Mikkelin seudun retkeilyreitit

Transkriptio

1 Mikkelin seudun retkeilyreitit Selvityshanke 2018 Loppuraportti Kerttu Hakala

2 Tavoite Mikkelin seudun retkeilyreitit hankkeen (Reitit-hanke) tavoitteena oli päivittää tiedot luontomatkailun kannalta tärkeimmistä retkeilyreiteistä Mikkelin seudulla tällä hetkellä ja laatia kustannusarvio reittien rakenteiden korjaamiseksi. Hankkeessa hyödynnettiin aiemmissa hankkeissa tehtyjä kartoituksia ja päätelmiä ja selvitettiin reittien korjaus- ja muutostarpeet nykyisessä tilanteessa. Selvitystyötä tehtiin paitsi tutustumalla reitteihin ja aiempiin reittihankkeisiin myös käymällä keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa ja kartoittamalla reitit paikan päällä. Lisäksi kartoitettiin ja luotiin yhteistyöverkostoa reittien ylläpitämiseksi ja selvitettiin rahoitusmahdollisuuksia reittien kunnostamiseksi luontomatkailun tarpeita nykyistä paremmin palveleviksi. Retkeilyreittihanke kokoaa tarvittavat toimijat yhteen ja kirkastaa yhteiset tavoitteet reitistön kunnostamisen, ylläpidon ja markkinoinnin osalta. Hankkeessa kartoitetaan Mikkelin seudulla (Mikkeli, Puumala, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Kangasniemi) sijaitsevat matkailun kannalta merkittävät reitit ja laaditaan karkea kunnostussuunnitelma tärkeimmistä reiteistä. Aiemmin tehdyt inventoinnit saattavat olla vanhentuneita, joten jokaiselle reitille tehdään myös kävelykierros. Kunnostussuunnitelman pohjalta valmistellaan tarvittavat hakemukset jatkotoimenpiteiden rahoittamiseksi. Reittien kartoitus ja valinta Hankesuunnitelmassa reittikartoitukset suunnattiin matkailun kannalta merkittävimmille reiteille. Matkailun kannalta kiinnostavimmat reitit sijaitsevat kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla (Outdoors Finland, Vaellusreittien suunnitteluopas). Mikkelin seudun reiteistä oli hankala löytää luontoarvoiltaan yhtenäisiä, matkailuun sopivia alueita maanomistuksen ja metsänhoidon pirstaleisuuden sekä luonnonsuojelualueiden vähäisyyden takia. Maisema- ja luontoarvojen lisäksi tarkemmin kartoitettavien reittien valinnassa painotettiin kävijämäärää, Saimaa Geopark kohteita, toimivaa yhdistysyhteistyötä ja olemassa olevaa infrastruktuuria. Ohjausryhmässä päätettiin, että mukaan ei oteta pitkiä, monen päivän 2

3 vaellusreittejä. Päätöstä tukee Vaellusreitin suunnitteluoppaan tutkimustieto siitä, että jo 20 kilometrin pituus karsii reitin kulkijoita. Keskimääräinen matkailija on valmis ajamaan autolla noin 30, tilanteesta riippuen jopa 100, kilometriä. Valitut reitit sijaitsevat kaikki alle tunnin automatkan päässä Mikkelin keskustasta. Kaikista Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toiminta-alueen kunnista tiedusteltiin retkeilyreittien tilaa ja hoitoa. Vastauksia saatiin Mäntyharjusta, Hirvensalmelta ja Kangasniemeltä. Mäntyharjussa ei nähty tarpeelliseksi olla mukana hankkeessa koska kunnassa on jo tehty paljon työtä retkeily- ja maastopyöräilyreittien tason parantamiseksi. Kangasniemen reitteihin tutustuttiin Retkipaikka.fi sivuston ja reittien Saimaa routes kartoitusten avulla. Ainoa Kangasniemellä sijaitseva reitti, jota ylläpitävään yhdistykseen saatiin yhteys, oli Kutemajärven luontopolku. Se osoittautui kuitenkin liian syrjäiseksi, pitkäksi ja luonnonoloiltaan vaatimattomaksi sijaintiinsa nähden, joten varsinaista kartoitusta siitä ei tehty tässä hankkeessa vaan yhdistystä kannustettiin hakemaan kunnostustöihin rahaa Leaderin ympäristöteemahaun kautta. Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa valittiin hankkeeseen mukaan seuraavat reitit: - Astuvansalmi (valtakunnallisesti arvokas kohde, Geopark, suuri kehittämistarve) - Neitvuori (valtakunnallisesti arvokas kohde, Geopark, yhteistyö Hiiden Retket ry:n kanssa) - Säynätti (suosittu lähivirkistyskohde, kaupungin maanomistus, jo tehdyt panostukset) - Sydänmaa (Geopark-kohde, kaupungin maanomistus) - Keronvuori (Metsähallitus-yhteistyö, Häkkilän erän tärkeimmät kohteet) - Mäntyniemen lenkki, alkupään lyhyempi kierros (maastopyöräreitti) - Satulinna-Hirvensalmi (matkailijat ja lähivirkistyskäyttö, yritysyhteistyön mahdollisuus) Valituista reiteistä Astuvansalmen polku on ongelmallisin ja vei paljon aikaa. Kalliomaalauksille vievän polun tilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista keskusteltiin useissa palavereissa eri tahojen kanssa ja todettiin, että ainoa keino reitin ja alueen matkailukäytön edistämiseksi on kaupungin toimesta tehtävä ulkoilureittitoimitus. Mäntyniemen lenkin tilanne ratkesi hankkeen aikana, kun kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunki budjetoi rahaa vuodelle 2019 Kalevankankaalle rakennettavaan maastopyöräreittiin. Kaikilla hankkeeseen valituilla reiteillä on olemassa olevia rakenteita ja viitoituksia. Yhteistyöverkosto Hankkeen toteuttajana toimi Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Reitteihin liittyvä suunnittelu tehtiin hankesuunnitelman mukaisesti yhteistyössä Miksei Oy:n (Mikkelin Matkailun) ja Mikkelin seudun työllisyyspalvelujen kanssa. Reittien ylläpidon yhteistyöverkosto koostuu monista tahoista, ja se on eri reitillä hieman erilainen. Pääosin hankkeessa mukana olevilla reiteillä oli jo olemassa yhdistys ylläpitäjänä tai muuna yhteistyökumppanina. Lisäksi hankkeessa etsittiin uusia, sopivia yhdistystoimijoita yhteistyökumppaniksi ja myös ikään kuin reittikummeiksi. Yhdistysten roolia rakennettiin ja täsmennettiin neuvottelemalla seuraavien yhdistysten kanssa: Häkkilän erä ry, Haukivuoren aluejohtokunta, Hiiden retket ry, Suomen kalliotaideyhdistys ry, Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys 3

4 ry ja Mikkelin toimintakeskus ry. Eri reittien ylläpidon ja muun yhteistyön verkosto on kuvattu tarkemmin kohdassa Reittikuvaukset. Kuntien liikuntatoimi on useilla valituilla reiteillä keskeinen toimija. Neitvuoren ja Kerovuoren alueella myös Metsähallitus on merkittävässä asemassa sekä maanomistajana että reittien rakenteiden ylläpitäjänä. Käytännön kunnostustoimista on tähän asti vastannut pääsääntöisesti joko yhdistystoimija tai Mikkelin työllisyyspalvelut. Liikuntatoimi on myös tilannut joitain kunnostuksia yrityksiltä (kuten Säynätin kodan uusiminen). Hankesuunnitelman mukaisesti Reitit-hankkeessa valmisteltiin hankehakemus reittien kunnostamiseksi ja koottiin yhteistyöverkostoa reittien ylläpidon ja markkinoinnin kehittämiseksi. Selvää on, että retkeilyreittien ylläpidon ja markkinoinnin koordinointiin tarvittaisiin jollekin taholle lisää resursseja, sillä nykytilanteessa ja nykyisillä resursseilla mikään taho ei ole valmis kantamaan lisää vastuuta reittien ylläpidosta. Hankkeen aikana kävi selkeästi ilmi, että yhdistävä tekijä mukana olevien reittien kehittämisessä on Mikkelin Matkailu. Mikkeliä ympäröivistä kunnista mukaan hankkeeseen lähti ainoastaan Hirvensalmi. Puumalassa on aloitettu oma reittien kehittämishanke, jonka kanssa ei tässä hankkeessa vielä ehditty yhteistyötä tehdä. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt: Hanna Pasonen, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hannu Inkeroinen, Hirvensalmen kunta Antti Mattila (Pekka Turunen), Mikkelin nuoriso- ja liikuntatoimi Jouni Riihelä, kaupunkiympäristö/tekninen toimi Maisa Häkkinen (Titta Kyllönen), Mikkelin Matkailupalvelut / Miksei Sanna Poutamo, Maakuntaliitto Harri Kaipainen, Mikkelin työllisyyspalvelut Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa: helmi-, huhti- ja lokakuussa Aikataulu ja kustannukset Selvityshanke alkoi Projektikoordinaattori oli hankkeessa töissä 80 % tammikuusta maaliskuuhun, 20 % huhtikuusta elokuuhun ja 100 % syyskuun alusta aina saakka. Henkilötyökuukausia kertyi siis yhteensä noin 5,5 kuukautta. Alkuvuosi painottui tapaamisiin, perehtymiseen, yhteydenottoihin ja suunnitteluun. Valtaosa maastotyöstä tehtiin heinäkuulta lokakuulle. 4

5 Taulukko 1. Retkeilyreittihankkeen kustannusarvio ja kustannusten toteutuminen mennessä. Selite Arvio Toteutuma Henkilöstökulut Projektikoordinaattori 5 kk, sis. sivukulut Matkakustannukset Matkustuspalvelut Toimistokulut Puhelin- ja tietoliikennekulut ja vuokrat Muut Esimerkiksi kokoustarjoilut ja muut ostopalvelut Yhteensä Reittien kartoitukset ja suunnitelmat Vaellusreittien suunnitteluoppaan (Outdoors Finland / Visit Finland) mukaan Kaupunkilaiselle luonnossa kävely on vapauttava kokemus ilman sääntöjä ja rajoituksia. Vaellusta eivät katkaise tiet, kadut, risteykset eivätkä liikennevalot. Mikkelin seudulla reittejä on kehitetty kenties enemmän liikkumisen kuin luontoelämyksen ehdoilla. Retkeilyn kannalta maisema ja luontoarvot ovat tärkeitä etenkin silloin, kun reiteille halutaan ohjata matkailijoita. Tässä hankkeessa kartoitetut reitit olivat pääsääntöisesti luonnonoloiltaan mielenkiintoisia, mutta niitä vaivasi pirstaleisuus. Vanhempaa metsää tai harvinaisia luontotyyppejä on reittien varrella vähän. Yllä olevat kuvat on otettu samalta reitiltä, noin kilometrin etäisyydeltä toisistaan. Opasteiden yhtenäistämiselle ja opastesuunnitelmille on selvä tilaus, sillä kuten kuvatkin kertovat, ovat reittien opasteet hyvin kirjavia. Reittien merkitsemiseen on käytetty puupantaa, maalitäpliä, erilaisia nauhoja ja nuoliopasteita. Nauhat ovat merkinnässä valitettavan herkästi irtoavia ja kuluvia; 5

6 Toisaalta maalitäpliä taas ei voi halutessaan helposti siirtää tai edes poistaa. Hankkeen aikana kunnostetut reitit päädyttiin merkitsemään uudelleen puupannoilla. Reittien merkitsemisessä on ajateltava kaikkia vuodenaikoja: latuna palvelevalla reitillä (Hirvensalmi- Satulinna) on talvella liki mahdoton eksyä, mutta kesällä tarve opasteille kasvaa. Toisaalta taas polun hukkuessa lumeen ei kesäreittinä hyvinkin toimivaa polkua talvella löydä maastosta ilman kunnollisia opasteita. Pääperiaatteina kehittämisajatuksissa on ollut, että 1) reiteille saadaan selkeä, yhtenäinen ilme, 2) lähtöpaikalle on helppo löytää ja reiteillä helppo suunnistaa, 3) metsänhoidosta reitin varrella on sovittu ja aukkohakkuita ei tehdä lisää, ja 4) retkeilyreitti on ensisijaisesti polku, ei metsäautotie. Vaellusreittien suunnitteluoppaan luokituksen mukaisesti reiteistä käytetään nimitystä retkeilyreitti ja vaellukseen viittaavat nimitykset esitetäänkin korvattaviksi retkeilyllä. Reiteistä koottiin hankkeessa perustiedot. Alla on hankkeessa mukana olevien reittien perustiedot ilman maanomistustietoja. Astuvansalmi Kuvaus Astuvansalmen kalliomaalauksille kulkeva polku on noin 2 kilometrin pituinen. Maalauksille pääsee myös vesiteitse. Maata pitkin reitti kulkee kahden yksityisen maanomistajan mailla. Kalliomaalauksille johtavalle polulle on tehty suunnitelma opasteista (Pia Rahkola: Aukkoja hirviaidassa). Astuvansalmella käytiin hankkeen aikana kartoituskierroksella ja maanomistajaneuvottelussa ja järjestettiin tapaamisia eri tahojen kanssa. Ylläpito Reitillä ei ole vastuutahoa eikä siitä ole tehty sopimusta maanomistajien kanssa. Rakenteita on tehty useana vuonna, pääosin Ristiinan kunnan aikaan. Maalausten edessä oleviin kyltteihin on osallistunut myös Museovirasto, mutta tasanne ja laituri ovat kunnan (Ristiina) käsialaa eikä niistä ole tehty kirjallisia sopimuksia. 6

7 Portaat maalausten lähellä on tehnyt Pidä saaristo siistinä ry, joka huoltaa maalausten aluetta retkisatamana. Yhdistyksellä on siis vastuullaan laituri, huussi ja postilaatikossa katselutasanteella oleva vieraskirja. Mikkelin matkailulla on reitistä esite. Reitin ylläpitoa on jo vuosia haitannut alueen maanomistus, ja polulla kulkeminen on tapahtunut jokamiehen oikeuksien turvin. Ongelmat ovat olleet pitkäaikaisia ja niitä on toistuvasti yritetty selvittää. Reittiin liittyviä selvitystöitä on tehty Reitit-hankkeen aikana hankkeen lisäksi kaupungin teknisessä toimessa, matkailupalveluissa ja ELY-keskuksessa. Maastokäyntejä on tehty kaksi, joista toisella mukana oli maanomistajan edustaja. Selvitykset eivät johtaneet maanvaihto- tai muuhunkaan sopimukseen. Suunnitelma Kalliomaalausten reitille laaditaan ulkoilureittisuunnitelma. Maanomistajat kutsutaan kuultaviksi jo ennen suunnitelman julkituloa. Vastuutahona ulkoilureittisuunnitelmassa ja maanomistajayhteistyössä on Mikkelin kaupunki. Samaan aikaan käynnistetään ELY-keskuksen kautta itse kalliomaalausalueen lunastustoimet arvokkaana kulttuuriperintökohteena. Lunastus vaatii valtioneuvoston päätöksen ja on siten poikkeustapaus. Asiasta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus. 7

8 Kaupunkistrategiassa on sovittu, että Mikkelin matkailu koordinoi kalliotaidekeskuksen perustamista. Kalliotaidekeskuksesta on pidetty ensimmäinen asiantuntijatapaaminen syksyllä 2018 ja seuraava pidetään alkuvuonna Samaan aikaan kalliotaidekeskuksen perustamisen kanssa tulee ratkaista erilaiset kulkuyhteydet kalliomaalauksille. Neitvuori Kuvaus Neitvuori on Geopark-kohde ja erityisen tunnettu maisemakohde. Neitvuoren alueella on erityinen asema matkailukohteena. Neitvuoren maastoissa kulkee sekä Metsähallituksen reitti että Hiidenmaan retket ry:n reitistö. Reitit on kartoitettu osin talvella, osin kesällä ja osin syksyllä Metsähallituksen reitti kulkee Neitvuoren laella ympyräreittinä (Hiijjensilmukka). Reitillä on näköalapaikkoja, laavu, huussi ja tulipaikka. Hiidenmaan retket ry:n ylläpitämä Hiidenkierros kulkee Hiijjensilmukalta Hiidenkodan (matka Hiijjensilmukalta n. 3 km) kautta ympyräreittinä takaisin Hiijjensilmukalle. Hiidenkierroksen lähtöpaikka on aiemmin ollut eri kuin Metsähallituksen reitin, ja polun linjaus Neitvuoren liepeillä on muuttunut vuosien saatossa. Reitti on raivattu ja sen opasteet on kunnostettu Reitit-hankkeen aikana. Hiidenkierrokselta on kulku myös pidemmälle, Juvan puolelle ulottuvalle reitille. Tätä reittiä ei hankkeessa kartoitettu. Neitvuoren reiteillä on Mikkelin seudun suurin kävijäpaine. Retkeilijöitä on tarpeen ohjata myös Hiijjensilmukkaa pidemmälle reitille. 8

9 Ylläpito Hiijjensilmukasta eli Neitvuoren laen maisemareitistä vastaa Metsähallitus. Pidemmät reitit ja Hiiden kota ovat Hiidenmaan reitit ry:n vastuulla. Hiidenmaan reitit ry:n jäseniä ovat mm. Mikkelin kaupunki ja muut reitin kunnat. Syksyllä 2018 reittiä on kunnostanut Mikkelin työllisyyspalvelut. Kunnostuksen suunnittelu on tehty yhdessä yhdistyksen kanssa, ja Hiidenkierros on raivattu ja opastettu punaisilla puupannoilla. Myös viitoitusta on korjattu. Hiiden retket ry on saanut Leader-avustusta Hiidenkodan katon korjaamiseen ja tarttuu toimeen talvella Suunnitelma Hiidenmaan reiteistä laaditaan kehittämissuunnitelma ja Hiidenmaan retket ry pitää edelleen reittisopimukset ajan tasalla. Mikkelin Matkailu koordinoi alueen uuden, ajantasaisen retkeilykartan valmistamista. Pidemmät polut Enkelinpesälle suunnitellaan uudestaan. Suunnittelutyö ostetaan asiantuntijalta. Hiidenkodan palvelutasoa parannetaan entisestään. Selvitetään mahdollisuus 9

10 tehdä Hiidenkodasta varauskota yhteistyössä alueen yrittäjän ja/tai Hiidenmaan retket ry:n kanssa. Hiidenkierroksen varrelle tehdään luontotyypit erittelevä luontokartoitus. Alueelle laaditaan telttailusuositukset ja ohjeistus yöpymiseen. Hiidenkierroksen varrelle perustetaan ja merkitään ainakin yksi leiriytymispaikka telttoja varten. Retkeilyreitin ympäristö ja retkeilyreitillä olevat maisema-alueet jätetään talousmetsäkäytön ulkopuolelle ja alueita hoidetaan virkistysalueena tai luonnonsuojelualueena. Yksityisten maanomistajien kanssa pyritään sopimaan retkeilyreitin lähialueen metsienhoidosta. Säynätti Kuvaus Säynätissä on kota, puuhuolto, kuivakäymälä ja onkilaituri. Hieman kauempana on myös muita nuotiopaikkoja. Säynätin reitti on noin 5 km pituinen ja kulkee osin metsäautotiellä. Säynätistä on tehty suojeluesitys. 10

11 Ylläpito Mikkelin kaupungin liikuntapalvelut vastaa reitistä. Alueen kota ja huussi ovat juuri rakennettu esteettömiksi. Alueella on järjestetty puuhuolto, huussi, roskis. Suunnitelma Säynättiä kehitetään hyvän palvelutason lähiretkikohteena. Laiturista on tarkoitus tehdä esteetön. Säynätin kävijämäärää tarkastellaan kävijälaskurin avulla (sijoituspaikkana puron ylitys?). Reitin metsätieosuus siirretään kulkemaan metsän puolelle Reitit-hankkeessa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta on kuva tämän raportin liitteissä, ja suunnitelma löytyy tarkempana ArcGIS Onlinesta nimellä Säynätin reitin kunnostus. Säynätin retkeilyreitin yhdistyskummiksi pyydetään Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistystä, joka voisi vastata reitin kunnon tarkkailusta. Alkuvaiheessa uudelle reitille järjestetään ainakin kaksi ohjattua retkeä. Kalliokota voidaan kunnostaa tunnelmalliseksi omatoimikodaksi. Kaupunki selvittää mahdollisuutta perustaa luonnonsuojelualue Säynätin alueelle. Kaupunki lunastaa ostamalla tai maan vaihdolla kaupungin omistamien maiden sisällä olevan yksityisen omistuksessa olevan maa-alueen, joka sijaitsee retkeilyreittien risteyskohdassa. Retkeilyreitin ympäristö ja retkeilyreitillä olevat maisema-alueet jätetään talousmetsäkäytön ulkopuolelle ja alueita hoidetaan virkistysalueena tai luonnonsuojelualueena. Sydänmaa Kuvaus Sydänmaan reitin varrella on Geopark-kohde, Rakokallio. Reilun viiden kilometrin mittaisen ympyräreitin varrella on näköalapaikka ja laavu. Laavulla on myös laituri, nuotiopaikka ja huussi. Ylläpito Liikuntapalvelut vastaa reitistä. Reitillä on puuhuolto. Reittiä on kunnostettu kesällä Kunnostuksen yhteydessä polkua on raivattu ja opasteita uusittu. 11

12 Suunnitelma Sydänmaan reitin kävijämäärää selvitetään laskurin avulla. Kävijämäärää olisi hyvä seurata useampana kesänä, esim. 2019, 2021 ja Opastus Sydänmaalle uusitaan Geopark-ilmeen mukaisesti. Rakenteista on tehty suunnitelma, joka löytyy ArcGIS Onlinesta nimellä Sydänmaan reitin suunnitelma. Kuva suunnitelmasta on myös tämän raportin liitteenä. Reitin varrella olevat geologiset kohteet kartoitetaan Geopark-inventoinnissa suositellun mukaisesti. Lisäksi selvitetään, onko Rakokallion johonkin osaan mahdollista rakentaa portaat, joita pitkin yleisö voisi turvallisesti käydä rotkon pohjalla. Niin ikään Geopark-inventoinnin suositusten mukaisesti selvitetään, voisiko reitille rakentaa sisääntulon myös Anttolanhovista käsin (matka n. 400 metriä uutta reittiä). 12

13 Retkeilyreitin ympäristö ja retkeilyreitillä olevat maisema-alueet jätetään talousmetsäkäytön ulkopuolelle ja alueita hoidetaan virkistysalueena tai luonnonsuojelualueena. Kerovuoren reitti Kuvaus Kerovuoren ympäristössä kulkee retkeilypolku, joka yhdistää Kerovuoren laavun ja Häkkilän erämajan. Reitti on maastoltaan ja luonnonoloiltaan mielenkiintoinen ja tukeutuu myös suojelualueisiin. Reitillä on merkittynä kaksi näköalapaikkaa, mutta ainakin toinen on jo pusikoitunut niin ettei näkymää tavoita. 13

14 Ylläpito Reitti on Mikkelin liikuntatoimen ylläpitämä. Liikuntatoimi on tehnyt reitillä yhteistyötä Häkkilän Erä ry:n kanssa. Yhdistys on ilmoittanut huoltotarpeista ja liikuntatoimi maksanut niiden toteuttamista. Reitti kulkee Metsähallituksen ja yksityisten maanomistajien maalla. Reittiin tukeutuvaa pidempää Häkkilän polkua ylläpitää ja kehittää Haukivuoren aluejohtokunta ja Häkkilän erä ry. Suunnitelma Kerovuorella jatketaan yhteistyötä Metsähallituksen, Häkkilän erä ry:n ja Mikkelin kaupungin liikuntapalvelujen kanssa ja uusitaan tarvittavat osuudet. Kerovuoren maastoon, Metsähallituksen Luontopalvelujen alueelle, tehdään uusi noin 1,5 km pitkä polku, josta noin puolet tukeutuu vanhaan polkuun. Polku palvelee sekä maitse että vesitse saapuvia retkeilijöitä. Retkisatamaan lisätään tietoa alueesta ja opasteet uusitaan. Retkeilyreitin ympäristö ja retkeilyreitillä olevat maisema-alueet jätetään talousmetsäkäytön ulkopuolelle ja alueita hoidetaan virkistysalueena tai luonnonsuojelualueena. Mäntyniemen lenkki Kuvaus Kalevankankaan ulkoilualueella sijaitseva, noin 20 kilometrin mittainen reitti. Siltojen ja pitkospuiden kunto ja tarve selvitetään myöhemmin VELO Saimaan aktiivien avulla. He ovat jutelleet asiasta myös partiolaisten kanssa. Ylläpito Liikuntapalvelut on ylläpitänyt reittiä latuna, mutta nyt jäljellä on enää latupohja. Liikuntapalvelut on ohjeistanut pyöräilijät vanhalle latupohjalle myös Hanhilammen länsipuolelle, ja yhdistyksellä olisi halua käyttää tuota pätkää yhdistettynä Mäntyniemen lenkkiin. Reitistä on voimassaolevat sopimukset maanomistajien kanssa. Sopimukset on tehty noin 20 vuotta sitten, ja ne ovat voimassa enää vuoden kerrallaan eli ne pitäisi uusia pian. 14

15 Suunnitelma Rakennetaan hieman lyhyempi maastopyöräilyyn ja kävelyyn sopiva monikäyttöreitti Kalevankankaalle. Kaupunki rakentaa reitille opastuskyltit ja sen hoidosta tehdään sopimus VELO Saimaa ry:n kanssa. Rakenteiden kunnostusta ja ylläpitoa tehdään mahdollisimman paljon talkootyönä yhdistyksen toimesta. Reitti ja reitin merkinnät suunnitellaan siten, että se toimii todellisena monikäyttöreittinä. Reitin Kalevankankaan pääty on mahdollista toteuttaa ilman, että se häiritsee muuta toimintaa alueella. Reitiltä ohjataan käynti myös Kalevankankaan laavulle. Reittimerkinnöissä huomioidaan erityisesti selkeys. Merkinnöistä käy selvästi ilmi, että reitillä saa sekä kävellä että pyöräillä. Myös toivottu kulkusuunta opastetaan. Retkeilyrei n ympäristö ja retkeilyrei llä olevat maisema-alueet jätetään talousmetsäkäytön ulkopuolelle ja alueita hoidetaan virkistysalueena tai luonnonsuojelualueena. Yksityisten maanomistajien kanssa pyritään sopimaan retkeilyreitin lähialueen metsienhoidosta. Satulinna-Hirvensalmi Kuvaus Reitti kulkee Hirvensalmen keskustasta Satulinnaan. Reitillä on latupohja ja talvisin ladut. Matkan varrella on Mäknistön laavu, jolla on myös puuhuolto. Kesäkäyttöä häiritsee muutama kostea notkelma ja vain latukäyttöön soveltuvat opasteet. Pyöräily on vaikeaa reittiuran kuoppaisuuden takia. Ylläpito Reittiä ylläpitää Hirvensalmen liikuntapalvelut. 15

16 Suunnitelma Satulinnan reitti kunnostetaan ympärivuotiseksi. Kosteita painanteita parannetaan ja tasoitetaan kankaalla ja murskeella. Opasteet kunnostetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään opasteiden selkeyteen. Merkinnät asennetaan niin, että talviajan latumerkintä korvataan lumettomaksi ajaksi pyörämerkinnällä. Mäknistön laavua kehitetään reitin taukopaikkana. Suo-osuuden ja Satulinnan väliin jäävät urat kunnostetaan esim. täyttömaalla tasaisemmiksi. Uudistettu reitti palvelee hiihtokauden ajan latuna ja sen ulkopuolella retki- ja pyöräilypolkuna. Uusina käyttäjäryhminä tavoitellaan Satulinnan asiakkaita ja Hirvensalmella kesää viettäviä (kunnan asukkaiden virkistyskäyttö ja mökkeilijät). Retkeilyreitin ympäristö ja retkeilyreitillä olevat maisema-alueet jätetään talousmetsäkäytön ulkopuolelle ja alueita hoidetaan virkistysalueena. Yksityisten maanomistajien kanssa pyritään sopimaan retkeilyreitin lähialueen metsienhoidosta. 16

17 Kunnostuskustannukset Taulukossa on esitetty hankesuunnitelman mukainen karkea suunnitelma reittien kunnostuksen hinnasta. Taulukossa on huomioitu ainoastaan infrastruktuuri. Geopark-kohteiden reitit on esitetty omana taulukkonaan, muut reitit omanaan. Hintatietojen arviointia varten kysyttiin hinta-arviota Mainospuulta ja Normiopasteelta sekä tiedusteltiin Pieksämäen Vedenjakajareitistön rakentamiskustannuksia. Mainospuulta ei saatu vastausta, joten hinta-arviot perustuvat Normiopasteelta ja Vedenjakajareitistöltä saatuihin tietoihin. Opasteiden asentamiselle on arvioitu hinnaksi noin euroa. Laskelmiin on lisätty reittipohjan kunnostamiseen ja uusien polkujen tekemiseen liittyvät arvioidut kulut. Neitvuoren, Sydänmaan, Säynätin, Keronvuoren ja Satulinnan reittien kunnostamiskustannukset, opasteiden asennustyöt, uuden reitin linjaus ja reittipohjan kunnostaminen mukaan lukien, on arvioitu olevan noin (rakenteet, opasteet + opasteiden asentaminen). Opasteiden asentamisen lisäksi tässä laskelmassa ei ole mukana muita henkilökuluja. Henkilökulut on eritelty jatkohankehakemuksessa. Taulukko 1 ja 2. Reittien rakenteiden tarve ja arvioidut kustannukset. Geoparkreititaulu Opas- Pieni Kartta- Tienvarsi- Opaste- Pitkospuut yht. opastaulu opaste opaste viitta 50 m Silta Neitvuori Sydänmaa yht. kpl yht. Muut reitit Opastaulu Pieni opastaulu Karttaopaste Tienvarsiopaste Opasteviitta Pitkospuut 50 m Reittipohjan kunnostus, km Uutta polkua, km yht. Säynätti Keronvuori Satulinna- Hirvensalmi ,5 yht. kpl ,5 4 yht

18 Jatkosuunnitelmat ja yhteenveto Mikkelin seudun retkeilyreitit hankkeessa kartoitettiin sekä reitit että niihin liittyvä yhteistyöverkosto. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa suunnitellut kehittämislinjaukset on kirjattu ylös ja toimenpiteille voi hakea rahoitusta hankkeessa luonnostellun suunnitelman mukaisesti. Muutaman reitin (Mäntyniemen lenkki ja Astuvansalmen polku) osalta tulevat askeleet selvisivät hankkeen aikana niin, ettei niihin tarvitse hakea rahoitusta ensi vuoden aikana. Reittien ylläpito- ja käyttäjäverkosto on hajanainen, mutta hanke selkiytti tehtävänjakoa eri toimijoiden kesken. Mikäli kehittämisessä edelleen ajatellaan sekä matkailua että virkistyskäyttöä, tulisi Mikkelin Matkailulla olla entistä suurempi rooli reittien kehittämisessä. Mikäli reittejä halutaan markkinoida nykyistä enemmän luontomatkailukohteina ja reiteille halutaan houkutella nykyistä enemmän luontomatkailijoita, tulee huolehtia, että reittien lähialueen metsiä hoidetaan virkistysalueina tai metsät jätetään luonnontilaisiksi. Retkeilyreitit tulee sijoittaa poluille, ei metsäautoteille. Yksityisten maanomistajien kanssa tulee pyrkiä sopimaan metsänhoidosta ja tarvittaessa kaupungin on neuvoteltava maanvaihdosta / maanostamisesta matkailullisesti tärkeillä reiteillä ja reittien välittömässä läheisyydessä. Reittien yhtenäisen ilmeen aikaan saamiseksi reittiopasteissa ja viitoituksissa tulisi jatkossa käyttää Geopark-kohteiden opastemalleja. Reiteistä on laadittu hankkeessa omat tarkemmat kehittämis- ja kunnostussuunnitelmat. Lisäksi hankkeessa on laadittu rahoitushakemus jatkohankkeelle (Reitit 2020 hanke), jossa vastuutahona on Mikkelin Matkailu / Miksei Oy. Vuonna 2018 toteutettu selvityshanke Mikkelin seudun retkeilyreiteistä tukee Mikkelin kaupunginvaltuuston hyväksymää Mikkelin kaupungin matkailun ja vapaa-ajan kehittämisohjelmaa ja siinä kuvattujen toimenpiteiden toimeenpanoa. Matkailun ja vapaa-ajan kehittämisohjelmassa keskeisiä kehittämiskohteita ovat luontomatkailun kasvuun tähtäävät toimet kuten luontomatkailukeskuksen perustaminen Anttolaan, kalliotaidekeskuksen perustaminen Ristiinaan, Saimaa Geopark hanke ja retkeilyreitistöjen kehittäminen. Alla on kuvattu reittien kehittämissuunnitelmat tiivistetysti: Astuvansalmen reitti: - laaditaan ulkoilureittisuunnitelma ja käynnistetään reittitoimitus (vastuutaho: Mikkelin kaupunki) - käynnistetään kalliomaalausalueen lunastustoimet (vastuutaho: ELY-keskus) - jatketaan asiantuntijatapaamisia ja kalliotaidekeskuksen koordinointia (vastuutaho: Mikkelin Matkailu) Neitvuoren alue: - tehdään Hiidenkierrokselle luontokartoitus ja laaditaan telttailusuositukset (vastuutaho: tuleva hanke) 18

19 - selvitetään Hiidenkodan käyttö varaustupana (vastuutaho: Hiidenmaan retket ry ja tuleva hanke) - pidetään reittisopimukset ajan tasalla (vastuutaho: Hiidenmaan retket ry) - laaditaan alueelle ajantasainen retkeilykartta (vastuutaho: Mikkelin Matkailu) - kartoitetaan polut ainakin Enkelinpesälle saakka (vastuutaho: Hiidenmaan retket ry ja Mikkelin Matkailu) - seurataan kävijämäärää kävijälaskurilla (vastuutaho: Asuminen ja toimintaympäristö?) Säynätin retkeilyreitti: - metsätieosuus siirretään kulkemaan metsän puolelle Reitit-hankkeessa tehdyn suunnitelman mukaisesti (vastuutaho: uusi hanke ja Mikkelin liikuntapalvelut) - rakennetaan myös laiturista esteetön (vastuutaho: Mikkelin liikuntapalvelut) Sydänmaan retkeilyreitti: - uusitaan opasteet Geopark-ilmeen mukaisesti (vastuutaho: Asuminen ja toimintaympäristö) - seurataan kävijämääriä kävijälaskurin avulla (vastuutaho: Asuminen ja toimintaympäristö) - kartoitetaan reitin geologiset kohteet (vastuutaho: tuleva hanke ja Saimaa Geopark ry) Kalevankankaan monikäyttöreitti: - rakennetaan ja kunnostetaan Mäntyniemen lenkkiä lyhyempi monikäyttöreitti Kalevankankaan maastoihin (vastuutaho: Mikkelin liikuntapalvelut) - seurataan reitin toimivuutta (vastuutaho: VELO Saimaa ry) Hirvensalmi-Satulinnan reitti: - kunnostetaan reitti ympärivuotiseksi (vastuutaho: tuleva hanke ja Hirvensalmen kunta) - kehitetään Mäknistön laavua reitin taukopaikkana (vastuutaho: tuleva hanke ja Hirvensalmen kunta) - tavoitellaan uusia käyttäjäryhmiä reitille mm. Satulinnan asiakkaista (vastuutaho: tuleva hanke ja Hirvensalmen kunta) 19

20 Liitteet: Kartoitusraportti Astuvansalmi Kartoitusraportti Hiidenkierros / Neitvuori Kartoitusraportti Keronvuori / Häkkilän polut Kartoitusraportti Satulinna-Hirvensalmi Kartoitusraportti Sydänmaa Kartoitusraportti Säynätti Ohjausryhmän muistiot helmi-, huhti- ja lokakuu Suunnitelma Sydänmaa Suunnitelma Säynätti Lähteet: Rahkola, Pia. Aukkoja hirviaidassa. Räsänen, Pirjo ja Heli Saari Outdoors Finland vaellusreittien suunnitteluopas. Tuominiemi, Riku. Hyvän viitoittamisen perusteet. Metsähallitus. 20