JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Sivu 342 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:10-16:51 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 342 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupungin luovuttamien tonttien hinnoittelu Joensuun kaupungin lausunto ehdotuksesta jätehuollon palvelutasoksi vuosille Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite iltapäiväkerhopaikkojen mahdollistamisesta ensimmäisen luokan oppilaille 347 Valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloite nuuskan käytön leviämisen estämiseksi Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Tiedoksi saatettavia asioita Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista Siun soten omistajaohjausneuvottelut 22

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Autti Hannele jäsen Hattunen Jenna jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Kokko Osmo jäsen Koskinen Sari jäsen Puhakka Paula jäsen Rauma Simo jäsen Törmälä Anssi jäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Riitta Himanka hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö Poistui kokouksesta 351 klo 16:45 Näätänen Anu kaupunkiympäristöjohtaja Paikalla 344 klo 15:12-16:26 Sivén Kalle kaupungingeodeetti Paikalla 344 klo :26 Poissa Mustonen Juha kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Allekirjoitukset Seppo Eskelinen puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Anni Järvinen pöytäkirjan tarkastaja Markku Kauppinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Anni Järvisen ja Markku Kauppisen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupungin luovuttamien tonttien hinnoittelu 3211/ /2018 KRAKLK Joensuun kaupungin tonttien vuokrahinnat ja -ajat sekä myyntihinnat vaih te levat alueittain sijainnin ja käyttötarkoituksen mukaan. Tonttien hinnoittelusta on edel li sen kerran päätetty kaupunginvaltuustossa Maan hinnan nou su on johtanut siihen, että uusilla asemakaavoitetuilla alueilla, jot ka sijaitsevat reuna-alueilla, ovat erityisesti asuntotonttien vuokrataso ja myyn ti hin ta suhteessa merkittävästi korkeampia kuin keskustan lähialueilla. Suu rin se lit tä vä tekijä tässä on, että kaupungin tonttien hinnoittelu perustuu osit tain jo van hen tu nei siin periaatteisiin eikä maan tosiasiallista arvoa ole huomioi tu tont tien hinnoittelussa. Tontin arvoon liittyvät osittain samat lainalaisuudet kuin asunnon hintaan. Keskei sin hintaan vaikuttava tekijä on sijainti. Lähellä keskustaa sijaitseva asun totont ti on arvokkaampi kuin kantakaupungin reuna-alueella sijaitseva omi naisuuk sil taan samanlainen asuntotontti. Muita asuntotontin arvoon vaikuttavia sijain ti te ki jöi tä keskustaetäisyyden lisäksi ovat mm. lähipalvelut (koulu, päi vä koti), lii kun ta- ja virkistysalueet, etäisyys vesistöihin ja liikenneyhteydet. Yri tystont tien ja lii ke tont tien arvoon vaikuttavat merkityksellisesti liikenneyhteydet, lii ken ne mää rät ja näkyvyys. Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Maa po liitti sen ohjelman vuosille Sen mukaisesti kiinteähintaisille asun to tonteil le vah vis te taan erikseen myyntihinnat ja vuokran perusteena olevat pääoma-ar vot. Hinnoittelussa otetaan huomioon mm. tonttien yleiset arvotekijät (esim. kes kus ta etäi syys, palvelut ja liikenneyhteydet) sekä markkinahintojen kehi tys. Oma ko ti tont tien alueelliset myyntihinnat pidetään käypää hintaa alemmal la ta sol la ja yhtiömuotoiset asuntotontit hinnoitellaan kohtuulliseen käy pään hin taan. Vuokrahinnat pidetään myyntihintoja alemmalla tasolla. Hinnat päi vi tetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi. Tarkistusten vä lil lä hinnat sidotaan elinkustannusindeksiin. Yritystonttien hinnoittelussa vuok ra- ja myyn ti hin nat määritellään alueittain käyvän hinnan periaatteella (mark ki na hinta). Kaupungin vuokraamien vapaarahoitteisten tonttien vuosivuokra on maa po liit tisen ohjelman mukaisesti 4,5 % tontin vuokranmääräytymishinnasta. Pientalopainotteisilla uudisalueilla tonttikohtaiset kunnallistekniikan ja maanhan kin nan kustannukset ovat noin Maapoliittisen ohjelman ta voit teiden mukaisesti tontinluovutuksessa pyritään siihen, että kaikkien luovutettavien pien ta lo tont tien luovutushinnat kattavat keskimäärin nämä kustannukset. Tontti koh tai set vesihuollon kustannukset ovat tämän lisäksi noin EU:n valtiontukisäännösten ja kuntalain (410/2015) perusteella kaupungin tu lee luo vut taa kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle tontit käyvän hinnan pe riaat teel la. Tämä tulee noudatettavaksi yritystonttien ja yhtiömuotoisten tont tien

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus osal ta. Tonttien hintatason määrittämiseksi Joensuun kaupunki on tilannut tonttien raken nus oi keuk sien markkina-arvosta ulkopuolisen asiantuntijan, Newsec Va lu ation Oy:n arvion. Tonttien rakennusoikeuksien markkina-arvoa on ar vioi tu hin tasuh de me ne tel mäl lä ja kauppa-arvomenetelmällä. Tonttien hin noit te lu esi tyk sessä ulkopuolisen arvioitsijan arvio on kuitenkin vain yksi lähtökohta. Tonttien hinta esi tyk ses sä on lisäksi otettu huomioon maan hin ta- ja elin kus tan nus in dek sien ke hi tys ja muiden alueiden hinnat. Ver tai lua on teh ty yhteensopivien ja si jain niltaan sekä ominaisuuksiltaan mah dol li sim man sa man kal tais ten alueiden vä lil lä. Asuntotonttien vyöhykehinnoittelun määrittämisen taustaksi selvitettiin vuo sina tapahtuneet yksityisten väliset tonttikaupat. Yksityisten välisten oma ko ti ta lo tont ti kaup po jen keskineliöhinta Joensuussa oli 54,7 /m 2, kun taas kau pun gin myymien tonttien keskineliöhinta oli 23,8 /m 2. Esimerkiksi Hu kanhau dal la, Kanervalassa, Linnunlahdella, Mutalassa ja Niinivaaralla yksityisten välis ten tonttikauppojen keskineliöhinta oli 65 /m 2 76 /m 2, kun kau pun gin myy mien tonttien keskineliöhinta vaihteli välillä 19,6 /m 2 24,6 /m 2. Lä himpä nä kaupungin voimassa olevia tonttihintoja yksityisten myymien tont tien hinnat olivat Karhunmäessä, Marjalassa, Rantakylässä ja Utrassa. Näissä yk si tyis ten myy mien tonttien keskihinnat olivat 25 /m 2 35 /m 2. Omakotitonttien osalta on määritelty vyöhykkeittäin tonttien uudet myyn ti hinnat. Hinnat perustuvat tonttipinta-alaan. Myyntihinnat ovat hintamuutoksen jäl keen kin alhaisemmat kuin keskimääräiset yksityisten välisten tont ti kaup pojen to teu tu neet hinnat. Uudessa hin noit te lus sa tonttien vuok ran mää räy ty mis hin nat ovat uusia myyn tihin to ja 20 % alemmat. Aiemmin tonttien myyntihinnat ja vuok ran mää räy ty mishin nat ovat ol leet samat. Uudistetussa tonttihinnoittelussa tul laan siis vuok ralais ta vastaan myyn ti hin taa alemmalla vuok ran mää räy ty mis hin nal la. 20 % al haisem mat vuokranmääräytymishinnat tarkoittavat, että uusia vuok ra so pi muk sia teh täes sä vuokrat laskevat aiempaan hinnoitteluun nähden hie man Ut ras sa, Ran ta ky läs sä, Multimäessä, Karhunmäessä ja Reijolassa. Vuok ran suuruus laskee aiempaan nähden merkittävämmin kantakaupungin ul ko puo lel la. Muilla kan ta kau pun gin alueilla vuokranmääräytymishinnat nousevat ai em paan nähden si tä enemmän mitä kauempana vanha hinnoittelu on alueiden maan arvosta. Omakotitonttien vyöhykehinnat ovat keskimääräisiä tonttien hintoja hin ta-alueen sisällä. Alueiden sisällä noudatetaan jatkossakin ta paus koh tais ta harkintaa ja hinta-alueiden välillä noudatetaan liukumaa hinnoittelussa. Harkinnassa huomioi daan myös mm. rannan, pal ve lui den, koulun ja päiväkodin läheisyys sekä ton tin ominaisuudet. Kerros-, rivi- ja pientalotonttien osalta on määritelty hintavyöhykkeittäin kes kimää räi set rakennusoikeuden yksikköhinnan ylä- ja alarajat. Näitä noudatetaan tont tien vuokrauksen ja myynnin yhteydessä silloin, kun vyöhykehinta vastaa koh teen arvioitua käypää arvoa. Tämä varmistetaan tapauskohtaisesti tar jouskil pai lul la tai ulkopuolisella arvioitsijalla. Kaupunki luovuttaa kerros- ja ri vi ta lo-

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus ton tit pääsääntöisesti kilpailutuksen kautta, joten tonttien hinnat ovat tällöin käy vän hinnan mukaiset. Yritystonttien uudessa hinnoittelussa on määritelty erikseen teollisuus- ja lii ketont tien hinnat. Teollisuustonttien hinnoittelu vastaa pieniä tarkistuksia lukuun ot ta mat ta kaupungin aiempaa hinnoittelua. Kaupungilla ei ole ollut aiemmin kat ta vaa hinnoittelua liiketonteille. Teollisuus- ja liiketontit myydään käypään hin taan. Tontteja vuokratessa voidaan hinnassa käyttää suurempaa harkintaa huo mioi den maankäytön muuttuminen ja tontin nykyinen käyttö. ARA-tuotantoon luovutettavat tontit pääsääntöisesti vuokrataan. Luo vu tuk sessa ja tontinvuokria uusittaessa noudatetaan Asumisen rahoitus- ja ke hit tä miskes kuk sen kulloinkin voimassa ole van päätöksen mukaista hintaa. Kaupungilla on kaikkiaan 6308 tontinvuokrasopimusta, joista omakotitontteja 4877 kpl. Vuosina päättyy yhteensä 354 tontinvuokrasopimusta, joiden vuokriin hinnoittelun muutoksella on vaikutusta. Omakotitonttien vuok raso pi muk set ovat 50 vuotta pitkiä, joten keskimäärin uusittaviksi tulee vuosittain noin 80 omakotitontin vuokrasopimusta. Voimassa olevien vuokrasopimusten mukaisiin vuokriin ei uudella tont ti hin noitte lul la ole vaikutusta. Voimassa olevissa vuokrasopimuksessa määritelty pe rusvuok ra tarkistetaan edelleen elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti vuosit tain, vuokrasopimuksessa määriteltynä ajankohtana. Uudistettua hin noit te lua nou da te taan uusissa vuokrasopimuksissa ja päättyviä pitkäaikaisia vuok ra so pimuk sia uusittaessa. Uusittaessa päättyviä erillispientalotonttien vuok ra so pi muk sia vuokrahinnoista an ne taan 3 vuoden ajalta 30 % alennus maapoliittisen oh jel man mukaisesti. Uusiin tonttien myyntihintoihin nähden vuokralainen saa siis vuokrasopimusta uusit taes sa kaikkiaan 44 % alennuksen vuokraansa kolmen vuoden ajalle. Omistustontti ja vuokratontti eroavat toisistaan verotuksellisesta näkökulmasta. Vuok ra ton tis ta ei makseta veroa, kun taas omistustontista maksetaan. Omis tuston til la tontin maapohjasta maksetaan veroa yleisen kiinteistöveroprosentin mu kaan, joka on vuonna 2018 Joensuussa 1,1 % maapohjan verotusarvosta. Valmistelija: kaupungingeodeetti Kalle Sivén Kaupunkirakennejohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä seuraavat tonttien hin noit te lu perus teet: - Asuntotonttien vuokra- ja myyntihinnat vahvistetaan liitteenä ole vien vyöhy ke kart to jen ja taulukon mukaisesti. Siihtalan kaupunginosassa nou da tetaan Linnunlahden ja Kanervalan vyöhykehintoja. Hinnat sidotaan elin kustan nus in dek siin ja ne vastaavat elinkustannusindeksin pistelukua Oma ko ti tont tien vyö hy ke hin nat ovat keskimääräisiä tonttien hintoja hinta-alu een sisällä. Aluei den sisällä noudatetaan jatkossakin ta paus koh tais ta har kin taa ja hin ta-aluei den välillä noudatetaan liukumaa hinnoittelussa. Harkin nas sa huo mioi daan mm. rannan, pal ve lui den, koulun ja päiväkodin lä hei-

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus syys sekä ton tin ominaisuudet. - Rivi- ja kerrostalotontit hinnoitellaan tapauskohtaisesti, mikäli vyö hy ke hin ta sel väs ti eroaa kohteen arvioidusta käyvästä arvosta eikä luovutus ta pah du tar jous kil pai lu pe ri aat teel la. Uusittaessa vuokrasopimuksia vuok ran mää räyty mis hin ta na voidaan tapauskohtaisesti pitää vyöhykehintaa 20 % alempaa hin taa. - Yritystonttien vuokra- ja myyntihinnat vahvistetaan liitteenä ole van vyö hyke kar tan mukaisesti. Hypermarketit, hotelli-, toimisto- ja lii ke ra ken nus ton tit se kä päivittäistavarakaupan tontit keskustassa, valtatie 6:n ja valtatie 9:n var rel la ja alakeskuksissa hinnoitellaan tapauskohtaisesti. - Alueiden sisällä voidaan hinnasta poiketa myynti- tai vuok raus pää tök sen yhtey des sä perustellusta syystä enintään 50 %. Suuremmasta poik kea mas ta päät tää kaupunkirakennelautakunta. - Erillispientalotonttien tontinvuokrat voidaan maksaa kahtena yh tä suurena erä nä vuosittain touko- ja syyskuun aikana, jos tontin vuosivuokra on vä hintään 400 euroa. - Tarjouskilpailun kautta luovutettuja erillispientalotontteja myö hem min vuok ra mie hel le myytäessä myyntihinta lasketaan kertomalla viimeisin tarjous vuok ra 25:llä. Mikäli näin laskettu myyntihinta ylittää voimassa olevan vyö hy ke hin noit te lun mukaisen myyntihinnan enemmän kuin 30 %, huo mioidaan tämän ylimenevältä hin nan osalta vain puolet. Laskentaperuste on voimas sa 15 vuotta vuok ra-ajan al ka mi ses ta. Tämän jälkeen vuokralaisella on oi keus tontin os ta mi seen voi mas sa olevan hinnoittelun mukaisena. - Rantatontit hinnoitellaan aina tapauskohtaisesti. - Tontit, joiden myyntihinnaksi muodostuu alle euroa, pää sään töi ses ti myy dään. Vuokrausta käytetään näissä tapauksissa vain poik keus ta pauk sissa. - Päätös tulee voimaan heti muuten paitsi vanhojen vuokratonttien myyn nin osal ta vyöhykehinnoittelu otetaan täysimääräisenä käyttöön alkaen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun aikana Jaana Puranen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Merkittiin pöytäkirjaan Jaana Purasen eriävä mielipide päätökseen, jonka hän jätti kirjallisena. Merkittiin, että kaupungingeodeetti Kalle Sivén oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. KH Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on käyttänyt kaupunginhallituksen kokouk ses sa otto-oikeutta kaupunkirakennelautakunnan ko kouksen Kaupungin luovuttamien tonttien hinnoittelun osalta. Otto-oi keu den käyttämisen myötä asian käsittely on siirtynyt kau pun gin hal li tuksen käsiteltäväksi ja aikaisempi kaupunkirakennelautakunnan asiasta tekemä pää tös on menettänyt merkityksensä.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunkirakennelautakunnan kokouksen :stä tehty oikaisuvaatimus ja Joensuun Omakotiyhdistys ry:n lausuma Joensuun kaupungin vuokratonttien hinnoitteluun liittyen ovat luettavissa sähöisen kokouksen oheismateriaalina. Korjataan kaupunkirakennelautakunnan yllä olevasta pykälätekstistä kuudennen kappaleen ensimmäinen lause seuraavasti: - Pientalopainotteisilla uudisalueilla tonttikohtaiset kunnallistekniikan ja maanhankinnan kustannukset ovat noin Valmistelija: hallintopalvelut Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä seuraavat tonttien hinnoitteluperusteet: - Asuntotonttien vuokra- ja myyntihinnat vahvistetaan liitteenä olevien vyöhy ke kart to jen ja taulukon mukaisesti. Siihtalan kaupunginosassa nou da tetaan Linnunlahden ja Kanervalan vyöhykehintoja. Hinnat sidotaan elin kustan nus in dek siin ja ne vastaavat elinkustannusindeksin pistelukua Oma ko ti tont tien vyöhykehinnat ovat keskimääräisiä tonttien hintoja hinta-alu een sisällä. Alueiden sisällä noudatetaan jatkossakin tapauskohtaista har kin taa ja hinta-alueiden välillä noudatetaan liukumaa hinnoittelussa. Harkin nas sa huomioidaan mm. rannan, palveluiden, koulun ja päiväkodin lä heisyys sekä tontin ominaisuudet. - Rivi- ja kerrostalotontit hinnoitellaan tapauskohtaisesti, mikäli vyöhykehinta sel väs ti eroaa kohteen arvioidusta käyvästä arvosta eikä luovutus tapahdu tar jous kil pai lu pe ri aat teel la. Uusittaessa vuokrasopimuksia vuok ran mää räyty mis hin ta na voidaan tapauskohtaisesti pitää vyöhykehintaa 20 % alempaa hin taa. - Yritystonttien vuokra- ja myyntihinnat vahvistetaan liitteenä olevan vyö hyke kar tan mukaisesti. Hypermarketit, hotelli-, toimisto- ja liikerakennustontit se kä päivittäistavarakaupan tontit keskustassa, valtatie 6:n ja valtatie 9:n var rel la ja alakeskuksissa hinnoitellaan tapauskohtaisesti. - Alueiden sisällä voidaan hinnasta poiketa myynti- tai vuokrauspäätöksen yhtey des sä perustellusta syystä enintään 50 %. Suuremmasta poikkeamasta päät tää kaupunkirakennelautakunta. - Erillispientalotonttien tontinvuokrat voidaan maksaa kahtena yhtä suurena erä nä vuosittain touko- ja syyskuun aikana, jos tontin vuosivuokra on vä hintään 400 euroa. - Tarjouskilpailun kautta luovutettuja erillispientalotontteja myöhemmin vuok ra mie hel le myytäessä myyntihinta lasketaan kertomalla viimeisin tarjous vuok ra 25:llä. Mikäli näin laskettu myyntihinta ylittää voimassa olevan vyö hy ke hin noit te lun mukaisen myyntihinnan enemmän kuin 30 %, huo mioidaan tämän ylimenevältä hinnan osalta vain puolet. Laskentaperuste on voimas sa 15 vuotta vuokra-ajan alkamisesta. Tämän jälkeen vuokralaisella on oi keus tontin ostamiseen voimassa olevan hinnoittelun mukaisena. - Rantatontit hinnoitellaan aina tapauskohtaisesti. - Tontit, joiden myyntihinnaksi muodostuu alle euroa, pääsääntöisesti myy dään. Vuokrausta käytetään näissä tapauksissa vain poik keus ta pauk sis-

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus sa. - Päätös tulee voimaan heti muuten paitsi vanhojen vuokratonttien myynnin osal ta vyöhykehinnoittelu otetaan täysimääräisenä käyttöön alkaen. Lisäksi kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupunkirakennelautakunnan päätök ses tä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan pohjaehdotuksesta poiketen palauttaa asian kaupunkirakennelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Palauttamisen syynä tonttien hinnoitteluperusteiden kohtuullistamisen arvioiminen ja sen edellyttämät toimenpiteet. Lisäksi tulee huomioida asiaan liittyvä tiedottaminen tonttien vuokraajille. Kaupunkiympäristöjohtaja Anu Näätänen ja kaupungingeodeetti Kalle Sivén olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. Liitteet 1 Omakotitonttien myynti- ja vuokrahinnat 2 Yritystonttien hinnoittelu 3 Kerrostalotonttien vyöhykehinnat 4 Rivitalotonttien vyöhykehinnat 5 Jaana Purasen eriävä mielipide KRAKLK

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin lausunto ehdotuksesta jätehuollon palvelutasoksi vuosille / /2016 KH Joensuun alueellinen jätelautakunta on pyytänyt lausuntoa jätehuollon pal ve luta so eh do tuk ses ta vuosille Jätehuollon palvelutasossa määritellään kuntalaisia varten järjestettävät jä tehuol to pal ve lut Joensuun alueellisen jätelautakunnan ja jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n toimialueella eli Ilomantsin, Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kun nis sa. Kunnan järjestämisvastuulle säädettyjen jätehuoltopalveluiden jär jestä mi ses tä alueella vastaa pääosin Puhas. Jätehuollon palvelutaso koskee kunnan vastuulle kuuluvaa jätehuoltoa, kes keisim min asumisessa ja vapaa-ajan asumisessa syntyvien jätteiden jätehuollon järjes tä mis tä. Palvelutasossa on huomioitu jätelainsäädännön velvoitteet ja ta voitteet sekä kuntien näkemykset. Jätehuoltopalveluiden järjestämisen kus tan nukset katetaan jätemaksuilla. Jätehuollon palvelutason määrittely on tehty kuntien, kunnallisen jätehuoltoyhtiön ja jätehuoltoviranomaisen yhteistyönä. Kunta lais ten ja kuntapäättäjien näkemyksiä kartoitettiin verkkokyselyllä. Palvelutasossa asetetaan myös tavoitteita palveluiden kehittämiselle. Lausuntoa on pyydetty erikseen ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Rakennusja ympäristölautakunta on antanut jätehuollon palvelutasoa koskevasta eh dotuk ses ta lausuntonsa Joensuun kaupungin lausunto: Poltettavan jätteen keräyksen osalta palvelutasoehdotus ei sisällä merkittäviä muu tok sia Joensuun kaupungin alueelle nykyiseen palvelutasoon verrattuna. Pol tet ta van jätteen alueellisen keräyksen osalta on esitetty, että osa säiliöistä voi tai siin poistaa talveksi. Taustalla on ajatus, että aluekeräyspisteitä käyttävien va paa-ajan kiinteistöjen tuottamat jätemäärät vähenevät olennaisesti tal vi kaudek si. Esitetty toimintatapa edellyttää hyvää seurantaa ja valmiutta tarvittaessa pa laut taa poistetut säiliöt, mikäli käyttömäärät sitä edellyttävät. Hyötyjätteiden lajittelun tulee olla kuntalaisille helppoa. Biojätteen keräyksen osal ta ei palvelutasoehdotus tuo muutoksia. Palvelutaso muutoksia esitetään ny kyi seen verrattuna erityisesti muovijätteen keräyksen kehittämiseen. Tuot taja vas tuul le kuuluvien pakkausjätteiden valtakunnallisen Rinki-ekopisteverkon lisäk si Puhas täydentää ekopisteverkostoa eri tasoisilla ekopisteillä. Muo vin keräyk sen osalta palvelutasoehdotuksessa on esitetty, että Joensuussa muo vi pakkaus ten keräystä täydennetään ja järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös kul la kin palvelualueella. Keräysverkoston tulee olla riittävän kattava ja hyvin saa vu tet ta va. On todennäköistä, että muovijätteen erilliskeräysvaatimukset tule vat nousemaan. Tähän on syytä varautua lisäämällä täydentävillä ekopisteillä muo vin vastaanottoa ja selvittämällä mahdollisuuksia lisätä kiinteistökohtaista ke räys tä. Palvelutasoluonnoksessa on esitetty kokeiltavaksi Enossa mobiilikeräyspalvelua en si vuoden aikana. Ehdotuksesta ei käy esille, onko mobiilikeräys tarkoitus järjes tää nykyistä palvelua täydentävänä vai vaikuttaako kokeilu Enon vaarallisten

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus jät tei den ja sähkölaitteiden vastaanottopisteen nykyisiin aukioloaikoihin. Eri laiset pienimuotoiset kokeilut ovat kannatettavia ja tuottavat tietoa pi dem pi ai kaisten ja laajempien toimintamallien käyttöönotolle. Palveluiden muutokset ja erilai set kokeilut tulee kuitenkin tehdä suunnitelmallisesti. Tärkeää on arvioida ennal ta kustannus- ja ympäristövaikutuksia. Kokeilujen pohjalta on kerättävä tietoa myös käyttäjien kokemuksista. Tavoitteena kokeiluissa tulee olla vähintään ny kyi sen palvelutason säilyttäminen joko kustannustehokkaammin tai pal ve luta son parantaminen ja jätteen talteenoton lisääminen kustannuksia mer kit täväs ti lisäämättä. Jäteasemien ja jätekeskuksen lisäksi vaarallisten jätteiden vastaanottoa jär jes tetään kiertävillä keräysautoilla. Keräysautojen aikataulut tulee suunnitella siten, et tä myös työssä käyvien käyttäjien on mahdollista käyttää palvelua. Niihin taaja miin, joissa ei ole jäteasemaa tai säännöllistä kiertävää keräystä järjestetään ke räys tem pauk sia. Erikseen järjestettäviä keräyksiä on järjestettävä riittävän usein ja niistä on tiedotettava hyvin alueen asukkaita. Isokokoisten jätteiden osalta palvelutasoon on tulossa parannus. Jatkossa on mah dol lis ta saada tilauksesta vuokralavapalvelu. Esitetty toimintamalli on kanna tet ta va. Palveluneuvontaa ja viestintää on ehdotuksen mukaan tarkoitus kehittää yh teistyös sä Puhaksen, jätelautakunnan ja kuntien kanssa. Tarkempia tavoitteita tai ke hit tä mis aja tuk sia ei ole tuotu esille. Jätehuollon palveluiden käyttäjien kan nalta on olennaista, että yhdenmukaista tietoa on saatavilla helposti ja kattavasti. Oheismateriaalina jätehuollon palvelutasoehdotus Valmistelija: kaupunkiympäristöjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa lausuntonaan jätehuollon palvelutasoehdotuksesta vuosille yllä kirjoitetun. Hyväksyttiin yksimielisesti.

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite iltapäiväkerhopaikkojen mahdollistamisesta ensimmäisen luokan oppilaille 2806/ /2018 KV Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti kaupunginvaltuuston pu heen johta jal le valtuustoaloitteen iltapäiväkerhopaikkojen mahdollistamisesta en simmäi sen luokan oppilaille. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. HYVOLK 86 Hyvinvoinnin toimialan vastauksena valtuustoaloitteeseen esitämme seuraavaa: Iltapäivätoiminta on perusopetuslain alaista toimintaa, jota kunta koordinoi parhaak si katsomallaan tavalla. Ip-toiminta ei ole lapsille subjektiivinen oikeus, joten lautakunta voi määritellä kunnan iltapäivätoiminnan paikat ja siten pal ve luta son. Toimintaan pääsevät mukaan 1-2-luokkalaiset sekä 3-9-luokkalaiset erityi sen tuen lapset. Joensuun kaupungissa on jaettu iltapäivätoimintaan toiminta-avustusta eri toimi joil le n. 475 paikan verran. Joensuun kaupungilla on 4 omaa il ta päi vä toi min tapaik kaa. Kerhoja on Noljakan, Karsikon, Pataluodon ja Enon kouluilla. Noljakan il ta päi vä toi min ta on aloittanut syksyllä Iltapäivätoimintapaikoista on ajoittai ses ti puutetta Nepenmäen, Karhunmäen, Niittylahden, Marjalan ja Noljakan alueil la. Näillä alueilla 2-luokkalaiset pääsevät harvoin toimintaan mukaan, mutta myös muilla alueilla (Karsikko, Utra, Rantakylä) 2-luokkalaisten sijoittaminen on haasteellista. Kaupungille maksetaan iltapäivätoiminnasta valtionosuuksia tilastokeskuksen 20.9.tilastojen mukaan. Tilastokeskus kokoaa tiedot ja valvoo tilastojen to teu tumis ta. Iltapäivätoiminnalle on hyvinvointipalveluissa oma budjettinsa, jonka tulot koostuvat suurimmaksi osaksi valtionosuuksista sekä perheiden maksamista toi min ta mak suis ta. Valtuustoaloitteessa on esitetty, että erityisesti uusiin rakennettaviin kou luihin pi tää varata tiloja iltapäiväkerhoa varten. Kaikessa tilojen suunnittelussa huo mioi daan monimuotoisuus ja monikäyttöisyys. Iltapäiväkerhotoimintaan ei vält tä mät tä ole varattu erillistä tilaa, vaan aamupäivä- tai iltapäiväkerho voi toimia ti lois sa, joita päivän aikana hyödynnetään oppilaiden normaaliin kou lu toimin taan. Samoja tiloja voidaan hyödyntää myös nuorisotoimen käytössä. Edelleen valtuustoaloitteessa esitetään, että kouluja on ohjattava laatimaan lu ku jär jes tyk set siten, että iltapäiväkerhon toiminta tiloissa on mahdollista. Il ta päi vä ker ho toi min taa on pyritty mahdollistamaan koulujen tiloissa lu ku jär jestyk sen avulla. Tarvittaessa rehtoreita ohjataan asiassa lukujärjestysten laa dinnan ai kaan keväisin, jotta he osaavat ottaa huomioon seuraavan syksyn il ta päi-

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus vä toi min nan tilatarpeet. Osassa kouluja tilat ovat tehokäytössä, jolloin ratkaisu ei löy dy suoraviivaisesti lukujärjestyksen laadinnalla. Esimerkiksi al ku ope tuk sessa eli luo kil la 1-2 lapsella on koulua keskimäärin 4 tuntia päivässä ja 19 viikossa. Osa tun neis ta on niin sanottuja jakotunteja lähinnä äidinkielessä ja ma te ma tiikas sa. Ja ko tun nil la opetusryhmä on jaettu kahtia. Iltapäiväkerhotoimintaa voidaan jär jes tää myös muissa kuin luokkatiloissa. Esimerkiksi Karhunmäen koulun toi nen ker ho toimii Tuvassa (ruokasalin vieressä) ja toinen koulun ryh mä työ käytä väl lä, rai til la, koska luokat ovat koulun käytössä puoli kahteen ja puoli kolmeen saak ka. Valtuustoaloitteessa nostetaan esille myös se, että viime vuonna kau pun gilta jäi käyt tä mät tä lähes euroa työllistämismäärärahoja ja että il tapäi vä ker ho toi min taa on kehitettävä ja koordinoitava paremmin työl li syyspal ve lu jen kanssa. Vuon na 2017 kaupungin työllisyyden edistämisen pai no pistet tä käännettiin yk sin omaan työmarkkinatukea saavien aktivoinnista myös työt tö myy den pit kit ty mis tä ehkäisevään toimintaan. Linjauksen johdosta työl lisyys pal ve lu jen val men nus pal ve lui ta alettiin tarjoamaan työttömänä oleville kunta lai sil le riippumatta työt tö myy den kestosta. Viime vuonna yleisesti kohentunut työl li syys ti lan ne tar jo si työllisyyspalvelujen asiakkaille odotettua enemmän mah dol li suuk sia kiin nit tyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Ilmeni myös, että kau pun gin omat tuetut työ mah dol li suu det eivät kohdanneet asiakkaiden osaami sen kehittämisen tai mui den tarpeiden kesken riittävässä laajuudessa. Edel lisis tä syistä kaupungin työ suh tei siin varattua rahaa jäi viime vuonna käyttämättä n Nykyisin kaikenikäiset hoito- ja kasvatusaloille suuntaavat pääsevät suhteellisen no peas ti kiinni sekä valmistaviin opintoihin että työmarkkinoille. Työtä vaille ole vat hoito- ja kasvatusalan ammattilaiset työllistyvät yleensä nopeasti, mikäli heil lä on mahdollisuuksia työskennellä alalla. Nuorille, alasta kiinnostuville tai alan vaihtajille tarjotaan runsaasti työkokeilumahdollisuuksia myös yksityiseltä sek to ril ta. Tällä hetkellä hoito- ja kasvatusalalle tähtäävien tai alasta kiin nos tunei den työttömien määrä ei kohtaa kaupungin tarjoamien työmahdollisuuksien vuok si siinä laajuudessa, että se toisi merkittäväksi lisähenkilökuntaa pal ve luihin. Työllisyyttä edistävien valmennuspalvelujen lisäksi kaupunki on käynnistänyt ke säl lä 2018 pitkään työttömänä olleille rekrytointikampanjan, jonka kautta räätä löi dään uudenlaisia työsuhteita eri toimialueille. Sopivien työpaikkojen löy tymi sek si on tehty laajaa yhteistyötä eri toimialojen kesken. Kampanjan myötä myös hoito- ja kasvatuspalveluista on löytynyt uusia mahdollisuuksia sekä työllis tää työtön työnhakija että tarjota lisähenkilökuntaa eri työpaikoille. Vaikka alus ta vat tulokset kampanjan vaikutuksista ovat lupaavia, varsinaisia takeita kam pan jan kautta työllistettyjen lisätyövoimasta ei kuitenkaan voida antaa mille kään kaupungin toimialalle. Esimerkiksi iltapäivätoiminnassa työskentelevät tu ki työl lis te tyt tarvitsevat myös motivaatiota alalle sekä yleistä soveltuvuutta las ten kanssa tehtävään työhön. Aloitteessa tuodaan myös esille, että suurin osa Suomen kunnista on si toutu nut jär jes tä mään iltapäiväkerhotoimintaa kaikille ekaluokkalaisille, vaikka la ki ei sii hen velvoita. Joensuussa haasteita iltapäivätoiminnan järjestämiselle

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus ai heut ta vat tilan puute ja toimijoiden resurssien puute. Myös lasten vaihtelevat mää rät ikä ryh mis sä hankaloittavat sijoittelua. Viimeisimpinä vuosina il ta päi vätoi min taan hakijoiden määrä on lisääntynyt samaan aikaan kuin hakemusten teko on siir ty nyt sähköiseksi. Vuodesta 2016 lähtien on linjattu, että kau pun gissam me py ri tään sijoittamaan kaikki 1-luokkalaiset hakijat, joilla ei ole huoltajaa ko to na. Tä tä varten on räätälöity erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Niittylahden Py hä se län 4H-yh dis tyk sen iltapäivätoiminnassa on ollut kahtena vuonna kaupun gin kou lun käyn ti avus ta ja lisäresurssina, jolloin he ovat pystyneet jär jes tämään toi min taa yli 30 lapsen lapsiryhmälle. Aloitteessa mainitaan myös, että Joensuun on toivottu hakevan lap si ys tä välli sen kun nan sertifikaattia, ja sitoutuvan kehittämistyöhön lapsen parhaaksi. Lap si ys tä väl li ses tä kunnasta kaupunginhallitus päätti Valmistelijat: suunnittelija Sanna Räty, henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksena kokoomuksen val tuus to ryh män valtuustoaloitteeseen iltapäiväkerhopaikkojen mah dol lis ta mises ta ensimmäisen luokan oppilaille. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 6 Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite iltapäiväkerhopaikkojen mahdollistamisesta ensimmäisen luokan oppilaille

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloite nuuskan käytön leviämisen estämiseksi 2807/06.01/2018 KV Valtuutettu Marjatta Räty jätti kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen nuuskan käytön leviämisen estämiseksi. Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Martti Surakka, Mika Piironen, Jussi Wihonen, Sampsa Jääskeläinen, Marko Haakana, Eero Bogdanoff, Hannes Rossi, Petteri Tahvanainen, Osmo Kokko, Tuula Parikka, Krista Mikkonen, Alia Dannenberg, Antti Kainulainen, Matti Väistö, Anne Mikkola ja Kari Väkeväinen. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. HYVOLK 87 Valtuustoaloitteessa ollaan huolissaan nuuskan käytön leviämisestä joen suu laisten nuorten keskuudessa. Aloitteessa edellytetään, että kaupunginhallitus perus taa monialaisen työryhmän, joka laatii kirjalliset ohjeet kaikille asianomaisille ta hoil le nuuskan käytön leviämisen estämiseksi. Valtuustoaloitteen pohjalta elokuussa järjestettiin kokous, johon kutsuttiin edus ta jat nuorisopalveluista, koulutuspalveluista, urheiluseuroista, koulu- ja opis ke lu ter vey den huol los ta, ympäristöterveydenhuollosta, alue hal lin to vi ras tosta ja poliisista. Vastaus valtuustoaloitteeseen on kirjattu edellä mainittujen ta hojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Valtakunnallisesti toteutettavan Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päi vittäin tupakoivien nuorten osuus on laskenut huomattavasti vuodesta 2013 lähtien ko ko maassa ja ollen vuonna 2017 Joensuussa 5,1 %. Päivittäinen nuuskaaminen on puolestaan kaksinkertaistunut ja noussut päivittäin tupakoivien tasolle (5,0 %). Etenkin tyttöjen keskuudessa nuuskaaminen on lisääntynyt vuoden 2013 tulok sis ta, jolloin kyselyn vastaukset edellisen kerran raportoitiin Joensuun osalta. Näi den tulosten perusteella aloitteessa esitetty huoli nuorten nuuskan käytön lisään ty mi ses tä on aiheellinen. Aloitteessa edellytetään, että koulu- ja opis ke li jater vey den huol los sa on seurattava tilannetta ja raportoitava siitä. Vuoden 2017 Kou lu ter veys ky se lyn tuloksia on käsitelty rehtorien yhteisissä kokouksissa sekä kou lu jen omissa oppilashuoltoryhmissä. Oppilaiden terveystarkastuksissa keskus tel laan päihteiden käytöstä ja tiedot kirjataan potilasjärjestelmään. Tutkimusten mukaan nuuskan ja sähkösavukkeiden käyttö aloitetaan tu pa kointia useammin kokeilunhalusta ja nuoret ovat aktiivisimpia kokeilijoita. Tulokset osoit ti vat, että niin käytön aloittamiseen kuin sen lopettamiseen näyttäisi vaikut ta van vahvasti muiden esimerkki, erityisesti perheen ja ystävien. Kes kus teluis sa nähtiinkin tärkeänä, että nuuskan käyttöön puuttumisen lisäksi pääpaino oli si nuuskaamattomuuden tukemisessa ja käytön aloittamisen ehkäisemisessä. Keskusteluissa ilmeni, että toimintamalleja ja kirjallisia ohjeita on jo olemassa

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus useil la tahoilla. Terveempi Itä-Suomi (Tervis) hankkeessa kehitettiin toi min tamal li lasten ja nuorten savuttomuuden ja päihteettömyyden tukemiseen Joensuus sa. Saman hankkeen myötä käyttöön otettiin oppilaiden päih teet tö myys sopi mus ja toiminnalliset oppitunnit savuttomuudesta. Toimintamallit ovat edelleen käytössä. Siun sotessa ollaan kokoamassa ehkäisevän päihdetyön mo nialais ta ryhmää, joka kartoittaa käytössä olevia ehkäisevän päihdetyön malleja laa jem min sote-palveluissa. Koulujen rehtoreilla ja luokanvalvojilla on ohjeistukset siitä, miten toimitaan, jos op pi las jää kiinni nuuskaamisesta. Myös koulut korostavat ennaltaehkäisyä opet ta mal la oppilaille tunteiden ja elämänhallintakeinoja sekä perustelemaan omia ratkaisujaan, kuten tupakka- ja nikotiinituotteista kieltäytymistä. Nuo ri sopal ve lui den kevään päihdekoulutuksessa jäi tarve luoda yhteisiä pelisääntöjä päih tei siin suhtautumiseen. Nuorisopalvelut järjestää syyskuussa kaikille oh jaajil le yhteisen työpajamuotoisen koulutuksen Nikotiiniton nuorisotyö. Kou lutuk ses sa vahvistetaan tietotaitoja terveyttä edistävästä työotteesta, ni ko tii nituot teis ta ja pohditaan ratkaisuja sekä sopivia työkaluja arkeen. Joensuun kaupunki on julistautunut savuttomaksi kunnaksi, mikä edellyttää, että kaupungin edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia eikä tupakkatuotteita myy dä kaupungin omistamissa tiloissa. Valtakunnalliset lajiliitot ja paikalliset urhei lu seu rat ovat luoneet toimintaohjeita savuttomuuden edistämiseksi nuorten har ras ta jien keskuudessa ja seurojen säännöissä nuuskan käyttö on kielletty. Jois sa kin seuroissa tällä hetkellä nuuskaa suurimpana haasteena koetaan energia juo mien käyttö sekä liikuntapaikoilla olevien aikuisten tupakanpoltto. Sa vutto muu den noudattamisen valvonta liikuntapaikkojen harjoituskäytön aikana kuu luu Joensuun kaupungille. Käytännössä resurssit valvontaan ovat vähäiset ja val von ta on osittain kiinni myös henkilökunnan asenteesta asiaa kohtaan. Nuoria ja nuorten vanhempia auttava Poliisin Ankkuriryhmän toiminnan pää paino on ennaltaehkäistä nuuskan käytön aloittamista. Aloitteessa esitetty vink kipu he lin ei poliisin mukaan ole ratkaisu nuuskan myynnin lopettamiseksi. Po lii silla on jo käytössä esimerkiksi vihjeposti. Valmistelija: hyvinvointikoordinaattori Heini Lehikoinen Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Hyvinvointilautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksena valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloitteeseen nuuskan käytön leviämisen estämiseksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 7 Valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloite nuuskan käytön leviämisen estämiseksi

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH Pöytäkirjat: Omistajaohjausjaosto Viranhaltijapäätökset: Kansliapäällikkö Kaupunginjohtaja Strategiajohtaja Tilakeskuksen johtaja , 65 Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Tiedoksi saatettavia asioita KH Vuonna 2019 toimitettavat vaalit. Oikeusministeriön kirje on oheismateriaalina. Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista KH Tapahtumat ja tilaisuudet 1. Maakunnallinen Yrittäjäjuhla lauantaina klo Carelia-salissa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä mainitut tapahtumat ja tilaisuudet tiedokseen ja päättää edustajista. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi seuraavat edustajat: 1. Seppo Eskelinen, Markku Kauppinen, Hannele Autti, Arto Pippuri, Osmo Kokko, Eila Heinonen ja Sari Koskinen

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Siun soten omistajaohjausneuvottelut 3245/ /2018 KH Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Siun soten, perussopimuksen mukaan kuntien yhteisessä omistajaohjauksessa yhtymähallitus neuvottelee kuntien kanssa kuntayhtymän taloudesta ja investointitarpeista pidetyssä kuntafoorumissa on noussut esille tarve pitää kaksi erillistä omistajaohjausneuvottelua. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on kutsunut kirjeellään omistajakuntien edustajat perussopimuksen mukaisiin neuvotteluihin kuntayhtymän taloudesta ja investointitarpeista. Neuvottelut järjestetään klo 17:00 ja klo 17:00. Kokouspaikkana on M-talon auditorio, Tikkamäentie 16, Joensuu. Muiden kuntien ainakin viranhaltijataholta on viime aikoina ollut esillä halua nimetä kokoukseen useampia edustajia. Tästä ei kuitenkaan ole virallisia päätöksiä, joten Joensuun kaupungin näkemyksen mukaan edetään asiassa aiemmin päätetyn mukaisesti. Joensuun kaupunginhallitus on kokouksessaan nimennyt Joensuun kaupungin edustajaksi Siun soten omistajaohjaukseen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Eskelisen. Omistajaohjausjaosto antaa kokouksessa tarvittavat evästykset Joensuun kaupungin edustajalle pidettävään Siun soten omistajaohjausneuvotteluihin. Oheismateriaalina tilaisuuden ohjelma. Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä omistajaohjausneuvottelut tiedokseen ja antaa tarvittavat evästykset kaupungin edustajalle. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Siun sote on ilmoittanut, että omistajaohjausneuvottelut on siirretty pidettäväksi tiistaina klo 17:00. Kokouspaikkana säilyy M talon auditorio. Lisäksi kuntia on pyydetty ilmoittamaan neuvotteluihin osallistujat mennessä, mikäli kuntien edustajissa tapahtuu muutoksia.

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Oheismateriaalina muutoskutsu. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä toisen Joensuun kaupungin edustajan pidettäviin omistajaohjausneuvotteluihin. Asia päätettiin ottaa lisälistalta käsittelyyn. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi toiseksi Joensuun kaupungin edustajaksi pidettäviin omistajaohjausneuvotteluihin Markku Kauppisen. Arto Pippuri poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ Kaupunginhallitus :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 342, 343, 344, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätök siin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 351 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU (klo ) Postiosoite: PL 59, JOENSUU Sähköposti: kirjaamo@joensuu.fi Pykälät 351 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirjaon nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saan ti to dis tuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös säh kö pos ti vies ti nä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ranomai sen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir ja ote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti to dis tuk seen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia kirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä hettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.