Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä

Transkriptio

1 JULKAISU 2/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden aiheesta " Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä". Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat Ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia Johtaja Riikka Heikinheimo, Tekes Akatemiaprofessori Ilkka Hanski, HY Ylijohtaja Petri Peltonen, TEM Professori Paula Eerola, HIP Professori Ari Helenius, ETH, Sveitsi Professori Roope Uusitalo, HECER Kommenttipuheenvuoronsa alustuksiin esittivät kansanedustajat Harri Jaskari, kok., ja Astrid Thors, r. Keskusteluun osallistuivat: Kansanedustaja Sanna Lauslahti Kansanedustaja Ilkka Kantola, Sdp Kansanedustaja Leena Rauhala, KD Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina Seminaarin avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja Euroopan unionin tutkimusrakenteita (ERA jne) Ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia Kommenttipuheenvuoro Kansanedustaja Harri Jaskari, kok Horizon 2020: investointi tutkimukseen ja innovointiin? Johtaja Riikka Heikinheimo, Tekes Perustutkimuksen rahoitus Euroopassa (ERC) Akatemiaprofessori Ilkka Hanski, HY Kommenttipuheenvuoro Kansanedustaja Astrid Thors, r Kahvitauko Vauhdittaako eurooppalainen tutkimus ja kehitys Suomen kasvua? Ylijohtaja Petri Peltonen, TEM CERN globaali eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri Professori Paula Eerola, HIP ETH - eurooppalainen huippuyliopisto kansainvälisessä mittakaavassa Professori Ari Helenius, ETH, Sveitsi Miten tilastolain uudistus parantaa tutkimuksen edellytyksiä? Professori Roope Uusitalo, HECER Keskustelu Kansanedustaja Sanna Lauslahti Kansanedustaja Ilkka Kantola, Sdp Kansanedustaja Leena Rauhala, KD Tilaisuuden päätös

4

5 Euroopan Unionin tutkimusrakenteita (ERA jne.) Tutkaksen vuosikokous Riitta Mustonen 2 SUOMEN AKATEMIA

6 Eurooppalainen tutkimusalue ERA ERA on eurooppalaista tiedepolitiikkaa jäsentävä käsite Tavoite tiedon, tutkijoiden ja tutkimusrahoituksen vapaa liikkuminen Euroopassa tutkimustoiminnan määrän ja laadun nostaminen päällekkäisen työn vähentäminen ja resurssien yhdistäminen Euroopan houkuttelevuuden lisääminen ERAn toteutumisen edellytys on tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan vahva yhteys An open space for knowledge 3 SUOMEN AKATEMIA

7 ERAn rakennuspalikoita Tutkijanura ja liikkuvuus Kansallisten tutkimusohjelmien avaaminen Tietämyksen siirto ja tutkimusaineistojen ja tulosten saatavuus Tutkimusinfrastruktuurit (aineistot, laitteistot jne.) Kansainvälinen yhteistyö Tutkimusorganisaatioiden kehittäminen 4 SUOMEN AKATEMIA

8 ERA:n taustaa ja kehitystä Ensimmäinen keskustelunavaus 1973 (komissaari Ralf Dahrendorf) Virallinen aloite vuonna 2000 Edistystä monella rintamalla, mutta usein varsin hitaasti Innovaatiounioni: ERA valmiiksi vuoteen 2014 mennessä 2012 komission näkemys tavoitteiden saavuttamiseksi ERA Pacts ERAn totetutus ja H SUOMEN AKATEMIA

9 ERA ajankohtaisia kysymyksiä Julkinen kuuleminen ERA:n toteuttamisen vauhdittamiseksi 2011 Keskeisiä teemoja mm: Euroopan houkuttelevuus Tutkijanuran houkuttelevuus Liikkuvuus TKI-yhteistyö Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa Tieteellisten julkaisujen / tulosten / tausta-aineistojen avoin saatavuus 6 SUOMEN AKATEMIA

10 Eurooppalainen ja Suomen tiedepolitiikka EU-tason toimet & kansalliset toimet? ERA & kansallinen tiedepoliittinen keskustelu ja linjaukset? Tutkimuksen puiteohjelmat & ERA-tavoitteet? Synergia & johdonmukaisuus? Haasteet & ongelmat? 7 SUOMEN AKATEMIA

11 Horizon 2020: investointi tutkimukseen ja innovointiin Eurooppalainen tutkimus rakenteita ja esimerkkejä TUTKAS Riikka Heikinheimo Johtaja, osaamisalueet ja kansainvälinen verkosto Tekes

12 Komission ehdotus Horisontti toteuttaa Eurooppa strategiaa (Innovaatiounionilippulaivahankkeen toimenpiteiden rahoituksen pääasiallinen EUtason instrumentti) pyrkimyksenä tukea Euroopan kilpailukyvyn parantamista, kasvua ja työpaikkojen syntymistä puiteohjelmalla tuetaan myös eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista. kesto 7 vuotta, , ehdotettu budjetti n. 88 miljardia euroa (nykyrahassa) kolmen pilarin rakenne: Huipputason tiede (Excellent science) Teollisuuden johtoasema (Industrial Leadership) Yhteiskunnalliset haasteet (Societal Challenges)

13 Horisontti 2020 budjettijakauma Milj. % %/ pilari I Huipputason tiede ,7 100,0 1. Euroopan tutkimusneuvosto ,1 54,0 2. Tulevat ja kehittyvät teknologiat (FET) ,0 12,6 3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie toimet ,4 23,4 4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (mukaan lukien sähköiset infrastruktuur ,2 10,1 II Teollisuuden johtoasema ,1 100,0 1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (KET) ,8 76,8 2. Riskirahoituksen saatavuus ,6 19,7 3. Innovointi pk yrityksissä 700 0,8 3,5 III Yhteiskunnalliset haasteet (sis. mahd miljoonaa EIT:lle) ,9 100,0 1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi ,3 25,3 2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ( kulun) tutkimus ja biotalous ,3 13,1 3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia ,5 18,2 4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne ,8 21,4 5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka aineet ,1 10,0 6. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat ,9 12,0 Euroopan innovaatio ja teknologiainstituutti ,8 100,0 Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet ,5 100,0 YHTEENSÄ ,0 100

14 Uutta aikaisempiin puiteohjelmiin nähden Kokoaa nyt (lähes) kaikki EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitustoimet yhdeksi ohjelmaksi. Euroopan tieteellisen ja teknologisen osaamisen lisäksi vahvistetaan innovaatiokyvykkyyttä ja luodaan mahdollisuuksia innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Pk-yrityksille tavoitteena 15 % 2. ja 3. pilarin rahoituksesta, ja niiden innovaatiotoimintaa tuetaan kolmivaiheisen erityistoimen avulla: 1) feasibility check, 2) t&k- ja/tai demo- ja/tai markkinapilotti, 3) rahoitus- ja muut tukitoimet. Riskirahoituksen saatavuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ja lisätään velka- ja pääomarahoituksen saatavuutta t&k- ja innovaatiovetoisille yrityksille ja hankkeille. Vähennetään projektien byrokratiaa yksinkertaistamalla sääntöjä ja menettelyjä.

15 Horisontti puiteohjelman rakenne 1/3 Huipputason tiede: EU:n tieteen maailmanjohtajaksi Euroopan tutkimusneuvosto (European Research Council, ERC); lähinnä perustutkimusta tekevien huippututkijoiden rahoitus Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (Future and Emerging Technologies, FET) Marie Curie -toimet (tutkijaliikkuvuus ja tutkijakoulutus) Tutkimusinfrastruktuurit

16 Horisontti puiteohjelman rakenne 2/3 Teollisuuden johtoasema: teollisuuden innovointijohtajuus Mahdollistavat teollisuusteknologiat (Key Enabling Technologies, KET): tieto- ja viestintäteknologia, nanoteknologia, kehittyneet materiaalit, bioteknologia, valmistus- ja prosessointimenetelmät ja avaruusteknologia sekä useiden keskeisten teknologioiden yhdistelemät Riskirahoituksen saatavuus helpommaksi Tuki pk-yritysten innovaatiotoiminnalle

17 Horisontti puiteohjelman rakenne 3/3 Yhteiskunnalliset haasteet : ratkaisuja eurooppalaisiin ja globaaleihin suuriin haasteisiin: Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi Elintarviketurvallisuus, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous Turvallinen, puhdas ja tehokas energia Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.

18 Keskeisimmät viestit kansallisesta keskustelutilaisuudesta Perustavoitteiltaan ja rakenteeltaan melko onnistunut Pilareissa siiloutumisen vaara Saadaanko ongelmat yritysosallistumisessa ratkaistua Pystyykö ohjelma toteuttamaan tavoitteensa ja löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin Tehokkaat toteuttamisvälineet vielä heikosti kuvattu (mm. EIP ei juuri näy ehdotuksessa) Arviointikriteerien tulkinta Innovaatioindikaattorit riittämättömiä Organisoituminen kansallisesti ja SHOKien mahdollisuudet Puuttuvat mekanismit synnyttää kansallinen tahtotila ja tehdä oikeat valinnat

19 Tekesin näkemys ehdotuksesta Tekesin lausunto: DM Hyvät lähtökohdat, mutta lisää konkretiaa implementaatioon (ennakointia, kokeilualustoja, arviointityökaluja, regulaatiota, julkisia hankintoja, koulutusta sekä ennen kaikkea pilotointia ja kokeiluhankkeita) laajempi innovaatiokäsitys käyttäjälähtöisyys, loppukäyttäjien ja ongelmanomistajien merkitys innovaatiotoiminnalle EIP:iden saateenvarjorooli selkeämmin esiin, tarjoaa synergiamahdollisuuksia poliittiseen päätöksentekoon ja toimintaan Pk-merkityksen korostaminen on hyvä ja tärkeää, mutta vaatii konkretiaa (ja pk-spesifeille toimille varattu rahoitusosuus on turhan pieni) näkökulmana Key Enabling Competences eikä Key Enabling Technologies excellence -arviointikriteerin sisällön tulee vaihdella, se ei aina voi tarkoittaa (vain) tieteellistä erinomaisuutta

20 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kenelle? Asiakkaat Mitä? Tarjoama Miten? Toimintatavat Miksi? Tavoitteet Sisällölliset painopisteet Mikä muuttuu? Toimintaympäristön haasteet Perustehtävä ja arvot Copyright Tekes

21 Sisällölliset painopisteet Sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Älykäs rakennettu elinympäristö Luonnonvarat ja kestävä talous Elinvoimainen ihminen Strategisen huippuosaamisen keskittymien määrittelemät kehittämissisällöt Copyright Tekes

22 Horisontti2020:een liittyvän kansallisen toimijaverkoston kehittäminen ja uudistaminen Tausta Innovaatiounionin, ERAn ja H2020 ohjelman asettamat uudet vaatimukset vaikuttamiselle, aktivoinnille, neuvonnalle ja analysoinnille H2020:n rakenne ja tavoitteet vahvistavat entisestään eri kokonaisuuksien (eg. ICT) levittäytymistä eri ohjelmiin ja osioihin Ohjelmien hallinnointia tullaan lisääntyvästi siirtämään pois komissiosta toimijoiden roolit muuttuvat Lisääntyvät linkit kansallisiin ohjelmiin ja rakennerahastoihin Tavoite Uusi, pohdittu järjestelmä valmis v lopussa, jotta valitut henkilöt voivat kouluttautua ja osallistua mm. työohjelmien kommentointiin v. 2013; edellytyksenä että H2020-ohjelmarakenne on silloin pääpiirteittäin tiedossa

23 Kiitos

24 Horisontti 2020, tuen määrä Nykyisin (7. PO) suuryritysten korvaus-% on vähemmän kuin muiden, ja eri toimista (tutkimus, demonstraatio, hallinto ) saa eri korvausprosentit. Tätä on yksinkertaistettu: pääsääntönä on kaikille kaikesta sama korvausprosentti Toiminnasta suoraan aiheutuvat (suorat) kulut korvataan 100%, pääsääntöisesti epäsuorat kulut = flat rate 20% suorista kuluista (komission korvaustaso vastaa käytännössä nykyistä pk-yritysten ja julkisorganisaatioden korvaustasoa) Lähellä markkinoita olevissa hankkeissa tukiprosentti on 70% Nyt (7. PO, pk yritys tai julkisorganisaatio) Nyt (7. PO, suuryritys) Suorat kulut Epäsuorat kulut 60 (60% flat rate) 20 (20% flat rate) Yhteensä Komission maksuosuus 120 (komission osuus 75 %) 60 (komission osuus 50%) H 2020, pääsäänt. (kaikille) 20 (20% flat rate) 120 (komission osuus 100%)

25 Ehdotuksen käsittely Tutkimusryhmä Brysselissä aloittanut ehdotuksen viikoittaiset käsittelyt Tavoitteena osittainen yleisnäkemys (pl. budjetti ja osallistumista koskevat säännöt) kilpailukykyneuvostossa Päätökset riippuvat EU:n tulevia rahoituskehyksiä ( ) koskevista päätöksistä Euroopan parlamentti on aloittanut ensimmäisen lukemisensa, joka pyritään saamaan päätökseen loka-marraskuussa 2012; esittelijät ovat: Riera Madurell (S&D) ja varjoesittelijät Ehler (EPP), Johansson (ALDE) ja Ford (ECR) Valtioneuvoston H2020-kirjelmä (DM )annettu tiedoksi eduskunnalle (täysistunnossa 21.2.), lähetetty suureen valiokuntaan (DM )

26 TARGET SHIFT from SCIENCE with SMEs towards SMEs with SCIENCE SMEs in the driver seat

27 SCOPE SHIFT from TECHNOLOGY segmentation towards CHALLENGE oriented segmentation Market driven, bottom-up

28 SYSTEM SHIFT from Specialised programme structures towards INTEGRATIVE architecture Synergies of support measures

29 Perustutkimuksen rahoitus Euroopassa - Euroopan tutkimusneuvosto (European Research Council) Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

30 ERC Perustettiin 2007, osa 7. puiteohjelmaa ( ) Tehtävä: korkealaatuisen perustutkimuksen rahoitus Budjetti 7.5 miljardia vuosina , 15 % FP7 budjetista ( 50.5 miljardia) Esitetty Horizon 2020 budjetti vuosille miljardia (17 %)

31 ERC Tähän mennessä 9 hakukierrosta, noin 27,000 hakemusta, joista rahoitettu yli 2,500 Valinnan tekevät noin 100 paneelia, jotka koostuvat alojensa johtavista tutkijoista (yli 1000 panelistia) Miten suomalainen tutkimus on pärjännyt tässä täysin vapaassa kilpailussa?

32 Perustutkimus, onko se tehotonta puuhastelua ja ylellisyyttä vaiko välttämätön hyvä, osa inhimillistä toimintaa?

33 Miksi perustutkimus on tärkeää? 1. Meidän jokapäiväinen elämämme ja ympäristömme ovat läpeensä tieteen ja tekniikan muokkaamia; kansakunta ja ihmiskunta ajautuvat kohti moninaisia kriisejä jollemme perusta toimintaamme tieteelliselle maailmankuvalle, jota perustutkimus jatkuvasti päivittää

34 Miksi perustutkimus on tärkeää? 2. Korkeatasoinen tieteellinen koulutus onnistuu parhaiten perustutkimuksen yhteydessä; ilman pätevää tutkijakuntaa Suomi ja Eurooppa eivät menesty

35 Miksi perustutkimus on tärkeää? 3. Vain korkeatasoinen perustutkimus voi houkutella merkittävässä määrin ulkomaisia tutkijoita Suomeen ja siten edistää kansainvälistymistä

36 Varttuneiden tutkijoiden ERC määräraha 2010

37 Miksi perustutkimus on tärkeää? 4. Perustutkimus tuottaa uutta tietoa, miltä pohjalta voivat nousta tulevaisuuden innovaatiot Sen sijaan perustutkimuksen suuntaaminen innovaatiotutkimukseksi murentaa pohjaa Suomen ja Euroopan tutkimusosaamiselta; tutkimustiedon kaupallistaminen ja tuotekehittely ovat ennen muuta yritystoimintaa

38 Osuus ERC:n tutkimusrahoituksesta, Euroopan tiedemaat 9-13 Scatter Plot ruotsi belgia itävalta vuosi tanska suomi m1 m2 m3 m4 m5

39 Suomalaisten tutkimusartikkeleiden osuus koko maailman tutkimusartikkeleista

40 Suomalaisten tutkimusartikkeleiden osuus koko maailman tutkimusartikkeleista

41

42 Johtopäätökset Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on vaikuttanut myönteisesti tutkimustoiminnan kehittymiseen Euroopassa, panostusta voitaisiin nostaa vielä suuremmaksi Perustutkimus kehittyi Suomessa myönteisesti 1990-luvulla, mutta viimeisten 5-10 vuoden aikana on menty alaspäin Tarvitaan uutta keskittymistä perustutkimuksen edellytysten parantamiseen jotta suunta saataisiin taas kääntymään

43 Vauhdittaako eurooppalainen tutkimus ja kehitys Suomen kasvua? Petri Peltonen TEM

44 Horisontti 2020 budjettijakauma Milj. % % / pilari I Huipputason tiede ,7 100,0 1. Euroopan tutkimusneuvosto ,1 54,0 2. Tulevat ja kehittyvät teknologiat (FET) ,0 12,6 3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie -toimet ,4 23,4 4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (mukaan lukien sähköiset infrastruktuurit) ,2 10,1 II Teollisuuden johtoasema ,1 100,0 1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (KET) ,8 76,8 2. Riskirahoituksen saatavuus ,6 19,7 3. Innovointi pk-yrityksissä 700 0,8 3,5 III Yhteiskunnalliset haasteet (sis. mahd miljoonaa EIT:lle) ,9 100,0 1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi ,3 25,3 2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien (-kulun) tutkimus ja biotalous ,3 13,1 3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia ,5 18,2 4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne ,8 21,4 5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet ,1 10,0 6. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat ,9 12,0 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti ,8 100,0 Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet ,5 100,0 YHTEENSÄ ,0 100 TEM / INNO 2011 TEM / INNO 2008

45 EU 2020 Strategy Smart, Inclusive and Sustainable Growth INNOVATION UNION refocus R&D and innovation policy on challenges facing our society, such as climate change, energy and resource efficiency, health and demographic change Every link should be strengthened in the innovation chain from blue sky research to commercialisation RESOURCE EFFICIENT EUROPE to decouple our economic growth from resource and energy use, reduce CO2 emissions, enhance competitiveness and promote greater energy security INDUSTRIAL POLICY FOR THE GLOBALISATION ERA will draw up a framework for modern industrial policy develop strong, competitive and diversified industrial base in Europe DIGITAL AGENDA to deliver Digital Single Market based on fast and ultra fast internet and interoperable applications

46 Enterprise investments in Finland of value-added * (%) R&D Tangible investments *) jalostusarvosta

47 Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Panosindikaattorit Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN), Linjaraportti 2010 TEM / INNO 2011

48 Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Tuotosindikaattorit Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN), Linjaraportti 2010 TEM / INNO 2011

49 National R&D Programmes Platforms for national, EU and international co-operation SHOK = National Strategic Centers for Science, Technology & Innovation OSKE = Regional Centres of Expertise Programme TEM / INNO 2010 EU FP7 JTI, ETP, EIT Eureka ERANET, art. 169 OSKE (13) National R&D Programs (Tekes & Academy) (approx 40) SHOK (6)

50 Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOKs) Radical renewal Focus & Impact Visibility Forest Cluster Metal products and mechanical engineering Built environment Attractiveness Industry steered research plans and agendas M per SHOK p.a., from private and public funding sources Basis for stronger international partnerships TEM / INNO 2009 Energy and environment Health and wellbeing ICT industry and services TEM / INNO 2008

51 Three dimensions of innovation promotion Demand Know-how (science, technology) Innovations R&D UDI Users TEM / INNO 2011 Businesses & clusters New and growing firms Public services UDI = Using Doing Interacting TEM / INNO 2008

52 Smart regulation Finland s green car tax reform 1) Influencing consumer behaviour CO2-based passenger car tax in 2008 CO2-based annual passenger car fee in 2010 CO2- and energy contents based fuel tax in ) Regulation, norms and standard for car manufacturers TEM / INNO 2011 TEM / INNO 2008

53 Case Kone Oyj MANUFACTURING BUSINESS SERVICE BUSINESS TEM / INNO 2011 PEOPLE FLOW BUSINESS KONE delivers a performance edge to its customers by creating the best user experience with innovative People Flow solutions TEM / INNO 2008

54 TEM / INNO 2011 TEM / INNO 2008

55 TEM / INNO 2011 TEM / INNO 2008

56

57 CERN globaali eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

58 CERN n Perustettu 1954, eurooppalainen hiukkasfysiikan tutkimuslaboratorio. n Oma henkilökunta 2500, n käyttäjää ympäri maailman. n Suomalaiset tutkijat mukana CERN:n kokeissa luvuilta alkaen n Suomi CERN:n jäseneksi 1991 n 20 jäsentä, Romania jäsenkandidaatti n 2010: eurooppalaisesta maailmanlaajuiseksi laboratorioksi n Israel esijäsenyysvaiheessa n Tarkkailijastatus: Intia, Japani, Turkki, Venäjä, Yhdysvallat, Euroopan komissio ja UNESCO n ESFRI infrastruktuuri: It was at CERN that the idea of RIs first dawned on the research community P. Eerola

59 CERN ja tiede P. Eerola

60 CERN ja tiede n Fysiikan tutkimuksen painopiste: Large Hadron Collider LHC n Maailman suurin kiihdytin, toiminnassa vuodesta 2010 n Higgsin hiukkanen miksi aine on painavaa? n Supersymmetria ratkaisu pimeään aineeseen? n Eksoottiset uudet hiukkaset uudet teoriat? n Tarkkuusmittaukset epäsuora tapa tutkia fysiikkaa vieläkin korkeammilla energioilla P. Eerola

61 Tulokset Higgsin hiukkasesta joulukuussa 2011 Jonkinlainen kohouma 125 GeV:n kohdalla. Tarvitaan lisää dataa: 2012 datan määrän arvioidaan nelinkertaistuvan.! P. Eerola

62 Vähän neutriinoista n CERNin neutriinosuihku Gran Sasso-laboratorion OPERA-kokeeseen n Odottamaton tulos: neutriinot saapuivat Italiaan 60 ns valoa nopeammin? n Tulos kaipaa lisäselvityksiä. Joitakin virhelähteitä löydetty. P. Eerola

63 Suomalaiset CERN:ssä P. Eerola

64 Suomalaiset CERN:ssä n LHC-kokeet CMS, ALICE, TOTEM hiukkasfysiikka n CLOUD ilmastotutkimus n ISOLDE ydinfysiikka n CLIC/CTF3 tulevaisuuden kiihdytinsuunnittelu n W-LCG hajautettu laskenta P. Eerola

65 Tutkimus: CMS-koe n Uusia fysiikan tuloksia: Higgsin hiukkasen metsästys, alkeishiukkasten ominaisuudet ja vuorovaikutukset n Eturintaman perustutkimusta n CMS : yli 100 tieteellistä julkaisua n Detektori- ja kiihdytinkehitys: seuraavan sukupolven kokeet n Datankäsittely P. Eerola

66 CLOUD-koe: ilmastotutkimusta hiukkasfysiikan menetelmillä n Onko kosmisilla säteillä vaikutusta pilvien muodostumiseen? P. Eerola

67 CERN ja teknologia P. Eerola

68 CERN ja teknologia n CERN toimii kehitys- ja testausalustana uusille teknologioille n Säteilynkestävät sensorit ja elektroniikka, ultrakevyet materiaalit, suprajohteet, à sovelluksia lääketieteessä, avaruustutkimuksessa, ydintekniikassa, n World-wide-web, maailmanlaajuisen hajautetun laskennan kehittäminen n Big Science Activation Team (TEKES): suomalaisten yritysten yhteydet CERN:iin n Suomen teollisuuspalaute CERN:stä parhaita CERN:n jäsenmaiden joukossa P. Eerola

69 P. Eerola

70 CERN ja tutkimusstrategia P. Eerola

71 CERN ja tutkimusstrategia n CERN ESFRI-infrastruktuuri n Koordinoi Euroopan hiukkasfysiikan strategiasuunnittelua: The European Strategy for Particle Physics 2006 (ESFRI:n 2006 tiekartta viittaa tähän hiukkasfysiikan osalta) n Strategian päivitys n Partneri EIROforum:ssa (CERN, EFDA-JET, EMBL, ESA, ESO, ESRF, Eur. XFEL, ILL) n Yhteistyö: esim. tiedeyhteisöjen yhteinen pilvilaskentastrategia (cloud computing) HELIX NEBULA Science Cloud P. Eerola

72 CERN ja koulutus P. Eerola

73 CERN ja koulutus n Koululaisvierailut n. 15 lukioryhmävierailua vuodessa n Opettajakurssit n Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelu P. Eerola

74 Korkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelupaikat CERN:ssä 2012 n Hiukkasfysiikka: n Higgs physics at the LHC n Experimental particle physics - jets in CMS n Experimental particle physics at LHC: track-based alignment of CMS silicon tracker n Physics Analysis with TOTEM at the LHC n High energy physics TOTEM n Experimental Particle Physics in ALICE n Materiaalifysiikka - detektorikehitys: n Silicon detector development n R & D of Gas Detectors n Ydinfysiikka: n Research and development for instrumentation in nuclear physics n Mekaniikka: n Engineering design of the RF structures for CLIC n Engineering (Mechanical, Aeronautical, Energy, HVAC) n Tietotekniikka: n Cloud benchmarking n Virtual scheduling, Computer science n Computer Science n Data analysis and visualisation for Green IT n IT Security - Identity Management n Teknologian siirto: n Big Science Activation Team, Finland P. Eerola

75 Yhteenveto CERN on n tiedettä, n teknologiaa, n koulutusta, n aktiivinen tutkimusstrateginen toimija. P. Eerola

76 KIITOS MIELENKIINNOSTA! P. Eerola

77 ETH Zurich Eurooppalainen yliopisto kansainvälisessä mittakaavassa Eidgenössiche Technishe Hochschule Zurich (ETHZ) Liittovaltion Tekninen Korkeakoulu Ari Helenius, Professor of Biochemistry

78 Sveitsi (2010) Asukasluku: Pinta-ala: km 2 Liittovaltio: 26 kantonia BKT: $ million BKT per capita: $ Suomi: BKT per capita $ ETH Zürich,

79 Innovaatiotehokkuus: Sveitsi Euroopan kärjessä Source: Innovation Union Scoreboard 2010 ETH Zürich,

80 Vertaus: Taloudellinen vs. tietellinen tasokkuus R&D BKTsta: 3.0% SVEITSI 3.9% SUOMI Wealth intensity (GDP per person) Source: Nature. Vol July 2004 ETH Zürich,

81 12 yliopistoa Ikäluokasta vain 17% yliopistoon Mutta ammattikoulutus on tehokasta Source: Swiss Federal Statistical Office 2011 ETH Zürich,

82 ETH Zurich: Innovatiomoottorina vuodesta 1855 Entistä Polia vastaava tekninen yliopisto; opetus- ja tutkimuslaitos Sveitsin teollistumisen avain Luonnontieteellisen perustutkimuksen lippulaiva Globaalisen vaikuttavuuden taustavoimana Mannereuroopan paras yliopisto (Kansainvälinen ranking 15-23) ETH Zürich,

83 Kolme tukipylvästä Opetus Tutkimus Teknologian siirto ETH Zürich,

84 Avainlukuja (2011) % International Students (headcount) % Undergraduate (Bachelor) % Graduate Master % Master of Advanced Studies/MBA % Doctorate % Exchange/Visiting Students 362 Professors (full-time equivalents) % of which assistant professors 64 Research Staff (incl. doctoral students) (FTEs) % Administrative and Infrastructure staff % Total budget Aalto: 400 MEuro HY 630 MEuro MEuro ETH Zürich,

85 Rahoituslähteet Million CHF 17% 83% 20% 80% EU ETH Zürich,

86 Opetus on vaativaa 23 Bachelor, 40 Master programmes No entrance exams Selective exam after the first year Basic science oriented Early exposure to research Contact-intensive teaching (~30 h/week) Curricula: Compact and structured Teacher-student ratio high 39 students per professor 2 students per member of scientific staff (HY =9) ETH Zürich,

87 Tutkimus korkealla tasolla 21 Nobel Laureates for example: Leopold Ruzicka Chemistry, 1939 Wolfgang Pauli Physics 1945 Vladimir Prelog Chemistry, 1975 Richard Ernst Chemistry, 1991 Kurt Wüthrich Chemistry, 2002 ETH Zürich,

88 Tutkimuksen taustaperiaatteita Tutkijoilta edellytetään uraauurtavaa tutkimusta Heillä on vapaus hakea epäsovinnaisia lähestymistapoja Nousevia aloja tuetaan Kaikki ovat mukana opettamassa Rekrytointi on aktiivista ja täysin kansainvälistä (etsitään parasta) Evaluaatio 5 vuoden välein Hyvä tutkimusrahoitus on taattu Palkat ovat hyvät Infrastruktuuri on erinomainen ETH Zürich,

89 Uusi professori on pitkän tähtäyksen investiointi Kokonaisinvestointi noin $60M Jakaantuu 24 vuodelle Start-up rahoitus $3M Palkka: noin Euro/kk (2x Suomen palk.) Palkat myös seitsämälle tutkimusryhmän jäsenelle ETH Zürich,

90 Rekrytointi on todella kansainvälistä nimitetyt professorit ETH Zürich,

91 Teknologian siirto toimii Esimerkkinä Spin-off yhtiöt: 237 Spin-offs since 1996 ~90% survival after 5 year 1500 jobs created since 1998 Examples ETH Zurich Spin-offs, by year of establishment ETH Zürich,

92 Menestyksen salaisuus Tutkijat/Opettajat Etevyyden perinne Kansainvälisyys Rahoitus Lahjakkaat, motivoidut opiskelijat ETH Zürich,

93 Opittavaa Rekrytointi menestyksen avaimena Tasapaino perustutkimuksen ja sovelletun välillä Laadukas infrastruktuuri (teknologia, laitteisto, informatiikka ) Mahdollistamisen ja luottamuksen kulttuuri Vahva ankkuroituminen kansainväliseen tieteeseen Toimiva teknologian siirto ETH Zürich,

94 Onko opittavaa Suomesta? Avoimempi opiskelijoiden kanavointuminen korkeakouluihin Yliopistojenvälinen tutkimusyhteistyö Esim: Yhteiset teknologiaplatformit (Biocenter Finland) ETH Zürich,

95 KIITOS

96 Doctoral studies doctoral students (total) 957 new entrants International: 63% Women: 32% 63% 55% 45% 37% ETH Zürich,

97 Organisaatio Ombudsmen Executive Board University Assembly 16 Departments Architecture and Building Sciences Engineering Sciences Natural Sciences and Mathematics System-oriented Natural Sciences Management and Social Sciences Architecture Mechanical and Process Engineering Mathematics Earth Sciences Management, Technology and Economics Civil, Environmental and Geomatic Sciences Information Technology and Electrical Engineering Physics Environmental Systems Sciences Humanities, Social and Political Sciences Computer Science Chemistry and Applied Biosciences Health Science and Technology Materials Science Biology Biosystems Science and Engineering ETH Zürich,

98 Miten tilastolain uudistus parantaa tutkimuksen edellytyksiä? Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto

99 Uudistuksen keskeiset tavoitteet Yhdenmukaistaa kansallinen tilastointia koskeva lainsäädäntö uuden Euroopan tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU:n tilastoasetus) kanssa. Edistää tilastotarkoituksia varten kerättyjen tietojen nykyistä laajempaa hyväksikäyttöä erityisesti tieteellisessä tutkimuksessa

100 Taustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan tilastoista (EY N:o 223/2009) EU:n tilastoasetus Suomi 2020 Tuumasta toimeen (valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2010) Valtiovarainministeriön asettaman tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista valmistelevan työryhmän loppuraportti ( ) Tutkimuksen tietoaineistot Olennaisen käsikirja päättäjille (Tutkimuksen tietoaineistot selvityshankkeen raportti 2011) Tieto käyttöön Tiekartta tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi (Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:4) Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta) Valtioneuvosto periaatepäätöksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamiseksi ja uudelleenkäytön edistämiseksi (maaliskuu 2011). Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelman kirjaukset julkisin varoin tuotettujen tietojen uudelleenkäytöstä.