TORANGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU VUONNA Vesistötarkkailu

Transkriptio

1 TORANGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU VUONNA 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10643

2 i TORANGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO VUONNA 2015 VESISTÖTARKKAILU Satu Ojala, limnologi FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLINEN VESISTÖALUEEN KUVAUS YLEISKUVAUS LUOKITUKSET METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT VESISTÖKUORMITUS VESISTÖTARKKAILU VUONNA LEVÄHAITTAREKISTERI VIITTEET LIITTEET Liite 1. Torangin jätevedenpuhdistamon vaikutustarkkailu vuonna Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie HELSINKI p pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15

3 1 YHTEENVETO Kuusamon taajamassa sijaitsevaan Torankijärveen johdetaan Torangin jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet, jotka sisältävät myös Kuusamon Juusto Oy:n käsitellyt jätevedet. Torankijärvestä vedet laskevat Kitroninpuron kautta Kirkkolahteen. Vuoden 2015 kesän keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Torankijärvi ja Kitroninpuro voitiin luokitella lähinnä reheväksi ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella reheväksi tai hyvin reheväksi. Torankijärven happitilanne oli heikompi talvella ja kevättalvella, mutta pääsääntöisesti erinomainen tai hyvä muilla näytekerroilla. Myös Kitroninpuron happitilanne oli kevättalvella heikentynyt. Torankijärven hapettaminen talvesta alkaen on parantanut erityisesti kevättalven happitilannetta ja vähentänyt näin järven sisäistä kuormitusta. Vuonna 2015 Torankijärven hygieeninen laatu oli pääosin erinomainen ja Kitroninpurossa heikoimmillaan tyydyttävä. Uimavedelle asetetut laatuvaatimukset täyttyivät. Edellisvuosien tavoin Torankijärven kokonaistyppipitoisuudet olivat kevättalvella 2015 järvivedeksi huomattavan korkeita. Vuosina klorofyllipitoisuudet olivat Torankijärvessä suhteellisen alhaisia, mutta vuosien kesän näytekerroilla havaittiin klorofyllipitoisuuksissa ajoittain nousua. Havainnot levien runsaudesta tallennetaan SYKE:n Järviwiki- palveluun. Vuonna 2015 levähavaintoja ei oltu ilmoitettu Järviwiki- palveluun Torankijärven osalta.

4 2 1 JOHDANTO Tämä raportti sisältää yhteenvedon Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Torangin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tuloksista vuodelta sta vastasi vuonna 2015 Ahma ympäristö Oy (ent. Lapin Vesitutkimus Oy). Lisäksi raportissa on otettu huomioon levähaittarekisteriin viedyt tiedot. Kemjoen vesistöalueen velvoitetarkkailut toteutettiin yhteistarkkailuna vuodesta 1975 lähtien. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi Kemjoen vesistöalueen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman (PSV 1988). Vuodesta 1988 lähtien Kemjoen yhteistarkkailua toteutettiin kyseisen tarkkailuohjelman mukaisesti huomioiden tarkkailuohjelmaan myöhemmin tehdyt päivitykset. Yhteistarkkailu loppui vuoteen Kuusamon Torangin jätevedenpuhdistamon osalta voimassa oleva tarkkailuohjelma on esitetty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston (nyk. Pohjois-Suomen AVI) jätevedenpuhdistamolle myöntämän ympäristölupapäätöksen (Dnro PSY-2005-y-181, ) liitteessä 2. Ratkaisuvaihtoehtoja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevesien käsittelyn järjestämiseksi tarkasteltiin YVA- menettelyssä vuonna 2005 (Pöyry 2005). Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut ympäristölupaa Kuusamon keskustaajaman, Rukan alueen ja Kuusamon Juusto Oy:n jätevesien käsittelemiseen Kuusamon taajaman eteläpuolelle suunnitellulla uudella jätevedenpuhdistamolla sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen kosteikkokäsittelyn ja Suoralammen kautta Maunujärveen. Maunujärvi toimisi vuosi-altaana, josta vesiä juoksutetaan vain keväällä ja syksyllä Maununojaan. Pohjois-Suomen AVI- keskus hylkäsi lupahakemuksen (Dnro PSAVI/1/04.08/2010). Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta esitti Kuusamon kaupungille kannanottoa sille, että jätevedet käsitellään jatkossakin kahdessa puhdistamossa, Rukan ja Torangin puhdistamoissa, ja puhdistetut jätevedet johdetaan Yli-Kitkajärven Kesälahteen ja Torankijärveen. Kuusamon kaupungin valtuusto puolsi Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunnan esitystä ja antoi taholtaan luvan jatkaa asian valmistelua kahden puhdistamon vaihtoehdolla. Rukan puhdistamolle myönnettiin ympäristölupa (Dnro PSAVI/117/04.08/2010). Uusi puhdistamo rakennetaan Rukalle entisen viereen. Samalla johdetaan puhdistetut jätevedet putkella noin 2 km päähän entistä laajemmalle jälkivalutuskentälle. Sieltä ne valuvat Kesäjokeen entiselle reitille. Torangin puhdistamo on tarkoitus uusia Rukan jälkeen. 2 TARKKAILUVELVOLLINEN Kuusamon kirkonkylän taajamassa asuu noin asukasta. Viemäröityjä asumajätevesiä tulee Kuusamon kirkonkylästä ja Kuusamon Juusto Oy:ltä. Kuusamon taajaman jätevedet ja vuodesta 1997 lähtien myös Kuusamon Juusto Oy:n esikäsitellyt jätevedet käsitellään Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan omistamalla Torangin jätevedenpuhdistamolla. Jätevedet puhdistetaan biologiskemiallisessa puhdistamossa ja johdetaan Torankijärveen, joka laskee Kuusamojärveen.

5 3 3 VESISTÖALUEEN KUVAUS 3.1 Yleiskuvaus Tarkkailualue kuuluu Vienan Kemin latvavesistöalueeseen (nro.74), joka laskee Venäjän puolelle Vienanmereen (Ekholm 1993). Vienan Kemin latvavesistöalue on Koutajoen alueen ohella toinen Pohjois-Pohjanmaan itään laskevista päävesistöalueista. Vienan Kemin latvavesistöalue sijoittuu Kuusamon kaupungin alueelle. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on km 2, josta km 2 on Suomen puolella. Vesistöaluetta luonnehtivat järvien runsaus ja lyhyet järviä yhdistävät jokiosuudet. Järvien lukumäärä Vienan Kemin latvavesistöalueella ympäristöhallinnon järvirekisterin mukaan on 595, joista lukumääräisesti suurin osa on alle 10 ha. Vesistöalueen suurimpia järviä ovat Muojärvi- Kirpistö, Joukamojärvi ja Kuusamojärvi. Kemjoen vesistöalueen järvet ovat järvityypiltään pääsääntöisesti vähähumuksisia ja joet on luokiteltu pääsääntöisesti kangasmaiden joiksi. Vesistöalueen vesistöt ovat näin ollen suhteellisen kirkkaita ja karuja. Vesistöalueen joille ja järville on luonteenomaista korkeahko sähkönjohtokyky ja alkaliteetti. Torankijärvi sijaitsee keskeisellä paikalla Kuusamon kaupungin taajaman keskustassa. Järven pintaala on 2,26 km 2 ja tilavuus 5,6 milj. m 3. Pienestä valuma-alueesta johtuen järven vesi vaihtuu hitaasti, viipymän (490 d) ollessa yli vuosi (Kainua 1985). Pääosa järveen tulevista vesistä laskee järven luoteisosaan Munakkapuroa pitkin. Torankijärvestä vedet laskevat Kitroninpuron kautta Kuusamon Kirkkolahteen, johon laskevat myös Nilonjoen ja Kolvanginjoen vedet. Järvi on hyvin rehevä. Järven tilaa heikentää mm. sisäinen kuormitus ja leväongelmat. Erityisesti vuonna 2009 esiintyi hyvin runsaita Mougeotia- yhtymäleväkukintoja Torankijärvessä. Kuusamon kaupungin ja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimesta kesällä 2010 suoritettiin tutkimuksia Torankijärvellä. Tuloksien perusteella Mougeotia- yhtymälevän kasvu oli edelliskesää vähäisempää ja järven pohjasta oleva sisäinen kuormitus on merkittävin järven tilaan vaikuttava tekijä (Korvuo 2010). 3.2 Luokitukset Vesien ekologinen ja kemiallinen luokittelu kuvaa vesiemme tilaa. Aikaisemmista vesien käyttökelpoisuusluokituksista poiketen ekologisen luokituksen pääpaino on vesien biologiassa eli siinä miten vesiluonto reagoi ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin. Ekologisessa luokittelussa järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntija-arvio veden laadun perusteella. Ensimmäinen luokittelun mukainen pintavesien tilan arviointi valmistui kesäkuussa 2008 (1. kausi) ja toinen vuonna 2013 (2. kausi). Torankijärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. (Oiva ympäristö- ja paikkatietokanta ). 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT Tarkkailualueen lämpötila- ja sadantaoloja vuonna 2015 kuvataan Kuusamon lämpötila- ja sadantamittausten perusteella (kuva 4-1). (lähde: Ilmatieteen laitos). Vuosi 2015 oli Kuusamossa tavanomainen lämpötiloiltaan tai sää oli aiempaa lauhempi erityisesti alku ja loppu vuonna.

6 Vuosi 2015 oli Kuusamossa sateisuudeltaan vaihteleva. Vuosi 2015 oli keskimääräinen tai tavanomaista vähäsateisempi, paitsi tammi-, touko-heinä sekä syyskuu olivat tavanomaista sateisempia. Erityisen runsassateinen oli kesäkuu. 4 Lämpötila ( C) Kuusamo I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sadanta (mm) Kuusamo I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 4-1. Vuoden 2015 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sadannat Kuusamossa sekä pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitos). 5 VESISTÖKUORMITUS Kuusamon taajaman jätevedet käsitellään Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Torangin puhdistamolla. Puhdistamolle on vuodesta 1997 lähtien johdettu myös Kuusamon Juusto Oy:n esikäsitellyt jätevedet. Meijerin jäähdytys- ja lauhdevedet johdetaan edelleen Matkajokeen. Vuoden 2015 kuormitustarkkailun tuloksista on tehty erillinen raportti (Ahma 2016). Puhdistamolla käsiteltiin vuoden 2015 aikana yhteensä m 3 jätevettä eli keskimäärin 2 594m 3 /d. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan.

7 Puhdistamolta vesistöön vuonna 2015 johdettu kuormitus pieneni hieman kiintoaineen (-2 %) osalta. Muiden kuormitteiden osalta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi seuraavasti edellisvuoteen verrattuna: BOD %, kokonaisfosfori +88 %, Kokonaistyppi +16 %, ammoniumtyppi +59 % ja CODCr 17 % (taulukko 6-1). Puhdistusvaatimuksiin yllettiin BOD7:n ja kokonaisfosforin osalta kaikilla vuosineljänneksillä. Yksittäisiä tarkkailukertoja tarkastellessa havaittiin, että valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset täyttyivät kaikkien kuormitteiden osalta jokaisella tarkkailukerralla. 5 Taulukko 6-1. Torangin jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus, lähtevän veden laatu ja puhdistustehot vuosina (vuosikeskiarvoina). vuosi BOD 7 /ATU Kok.P Kok.N Kiintoaine NH 4 -typpi COD Cr kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % ,88 98, ,53 99, ,4 99 0,31 99, ,24 99, ,4 99 0,39 99, ,2 99 0,26 99, ,4 99 0,51 99, ,5 99 0,17 99, ,1 99 0,27 99, ,8 97 0,38 0,16 99, , ,6 2,8 99 0,37 0,16 99, ,3 3,3 99 0,56 0,25 98, ,2 2,4 99 0,49 0,19 98, ,8 2,0 99 0,39 0,16 99, ,8 1,7 99 0,16 0,07 99, ,0 3,1 99 0,30 0,12 99, Vuoden 2006 toisen jakson virtaamana käytetty tarkkailuvuorokausien keskimääräistä virtaamaa. 6 VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015 Taulukossa 6-1 on esitetty Torangin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun näytepisteet vuonna 2015 ja kartta on esitetty kuvassa 6-1. Vuoden 2015 vesistötarkkailun tulokset ovat liitteenä 1. Taulukko 6-1. Vesistönäytepisteet vuonna Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit (YK) Vesistö-alue Kunta ELY-keskus Torankijärvi To Kuusamo POP To Kuusamo POP To Kuusamo POP To Kuusamo POP Kitroninpuro Ki Kuusamo POP

8 6 Taulukko 6-1. Kartta vesistöpisteistä. Torankijärveen johdetaan Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan puhdistetut jätevedet, jotka sisältävät myös Kuusamon Juusto Oy:n käsitellyt jätevedet. Lisäksi järveä kuormittavat sadevesiviemärit sekä ojista ja hulevesistä aiheutuva kuormitus. Torankijärvestä vedet laskevat Kitroninpuron kautta Kuusamon Kirkkolahteen. Talvella aloitettiin Torankijärven hapetus Planox-ilmastimella. Hapetuksen tehostamiseksi järvellä käynnistettiin joulukuussa 2002 Mixox- hapetuskierrätys, mikä on toteutettu kahdella ympärivuotisesti toimivalla Mixox-laitteella. Talviajaksi hapetusta on täydennetty AireO2- pintailmastimella.

9 Lisäksi järven syvännettä on ilmastettu Planox-ilmastimella, joka toimii talvella ilmastimena ja kesällä kierrättää vettä Mixox-tyyppisesti. Laitteiden valvonnasta vastaa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. Kuvissa on esitetty tuloksia vuosilta Torankijärven ja Kitroninpuron vesi voitiin vuonna 2015 luokitella värin perusteella lievästi humuspitoiseksi tai humuspitoiseksi. Vuonna 2015 Torankijärven vesi oli pisteellä To2 hieman kerrostunut lämpötilan suhteen lähinnä helmi-, kesäelokuun näytekerroilla. Järven syvänteen happitilanne oli edellisvuoden tavoin pääosin heikko helmija huhtikuun näytekerroilla koko vesipatsaassa. Hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt näytekerroilla. Kesä-, heinä- ja elokuun näytekerroilla happitilanne oli pääsääntöisesti erinomainen tai hyvä koko vesipatsaassa alusvettä lukuun ottamatta. Alusvedessä happitilanne oli heikentynyt, mutta hapettomuutta ei esiintynyt. Muilla järvipisteillä happitilanne oli hyvin samankaltainen kuin syvännepisteellä. Torankijärven pisteiden To1 ja To3 pintavesi oli elokuun näytekerralla hapen suhteen ylikyllästynyt, mikä viittasi vilkkaaseen levätuotantoon. Kitroninpuron happitilanne oli vuoden 2015 näytekerroista huhti-toukkuussa heikentynyt, mutta oli muilla näytekerroilla erinomainen. Myös purovesi oli hapen suhteen hieman ylikyllästynyt kesä- ja elokuun näytekerroilla. Torankijärvi ja Kitroninpuro voitiin luokitella kesän keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella reheväksi. Torankijärven klorofylli-a:n pitoisuudet kuvastivat keskimäärin rehevää vedenlaatua ja ajoittain hyvin rehevää vedenlaatua (Forsberg ja Ryding 1980). Huhtikuun näytekerralla näytteenottaja havaitsi runsaasti levää jään alla pisteillä To3 ja To5. Kesän levätuotanto kohotti ajoittain myös päällysveden ph-tasoa. Järviveden ph-arvot vaihtelivat vuonna 2015 välillä 7,4-8,4. Edellisvuoden tavoin Torankijärven kokonaisfosforipitoisuudet eivät poikenneet pintavesien yleisestä tasosta vuonna 2015, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat järvivedeksi huomattavan korkeita erityisesti huhtikuun näytekerralla. Korkein typpipitoisuus (5 000 ) havaittiin Torankijärven näytepisteen To1 kolmen metrin syvyydessä huhtikuun näytekerralla edellisvuoden tapaan. Torankijärvessä on myös aiemmin todettu korkeita kokonaistyppipitoisuuksia. Kokonaistypen pitoisuusnousuja esiintyi todennäköisesti mm. huonon happitilanteen takia. Kun happitilanne oli vesipatsaassa kesällä parempi, myös kokonaistypen pitoisuudet laskivat selvästi. Kesäaikaan fosfaattifosfori muodosti noin 18 % kokonaisfosforista, kun taas kokonaistypestä suuri osa eli arviolta noin 42 % oli ammoniumtyppenä. Fosfaattifosfori on pääasiallinen levien käyttämä fosforiyhdiste. Aiempaan tapaan vuonna 2015 Kitroninpuron ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin hyvin samaa tasoa kuin Toranginjärvessä. Myös Kitroninpurossa havaittiin kokonaistypen pitoisuusnousu huhtikuun näytekerralla (4 100 ). Järviveden hygieeninen laatu oli pääosin erinomainen vuonna Runsaimmin lämpökestoisia koliformisia bakteereja havaittiin Torankijärven pisteellä To2 metrin syvyydessä elokuun näytekerralla (21 pmy/100 ml). Vuoden 2015 veden hygieeninen laatu täytti uimavesille asetetut laatuvaatimukset. Kitroninpuron veden hygieeninen laatu oli heikoimmillaan tyydyttävä (51 pmy/100 ml). Vedenlaadun pidempiaikainen kehitys Torankijärvessä Torankijärven hapettaminen talvesta alkaen on parantanut erityisesti kevättalven happitilannetta ja vähentänyt näin järven sisäistä kuormitusta. Yleisesti ottaen Torankijärven syvännepisteen talviaikainen happitilanne vaihteli vielä 1990-luvulla voimakkaasti, mutta luvulla happitilanne on parantunut hapetuksen ansiosta myös alusvedessä. 7

10 Syvännepisteen alusveden kesäaikainen happitilanne on myös vaihdellut voimakkaasti tarkkailujaksolla ja ajoittain happitilanne on ollut alusvedessä välttävä tai huono myös kesäisin luvulla talviaikaiset kokonaisfosforipitoisuudet erityisesti alusvedessä ovat hieman laskeneet, mihin vaikutti todennäköisesti osaltaan hapetuksen tehostaminen vuoden 2002 lopussa. Myös kesäaikaisissa kokonaisfosforipitoisuuksissa voidaan nähdä lievää laskevaa suuntausta luvulla. Toisaalta talviaikaiset kokonaistyppipitoisuudet pintavedessä sekä kesäaikaiset kokonaistyppipitoisuudet pinta- että alusvedessä ovat hieman kasvaneet syvännepisteellä. Talviaikaiset kokonaistyppipitoisuudet ovat viime vuosina olleet fosforin tavoin pääosin samaa tasoa eri vesikerroksissa ja pääsääntöisesti jääneet viime vuosina tasolle Kesäajan typpipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet tasolla Kesäisin Torankijärvestä puhdistamon läheiseltä havaintopaikalta (To1) ja syvännehavaintopaikalta (To2) mitatut a-klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleen ajoittain suuresti. Vuosina klorofyllipitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia, mutta vuosina heinä- ja elokuussa havaittiin klorofyllipitoisuusnousuja. Torankijärven veden laadussa tapahtuneet muutokset ovat näkyneet pääosin myös Kitroninpuron veden laadun kehityksessä Happi (%) TALVI To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Happi (%) KESÄ To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Kuva 6-1. Torankijärven happitilanne vuosina talviaikaan (n=2-4) ja kesäaikaan (n=2-3).

11 9 Kok-P () TALVI To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Kok-P () KESÄ To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Kuva 6-2. Torankijärven kokonaisfosforipitoisuus vuosina talviaikaan (n=2-4) ja kesäaikaan (n=2-3).

12 Kok-N () TALVI To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Kok-N () KESÄ To2, 1 m To2, pohja-1m Kitroninpuro Klorofylli-a () KESÄ To1, 0-2 m To2, 0-2 m Kuva 6-3. Torankijärven kokonaistyppipitoisuus ja klorofylli-a:n pitoisuus vuosina talviaikaan (n=2-4) ja kesäaikaan (n=2-3).

13 7 LEVÄHAITTAREKISTERI 11 Valtakunnallinen ja alueellinen leväseuranta tapahtuu nykyään JärviWiki -verkkopalvelun kautta. Valtakunnallinen leväseuranta alkoi kesäkuun toisella viikolla ja jatkui syyskuun loppuun saakka. Havainnoitsijoista valtaosa on vapaaehtoisia aktiivisia ranta-asukkaita ja kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisia. Havainnoitsijat arvioivat viikoittain silmämääräisesti sinilevän määrää asteikolla 0 (ei levää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Jos levää on runsaasti, havainnoitsijat ottavat näytteen lajinmääritystä varten. Näyte voidaan ottaa myös, jos vesi haisee voimakkaasti tai näyttää muuten epätavalliselta. Havainnot levien runsaudesta tallennetaan SYKE:n Järviwiki- palveluun. Vuonna 2015 levähavaintoja ei oltu ilmoitettu Järviwiki- palveluun Torankijärven osalta. VIITTEET Ahma Kemjoen yhteistarkkailu: Torangin jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuraportti vuodelta Ahma Ympäristö Oy Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 126. Forsberg, C. & Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. - Arch. Hydrobiol. 89: Kainua, K Torankijärven kunnostuksen yleissuunnitelma [ Korvuo, J Torankijärviprojekti, loppuraportti [ x], luettu PSV Kemjoen vesistöalueen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto s.+liitteet. Pöyry Kuusamon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta.

14 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Erauspojantie KUUSAMO Liite 1.1 Testausseloste Raporttinumero (4) Torangin jätevedenpuhdistamo, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 6204 Torankijärvi To1 To1, To1a Kokonaissyvyys 4,0 m 6205 Torankijärvi syvänne To2, To2a, To2b (To2) syvänne, kokonaissyvyys 8,1 m Koordinaatit 6206 Torankijärvi To3 To Kokonaissyvyys 2,0 m Koordinaatit ETRS-TM35FIN 6207 Torankijärvi To5 To5, To5a Kokonaissyvyys 5,0 m Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979SFS 3040:1990SFS 3040:1990 / / kumottu / kumottu / 7027:2000 / SFS-EN SFS-EN 7887:2012(C) / 872:2005 / 872:2005 / SFS 5772:1993 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / :2005 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% ± 14% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml % 0,20 mg O2/l 0,15 FTU To1 1,0 31 4, To1a 3,0 31 4, To2 1,0 28 4, To2a 4,0 27 3, To2b 7,0 25 3, To3 1,0 28 4, To5 1,0 28 4, To5a 4,5 27 3, mg Pt/l To1 1,0 10 7, ,5 3,5 65 2, To1a 3,0 7, ,6 3,3 66 <2, To2 1,0 9 7, ,5 4,1 45 2, To2a 3,5 7, ,9 4,0 54 <2, To2b 6,0 7, ,5 4,3 53 4, To3 1,0 37 5, To5 1,0 9,7 1, To5a 4,0 6,6 0, To1 1,0 94 9, To1a 3,0 95 9, To2 1,0 0 7, ,9 2,6 28 5, , To2a 4,0 7, ,9 2,2 25 5, , To2b 7,5 7, ,9 2,5 27 5, , To3 1,0 68 9, To5 1,0 95 9, To5a 4,0 95 9, To1 1,0 6 7, ,7 4,0 29 7, , To1a 3,0 7, ,5 2,7 24 6, , To2 1,0 0 7, ,4 2,3 16 6, , To2a 4,0 7, ,4 3,1 <5 5, To2b 7,0 7, ,5 2,5 20 6, To3 1, To5 1,0 93 9, ,50 mg/l mg/l ,0 5,0 3,0 2,0 2,5

15 Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut VESISTÖTUTKIMUS Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori Testausseloste Raporttinumero *Fosfaattifosfori 2 (4) *Rauta, Fe Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979SFS 3040:1990SFS 3040:1990 / / kumottu / kumottu / 7027:2000 / SFS-EN SFS-EN 7887:2012(C) / 872:2005 / 872:2005 / SFS 5772:1993 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / :2005 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% ± 14% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml % 0,20 mg O2/l 0,15 FTU To5a 4,0 86 8, To1 1, To1a 3,0 97 9, mg Pt/l To2 1,0 21 8, ,9 4,8 50 5, , To2a 5,0 7, ,3 3,4 44 4, , To2b 8,5 7, ,1 3,1 71 4, To3 1, To5 1, To5a 3, ,9 53 0,50 mg/l mg/l ,0 5,0 3,0 2,0 2,5 Analyysit Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv To1 1,0 1,5 0, To1a 3,0 1, To2 1,0 1,2 0, To2a 4,0 1, To2b 7,0 1, To3 1,0 1,5 0, To5 1,0 0, To5a 4,5 1, To1 1,0 1,0 1,0 0, To1a 3,0 3,0 0, To2 1,0 1,0 1,0 0, To2a 3,5 3,5 1, To2b 6,0 6,0 0, To3 1,0 1,0 0, To5 1,0 1,0 0,8 0, To5a 4,0 4,0 0, To1 1,0 1,6 14, To1a 3,0 13, To2 1,0 2,0 14, To2a 4,0 13,8 m m C

16 Analyysit Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero (4) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv To2b 7,5 10, To3 1,0 1,6 1, To5 1,0 1,7 14, To5a 4,0 13, To1 1,0 1,00 1,1 15, To1a 3,0 3,00 15, To2 1,0 1,00 1,1 15, To2a 4,0 4,00 15, To2b 7,0 7,00 14, To3 1,0 1,00 15, To5 1,0 1,00 15, To5a 4,0 4,00 15, To1 1,0 1,00 1,2 18, To1a 3,0 3,00 17, To2 1,0 1,00 1,3 17, To2a 5,0 5,00 16, To2b 8,5 8,50 15, To3 1,0 1,00 1,2 18, To5 1,0 1,00 1,2 18, To5a 3,5 3,50 17,6 m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

17 Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero (4) Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

18 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Erauspojantie KUUSAMO Liite 1.2 Testausseloste Raporttinumero (1) Torangin jätevedenpuhdistamo, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 6208 Kitroninpuro Ki Ki Kokonaissyvyys 0,4 m 9825 Kitroninpuro KI Ki Kitroninpuro KI Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph Happi (näytteenottaja n mittaama) Happi (näytteenottaja n mittaama) *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 / / SFS 3040:1990SFS 3040:1990 kumottu / kumottu / 7027:2000 / SFS-EN 7887:2012(C) / 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / :2005 / OUL Mittausepävarmuus ± 4% ± 14% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml % mg O2/l % Ki 0,2 24 3,5 18 0,20 mg O2/l Ki 0,2 1 7,12 8,8 1,3 3,2 71 4, Ki 0,2 10 1, Ki 0,5 48 6, Ki 0, Ki 0, Ki 0,2 54 7, ,1 3,5 18 5, , Ki 0, Ki 0,2 8, ,5 55 6, , ,15 FTU 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 50 5,0 5,0 3,0 2,0 2,5 Analyysit Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv Ki 0,2 1, Ki 0,2 0,2 0, Ki 0,2 1, Ki 0,5 4, Ki 0,5 14, Ki 0,2 15, Ki 0,2 0,20 1,0 15, Ki 0,5 16, Ki 0,2 0,20 18,2 m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.