Sähköasiakas ja sähköverkko 2030, Jarmo Partanen

Transkriptio

1 , Jarmo Partanen

2 Verkkoliiketoiminnan kehitystrendit Yhteiskunta sähköistyy Sähköistymisen toinen aalto - Päästötön liikkuminen ja energian tuotanto - Sähköautot, hajautettu sähköntuotanto, kiinteistöjen lämmitys, ICT, IoT Sähkön toimitusvarmuuspaineet kasvavat - Toimintaympäristöön soveltuvien saneerausratkaisuiden hallinta - Ennenaikaisten investointien minimointi, saneerausten hallittu lykkäys Muuttoliike maalta kaupunkeihin jatkuu - saneerausten hallittu kohdistaminen ja mahdollinen lykkäys Tekniikka kehittyy - Energian varastointi-, kysynnän jousto- ja mikroverkkoratkaisut yleistyvät (+IoT) Kysymykset ja odotusarvot toimialalle? 2

3 Muutostekijöiden analysointimetodiikkaa Verkkoyhtiö Case-alue Sähkön käytön mittaukset (AMR) Sähköasiakas nykytilanne Sähköasiakas 2030 Aikaleima _ _ _ _ _ :00 4,240 5,500 8,040 0,880 2, Aikaleima 1:00 4, _ _ _ _ _ 5,100 7,600 0,520 1, :00 4,240 0:00 4,2405,880 5,5006,620 8,0400,600 0,8801,980 2, Aikaleima 3:00 4,240 1:00 4, _ _ _ _ _ 5,280 5,1006,220 7,6000,640 0,5201,860 1,670 4:00 4,320 2:00 4,240 0:00 4,240 4,620 5,880 5,500 6,160 6,620 8,040 0,340 0,600 0,880 2,850 1,980 2,020 5:00 4,480 3:00 4,240 1:00 4,880 6,140 5,280 5,100 6,800 6,220 7,600 0,330 0,640 0,520 2,020 1,860 1,670 6:00 4,480 4:00 4,320 2:00 4,240 5,540 4,620 5,880 7,400 6,160 6,620 0,300 0,340 0,600 2,880 2,850 1,980 7:00 4,240 5:00 4,480 3:00 4,240 4,580 6,140 5,280 5,340 6,800 6,220 0,280 0,330 0,640 2,200 2,020 1,860 8:00 4,560 6:00 4,480 4:00 4,320 5,320 5,540 4,620 5,660 7,400 6,160 0,330 0,300 0,340 2,950 2,880 2,850 9:00 4,480 7:00 4,240 5:00 4,480 5,640 4,580 6,140 5,700 5,340 6,800 0,370 0,280 0,330 2,870 2,200 2,020 10:00 4,720 8:00 4,560 6:00 4,480 4,820 5,320 5,540 5,600 5,660 7,400 0,350 0,330 0,300 2,720 2,950 2,880 11:00 4,560 9:00 4,480 7:00 4,240 5,420 5,640 4,580 5,800 5,700 5,340 0,630 0,370 0,280 2,830 2,870 2,200 12:00 10:00 4,480 4,720 8:00 4,560 5,720 4,820 5,320 5,580 5,600 5,660 0,460 0,350 0,330 3,410 2,720 2,950 13:00 11:00 4,880 4,560 9:00 4,480 4,840 5,420 5,640 5,540 5,800 5,700 1,370 0,630 0,370 3,150 2,830 2,870 14:00 12:00 4,560 4,480 10:00 4,720 6,260 5,720 4,820 5,980 5,580 5,600 0,960 0,460 0,350 2,420 3,410 2,720 15:00 13:00 5,040 4,880 11:00 4,560 6,860 4,840 5,420 5,880 5,540 5,800 0,650 1,370 0,630 2,610 3,150 2,830 16:00 14:00 4,640 4,560 12:00 4,480 5,760 6,260 5,720 5,960 5,980 5,580 0,480 0,960 0,460 2,580 2,420 3,410 17:00 15:00 4,720 5,040 13:00 4,880 6,240 6,860 4,840 5,960 5,880 5,540 0,680 0,650 1,370 2,980 2,610 3, :00 4,640 14:00 4,560 5,760 6,260 5,960 5,980,480 0,960 2,580 2, :00 4,720 15:00 5,040 6,240 6,860 5,960 5,880,680 0,650 2,980 2, :00 4,640 5,760 5,960 0,480 2, :00 4,720 6,240 5,960 0,680 2,980 Päiväpainotteis et Yöpainotteiset Vapaa-aikapainotteiset Erityisryhmät Kuormitus- ja verkostoanalyysit Taustatiedot Rakennustiedot Asiakaskyselyt Metsä- ja maaperä Muut tietokannat Muutostrendit Hajautettu tuotanto Kysynnänjousto Energiavarastot Liikenteen sähköistyminen Hinnoittelumuutokset Lakimuutokset Lämmitystapamuutokset Muuttoliike Ilmastomuutos 3

4 Tutkimushankkeen päävaiheet TRENDIT PV PROFIILI- JA VOLYYMIMUUTOKSET KAPASITEETTI- JA LUOTETTAVUUS TULOSTEN SKAALAUS EV LP Väestö Toimitusvarmuus 4

5 Toimintaolosuhteet, lähtökohtaeroja Uudet liittymät? Aurinkosähkö? Sähköautot? 20/0.4 kv Mikroverkot? Liittymän irtisanominen? 20/0.4 kv Siirtokapasiteetti? Muuntokapasiteetti? Verkon tarpeellisuus/ saneerausaikataulu? Sähkön toimitusvarmuus ja saneeraustekniikka? Kapasiteetti? Lämmitystapamuutokset? Toimintaympäristö A Toimintaympäristö B 5

6 Case-alueet Muuntajat [kpl] [as./m.] Verkko [km] Kj Pj pj/kj* Pj [km/as.]* Käyttöpaikat Huipputeho [MW] Vuosienergia [GWh] Asiakkaan huipputeho [kw/as.] Asiakkaan vuosienergia [MWh/as.]* Case A % (209 %) 275 (177) 4,1 11,2 5,8 5,6 (9,0) Case B % (167 %) 151 (79) 14,6 49,5 8,3 12,3 (11,2) Case C % (124 %) 226 (139) 5,1 16,3 6,7 8,2 (10,6) Case D % (121 %) 168 (123) 11,6 31,6 8,6 11,3 (12,5) Case A, vapaa-ajanasuntopainotteinen alue (JSE:n toimialueelta) Suurin osa (85%) sähkönkäyttöpaikoista vapaa-ajan asuntoja Case B, maatalouspainotteinen alue (KSOY-V:n toimialueelta) Alueella merkittävä osuus maatiloja (30%) ja kotitalouksia (60%). Case C, harvaan asuttu haja-asutusalue (PKSS:n toimialueelta) Etäisyydet sähkönkäyttöpaikkojen kesken ovat pitkiä ja asuintiheys on matala. Sähkönkäyttöpaikat muodostuvat kotitalouksista (50 %), vapaa-ajan asunnoista (30 %) ja maatiloista (10 %). Case D, kyläpainotteinen alue (SVV:n toimialueelta) Kasvukeskuksen läheisyydessä sijaitseva alue sisältäen joitakin kyläkeskittymiä. Sähkönkäyttöpaikat muodostuvat kotitalouksista (60 %), vapaa-ajan asunnoista (30 %) ja maatiloista (10 %). * Yhtiötason tunnusluvut suluissa 6

7 Muutostekijöiden skenaariot ( 2030) Skenaariojaottelu ja eri muutostekijöiden penetraatioasteet MUUTOSTEKIJÄ ja SKENAARIO* BAU SKEN SKEN Aurinkosähkö 8 % käyttöpaikoista 35 % käyttöpaikoista 4 % käyttöpaikoista Sähköautot 7 % käyttöpaikoista 30 % käyttöpaikoista 4 % käyttöpaikoista Lämmitystapamuutokset Maalämpö 2-9 %-yks. lisäys käyttöpaikkoihin Ilmalämpö 4-6 %-yks. lisäys käyttöpaikkoihin Maalämpö 4-18 %-yks. lisäys käyttöpaikkoihin Ilmalämpö 8-12 %-yks. lisäys käyttöpaikkoihin Maalämpö 1-4 %-yks. lisäys käyttöpaikkoihin Ilmalämpö 2-3 %-yks. lisäys käyttöpaikkoihin Väestömuutokset -1 %/a -3 %/a -0.5 %/a Ilmastomuutos Kansallinen arvio ilmaston lämpenemisestä ja muista vaikutuksista (kts. erillinen kalvosarja) Lisäksi arvioidaan tavanomaista kylmempien talvien vaikutus sähkön kysyntään Skenaariomääritelmät BAU = Business As Usual, toimintaympäristö ja muutostekijät kehittyvät yleisen arvion mukaisesti +++ SKEN = Arvioitua voimakkaampi muutos -skenaario verkkoliiketoiminnan ja omaisuuden hallinnan näkökulmasta SKEN = maltillinen muutos -skenaario *Skenaarioissa käytetyt parametriarvot ovat case-alueriippuvaisia 7

8 Kysyntäennuste 2030 Vuosienergia ja nykyinen huipputeho Case A 12,9 GWh Tarkastelualueita koskevat tulokset Case B 56,1 GWh Case C 18,2 GWh Case D 36,7 GWh Case A 3,6 MW Case B 14,3 MW Case C 5,0 MW Case D 10,4 MW BAU Muutostekijä (ja penetraatio) Muutos energiassa v [%] Muutos huipputehossa v [%] Aurinkosähkö (8 %) -4,9-2,3-3,5-2, Lämpöpumput (2 9 %) -4,0-1,8-3,1-2,7-2,4-0,6-0,9-0,8 Sähköautot (7 %) Case +2,9 A Case +1,4 B Case +2,1 C Case +1,5 D Case +7,4 A Case +3,4 B Case +5,6 C Case +1,0 D Vuosienergia ja nykyinen huipputeho 12,9 56,1 18,2 36,7 3,6 14,3 5,0 10,4 Muutosten yhteisvaikutus -6,0-2,7-4,5-3,6 +5,5 +2,7 +4,9 +0,2 GWh GWh GWh GWh MW MW MW MW +++ Muutostekijä (ja penetraatio) Muutos energiassa v [%] Muutos huipputehossa v [%] Aurinkosähkö (35 %) -21,7-10,0-15,3-10, Lämpöpumput -4,7-2,7-3,8-3,8-2,0-1,2-1,3-2,3 Sähköautot (30 %) +12,5 +5,9 +8,9 +6,2 +21,6 +10,4 +14,7 +3,8 Muutosten yhteisvaikutus -13,8-6,9-10,2-8,2 +21,4 +9,2 +14,1 +1,7 *Skenaarioissa käytetyt parametriarvot ovat case-alueriippuvaisia 8

9 Kysyntäennuste 2030, ilmasto, väestö (BAU) Kuntatasolla kotitalous- ja maataloussektoriin kohdistuvat muutokset Case-alueita koskevien tietojen aikajakson rajallisuuden takia väestön ja energiatarpeen välisen riippuvuuden ennustamiseksi tarkastelu on tehty kuntatasolla. Tarkastelussa energiatiedot ovat kuntakohtaisia. Kunkin yhtiön alueelta on poimittu taulukon kunnat. Näitä kuntia koskevat sähköenergiatilastot (kotitalous- ja maataloussektori) sekä väestötiedot ja väestöennusteet tuottavat sähkönkäytölle (energia) seuraavat vuoteen 2030 ulottuvat muutosennusteet VÄESTÖMUUTOS JA SÄHKÖNKÄYTTÖ JSE KSOY-V PKSS SVV Väestömäärän muutosennuste -9,7 % -0,8 % -10,3 % -10,1 % Historiaan perustuva ennuste sähkön käytössä +15,4 % (+34,9-3,8 %) -16,2 % (-2,9-29,3 %) +1,6 % (+15,1-11,4 %) -6,1 % (+4,2-16 %) ILMASTOMUUTOS JSE KSOY-V PKSS SVV Ilmastomuutoksen (+0,5 C) aiheuttama muutos sähkön käytössä -0,8 % -0,4 % -0,7 % -0,5 % Huom! Ilmasto- ja väestömuutosten määrittelyssä käytetty kuntatason sähkönkäyttötilastoja. Väestömuutoksen ennusteessa näkyvät joltakin osin muut sähkönkäytössä välisenä aikana tapahtuneet muutokset. *Skenaarioissa käytetyt parametriarvot ovat case-alueriippuvaisia 9

10 HAJA-ASUTUSALUEEN SÄHKÖNJAKELU 2030 MILLAISIA VERKKOJA?

11 Pienjänniteverkkoanalyysi (yhden asiakkaan johdot) Case A Case B Case C Case D Merkittävä osa jakeluverkkoomaisuudesta yhden käyttöpaikan pj-johtoja: suunnittelussa korostuvat näiden johto-osuuksien asiakkaiden tulevaisuuden näkymät, johto-osuuksien iät, jännitejäykkyydet ja suurhäiriövarmuus (rakenne ja sijainti) Case D -alueella kokonaismäärätieto liittymisjohdoista, muilla case-alueilla tieto kohdennettu yksittäisiin johtoihin. 11

12 Pienjänniteverkkoanalyysi: Yhden asiakkaan johtojen ikä Case A Case B IKÄ Pj-verkon ikä ja saneerausstrategia Case C Case D Case A: Pj-verkko varsin nuori yhden asiakkaan johtojen osalta. Mahdollistaa saneerausten lykkäämisen ja muutostekijöiden seuraamisen Case B ja C: Merkittävä osa case-alueen pjverkosta ikääntynyttä. Ratkaisu saneerauksesta tai saneeraamatta jättämisestä tehtävä nopeasti (onko riittävästi tietoa päätöksen teon tueksi?) Huom. Case D -alueesta liittymisjohtoja ei yksilöity. Case A -alueella liittymisjohtojen ikätiedon kattavuus heikompi kuin alueilla Case B ja C. 12

13 Verkon ikä ja sijainti (pienjännite) Case A Case B Verkkotyyppi Avojohto metsässä Avojohto tienvarressa Avojohto pellolla Maakaapeli Ei sijaintitietoja Case C Case D 13

14 Liittymäirtisanomisten ennustaminen Tausta-aineistoanalyysit (asiakashaastattelut) Asiakashaastattelut (800 asiakasta) Asiakasmäärät ja osuus haastatelluista: Kiinteistön purku ja liittymän tarveharkinta 2030 Casealue Asiakasmäärä Haastatellut Kiinteistö puretaan Harkittu liittymän tarpeellisuutta Case A (10 %) 0 (0 %) 22 (11 %) Case B (5 %) 7 (3.5 %) 18 (9 %) Case C (8.3 %) 3 (1.8 %) 28 (17 %) Case D (7.2 %) 1 (0.5 %) 28 (14 %) Yht (7 %) 11 (1.4 %) 96 (12.5 %) 14

15 SANEERAUSLISTALLE (UUDEN VERKON RAKENTAMINEN) B) SANEERAUS A) PURKU MUUNTOPIIRISUUNNITTELU Liittymät ja muuntopiirisuunnittelu KUORMITUSHISTORIA JA ASIAKASKONTAKTOINTI LIITTYMÄN TARPEELLISUUDEN ARVIONTI LIITTYMÄN TARPEELLISUUS EHKÄ LIITTYMÄÄ EI TARVITA LIITTYMÄJOHTO PURETAAN JA HUOMIOIDAAN MUIDEN JOHTO- OSUUKSIEN JA MUUNTAJAN MITOITUKSESSA 1) LIITTYMÄ TARVITAAN EI OLE EI OLE LIITTYMÄ SÄILYTETTÄVÄ TEKNINEN MAHDOLLISUUS VERKOSTA IRTOAMISELLE? KYLLÄ TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS KYLLÄ LIITTYMÄ IRTISANOTAAN KUORMITUSHISTORIA JA ASIAKASKONTAKTOINTI KYLLÄ LIITTYMÄJOHTO PURETAAN JA HUOMIOIDAAN MUIDEN JOHTO- OSUUKSIEN JA MUUNTAJAN MITOITUKSESSA 1) Käyttöpaikan tulevaisuus (liittymän tarpeellisuus) 2) Johdon ikä ja kunto sekä suurhäiriöriski (sijainti) 3) Johdon sähkötekninen tila JOHTOJEN IKÄ JA KUNTO 2) JOHDON IKÄ EI VAADI VÄLITTÖMIÄ TOIMENPITEITÄ JOHDON KUNTO KORKEA IKÄ HEIKKO KUNTO SÄHKÖNJAKELUN SIIRTOKAPASITEETIN VARMISTAMINEN SIIRTOKAPASITEETTI Aurinkosähkö SUURHÄIRIÖ- SIETOISUUSVAATI- MUKSET ALUEELLE JOHTOJEN SIJAINTI JA TEKNIIKKA LIITTYMÄPISTEIDEN VIKAVIRTA (JÄNNITEJÄYKKYYS) 3) VERKOSTOSTRATEGIA JA ASIAKASKONTAKTOINTI ODOTUSARVOT JOHTOJEN SIIRTOKAPASITEETILLE EI VAADI VÄLITTÖMIÄ TOIMENPITEITÄ EI VAATIMUKSIA VIKAVIRTA RIITTÄVÄ VERKOSTOSTRATEGIA OLTAVA SUURHÄIRIÖVARMA ALLE VAADITUN PELTO-AMKA TAI KAAPELI VIKAVIRTA LIITTYMÄPISTEESSÄ RIITTÄVÄ ALLE VAADITUN JOHDON SIJAINTI JA TEKNIIKKA METSÄ TAI TIENVARSI ALLE VAADITUN LIITTYMÄPISTEIDEN JÄNNITEJÄYKKYYDEN VARMISTAMINEN SIIRTO- KAPASITEETTI SUURHÄIRIÖ- VAATIMUKSET MUUNTAJA- SANEERAUS? TOIMITUSVARMUUS- TAVOITTEIDEN VARMISTAMINEN JAKELUMUUNTAJAN KOKO JA MUUNTAMOTEKNIIKKA JÄNNITEJÄYKKYYS TOIMITUSVARMUUS Sähköautot Lämmitystapamuutokset Kysynnänjousto JOHTOJEN POIKKIPINTAVALINNAT STRATEGIAT, KUORMITUSHISTORIA JA ASIAKASKONTAKTOINTI TEKNIIKKA JA SIJOITUS RIITTÄVÄ JOHTO VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN SELLAISENAAN C) LYKKÄYS C) LYKKÄYS

16 Pj-verkon purku kustannusanalyysiä PKSS, SVV, JSE yhtiöiden asiakkaista noin 6 % käyttää sähköä vähemmän kuin 100 kwh/a (15 % käyttää vähemmän kuin 500 kwh/a). Asiakkaiden osuus kokonaissähkönkäytöstä on 0,06 % (oletus, että kaikki käyttävät 100 kwh/a). Asiakkaita syöttävän pj-verkon määrä oletetaan olevan 6 % pj-verkkopituudesta (50 % kaikista pj-johdoista (km) syöttää yhtä asiakasta), yhteensä 2700 km Jos ko. pj-johdot puretaan, on säästö tulevissa investointikustannuksissa noin 50 M. 16

17 Verkkovaikutukset, mitoitusperiaatteet Sähköautot Pientuotanto Lämpöpumput Väestömuutos Siirtohinnoittelu Liittymä P (kw) U (V, %) Nykyinen liittymäkaista riittää, kun asiakas valitsee latauslaitteiston ja ajankohdan muun kuormituksen huomioiden Jännitejäykkyys (minimi oikosulkuvirta) varmistettava latauslaitteisto huomioiden Nykyinen liittymäkaista riittää, kun asiakas huomioi sen laitteistokoon valinnassa Jännitejäykkyys (minimi oikosulkuvirta) varmistettava laitteisto huomioiden Nykyinen liittymäkaista riittää, kun asiakas huomioi sen laitteistokoon ja -tyypin valinnassa Jännitejäykkyys (minimi oikosulkuvirta) varmistettava laitteistokoko ja -tyyppi huomioiden Merkittävä osa pj-verkoista (noin 50 % case-alueella) syöttää vain yhtä asiakasta. Saneerauksen yhteydessä selvitettävä, voidaanko mahdollinen sähkönkäytön hiipuminen huomioida saneerauksessa Luo kannusteen asiakkaalle välttää oman huipputehon kasvua (esimerkiksi sähköautojen lataustehon optimointi tai aurinkosähköjärjestelmän mitoitus) PJ-verkko Arvioitava latausten kerrostuminen nykyisen huippukuorman päälle. Johdoista 50 % on sellaisia, jotka syöttävät useampaa kuin yhtä asiakasta. Arvioitava asennuspotentiaali ja huipputuotantotehot eri johtoosuuksilla. Arvioitava pitkän aikavälin vaikutukset (voidaanko huomioida kapasiteetin mitoituksessa). Jakelumuuntaja Arvioitava latausten kerrostuminen nykyisen huippukuorman päälle. Vahvimmassa skenaariossa (+++) 25 % muuntajista ylikuormassa. Arvioitava tuotannon kerrostuminen pienellä kuormituksella (+++) KJ-verkko Arvioitava latausten kerrostuminen nykyisen huippukuorman päälle. Vahvimmassa skenaariossa (+++) huipputehot kasvavat keskimäärin %.* Arvioitava tuotannon kerrostuminen pienellä kuormituksella (+++) Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Päämuuntaja Arvioitava latausten kerrostuminen nykyisen huippukuorman päälle. Vahvimmassa skenaariossa (+++) huipputehot kasvavat noin %.* Arvioitava tuotannon kerrostuminen pienellä kuormituksella (+++) Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta * Huomioitava esimerkiksi sähköasemien korvaustarkasteluissa (varmistettava riittävät siirtoja päämuuntokapasiteetit korvaustilanteissa)

18 Verkkorakennevalinnat 1. VYÖHYKE Vyöhykemalli 2. VYÖHYKE Vyöhykkeet 1 ja 2 yhteensä: 40 % verkostopituudesta 70 % asiakkaista 7 asiakasta/km 8,9 10,8 3. VYÖHYKE Vyöhyke 3: 60 % verkostopituudesta 30 % asiakkaista 2 asiakasta/km 18

19 Kaapeloinnin kannattavuus Avojohto Pysyvät viat PJK AJK Metsä x x x kpl/100km,a (vapaasti muuttuva) Tienvarsi 50 % 50 % 50 % metsään verrattuna Pelto kpl/100km,a PAS 50 % 50 % 50 % avojohtoon verrattuna Kaapeli kpl/100km,a = Case-alueen lähtö Johtolähdöt Mitä suurempi etäisyys kannattavuusrajaan, siitä suurempi kannattavuus saneerauksella on Muutos pysyvien vikojen määrässä = johtolähdön nykyisen ilmajohtoverkon (metsäosuuksien) vikataajuuden ja kaapelin vikataajuuden erotus Huom! Johtolähtöjen huipputehot = johtolähdön vuosienergia (ilman isoimpia asiakkaita) ja 3500 h huipunkäyttöaika MUUTOS VIKOJEN MÄÄRÄSSÄ Mitä suurempi arvo, sitä suurempi vaikutus kaapeloinnilla olisi saneerattaviin, nykyisin metsässä olevien ilmajohto-osuuksien vikataajuuteen 19

20 Diskontatut elinkaarikustannukset 40 vuoden pitoajalta Diskontatut elinkaarikustannukset 40 vuoden pitoajalta Investoinnit, esimerkkejä elinkaarikustannuksista Haja-asutus, teho 800 kw Haja-asutus, teho 300 kw Maakaapeli Ilmajohto tienvarteen Saneerausvaihtoehto Investoinnit KAH OPEX Ilmajohto metsässä Leveä johtokatu Kunkin verkkoyhtiön on määritettävä omat toimintastrategiansa, joiden perustana ovat verkkoalueiden olosuhteet, asiakkaiden sähkönkäytön kehittyminen ja investointien rahoitusmahdollisuudet Maakaapeli Ilmajohto tienvarteen Ilmajohto metsässä Saneerausvaihtoehto Leveä johtokatu Investoinnit KAH OPEX 20

21 Toimitusvarmuus Maakaapelointi vs. mikroverkkoratkaisut Suurhäiriöriskin hallinnan näkökulmasta haja-asutusalueen kuormituskeskittymien sähkönsaanti kannattaisi kaapeloinnin sijaan ratkaista erilaisilla mikroverkkoratkaisuilla 21

22 Verkkorakenne kustannusanalyysiä Vertaillaan kokonaiskustannuksia kahdessa verkon kehitysstrategiassa koskien R4-yhtiöiden toimintaympäristöä A. Kj- ja pj-verkko kaapeloidaan siten, että toimitusvarmuusvaatimukset täyttyvät B. Pj-verkko kaapeloidaan ja kj-verkossa käytetään kaapelointia, tien varteen rakentamista sekä leveitä johtokatuja Vaihtoehtojen kustannuserot A-B 40 vuoden aikajaksolta 1. Kokonaiskustannukset; +460 M Investoinnit +700 M, operatiiviset kustannukset -40 M, keskeytyskustannukset -200 M 2. Nykyhetkeen 5 % korolla diskontatut kustannukset, +240 M Investoinnit +310 M, operatiiviset kustannukset -10 M, keskeytyskustannukset -60 M 22

23 Suunnitteluprosessi 23

24 Avoimet aineistot - hyödyntäminen Aineistot: Aineistot: Hydrografia Tilastokeskus Kiinteistöt Energiavirasto Demografia Maanmittauslaitos Maankäyttö FMI Liikenneverkot ja -virrat Energiateollisuus Maanpeite Geologia Energiavarat Osoitteistot, paikannimet MML aineisto yms. Lisätietoja : 24

25 Tutkimusryhmä ja yhtiöedustajat Jarmo Partanen Jukka Lassila Juha Haakana Tero Kaipia Jouni Haapaniemi Nadezda Belonogova Santeri Viljakainen Mikko Suhonen Juha Silventoinen Simo Villanen Olli Haakana Otto Räisänen Osahanke/yhtiö PKSS JSE SVV KSOY-V Sähköasiakas Raimo Toivanen Antti Latsa Auvo Lindgren Juha Kaariaho Maakaapeliverkko Jukka Leppänen Mika Matikainen Pentti Leinonen Verkkoratkaisut Jukka Ahonen Mika Matikainen Antti Huttunen Pekka Miettinen Sami Viiliäinen Harri Nummenpää Tuomo Hakkarainen Hankekokonaisuus Arto Gylen Arto Pajunen Matti Ryhänen Raimo Härmä

26