla Tampereen teknillisessä yliopistossa olevalla 1/6-mittakaavan tunnelilaitteella. Testeissä tutkittiin etenkin vettymisen ja paisuntapaineen kehittymistä sekä virtaavan veden mukana kulkeutuvan saven määrää. Täyttölohkojen eroosiokestävyyttä testattiin lisäksi erikseen pienemmässä mittakaavassa tarkoitusta varten muokatussa koelaitteessa. Täyttöpellettien toimintakykyä ja turpoamisesta johtuvia asennuksenaikaisia rajoitteita testattiin avoimen pellettirintaman testilaitteella. Veden kanavoitumiselle pellettivyöhykkeissä tehtiin myös oma laskennallinen malli. Granulitäytön toimintakykyä tarkasteltiin pienen mittakaavan mallikokeilla, joista saatuja havaintoja tullaan vertaamaan lohkopellettimenetelmän vastaaviin. Päätytulppa Päätytulppasuunnittelussa keskityttiin vuonna 2018 luomaan tulppasuunnitelma FISST-testin käyttöön. Tulppasuunnittelussa otettiin huomioon aiemmin SKB:n kanssa yhteistyössä toteutettujen täyden mittakaavan päätytulppatestien kokemukset ja tulokset Sulkeminen Tilojen sulkeminen käynnistyy vaiheittain loppusijoitustoiminnan päättyessä loppusijoituspaneelissa. Sulkemissuunnittelutyössä tuotetaan tarvittavat aineistot TUR- VA-2020-projektille turvallisuusperustelutyötä varten. TURVA-2020-projektille toimitettiin toimintakykyarvioinnin lähtötiedoiksi optimoitu sulkemissuunnitelma. Posivan keskustunneleiden referenssisulkemismateriaaliksi vaihdettiin bentoniitin ja murskeen seos pelkän bentoniitin sijaan. Sulkemismateriaaliin liittyviä lisäselvityksiä tehdään Sulkemisen konseptisuunnittelu ja kustannusoptimointi -projektissa sekä kulkeutumisen osalta Hydrogeologinen ja hydrogeokemiallinen evoluutiomallinnus -projektissa. Vuonna 2010 Kanadassa suljettiin maanalainen testilaboratorio URL ja samassa yhteydessä tulpattiin kaksi kuilua betonitulpilla ja täyttömateriaalilla. Tulpattujen kuilujen seuranta jatkuu edelleen keräämällä tietoa kokeista. Posiva on mukana seuraamassa työtä ja käyttää sen tietoja ja kokemuksia Posivan sulkemissuunnitelman yksityiskohtaiseen suunnitteluun Täyden mittakaavan järjestelmätesti FISST ONKALOn demonstraatiotunnelin (DT2) peräosaan asennettava täyden mittakaavan järjestelmätesti (Full Scale In Situ System Test, FISST) sisältää kaksi loppusijoitusreikää puskureineen ja kapseleineen, noin 50 metriä tunnelitäyttöä sekä loppusijoitustunnelin päätytulpan. FISST-ko- OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 37

38 Kuva 8. Instrumentointi, kapseli ja osa puskurimateriaalista FISST-kokeen loppusijoitusreiässä. Kuva 9. Lohkotäyttöä asennettuna FISST-kokeen tunnelissa. keen laajuuteen kuuluu tilan valmistelu asennusta varten, tulpan alueen louhinta, komponenttien modifioinnit testiä varten ja asennustyöt, monitoroinnin asentaminen ja käyttöönotto sekä töiden raportointi. FISST-kokeen asennusvalmius saavutettiin vuoden 2018 alkupuolella, kun kalliotyöt ja kokeen instrumentointi saatiin valmiiksi siten, että instrumentointi on pääosin kallioon työstetyissä urissa. Käytettävät komponentit tulppaa lukuun ottamatta valmistettiin komponenttien valmistustekniikan kehitysprojekteissa ja komponenttien asennus toteutettiin Posivan rakentamilla prototyyppiasennuslaitteilla. EBS (Engineered Barrier System) -komponenttien asennustyöt käynnistyivät puskurin ja kapselin asentamisella koeloppusijoitusreikiin (kuva 8). Puskurimateriaalina toimi Wyomingin natriumbentoniitti, josta oli valmistettu toiseen reikään isot puskurilohkot isostaattisella menetelmällä ja toiseen reikään pienet puskurilohkot yksiaksiaalisella puristusmenetelmällä. Koeloppusijoitusreikien asennusvaihe valmistui kapselien lämmitysjärjestelmän ja EBS-komponenttien monitorointijärjestelmän käyttöönotolla Tämän jälkeen käynnistyi tunnelintäytön asentaminen lohkotäytön asennuslaitteistolla (kuva 9). 50 metriä tunnelinäyttöä saatiin asennettua vuoden 2018 loppuun mennessä. Tulpan asennustyöt jatkuvat vuoden 2019 alkupuolella. 38 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

39 Kuva 10. Vyöhykkeen BFZ084 lävistys ajoneuvoyhteydessä Kallioperä Olkiluodon aluetta ja kallioperää on tutkittu ydinjätteen loppusijoituksen näkökulmasta 1980-luvulta lähtien. Olkiluoto valittiin loppusijoituspaikaksi vuonna 2000, minkä jälkeen paikkatutkimukset keskittyivät Olkiluotoon. Niiden tarkoituksena on loppusijoituspaikan varmentaminen. Vuonna 2004 aloitettiin ONKALOn rakentaminen, jonka etenemisen myötä maanalaiset tutkimukset tulivat koko ajan tärkeämmiksi tietolähteiksi. Maanpäällisiäkin tutkimuksia on kuitenkin jatkettu, koska esimerkiksi maanpinnalta kairattujen syvien tutkimusreikien avulla on saatu kattava kuva koko loppusijoituspaikan ominaisuuksista ja prosesseista Kallion soveltuvuus ja pitkäaikaisturvallisuus kalliotilojen tuottamisessa Vuoden 2018 aikana kerättiin tietoa uusista maanalaisista tiloista ja kairarei istä loppusijoituskallion mallinnuksen ja kallion soveltuvuusluokittelun tarpeisiin. Keskustunnelin 5 alkuosaan kairattiin pilottireikä (ONK-CTPH5.1) heinä-elokuussa. Kairaus viivästyi alun perin suunnitellusta, koska rakenteiden OL-BFZ045 ja OL-BFZ300 lävistysten alueella tarvittiin ennakoitua enemmän esiinjektointia. Keskustunnelin pilottireiässä tehtiin suunnitellusti geotieteelliset tutkimukset ja mittaukset ja niiden pohjalta ns. yksireikätulkinta, joka valmistui syyskuussa. Reiästä saatu tutkimusaineisto saatiin kokonaisuudessaan käyttöön marraskuussa. Geologiset tunnelikartoitukset etenivät muun muassa ajoneuvoyhteyksissä 1, 5, 9, 11, 15, ja 17, kapselikuilussa sekä yhteistoimintakoealueella (kuva 10). Systemaattiset kartoitukset painottuivat puhdistettuihin lattiapintoihin. Vuoden 2018 lopulla aloitettiin tulevien pilottikairausten suunnittelua keskustunnelin 6 ja yhteistoimintakokeen (YTK) koeloppusijoitustunnelin osalta. Vuonna 2017 julkaistua pienen mittakaavan geologista mallia (v. 12) alettiin päivittää uusien aineistojen perusteella. Kesällä valmistui uusi geologinen rakennemalli OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 39

40 Kuva 11. Signhild-mallista tehty leikkaus. Kuvassa näkyvät mallissa olevat siirros-vyöhykkeet (BFZ) ja laajat raot (LF) sekä kalliotilat keskeisellä alueella. Signhild (kuva 11). Tärkeimpinä uusina aineistoina huomioitiin YTK:n keskustunnelista, ajoneuvoyhteystunneleista AJYH5 ja AJYH15, sekä kapselin vastaanottoasematilasta kerätyt kartoitustiedot. Malli päivitettiin uudelleen lokamarraskuussa keskustunnelin 5 pilotin ja uusien tunneliaineistojen (AJYH17, 15, 9, 5) perusteella. Uusien aineistojen lisäksi päivityksessä tarkasteltiin joidenkin siirrosvyöhykkeiden jatkumista tiettyihin syväkairareikiin ja määritettiin niistä uusia rakennelävistyksiä. Muutamat paikkamallin rakenteet päivittyivät, joitakin yhdistettiin ja joitakin mallinnettiin lisää. Vuoden 2018 aikana saatettiin geologisen mallinnuksen osalta ns. paikkamalli ja pienen mittakaavan malli yhdeksi yhtenäiseksi malliksi. Vuoden 2018 aikana tehtiin soveltuvuusluokitteluja YTK-alueelle ja pohjoisen loppusijoituspaneelin alueelle. YTK:n kolmas soveltuvuusluokittelu tehtiin kesäkuussa. Samalla voitiin jatkaa eri vaiheiden luokittelujen vertailua ja RSC:n ennustetoteumavertailua. Pohjoisen loppusijoituspaneelin alueelle tehtiin soveltuvuusluokittelu, kun keskustunnelin 5 aineistot saatiin syksyllä käyttöön. Luokittelussa arvioitiin keskustunnelin 5 ja ensimmäisten loppusijoitustunnelien lähtöjen soveltuvuutta pilottireiän kattamalta alueelta tunnelin soveltuvuuden varmentamiseksi ennen louhinnan aloitusta. Samalla määritettiin geokemiallisista syistä tarkemmin tiivistettävät rakennelävistykset vuotovesien hallinnan suosituksen mukaisesti. Lisäksi käsiteltiin keskustunnelin 6 alkuosan soveltuvuutta tunnelin louhinnan aloittamiseksi. Tarkemmin tiivistettäviin rakennelävistyksiin esitettiin tehtäväksi systemaattinen injektointi. Kallion soveltuvuusluokittelun ohjeistusta uusittiin vuoden 2018 aikana itse luokittelun mutta myös luokittelua varten tehtävän tutkimuksen kuten pilottireikien geologisen kartoituksen osalta. Kairausten pitkäaikaisturvallisuusohjeistus päivitettiin vuoden 2018 aikana. Päivityksen yhteydessä pitkäaikaisturvallisuusohjeistusta tarkennettiin, mm. - lisättiin merkinnät natriumfluoreseiinillä merkatun veden käytöstä kairausten ja porausten yhteydessä, sekä - lujitussuunnitelmien perusteella tehtyjen yli 5 m päähän tunnelista ulottuvien kalliopulttireikien poislukeminen pitkäaikaisturvallisuustarkastelusta. Kairausten pitkäaikaisturvallisuusasiat olivat mukana syksyllä pidetyssä sisäisessä pitkäaikaisturvallisuuskoulutuksessa. Vuonna 2018 kairattiin loppusijoitustilojen tutkimuksia ja rakentamista varten 31 reikää, joiden yhteenlaskettu pituus on metriä. Keskustunneli 5 alkuosan 180 metriä pitkän pilotin ONK-CTPH5.1 kairauksen lisäksi kairattiin injektointireikiä ja injektoinnin kontrollireikiä kapselikuilun tiivistystöitä varten, kaksi laitetestireikä, kolme lämpötilan seurantareikää, kolme pohjavesiasemaa, sekä yksi mikroseisminen asema. Kapselikuilun tiivistykseen kairatut reiät olivat halkaisijaltaan 76 mm ja tutkimus- ja testireiät mm. Määrällisesti eniten kairauksia tehtiin kapselikuilun tiivistystöissä. Vuonna 2018 jatkettiin tasovälin tiivistystöitä ja tasolle kairattiin yhteensä 23 injektointi- ja kontrollireikää ja yhteensä reikämetriä, minkä jälkeen 40 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

41 alue siirtyi nousuporaukseen. Vuoden 2018 aika porattiin kapselikuilun kaikkien tasojen nousuporauksen pilottireiät ja tasovälit 0-90, sekä avarrettiin nousuporaamalla kuiluksi. Viimeisen tasovälin avarrus jatkui seuraavalle vuodelle. Tutkimustilan 3 alussa ollutta sementoitua alakätistä reikää yritettiin avata tammikuussa sen yläpuolella olevan tutkimustilan suuntaisen yläkätisen testireiän pariksi. Terä ei kuitenkaan pysynyt vanhassa reiässä reiän alun suojaputkiavarruksen vuoksi ja lopuksi päätettiin tehdä siitä uusi 30,5 m reikä. Testireikiä oli tarkoitus käyttää loppusijoitustunnelipilottien mittauksien tutkimuslaitteistojen kokeiluun. Painetesteissä havaittiin yläkätisen reiän vuotavan tunneliin eikä testejä ollut mahdollista tehdä. Siksi kesäkuussa kairattiin tutkimustilan peräseinään toinen, 50,4 m pitkä yläkätinen testireikä, jossa testit oli mahdollista suorittaa. Vuoden aikana kairattiin kaksi pohjavesiasemaa, toinen tehtiin tasolle -90 OL-BFZ19-rakenteen seurantaa varten (30 m) ja toinen tasolle -290 OL-BFZ20A-rakenteen seurantaan (24 m). Lisäksi porattiin kuusimetrinen reikä YTKkeskustunneliin OL-BFZ300-rakenteeseen. Poratun reiän tarkoituksena oli testata vaihtoehtoista menetelmää pohjavesiaseman kairaukselle ja onnistuneen porauksen jälkeen reikä jäi OL-BFZ300-rakenteen hydrogeokemialliseen seurantaan. Mikroseisminen asema kairattiin tasolle 290 poistoilmakuiluperään ja se on 10-metrinen pystyreikä. Reikä ja siihen asennettavat laitteistot tulevat osaksi loppusijoituslaitoksen mikroseismistä verkostoa. Demostraatiotunneliin 2 kairattiin kolme lämpötilan seurantareikää täyden mittakaavan järjestelmäkoetta (FISST) varten. Rei istä kaksi kairattiin lattiaan ja yksi seinään ja kaikki ovat noin yhdeksän metriä pitkiä. FISST-kokeen seurantaa varten yritettiin myös avata sementoitu 38 metrin loppuosuus demonstraatiotunnelin 1 pilottireiästä ONK-PH17. Avaus keskeytettiin 12 metrin jälkeen, kun avausterä oli tekemässä uutta haaraa. Vuonna 2018 oli paljon maanalaista rakentamista, mikä edellytti aktiivista vuotovesien hallinnan seurantaa ja kehittämistä. Useiden ajoneuvoyhteystunnelien samanaikaisen louhimisen lisäksi vuoden 2018 alussa aloitettiin kapselikuilun pilottireiän poraaminen ja myöhemmin reiän avarrus tasoväleittäin nousuporaamalla täysimittaiseksi kuiluksi. Vuodenvaihteessa oltiin kapselikuilun osalta tilanteessa, jossa ainoastaan alin taso m oli nousuporauksen osalta kesken. Kapselikuilun ylimmältä tasolta 0-90 m havaittiin avarruksen jälkeen runsas vuoto esi-injektoinnista huolimatta ja työt vuodon jälki-injektoimiseksi aloitettiin vuoden 2018 lopussa. Vuotovesien hallinnassa käytettäviin raja-arvoihin tehtiin uusia mallinnustarkasteluja, joiden myötä esi-injektoinnin raja-arvoa päivitettiin keskustunneleiden osalta. Samalla kehitettiin esi-injektointia ohjaava systemaattisen injektoinnin menettely, jossa ei huomioida niinkään vuotomäärää vaan rakennetta, josta vuoto tulee. Näin hydrogeokemiallisesti haastavia kohteita voidaan saada paremmin hallittua ja estää epäedullisten hydrogeologisten kehityskulkujen kiihtyminen. Systemaattinen injektointimenettely kuvattiin ja suunniteltiin vuoden 2018 lopulla ja ensimmäisen kerran sitä päästään soveltamaan ONKALOn kokonaisvuotomäärä oli keskimäärin noin 32 l/min, mikä on muutaman litran enemmän kuin edellisvuotena. Mittaustuloksiin aiheuttivat epävarmuuksia aktiiviset rakennustoimet kuten kapselikuilun tasovälien rakennus- ja nousuporaustyöt, henkilökuilun lujitustyöt sekä tuloilmakuilun alimman tason rakennustyöt, jotka aiheuttivat häiriöitä tai paikoin estivät mittausten tekemisen. Vuonna 2018 perustettiin LOUHI-ryhmä, jonka yhtenä tarkoituksena on valvoa ja kehittää kallion louhintavauriovyöhykkeen (EDZ, excavation damaged zone) hallinnan ja mittaamisen ohjeistuksia ja menetelmiä. Ryhmä myös käsittelee kaikki EDZ:aan liittyvät poikkeamat. EDZ:n mittaustuloksia, ohjeiden päivitystarpeita ja muita EDZ:aan liittyvää käsitellään noin kuukausittain LOUHI-kokouksissa. Kun tarkastellaan vuonna 2018 mitattuja maatutkausalueita, ei raja-arvojen ylityksiä havaita juuri lainkaan. Monin paikoin louhinta on erittäin onnistunutta myös silmämääräisesti arvioiden, mikä voidaan havaita tasaisina profiileina ja siitä, että panostusreikien puolikkaat ovat näkyvissä. Vuoden 2018 aikana ONKALOssa ei toteutettu varsinaisia EDZ-tutkimuksia. Suoritettuja louhinnan laadunhallintamittauksia käytettiin laadunhallintatyön lisäksi koko maatutkauksen kehittämiseen. Tehdyt työt olivat laskennan kehitystä tukevia ja niihin saatiin louhintaurakoitsijalta kohteiden louhinta- ja tärinämittaustietoja. Vuoden 2018 aikana toteutettiin EDZ-laadunhallintamittausten laskentaohjelmiston sekä tietokannan työt tuotantomittausten aloitusta silmälläpitäen. Vierasaineiden hallinnan hallinnollinen osuus integroitiin 2016 keväällä yhteen TVO-konsernin turvallisuusluokiteltujen tarveaineiden (TLT-aineiden) hallintamenettelyn kanssa. Posivan oma TLT-aineryhmä aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa ja sen tuella luvitusta ja seurantaa jatkettiin vuoden aikana Loppusijoituspaikan karakterisointi Loppusijoituspaikan kallion karakterisointityötä tehdään pääosin paikankuvausprojektien puitteissa. Pintaympäristön osalta paikankuvaustyö keskittyi vuonna 2018 aineiston käsittelyyn ja raportointeihin. Vuoden aikana edistettiin ekosysteemiraportteja, jotka keräävät ja tiivistävät aiempien vuosien pintaympäristötutkimukset ekosysteemeittäin omiin raportteihinsa. Geologian osalta vuoden aikana tuotettiin mm. hydrotermistä muuttumista käsittelevä raportti (POSIVA ) ja työstettiin geologian paikankuvauksen päivitystä. Geologisessa mallinnuksessa siirryttiin käyttämään uutta mallinnusohjelmaa. Samalla pienen mittakaavan mallista ryhdyttiin käyttämään nimitystä geologinen rakennemalli ja se OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 41

42 laajennettiin päivitysten yhteydessä kattamaan paneeleiden 5 ja 6 luoteisosa. Geologian paikankuvauksen osalta tehtiin yhteenvetotyötä liittyen duktiilin deformaation rakennetulkintaan sekä yhtenäistettiin rakennemallinnuksen osalta pienen mittakaavan mallinnusta ja koko loppusijoituspaikan mallinnusta. Kalliomekaniikan paikankuvaus -projekti tuotti Olkiluodon paikankuvausraporttiin vuoden loppuun mennessä tekstiosuudet, jotka julkaistiin osana projektin tuottamia taustaraportteja. Taustaraporteista tärkeimpiä olivat POSEkokeen yhteenvetoraportti sekä Olkiluodon jännitystilamittausten tarkentavat tulokset. Seismologiaprojektin osalta vuoden aikana todettiin tarve arvioida uudelleen projektin sisältöä, jotta seismologiaan liittyvät jatkotyöt saadaan suunnattua oikein ja niin, että ne vastaavat myös STUKin rakentamisluvan yhteydessä saatuihin vaatimuksiin. Tarkempi suunnitelma projektin jatkon sekä Olkiluodon seismologisten paikankuvaustutkimusten osalta tehdään vuoden 2019 alussa, kun tarvittavien tutkimusten laajuus määritellään tarkemmin vastamaan eri sidosryhmien tarpeita. Lisäksi vuoden 2018 aikana tuotettiin ilmastomallinnusskenaarioihin nojautuvien tulevaisuuden jäätiköitymisten aiheuttamien maankuoren jännitystilamallien tulokset, jotka raportoidaan Hydrogeologinen paikankuvaus -projektiin liittyvien kenttätöiden osalta vuoden 2018 tehtävät keskittyivät mittausraporttien viimeistelyyn ja mittausaineistojen laadunhallintaan. Vuoden aikana viimeisteltiin useita aineiston käsittelyyn liittyviä raportteja, joiden tavoitteena oli mm. selvittää tunnelien rakentamisesta ja muusta tutkimustoiminnasta johtuvia painevastehavaintoja sekä selvittää Olkiluodon itäisen alueen hydrogeologisia olosuhteita. Olkiluodon hydrogeologiaa monipuolisesti käsitteleville yhteenvetoraporteille (ns. taustaraportit, 5 kpl) tehtiin ulkoista arviointia. Näistä vuoden 2018 aikana valmistui ONKA- LOsta mitattujen vedenjohtokykyarvojen edustavuusarviointiraportti (POSIVA ). Yhteenvetoraportit toimivat projektin tulokset koostavan raportin, Hydrogeology of Olkiluoto -raportin, lähtöaineistoina. Hydrogeology of Olkiluoto -raportin laadinta on ollut käynnissä vuoden 2018 aikana ja sen on määrä valmistua vuoden 2019 lopussa. Hydrogeokemiallisessa paikankuvaustyössä on arvioitu pohjavesinäyteaineiston edustavuus ja jatkettu evaluoinnin sekä tulosten raportointia, viimeistelty paleohydrogeokemialliseen malliin liittyviä kallion diffusiviteettia ja huokoisuutta koskevia kokeellisia raportteja, laadittu mikrobiologian ja geokemian integroitua mallia koskevaa raporttia sekä viimeistelty suotautumiskokeen (INEX2) dipolimerkkiainekokeen mallinnusraporttia, joka käsittelee liuenneen hapen kulutusta rakokulkeutumisen yhteydessä. Olkiluodon kallion pidättymisominaisuuksien koeohjelmassa (REPRO-projekti) raportoitiin Posivan työraportteina in situ -matriisidiffuusiokokeet WPDE 1 ja WPDE 2. In situ -kokeita tukevat laboratoriokokeet saatiin päätökseen, läpidiffuusiokokeen osalta tehtiin laitteistokorjauksia ja seurantaa jatkettiin sekä toteutettiin ja aloitettiin REPROn loppuraportin kirjoittaminen. Kallion rakoverkkomallinnus (DFN) -projektiin liittyen valmistui vuoden aikana koko paikan kattava rakoverkkomalli (ODFN3), joka yhdistää kallion rakoilua kuvaavat sekä geologian että hydrogeologian ominaisuudet. Mallin tekninen kuvaus raportoitiin työraporttina ja malli toimitettiin loppukäyttäjille (mm. Hydrogeologinen ja hydrogeokemiallinen evoluutiomallinnus -projekti). Syksyllä 2018 aloitettiin ennustetoteumatehtävät, joilla osoitetaan DFN-mallinnustavan luotettavuus (validointi). Lisäksi vuoden aikana julkaistiin projektiin liittyen useita raportteja, kuten DFN-mallinnustavan metodologian kuvaava raportti, pienen mittakaavan DFN-mallin raportti sekä Posiva-SKByhteistyönä toteutettu mallin ehdollistamismenetelmää kuvaava raportti. Hydrogeologinen ja hydrogeokemiallinen evoluutiomallinnus (HHEM) -projekti tuottaa Olkiluodon kalliopohjaveden hydrogeokemian menneen kehityksen kuvauksen alkaen ajanhetkestä vuotta sitten ja päättyen ajanhetkeen ennen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen rakentamisen aloittamista. Mallin lähtötietojen määrittäminen ja mallin rakentaminen (parametrisointi) oli käynnissä vuonna Mallin on määrä valmistua alkuvuonna 2019, minkä jälkeen siirrytään avoimien tunneliolosuhteiden ja tulevaisuuden pohjavesiolosuhteiden kehityksen mallintamiseen. Merireikäprojektiin liittyen loppusijoituspaikan ominaisuuksia selvitettiin jatkamalla vesinäytteenottoja sekä tulppaamalla reikä seurantavaihetta varten. Seurantavaiheen aikana pyritään selvittämään, esiintyykö Olkiluodossa mahdollista suolaisen pohjaveden hidasta kumpuamista, joka omalta osaltaan voisi ylläpitää rakoveden suolaisuutta. Projektin tavoitteena on tuottaa lähtötietoja mm. HHEMprojektille selvittämällä meren alle menevän kairareiän avulla pohjavesiolosuhteita Olkiluodon saaren vaikutusalueen ulkopuolella. Loppuvuonna 2018 päätettiin toteuttaa myös Olkiluodon sähköisen mallin päivitys, jota tarvitaan SAMPO-mallinnuksen taustatiedoksi. Vuosittain toteutettavilla SAMPOmittauksilla havainnoidaan kallioperän sähkönjohtavuudessa tapahtuvia muutoksia, joiden avulla saadaan tietoa ja pohjaveden suolaisuuden muutoksista. Vuoden 2018 aikana toteutettiin paikkaan liittyvien lähtötietojen tarkastusta ja tietokantojen päivitystä lähinnä kairareikäaineistoista määritettyjen rakosyvyyksien ja -suuntien sekä vedenjohtokykyarvojen osalta, työ jatkuu vuonna Olkiluodon paikankuvausraporttia (Olkiluoto Site Description) työstettiin vuoden aikana Olkiluoto Modelling Task Force (OMTF) -kokouksissa. Paikankuvausraportille valittiin editori, suunniteltiin sisältöä ja viimeisteltiin raportin sisällysluettelo. Lisäksi tuotettiin tekstiä Turvallisuusperustelun alkutila (Initial State) -raporttia varten. Paikankuvausraportin on määrä valmistua ulkoiseen arviointiin vuoden 2019 lopussa. 42 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

43 Kuva 12. Mikroseismisen asemaverkon paikantamat ONKALO-alueen louhintaräjäytykset seismisinä havaintoja vuonna 2018 (ylempi kuva ylhäältä, alempi kuva etelästä). Louhintoja tehtiin maanpäällä kytkinkentän työmaalla, kapselointilaitoksen pohjan työmaalla ja ympärille tulevan aidan työmaalla. ONKALOssa louhinnat etenivät monissa ajoneuvoyhteyksissä, kapselikuilussa (nousuporauksen pohjalaatan räjäytys) ja kapseleiden vastaanottoasemalla. Räjäytyspaikkoja kuvaavat pallot on väritetty ajankohdan mukaan siten, että sininen edustaa alkuvuotta ja punainen loppuvuotta. ONKALOn tunnelit on esitetty keltaisella. Ruudun koko on 100 m (Kuvat: Marianne Malm, ÅF-Consult Oy). OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 43

44 5.3 Monitorointiohjelma ONKALOn ja loppusijoituslaitoksen rakentamisen aiheuttamia muutoksia seurataan tätä varten perustetun Olkiluodon monitorointiohjelman (OMO) avulla. Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa loppusijoituspaikan tilasta ja Posivan toiminnan ympäristövaikutuksista Olkiluodossa. Yksi ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on varmistaa, että sijoituspaikan kallioperän olosuhteet pysyvät pitkäaikaisturvallisuusperustelun asettamien reunaehtojen puitteissa. Ohjelmaan kuuluu kalliomekaaninen, hydrologinen, hydrogeokemiallinen sekä pintaympäristön monitorointi. Lisäksi ohjelman piiriin kuuluu vielä kehitysasteella oleva teknisten vapautumisesteiden käyttäytymisen monitorointi, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa teknisten vapautumisesteiden käyttäytymisestä pitkällä aikavälillä. Monitorointitutkimuksista julkaistaan vuosittain tutkimusalakohtaiset tulosraportit Posivan työraporttisarjassa. Teknisten vapautumisesteiden monitorointi on vielä kehitysasteella, joten siihen liittyvät kehitys- ja tutkimustulokset raportoidaan muun teknisten vapautumisesteisiin liittyvän raportoinnin yhteydessä. Vuonna 2018 monitorointitutkimukset etenivät pääsääntöisesti Olkiluodon monitorointiohjelmassa ja YJH ohjelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti. Työtä monitoroinnin ohjeiden ja menettelyiden kehittämiseksi jatkettiin. Lisäksi vuoden 2017 aikana valmisteltu monitoroinnin toimenpiderajojen päivitys astui voimaan vuoden 2018 alusta. Toimenpiderajojen päivityksessä monitorointiohjelman toimenpiderajat kytkettiin aiempaa vahvemmin sellaisiin parametreihin ja prosesseihin, joihin kohdistuu erilaisia sisäisiä tai ulkoisia vaatimuksia. Toimenpiderajat päivitettiin vastaamaan paremmin rakentamis- ja käyttövaiheen tarpeisiin. Päivityksen yhteydessä joillekin parametreille asetettiin uusia toimenpiderajoja ja joiltain niitä poistettiin. Osalla parametreista raja-arvot kiristyivät ja osalla väljentyivät. Kansainvälisen yhteistyön osalta Posiva osallistui vuonna 2018 IAEA:n monitorointityöryhmän työhön sekä EU-rahoitteiseen Modern2020-projektiin Kalliomekaaninen monitorointi Kalliomekaaninen monitorointi jatkui edellisten vuosien tapaan. Mikroseismisen monitoroinnin aineiston analysointi ja havaintojen seuranta on jatkuvaa. Vuonna 2017 havaittu poikkeuksellinen mikroseisminen aktivisuus ei jatkunut vuonna 2018 ONKALO-alueella (kuva 12). Mikromaanjäristyksiä havaittiin selvästi vähemmän kuin vuonna Suurin osa havainnoista liittyi meneillään oleviin louhintoihin. Vuonna 2016 asennettu asema syvyydelle 428 m on kasvattanut asemaverkon havaintokykyä. Vuoden 2018 alussa voimaan astuneen toimenpiderajojen päivityksen yhteydessä myös kalliomekaniikan toimenpiderajat päivitettiin vastaamaan paremmin rakentamis- ja käyttövaiheen tarpeita. GPS-mittaukset Olkiluodossa ja lähialueella jatkuivat edellisten vuosien tavoin, suurimmaksi osaksi jatkuvasti. Tarkkavaaitusmittaukset suoritettiin koko vaaitusverkon alueella kattaen ONKALO- ja VLJ-luola-alueet. Siirtymämittauksia suoritetaan jatkuvasti eikä vuonna 2018 mitattu poikkeuksellista liikehdintää tunneleissa. ONKA- LOon on asennettu viisi ekstensometriryhmää sekä kaksi pintaekstensometriryhmää (siirrosvyöhykkeiden BFZ020 ja BFZ100 ympärillä), joista ensimmäiset ekstensometrit ovat tuottaneet tuloksia vuodesta 2011 lähtien. Ekstensometreillä seurataan ehjän kallion muodonmuutoksia kairareiän sisältä tai siirrosvyöhykkeen mahdollisia siirtymiä. Hyvin pieniä muodonmuutoksia (millimetrin osia) on havaittu louhittujen tilojen läheisyydessä, muualla muodonmuutoksia ei ole havaittu. Kalliomekaniikan monitorointiin kuuluu myös visuaaliset havainnot, joita ONKALOssa työskentelevät henkilöt tekevät jännitystilan aiheuttamasta kiven naksumisesta, hilseilystä tai komuilusta. Vuoden 2018 louhintojen myötä visuaalisia havaintoja tehtiin 8 kappaletta, eli havaintojen määrä on laskenut vuotta 2016 edeltävälle tasolle (2015: 2 kappaletta, 2016: 18 kpl, 2017: 26 kpl). Suurin osa havainnoista sijoittuu vuoden aikana louhittuihin tiloihin. Havaintojen määrän lasku johtuu todennäköisesti louhintojen aktiivisuuden laskusta Hydrologian ja hydrogeologian monitorointi Hydrologinen monitorointi toteutettiin vuonna 2018 pääpiirteissään saman ohjelman mukaisesti kuin vuonna Pohjaveden pinnankorkeutta havainnoitiin sekä matalissa pohjavesiputkissa ja kairarei issä että avoimissa syvissä kairarei issä manuaalisesti kerran kuukaudessa. Muutamia pinnankorkeuden referenssireikiä sekä suotautumiskoealueella sijaitsevia matalia reikiä on myös seurattu automaattisten pinnankorkeusantureiden avulla. Painekorkeuden seuranta tapahtui monitulpattujen syvien kairareikien automaattisen paineseurantaverkoston (GWMS) avulla. Lisäksi monitoroitiin avoimien reikien virtausolosuhteita ja pohjaveden suolaisuutta (EC) virtauseromittauksin sekä vedenjohtavuutta matalissa kairarei issä ja pohjavesiputkissa (SLUG-mittaukset). Poikkivirtausmittauksia tehtiin monitorointiohjelman puitteissa vuonna 2018 viidessä kairareiässä, OL-KR31, -33, -35, -36 ja -42. Monitorointi maanalaisissa tiloissa jatkui kerran kuukaudessa tehdyillä kokonaisvuotovesimittauksilla. Mittaukset tehtiin mittapadoilta, joita vuoden lopussa oli käytössä 12 kappaletta. Erikseen mitattiin myös kuilujen vuotovesiä kuiluosuuksien alapäässä sijaitsevien keräysurien avulla. ONKALOn kokonaisvuotovesimäärä on vuoden 2018 aikana ollut keskimäärin noin 25,9 l/min 44 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

45 Kuva 13. ONKALOn vuotovesiennuste ja päivitetyt mittaustulokset asti. (vuotovesiennuste ja -mittaustulokset asti on esitetty kuvassa 13). Vuoden 2018 aikana tehtiin kerran silmämääräinen vuotovesikartoitus koko tunnelin pituudelta vuotavien rakojen ja vyöhykkeiden paikallistamiseksi ja vuotokohtien mahdollisten muutosten seuraamiseksi. Jatkuvaa paineseurantaa tehtiin ONKALOssa rei issä ONK-KR13, -14 ja -16, ONK-PH17, ONK-PH21 22 sekä ONK-PVA11. Vuoden aikana koottiin suunnitellusti neljännesvuosimuistioita, joissa käsiteltiin pinnan- ja painekorkeuksien tuloksia sekä analysoitiin muiden kenttätapahtumien ja ONKALOn rakentamisen aiheuttamia lyhytaikaisia vaikutuksia painekorkeuksiin. Vuoden 2018 tulokset tullaan raportoimaan yhteenvetoraporttina vuoden 2019 aikana. Vuoden 2018 alussa voimaan astuneen toimenpiderajojen päivityksen yhteydessä ei tehty muutoksia hydrologian ja hydrogeologian toimenpiderajoihin Hydrogeokemian monitorointi Olkiluodon hydrogeokemian monitorointiohjelma toteutui vuonna 2018 pääpiirteittäin tehtyjen näytteenottosuunnitelmien mukaisesti. Tutkimusten pääpainona oli seurata suolaisuusmuutoksia ja sulfaatin pelkistymiseen liittyviä ilmiöitä. Tutkimukset keskittyivät yhä enemmän ONKALOn monitorointikohteisiin. Matalista pohjavesistä tehtiin vuosittaiset mittauskampanjat pohjavesiputkista ja kalliorei istä keväällä ja syksyllä. Olkiluodon alueen pohjavedessä on havaittu kohonneita sulfidipitoisuuksia monitorointinäytteenotoissa. Korkeat sulfidipitoisuudet liittyvät kohtiin, joissa sulfaattipitoinen vesi on sekoittunut syvemmällä olevaan suolaiseen (kokonaissuolaisuus yli 10 mg/l) pohjaveteen. Rakovyöhykkeessä HZ20 (A+B) tapahtunut selkeä pohjaveden laimentuminen on edelleen jatkunut. Tähän rakenteeseen liittyvät ONKALOn pohjavesinäytepisteet (vuotavat raot seinissä ja katossa) on otettu tarkempaan monitorointiin ja vuonna kairattiin uusi pohjavesiasema ko. rakenteeseen. Myös rakenteen lävistäviä syviä kairareikiä on monitoroitu. ONKALOn suolaisuuskehityksen mallintamisessa, jonka pääpaino on 2018 ollut sulfaatin (SO4) leviämisessä, on hyödynnetty monitorointituloksia. Alun perin konseptuaalinen malli sisälsi vain HZ20- ja HZ19-vyöhykkeet, mutta malliin on myöhemmin lisätty BFZ-rakenteita. Mallilla tarkastellaan suolaisuus- ja SO4-kehitystä loppusijoituksen elinkaaren yli. ONKALOssa pohjavesinäytteitä on otettu ohjelman mukaisesti ensisijaisesti pohjavesiasemista, joita ONKALOssa on 13. Pohjavesiasemat 12 ja 13 kairattiin vuoden 2018 aikana ja ensimmäiset näytteenotot niistä tehtiin vuoden lopulla. ONKALOn näytepisteistä tehtiin pohjavesikemial- OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 45

46 lisia, mikrobiologisia sekä kaasunäytteenottoja ja tulokset ovat vastanneet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pohjaveden luonnollista tilaa. Lisäksi muutamassa ONKA- LOn ajotunnelin kourussa on aloitettu typpiyhdisteiden seuranta sen selvittämiseksi, tulevatko kohonneet pitoisuudet maanpintayhteyksistä vai louheenajosta johtuvasta kontaminaatiosta. Syksyllä 2018 toteutettiin myös vuotuinen SAMPOmonitorointimittaus suolaisen pohjaveden liikkeiden selvittämiseksi. Tulokset raportoidaan vuoden 2019 aikana Pintaympäristön monitorointi Pintaympäristön monitorointi toteutui vuonna 2018 pääpiirteittäin suunnitellun ohjelman mukaisesti. Vuodesta 2017 eteenpäin pintaympäristön monitorointiohjelma on keskittynyt erityisesti Posivan toiminnan ympäristövaikutusten seurantaan. Vuonna 2018 pintavesien näytteenottoohjelma, melumittaukset, sadannan ja sääolosuhteiden jatkuvaluonteinen seuranta, routa- ja lumimittaukset sekä porakaivojen näytteenotot jatkuivat. Merenpinnan korkeuden tiedot rekisteröitiin Rauman havaintoasemalta. Lisäksi pintavalunnan seurantaa jatkettiin ojiin sijoitettujen jatkuvatoimisten mittapatojen avulla valunnan määrän ja veden laadun automaattimittausten osalta. Jatkuvatoimisesti seurattavia parametreja ovat olleet mm. ojavesien ph, lämpötila, sähkönjohtavuus, virtaama ja pinnan korkeus. Saadut tutkimustulokset raportoidaan pintaympäristön monitoroinnin vuosittaisraporteissa. Pintaympäristön osalta rajoja asetettiin vuoden 2018 toimenpiderajojen päivityksen yhteydessä uusille monitorointikohteille ja parametreille. Päivitettyjen toimenpiderajojen avulla voidaan seurata tarkemmin Posivan toiminnan ympäristövaikutuksia. Vuonna 2018 pintaympäristön osalta toimenpiderajat ylittyivät 14 kertaa. Ylitykset liittyivät ruiskubetonointien seurauksena hetkellisesti kohonneeseen maanalaisten tilojen poistovesien ph-arvoon sekä selkeytysaltaiden viallisen toiminnan seurauksena liian korkeaksi kohonneeseen poistoveden kiintoainespitoisuuteen. ON- KALO-alueen läheisissä ojavesissä, matalissa pohjavesissä sekä louheen läjitysalueelta tulevissa valumavesissä havaittiin yhä kohonneita sulfaattipitoisuuksia. Pohja- ja pintavesissä esiintyvän sulfaatin alkuperästä on vuonna 2015 käynnistetty selvitys, jonka perusteella murskeen ja veden välinen vuorovaikutus hapettavissa olosuhteissa on ilmeinen syy pinnallisissa pohjavesissä havaittuihin kohonneisiin sulfaattipitoisuuksiin. Nitraattipitoisuudet selkeytysaltaassa ja ONKALO-poistovesiojassa lähtivät laskuun vuoden 2018 aikana. ONKALO-alueen eteläpuolella sijaitsevien vanhojen metsien suojelualueen sekä Natura2000- luonnonsuojelualueiden ympäristön tilassa ei havaittu muutoksia. Posivan toiminnalla ei ole havaittu olleen haitallisia ympäristövaikutuksia. Jatkuvaluonteista maankäytön muutosten seurantaa Olkiluodossa jatkettiin osana pintaympäristön monitoroinnin vuosiraportointia. Vuonna 2018 Olkiluodon alueen uusimmalle (vuosilta 2015 ja 2017) ilmakuva-aineistolle tehtiin tulkinta, jonka tuloksia verrataan aikaisempien vuosien vastaaviin ilmakuvatulkintoihin ja näin voidaan havaita vuosien varrella tapahtuvia muutoksia rakennetun ja luonnontilaisen alueen suhteissa. Lisäksi Posiva seuraa TVO:n ja muiden tahojen alueella tekemiä ympäristötutkimuksia kuten melumittauksia ja hyödyntää niiden tuloksia mahdollisuuksien mukaan Teknisten vapautumisesteiden monitorointi Teknisten vapautumisesteiden monitoroinnin osalta kehitystöitä on jatkettu vuonna 2018 sekä osana Posivan omia T&K-töitä, että EU-rahoitteista Modern2020-projektia. EBS-monitorointiin liittyvää T&K-työtä on tehty myös liittyen Posivan täyden mittakaavan asennuskokeeseen (FISST). EBS-monitoroinnin T&K-työt tähtäävät käyttölupahakemuksen yhteydessä toimitettavaan käyttövaiheen monitorointiohjelmaan, jossa tullaan esittämään myös teknisten vapautumisesteiden monitoroinnin menettelyt. 46 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

47 5.4 TURVA-2020-turvallisuusperustelu ja sitä tukeva tutkimus Teknisten vapautumisesteiden (ja käytetyn ydinpolttoaineen) mahdolliset alkutilat mukaan lukien poikkeamat suunnitellusta alkutilasta arvioidaan ja esitetään Initial State -raportissa käyttäen lähtökohtana vika- ja vaikutusanalyysin (FMEA) tuloksia, jotka raportoitiin vuoden 2018 aikana (POSIVA ). Kapselin vikatilat on määritetty vuoden 2018 aikana. Turvallisuusperustelussa käytettävä loppusijoitustilojen suunnitelma päivitettiin puskurin ja täytön osalta vuoden 2018 aikana, minkä vuoksi vikatilaanalyysia päivitetään muuttuneen designin osalta. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus esitetään turvallisuusperusteluna (Safety Case), jolla kansainvälisesti omaksutun määritelmän mukaisesti tarkoitetaan kaikkea sitä teknis-tieteellistä aineistoa, analyysejä, havaintoja, kokeita, testejä ja muita todisteita, joilla perustellaan loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus ja turvallisuudesta tehtyjen arvioiden luotettavuus. Käyttölupahakemuksessa turvallisuusperustelu esitetään raporttisalkkuna, jonka raportit julkaistaan viimeistään käyttölupahakemuksen jättämisen yhteydessä. Suunnitelmassa otetaan huomioon YVL-ohjeet, ydinenergialaki ja -asetus sekä STUKin esittämät vaatimukset. Turvallisuusperustelun metodologia sekä turvallisuusperustelun raporttien sisältö esitettiin vuonna 2017 julkaistussa turvallisuusperustelun suunnitelmassa (Safety Case Plan for the Operating License Application, POSIVA ). Turvallisuusperustelun suunnitelman epävarmuudet käsitellään vuoden 2018 lopulla valmistuneessa raportissa Suunnitelma epävarmuuksien arviointiin (POSIVA , Plan for Uncertainties Assessment). TURVA-2020-raporttikokonaisuuden pääraporttien laatiminen eteni vuonna 2018 seuraavassa kuvatun mukaisesti. Design Basis (DB; vapautumisesteiden turvallisuustoimintojen ja toimintakykytavoitteiden ja suunnitteluvaatimusten päivittäminen ja perustelu sekä turvallisuuskonsepti) Vapautumisesteiden turvallisuustoimintojen (safety functions) ja pitkäaikaisturvallisuuden kannalta olennaisten toimintakykytavoitteiden (performance targets) ja niiden perustelu ja yhteydet varmistettiin. Raportin ensimmäinen versio lähetettiin STUKille tiedoksi. STUK tulee vuoden 2019 aikana antamaan raportista kommentteja, joiden perusteella raportti tullaan päivittämään. Lopullinen raportti valmistuu käyttölupahakemuksen jättämisen yhteydessä. Initial State (IS; alkutila) LILW Repository Assessment (LILW-RA; mm. laitosjätteen loppusijoitustilan toimintakyvyn arviointi sekä laitosjätetilan sulkemishetken alkutilan kuvaus ja loppusijoitustilan kehityskulkujen määrittely) Vuonna 2018 raportti luonnosteltiin alkutilan kuvaamiseen asti pohjautuen Design Basis -raporttia varten tuotettuihin aineistoihin. LILW-RA-raporttia päätettiin jatkaa vuonna 2019 johtuen kytkennöistä muihin Posivan turvallisuusperustelun työpaketteihin laitosjätetilan tarkastelun integroimiseksi muun loppusijoitusjärjestelmän kanssa. Performance Assessment and Formulation of Scenarios (PAFOS; toimintakykyanalyysi ja skenaarioiden muodostaminen) Vuoden 2018 aikana on jatkettu loppusijoitusjärjestelmän tulevaisuuden kehitystä kuvaavien skenaarioiden määritysmenetelmän kehittämistä ja aloitettiin valitun metodologian toteutusvaihe. Vuoden aikana järjestetyissä työpajoissa, joihin osallistui sekä vapautumisesteiden toimintakykyä tuntevia että turvallisuusperustelun asiantuntijoita, tunnistettiin käytetyn polttoaineen loppusijoitustilan vapautumisesteille asetettujen toimintakykytavoitteitten perusteella mahdolliset avaintekijät, toimintakykyyn vaikuttavat tekijät sekä niihin liittyvät merkittävimmät epävarmuudet. Työpajojen tulosten perusteella valittiin skenaarioiden määrittelyssä käytettäväksi avaintekijöiksi ne tekijät, joilla on suora vaikutus kapselin eheyteen ja joihin liittyy tunnistettuja merkittäviä epävarmuuksia. Valitut avaintekijät ovat täten kapselin ja puskurin ominaisuuksia. Työpajojen tulosten perusteella avaintekijöille on määritetty tilat, jotka kuvaavat vapautumisesteen erilaisia kehityskulkuja ja saattavat johtaa vapautumisesteen merkittävästi heikentyneeseen toimintakykyyn. Esimerkkinä avaintekijästä on puskurin vedenjohtavuus, jolle on tunnistettu neljä tilaa eli kehityskulkua, jotka voivat johtaa poikkeamaan suunnitellusta toimintakyvystä: poikkeama suunnitellusta alkutilasta (liian alhainen asennustiheys), mekaaninen eroosio, kemiallinen eroosio ja mineraalien muuntuminen. Näistä jälkimmäisiin vaikuttavat puskurin ominaisuuksien lisäksi myös loppusijoitusreikää ympäröivän kallion vedenjohtavuus ja kemialliset olosuhteet sekä kapselin tuottama jälkilämpö. Avaintekijöiden ja niiden tilojen perusteella määritetään skenaariot ensimmäisessä vaiheessa kvalitatiivisesti, mutta toimintakykyanalyysiä tukevien kokeiden ja mallinnusten edetessä niihin liitetään arvio ajankohdista ja loppusijoitusreikien lukumäärästä, jota heikentynyt toimintakyky voi koskea. Ihmisen tulevan toiminnan (Future Human Actions, FHA) kuvaukset muodostetaan systemaattisen skenaario- OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 47

48 muodostuksen suhteen riippumattomasti käyttäen tukena erityisesti kansainvälisten työryhmien tuloksia. Vuoden 2018 aikana on määritetty turvallisuusperustelussa huomioitavat ihmisen tulevaan toimintaan liittyvät tekijät, tapahtumat ja prosessit. Vuonna 2018 jatkettiin edellisvuonna aloitettuja TUR- VA-2020-projektin ja kehitysohjelman projektien kokouksia, joissa yhteensovitettiin projekteissa tehtävien toimintakykymallinnusten suunnitelmia TURVA-2020-projektin toimintakykyarvion tavoitteisiin. Analysis of Radionuclide Releases (AOR; radionuklidien vapautumisskenaarioiden analysointi) Vuoden 2018 aikana kehitettiin malleja ja erityisesti lähtötietoja radionuklidien vapautumisskenaarioiden analysointia varten yhdessä turvallisuusanalyysitietokannan kanssa. Analyysiin kuuluu radionuklidien vapautuminen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustiloista sekä samaan yhteyteen tulevasta laitosjätteen loppusijoitustilasta, kulkeutuminen kallioperässä ja biosfäärissä, kallioperästä pintaympäristöön vapautuvien radioaktiivisten aineiden päästöjen arviointi ja niistä ihmisille aiheutuvien säteilyannosten arviointi sekä muun eliöstön säteilyaltististuksen arviointi. Models and Data (käyttölupavaiheen turvallisuusperustelussa käytetyt mallit ja lähtötiedot) Vuonna 2018 jatkettiin mallinnusvuokaavioiden työstämistä. Vuokaavioiden tavoitteena on tunnistaa ja esittää eri mallien väliset kytkennät ja riippuvuudet PAFOS- ja AOR-työpakettien mallinnuksessa. Lisäksi vuonna 2018 aloitettiin lähdetermiraportin laadinta. Raportti kuvaa käytetyn polttoaineen sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen alkutilan, radioaktiivisten aineiden inventaarin sekä aktiivisuuden vapautumisen loppusijoitetuista jätteistä. Complementary Considerations (täydentävät tarkastelut) Raporttiluonnosta kirjoitettiin vuoden 2018 aikana. Raportissa esitetään pääosin kvalitatiivista aineistoa, joka täydentää turvallisuusperustelua. Tällaista aineistoa ovat mm. luonnonanalogiat. Synthesis (yhteenveto päätuloksista ja johtopäätöksistä, arvio viranomaismääräysten täyttymisestä sekä arvio loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden ja turvallisuusarvioinnin luotettavuudesta) Vuoden 2018 aikana raportin sisällysluettelo päivitettiin ja turvallisuuslausekkeet arvioitiin. Edellä kuvattujen raporttien lisäksi vuonna 2018 kehitettiin ja otettiin käyttöön kolme tietohallintajärjestelmää: Features, Events and Processes (FEP) database (tieto kanta ilmiöiden, tapahtumien ja prosessien kuvaukselle). FEP-tietokannalla hallitaan pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavia ilmiöitä, tapahtumia ja prosesseja ja se kytkeytyy turvallisuusperustelun raporttisalkun kaikkiin raportteihin. Vuonna 2018 FEP-listaa ja sen integrointia turvallisuusperusteluun kehitettiin edelleen. FEP-tietokanta tulee olemaan kiinteä osa seuraavaa turvallisuusperustelua. Safety Assessment database (SAdb; tietokanta, jolla hallitaan turvallisuusperustelun lähtötietoaineiston laatua ja käyttöä malleissa). SAdb-tietokannan datan hallintaa ja hyväksyttämistä testattiin ja prosessia on kehitetty kokemusten pohjalta. Tietokannan kautta edelleen pyritään valvovaan lähtötietojen käyttöä ja yhdenmukaisuutta eri mallinnusvaiheiden välillä. Contents Management System (CMS; tietokanta turvallisuusperustelun pääraporttien sisällön hallintaan) otettiin käyttöön turvallisuusperusteluraportointiin, sekä paikankuvausraporttiin Ulkoiset olosuhteet Tulevaisuuden ilmaston kehityskulun määrittely on keskeinen osa turvallisuusperustelutyötä, sillä ilmasto-olosuhteet määrittävät lähtöoletukset ja reunaehdot paikan kehityskululle ja sitä kautta loppusijoitustilan kehitykselle. Tulevaan ilmastoon vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus sekä pidemmällä aikajaksolla maan kiertoradan ja pyörimisakselin keskinäiset muutokset, jotka vaikuttavat maan auringosta vastaanottaman energian määrään (insolaatioon). Auringon säteilyenergian määrän tuleva kehitys voidaan arvioida suhteellisen tarkasti, koska siihen vaikuttavat tekijät ja niiden (jaksollinen) aikakehitys tunnetaan hyvin. Ilmaston kehitystä kuvaavat kehityskulut muodostetaan ottamalla huomioon luonnolliset tekijät, ihmiskunnan vaikutukset kasvihuonekaasujen määrään sekä STUKin esittämät vaatimukset ja kommentit aikaisemmista ilmastoskenaarioista. Ilmaston kehitystä arvioitaessa ja mallinnettaessa kehityskulut määritellään niin, että ne kattavat loppusijoitusratkaisun toimintakyvyn kannalta tärkeät vaihtoehdot. Ilmaston kehityskulut toimivat myös lähtötietoina eri tutkimusalojen mallinnuksissa, esimerkiksi pintaympäristö-, ikirouta- ja kalliopohjaveden virtausmallinnuksissa sekä pintahydrologian, kalliomekaniikan ja pohjaveden kemiallisissa mallinnuksissa Vuoden 2018 aikana saatiin pitkän aikavälin (1 miljoona vuotta) ilmastoennuste tehtyä. Ilmastoennustuksen mukaan 48 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

49 Olkiluoto tulee kokemaan jäätiköitymissyklin 8 9 kertaa tulevan miljoonan vuoden aikana. Ikiroutamallin verifiointi Grönlannin analogia -projektin mittaustuloksilla viimeisteltiin vuoden 2018 aikana. Olkiluoto-kohtaisia ikiroutamallinnuksia ei ehditty vielä mallintaa, mutta mallin kehitystyötä jatkettiin ja päivitetyllä verifioidulla mallilla saadaan mallinnukset tehtyä vuoden 2019 aikana. Saimaalla, toisen Salpausselän alueella, Kyläniemessä on käynnissä nk. Saimaa-projekti. Projektissa selvitetään jäätikön sulamisveden tunkeutumista pohjavesikiertoon alueella, jonka tiedetään olleen hydrologisesti aktiivinen (reunaja moreenimuodostumat, drumliinit, delta-alueet, paksut sedimentit) viime glasiaalikauden vetäytymisvaiheessa. Taipalsaaren Kyläniemessä toisella Salpausselällä on käynnissä kolmen kairareiän ohjelma, josta saatiin vuoden 2018 aikana suunnitellut vesinäytteenotot tehtyä. Syksyllä aloitettiin myös lähtötietojen kokoaminen virtausmallinnusta varten. Loppuvuonna aloitettiin lisäksi mallinnuksen pintareunaehtojen määritys ja oletusten testaaminen toteuttamalla muutamia eri laskentatapauksia. Keväällä 2019 puolestaan on tarkoitus suorittaa varsinainen paikkamallinnus käyttäen viimeisintä Kyläniemen paikkakohtaista karakterisointiaineistoa. Projektin tuloksia tullaan käyttämään ääriolosuhteiden analogiana Olkiluodolle. Tuloksia hyödynnetään turvallisuusperustelussa ja ne antavat lisätietoa kalliopohjaveden kehityksestä, etenkin jäätikön sulaveden tunkeutumisesta kallioon pitkään, jopa satoja vuosia paikallaan pysyneen jäätikön reunan lähellä. Tuotettua kenttädataa käytettiin kulkeutumis- ja annosmallinnuksen mallinnusparametrien päivittämiseen, sekä aihealueittain tapahtuvaan raportointiin. Tässä työssä edistyttiin hyvin, mutta näiden ns. ekosysteemiraporttien julkaisu siirtyi seuraavalle vuodelle. Mallinnuspuolella valmistauduttiin tulevaan mallinnuskierrokseen kehittämällä mallien välisten kytkösten automatisointia etenkin objektien luomisen ja niiden yhdistämisen kautta. Objektien luonnin automatisointi vaati objektien vesitaseiden mallinnuksen päivitystä. Kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa (mm. BIOPRO- TA) on osallistuttu muun muassa BIOMASS-raportin päivitystyöhön, mitä tehdään yhteistyössä IAEA:n MODA- RIA-ohjelman kanssa. Lisäksi osallistuttiin MODARIA II -ohjelman työryhmään 4, joka keskittyy radioekologisiin lähtöaineistoihin (maaperän ja sedimenttien aineistojen tietokanta), ja seurattiin tiivisti ryhmää 5, joka keskittyy kasvien ja eläinten altistusten arviointiin populaatiotasolla. 5.5 Vaakasijoitusratkaisu KBS-3H Vaakasijoitusratkaisulle ei tehty kehitystoimenpiteitä vuonna Biosfääri Pintaympäristön nykytilaa kartoittavia tutkimuksia tehtiin ympäristön tilan seurantaan liittyvinä tutkimuksina osana Olkiluodon monitorointiohjelmaa sekä turvallisuusperustelun tarvitsemia kulkeutumismallinnuksen lähtötietoja tuottavina tutkimuksina. Olkiluodon monitorointiohjelmassa toteutettujen tutkimusten tulokset on koottu vuosittain ympäristön monitoroinnin vuosiraportteihin. Monitorointiohjelman ulkopuolella tehtävä tutkimustoiminta ulottuu Olkiluodon ja sen lähialueen ulkopuolelle, referenssialueelle, koska turvallisuusperustelun kannalta kaikkia keskeisiä ekosysteemejä ja niiden maankohoamisen myötä muodostuvia eri kehitysvaiheita ei Olkiluodossa nykyisellään ole. Vuonna 2018 uusia kenttätutkimuksia ei enää suoritettu, vaan keskityttiin aiemmin tehtyjen tutkimusten raportointiin. Kenttätöiden osalta julkaistiin raportit referenssialuetta koskevista tutkimuksista Poos- ja kivijärveltä, Poosjoelta, Lasten- ja pesänsuon sekä häädetkeitaan osalta. Lisäksi julkaistiin raportit maataloudesta, hyönteisistä ja nisäkkäistä, Olkiluodon maaperätietotokannasta ja -kerrosmallista, kaukokartoitusmenetelmistä, sekä turpeelle ja sedimenteille tehdyistä soprtiokokeista. OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 49

50 6 KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 6.1 Kaavoitus ja aluetyöt 6.2 Kapselointilaitos Kaavoituksen tilanne Olkiluodon alueen kaavoituksen tärkeimpänä tavoitteena on ylläpitää maankäytöllisiä edellytyksiä Suomen suurimmalla energiantuotantoalueella ja varata alueet käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteutumiselle siten, että Suomen lainsäädännön ja toiminnan turvallisuudelle asettamat vaatimukset täyttyvät. Loppusijoitusalueen asemakaavoituksessa on voimassa vuonna 2010 lainvoimaiseksi tullut Olkiluodon osayleiskaava ja vuonna 2011 lainvoimaiseksi tullut loppusijoitusalueen asemakaava, jotka vastaavat Posivan tämän hetkisiä tarpeita. Vuoden 2018 aikana Posiva on käynyt keskusteluja Eurajoen kunnan kanssa kaavoitusprosessin seuraavaan vaiheeseen valmistautumisesta. Seuraava vaihe kaavoituksessa mahdollistaa loppusijoituspaneelien eteläisen alueen käyttöönoton täysimittaisessa laitoskonfiguraatiossa suunnitellussa laajuudessa, joka nykyisessä, voimassa olevassa asemakaavassa ei ole mahdollista. Jatkokaavoituksen tarkoituksena on myös valmistautua loppusijoituslaitoksen mahdolliseen laajentamiseen, jotta pystytään turvaamaan loppusijoitustarpeisiin tarvittavien tilojen laajuus kallioperän olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla Aluetyöt ja alueelle toteutettavat rakennukset Kapselointilaitoksen pohjan louhinta valmistui ja valmius siirtyä perustustöihin on katselmoitu. Kapselikuilun nousuporaus sekä nostinlaiterakennuksen varustelu kapselointilaitoksen työmaatiloiksi on aloitettu. Posivan aluesuunnittelua ylläpidettiin myös vuoden 2018 aikana siten, että piha-alueelle tulevien järjestelmien suunnittelua voitiin viedä eteenpäin ja optimoida järjestelmien sijoittelua. Posivan aluesuunnittelussa valmistauduttiin myös muiden loppusijoitustoiminnan kannalta välttämättömien järjestelmien, kuten varasto- ja konesuojarakennusten asemointiin ja liikennejärjestelyjen suunnitteluun. Aluetöiden suunnittelun aikataulutuksessa huomioidaan projektien yleisaikatauluissa esitetyt tarpeet, jotta loppusijoitustoiminta voidaan aloittaa Posivan määrittelemässä aikataulussa Suunnittelu Kapselointilaitoksen laitossuunnittelua jatkettiin vuoden 2018 aikana. Kapselointilaitoksen toteutuksen urakointimuodoksi valittiin sovellettu projektinjohtourakka ja rakennusurakan valmisteluvaihe käynnistettiin syksyllä yhdessä valitun urakoitsijan kanssa. Rakenne- ja apujärjestelmien suunnittelua (LVIAS) jatkettiin vuoden aikana. Kuluneen vuoden aikana jatkettiin myös laitoksen päälaitteiden toteutussuunnitteluvaihetta (mm. kapselihissi, vastaanottotilan siltanosturi, kapselin ja polttoaineen kuljetussäiliön siirtovaunut) Toteutus Rakennuskaivannossa tehtiin kapselikuilun yläpään töitä. Työmaalle pystytettiin valaisinmastot ja kameravalvonta. 6.3 Loppusijoituslaitos Suunnittelu Loppusijoituslaitoksen toteutussuunnittelussa keskityttiin vuoden 2018 aikana eri tilojen ja järjestelmien optimointiin, mistä koitui lisä- ja muutossuunnittelua. Loppusijoituslaitoksen kallioteknistä suunnittelua jatkettiin ajoneuvoyhteys-, keskus- ja loppusijoitustunneleiden sekä henkilö- ja kapselikuilujen lujitussuunnittelun osalta. Kallion soveltuvuusluokittelu ulotettiin keskustunneleiden alueelle, johon kairattiin ensimmäinen keskustunnelipilotti. Loppusijoituslaitoksen järjestelmien suunnittelussa pääpaino oli LVI-, sähkö- ja automaation suunnittelussa siten, että rakennus- ja talotekninen rakennusurakka voidaan aloittaa teknisten tilojen ja ajoneuvoyhteystunneleiden alueilla. Loppusijoituslaitoksen laajuutta muutettiin vuonna 2018 käsittämään 5 loppusijoitustunnelia ja keskustunneleita laajemmalle alueelle. Tällä pyritään tuotannon joustavaan aloittamiseen, kun louhinta ja rakentamistyötä tulevaisuudessa jatketaan pohjoisen paneelin alueella (kuva 14). Keskustunneleiden kalliotekniset suunnitelma-aineistot toimitettiin STUKille hyväksyttäväksi vuoden 2017 lopussa ja toimitusta täydennettiin heinäkuussa Aineiston käsittelyn yhteydessä havaittujen puutteiden vuoksi STUK keskeytti suunnitelmien käsittelyn lokakuussa Toi- 50 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

51 Kuva 14. Hankkeen aikana louhittavat tunnelistot (vihreä LTU1-urakka, punainen suunniteltu LTU2-urakka). menpiteet suunnitelmien ja niiden tausta-aineiston korjaamiseksi aloitettiin syyskuussa. Ensimmäinen osuus päivitettävistä suunnitteluaineistoista toimitettiin uudelleen STUKiin joulukuussa Toteutus Joulukuussa 2016 alkaneet LTU1-urakan ja samalla loppusijoituslaitoksen louhinnat jatkuivat vuoden 2018 alun aikana suunnitelmallisesti. Tällöin louhinnassa olivat ajoneuvoyhteydet, joiden louhinta valmistui vaiheittain kevään ja kesän aikana. Posivan oli tarkoitus siirtyä louhimaan keskustunneleita keväällä louhintasuunnitelmien viranomaishyväksynnän jälkeen. Keskustunneleiden louhintasuunnitelmien hyväksynnän viivästyminen ja lopulta käsittelyn keskeytyminen pysäytti loppusijoituslaitoksen louhinnat syyskuussa Louhintaan liittyviä lujitustöitä pystyttiin jatkamaan aikaisemmin louhituilla alueilla. Louhittu tilavuus vuonna 2018 oli noin m 3. Louhintaa eri tunneliosuuksissa hidastivat ennakoimattomat injektointityöt. Injektointitöillä ei kuitenkaan ole ollut huomattavaa vaikutusta louhintatyön etenemiseen, sillä työn alla on ollut samaan aikaan useampi louhintaperä. Vuoden 2018 alussa havaittiin merkittäviä ongelmia henkilökuilun alkuperäisen lujitusrakenteen asennuksessa ja toimivuudessa. Vaihtoehtoisen lujitusratkaisun toteutussuunnittelu käynnistettiin, mistä aiheutui lujituksen aloitukseen viivästystä. Keväällä 2018 käynnistettiin kapselikuilun nousuporaus. Ylimpien osuuksien nousuporauksen aikana valmistuivat kuilun injektoinnit alemmissa osuuksissa. Nousuporauksen valmistuminen venyy vuoden 2019 alkupuolelle. Ilmanvaihtorakennuksen töitä jatkettiin vuoden aikana. Työn tavoitteena on parantaa koko loppusijoituslaitoksen ilmanvaihtoa ja parantaa palo-osastoinnin kanssa tunnelissa työskentelyn turvallisuutta. Työ tulee jatkumaan vuonna Vuoden 2018 aikana aloitettiin rakennus- ja talotekniikkaurakan määrittely ja tarjouspyyntövaihe. Tavoitteena on rakennus- ja talotekniikkaurakan aloitusvalmius rakentamisvaiheeseen siirryttäessä. Loppusijoituslaitosprojektin toteutuslaajuus antaa edellytykset käyttöluvan hakemiseksi, saamiseksi ja käyttötoiminnan aloittamiseksi. Tätä varten on louhittu ajotunnelin ja kapselikuilun väliset kulkuyhteydet, kapselin vastaanottoasema, kapselivarasto, yhteistoimintakoealue, tarvittavat ajoneuvoyhteydet loppusijoitusalueelle sekä suunniteltu toteutettavaksi kapselikuilu, kaksi keskustunnelia (osittain), viisi loppusijoitustunnelia ja tarvittavat loppusijoitusreiät ensimmäiseen loppusijoitustunneliin. Lisäksi säilytetään mahdollisuus laitosjätetilan rakentamiseksi myöhemmässä vaiheessa kapselointilaitoksen käytöstä syntyvän matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusta varten. OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 51

52 6.4 Käyttöönotto Käyttöönottovaiheen suunnittelua jatkettiin vuonna 2018 laatimalla ensimmäinen versio Posivan käyttöönottokäsikirjasta, jossa määritellään käyttöönottokäsikirjan rakenne, siihen kuuluvat asiakirjat sekä niiden laadinnassa noudatettavat menettelytavat. Käyttöönottovaiheen suunnittelua jatketaan ja tarkennetaan seuraavina vuosina yhteistyössä Posivan eri toimintojen ja ohjelmien kanssa. Posivan ydinlaitosten käyttöönoton voidaan katsoa jakautuvan kolmeen päävaiheeseen, jotka on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Sekä kapselointi- että loppusijoituslaitoksella käyttöönottovaihe aloitetaan laite- ja järjestelmätason koekäytöillä. Jokaiselle järjestelmälle laaditaan järjestelmäkohtainen koeohjelma, jonka mukaisesti koekäytöt suoritetaan. Yhteistoimintakokeessa (YTK) osoitetaan kapselointi- ja loppusijoitusprosessien toimivuus ilman käytettyä polttoainetta. Loppusijoittamisessa tarvittavien laitteiden ja järjestelmien toiminta testataan laitoksittain (erikseen kapselointi- ja loppusijoituslaitos). Yhteistoimintakokeet tehdään kelpoistetuilla ja käyttötarkoitustaan varten hyväksytyillä laitteilla ja järjestelmillä todellisissa olosuhteissa. Loppusijoituslaitoksen yhteistoimintakokeessa loppusijoitustoimintaan liittyvät työt tehdään samassa järjestyksessä ja samoilla ohjeilla, joita tullaan noudattamaan loppusijoituksessa laitoksen käyttövaiheessa. Ennen ydintekniseen käyttöönottoon siirtymistä Posivalla tulee olla valtioneuvoston myöntämä ydinlaitosten käyttölupa. Ydinteknisen käyttöönoton aikana loppusijoitetaan ensimmäiset käytettyä ydinpolttoainetta sisältävät kapselit. 6.5 Käyttötoiminnan suunnittelu Posivan käyttötoiminnan suunnitteluun liittyen tehtiin vuonna 2018 tuotantosuunnitelman päivitetyt versiot. Merkittävin muutos edellisiin on tuotannon vaiheiden yksityiskohtaisuuden ja realistisuuden tason kasvu. Tuotannon tehostamiskohteiden paikallistamisessa käytettiin aiemmin kehiteltyjä laskentatyökaluja. Tässä työssä yhdeksi merkittäväksi kehityskohteeksi nousi sisäinen logistiikka ja eri logististen vaihtoehtojen soveltuvuuksien arvioimiseksi tehtiinkin merkittävä määrä eri kuljetus- ja varastointiratkaisujen laskennallisia tarkasteluja. Lisäksi selvitettiin erilaisten louhintatapojen ja rakentamisjärjestysten aikataulu- ja kustannusvaikutuksia saamatta näitä tarkasteluja kuitenkaan vuoden vaihteeseen mennessä loppuun asti valmiiksi. FISST:n EBS-asennustehtäviä varten tehtiin työohjeet ja asennuspöytäkirjapohjat. Lisäksi FISST:ssä kokeiltiin töidenhallintaa työmääräimillä ja laadunvalvontadokumenttien tuotantoa. Nämä menettelyt osoittautuivat toimiviksi, joskin tehostettavaa ensimmäisissä versioissa luonnollisesti on. Samalta pohjalta tehtiin myös kallion soveltuvuusluokittelun ja kalliorakentamisen suunnittelun sekä kapselointilaitoksen työohjeiden ensimmäiset versiot. Näiden lisäksi aloitettiin hankintatoimen, kalliorakentamisen ja monitoroinnin työohjeiden ja/tai muiden vastaavien töidenhallinta- ja ohjausdokumenttien laatiminen. Näistä aineistoista aloitettiin käyttökäsikirjan ensimmäisten osien luonnostelu. Hankintatoimen suhteen prosessien toimivuuden testausta tehtiin erityisesti sekä FISST- että GraFi-materiaalien hankintojen yhteydessä. 52 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta

53 6.6 Kapselikomponenttien hankinta SKB:n kanssa yhteistyössä tehty kapselikomponenttien hankintaan liittyvä Tuotantokustannusten optimointi -projekti päättyi vuonna Projektin vastuulle kuului kapselikomponenttien toimitusketjujen varmistaminen ja kustannusoptimointi. Vuonna 2018 projektissa selvitettiin vaihtoehtoisia toimittajia, valmistustapoja ja materiaaleja eri kapselikomponenteille. Kapselikomponenttien avaintoimittajien kanssa jatkettiin neuvotteluja ja solmittiin joitakin raamisopimuksia komponenttien toimittamiseksi. Toimitusketjujen varmistamista ja kustannusoptimointia jatketaan osana Kapseli ja poltoaine -ohjelman sopimusten hallintaa mm. suuret tuontoerät huomioivien raamisopimusten tekemisellä avaintoimittajien kanssa. 6.7 Savikomponenttien hankinta Puskurin valmistustekniikan kehitys FISST-testissä vuonna 2018 asennetut puskurilohkot valmistettiin kahdella eri menetelmällä. Ensimmäisen reiän lohkot oli valmistettu isostaattisella puristusmenetelmällä ja toisen reiän lohkot olivat yksiaksiaalisesti puristettuja segmenttilohkoja. Isostaattisesti puristetut lohkot olivat suuria sylinterimäisiä ja putkimaisia lohkoja, jotka oli valmistettu edeltävien vuosien valmistustesteissä. Näitä tarvittiin yhteen puskuriin 10 kappaletta. Toiseen FISST-puskuriin valmistettiin segmenttilohkot yksiaksiaalisella valmistusmenetelmällä vuonna Lohkoja segmenttipuskuriin tarvittiin kaikkiaan 290 kappaletta. Molemmissa tapauksissa lohkojen valmistus onnistui ennakoidusti ja puskurissa saavutettiin tavoiteltu kuivatiheys. Saatujen kokemusten perusteella puskuri voidaan valmistaa myös segmenttilohkoista. Täyttökomponenttien valmistustekniikan kehitys Vuonna 2017 hankitut täyttölohkoa otettiin käyttöön FISST-testissä vuonna Käyttöönoton yhteydessä havainnointiin, etteivät varastointiaika ja lohkojen kuljettaminen puristuslaitokselta talviolosuhteissa olleet vaikuttaneet lohkojen ominaisuuksiin tai asennettavuuteen. Vaihtoehtoisen täyttömenetelmän (granulitäyttö) materiaalin ensimmäiset valmistuskokeet toteutettiin syksyllä Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset Käytetyn polttoaineen kuljetukset aloitetaan loppusijoitustoiminnan alkaessa. Olkiluodon polttoaine siirretään KPA-varastolta kapselointilaitokselle maitse. Loviisan polttoaine kuljetetaan Olkiluotoon joko maitse tai meritse. Loviisan polttoainekuljetukset alkavat uuden tuotantoskenaarion mukaisesti aikaisintaan 2040-luvalla, joten polttoainekuljetusten suunnittelua ei tehty vuonna TVO:n polttoaineen siirtoihin Olkiluodossa tarvittavaa reittiä selvitettiin jo vuoden 2017 aikana. Selvityksessä päädyttiin kahteen mahdolliseen reittivaihtoehtoon, joista ns. pohjoinen reitti todettiin vuoden 2018 aikana hieman paremmaksi vaihtoehdoksi, koska sen käyttö polttoainesiirtoihin ei häiritse käynnissä olevien ydinvoimalaitosten päivittäistä toimintaa. TVO:n nykyisen siirtosäiliön käyttö Posivan toiminnassa on todettu teknisesti mahdolliseksi jo aiemmin, mutta asian selvittely jatkui edelleen vuonna 2018, eikä säiliön käytölle ole ilmaantunut esteitä. 6.9 Kapselointilaitoksen ydinjätehuolto Vuoden 2018 aikana jatkettiin selvityksiä TVO:n olemassa olevien jätteenkäsittelyjärjestelmien käyttämisestä myös kapselointilaitoksessa syntyvien matala- ja keskiaktiivisten laitosjätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen TVO:n VLJ-luolaan. Posivan laitosjätteet tullaan huomioimaan VLJ-luolan määräaikaisessa turvallisuusarviossa vuonna TVO:lle 2018 myönnetyissä OL1-2-yksiköiden käyttöluvissa on huomioitu Posivan tuottamien laitosjätteiden hallussapito, käsittely ja varastointi OL1-2-laitosten järjestelmillä. Lisäksi asia on huomioitu käsitellyssä olevassa OL3:n käyttölupahakemuksessa. Päätöksestä huolimatta Posivan oman laitosjätetilan ja kapselointilaitoksen jätteenkäsittelyjärjestelmien tilavaraukset säilytetään suunnitelmissa ja vaaditut selvitykset mm. laitosjätetilan vaikutuksista polttoaineen loppusijoitustiloille huomioidaan Posivan käyttölupahakemusaineistossa, jotta tähänastisessa laitoksen luvituksessa esitetty valmius oman tilan toteuttamiseen myöhemmin säilyy. TVO-konsernissa ydinjätehuollon työryhmän toiminta on jatkunut. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida Olkiluodon ydinjätteiden käsittely ja luvitus siten, että kukin jätetyyppi voidaan käsitellä ja loppusijoittaa siihen parhaiten soveltuvissa tiloissa turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Työryhmän suositukset tullaan huomioimaan Posivan jätteenkäsittelyjärjestelmien suunnitelmissa. OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 53

54 Kuva: Posiva Oy 54 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I I Yhteenveto vuoden vuoden toiminnasta

55 7 RAPORTTILUETTELO POSIVA Rock Mechanics Parametrization of Fractures and Brittle Deformation Zones of ONKALO Based on the Mapping Data Synthesis, Yhteenveto rakojen ja deformaatiovyohykkeiden kalliomekaanisesta parametrisoinnista perustuen ONKALOn kartoitusdataan Salminen, Paula (Pöyry Finland Oy) Posiva Oy 2018 POSIVA Plan for Uncertainty Assessment in the Safety Case for the Operating Licence Application Suunnitelma epävarmuuksien arvioimiseksi käyttölupahakemuksen turvallisuusperustelussa Nummi, Olli (Fortum Power and Heat Oy) Posiva Oy 2018 POSIVA Hydrothermal alteration of bedrock at Olkiluoto Olkiluodon kallioperän hydroterminen muuttuminen Aaltonen, Ismo (Posiva Oy), Front, Kai (VTT), Gehör, Seppo (Kivitieto Oy), Sahlstedt, Elina (Helsingin yliopisto) Posiva Oy 2018 VLJ-1/18 Olkiluodon VLJ-luolan tutkimus- ja seurantaohjelma vuosille Paaso, Nina (TVO), Wecman, Kirsi (TVO), Kukkola, Timo (TVO), Palmu, Marjatta (Posiva Oy) ja Haapalehto, Sophie (Posiva Oy) Teollisuuden Voima Oyj, työraportti 2018 VLJ-2/18 Olkiluodon VLJ-luolan kallioperän kalliomekaaninen monitorointi vuonna 2017 Johansson, Erik Teollisuuden Voima Oyj, työraportti 2018 VLJ-3/18 Olkiluodon VLJ-luolan hydrologisen ja pohjavesikemian monitorointi vuonna 2017 Nevalainen, Jenni ja Weckman, Kirsi Teollisuuden Voima Oyj, työraportti 2018 Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto, EURAJOKI puh. (02) Fortum Power and Heat Oy PL 100, FORTUM puh OLKILUODON JA LOVIISAN JA VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO I I Yhteenveto vuoden 2018 toiminnasta 55

56 Posiva Oy Olkiluoto, Eurajoki puh. (02) Kannen kuva: Posiva Oy