Sopimaton menettelyelinkeinotoiminnassa

Transkriptio

1 MARKKINAOIKEUS PÄÄTÖS Nro 113/ Dnro 233/12/Ml HAKIJA Dir-Air Oy VASTAAJA Biobe Oy ASIA Sopimaton menettelyelinkeinotoiminnassa HAKEMUS Vaatimukset Dir-Air Oy (jäljempänä myös Dir-Air) on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Biobe Oy:tä (jäljempänä myös Biobe) euron sakon uhalla markkinoimasta Biobe ThennoPlus -tuloilmaikkunaventtiilejä käyttäen menettelyä, jossa 1. väitetään, että Biobe Thermol'Ius 40 -tuloilmaikkunaventtiilin kautta saatava ilmamäärä olisi 20 pascalin paine-erolla kesäasennossa 4,9-5,6 litraa sekunnissa ja talviasennossa 3,8-4,4 litraa sekunnissa; 2. väitetään, että Biobe ThermoPlus 60 -tuloilmaikkunaventtiilin kautta saatava ilmamäärä olisi 20 pascalin paine-erolla kesäasennossa 7,1-7,9 litraa sekunnissa ja talvi asennossa 6,5-7,2 litraa sekunnissa; 3. esitetään Biobe ThennoPlus -tuloilmaikkunaventtiilien ilmamäärien mittaustuloksia ja niiden hajonta-alueita kertomatta, miten mittaukset on tehty ja salaamalla osan itse hankituista mittaustuloksista; sekä 4. väitetään, että ilmamäärämittaukset sisältävät ama lukuisia epävarmuustekijöitä. Lisäksi Dir-Air Oy on vaatinut, että Biobe Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 4.284,71 eurolla ja palkkion osalta eurolla eli yhteensä ,71 eurolla korkoineen. Perusteet Biobe on markkinoinnissaan verkkosivuillaan kertonut, että ikkunarakenteiden eroista johtuen se on testannut ThennoPlusventtiilejään eri valmistajien ikkunarakenteilla. Biobe on julkaissut verkkosivuiilaan taulukon, jossa se on esittänyt kyseisten venttiilien ilmamäärien mittaustuloksia ja mittausten hajonta-alueet. Edelleen

2 2 (14) Biobe on esittänyt, että ilmamäärien mittaustulokset sisältävät aina lukuisia epävarmuustekijöitä tuotemerkistä riippumatta. Dir-Airin teettämät mittaukset ovat osoittaneet, että Bioben ThennoPlusventtiilien ilmamäärät ovat selvästi alhaisemmat kuin mitä Biobe on verkkosivuillaan olevassa taulukossa esittänyt. Dir-Airin tekemät ja teettämät mittaukset on tehty todellisia olosuhteita vastaavalla alipainemenetelmällä 20 pascalin paine-erolla siten kuin tyyppihyväksyntäasetuksessa mainittu standardi edellyttää, eikä näihin mittaustuloksiin sisälly Bioben väittämiä epävarmuuksia. Biobe on myös tietoinen siitä, että venttiilin virtausaukon koolla on suuri vaikutus venttiilin ilmamääriin ja että sen ilmoittamat mittaustulokset eivät ole mahdollisia. Thermol'Ius-venttiilien virtausaukon koko kesäasennossa on 40-venttiilissä 1000 mm' ja 60-venttiilissä 1500 mm". Biobe on kuitenkin väittänyt, että kyseisillä venttiileillä olisi saatu kesäasennossa ilmamäärät 4,9-5,6 l/s ja 7,1-7,9 l/s, vaikka sen RTkortistakin saatavien tietojen perusteella ilmamäärä alenee 20 pascalin paineessa ilmamäärästä 11,8 1Is ilmamäärään 4,0 l/s, kun virtausaukon koko pienenee koosta 7200 mm- kokoon 2400 mm'. VTT on päivätyn Dir-Airin toimeksiannosta tekemänsä testin testausselosteessa VTT -S määrittänyt Biobe Thermol'lus 40 ja 60 -tuloilmaikkunaventtiilien ilmamäärät. Testausselosteesta käy ilmi, että mittaukset on tehty standardin SFS-EN mukaisesti. Testausseloste myös osoittaa, että standardin mukaan mitatut ilmamäärät ovat huomattavasti Bioben verkkosivuillaan ilmoittamia ilmamääriä pienemmät. VTT:n mittamaat ilmamäärät noin 20 pascalin paine-erolla ovat olleet Thermof'Ius 40 -venttiilin osalta kesäasennossa 3,1 1/s ja talvi asennossa 2,4 1Is ja ThermoPlus 60 -venttiilin osalta kesäasennossa 3,8 1/sja talvi asennossa 3,3 1/s. VTT:n testausselosteen tulokset ovat täysin linjassa Dir-Airin asiakirjatodisteina olevien Insinööritoimisto W. Zenner Oy:n, Pielisen ilmastointi Oy:n ja LGAI Technological Center S.A:n (jäljempänä myös LGAI) mittauspöytäkirjojen tulosten kanssa. Mittauksissa venttiilin läpi kulkeva ilmavirta on määritetty standardin mukaisesti siten, että mitatusta kokonaisilmavirrasta on vähennetty testauskammion ja ikkunan vuotoilmavirta, mutta venttiilin mahdollinen juuri vuoto on kuitenkin ollut mukana saaduissa ilmamäärissä. Testauskammion ja ikkunan vuotoilmavirta on ollut kokoluokkaa 0,1-0,3 l/s. VTT on mitannut Thermof'Ius-venttiilit myös asennusohjeista poiketen siten, että ulkoikkunan ylätiiviste on ollut poistettuna, millä ei ole ollut juurikaan vaikutusta mittaustuloksiin. VTT:n testausselosteen perusteella on siten todettavissa, että Bioben verkkosivuillaan ilmoittamat VTT:n aikaisemmat ja muut hajonta-alueeseen liittyvät mittaustulokset eivät voi millään pitää paikkaansa. Venttiilien kautta saatavan ilmamäärän suuruus on olennainen kriteeri tuloilmaikkunaventtiilejä valittaessa. Jos venttiilistä tuleva ilmamäärä ei

3 3 (14) vastaa siitä annettuja tietoja, ilmanvaihto on väärin mitoitettu, ja tästä aiheutuu sekä terveysriskejä että vahinkoa rakennuksille. Kaikki ikkunat on luokiteltu ilmanpitävyyden osalta eikä ikkunoiden kautta käytännössä tule ilmavuotoja huonetilaan. Koska ikkunat ovat ilmatiiviitä, puitteen ja karmin välejä ei ole ollut tarpeen teipata mittauksissa. Ulkopuitteen ja karmin välissä on niin sanottuja vesireikiä. Bioben verkkosivuillaan esittämät väitteet ja taulukossa esitetyt mittaustulokset hajonta-alueineen ovat totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia. Biobe ei ole taulukon ja sen tuloksien yhteydessä kertonut, missä ja millaisilla menetelmillä mittaukset on tehty. Ikkunarakenteet eivät eroa toisistaan niin paljon, että Bioben taulukossaan esittämä hajonta-alue olisi mahdollinen. Biobe ei ole myöskään kertonut, mitkä ovat ne ikkunarakenteiden erot, jotka mittaustuloksiin vaikuttavat. Koska ikkunoiden nykyiset tiiveysvaatimukset ovat korkeat, ikkunoiden tiiveyteen liittyvät eroavuudet eivät selitä Bioben verkkosivuillaan julkaisemien mittaustulosten hajontaa tai epävarmuutta. Biobe on itse testauttanut ThermoPlus 40 -tuloilmaikkunaventtiilinsä LGAI:llä standardin SFS-EN mukaisesti. Bioben verkkosivuilla esitettyyn taulukko on ei ole kuitenkaan otettu LGAI:n laatiman raportin tuloksia, jotka ovat samansuuntaiset kuin Dir-Airin teettämien tutkimusten tulokset. LGAI:n mittauksiin ei sisälly muuta epävarmuutta kuin se, kuinka paljon ilmaa vuotaa ThermoPlus-venttiilin ja kannin väliin väistämättä jäävästä raosta. Biobe salaa siten luotettavia mittaustuloksia, jotka antavat sen markkinoimille tuloilmaikkunaventtiileille huomattavasti huonommat ja alhaisemmat ilmamääräarvot kuin mitä sen verkkosivuilla julkaistussa taulukossa on ilmoitettu. Törkeäksi salaamisen tekee se, että nämä tulokset poikkeavat täysin Bioben verkkosivuillaan julkaisemasta hajonta-alueesta. Biobe markkinoi tuotteitaan tietoisesti totuudenvastaisilla ja harhaanjohtavilla mittaustuloksilla Ja väittämillä. Biobe pyrkii verkkosivujensa avulla hämärtämään niitä tosiasioita, että sen ThetmoPlus-tuloilmaikkunaventtiilien todellinen ilmamäärä on liian alhainen ja että ilmamäärien luotettava mittaus on mahdollista. Bioben markkinoinnin tavoite ja tulos on ollut se, että markkinoinnin kohderyhmä ei kykene tekemään oikeita vertailuja ja valintoja. Erityisen moitittavaksi asian tekee se, että siinä on kyse ihmisen terveydelle ja myös rakennusten kunnolle merkittävistä valinnoista. Bioben markkinointi on omiaan vaikuttamaan tuloilmaikkunaventtiilien kysyntään ja vahingoittamaan Dir-Airin liiketoimintaa.

4 4 (14) VASTAUS Vaatimukset Biobe Oy on vaatinut, että markki nao ikeus hylkää Dir-Air Oy:n vaatimukset ja velvoittaa Dir-Air Oy:n korvaamaan Biobe Oy:n oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 1.158,59 eurolla ja palkkion osalta eurolla eli yhteensä ,59 eurolla korkoineen. Perusteet Biobe ei ole tuotteidensa markkinoinnissa tutkimustuloksiin viittaamalla tai muutoin esittänyt tuotteitaan koskevia totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja tai väitteitä. Kieltovaatimusten kohteena olevat Bioben markkinoinnissaan esittämät ilmaisut sekä verkkosivuilla esitetyt mittaustulokset ovat totuudenmukaisia ja antavat Bioben ThennoPlus-venttiilien ilmamääristä normaaleja käyttöolosuhteita vastaavat arvot. Biobe on myös kertonut verkkosivuillaan asianmukaisesti testien suorittamistavat. Viitattujen tutkimusraporttien suorittamistapa tai niillä saadut tulokset eivät ole virheellisiä. Ilmanvaihdon päätelaitteen mittauksia koskevan eurooppalaisen standardin SFS-EN mukaan mittaukset on suoritettava asentamalla mitattava ilmanvaihdon päätelaite valmistajan ohjeiden mukaisesti testauslaitteistoon. Edellä mainittu standardi tai mikään muukaan ohjeistus ei edellytä, että ilmanvaihdon päätelaitteen virtausominaisuuksien mittauksessa venttiilien ja ikkunankarmien väliset raot tulisi tilkitä. ThermoPlus-venttiilejä käytetään ikkunoihin asennettuna yksinomaan tuloilmaikkunan perusideaa noudattaen. Siten Bioben verkkosivuilla viitattujen tulosten ilmoittamista arvioitaessa on otettava huomioon, että tuloilmaikkunoiden osalta ikkunan ja venttiilin muodostama tuloilmaikkunakokonaisuus muodostaa sen ilmanvaihdon päätelaitteen, jonka kautta kulkevaa ilmamäärää mittauksessa- arvioidaan. Bioben markkinoinnissaan viittaamat testit on suoritettu standardin SFS-EN mukaisesti eli asentamalia testattava laite tuloilmaikkunavalmistajan ohjeiden mukaisesti testauslaitteistoon ja asentamalla venttiili tuloilmaikkunaan Bioben ohjeiden mukaisesti. Se seikka, että Dir-Airin suorittamien mittausten ilmamäärätulokset ovat poikenneet Bioben itsensä mittaamista tuloksista, on johtunut siitä, että Dir-Airin testeissä tuloilmaikkunat ja niihin kiinnitettyjen venttiilien juuret on virheellisesti tiivistetty kokonaan umpeen ennen mittauksia. Dir-Airin viittaamasta LGAI:n testiraportista ilmenee puolestaan selvästi, että kyseinen testi ei ole koskenut tuloilmaikkunakokonaisuutta eli sellaista ikkuna/venttiilikokonaisuutta kuin Bioben verkkosivuillaan viittaamat testit. LGAI:n suorittaman testin tulokset eivät ole siten yhteismitallisia Bioben verkkosivuillaan viittaamien tulosten kanssa.

5 5 (14) Rakojen tilkitsemistä ja niin sanotun reunavuodon eliminointia on pidettävä standardin SFS-EN vastaisena, minkä vuoksi siitä tulisi aina mainita mittaustulosten yhteydessä. Mikäli vuotoja pyrittäisiin eliminoimaan ennen mittauksen suorittamista esimerkiksi teippaamalla, mittaus antaisi todellista käyttötilannetta ajatellen virheellisen ja vahingollisen lopputuloksen, koska eriasteisia ilmavuotoja esiintyy aina sekä ikkunarakenteessa että venttiilin juuressa. Ikkunanvalmistajatkin ohjeistavat jättämään rakoon asennettaviin tiivisteisiin riittävästi tuui etusrakoj a huurtumisen estämiseksi. Biobe on markkinoinnissaan yksiselitteisesti kertonut, miten viitatut ThennoPlus 40 ja 60 -tuloilmaikkunaventtiilejä koskevat testit on suoritettu ja miksi Biobe on halunnut itse testata kyseisiä venttiileitään eri valmistajien ikkunarakenteilla ja mistä mittaustuloksiin sisältyvät epävarmuustekijät johtuvat. Kilpailullisista syistä Biobe ei ole kuitenkaan verkkosivuillaan voinut yksilöidä tietyllä yksittäisellä ikkunamallilla saatuja tuloksia. Bioben verkkosivuilla esitetyt ThermoPlus-venttiilejä koskevat testit on tehty yhtäältä VTT:n ja toisaalta Bioben itsensä toimesta sen omissa tiloissa. Biobe on selkeästi yksilöinyt VTT:n testiä koskevan raportin verkkosivuillaan kohdassa, jossa on todettu, että "VTT:n tutkimusraportin VTT-CR tulokset pätevät ainoastaan vain mitatuille venttiileille ja komponenteille sekä ikkunalle kussakin kokeessa käytetylle koej ärjestel ylle". Verkkosivuilta on käynyt myös selkeästi ilmi, ettei VTT:n eikä Bioben itsensä suorittamissa mittauksissa puitteen ja karmin välejä ole teipattu umpeen, ja että mittaukset ovat siten koskeneet nimenomaan tuloilmaikkunakokonaisuuksien kautta huoneeseen johtuvia ilmamääriä. Bioben verkkosivuilla on edelleen todettu, että julkaistut mittaustulokset ja ilmamääräarvot perustuvat eri valmistajien ikkunarakenteilla suoritettuihin venttiilien testeihin ja että julkaistu hajontataulukko on tehty eri valmistajien standardikokoisilla ikkunarakenteilla, joissa ilman sisääntuloyhteytenä on ollut suora alumiiniseen tai puiseen ulkokanniin jyrsitty kanava ja joiden suojana on ollut verkoton Biobe-ulkosäleikkö. Itse mittaukset on suoritettu samanlaisella koepainepuhaltimelia ja mittauslaipalla kuin mitä Dir-Air on käyttänyt omissa testeissään. Erityisesti tuloilmaikkunakokonaisuuksiin liittyy varsin paljon sekä muuttuvia tekijöitä että niin sanottuja ulkoisia epävarmuustekijöitä, kuten ikkunan mittatarkkuus ja valmistuksessa käytetyt toleranssit. Kyseessä olevan tyyppisiä testejä suorittavat testauslaitokset myös ottavat huomioon ja ilmoittavat mainittujen epävarmuustekijöiden olemassaolon rutiininomaisesti omissa raporteissaan. Myös standardin SFS- EN mukaan mittausjärjestelyihin itsessään liittyy Iähtökohtaisesti tietty epävarmuus.

6 6 (14) TODISTELU Asiakirjatodistelu Dir-Air Oy 1. Tulosteita Bioben verkkosivuilta kohdasta "Thermol'Ius" Otteita VTT:n tiedotteesta 2329 vuodelta 2006 projektissa "Tuloilmaikkunan energiatehokkuus" 3. LGAI Technological Center S.A:n testi raportti Insinööritoimisto W. Zenner Oy:n mittauspöytäkirja (myös vastaajan asiakirjatodiste 7) 5. Jari Puntin laatima mittauspöytäkirja (myös vastaajan asiakirjatodiste 6) 6. Insinööritoimisto W. Zenner Oy:n mittauspöytäkirja Tulosteita Bioben verkkosivuilta kohdasta "Ilmanvaihto" Bioben RT-kortti RT X (sivut 1-3) 9. VTT:n testausseloste VTT-S , Tuloste Tiivituote Oy:n verkkosivulta esitteestä "Tiivi Tuloilmaikkuna" 11. Ikkunoiden energialuokituksen säännöt (Puutuoteteollisuus ry:n nimeämä luokitustoimikunta) 12. Neljän ikkunavalmistajan ilmoittamat ikkunoiden luokittelut Biobe Oy 1. LGAI Technological Center S.A:n englanninkielinen testiraportti 12/ Ml, Standardi SFS-EN "Ventilation for buildings. Performance testing of components/products for residential ventilation. Part 1: Externally and internally mounted air transfer devices" 3. Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n käyttö- asennus- ja hoito-ohjeet sekä takuuehdot 4. Fenestra Oy:n tuotteiden käyttöohjeet 5. Biobe ThermoPlus -tuloilmaikkunaventtiilin asennusohje 6. Jari Puntin laatima mittauspöytäkirja (myös hakijan asiakirjatodiste 5) 7. Insinööritoimisto W. Zenner Oy:n mittauspöytäkirja (myös hakijan asiakirjatodiste 4) 8. Dir-Airin laatima yhteenveto tilavuusvirtamittausten tuloksista 20 pascalin paine-erolla Henkilötodistelu Dir-Air Oy 1. Tapio Tarpio, toimitusjohtaja, Dir-Air Oy, todistelutarkoituksessa 2. Johannes Usano, diplomi-insinööri, Insinööritoimisto W. Zenner Oy 3. Timo Pursiainen, diplomi-insinööri, Tampereen Patenttitoimisto Oy

7 7 (14) 4. Miika Natunen, rakennusinsinööri, Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy 5. Timo Pernu, entinen Fenestra Oy:n projektimyyntijohtaja Biobe Oy 1. Kari Saarinen, järjestelmäasiantuntija, Pihlavan Ikkuna Oy MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Asian arvioinnin lähtökohdat 1. Dir-Airin hakemuksen perustana on Bioben verkkosivuilla ainakin kesäkuussa 2012 toteutettu markkinointi, jossa Biobe on esittänyt tuloilmaikkunaventtiileistään tekemiinsä ilmavirtaustesteihin perustuvia mittaustulosten hajonta-alueita koskien kahden venttiilimallin ilmamääriä sekä sanallisia arvioita muun muassa mittaustulosten vertailtavuuteen vaikuttavista seikoista. 2. Esitetyn selvityksen perusteella tuloilmaikkunaventtiilejä käytetään lähinnä ikkunasaneerausten yhteydessä. Tuloilmaikkunaventtiilien markkinoilla ei ole Bioben ja Dir-Airin lisäksi muita asian arvioinnin kannalta merkityksellisiä toimijoita. Asiassa on riidatonta, että huonetilaan tulevat ilmamäärät, jotka Bioben kysymyksessä olevassa markkinoinnissa on esitetty, kulkeutuvat kokonaisuudessaan ThermoPlus-tuloilmaikkunaventtiilin kautta. 3. Tuloilmaikkunaventtiilien ilmamäärien mittaamiseksi on olemassa useita eri menetelmiä, joiden soveltamisessa on lisäksi erilaisia variaatioita. Markkinaoikeus on aiemmin antamassaan päätöksessä numero 109/2012 todennut, että yksittäisten tuloilmaikkunaventtiilien ominaisuuksiin tai niiden testaamiseen liittyen ei ole olemassa velvoittavia säännöksiä. Tilanne ei ole sittemmin muuttunut. Asian arvioinnin lähtökohta on siten se, että minkään nimenomaisen tutkimuksen toteuttamistavan käyttäminen tuloilmaikkunaventtiilin testauksessa ei ole edellytys sille, että tutkimustuloksia voitaisiin käyttää hyväksi markkinoinnissa. 4. Markkinaoikeudessa on siten kysymys hakemuksessa tarkoitetun Bioben markkinoinnin väitetyn totuudenvastaisuuden tai harhaanjohtavuuden arvioinnista sekä markkinaoikeudellisen kiellon määräämisen edellytyksistä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella.

8 8 (14) Oikeusohjeet 5. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 :n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. 6. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan elinkeinonharjoittajan, joka markkinoinnissaan käyttää tosiasiaväitteeksi luonnehdittavaa ilmaisua, on kyettävä näyttämään toteen väitteensä paikkansapitävyys. Siinä yhteydessä, kun vertailevasta mainonnasta otettiin saannös kuluttajansuojalakiin (2 luvun 4 a, 1072/2000) ja siihen viittaava säännös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin (2 :n 3 momentti, 1073/2000), esitöissä tuotiin esiin (HE 79/2000 vp s. 19), että kuluttaja-asiamiehellä ja markkinaoikeudella on oikeus vaatia elinkeinonharjoittajalta asian selvittämiseksi tarpeellisia tietoja ja että tiedot voidaan velvoittaa antamaan lyhyessäkin ajassa. Edelleen esitöissä todettiin, että vertailevassa mainonnassa voidaankin yleisesti edellyttää, että mainostajalla on jo ennen mainoskampanjan toteuttamista hallussaan selvitykset ja muut tiedot niistä tosiasioina esitettävistä seikoista, joihin vertailussa aiotaan nojautua. Esitöissä lausuttu koskee markkinoinnin totuudellisuuden todentamista yleisemminkin. Selvää on, että näyttö tosiasiaväitteiden paikkansapitävyydestä on esitettävä viimeistään asiaa oikeudessa käsiteltäessä. 7. Markkinointia arvioidaan siitä näkökulmasta, millaisen kokonaisvaikutelman se luo kohdeyleisössään eli tässä tapauksessa asianosaisten yhteisen näkemyksen mukaan lähinnä ikkunanvalmistajissa ja muissa alan yritysasiakkaissa. Bioben tuloilmaikkunaventtiilien ilmamäärämittauksiin perustuva markkinointi (vaatimuskohdat j.~-3) 8. Biobe on verkkosivuillaan ThermoPlus-venttiiliensä markkinoinnin yhteydessä otsikon "Ilmavirta-arvot eri työstötavoilla" alla esittänyt ensin VTT -tutkimuslaitoksella yhdessä nimetyssä tutkimuksessa ylipainemenetelmällä saatuja tutkimustuloksia Biobe ThermoPlus 40- ja Biobe ThermoPlus 60 -venttiilien ilmamääristä. Seuraavaksi puheena olevassa kohdassa on kerrottu VTT:n kysymyksessä olevan tutkimuksen toteuttamistavasta ja tarkemmista koejärjestelyistä. Jäljempänä samalla sivulla on esitetty, että "Biobe on testannut Thermol'lus-venttiilin eri valmistajien ikkunarakenteilla", Biobe on tämän jälkeen esittänyt taulukkomuodossa venttiiliensä mittauksista 20 pascalin paineella mitattuja ilmamääriä. Taulukon mukaan Biobe Thermol'Ius 40 ja Biobe Thermof'Ius 60 -venttiilin ilmamäärät ovat olleet suoritetuissa mittauksissa niillä hajonta-alueilla, joiden mukaisten mittaustulosten

9 9 (14) esittäminen markkinoinnissa on Dir-Airin kieltovaatimusten 1 ja 2 kohteena. 9. Dir-Air on väittänyt, että nämä Bioben ThermoPlus-venttiileistään esittämät ilmamäärien mittaustulokset ovat olleet totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia. Lisäksi Dir-Airin mukaan ikkunarakenteet eivät eroa toisistaan niin paljon, että Bioben taulukossaan esittämät hajonta-alueet olisivat mahdollisia. Dir-Air on vedonnut väitteensä tueksi ennen muuta asiakirjatodisteinaan esittämiinsä viiteen en ilmamäärämittauksia koskevaan testiin. 10. Biobe ThermoPlus 40 -tuloilmaikkunaventtiilin kautta kulkeutuva ilmamäärä on Dir-Airin vetoamien todisteiden mittauksissa ollut enimmillään kesäasennossa 3,4 litraa sekunnissa ja talviasennossa 2,6 litraa sekunnissa. Biobe ThermoPlus 60 -tuloilmaikkunaventtiilin kautta kulkeutuva ilmamäärä on puolestaan Dir-Airin vetoamien todisteiden mittauksissa ollut enimmillään kesäasennossa 4,6 litraa sekunnissa ja talvi asennossa 3,8 litraa sekunnissa. II. Dir-Airin vetoamien todisteiden mittauksissa on mitattu Biobe ThermoPlus -venttiileille samalla 20 pascalin paine-erolla selvästi pienempiä ilmamääriä kuin Bioben markkinoinnissa on esitetty. Bioben markkinoinnissa esitetyt ilmamäärät ovat olleet Biobe ThermoPlus 40 -venttiilin osalta noin prosenttia korkeammat ja Biobe ThermoPlus 60 -venttiilin osalta noin prosenttia korkeammat kuin vastaavat suurimmat Dir-Airin vetoamissa eri mittauksissa saavutetut tulokset. 12. Kuten jo edellä on tuotu esiin, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan markkinoinnissa käytettyjen tosiasiailmaisujen tulee olla totuudellisia ja toteen näytettävissä. Todistustaakka kysymyksessä olevien ilmamääräarvojen oikeellisuudesta on tuotteidensa mittauksiin markkinoinnissaan vetoavalla Biobella. 13. Biobe on kiistänyt Dir-Airin esittämän Biobe ThennoPlus -venttiilien ilmamääriä koskevan markkinoinnin paikkansapitävyyden kyseenalaistamisen yhtäältä sillä perusteella, että Dir-Airin esittämät mittaukset eivät ole vertailukelpoisia Bioben tekemien mittausten kanssa ja toisaalta vedoten siihen, että Biobe on esittänyt ilmamääriä koskevan taulukon ylä- ja alapuolella sen, miten mittaukset on suoritettu. 14. Biobe on puheena olevan ilmamääriä koskevan taulukon alapuolella ilmoittanut, että venttiili on asennettu asennusohjeiden mukaisesti vastaamaan todellista käyttöä ja että mittauksissa ei ole käytetty teippausta venttiilin ja puitteen eikä puitteen ja karmin välillä. Biobe on myös markkinaoikeudessa korostanut näiden seikkojen merkitystä osoituksena oikeasta mittaustavasta viittaamalla normaaleihin käyttöolosuhteisiin ja todelliseen käyttötilanteeseen. Biobe ei kuitenkaan ole verkkosivuillaan kertonut tarkemmin siitä, mitä menetelmää ja toteuttamistapaa käyttäen sen testit on tehty. Myöskään sitä, ovatko testit

10 10 (14) olleet Bioben itsensä vaiko puolueettoman testaajan suorittamia, ei verkko sivuilla ole yksiselitteisesti kerrottu. Kysymyksessä olevassa markkinoinnissa ei ole myöskään viitattu mahdollisuuteen saada Biobelta näistä testeistä pöytäkirjaa toisin kuin Biobe on samoja venttiilejä koskien ilmoittanut VTT:n toteuttaman tutkimuksen mittauspöytäkirjan osalta olevan pyynnöstä mahdollista. 15. Biobe ei ole markkinaoikeudessakaan kertonut verkkosivuillaan esittämäänsä tarkemmin siitä, miten se on mitannut kahden markkinoinnissaan mitatuksi esitetyn tuotteensa eli Biobe ThennoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 -venttiiliensä ilmamäärien hajonta-alueet. Biobe ei ole myöskään henkilötodiste1un keinoin pyrkinyt selvittämään mittaustuloksiaan. 16. Bioben käyttämien mittausmenetelmien luotettavuutta ja sen verkkosivujen mamitussa taulukossa esitettyjen mittaustulosten paikkansapitävyyttä ei ole markkinaoikeudessakaan siten todennettu. Taulukossa esitetyt tarkat luvut mittaustuloksista ovat luonteeltaan ehdottomia väitteitä eli tosiasiaväitteitä siitä, että mittaustulokset ovat ilmoitetuilla vaihteluväleillä. Markkinaoikeus toteaa, että Bioben käsityksellä tekemiensä testien luonteesta ja riittävyydestä ei ole merkitystä sen kannalta, että Bioben on kyettävä osoittamaan markkinoinnissaan esittämiensä ilmamäärien totuudenmukaisuus. 17. Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella kieltovaatimusten 1 ja 2 osalta, että Biobe ei ole näyttänyt toteen tosiasiaväitteiksi katsottavien tuloilmaikkunaventtiiliensä ilmamääriä koskevien ilmaisujen paikkansapitävyyttä. 18. Dir- Airin kieltovaatimuksessa 3 on kysymys ensinnäkin kieltovaatimuksissa 1 ja 2 kuvattuja yksittäisiä mittaustuloksia yleisemmällä tasolla siitä, että Biobe on esittänyt markkinoinnissaan venttiiliensä "ilrnamäärien mittaustuloksia ja niiden hajonta-alueita kertomatta, miten testit on tehty". Kuten edellä on todettu, kysymyksessä olevan ilmamäärien mittaustuloksia koskevan markkinoinnin totuudenmukaisuuden osoittamiseksi Bioben olisi tullut esittää tekemiensä testien menetelmät ja toteuttamistapa. Sen vuoksi kieltovaatimuksen 3 hyväksymiselle edellä mainitulta osin on samat edellytykset kuin kieltovaatimusten 1ja 2 hyväksymiselle. 19. Lähtökohta on, että elinkeinonharjoittaja saa valita markkinointikeinonsa eikä elinkeinonharjoittajalla ole velvollisuutta julkaista kattavasti kaikkia markkinointinsa kohteeseen liittyviä tutkimustuloksia. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että Bioben toiminta olisi verkkosivuillaan julkaistujen mittaustulosten valitsemisen osalta sinänsä ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista. Kieltovaatimus 3 on siten hylättävä siltä osin kuin Dir-Air on vaatinut kieilettäväksi sitä, että Bioben markkinoinnissa esitetään mittaustuloksia salaamalla osan itse hankituista mittaustuloksista.

11 11 (14) 20. Esitetyn selvityksen perusteella tuloilmaikkunaventtiilien kautta kulkeutuvat ilmamäärät ovat merkittävä tekninen seikka, joka keskeisesti vaikuttaa rakennusten ilmanvaihdon suunnitteluun käytettäessä tuloilman lähteenä asianosaisten markkinoimia tuloilmaventtiilejä. Kysymyksessä olevan Bioben markkinoinniukin mukaan ilmavirtamittauksista saatavat arvot palvelevat suunnitteluarvoina. Ottaen lisäksi huomioon alalla vallitsevan kilpailutilanteen on selvää, että Bioben ilmamääriin perustuva markkinointi on ollut omiaan vaikuttamaan tuloilmaikkunaventtiilien kysyntään. 21. Bioben markkinointi on siten ollut kieltovaatimusten 1 ja 2 sekä osittain kieltovaatimuksen 3 osalta sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista ja mainitut Oir-Airin kielto vaatimukset on siten hyväksyttävä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla. Bioben markkinointi-ilmaisu mittausten tulosten sisältämistä epävarmuustekijöistä (vaatimuskohta 4) 22. Biobe on verkkosivuillaan esittänyt edellä käsitellyn venttiiliensä ilmamäärien hajonta-alueita koskevan taulukon alapuolella olevan otsikon "Mittaustulosten vertailtavuus ja toleranssit" alla seuraavaa: "Koska ilmamäärämittauksia tehdään rajallisella määrällä tuotteita, erilailla asennettuina, eri valmistajien ikkunoilla sekä mahdollisesti eri menetelmillä ja eri testaustahojen toimesta, sisältävät mittausten tulokset, tuotemerkistä riippumatta, aina lukuisia epävarmuustekijöitä, " 23. Bioben edellä kuvattu markkinointi luo kohdeyleisössään mielikuvan siitä, että venttiilien ilmamäärämittaukset ovat aina riippumatta niiden suorittajista tuloksiltaan sillä tavoin huomattavan epävarmoja, että niiden tulokset eivät mahdollista eri tuotteiden ilmamäärien vertailemista. Dir- Airin kieltovaatimuksen 4 mukainen ilmaisu "lukuisia epävarmuustekijöitä" tarkoittaa kuitenkin muuta kuin edellä todettua mielikuvaa siitä, että ilmamäärämittausten tulokset ovat aina huomattavan epävarmoja. Asiassa ei ole ilmennyt, etteikö Bioben markkinoinnissaan luettelemat mittaustulosten epävarmuuden syyt sinänsä pitäisi paikkansa. 24. Todettu huomioon ottaen Biobea ei voida kieltää käyttämästä 01r- Airin kiellettäväksi vaatimaa ilmaisua. Dir-Airin kieltovaatimus 4 on siten hylättävä. Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen 25. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 :n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta 1~3 :n vastaista menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

12 12 (14) 26. Bioben on edellä todettu menetelleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti Biobe ThennoPlus -tuloilmaikkunaventtiiliensä markkinoinnissa. Todettu lainvastainen menettely on kiellettävä. Yleensä lainvastaisen menettelyn jatkamista tai uudistamista koskevaa kieltoa on noudatettava heti. Eräissä tapauksissa voi kuitenkin olla aiheellista myöntää elinkeinonharjoittajalle kestoltaan melko lyhyt niin sanottu sopeutumisaika kiellon edellyttämien muutosten tekemiseen. Biobelle määrättävässä kiellossa on kysymys verkkosivuilla tapahtuvan markkinoinnin kieltämisestä. Tällainen kielto voidaan määrätä noudatettavaksi tässä asiassa lukien. 27. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kiellon tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on ensisijaisesti otettava huomioon se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Tähän nähden uhkasakko on asetettava euron määräisenä. Oikeudenkäyntikulut 28. Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 20 :n 1 momentin mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisissa asiorssa markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. 29. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 :n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 :n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan, Saman pykälän 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään. 30. Dir-Air on asian voittanut osapuoli, vaikka sen väliaikaista kieltoa koskevat vaatimukset sekä pääasian osalta osa vaatimuksista on edellä perusteluista ilmenevin tavoin hylätty. Sillä, minkä Dir-Air on hävinnyt, on ollut vain vähäinen merkitys asiassa. Lisäksi Dir-Airin vaatimusten hyväksymättä jääneellä osalla ei ole katsottava olleen suurta vaikutusta