Kunta-alan ja valtion työntekijöiden eläköitymisennuste

Transkriptio

1 Kunta-alan ja valtion työntekijöiden eläköitymisennuste

2 Kunta-alan ja valtion työntekijöiden eläköitymisennuste ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 Sisältö Taustaa vakuutetuista ja eläköitymisestä 2 Ennusteen kuvaus 12 Kuntatyöntekijöiden eläköityminen 14 Kunta-alan työntekijöiden eläköityminen maakunnittain ja työnantajatyypeittäin 16 Kunta-alan työntekijöiden eläköityminen ammattialoittain ja ammattiryhmittäin 18 Valtiotyöntekijöiden eläköityminen 25 Valtion työntekijöiden eläköityminen hallinnonaloittain 28 Valtion työntekijöiden eläköityminen ammattialoittain ja ammattiryhmittäin 30 Yhteenveto 36

4 2 Taustaa vakuutetuista ja eläköitymisestä Eläkkeelle siirtyneiden joukko on muuttunut 2000-luvun kuluessa monessa suhteessa. Kun 2000-luvun alussa vielä noin puolet kunta-alan palveluksesta eläköityvistä (kuvio I) oli työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneitä, ovat nykyään työkyvyttömyyseläkkeet harvinaistuneet. Työttömyyseläke oli vuoteen 2011 saakka myös melko merkittävä väylä eläkkeelle. 1 Vanhuus eläkkeelle siirtymis ikä on noussut tasaisesti lukumäärien kasvaessa. Osatyökyvyttömyys eläkkeet ovat yleistyneet, ja niistä tuli vuonna 2017 ensim mäistä kertaa täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä yleisempi työkyvyttömyyseläkemuoto. Valtiolla työkyvyttömyyseläkkeiden merkitys ei ole ollut yhtä suuri, mutta niiden osuus on samalla tavalla pienentynyt 2000-luvulla selvästi ja osatyökyvyttömyyseläkkeet yleistyneet (kuvio I). Vanhuuseläkkeille siirtyneiden vuosittainen lukumäärä on jo kääntynyt laskuun vakuutettujen määrän pienentyessä. Eläköitymisennuste on kuvaus vakuutettujen ikä- ja ammattirakenteesta, mutta laskenta perustuu toteutuneeseen kehitykseen eläköitymisessä. Vuonna 2005 laadittu, Kevan ensimmäinen eläköitymisennuste on pohjautunut hyvin erilaisiin lukuihin kuin tämä uusin ennuste. Samaan aikaan myös vakuutettujen joukko on muuttunut. Keski-ikä on noussut 2000-luvulla, ja vakuutettujen ikärakenne vuonna 2017 selvästi erilainen kuin vuonna Työttömyyseläkkeitä ei kuvion I lisäksi käsitellä tässä raportissa.

5 3 Kuvio I. Kunta-alan ja valtion eläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan, lukumäärä ja keski-ikä. Henkilöä Kunta-ala Vuotta Henkilöä Valtio Vuotta n Työttömyyseläkkeet n Osatyökyvyttömyyseläkkeet n Täydet työkyvyttömyyseläkkeet n Vanhuuseläkkeet

6 4 Kuvio II. Kunta-alan ja valtion työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen lukumäärän ja keski-iän muutos Henkilöä Kunta-ala Vuotta Henkilöä Valtio Vuotta n Vakuutetut n Keski-ikä Kunta-alan työntekijöiden lukumäärän nousu kääntyi laskuksi vuonna 2014, mutta vuonna 2017 vakuutettujen määrä taas kasvoi hieman. Valtion työntekijöiden lukumäärä on vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Keski-ikä on samalla noussut tasaisesti ja valtion työntekijöillä nousu on ollut huomattava (kuvio II). Etenkin valtion vakuutettujen ikärakenne on viime vuosina muuttunut aivan toisen malliseksi (kuvio III).

7 5 Kuvio III. Kunta-alan ja valtion työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen ikäjakauma sukupuolen mukaan vuonna 2002 ja vuonna Henkilöä Kunta-ala Vuotta Henkilöä Valtio Vuotta n Miehet 2002 n Miehet 2017 n Naiset 2002 n Naiset 2017 Valtion vakuutettujen ikärakenteen muutokseen ovat vaikuttaneet voimakkaasti etenkin kuntien opettajien siirtyminen vanhuuseläkkeelle ja nuorempien yliopistojen työntekijöiden siirtyminen pois valtiolla vakuutettujen joukosta. Vanhuuseläkkeille siirtyneiden ikäjakauma on määrien kasvaessa samalla selvästi siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin päin viimeisen 15 vuoden

8 6 aikana. Kunta-alalla vuonna 2017 vanhuuseläkkeille siirtyneistä lähes puolet siirtyi eläkkeelle tasan 63 vuoden iässä eikä tätä alempia ikäluokkia siirtyneissä enää juurikaan ole. Vuonna 2003 vielä viidennes siirtyneistä oli 60-vuotiaita ja vain kolmannes 63-vuotiaita (kuvio IV). Valtiolla alempia henkilökohtaisia vanhuuseläkeikiä on edelleen olemassa, mutta niiden osuudet ovat huomattavasi pienentyneet 15 vuoden aikana samalla kun vanhempien ikäluokkien osuus on kasvanut. Vuonna Kuvio IV. Vanhuuseläkkeille siirtyneiden kunta-alan (ylempi kuva) ja valtion (alempi) työ- ja virkasuhteisten ikäjakauma vuosina 2003 ja Henkilöä Kunta-ala Vuotta Henkilöä 900 Valtio Vuotta n 2003 n 2017

9 vanhuuseläkkeille siityneillä 64-vuotiaat oli suurin ikäryhmä ja lähes kaksi kolmannesta siirtyi vanhuuseläkkeille vuotiaina. Vuonna 2003 suurin vanhuuseläkkeille siirtyneiden ikäryhmä oli 60, kun yli kolmasosa siirtyi eläkkeelle 60-vuotiaana. Myös työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden ikäjakauma on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin päin sekä kunta-alalla että valtiolla (kuvio V). Kuvio V. Kunta-alan ja valtion työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden ikäjakaumat vuosina 2003 ja Henkilöä 600 Kunta-ala Vuotta Henkilöä 120 Valtio Vuotta n 2003 n 2017

10 8 Kuntatyöntekijöiden työnantajatyyppien jakauma on myös muuttunut. Kun vuonna 2002 yli 70 % vakuutetuista oli kuntien ja kaupunkien palveluksessa, oli tämä osuus vuonna 2017 enää reilut 60 % samalla kun kuntayhtymien ja etenkin kuntaomisteisten osakeyhtiöiden osuus työnantajina on kasvanut (kuvio VI). Valtiolla kuntien palveluksessa olevat peruskoulujen ja lukioiden opettajat ovat siirtymässä vanhuuseläkkeelle ja yliopistojen nuoremmat työntekijät eivät enää vuoden 2011 jälkeen ole valtiolla vakuutettuina. Kuvio VI. Kunta-alan ja valtion työ- ja virkasuhteisten vakuutettujen jakautuminen työnantajatyypin mukaan vuonna 2002 ja vuonna Henkilöä n Yhdistykset ja säätiöt n Osakeyhtiöt n Muut kuntaorganisaatiot n Kuntayhtymät n Kunnat ja kaupungit Henkilöä n Muut n Yliopistot n Kuntien koulut n Budjettivaltio

11 9 Eläkkeelle siirtyneiden määrän noustessa, vakuutettujen määrien kasvaessa ja ikärakenteen muuttuessa lisäksi eläkkeiden alkavuus on noussut 2000-luvulla. Vanhuuseläkkeiden alkavuus on sekä kuntaalalla että valtiolla yli kaksinkertaistunut vuodesta 2003 vuoteen 2017, ja työkyvyttömyys eläkkeiden alkavuus hieman laskenut muuttuen samalla osatyökyvyttömyys eläkepainotteiseksi (kuvio VII). Kuvio VII. Kunta-alan ja valtion ikävakioimaton eläkealkavuus työ- ja virkasuhteisille vakuutetuille eläkelajin mukaan vuosina % 2,5 Kunta-ala 2,0 1,5 1,0 0,5 0, % 4,0 Valtio 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, n Vanhuuseläkkeet n Osatyökyvyttömyyseläkkeet n Täydet työkyvyttömyyseläkkeet n Kaikki työkyvyttömyyseläkkeet

12 10 Kuvio VIII a. Kunta-alan 25 suurinta ammattiluokkaa vuonna 2002 ja ennusteen taustavuonna Lähi- ja perushoitajat Sairaanhoitajat Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Sairaala- ja laitosapulaiset Lastentarhanopettajat Sosiaalialan ohjaajat Koulunkäyntiavustajat Yleissihteerit Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat Luokanopettajat Avustavat keittiötyöntekijät Johdon sihteerit ja osastosihteerit Palomiehet Perhepäivähoitajat Erikoislääkärit Kiinteistöhuollon työntekijät Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät ym. Yleislääkärit Siivoojat Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. Fysioterapeutit ym. Bioanalyytikot (terveydenhuolto) Osastonhoitajat Henkilöä n 2002 n 2017 Lisäksi julkisen sektorin muutokset ovat näkyneet sekä kunta-alan että valtion ammattirakenteessa (kuvio VIII). Sosiaali- ja terveysalan, erityisesti hoitoalan henkilöstön määrä on kasvanut eniten samalla kuin esimerkiksi yleissihteerien määrä on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Peruskoulujen ja lukioiden opettajien siirtyminen valtion eläke järjestelmän piiristä kunta-alan eläkejärjestelmän piiriin näkyy kuvasta selvästi. Yliopistotyöntekijät on uusi ammattinimike, joka vähitellen korvaa muut yliopistojen käytössä olevat ammattinimikkeet, esimerkiksi tutkimustyöntekijät ja professorit. Muita nimikkeisiin liittyviä muutoksia on esimerkiksi terveysalalla toimivien siivoojien nimikkeen yleinen vaihtuminen sairaalaapulaiseksi.

13 11 Kuvio VIII b. Valtion 25 suurinta ammattiluokkaa vuonna 2002 ja ennusteen taustavuonna Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat Yliopistotyöntekijät Luokanopettajat Poliisit Komisariot ja ylikonstaapelit Verovalmistelijat ja -tarkastajat Erityisopettajat Yleissihteerit Johdon sihteerit ja osastosihteerit Tulli- ja rajavirkamiehet Oikeudenkäyntiasiamiehet ja ulosottomiehet Vartijat Lehtorit ja yliassistentit (yliopisto) Professorit Opetusalan johtajat Laskentatoimen erityisasiantuntijat ja tilintarkastajat Tutkimustyöntekijät Muut lainopilliset erityisasiantuntijat Tuomioistuinlakimiehet Asianajajat Valtion keskushallinnon johtajat Sosiaalialan ohjaajat Sovellusarkkitehdit Asianajosihteerit Henkilöä n 2002 n 2017 Viidentoista vuoden aikana on tapahtunut isoja muutoksia kuntaalan ja valtion henkilöstön piirteissä eläköitymisen näkökulmasta. Etenkin kunta-alaa saattaa odottaa vielä suurempi murros, kun toimintaympäristön vaikutukset alkavat näkyä kunta-alan henkilöstörakenteessa.

14 12 Ennusteen kuvaus Nyt julkaistava eläköitymisennuste on kunta-alan työntekijöistä seitsemäs ja valtiotyöntekijöistä neljäs. Aikaisemmat ennusteet on julkaistu vuosina 2005, 2007, 2009, 2011, 2015 ja 2016, vuonna 2017 ennuste julkaistiin vain työnantajien käyttöön. Ennuste kuvaa nykyisten työntekijöiden (laskelmassa tilanne ) arvioitua eläköitymistä, eikä huomioi uusia työntekijöitä. Esitetyt lukumäärät ovat laskentamallin tuottamia todennäköisyyslukuja, jotka on pyöristetty kokonaisluvuiksi kuvaamaan eläkkeelle siirtyviä henkilöitä. Prosentit kuvaavat mainitulla ajanjaksolla eläkkeelle siirtyvien 2 osuutta alkuperäisestä työntekijämäärästä ja mahdollistavat esimerkiksi alueellisen ja ammattiryhmien välisen vertailemisen. Niin sanottujen henkilökohtaisten vanhuuseläkeikien merkitys on vähentynyt, kun suurin osa vakuutetuista kuuluu joustavien eläkeikien piiriin. Vanhuuseläkkeelle ei enää aiempien vuosien tapaan siirrytä tietyn ikä vuoden tultua täyteen, mikä tekee ennustamisesta epävarmempaa. Henkilö kohtaisten ikien sijaan ennustamisen pohjalla edellisen ennusteen tapaan ovat viime vuosien toteutuneet eläköitymiset ikärakenteen ja sen muutoksen, ammattiryhmän ja sukupuolen huomioon ottaen. Samaa periaatetta käytetään myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrien ennustamisessa. Vuoden 2017 eläkeuudistus nostaa joustavan vanhuuseläkeiän alaikärajaa ensin säännöllisin, kolmen kuukauden nousuin, ja myöhemmin elinajanodotteen kehitykseen pohjautuen. 3 Tätä uudistusta on mallinnettu ennusteessa melko mekanistisesti, mikä heijastuu muutaman vuoden kohdalla suurina vaihteluina arvioiduissa vanhuuseläkkeelle siirtyvien lukumäärissä. Todellisuudessa vaihtelut tuskin toteutuvat näin suurina. Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrät on edellisen ennusteen tapaan arvioitu erillään täysistä työkyvyttömyyseläkkeistä, kun osatyö- 2 Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osittainen varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi kyseisenä vuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraansa perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. 3 Tietoa eläkeuudistuksesta, myös ikärajojen muutoksista

15 13 kyvyttömyyseläkkeen saaneet kuitenkin vielä useimmiten jatkavat työssä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärien huomattava pienentyminen viime vuosina heijastuu ennusteeseen voimakkaasti, koska laskenta pohjautuu toteutuneisiin eläkkeelle siirtyneiden määriin. Kannattaa pitää mielessä täysien ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden lukumääriä tarkastellessa, että täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle mennään nykyään hyvin usein osatyökyvyttömyyseläkkeen kautta, jolloin alkaneeksi eläkkeeksi pohjalukuihin lasketaan vain täyttä eläkettä edeltänyt osaeläke. Vanhuuseläkeiän noustessa työkyvyttömyyseläkkeitä lukumääräisesti tulee todennäköisesti alkamaan jonkin verran enemmän. Tämän vaikutuksia on kuitenkin vielä mahdotonta arvioida. Lukumääräarvioissa on käytetty puhtaasti vain vanhuuseläkettä edeltävien ikävuosien toteuma lukuja lähtemättä arvioimaan eläkkeelle siirtyvien keski-iän nousun vaikutusta työkyvyttömyyseläkealkavuuteen. Eläkeuudistus toi mukanaan kaksi uutta eläkelajia, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen sekä työuraeläkkeen. Osittainen varhennettu vanhuuseläke tuo eläkeikää lähestyvälle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestä joko neljänneksen tai puolet maksettavaksi riippumatta siitä, vähentääkö samalla työntekoa. Osittaiset varhaiseläkkeet osa-aikaeläkkeiden tapaan eivät ole mukana ennusteessa, työuraeläkkeiden lukumäärät sisältyvät esitettyihin työkyvyttömyyseläkelukuihin. Kunta- ja valtiotyöntekijöiden ennusteet on erilaisten ikä- ja ammattirakenteiden vuoksi laadittu erillisenä. Kunnissa työskentelevät valtion eläkelain mukaan vakuutetut opettajat on vanhaan tapaan sijoitettu taulukoissa ja kuvioissa kuntatyöntekijöihin. Raportoinnissa käytetään työntekijöiden ammattiluokitteluun Tilastokeskuksen AML10-luokitusta. Työntekijäjoukkoa kuvaamaan on poimittu vuoden lopussa vakuutettuina olleet ns. työ- ja virkasuhteiset työntekijät ilman mm. omais- ja perhehoitajia, konsultti- ja toimeksiantosuhteisia ja luottamustehtäviä hoitavia.

16 14 Kuntatyöntekijöiden eläköityminen Työ- ja virkasuhteisia kuntatyöntekijöitä oli vakuutettuina yhteensä , heistä kunta-alan eläkejärjestelmän mukaan vakuutettua ja valtion eläkejärjestelmän mukaan vakuutettua peruskoulun ja lukion opettajaa. Heidän arvioitu eläköitymisensä vuosittain eläkelajin mukaan on esitetty kuviossa 1. Lähivuosina eläkkeelle siirtyy yhteensä arviolta noin reilut kuntatyöntekijää vuosittain. Vuonna eläkkeelle siirtyvien määrästä arviolta 71 % on vanhuuseläkkeitä, 16 % täysiä työkyvyttömyys eläkkeitä ja 13 % alkavia osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Vuosittain arvioidaan vakuutettuina olleista yhteensä jäävän eläkkeelle vuosina reilut kolme prosenttia. Mallissa ei huomioida vaihtuvuutta, ts. eläkkeelle jäävien korvautumista uusilla työntekijöillä tai Kuvio 1. Kuntatyöntekijöiden (vakuutetut ) arvioitu vuosittainen eläköityminen eläkelajin mukaan. Henkilöä n Täydet työkyvyttömyyseläkkeet n Osatyökyvyttömyyseläkkeet n Vanhuuseläkkeet

17 15 Kuvio 2. Kuntatyöntekijöiden (vakuutetut ) eläköityminen eläkelajin mukaan osuutena vakuutettujen määrästä. % 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, n Vanhuuseläkkeet n Osatyökyvyttömyyseläkkeet n Täydet työkyvyttömyyseläkkeet n Kaikki eläkkeet muuta liikkuvuutta. Eläköityvien osuus vähenee vuosien mittaan ollen noin 2,2 % vuonna Kuviossa 2 on esitetty vuoden 2017 lopun vakuutettujen arvioitu eläköityminen vuosittain ja eläkelajeittain. Vuoden 2017 lopussa vakuutetuista kuntatyöntekijöistä arvioidaan vuoteen 2038 mennessä jäävän eläkkeelle yhteensä noin henkilöä, n. 59 % vakuutetuista. Vanhuuseläkkeelle jää yhteensä n. 43 % vakuutetuista (n henkilöä), täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle n. 8,4 % (noin henkilöä) ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle n. 7,8 % (noin henkilöä). Taulukko 1. Kuntatyöntekijöiden (vakuutetut ) eläköityminen eläkelajin mukaan, lukumäärä ja osuus vakuutetuista Vanhuuseläkkeet ,4 % ,5 % ,3 % ,7 % Osatyökyvyttömyyseläkkeet ,3 % ,4 % ,2 % ,8 % Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ,6 % ,9 % ,8 % ,4 % Kaikki eläkkeet ,4 % ,8 % ,2 % ,8 %

18 16 Kunta-alan työntekijöiden eläköityminen maakunnittain ja työnantajatyypeittäin Maakunnittain tarkasteltuna arvioidussa eläköitymisessä on pieniä eroja (taulukko 2). Vakuutettujen ikärakenteen vuoksi vanhuuseläköityminen on pienintä Ahvenanmaalla sekä Uudellamaalla ja suurinta Kymenlaaksossa, Taulukko 2. Kuntatyöntekijöiden (vakuutetut ) arvioitu eläköityminen maakunnittain. Lukumäärät ja osuudet vakuutettujen määrästä Maakunta Vakuutetut Vanhuuseläkkeet Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Ahvenanmaa ,3 % 19,0 % 27,9 % 35,6 % Etelä-Karjala ,8 % 26,1 % 37,6 % 46,2 % Etelä-Pohjanmaa ,2 % 24,9 % 35,6 % 43,7 % Etelä-Savo ,9 % 26,4 % 37,7 % 45,8 % Kainuu ,3 % 27,1 % 38,5 % 46,5 % Kanta-Häme ,3 % 25,0 % 36,2 % 45,1 % Keski-Pohjanmaa ,8 % 22,0 % 32,0 % 40,2 % Keski-Suomi ,3 % 25,6 % 36,7 % 45,2 % Kymenlaakso ,9 % 26,6 % 38,1 % 47,0 % Lappi ,8 % 28,0 % 39,1 % 46,8 % Pirkanmaa ,2 % 23,1 % 33,9 % 42,6 % Pohjanmaa ,3 % 22,3 % 32,4 % 41,0 % Pohjois-Karjala ,0 % 26,9 % 38,1 % 46,1 % Pohjois-Pohjanmaa ,4 % 23,9 % 34,9 % 43,3 % Pohjois-Savo ,2 % 25,4 % 36,6 % 44,9 % Päijät-Häme ,8 % 24,2 % 35,6 % 44,7 % Satakunta ,4 % 25,6 % 37,0 % 45,8 % Uusimaa ,0 % 20,8 % 31,0 % 39,3 % Varsinais-Suomi ,0 % 22,5 % 33,1 % 41,6 % Koko maa ,4 % 23,5 % 34,3 % 42,7 %

19 17 Lapissa sekä Kainuussa. Työkyvyttömyyseläköitymisessä erot ovat maakuntien välillä hyvin pieniä. Työnantajatyypin mukaan tarkastellessa suuria eroja eläköitymisessä ei myöskään ole (taulukko 3). Osatyökyvyttömyyseläkkeet Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Kaikki eläkkeet ,2 % 4,2 % 6,0 % 7,7 % 2,9 % 5,6 % 7,9 % 9,9 % 15,4 % 28,8 % 41,9 % 53,2 % 2,5 % 4,7 % 6,4 % 7,9 % 2,7 % 4,9 % 6,7 % 8,2 % 17,9 % 35,6 % 50,7 % 62,3 % 2,3 % 4,3 % 6,0 % 7,5 % 2,6 % 4,9 % 6,7 % 8,2 % 17,2 % 34,1 % 48,3 % 59,4 % 2,5 % 4,6 % 6,2 % 7,6 % 2,7 % 5,0 % 6,9 % 8,4 % 18,1 % 36,0 % 50,8 % 61,8 % 2,5 % 4,5 % 6,2 % 7,6 % 2,6 % 4,8 % 6,6 % 7,9 % 18,5 % 36,5 % 51,2 % 62,0 % 2,4 % 4,5 % 6,3 % 7,9 % 2,6 % 4,9 % 6,7 % 8,2 % 17,4 % 34,4 % 49,2 % 61,1 % 2,2 % 4,2 % 5,9 % 7,5 % 2,5 % 4,8 % 6,7 % 8,3 % 15,5 % 30,9 % 44,6 % 56,0 % 2,4 % 4,4 % 6,1 % 7,7 % 2,6 % 4,8 % 6,7 % 8,2 % 17,3 % 34,8 % 49,5 % 61,0 % 2,5 % 4,7 % 6,5 % 8,0 % 2,7 % 5,0 % 6,9 % 8,3 % 18,2 % 36,3 % 51,5 % 63,3 % 2,6 % 4,6 % 6,2 % 7,6 % 2,8 % 5,0 % 6,7 % 8,1 % 19,2 % 37,7 % 52,1 % 62,5 % 2,3 % 4,4 % 6,3 % 7,9 % 2,6 % 4,8 % 6,7 % 8,2 % 16,1 % 32,3 % 46,9 % 58,7 % 2,2 % 4,1 % 5,9 % 7,4 % 2,5 % 4,7 % 6,6 % 8,2 % 15,9 % 31,1 % 44,9 % 56,6 % 2,5 % 4,5 % 6,2 % 7,6 % 2,7 % 4,9 % 6,7 % 8,1 % 18,2 % 36,3 % 51,0 % 61,8 % 2,4 % 4,5 % 6,3 % 7,9 % 2,7 % 5,0 % 6,9 % 8,5 % 16,4 % 33,3 % 48,1 % 59,7 % 2,5 % 4,6 % 6,3 % 7,8 % 2,7 % 5,0 % 6,8 % 8,3 % 17,4 % 35,0 % 49,8 % 61,0 % 2,4 % 4,5 % 6,3 % 7,8 % 2,5 % 4,7 % 6,6 % 8,0 % 16,7 % 33,4 % 48,4 % 60,5 % 2,5 % 4,7 % 6,5 % 8,1 % 2,7 % 5,0 % 6,9 % 8,4 % 17,7 % 35,2 % 50,4 % 62,2 % 2,2 % 4,2 % 6,0 % 7,7 % 2,5 % 4,8 % 6,8 % 8,5 % 14,8 % 29,8 % 43,8 % 55,5 % 2,3 % 4,4 % 6,3 % 7,9 % 2,6 % 4,9 % 6,9 % 8,5 % 15,9 % 31,9 % 46,2 % 58,0 % 2,3 % 4,4 % 6,2 % 7,8 % 2,6 % 4,9 % 6,8 % 8,4 % 16,4 % 32,8 % 47,2 % 58,8 %

20 18 Taulukko 3. Kuntatyöntekijöiden (vakuutetut ) arvioitu eläköityminen työnantajatyypin mukaan. Lukumäärät ja osuudet vakuutettujen määrästä Työnantajan tyyppiluokka Vakuutetut Vanhuuseläkkeet Kunnat ja kaupungit Kuntayhtymät Muut kuntaorganisaatiot Osakeyhtiöt Säätiöt ja yhdistykset Yhteensä Kunnat ja kaupungit ,8 % 24,2 % 35,0 % 43,2 % Kuntayhtymät ,9 % 22,5 % 33,2 % 42,1 % Muut kuntaorganisaatiot ,9 % 29,0 % 43,8 % 53,8 % Osakeyhtiöt ,8 % 21,8 % 32,4 % 40,9 % Säätiöt ja yhdistykset 954 9,4 % 20,6 % 30,8 % 39,5 % Yhteensä ,4 % 23,5 % 34,3 % 42,7 % Kunta-alan työntekijöiden eläköityminen ammattialoittain ja ammattiryhmittäin Vanhuuseläköitymisen arvioidaan tarkasteluajanjaksolla olevan suurinta toimisto- ja asiakaspalveluammateissa sekä hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen aloilla. Pienintä vanhuuseläköityminen taas on terveysalalla (taulukko 4). Täysissä työkyvyttömyyseläkkeissä teknisen, tuotannon ja turvallisuusalojen sekä sosiaalialan alkavuus on muita ammattialoja suurempaa. Osatyökyvyttömyyseläkealkavuuden kohdalla suurin arvioitu alkavuus on sosiaali- Taulukko 4. Kuntatyöntekijöiden (vakuutetut ) eläköityminen eläkelajin ja ammattialan mukaan. Lukumäärät ja osuudet vakuutettujen määrästä Ammattiala Vakuutetut Vanhuuseläkkeet Toimisto-Asiakaspalvelu Hallinto-Suunnittelu-Tutkimus Terveys Sosiaali Sivistys-Kulttuuri Tekninen-Tuotanto-Turvallisuus Muut Yhteensä Toimisto-Asiakaspalvelu ,5 % 33,3 % 46,4 % 54,3 % Hallinto-Suunnittelu-Tutkimus ,1 % 27,1 % 40,6 % 51,3 % Terveys ,5 % 21,0 % 30,4 % 38,5 % Sosiaali ,8 % 24,0 % 35,5 % 45,5 % Sivistys-Kulttuuri ,4 % 22,2 % 32,6 % 39,9 % Tekninen-Tuotanto-Turvallisuus ,5 % 26,2 % 37,8 % 46,0 % Muut ,7 % 16,9 % 28,3 % 37,2 % Yhteensä ,4 % 23,5 % 34,3 % 42,7 %

21 19 Osatyökyvyttömyyseläkkeet Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Kaikki eläkkeet ,3 % 4,3 % 6,0 % 7,5 % 2,6 % 4,9 % 6,8 % 8,3 % 16,7 % 33,3 % 47,7 % 59,1 % 2,6 % 4,8 % 6,8 % 8,5 % 2,5 % 4,7 % 6,6 % 8,2 % 16,0 % 32,1 % 46,6 % 58,8 % 2,5 % 4,8 % 6,5 % 7,9 % 2,5 % 4,7 % 6,3 % 7,5 % 19,9 % 38,4 % 56,6 % 69,2 % 2,1 % 4,0 % 5,7 % 7,1 % 2,8 % 5,3 % 7,4 % 9,2 % 15,7 % 31,1 % 45,5 % 57,1 % 2,0 % 3,9 % 5,7 % 7,2 % 3,2 % 6,0 % 8,4 % 10,4 % 14,6 % 30,6 % 44,9 % 57,2 % 2,3 % 4,4 % 6,2 % 7,8 % 2,6 % 4,9 % 6,8 % 8,4 % 16,4 % 32,8 % 47,2 % 58,8 % ja terveysaloilla, kun taas hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen sekä sivistys- ja kulttuurialojen alkavuus on muita ammattialoja vähäisempää. Sivistys- ja kulttuurialan ammateissa sekä täysien että osatyökyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden arvioidaan olevan pienintä ammattialojen joukossa. Taulukossa 5 on esitetty arvioitu eläköityminen kuntatyöntekijöiden 50 suurimmassa ammattiryhmässä. Vanhuuseläkkeelle jäädään tarkasteluajankohtana eniten opetusalan johtajien, osastonhoitajien ja ylilääkärien ammattiryhmissä. Nämä ovatkin tyypillisesti työurien loppuosiin painottuvia tehtäviä. Pienintä vanhuuseläköityminen puolestaan on nuorisotyön ohjaajilla ja sairaankuljetuksen ensihoitajilla. Osatyökyvyttömyyseläkkeet Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Kaikki eläkkeet ,0 % 5,4 % 7,1 % 8,4 % 2,8 % 4,9 % 6,6 % 7,9 % 22,2 % 43,6 % 60,1 % 70,6 % 2,0 % 3,7 % 5,1 % 6,3 % 2,2 % 4,0 % 5,5 % 6,6 % 17,2 % 34,9 % 51,3 % 64,3 % 2,7 % 5,1 % 7,2 % 9,1 % 2,5 % 4,7 % 6,6 % 8,3 % 15,7 % 30,8 % 44,2 % 55,9 % 2,9 % 5,7 % 8,1 % 10,3 % 3,7 % 7,0 % 9,8 % 12,2 % 18,5 % 36,7 % 53,4 % 67,9 % 1,2 % 2,3 % 3,4 % 4,5 % 1,5 % 2,8 % 4,0 % 5,1 % 13,1 % 27,4 % 40,0 % 49,5 % 2,7 % 4,9 % 6,5 % 7,8 % 3,9 % 7,0 % 9,4 % 11,2 % 19,0 % 38,0 % 53,7 % 65,0 % 2,5 % 4,6 % 6,5 % 8,2 % 3,6 % 7,5 % 10,7 % 13,6 % 12,8 % 29,0 % 45,5 % 59,0 % 2,3 % 4,4 % 6,2 % 7,8 % 2,6 % 4,9 % 6,8 % 8,4 % 16,4 % 32,8 % 47,2 % 58,8 %

22 20 Taulukko 5. Kuntatyöntekijöiden (vakuutetut ) eläköityminen, 50 suurinta ammattiryhmää, lukumäärät. Ammattiryhmä Vakuutetut Vanhuuseläkkeet Lähihoitajat Sairaanhoitajat Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym Lastentarhanopettajat Sairaala- ja laitosapulaiset Sosiaalialan ohjaajat Luokanopettajat Koulunkäyntiavustajat Yleissihteerit Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat Avustavat keittiötyöntekijät Johdon sihteerit ja osastosihteerit Palomiehet Perhepäivähoitajat Erikoislääkärit Erityisopettajat Kiinteistöhuollon työntekijät Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät ym Yleislääkärit Siivoojat Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym Bioanalyytikot (terveydenhuolto) Fysioterapeutit ym Osastonhoitajat Maatalouslomittajat Hammashoitajat Psykologit Kokit, keittäjät ja kylmäköt Kirjastotyöntekijät Ylilääkärit Kotityöpalvelutyöntekijät Sairaankuljetuksen ensihoitajat Hammaslääkärit Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt Lääketieteellisen kuvantamis- ja laitetekniikan asiantuntijat Sosiaalialan hoitajat Opetusalan johtajat Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat Kätilöt Kehitysvammaisten hoitajat Nuorisotyön ohjaajat (ei srk.) Työn- ja askarteluohjaajat Sosiaalityön erityisasiantuntijat Välinehuoltajat Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat Maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat Mielenterveyshoitajat

23 21 Osatyökyvyttömyyseläkkeet Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Kaikki eläkkeet

24 22 Taulukko 6. Kuntatyöntekijöiden (vakuutetut ) eläköityminen, 50 suurinta ammattiryhmää, osuutena vakuutettujen määrästä Ammattiryhmä Vakuutetut Vanhuuseläkkeet Lähihoitajat ,8 % 20,3 % 29,4 % 36,4 % Sairaanhoitajat ,7 % 16,6 % 25,9 % 35,3 % Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat ,6 % 24,7 % 36,8 % 46,0 % Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym ,7 % 20,1 % 29,8 % 38,5 % Lastentarhanopettajat ,2 % 18,2 % 29,5 % 39,5 % Sairaala- ja laitosapulaiset ,9 % 31,8 % 42,9 % 50,3 % Sosiaalialan ohjaajat ,4 % 16,6 % 26,0 % 34,7 % Luokanopettajat ,3 % 28,4 % 37,8 % 40,2 % Koulunkäyntiavustajat ,1 % 16,1 % 26,6 % 36,3 % Yleissihteerit ,7 % 38,5 % 53,9 % 63,0 % Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat ,4 % 20,6 % 32,2 % 42,8 % Avustavat keittiötyöntekijät ,8 % 24,6 % 35,3 % 42,8 % Johdon sihteerit ja osastosihteerit ,3 % 32,0 % 47,7 % 57,7 % Palomiehet ,5 % 12,3 % 19,8 % 27,8 % Perhepäivähoitajat ,6 % 34,1 % 44,6 % 52,9 % Erikoislääkärit ,1 % 9,4 % 16,1 % 24,4 % Erityisopettajat ,6 % 29,8 % 40,3 % 48,3 % Kiinteistöhuollon työntekijät ,7 % 30,8 % 42,9 % 50,6 % Terveydenhoitajat ,5 % 24,0 % 33,4 % 42,4 % Sosiaalityöntekijät ym ,6 % 20,8 % 31,2 % 40,8 % Yleislääkärit ,6 % 13,0 % 19,3 % 24,8 % Siivoojat ,0 % 36,3 % 49,6 % 57,8 % Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym ,9 % 17,2 % 24,8 % 31,1 % Bioanalyytikot (terveydenhuolto) ,5 % 28,0 % 37,9 % 46,4 % Fysioterapeutit ym ,0 % 19,7 % 29,1 % 36,4 % Osastonhoitajat ,6 % 47,5 % 62,6 % 72,4 % Maatalouslomittajat ,0 % 19,9 % 32,1 % 40,8 % Hammashoitajat ,6 % 28,1 % 39,4 % 47,9 % Psykologit ,0 % 10,7 % 16,8 % 23,9 % Kokit, keittäjät ja kylmäköt ,8 % 31,3 % 46,8 % 57,3 % Kirjastotyöntekijät ,1 % 30,5 % 43,5 % 52,2 % Ylilääkärit ,6 % 38,6 % 54,8 % 67,5 % Kotityöpalvelutyöntekijät ,2 % 38,4 % 51,8 % 58,5 % Sairaankuljetuksen ensihoitajat ,2 % 8,7 % 14,1 % 20,0 % Hammaslääkärit ,3 % 26,1 % 36,0 % 43,4 % Ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt ,0 % 32,4 % 47,5 % 59,2 % Lääketieteellisen kuvantamis- ja laitetekniikan asiantuntijat ,0 % 19,7 % 27,8 % 35,2 % Sosiaalialan hoitajat ,5 % 20,7 % 29,1 % 36,2 % Opetusalan johtajat ,2 % 47,6 % 64,1 % 74,3 % Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat ,6 % 30,4 % 44,9 % 56,3 % Kätilöt ,9 % 14,1 % 21,3 % 29,5 % Kehitysvammaisten hoitajat ,8 % 16,5 % 24,7 % 31,6 % Nuorisotyön ohjaajat (ei srk.) ,5 % 6,5 % 11,5 % 16,7 % Työn- ja askarteluohjaajat ,5 % 23,8 % 33,9 % 41,6 % Sosiaalityön erityisasiantuntijat ,6 % 23,2 % 34,3 % 42,5 % Välinehuoltajat ,5 % 31,0 % 45,2 % 52,8 % Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat ,8 % 37,4 % 50,2 % 56,8 % Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat ,0 % 33,4 % 48,9 % 58,2 % Maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat ,6 % 31,9 % 45,7 % 54,9 % Mielenterveyshoitajat ,8 % 38,3 % 48,6 % 54,6 %

25 23 Osatyökyvyttömyyseläkkeet Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Kaikki eläkkeet 3,0 % 5,6 % 7,8 % 9,8 % 3,0 % 5,6 % 7,8 % 9,7 % 15,9 % 31,6 % 45,0 % 55,9 % 2,2 % 4,5 % 6,7 % 8,9 % 1,8 % 3,6 % 5,3 % 6,9 % 11,8 % 24,7 % 37,8 % 51,0 % 1,0 % 2,1 % 3,2 % 4,3 % 1,2 % 2,5 % 3,6 % 4,7 % 13,9 % 29,2 % 43,6 % 55,0 % 2,7 % 5,2 % 7,5 % 9,6 % 2,5 % 4,7 % 6,6 % 8,2 % 14,9 % 30,0 % 44,0 % 56,3 % 2,0 % 4,1 % 6,1 % 8,0 % 1,7 % 3,5 % 5,0 % 6,4 % 12,0 % 25,8 % 40,7 % 53,9 % 4,0 % 6,9 % 8,9 % 10,2 % 4,6 % 8,1 % 10,5 % 12,1 % 25,5 % 46,7 % 62,2 % 72,7 % 2,6 % 5,1 % 7,5 % 9,7 % 3,2 % 6,1 % 8,8 % 11,0 % 13,2 % 27,8 % 42,2 % 55,4 % 0,7 % 1,5 % 1,9 % 2,1 % 1,4 % 2,5 % 3,1 % 3,4 % 15,4 % 32,3 % 42,7 % 45,6 % 2,0 % 4,0 % 5,8 % 7,3 % 3,4 % 6,7 % 9,5 % 11,9 % 12,4 % 26,7 % 41,8 % 55,5 % 2,8 % 5,0 % 6,5 % 7,4 % 2,0 % 3,5 % 4,4 % 5,1 % 23,5 % 47,0 % 64,9 % 75,5 % 1,4 % 2,9 % 4,3 % 5,6 % 1,8 % 3,4 % 4,8 % 6,0 % 12,6 % 26,9 % 41,3 % 54,4 % 3,8 % 6,9 % 9,3 % 11,1 % 4,6 % 8,4 % 11,2 % 13,4 % 20,2 % 39,9 % 55,8 % 67,3 % 3,1 % 5,6 % 7,3 % 8,4 % 2,3 % 4,1 % 5,4 % 6,3 % 20,7 % 41,7 % 60,3 % 72,4 % 0,8 % 1,6 % 2,5 % 3,6 % 1,9 % 4,0 % 6,2 % 8,5 % 8,2 % 17,8 % 28,5 % 39,9 % 2,0 % 3,5 % 4,7 % 5,7 % 3,8 % 6,7 % 8,9 % 10,7 % 25,4 % 44,3 % 58,1 % 69,3 % 1,4 % 3,0 % 4,7 % 6,4 % 1,9 % 4,0 % 6,3 % 8,7 % 7,5 % 16,4 % 27,1 % 39,6 % 1,1 % 2,1 % 3,5 % 4,8 % 1,7 % 3,7 % 6,3 % 8,9 % 17,4 % 35,6 % 50,1 % 62,0 % 3,1 % 5,4 % 6,9 % 8,0 % 5,4 % 9,3 % 12,0 % 13,8 % 23,1 % 45,4 % 61,9 % 72,4 % 2,5 % 4,6 % 6,6 % 8,4 % 1,6 % 2,9 % 4,2 % 5,3 % 17,5 % 31,5 % 44,2 % 56,1 % 2,0 % 3,9 % 5,7 % 7,4 % 2,1 % 3,9 % 5,6 % 6,9 % 14,6 % 28,7 % 42,5 % 55,1 % 1,9 % 3,9 % 6,0 % 8,4 % 1,7 % 3,4 % 5,0 % 6,8 % 10,2 % 20,2 % 30,3 % 40,1 % 3,0 % 5,2 % 6,7 % 7,7 % 3,3 % 5,8 % 7,5 % 8,6 % 24,3 % 47,4 % 63,8 % 74,1 % 3,1 % 5,9 % 8,4 % 10,6 % 4,6 % 8,6 % 11,9 % 14,8 % 16,7 % 31,7 % 45,1 % 56,5 % 2,3 % 4,3 % 6,0 % 7,4 % 1,5 % 2,8 % 4,0 % 5,0 % 20,2 % 35,1 % 47,9 % 58,8 % 2,9 % 5,6 % 7,9 % 10,0 % 2,4 % 4,6 % 6,4 % 7,8 % 14,3 % 29,8 % 43,4 % 54,2 % 1,7 % 3,1 % 4,0 % 4,7 % 1,4 % 2,3 % 3,0 % 3,4 % 29,7 % 52,9 % 69,6 % 80,4 % 3,0 % 5,7 % 7,7 % 9,1 % 5,2 % 9,7 % 13,0 % 15,4 % 17,2 % 35,2 % 52,8 % 65,3 % 3,9 % 7,0 % 9,4 % 11,2 % 2,3 % 4,2 % 5,6 % 6,7 % 19,8 % 39,3 % 54,4 % 65,8 % 2,5 % 5,3 % 8,2 % 11,1 % 2,5 % 5,0 % 7,4 % 9,6 % 10,1 % 21,1 % 32,4 % 44,6 % 2,4 % 4,4 % 5,9 % 6,9 % 2,3 % 4,2 % 5,6 % 6,7 % 18,4 % 39,8 % 58,3 % 70,9 % 3,3 % 5,9 % 7,8 % 9,2 % 3,7 % 6,5 % 8,6 % 10,0 % 21,1 % 43,0 % 59,9 % 71,3 % 2,2 % 4,1 % 5,5 % 6,3 % 2,3 % 4,2 % 5,4 % 6,1 % 24,2 % 46,8 % 65,7 % 79,8 % 4,4 % 7,3 % 8,9 % 9,8 % 4,7 % 7,8 % 9,6 % 10,7 % 29,2 % 53,5 % 70,4 % 79,0 % 1,9 % 4,2 % 6,8 % 10,0 % 2,8 % 5,7 % 8,5 % 11,1 % 8,9 % 18,6 % 29,4 % 41,1 % 2,2 % 3,9 % 5,4 % 6,9 % 2,0 % 3,6 % 4,9 % 6,0 % 16,5 % 33,6 % 46,3 % 56,2 % 2,3 % 4,3 % 5,7 % 6,7 % 2,2 % 4,0 % 5,4 % 6,3 % 19,5 % 40,7 % 58,6 % 72,2 % 2,1 % 4,2 % 6,2 % 8,1 % 1,6 % 3,2 % 4,7 % 6,0 % 14,7 % 27,1 % 38,6 % 49,3 % 4,0 % 7,5 % 10,6 % 13,3 % 5,1 % 9,2 % 12,6 % 15,2 % 19,6 % 37,5 % 52,3 % 64,6 % 1,2 % 2,3 % 3,2 % 3,8 % 1,5 % 2,8 % 3,8 % 4,4 % 25,0 % 52,7 % 71,0 % 82,5 % 1,7 % 3,3 % 4,5 % 5,4 % 2,5 % 4,5 % 6,0 % 7,1 % 19,8 % 38,2 % 55,5 % 68,8 % 3,4 % 6,8 % 10,0 % 13,1 % 2,5 % 5,1 % 7,5 % 9,8 % 13,9 % 26,0 % 38,8 % 52,5 % 2,7 % 5,1 % 7,2 % 9,0 % 4,7 % 8,8 % 12,2 % 15,1 % 15,1 % 30,3 % 44,1 % 55,6 % 2,1 % 4,3 % 6,7 % 9,6 % 3,3 % 6,8 % 10,2 % 13,4 % 8,0 % 17,6 % 28,4 % 39,7 % 3,4 % 6,3 % 8,7 % 10,6 % 4,7 % 8,6 % 11,6 % 14,0 % 19,6 % 38,7 % 54,2 % 66,2 % 2,1 % 4,0 % 5,6 % 7,2 % 2,1 % 3,9 % 5,4 % 6,7 % 15,8 % 31,1 % 45,3 % 56,4 % 5,7 % 9,9 % 12,6 % 14,4 % 4,1 % 7,3 % 9,4 % 10,7 % 24,3 % 48,2 % 67,2 % 77,9 % 3,3 % 5,7 % 7,4 % 8,6 % 2,9 % 5,0 % 6,5 % 7,6 % 25,1 % 48,1 % 64,0 % 72,9 % 1,9 % 3,5 % 4,7 % 5,5 % 2,2 % 3,9 % 5,2 % 6,1 % 21,1 % 40,8 % 58,7 % 69,8 % 3,0 % 5,4 % 7,0 % 8,2 % 3,8 % 6,6 % 8,6 % 9,9 % 22,3 % 43,9 % 61,3 % 73,0 % 3,8 % 6,2 % 7,8 % 9,1 % 3,8 % 6,5 % 8,2 % 9,5 % 28,5 % 51,0 % 64,7 % 73,2 %

26 24 Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden arvioidaan olevan tästä 50 suurimman ammattiryhmän joukosta kaikkein suurinta sosiaalialan hoitajilla, maatalouslomittajilla, kehitysvammaisten hoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla. Osatyökyvyttömyyseläkkeitä suhteellisesti eniten arvioidaan välinehuoltajille, sosiaalialan hoitajille ja kätilöille. Pienimpien työkyvyttömyyseläkealkavuuksien ammattiryhmiä taas ovat peruskoulun ja lukion opettajat sekä luokanopettajat, opetusalan johtajat ja osastonhoitajat. Kuviossa 3 on vielä esitetty kunta-alan 25 suurinta ammattiryhmää ja niissä arviolta tapahtuva eläköityminen eläkelajin mukaan 20 vuoden aikana osuutena vakuutettujen määrästä vuoden 2017 lopussa. Ammattiryhmien erot alkavuuksissa tulevat kuviosta hyvin selville ja kertovat vakuutettujen ikärakenteesta sekä työn ja työympäristön luonteesta. Kuvio 3. Kunta-alan 25 suurinta ammattiryhmää ja vakuutettuina olleiden arvioitu eläköityminen seuraavan 20 vuoden aikana eläkelajeittain. Lähihoitajat Sairaanhoitajat Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat Päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat ym. Lastentarhanopettajat Sairaala- ja laitosapulaiset Sosiaalialan ohjaajat Luokanopettajat Koulunkäyntiavustajat Yleissihteerit Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat Avustavat keittiötyöntekijät Johdon sihteerit ja osastosihteerit Palomiehet Perhepäivähoitajat Erikoislääkärit Erityisopettajat Kiinteistöhuollon työntekijät Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät ym. Yleislääkärit Siivoojat Henkilökohtaiset avustajat, omaishoitajat ym. Bioanalyytikot (terveydenhuolto) Fysioterapeutit ym % n Vanhuuseläkkeet n Osatyökyvyttömyyseläkkeet n Täydet työkyvyttömyyseläkkeet

27 25 Valtiotyöntekijöiden eläköityminen Valtion työntekijöitä (pois lukien johto- ja lautakuntien jäsenet, konsulttisuhteiset yms. sekä kansanedustajat) oli vakuutettuina yhteensä ( valtion eläkejärjestelmän mukaan vakuutettua perus koulun ja lukion opettajaa on sisällytetty kuntatyöntekijöiden ennusteeseen). Kuviossa 4 on esitetty tämän joukon arvioitu vuosittainen eläköityminen eläkelajin mukaan. Lähivuosina yhteensä noin heistä siirtyy vuosittain eläkkeelle. Kuvio 4. Valtiotyöntekijöiden (vakuutetut ) arvioitu vuosittainen eläköityminen eläkelajin mukaan. Henkilöä n Täydet työkyvyttömyyseläkkeet n Osatyökyvyttömyyseläkkeet n Vanhuuseläkkeet Kuten kuntatyöntekijöillä kuviossa 1, myös kuviossa 4 näkyvä vanhuuseläkkeiden lukumäärien vaihtelu johtuu vanhuuseläkeiän alarajan nousemisesta ensin kolmen kuukauden portaissa ja myöhemmin eläkkeellesiirtymisiän odotteen arvioidun muutoksen mukaisesti. Eläkeuudistuksen vaikutus

28 26 näkyy myös arvioidun vanhuuseläköitymisen siirtymisenä myöhempiin vuosiin. Valtiotyöntekijöissä on eläkeuudistuksen jälkeenkin ammattiryhmiä, joiden vanhuuseläkeiät edelleen ovat yleistä vanhuuseläkkeen alarajaa alempia, mm. sotilaseläkeoikeutetut (sotilas- ja rajavirkamiesammatit) sekä poliisiammatit. Viime vuosina valtiotyöntekijöiden työkyvyttömyyseläkealkavuus on pienentynyt jatkuvasti, mikä heijastuu poistumaennusteen eläkelajijakaumassa, vaikka vanhuuseläkeiän alarajan nosto todennäköisesti jonkin verran työkyvyttömyyseläkkeitä lisääkin. Vuonna arvioidusta eläkkeelle siirtyvien määrästä 82 % on vanhuuseläkkeitä, 10 % täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä ja 8 % osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Vuosittain arvioidaan vakuutetuista yhteensä jäävän eläkkeelle vuosina keskimäärin 3,6 % vuosittain. Tarkastelujakson lopussa osuus vähenee tästä tasaisesti ollen noin 2,6 % vuonna Kuviossa 5 on esitetty vuoden 2017 lopun vakuutettujen arvioitu eläköityminen vuosittain osuutena vakuutettujen määrästä eläkelajeittain. Kuvio 5. Valtiotyöntekijöiden (vakuutetut ) eläköityminen eläkelajin mukaan osuutena vakuutettujen määrästä. % 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, n Vanhuuseläkkeet n Osatyökyvyttömyyseläkkeet n Täydet työkyvyttömyyseläkkeet n Kaikki eläkkeet

29 27 Taulukko 7. Valtiotyöntekijöiden (vakuutetut ) eläköityminen eläkelajin mukaan, lukumäärä ja osuus vakuutetuista Vanhuuseläkkeet ,7 % ,9 % ,3 % ,0 % Osatyökyvyttömyyseläkkeet ,5 % ,8 % ,0 % ,9 % Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ,8 % ,4 % ,7 % ,8 % Kaikki eläkkeet ,0 % ,1 % ,0 % ,7 % Vuoden 2017 lopussa vakuutetuista valtion työntekijöistä arvioidaan vuoteen 2036 mennessä jäävän vanhuuseläkkeelle yhteensä n. 54,0 % (vajaat henkilöä), täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle n. 5,8 % (vajaat henkilöä) ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle n. 4,9 % (reilut henkilöä). Luvut on esitetty taulukossa 7.

30 28 Valtion työntekijöiden eläköityminen hallinnonaloittain Taulukossa 8 on esitetty valtiotyöntekijöiden arvioitu eläkkeelle jääminen hallinnonaloittain. Luvuista voidaan nähdä, että vanhuuseläköitymisen arvioidaan olevan pienintä liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ulkoasiainministeriön hallinnonaloilla, ja suurinta työ- ja elinkeinoministeriön, puolustusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Yksityiskoulujen korkea alkavuusluku Taulukko 8. Valtiotyöntekijöiden (vakuutetut ) arvioitu eläköityminen hallinnonaloittain. Lukumäärät ja osuudet vakuutettujen määrästä Hallinnonala Vakuutetut Vanhuuseläkkeet Eduskunta, tasavallan presidentin kanslia, valtioneuvosto ym Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuurinimisteriö Puolustusministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Yliopistot Yksityiset peruskoulut, oppilaitokset, ammattikoulut Muut valtion työnantajat Kaikki Eduskunta, tasavallan presidentin kanslia, valtioneuvosto ym ,9 % 26,5 % 39,8 % 51,4 % Liikenne- ja viestintäministeriö ,9 % 21,8 % 32,8 % 44,1 % Maa- ja metsätalousministeriö ,7 % 32,9 % 46,1 % 56,4 % Oikeusministeriö ,8 % 26,7 % 38,3 % 46,8 % Opetus- ja kulttuurinimisteriö ,1 % 28,4 % 41,6 % 52,4 % Puolustusministeriö ,7 % 27,0 % 42,1 % 55,8 % Sisäasiainministeriö ,0 % 25,5 % 38,3 % 52,1 % Sosiaali- ja terveysministeriö ,3 % 22,4 % 33,4 % 44,3 % Työ- ja elinkeinoministeriö ,9 % 32,8 % 47,3 % 58,1 % Ulkoasiainministeriö ,3 % 24,4 % 35,4 % 46,3 % Valtiovarainministeriö ,8 % 32,1 % 44,8 % 53,9 % Ympäristöministeriö ,8 % 29,0 % 41,8 % 52,7 % Yliopistot ,3 % 26,7 % 40,9 % 54,7 % Yksityiset peruskoulut, oppilaitokset, ammattikoulut ,9 % 59,3 % 75,3 % 79,8 % Muut valtion työnantajat ,3 % 44,3 % 60,4 % 74,6 % Kaikki ,7 % 28,9 % 42,3 % 54,0 %

31 29 viittaa korkeaan keski-ikään: näiden vakuutettujen joukko on poistumassa valtion eläkejärjestelmän piiristä. Pienet työkyvyttömyyseläkealkavuudet näillä vakuutetuilla ovat yhteydessä korkeaan keski-ikään, joka tekee vanhuus eläkealkavuudesta merkittävämmän. Puolustusministeriön hallinnon alan vakuutetuilla taas on alempia sotilaseläkeikiä. Työkyvyttömyyseläkealkavuus on täysien eläkkeiden osalta suurinta oikeus ministeriön ja pienintä ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Osatyökyvyttömyyseläkkeitä arvioidaan alkavan suhteellisesti eniten yliopistoissa, vähiten puolustusministeriön hallinnonalalla. Osatyökyvyttömyyseläkkeet Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Kaikki eläkkeet ,6 % 3,0 % 4,2 % 5,0 % 2,0 % 3,7 % 5,1 % 6,0 % 17,4 % 33,3 % 49,1 % 62,5 % 1,0 % 2,0 % 2,9 % 3,8 % 1,4 % 2,7 % 3,9 % 5,0 % 14,2 % 26,5 % 39,7 % 52,9 % 1,6 % 2,9 % 3,9 % 4,7 % 2,0 % 3,5 % 4,6 % 5,4 % 20,2 % 39,2 % 54,6 % 66,5 % 1,5 % 2,9 % 4,1 % 5,2 % 2,2 % 4,1 % 5,6 % 6,9 % 17,5 % 33,7 % 48,0 % 58,9 % 1,4 % 2,6 % 3,6 % 4,5 % 1,7 % 3,2 % 4,4 % 5,3 % 17,2 % 34,2 % 49,6 % 62,2 % 0,9 % 1,7 % 2,4 % 2,9 % 1,5 % 2,8 % 3,8 % 4,6 % 16,1 % 31,5 % 48,3 % 63,4 % 1,0 % 1,9 % 2,8 % 3,5 % 1,4 % 2,9 % 4,2 % 5,5 % 14,4 % 30,2 % 45,2 % 61,1 % 1,5 % 2,9 % 4,2 % 5,3 % 1,9 % 3,5 % 5,0 % 6,2 % 14,6 % 28,8 % 42,6 % 55,8 % 1,3 % 2,5 % 3,4 % 4,1 % 1,6 % 2,9 % 3,8 % 4,5 % 19,8 % 38,2 % 54,5 % 66,7 % 1,3 % 2,5 % 3,6 % 4,5 % 1,4 % 2,7 % 3,8 % 4,8 % 15,0 % 29,5 % 42,8 % 55,7 % 1,6 % 2,9 % 4,0 % 4,9 % 1,6 % 2,9 % 3,9 % 4,7 % 20,0 % 37,9 % 52,7 % 63,5 % 1,1 % 2,1 % 3,0 % 3,7 % 1,3 % 2,4 % 3,3 % 4,1 % 17,2 % 33,6 % 48,1 % 60,5 % 2,1 % 4,2 % 6,1 % 7,8 % 2,3 % 4,5 % 6,3 % 7,8 % 17,6 % 35,3 % 53,4 % 70,3 % 1,6 % 2,7 % 3,1 % 3,2 % 1,6 % 2,6 % 3,0 % 3,1 % 37,1 % 64,6 % 81,4 % 86,1 % 2,3 % 4,2 % 5,8 % 7,2 % 2,8 % 5,1 % 7,0 % 8,4 % 31,4 % 53,7 % 73,2 % 90,2 % 1,5 % 2,8 % 4,0 % 4,9 % 1,8 % 3,4 % 4,7 % 5,8 % 18,0 % 35,1 % 51,0 % 64,7 %