LUOTTAMUSHENKILÖPUHEENJOHTAJISTON KOULUTUSPÄIVÄ , Lappeenranta. Jyri Klemola lakimiesasessori

Transkriptio

1 LUOTTAMUSHENKILÖPUHEENJOHTAJISTON KOULUTUSPÄIVÄ , Lappeenranta Jyri Klemola lakimiesasessori

2 Yhteinen tavoite Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteinen tavoite on omalla paikallaan edesauttaa ja palvella seurakunnan perustehtävän toteuttamista ja toimia parhaan ymmärryksensä mukaan seurakunnan ja sen työn hyväksi. Luottamushenkilöpuheenjohtajan roolina on toimia luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon välissä. Puheenjohtajan on tarpeellista pitää hyvät suhteet yllä molempiin suuntiin ja pyrkiä edistämään toimivaa yhteistyötä.

3 Puheenjohtajan tehtävä Puheenjohtaja on keskeisessä asemassa seurakunnallisessa luottamushenkilöorganisaatiossa. Puheenjohtajuus edellyttää panostamista luottamustehtävän hoitamiseen. Puheenjohtajan tehtävässä korostuu kyky hahmottaa eri näkökulmia ja innostaa muitakin siihen. Puheenjohtajan on kyettävä tekemään nopeita ratkaisuja ja kompromisseja. Esiintymistaito, kyky tiivistää ja kertoa olennainen sekä medianlukutaito ovat hyödyllisiä.

4 Maallikkopuheenjohtaja neuvostossa (KJ 9:1) Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana kirkkoneuvoston kokouksessa 1) kirkkoherran ollessa estynyt tai esteellinen; sekä 2) muutoinkin kirkkoherran ja kirkkoneuvoston yhteisellä päätöksellä varapuheenjohtajan annettua siihen suostumuksensa. Päätös voidaan tehdä myös määräajaksi, kuitenkin enintään kirkkoneuvoston toimikaudeksi tai siihen saakka, kun kirkkoherra taikka varapuheenjohtaja vaihtuu.

5 Mitä puheenjohtajalta odotetaan? Että kokousta johdetaan (KL 25:6) Että päätökset tehdään (KL 7:4 ja KJ 7:4) Että lakeja noudatetaan (PL 2 ) menettelyllisesti sisällöllisesti

6 Kokousta johdetaan?

7 Kokousta johdetaan Puheenjohtajalla on keskeinen rooli toimielimen kokousten johtamisessa. Puheenjohtajan on erityisen tarpeellista tuntea kokoustekniikka ja keskeiset hallintomenettelyä koskevat säännökset. Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokous sujuu lain ja seurakunnan ohjesääntöjen mukaisesti. Kokouksen puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle ja vastaa kokouksen järjestäytymisestä. (KJ 8:3, KJ 9:1)

8 Kokouksen alussa Puheenjohtaja toteaa 1. Läsnäolijat Jotta kokous olisi päätösvaltainen, on kokouksessa oltava läsnä enemmän kuin puolet toimielimen jäsenistä (KL 7:4). Puheenjohtajan on todettava myös muut läsnä olevat ja se, onko heillä oikeus olla läsnä. 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden Onko kokous kutsuttu koolle määrätyllä tai sovitulla tavalla ja ajassa? Onko jäseniä riittävä määrä? Jäsenmäärää on tarkkailtava myös kokouksen aikana (joku poistuu, on esteellinen tms.)

9 Työjärjestyksen hyväksyminen Kokouksen työjärjestys hyväksytään kokouksen alussa. Viranhaltijat ilmoittavat käsiteltäväksi esitettävät mahdolliset lisäasiat. voidaan tarvittaessa äänestää otetaanko käsiteltäväksi Luottamushenkilöt ilmoittavat mahdolliset aloitteet ja tiedoksiannot. Hyväksytty työjärjestys sitoo toimielintä. ei myöhäisillalla uusia asioita esille

10 Asioiden käsittely (KJ 7:4) On varattava tilaisuus keskustella päätettävästä asiasta. Puheenjohtaja jakaa puheenvuorot. Lähtökohtaisesti pyytämisjärjestyksessä, mutta puheenjohtajalla on oikeus poiketakin tästä. Pj:n on hyvä kirjata pyynnöt muistiin. Keskustelun on yleensä hyvä antaa edetä omalla painollaan. Esimerkiksi puheenjohtajan tehtävä ei ole kysyä, kannatetaanko jotakin päätösehdotusta. Puheenjohtajan tehtävänä on jokaisen asian käsittelyn kohdalla päättää keskustelu, tehdä siitä yhteenveto ja todeta päätös esityksen mukaiseksi tai mahdolliset muutosehdotukset ja äänestykset.

11 Puheenvuorot kokouksessa (KL 25:6) Jos puhuja ilmeisen tarpeettomasti pitkittää puhettaan, puheenjohtaja voi asiasta huomautettuaan kieltää häntä jatkamasta puhettaan. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa puheenvuorojen pituutta. Esimerkiksi kirkkovaltuuston työjärjestyksessä voi olla määräyksiä puheenvuorojen enimmäispituudesta. Jos keskustelu pitkittyy puheenjohtajan mielestä tarpeettomasti, hän voi esimerkiksi pyytää kerralla kaikki puheenvuoropyynnöt ja ilmoittaa, että niiden jälkeen keskustelu päättyy.

12 Järjestys kokouksessa (KL 25:6) Puheenjohtajan tehtävä on huolehtia järjestyksestä kokouksessa. Mikäli joku kokouksessa läsnä oleva käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan on kehotettava häntä käyttäytymään asianmukaisesti. Jos henkilö ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi määrätä hänet poistumaan kokouksesta tai keskeyttää tai päättää kokouksen. Kokouksessa puheenvuoroa käyttävällä on velvollisuus pysyä asiassa. Jos näin ei tapahdu, puheenjohtajan on kehotettava puhujaa palaamaan asiaan. Jos kehotusta ei noudateta, puheenjohtaja voi kieltää jatkamasta puhetta.

13 Päätökset tehdään?

14 Päätöksen sisältö (HL 44 ) Päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: päätöksen tehneen viranomaisen nimi ja päätöksen tekemisen ajankohta; asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu; päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.

15 Päätös on perusteltava (HL 45 ) perusteluissa on ilmoitettava seikat ja selvitykset sovellettavat säännökset vakuuttuminen muutoksenhakuharkinta muutosehdotuksen perustelut? päätökseen on liitettävä ohjeet muutoksenhausta Oikaisuvaatimus (HL 46 ) Valitus (HL 47 ) Muutoksenhakukielto (HL 48 )

16 Päätösten toteaminen ja pöytäkirja Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja toteaa päätöksen (yksimielinen/äänestys) siten, että toimielimen jäsenille ja sihteerille tulee selväksi, mitä on päätetty ja millä sanamuodolla. Puheenjohtaja toteaa myös asiakohdan käsittelyn päättymisen. Sihteeri laatii päätöspöytäkirjan puheenjohtajan johdolla. Siihen merkitään päätökset, päätösehdotukset ja niiden kannatukset, äänestykset ja ponnet, mutta ei keskusteluja. Pöytäkirjan allekirjoittavat ensin sihteeri ja puheenjohtaja ja heidän jälkeensä pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajat eivät voi muuttaa pöytäkirjan sisältöä ilman, että puheenjohtaja on samaa mieltä pöytäkirjan sisällöstä eli kokouksen kulusta.

17 Lakeja noudatetaan?

18 Luottamushenkilön vastuu Luottamushenkilöt hoitavat tehtäviään lain nojalla ja heidän on noudatettava lakia ja säännöksiä kaikessa toiminnassaan. Puheenjohtaja toimii muiden luottamushenkilöiden tavoin tehtävässään virkavastuulla. Rikoslain 40. luvun 11 :n mukaan virkarikossäännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön. o Rikoslaissa säädetään muun muassa virkasalaisuuden rikkomisesta ja virkasalaisuuden tuottamuksellisesta rikkomisesta, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä väärinkäyttämisestä sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta rikkomisesta sekä lahjuksen ottamisen kiellosta.

19 Toimielimen jäsenen vastuu päätöksestä Toimielimen jäsen vastaa tehdystä päätöksestä, paitsi jos hän on tehnyt kannatetun muutosehdotuksen ja/tai äänestänyt sen puolesta, mutta ehdotus ei ole tullut päätökseksi, tai jos hän on tehnyt muutosehdotuksen, jota ei ole kannatettu ja hän on jättänyt eriävän mielipiteen päätöksestä. Pelkkä muutosehdotuksen tekeminen, jos sitä ei ole kannatettu, ei vapauta vastuusta. Tällöin ei ole myöskään äänestetty.

20 Eriävä mielipide (KJ 7:6) Eriävän mielipiteen päätöksestä voi jättää sekä esittelijä että toimielimen jäsen. Eriävä mielipide vapauttaa sen esittäjän oikeudellisesta vastuusta kyseisen päätöksen osalta. Se voi olla myös kanava tuoda esiin päätöksestä poikkeava näkemys ja sen perustelut. Eriävä mielipide voidaan merkitä pöytäkirjaan perusteluineen tai ilman. Eriävän mielipiteen jättämisestä on ilmoitettava heti päätöksen tekemisen jälkeen, ennen kuin seuraavan asian käsittely alkaa. Perustelut voi toimittaa pöytäkirjaan liittämistä varten lyhyessä ajassa kokouksen jälkeen.

21 Eriävä mielipide Edellytyksenä oikeudelle jättää eriävä mielipide on: esittelijän osalta, että päätös poikkeaa esittelijän päätösesityksestä; toimielimen jäsenen osalta, että jäsen on joko äänestänyt vastoin päätösesitystä tai tehnyt kannattamattoman vastaehdotuksen, josta ei ole seurannut äänestystä.

22 Käsittelyjärjestysehdotus Kannatettu ehdotus käsittelyjärjestyksestä eli asian palauttamisesta tai pöydälle panemisesta on käsiteltävä ja siitä on äänestettävä ennen muita asiaa koskevia ehdotuksia. Puheenvuorojen on lähtökohtaisesti kohdistuttava käsittelyjärjestysehdotukseen (=jatketaanko asian käsittelyä vai ei). Huom! Äänestysehdotuksessa ei voi olla asian sisällöllistä päätöstä. Vain käsittelyjärjestyksestä äänestetään. Käytännössä voi olla haasteellista erottaa keskustelua palauttamisesta tai pöydälle panemisesta muusta asiaa koskevasta keskustelusta, koska palauttamisella tai pöydälle panemisella saattaa olla merkittäviäkin seuraamuksia asian sisällön kannalta. Siksi puheenjohtajan ei ole syytä liikaa rajata keskustelua tällaisessa tilanteessa.

23 Määräenemmistövaatimus (KJ 7:4) Puheenjohtaja ratkaisee, vaatiiko päätös määräenemmistön, joka tarkoittaa vähintään 2/3 saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet koko jäsenmäärästä. Tästä ratkaisusta voi valittaa varsinaisesta asiaratkaisusta valitettaessa. Puheenjohtajan on ilmoitettava määräenemmistövaatimuksesta äänestyksessä.

24 Äänestäminen (KL 7:4 ja KJ 7:4) Puheenjohtaja toteaa tehdyt muutosehdotukset ja sen, onko niitä kannatettu vai ei. Päätöksestä äänestetään vain, jos kokouksessa on tehty yksi tai useampia kannatettuja ehdotuksia, jotka poikkeavat esittelijän päätösesityksestä. Jos muutosehdotusta ei ole kannatettu, se raukeaa. Puheenjohtaja toteaa tämän ja se merkitään pöytäkirjaan. Puheenjohtaja tekee esityksen kaikkien äänestykseen tulevien ehdotusten äänestysjärjestyksestä.

25 Äänestäminen (KL 7:4 ja KJ 7:4) Puheenjohtaja tekee jokaisen yksittäisen äänestyksen osalta äänestysesityksen, niin että vastaus jaa tai ei ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestäminen toimitetaan aina julkisesti. Äänestystapa voi olla nimenhuuto tai muu puheenjohtajan määräämä tapa (esim. kädennosto). Vaadittaessa on äänestettävä nimenhuudon mukaan. Nimenhuutoäänestystä käytettäessä pöytäkirjaan tulevat merkityksi toimielimen jäsenten kannat. Tämä on merkityksellistä sekä jäsenen oikeudellisen vastuun osalta että poliittisesti.

26 Äänestäminen Äänestysjärjestys: ensin asetetaan vastakkain ne kaksi samaa asiaa koskevaa ehdotusta, jotka ovat kauimpana käsittelyn pohjana olevasta ehdotuksesta eli esittelijän päätösesityksestä. Voittanut ehdotus asetetaan seuraavaa vastaan, kunnes viimeiseksi äänestetään yhdestä ehdotuksesta pohjaehdotusta vastaan. Kokonaan hylkäävä ehdotus on äänestyksessä viimeisenä muut äänestykset voittanutta ehdotusta vastaan. Lopuksi puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksen.

27 Äänestys määrärahan myöntämisestä Ei aseteta vastakkain eri ehdotuksia. Ensin äänestetään määrärahaltaan suurimman ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Kun ehdotus tulee hyväksytyksi, pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä.

28 Äänestys >< vaali Äänestys Vaali Mikä asia Kaikki muut ratkaistavat asiat Henkilön valinta; työhön tai luottamustehtävään Vastaesitys Kannatettava Ei tarvitse kannattaa Mitä voi äänestää Menettely Vain kannatettuja vastaesityksiä, äänestysjärjestyksen mukaan Aina julkinen; pj:n määräämä tapa Kaikkia ehdokkaita Vaadittaessa suljettu lippuäänestys Millä voittaa Yli puolet äänistä Eniten ääniä Tasatulos Pj:n ääni ratkaisee Arpa ratkaisee; Khran ja kappalaisen vaalissa tuomiokapituli ratkaisee

29 Esteellisyys (KL 7:5, HallintoL ) Esteellisyys = sellainen suhteellisen kiinteä suhde hallintoasian käsittelijän ja käsiteltävän asian välillä, että voidaan epäillä käsittelijän objektiivisuuden, tasapuolisuuden ja riippumattomuuden heikentyvän. asiain tila ei arvio tai moite henkilön kyvyistä Miltä asia ulkopuolisin silmin näyttää jotta puolueettomuutta ei ole aihetta epäillä Preventiivinen/ennaltaehkäisevä oikeussuojakeino Esteellinen ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä poikkeuksena kirkkovaltuusto.

30 Esteellisyyden ratkaiseminen (HL 29 ) Päätös esteellisyydestä on tehtävä viipymättä Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän tai muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä päättää toimielin => pelkkä ilmoittaminen ei riitä Viranhaltija, joka yksin käsittelee asiaa, ratkaisee sen itse (viranhaltijapäätös) Jäsen tai esittelijä ei saa osallistua oman esteellisyytensä käsittelyyn (poikkeus: jos toimielin ei muuten ole toimivaltainen eikä saada sijaista) Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava (HL 28 :n xx kohdan nojalla)

31 Tiedonsaanti ja vaitiolo luottamushenkilön tiedonsaantioikeus (KL 25:8) mikä toimen kannalta on tarpeen ne asiakirjat ja tiedot, joita tarvitaan päätöksenteon perustaksi kyseisessä toimielimessä käsiteltävässä asiassa julkiset tietenkin mutta myös asiaan liittyvät salassapidettävät vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto (KL 6:3 ja JulkL 23 ) yhdenveroisesti sekä palveluksessa olevat että luottamushenkilöt koskee asiakirjan salassapidettävää tietoa ja tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassapidettävää (HUOM!) senkin jälkeen kun toiminta viranomaisessa on päättynyt tietoja ei saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi eikä vahingoksi seuraamus (JulkL 35 ): virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen (s -2 v, RL 40:5)

32 Salassapito pääsääntö: asiakirja on julkinen => salassapidolle löydyttävä peruste laista (JulkL 1 ) jos/kun kokousmateriaalissa on salassapidettävää tietoa, se on hyvä merkitä (JulkL 25 ) miltä osin sekä peruste esim. henkilöstön valinnat tavanomaisimpia perusteita (JulkL 24 :n luettelo) 23-kohta: taloudellista asemaa kuvaavat tiedot 25-kohta: sosiaalihuollon asiakkuus ja etuudet, terveydentila, vammaisuus, terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelut, seksuaalinen käyttäytyminen ja suuntautuminen 29-kohta: psykologiset testit ja soveltuvuuskokeet tuloksineen, työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehty arviointi 32-kohta: yksityiselämän piiri (elintavat, harrastukset, perheelämä ym. henkilökohtaiset olot)