JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto Voimaan

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET Soveltamisala Rakennusvalvontaviranomainen Rakentamistapaohjeet 1 2. LUPAJÄRJESTELMÄT Talousrakennusten luvan-/ilmoituksenvaraisuus Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus 1 3. RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN Sijoittuminen Porrashuoneiden savunpoisto ja kerrostasomerkinnät Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisema ja luonnonympäristö Oleva rakennuskanta Ympäristön hoito ja valvonta Ympäristön hoito Ympäristön valvonta Aitaaminen Piha-alue/pihamaa Rakennuspaikan kuivanapito Pihamaan korkeusasema Liikennejärjestelyt Maanalaiset johdot ja rakenteet Tontin rajan ylittäminen Osoitemerkintä Pilaantuneen maaperän ja radonin huomioon ottaminen rakentamisessa 8 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Rakennuspaikka Rakentamisen määrä Rakentaminen kellariin tai ullakolle 9

3 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella Rakentamisen määrä ranta-alueella SUUNNITTELUTARVEALUE VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Talousveden riittävyys Jätevesien käsittely Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille HYVÄ RAKENTAMISTAPA Käyttöikä ja materiaalivalinnat Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen Rakennuksen tai sen osan purkaminen YLEISET ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA/JULKINEN KAUPUNKIKUVA Julkisen kaupunkikuvan määritelmä Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Rakennelmat ja laitteet Tapahtumien järjestäminen RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Rakennushankkeesta tiedottaminen Rakennusaikaiset toimenpiteet rakennuspaikalla sekä työmaan jäte- ja vesihuolto Katualueen ja muun yleisen alueen käyttäminen, kaivaminen sekä johtojen ym. sijoittaminen Työmaan purkaminen ja siistiminen JÄTEHUOLTO VOIMAANTULO 15 LIITE 1 LIITE 2 Suunnittelutarvealueet Vanhasta rakennusjärjestyksestä voimaan jäävät kaava-alueita koskevat :ien määräykset

4 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Jyväskylän maalaiskunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Viittaus MRL 14 4 mom. 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on kaavoitus- ja rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. Viittaus MRL 21 ja 124, MRA RAKENTAMISTAPAOHJEET Rakentamisen ohjaamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi antaa alueellisia rakentamistapaohjeita täydentämään asema ja -yleiskaavaa. Rakentamistapaohjeita tulee noudattaa yhtenäisen, alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivan sekä kestävän rakentamisen saavuttamiseksi. Rakentamistapaohjeista voidaan perustellusta syystä poiketa, jollei muutoksella poiketa alueen kaupunkikuvallisista tavoitteista. Viittaus MRL LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUSTEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Luvan / ilmoituksen tarve Lupamenettelyn asemasta jo olevaan vakituiseen tai loma-asuntoon kuuluvan vähäisen, mutta kuitenkin enintään 20 m 2 suuruisen ja maatalouden harjoittamisen kannalta merkitykseltään tarpeellisen ja vaikutuksiltaan vähäisen kuitenkin enintään 200 m 2 suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan osaalueilla seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukkoa sovelletaan kuitenkin tapauskohtaisesti harkiten, eikä se koske MRL mom. mukaan rakennuksen määritelmän täyttävää rakentamista.

5 TO IL X TOIMENPIDELUPA HAETTAVA RAKENTAMISILMOITUS TEHTÄVÄ TOIMENPIDE EI EDELLYTÄ LUPAA EIKÄ ILMOITUSTA 2 TOIMENPIDE (MRA 62 ) 1. RANTA- VYÖHYKKEELLÄ 2. ASEMAKAAVA- ALUEEN JA RANTA- VYÖHYKKEEN ULKOPUOLELLA 3. ASEMAKAAVA- ALUEILLA 1. Rakennelma katos, vaja, esiintymislava tai vastaava rakennelma käymälä (ei viemäröintiä) Merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäinen IL, muutoin TO TO, jos on tavanomaista loma- tai pysyvää asumista suurempi käyttö kioski TO TO TO 2. Yleisörakennelma urheilupaikka kokoontumisalue asuntovaunualue tai vastaava katsomo yleisöteltta tai vastaava, kun paikalla yli 2 viikkoa 3. Liikuteltava laite asuntovaunun, laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4. Erillislaite masto, piippu, antenni 5-12 m TO TO TO TO TO TO IL X IL valaisinpylväs, masto, piippu, antenni tai TO TO TO vastaava yli 12 m varastointisäiliö 20 m 3 maanpäällinen osa TO TO TO hiihtohissi TO TO TO muistomerkki IL X IL tuulivoimala TO TO TO lautasantenni, halkaisija yli 1,0 m X X IL 5. Vesirajalaite laituri, yli 15 m 2 TO X TO muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja, venevaja tai vastaava TO X TO

6 6. Säilytys- ja varastointialue (muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen verrattava alue) 7. Julkisivutoimenpide rakennuksen julkisivun muuttaminen, julkisivuverhouksen tai katteen materiaalin tai värin muutos TO TO TO X X TO kattomuodon muutos TO TO TO katukuvaan vaikuttavan markiisin asentaminen X X TO ikkunajaon muuttaminen X X TO parvekelasitus (yksinkertainen, avautuvuus yli 50%) 8. Mainostoimenpide muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, yli 1,0 m 2 tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle, rakennuksen julkisivuun tai ikkunaan mainos tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa 9. Aitaaminen (raja-aidalle tarvitaan pääsääntöisesti naapurin suostumus) kiinteä katuraja-aita, yli 1,0 m maasta X X TO IL IL TO X X IL tonttien välinen kiinteä raja-aita, yli 1,2 m maasta X X IL aidat, yli 1,5 m maasta TO TO TO 10. Kaupunkikuvajärjestely muut kaupunki- ja ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset TO TO TO meluaidat ja esteet IL IL IL 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. 5 kohdassa laiturin rakentamisessa sekä vesialueen täyttämisessä ja tontin luonnollista rantaviivaa muutettaessa on otettava huomioon, että toimenpide saattaa vaatia ympäristölainsäädännön mukaisen luvan.

7 Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta ja tarvittaessa naapurien kuuleminen. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennustai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL mom.). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL mom.). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun yhden vuoden kuluessa. Viittaus MRL 126 ja 129, MRA 62 ja RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Naapurin suostumuksella voidaan rakennus sijoittaa 2 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Ellei asemakaavassa ole erityisesti toisin määrätty, on vaja, katos tai muu rakennelma sijoitettava naapuritontin rajasta vähintään niin kauas, että 45 asteen valokulma toteutuu tontin rajalla. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Palovaarallisen rakennuksen etäisyydestä rajaan ja toiseen rakennukseen on säädetty asetuksella. Rakennuksen etäisyyden lähimmän ajoradan keskiviivasta on oltava valta- ja kantatiellä vähintään 200 metriä, maantiellä 20 metriä ja muilla teillä vähintään 12 metriä.

8 Melu 5 Meluhaittojen torjumiseksi on rakennuksen ja oleskelupihan etäisyyden oltava tiehen tai muuhun melulähteeseen nähden sellainen, ettei melu ylitä annettuja ohjearvoja maasto-, rakennus- tai kasvillisuusolosuhteet huomioiden. Rakennettaessa melualueen läheisyyteen on rakennushankkeeseen ryhtyvän tarpeen vaatiessa selvitettävä melutilanne ja esitettävä toimenpiteet, joilla varmistetaan, ettei annettuja ohjearvoja ylitetä sisätiloissa ja oleskelualueilla. Viittaus MRA PORRASHUONEIDEN SAVUNPOISTO JA KERROSTASOMERKINNÄT Kolme- ja useampikerroksisten rakennusten porrashuoneet tulee varustaa sisääntulotasanteelta avattavalla savunpoistoikkunalla/-luukulla. Savunpoistoikkunan/- luukun tulee sijaita ylimmän kerroksen huoneisto-ovia ylempänä ja sen on oltava kooltaan yli 0,5 m 2. Huoneistojen kerrostasot on merkittävä selkeästi porrashuoneen sisäseiniin. Viittaus MRL 117 RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus 3.3 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, perinnebiotooppeja jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan / kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus.

9 Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja -väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Viittaus MRL 113, 117 ja YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Tontit ja muut rakennuspaikat on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kunnossa. Ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille on istutettava aidanne tai peittävä pensasryhmä taikka rakennettava aita. Tontti ja muu rakennuspaikka tulee muutoinkin tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Asemakaava-alueella sijaitsevan asuinrakennuksen tonttia tai rantarakennuspaikkaa ei saa käyttää häiriöitä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin tai autojen, koneiden, laitteiden tai muiden vastaavien tavaroiden sekä polttoaineiden ulkosäilyttämiseen. Rakennukset, niiden ulkopuoliset osat, portit, aidat, istutukset sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja niin, etteivät ne rumenna katukuvaa tai muuta julkista tilaa. Viittaus MRL Ympäristön valvonta 3.5 AITAAMINEN Kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan asettama toimikunta suorittaa maankäyttöja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päättämällä tavalla. Viittaus MRL 166 ja 167 Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

10 7 Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Ellei ole erityistä syytä, tonttien välisen raja-aidan tekemiseen tulee aina olla naapurin suostumus. Aitaa ei katsota raja-aidaksi, mikäli rakennetun aidan etäisyys naapurin rajasta on vähintään puolet aidan korkeudesta tai istutettavan aidan oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla. Tontin sisäisille aidoille ei tarvita lupaa eikä ilmoitusta. Viittaus MRA 62 1 mom. kohta 9, MRA PIHA-ALUE / PIHAMAA Rakennuspaikan kuivanapito Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Viittaus MRL Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeusasemaa ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Maaperän runsasta leikkaamista ja pengertämistä tulee välttää. Viittaus MRL Liikennejärjestelyt Tontin tai muun rakennuspaikan liikennejärjestelyt on suunniteltava niin etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa asukkaille tai ympäristölle. Yleensä paikoitusalue tulee järjestää tontin kadunpuoleiselle sivulle. Asemapiirroksessa on lisäksi osoitettava riittävä määrä polkupyörien säilytyspaikkoja. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy 3-kerroksisen ja sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tämä pelastustie on merkittävä kyltillä. Tontin ja muun rakennuspaikan pelastustie on pidettävä vapaana ja ajokelpoisena myös talviaikana. Pelastustien vapaa leveys tulee olla vähintään 3,5 metriä, vapaa korkeus 4,2 metriä. Siinä ei saa olla kuin loivia mutkia (sisäreunan säde vähintään 6,5 metriä) ja sen pituuskaltevuus ei saa olla jyrkempi kuin 1:10. Rakennuslupaa haettaessa on asemapiirustuksessa esitettävä tontin ja muun rakennuspaikan pelastustiet. Tontille ja muulle rakennuspaikalle saa rakentaa yleensä vain yhden kadulle tai yleiselle tielle johtavan ajoneuvoliittymän, joka on osoitettu asemapiirustuksessa.

11 8 Yleiseen tiehen liittymälle on saatava tielaitoksen hyväksyntä ja lupa. Ajoneuvoliittymästä on oltava riittävä esteetön näkemäalue kumpaankin suuntaan. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään 5 metriä ja muilla alueilla enintään 10 metriä. Ajotien pituuskaltevuus ei saa olla jyrkempi kuin 1:10. Viittaus MRL 155 ja mom Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennukset ja kiinteät rakenteet on sijoitettava vähintään 5 metrin etäisyydelle yleisistä vesi- ja viemärijohdoista (johtokatu). Ennen johtokatualueella tehtäviä kaivu- tai täyttötöitä on otettava yhteyttä johdon omistajaan tai haltijaan. 3.7 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja syvemmällä olevat rakenteet 1,0 metriä. 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,0 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän. 3) Tekniset laitteet ja muu vastaava 1,0 metriä, portaat 1,0 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan. 3.8 OSOITEMERKINTÄ Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Ylitys edellyttää alueen haltijan suostumusta siihen. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 4,0 metriä vapaata tilaa. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 3.9 PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA RADONIN HUOMIOON OTTAMINEN RAKENTAMISESSA Mikäli tontin tai ympäröivän alueen maaperä on pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, tontin maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Pilaantuneen alueen puhdistamiseen on haettava lupa Keski-Suomen ympäristökeskukselta.

12 9 Jos maaperän puhtautta ei ole pystytty tutkimusten perusteella yksiselitteisesti selvittämään, rakennuslupaviranomainen voi määrätä luvanhakijan varmistamaan rakennuksen alapohjarakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelulla, että maaperässä mahdollisesti olevat haitalliset yhdisteet eivät pääse rakennuksen sisätiloihin. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Rakennuspaikan koon on oltava vähintään 5000 m 2 jätevesiverkostoon kuulumattomalla alueella 2000 m 2 jätevesiverkostoon kuuluvalla alueella 3000 m 2 loma-asunnot Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän kohdan määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala ei saa kuitenkaan ylittää 500 m 2. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä ja kerrosalasta määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talousrakennuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maataloutta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia, ellei toiminnan laajuus edellytä suunnittelutarveratkaisua Rakentaminen kellariin tai ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA- ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.

13 Asuinrakennuksen, rakennuksen ja rakennelman etäisyys rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 30 metriä ja alimman lattiatason tulisi olla kaikkien rakennusten osalta vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Laiturin ja venevajan, milloin venevajan rakentaminen on tarpeellista, saa rakentaa tämän määräyksen estämättä rantaviivalle. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2 + enintään 12 m 2 suuruinen avoin terassi, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Olemassa olevien rakennusten laajentamisessa tai uusien sijoittamisessa tulee tämän lisäksi ottaa huomioon laajennuksen tarkoituksenmukaisuutta tai uuden rakennuksen etäisyyttä rantaviivasta harkittaessa, maaston muoto, maaperä sekä viemäröinnin tarve ja mahdollisuudet jätevesien käsittelemiseen. Päijänteen rannalla alin sallittu lattiataso on NN+80.40, Tuomiojärven rannalla NN ja Leppäveden rannalla NN RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen yksikerroksinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2. Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m 2 ja talousrakennusten yhteensä enintään 60 m SUUNNITTELUTARVEALUE Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu liitekartalla nro 1. Suunnittelutarvealue on rajattu siten, että siihen sisältyvät kaikki merkittävimmät alueet, joihin asemakaavojen ulkopuolinen rakentamispaine kohdistuu ja joita suurimmalta osin tullaan lähitulevaisuudessa (n. 10 v.) yleis- ja asemakaavoittamaan. Rajaamisen perustelut ovat alueella tapahtuvan lupaharkinnan tausta-aineistoa. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Suunnittelutarvealueeseen ei lasketa MRL 72 :n tarkoittamia ranta-alueita. Mikäli rakennuslupaa käsiteltäessä on havaittavissa, että alueelle on muodostumassa siinä määrin asutusta tai muuta rakentamista, että alueen käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin kuten teiden, vesijohdon ja viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen, tulee ennen rakennusluvan myöntämistä tehdä hakemusta koskeva suunnittelutarveratkaisu. Suunnittelutarveratkaisua tehtäessä tulee ottaa myös tarpeellisessa määrin huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja mikäli rakentamisen määrä ylittää (harkinnan mukaan esimerkiksi) kolme rakennuspaikkaa hakemuksen kohteena olevan rakennuspaikan kantatilan alkavaa kymmentä hehtaaria kohti, tulee selvittää, ettei luvan myöntäminen rajoita alueen muiden maanomistajien rakennusoikeutta. Uusia rakennuspaikkoja kaavoittamattomille alueille muodostettaessa tulee pyrkiä rakennuspaikkojen ryhmittelyyn siten, että rakentamisesta vapaat alueet säilyisivät laajoina ja yhtenäisinä.

14 11 Melualueille rakennettaessa tulee rakennushankkeesta hankkia tarpeen mukaan ilmailulaitoksen, tielaitoksen tai ratahallintokeskuksen lausunto. Tärinän vaikutus on selvitettävä rakennettaessa alle 60 m etäisyydelle rautatiestä. Rakennushankkeesta on hankittava ainakin vesihuoltolaitoksen ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on kiinteistöillä liittymisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei ympäristönsuojeluviranomainen ole myöntänyt siitä vapautusta. 7.1 TALOUSVEDEN RIITTÄVYYS Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. 7.2 JÄTEVESIEN KÄSITTELY Tärkeällä pohjavesialueella jätevedet on johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo. Vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen (luokka II) sijainniltaan vähemmän riskialttiilla paikalla voidaan pesuvesien johtaminen maaperään sallia tapauskohtaisesti. Ranta-alueella, jollei asemakaavassa ole toisin määrätty, WC-vesien maaperäkäsittely on kielletty, mikäli jätevesien maaperäkäsittelypaikkaa tai purkupaikkaa ei voida järjestää yli 50 metrin etäisyydelle rannasta tai muut olosuhteet estävät jätevesien asianmukaisen käsittelyn. Kiinteistön WC-vedet on johdettava umpikaivoon tai kiinteistölle on rakennettava kuivakäymälä. Kompostikäymälä on suositeltavin ratkaisu. Jätevesien käsittelyssä noudatetaan muutoinkin ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita. 7.3 ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ TÄRKEILLE POHJAVESIALUEILLE Rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa on selvitettävä, onko rakentamisesta haittaa pohjavedelle. Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Suoja-altaaseen sijoitettava säiliö tai varasto on suositeltavaa kattaa. Piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Teollisuuslaitosten ja yritysten toiminta-alueet on tarpeen vaatiessa päällystettävä ja pintavedet johdettava hiekan- ja öljynerottimien kautta. Tehtäessä maanrakennustöitä ja muutoinkin rakentamistoiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Maata kaivettaessa pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille on jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä täyttöainesten on oltava laadultaan täyttöön soveltuvia, puhtaita, kiviperäisiä maa-aineksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia rakentajalta selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaiden puhtaudesta.

15 12 Rakennushankkeesta on hankittava ainakin vesihuoltolaitoksen ja paloviranomaisen lausunto. Viittaus MRL 128 ja 141 YSL 8 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA 8. 1 KÄYTTÖIKÄ JA MATERIAALIVALINNAT Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määriteltävä käyttöikä, jonka tulee olla rakennuksen käyttötarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Määritellyn käyttöiän varmistamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia luvan hakijalta lupakäsittelyvaiheessa asiantuntijan laatiman arvion rakennuksen käyttöiästä ja rakennuksen käyttöiän aikaisista kunnossapito- ja korjaustoimista. Rakentamisessa tulee käyttää materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta tai luotettavaa tietoa. Viittaus MRL 1, 12, 117, 131, 135 ja 152, MRA 50, 55 ja RAKENNUKSEN KUNNOSSAPITO JA KORJAAMINEN Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, siistissä kunnossa. Myös ilkivallan aiheuttamat vahingot on siistittävä välittömästi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Viittaus MRL 118 ja 166 Rakennussuojelulaki 8.3 RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN PURKAMINEN Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta ja rakennustaiteellisesta arvosta. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista laaditaan purkamissuunnitelma. Purkamissuunnitelmassa on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen sekä materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Rakennusjätteiden lajittelussa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä. Purkulupahakemuksen yhteydessä on esitettävä alueen aitaus ja istutussuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota työstä aiheutuvien kohtuuttomien melu- ja pölyhaittojen estämiseen. Purkuilmoituksen yhteydessä pyydettävä tarvittaessa kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lausunto. Viittaus MRL 127, 139 ja 154, MRA 55 ja 67

16 13 9. YLEISET ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA / JULKINEN KAUPUNKIKUVA 9.1 JULKISEN KAUPUNKIKUVAN MÄÄRITELMÄ Julkisella kaupunkikuvalla tarkoitetaan tilaa, joka asemakaavassa on määritelty liikenne-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. Viittaus MRL 83 ja KADUT, TORIT JA MUUT VASTAAVAT LIIKENNEALUEET SEKÄ PUISTOT Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällysmateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kaupunkikuvaan sopiviksi ja tarkoituksen mukaisiksi. Katua rakennettaessa tulee pyrkiä liikuntaesteettömyyteen ja huolehtia siitä, ettei jalkakäytävän ja ajoradan välinen korkeusero suojatien kohdalla oleellisesti haittaa liikkumista. Kun katu päällystetään uudelleen, ei kadun pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden alemmaksi tai ylemmäksi kuin ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä. Jalkakäytävää päällystettäessä liikkeiden ja asiakaspalvelutilojen sisäänkäyntijärjestelyssä tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä liikkumisen esteettömyyteen. Viittaus MRL 84-89, MRA ja RAKENNELMAT JA LAITTEET Julkiseen kaupunkitilaan rakennettavien rakennusten, rakennelmien ja muiden rakenteiden ulkoasu on suunniteltava kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. 9.4 TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMINEN Tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, jos ne ovat paikallaan ja käytössä enintään kaksi viikkoa. Tapahtumien jälkeen kaikki rakennukset ja rakennelmat on poistettava viipymättä ja tapahtuma-alue siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi. Tapahtumalle on aina hankittava lupa maanomistajalta. Tapahtumia järjestettäessä on huolehdittava muun muassa riittävistä pelastustie-, jätehuolto- ja käymäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ennalta ehkäisystä ja paikan siistimisestä tapahtuman jälkeen.

17 Tapahtuman järjestämiselle on hankittava muut mahdolliset tarvittavat luvat ja tehtävä tarvittavat ilmoitukset (poliisille, ympäristöterveydenhuoltoon, ympäristönsuojelutoimelle). Viittaus MRA RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 10.1 RAKENNUSHANKKEESTA TIEDOTTAMINEN Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen aiheuttaa pysyvän ja olennaisen muutoksen ympäristössä. Työmaataulusta tai -kyltistä tulee ilmetä vähintään rakennuksen tai kohteen käyttötarkoitus ja laajuus, kohteen arvioitu valmistumisajankohta ja rakennushankkeesta vastaavan yhteystiedot. Viittaus MRL 133, MRA RAKENNUSAIKAISET TOIMENPITEET RAKENNUSPAIKALLA SEKÄ TYÖMAAN JÄTE- JA VESIHUOLTO Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Rakennustyön aikaiset varusteet ja varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät kohtuuttomasti aiheuta haittaa naapurin kiinteistön käytölle. Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. Työmaalla tulee olla työmaan kokoon suhteutetut, riittävät alueet ja keräilyvälineet jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Rakennusjätteiden lajittelussa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä. Työmaa tulee liittää asemakaava-alueella vesihuoltoverkostoon verkoston haltijan antamien ohjeiden mukaisesti KATUALUEEN JA MUUN YLEISEN ALUEEN KÄYTTÄMINEN, KAIVAMINEN SEKÄ JOHTOJEN YM. SIJOITTAMINEN Kunnan hallitsemalla katualueella ja/tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen sekä johtojen, laitteiden ja rakenteiden sijoittamiseen sekä alueen käyttämiseen on haettava kunnan lupa. Lupahakemukseen on liitettävä suunnitelma kaivutyön suorittamisesta sisältäen tarvittaessa työmaa-alueen merkitsemisen ja mahdollisen aitaamisen, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisen, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisen sekä mahdollisesti pilaantuneiden maiden käsittelyn ja alueen pikaisen kuntoon saattamisen.

18 Yleiselle alueelle jäävistä rakenteista, laitteista, johdoista ja kaapeleista on toimitettava tarkepiirustukset kunnalle 2 viikon kuluttua työn päättymisestä. Viittaus MRA TYÖMAAN PURKAMINEN JA SIISTIMINEN Rakennustyömaan jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue siistittävä JÄTEHUOLTO Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on huomioitava jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Jätteiden keräysvälineet ja kompostit on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta haittaa kiinteistön asukkaille tai naapureille. Keräysvälineiden ja kompostin sijoittamisessa ja jätekatoksen rakentamisessa noudatettava jätehuoltomääräyksiä. Keräysvälineet ja kompostit on tarvittaessa aidattava tai muutoin suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi. 12. VOIMAANTULO Tämän rakennusjärjestyksen on Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto hyväksynyt ja se tulee voimaan alkaen. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Jyväskylän maalaiskunnan lokakuun 28. päivänä 1991 hyväksytty rakennusjärjestys. Edellä kumotusta rakennusjärjestyksestä jäävät kuitenkin voimaan kaava-alueita koskevat :ien määräykset. Määräysten sisältö on esitetty liitteessä nro 2.

19 LIITEKARTTA 1

20 LIITE 2 VANHASTA RAKENNUSJÄRJESTYKSESTÄ VOIMAAN JÄÄVÄT ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVAT :IEN MÄÄRÄYKSET: 27 Asuntokerrostaloa (AK), liikerakennusta (AL) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. 28 Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. 29 Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talousrakennusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 15 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Edellä 1 momentissa tarkoitettua asuinrakennusta palveleva talousrakennus saa olla enintään 3,5 metriä korkea. Talousrakennuksen saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti asuinrakennuksen rakentamisen kanssa. 30 Asunto- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 m2. Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta ja kasvihuoneet mukaan luettuna enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. 31 Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan on oltava vähintään 2000 m2. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- ja muita liiketiloja. Rakennuslautakunnan on rakennusluvan myöntämisen yhteydessä hyväksyttävä rakennuspaikan liikenteen järjestely. 32 Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. 33 Teollisuus- tai varastorakennuksen (T) rakennuspaikan pinta-alan tulee käsiteollisuusrakennuksen (TK) rakennuspaikkaa lukuun ottamatta olla vähintään 2000 m2. Teollisuus- tai varastorakennuksen rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.