Kristus on kaiken viestinnän malli ja perusta

Transkriptio

1 8 ELOKUU 2009 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Kristus on kaiken viestinnän malli ja perusta s. 10 Brahim ja Sara Slawi ovat Ranskassa SANSAn arabian- kielisessä työssä s. 11 Radiolähetystyön kesäpäivillä kiitollisin mielin ja rauhan hengessä s. 4, 5 ja 8 Kirkon radio-ohjelmat kuuluvat Kroatiasta myös naapurimaihin s. 12

2 P ä ä k i r j o i t u s Maahanmuuttajat rikastuttavat kirkon elämää Syntyperältään vierasmaalaisten määrä maassamme on moninkertaistunut alle 20 vuodessa. Viime vuoden lopussa Suomessa asui pysyvästi ulkomaan kansalaista. Pääosa heistä oli muita kuin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Eniten tänne on muuttanut väkeä Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Somaliasta, Kiinasta, Thaimaasta, Turkista, Isosta-Britanniasta ja Irakista. Jo lähtömaiden perusteella voi päätellä, että kaikki maahanmuuttajat eivät ole kristittyjä, saatikka luterilaisia. Kuitenkin vain noin neljännes Suomen maahanmuuttajista on muiden uskontojen kannattajia. Uskonnon vaihtaminen maahanmuuton yhteydessä on harvinaista. Maahanmuuttajat ovat tosin perustaneet myös uusia uskonnollisia yhteisöjä, mutta monet ovat menneet mukaan jo aikaisemmin maassa olleiden yhteisöjen toimintaan. Eniten heitä on luterilaisessa, ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa. Maahanmuuttajien tapa ilmaista uskoa on monesti erilainen kuin omamme. Luterilainen kirkkokaan ei joka puolella maailmaa ole samanlainen kuin meillä Suomessa. Kirkon elämää värittävät kansalliset ja kulttuuriset tekijät sekä toisten protestanttisten kirkkojen ja uskontokuntien perinteet ja karismaattisuus. Usein uskontulkinnasta puuttuu eurooppalaista kristillisyyttä vaivaava skeptisyys, kyseenalaistaminen ja epäily. Uskon ilmaisemisen tapa on raikas ja rohkea. Usko näkyy myös arkipäivässä. Suomessa on joitakin kansalliselta tai kielelliseltä pohjalta toimivia maahanmuuttajaseurakuntia ja erikielisiä jumalanpalvelusyhteisöjä. Ulkomaalaisryhmät ovat kolkutelleet paikallisseurakuntien ovia saadakseen tiloja omia kokoontumisiaan varten. Haasteena näyttääkin olevan luoksemme muuttavien kristittyjen vastaanottaminen ja sitouttaminen kirkon elämään sekä avoin vuoropuhelu kaikkien maahanmuuttajien kanssa. Maahanmuuttajat rikastuttavat suomalaista yhteiskuntaa etnisesti, kulttuurisesti, kielellisesti ja uskonnollisesti. Saavatko he rikastuttaa myös kirkkoa ja sen elämää? Jäykkä kansankirkollisuus ei vetoa edes kaikkiin suomalaisiin. Miten se voisi innostaa monesti reippaaseen menoon tottuneita maahanmuuttajiakaan. Länsimainen uskonasioissakin näkyvä yksilökeskeisyys ei kiinnosta usein yhteisöllisyyteen tottuneita maahanmuuttajia. He tarvitsevat avoimen ja lämpimän yhteisön, jossa voivat tuntea olevansa tervetulleita. Kirkon ekumeenisen strategian mukaan kirkossa on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien vastaanottamiseen paikallisseurakunnissa. Yhteys paikallisseurakuntaan auttaa maahanmuuttajien kotoutumisessa uuteen elämänympäristöön. Kristittyjä maahanmuuttajia ohjataan mahdollisuuksien mukaan oman tunnustuksensa mukaiseen seurakuntaan. Kirkko tukee maassamme toimivia ulkomaalaisten kansalliselta ja kielelliseltä pohjalta toimivia seurakuntia ja erikielisiä jumalanpalvelusyhteisöjä. Ekumeeninen strategia korostaa myös avoimuutta suhteessa muiden uskontojen piiristä tuleviin maahanmuuttajiin ja valmiutta keskustella uskosta heidän kanssaan. Tämän toteutumiseksi kirkko kouluttaa seurakuntiensa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Myös ekumeeninen kasvatus lisää ymmärrystä toisin uskovien kristittyjen kohtaamisessa. Suomeen palanneilla ja usein pitkään maailmalla olleilla lähetystyöntekijöillä on paljon annettavaa maahanmuuttajien kohtaamiseen paikallisseurakunnissa. Lähetin kokemus elämästä toisessa kulttuurissa, erilaiset tavat elää todeksi ja jakaa uskoa arjessa sekä kielitaito voivat silloittaa maahanmuuttajan tietä seurakunnan yhteyteen. Lähetystyöntekijä voi kokemuksestaan myös kertoa eri maista ja maanosista tulevien ihmisten kulttuurista asioita, jotka heille ovat tärkeitä ja jotka meidän on hyvä tietää uusia sisaria ja veljiä kohdatessamme. Näin vuorovaikutusongelmat muuttuvat yhteydeksi ja ristiriidat rikkaudeksi. Juha Auvinen lähetysjohtaja R e p l i i k k i I k k u n a Niin omenat kuin ruusunmarjatkin kehittävät kasvitieteellisesti epähedelmiä. Hedelmättömyydestä niitä ei silti pidä syyttämän. Pia Tiusanen Piirros Aura Karjalainen 2 2 ON ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA AIKA

3 Lähde 8/ Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia 4 5 Uutisia Kesäpäiväaiheita Kuukauden ääni Eritrean evankelis-luterilaisen kirkon viestintäjohtaja Temesghen Berhane myös tuottaa ja toimittaa tigrinjankielisiä radio-ohjelmia. 6 Lähteellä Radiolähetystyön kesäpäivien tämänvuotiset raamattuopetukset julkaistaan sarjana, joka alkaa tästä Lähde-numerosta. Rukous 7 Kuuntelijat ja katselijat kirjoittavat maailmalta 8 9 Keskiaukeama Kuvakavalkadi Radiolähetystyön kesäpäiviltä Lahdesta , mukana monta kohtaamista ja monta ajatusta. 10 Teologia Kuukauden lähetysteksti 11 Haastattelu Marokkolaiset Sara ja Brahim Slawi kuuluvat Studio Al Morsalin henkilökuntaan Ranskassa ja osallistuvat arabiankieliseen radiolähetysja jälkihoitotyöhön. 12 Radio nyt Lehdessämme 30 v. sitten 13 Elämän värit Naisten nurkka 14 SANSAn omat radio-ohjelmat: Raamattu kannesta kanteen Naiset toivon lähteellä Lähetysaika 15 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri 16 Takasivun juttu Viitasaarelainen Aila Kauppinen arvioi, että radion välityksellä Sana leviää nykyisin maailmalla parhaiten. Ensi viikonloppuna hän on itse kuuntelemassa ja katselemassa Kirkkopäivillä Jyväskylässä. Maahanmuuttajille SANAA SAKSASSA PUHELIMEN AVULLA ERF Medien on rakentanut järjestelmän, jolla Saksaan asettuneet maahanmuuttajat voivat kuunnella Jumalan sanaa omalla kielellään puhelimen välityksellä. Siellä on puhelinnumero jokaiselle käytetylle kielelle, joita on tällä hetkellä kymmenkunta. Kun joku soittaa kyseiseen palvelunumeroon, hän kuulee omalla kielellään ohjeet: Paina yksi, jos haluat kuulla lisää kristinuskosta tai paina kaksi, jos haluat löytää lähimmän omankielisen seurakunnan. Paina kolme, jos haluat kuulla Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa tai paina neljä, jos halua kuulla muita ohjelmia jne. Järjestelmään on ladattu Trans World Radion (TWR), maailman suurimman radiolähetysjärjestön, ohjelmia kullakin kielellä. Systeemiä ylläpitää ryhmä, joka pyrkii tavoittamaan juuri sitä kyseistä kieltä puhuvia maahanmuuttajia. ERF antaa heille tekniikan ja ylläpitää sitä. Näihin palvelunumeroihin tulee valtavasti soittoja ja ihmiset kuuntelevat puhelimitse pitkiäkin ohjelmia. Kuuntelun hinta on vain tavallisen puhelinmaksun hinta. Systeemi on mahdollista kopioida ja ottaa käyttöön muissakin maissa. Sillä voitaisiin teknisesti auttaa tahoja, jotka pyrkivät tavoittamaan maahanmuuttajia Suomessa. (SANSA) U u t i s i a Kiitos Radiolähetystyön kesäpäivistä! LÄHDE TOIMIIKO KIRKKO TUURILLA VAI TAIDOLLA? Kirkkopalvelut sekä Jyväskylän seudun seurakunnat järjestävät elokuuta Kirkkopäivät teemalla Onni täällä vaihtelee. Päivien aikana pohditaan, mikä on kirkon rooli, tehtävä ja voima vaihtuvan onnen keskellä. Kirkkopäiville odotetaan kävijää. Tapahtuma on osin maksullinen, osin ilmainen. Se koostuu keskusteluista, konserteista, seminaareista, juhlista, toimintapajoista, raamattutunneista ja jumalanpalveluksista. - Olemme tottuneet ajatukseen, että Jumala puhuu meille ihmiskohtaloissa, kansojen historiassa ja Raamatun sanassa. Puheellaan hän herättelee meitä, mutta joskus hän on hiljaa. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että Jumala vaikenee? Onko Jumala hiljaa, kun me esitämme miksi-kysymyksiämme?, Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) radiopastori Jukka Norvanto avaa Kirkkopäivien raamattuluentoaan. Hän pitää sen Jyväskylän Kaupunginkirkossa lauantaina aamukymmeneltä. Muutokset ovat yllättäneet kirkon Kristinuskon perustavin teema on muutos. Muutokset ovat kuitenkin yllättäneet kirkon, eivätkä kaikki kansankirkon perusajatukset välttämättä enää toimi. Kirkkopäivillä kysytään, miten rakennetaan kirkko uudelleen niin, Näkymä Lahden Ristinkirkkoon radio-ohjelmatekniikan keskeltä Radiolähetystyön kesäpäivillä. että se todella on kaikkien kirkko? Tarvitaan muutakin kuin vain hyvää tuuria! Kirkkopäivillä julkaistaan kansankirkon tulevaisuuteen katsova manifesti. Viime vuosina kirkkoa on repinyt laki parisuhteesta. Kenellä on oikeus rakkauteen ja siunaukseen? Miksi rakkautta on niin vaikea jakaa toiselle? Asiaa tarkastellaan Kirkkopäivillä raamatuntutkimuksen, luterilaisen etiikan, perheinstituution sekä Jumalan luoman ihmisyksilön näkökulmista. Kirkko ja seurakuntalaiset kohtaavat Suomessakin jo monet uskonnot. Onko edessä luterilaisen Suomen loppu? Jyväskylässä käydään keskustelua eri uskonnoista ja niiden asemasta Suomessa. Kirkkopäivät järjestetään kahden vuoden välein. (KT/SANSA/Lähde) Radiolähetystyön kesäpäiviä vietettiin Lahden Ristinkirkossa teemalla Kristus tuo rauhan Efesolaiskirjeen 2. luvun pohjalta. Kiitämme Jumalaa onnistuneesta tapahtumasta ja hyvästä yhteistyöstä Lahden seurakuntayhtymän, Keski-Lahden seurakunnan ja työntekijöiden, vapaaehtoisten sekä koti- ja ulkomaisten esiintyjien kanssa. Kiitämme myös päiville osallistuneesta juhlaväestä. Jumalan sana, ehtoollinen, rukous, musiikki ja kätten palvelu vahvistivat yhteyttä. Lähetystieto avasi uusia näköaloja erityisesti Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja Balkanille. Osallistumme Jumalan lähetykseen radion, satelliittitelevision ja muiden sähköisten viestimien kautta erityisesti siellä, missä Jeesusta Kristusta ei vielä tunneta. Hän on luvannut olla kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. Jarno Tepora Juha Auvinen Matti Korpiaho Hallituksen puheenjohtaja Lähetysjohtaja Kotimaantyön johtaja ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 3

4 VALOA RISTISTÄ 150 VUOTTA Kotiseurakuntani kirkon tornissa on useita metrejä korkea risti, joka on valaistu vuorokauden pimeinä aikoina. Se muistuttaa ohikulkijaa Jeesuksen sanoista: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. (Joh. 8:12) Maailmamme tarvitsee Kristuksen ristin valoa, joka toisaalta paljastaa synnin, sorron, epäoikeudenmukaisuuden ja vääryyden, ja toisaalta valaisee kulkijan askeleet, hoitaa, rohkaisee ja antaa toivon. Ristin valo on ylösnousemuksen ja elämän valo, josta apostoli Paavali sanoi: Messiaan tuli kärsiä kuolema ja ensimmäisenä nousta kuolleista sekä julistaa valon sanomaa niin meidän kansallemme kuin muillekin kansoille. (Ap. t. 26:23) Kun Suomessa herättiin 1800-luvun puolivälissä näkemään tarve Kristus-valon viemisestä muillekin kansoille, se johti 1859 Suomen Lähetysseuran perustamiseen. Siksi tätä vuotta vietetään kirkkomme lähetystyön 150-vuotisjuhlavuotena. Juhlan ja kiitoksen aihetta on myös siinä, että vuosisatoja Suomessa on voitu vapaasti pitää esillä Jumalan sanaa. Täältä on lähdetty toteuttamaan Kristuksen antamaa lähetystehtävää sinne, missä häntä ei vielä tunneta. Kirkon lähetysjärjestöjen monipuolinen työ ulottuu tänään kaikkiin maanosiin. Intiassa jo 1800-luvulla Kirkkomme lähetysjärjestöt (Suomen Pipliaseura 1812, Suomen Lähetysseura 1859, Suomen Luterilainen Evanke- Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien lähetysjohtaja Juha Auvinen puhui Valoa rististä 150 vuotta -seuroissa. Ne järjestettiin Lahden Ristinkirkossa Radiolähetystyön kesäpäivien yhteydessä kesäkuun lopussa. liumiyhdistys 1873, josta sen ruotsinkielinen sisarjärjestö Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland erkani vuonna 1922, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 1967, Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat 1973 ja Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 1974) ovat kuin seitsemän veljestä. Olemme järjestöinä eriikäisiä ja erikokoisia ja tehtäviltämme erilaisia. Olemme kuitenkin saman Isän lapsia. Jumalan lupauksiin luottaen ja lähettävän seurakunnan esirukousten kannattelemina olemme vieneet ristin valoa maailmaan opettaen, julistaen ja palvellen. Kirkkomme lähetyshistorian kannalta mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että pian perustamisensa jälkeen Suomen Lähetysseura lähetti työntekijöitä saksalaisen Gossner-lähetyksen kautta Intiaan. Nyt itsenäinen Evankelis-luterilainen Gossner-kirkko on yhteistyössä SANSAn kanssa Intian Jharkhandin osavaltiossa tehtävässä radiotyössä. Työtä riittää kaikille Kirkon eri lähetysjärjestöjen olemassaolo on kasvattanut kirkkomme lähetystyön kokonaispanosta. Suomen kristittyjen ja seurakuntien taloudellinen tuki ulkolähetystyölle kirkon lähetysjärjestöjen kautta on vuosi vuodelta kasvanut. Vuonna 2008 se oli yli 37 miljoonaa euroa, Kirkon Ulkomaanavun osuus mukaan lukien yli 50 miljoonaa euroa. Lähetysjärjestöjen ulkomaille lähettämien työntekijöiden määrä on 1990-luvun huippuvuosista lähes puolittunut noin 350 lähettiin. Se kertoo tuen lisääntymisestä suoraan ulkomaisille yhteistyökirkoille ja -järjestöille. Lähetys ei kuitenkaan ole vain taloutta ja työntekijöiden lähettämistä. Se on kolmiyhteisen Jumalan työtä tässä synnin alaisessa, pimeässä ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Maailmanlaajuiset uskonnolliset, poliittiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät murrokset haastavat kirkkoja ja lähetysjärjestöjä rohkeasti käyttämään uusia keinoja kokonaisvaltaisen ja muuttumattoman evankeliumin viemiseksi siitä osattomille lähellä ja kaukana. Noin joka neljäs ihminen maailmassa ei ole koskaan kuullut evankeliumia, kaksi kolmesta ei ole kristittyjä. Vapahtajamme sanoi: Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen. (Matt. 9:37) Työtä riittää kaikille. Katse onkin suunnattava tulevaan. On hyvä muistaa, että lähetys on Jumalan. Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. (Room. 9:16). Kristillisiä radio- ja televisio-ohjelmia seuraa joka kuukausi yli kolmannes maailman väestöstä, yli 2,5 miljardia ihmistä. Uudet viestimet tehostavat mahdollisuuksia yhä useamman ihmisen tavoittamiseksi evankeliumilla kustannustehokkaasti. Kiitollisina siitä, mitä Jumala kirkkomme lähetysjärjestöjen kautta on tehnyt ja tekee, jatkamme työtämme uskollisesti ja yhdessä hänen siunaustaan rukoillen. Jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme (1. Joh. 1:7) Juha Auvinen HUHTIKUU 2008 Jumala näkee myös jokaisen intialaisen: Radioaalloilla etenevät evankeliumi ja neuvot s. 8 Pastori Juho Kajava opettaa Karjalan tv:ssa suomeksi s. 3 5 TWR:n Kiinan-työn johtaja Joseph Wang: On etuoikeus olla Jumalan välikappale R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I s. 11 Nimi Lähiosoite Muusikko Pekka Laukkarinen juontaa Sub Juniorin lastenohjelmaa s. 7 Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Yhteystietoni saa laittaa SANSAn asiakasrekisteriin TURK-7 yhdistyy SAT-7:n kanssa Turkinkielisiä kristillisiä tv-ohjelmia tuottava TURK-7 yhdistyy satelliittitelevisioyhtiö SAT-7:n kanssa. TURK-7:n ohjelmat on tähänkin saakka televisioitu farsinkielisen SAT-7 Parsin kautta. Turkinkielistä ohjelmaaikaa on ollut neljä tuntia vuorokaudessa. TURK-7:n toimitusjohtaja David Middleton toivoo muun muassa lähetysten laadullista parantumista, mitä todennäköisimmin myös tuntimäärän lisääntymistä. Satelliittitelevisio SAT-7:llä on ennestään alkuperäinen arabiankielinen kanava, arabiankielinen lastenkanava sekä jo mainittu farsinkielinen kanava. (Lähde) Lähetyssanomat Suomen vanhin Suomen Lähetyssanomat täytti heinäkuussa 150 vuotta ja on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt suomenkielinen aikakauslehti. Yhtä vanha on sen ruotsinkielinen sisarlehti, joka aikoinaan perustettiin nimellä Missions-Tidning För Finland. Kuluva vuosi on siten myös suomalaisen aikakauslehdistön 150-vuotisjuhlavuosi. Lähetyssanomat, kuten Mission-lehtikin on Suomen Lähetysseuran (SLS) kustantama. Kun lehti oli perustettu vuonna 1859, niin ensimmäinen piirroskuvitus siinä julkaistiin Valokuvia lehteen ilmestyi 1880-luvulla. (Lähde/ SLS) 4 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

5 ARJESTA JUHLAA Kesätapahtumasta tekevät juhlan ohjelma ja osanottajat. Tarvitaan vieraita ja tarvitaan vastaanottajia, vastuunkantajia monissa eri tehtävissä. Kohtaamisia Radiolähetystyön kesäpäivillä Lahdessakin oli satoja ja taas satoja. Musiikkimiehet makkaranmyyjinä. Konserttimestari Veikko Saarnikoski ja luokanopettaja, laulaja Matti Norjava ovat Keski- Lahden seurakunnan aktiiveja. LÄHDE Tervetuloa! Keski-Lahden seurakunnan lähetyssihteeri Maarika Laakso-Helle tapaa Pohjois-Karjalassa eläkepäiviä viettävän diakonissa Sirkka Kohosen. - Korostan yhteistyötä! Vastuussa Ristinkirkon kahviosta oli Kesäpäivien aikana Keski-Lahden seurakunnan vapaaehtoinen lähetysemäntä Maria Helin, joka elämäntyönsä on tehnyt palkanlaskijana. K u u k a u d e n ÄÄNI Timo Reuhkala Temesghen Berhane, tigrinja Tigrinjankielinen kristillinen radiotyö Eritreaan alkoi uudelleen vuonna 1984 Kenian pääkaupungista Nairobista. Tuotantoa varten oli perustettu yhteistyöjärjestö Gospel Broadcasting Service (GBS). Vuoden 1996 alussa ohjelmavastuu siirtyi silloiselle Eritrean evankeliselle kirkolle. Ohjelmat on koko ajan radioitu maahan ulkomailta, nykyisin Trans World Radion (TWR) välityksellä Lähi-idästä. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) on tukenut radiotyötä Eritreaan vuodesta 1997, viime vuodet kahta eri ohjelmaa. Nuortenohjelmassa pohditaan nuorten elämään liittyviä asioita, kuten ystäviä, vanhempia ja koulunkäyntiä. Perheohjelmassa puhutaan esimerkiksi kodin- ja lastenhoidosta, äitiydestä ja Raamatun naisista. Eritrean evankelis-luterilaisen kirkon viestintäjohtaja ja radio-ohjelmien tuottaja ja toimittaja Temesghen Berhane kasvoi kristityssä perheessä. Hänet kastettiin lapsena ja hän tunnusti uskonsa konfirmaation yhteydessä parikymppisenä. Kun Berhane valmistui Asmaran yliopistosta ja oli käynyt armeijan, hänet kutsuttiin raamatunkäännöstyöhön. Hän toimi käännöstyön koordinaattorina, ja hänen ryhmänsä käänsi myös kirjasia ja esitteitä. - En ollut koskaan unelmoinut tai Kukkiakin kuumotti. Vastaanottopöydän asetelmaa virvoittivat luokanopettaja Vuokko Reuhkala Hyvinkäältä ja SANSAn puhelinvaihteenhoitaja, vastaanottosihteeri Leena Tuominen. Ensiapua. Kotimaantyön johtaja Matti Korpiaho ja lähetystyöntekijä, diakoni Tapani Malinen tapasivat aikoinaan puuseppäkoulussa Seinäjoella. Lahdessa Matti toimi SANSAn kesäpäiväkoordinaattorina ja Tapani työskenteli muun muassa ensiavussa. Paikkailtavana kesäpäivävieras Talvikki Haapaniemi Mikkelistä. Aineistoa kaupungille. Palvelupäällikkö Jukka Hyövälti ja SANSAn yhteyssihteeri Anne Isokuortti vievät Radiolähetysjärjestö Sanansaattajia (SANSA) esittelevää materiaalia ja Lähde-lehteä Ristinkirkolta torille hetkeä ennen vesisadetta. edes ajatellut tuottajan työtä radiolähetystyössä, mutta Jesajan kirjan sana kävi toteen minun kohdallani: Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni... ( Jes. 55:8) Jumalan suunnitelmissa oli, että palvelen kirkkoa ja teen radiotyötä. Ohjelmien tuottaminen on juuri sitä työtä, josta nautin suuresti. - Ajattelen, että tuottajana oleminen on arvokas tehtävä. Radiotyön kautta on mahdollista tavoittaa ihmisiä maailman joka kolkalla. Tuottajana voin olla vaikuttamassa monien ihmisten pelastumiseen ja siunata heitä. - On myös rohkaisevaa kuulla ihmisten todistuksia ihmissuhteiden parantumisesta tai hengellisistä löydöistä. Ohjelmat ovat saaneet todella muutoksia aikaan monien elämässä. - Toimittajana seuraan radionkuuntelijoiden tarpeita ja ongelmia. Teen myös tutkimusta, jotta tiedän, keitä tavoitan radio-ohjelmien kautta: Minkäikäisiä he ovat ja minkälaista kieltä he ymmärtävät, miten he näkevät elämän jne. - Tutkimustyön jälkeen mietin, miten esitän asiat parhaiten. Kerään aineistoa ja kerään kokonaisuuden. Toimitan ja tuotan nuortenohjelmaa ja Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa. Palaute auttaa jaksamaan työssä Haasteena Temesghen Berhane näkee jatkuvan uusiutumisen. Joskus häntä pelottaa, että ideat loppuvat, eikä hän saa ohjelmaa kokoon. Berhane kokee tuottajana ja toimittajana olemisen, kuvat erittäin vastuulliseksi tehtäväksi, koska ohjelmien välityksellä vaikutetaan niin monen ihmisen elämään. - Nuortenohjelmassa, jota SANSA kustantaa, käsittelemme asioita, joiden kanssa nuoret painivat päivittäin: ajankäyttöä ja talousasioiden hoitoa, Jumalan tahdon tunnistamista, miten tulisi elää kristittynä ja tietenkin myös hiv/aids-kysymystä. - Ohjelmiamme kuuntelevat monenlaiset ihmiset. Pääpiirteissään kuuntelijaprofiili on seuraava: Naiset kuuntelevat enemmän kuin miehet. Nuoret armeijassa ja yläasteikäiset muodostavat 50 prosenttia kuuntelijoista. Maalla kuunnellaan enemmän kuin kaupungeissa. Valtaosa kuuntelijoistamme on eri uskontokuntiin kuuluvia kristittyjä, mutta myös jotkut muslimit kuuntelevat ohjelmiamme. - Useimmat eritrealaiset elävät köyhyysrajalla, ja lähes kaikki kuuntelijamme ovat köyhiä ihmisiä. Toki olemme saaneet palautetta myös paremmin toimeen tulevilta kuuntelijoilta. Kuuntelijapalaute auttaa Temesghen Berhanea jaksamaan työssä. - Olen nöyrällä mielellä ja kiitollinen, kun kuulen, miten ohjelmamme ovat vaikuttaneet ihmisten elämään. Iloitsen, kun ahdistuneet ihmiset ovat saaneet kohdata Herran ja löytäneet uuden elämän. Iloitsen, kun radio-ohjelmat ovat auttaneet ihmisiä käytännön ongelmissa, ja kun ohjelmien jälkeen tulee materiaalipyyntöjä. - Kaikkein eniten nautin tuottajan työstä. Siinä koen olevani juuri oikealla paikalla. Marja Soikkeli ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 5

6 Lähteellä VIHOLLISUUS ON PURETTU Rukous Pekka Särkiö Me olimme kuolleita syntiemme tähden, mutta Jumala on tehnyt meidät jälleen eläviksi (Ef. 2: 1 10). Tässä on evankeliumin, ilosanoman ydin samaan tapaan kuin pienoisevankeliumissa ( Joh. 3:16). Rikkomukset toivat kuoleman, Jumalan rakkaus toi elämän. Armosta meidät on pelastettu. Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. (Room. 6:3 4) Pelastuminen yksin armosta on kristinuskolle, varsinkin sen luterilaiselle tulkinnalle, aivan keskeinen asia. Kaikki on lahjaa Jumalalta. Uskon syntyminen edellyttää kuitenkin evankeliumin kuulemista. Siksi on oltava julistajia ja lähettäjiä, jotka lähettävät heitä rukouksilla ja taloudellisella avulla eteenpäin. Jumalan rakkauteen katsominen tekee ihmisestä pienen ja kiitollisen. Hän haluaa silloin katsoa hyväntahtoisesti ja rakastaen myös muita ihmisiä. Kaksi asiaa saattaa kuitenkin hämärtyä. Muissa uskonnoissa ei tavallisesti ole ajatusta armahduksesta. Ihmiset tekevät työtä pelastuakseen ja elävät epävarmuudessa, ovatko tehneet tarpeeksi. Evankeliumin kuuleminen vaikkapa Kiinassa merkitsee helpotusta ja vapautusta henkien pelosta. Osaammeko riittävästi kiittää ja arvostaa sitä, että pelastus on lahjaa ja tulee yhtä lailla kaikille, riippumatta kansallisuudesta, iästä, sukupuolesta, koulutuksesta... Tasa-arvo ja ihmisten keskinäinen samanvertaisuus ovat aivan kristinuskon ytimessä. Armo voidaan myös ymmärtää väärin eli luvaksi piittaamattomuuteen. Jos kerran kaikki tulee armosta, Pyydämme anteeksi, kadumme tekojamme. Annamme anteeksi, ymmärrämme vastuumme. Helppo sanoa, helppo luulotella. ehkei ole väliä, kuinka elän tai uskonko edes. Väärin ymmärretty vapaus voi johtaa sekä uskon että hyvien tapojen ja kristillisen rakkauden kadottamiseen. Tämän toisen väärinkäsityksen apostoli Paavali torjuu sanomalla, että meidät on luotu toteuttamaan Jumalan tarkoittamia hyviä tekoja (Ef. 2:10). Kristus kirkon yhdistäjä Jouko Tukiainen Auttaisitko meitä totuuden tielle, Herra. Aamen Marjaana Kotilainen Kristittyjä yhdistävät asiat ovat vahvoja ja selkeitä. Yksi Jumala ja Isä, yksi Herra, Jeesus Kristus, yksi usko, yksi kaste! Tähän voisi vielä lisätä, että yksi Raamattu. Yhteinen pohja yhteydelle on siten vahva. Efesolaiset kuuluivat hellenistiseen pakanamaailmaan. Heillä ei ollut osuutta Vanhan testamentin profeettojen lupauksiin. Israelille kuului esimerkiksi Jesajan välityksellä annettu lupaus: Kuulkaa kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa! Miksi punnitsette hopeaa maksuksi siitä, mikä ei ole leipää, vaihdatte työstä saamanne palkan siihen, mikä ei tee kylläiseksi? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvin, te saatte nauttia parhaista herkuista. Kuulkaa minua, tulkaa minun luokseni, kuulkaa, niin te saatte elää! Minä teen ikuisen liiton teidän kanssanne ja lupaan olla liitossani uskollinen, niin kuin olin uskollinen Daavidille. ( Jes. 55:1 3) Jeesus avasi yhteyden Jumalaan muillekin kuin juutalaisille. Hän esimerkiksi lupasi elävää vettä samarialaiselle naiselle Sykarin kaivolla. Uudet uskon ja yhteyden lähteet avautuivat muiden kansojen edustajille, syntisille ja halveksituille. Kaukana olevat ovat päässeet lähelle. Me suomalaiset olemme niitä kaukaisia Israelin näkökulmasta. Me olemme päässeet Jeesuksen sovitustyön kautta lähelle. Meitäkin koskevat ne lupaukset, jotka annettiin Israelille tulevasta pelastuksesta, Jeesuksesta Kristuksesta. Kristinusko saapui Suomeen noin tuhat vuotta sitten. Silloinkin tarvittiin päättäväisiä ja rohkeita ihmisiä, jotka halusivat viedä evankeliumia eteenpäin. Ehkä vaikuttimet ja päämäärät olivat erilaisia kuin nykyisin, mutta lopputulos on, että meistä suomalaisista sentään yli 80 prosenttia on kirkon jäseniä. Tässä maassa saa vielä vapaasti kuulla ja julistaa evankeliumia. Siksi meidänkin on vastavuoroisesti tehtävä kaikkemme, jotta maantieteellisesti vielä kauempana olevat pääsisivät osallisiksi samasta evankeliumista. Lähetystyö on yksi kirkon perustehtäviä. Monikulttuurisuuden aikana lähetystehtävä tulee aivan meidän keskellemme. Radio- ja tv-ohjelmilla sekä Raamattuja jakamalla voidaan välittää evankeliumia. Aina osa heistä, jotka kuulevat sen, saavat uskon. Kristus kristittyjen yhdistäjä Kristus ei yhdistä meitä ainoastaan Jumalaan, vaan liittää meidät kristityt toisiimme. Olemme osallisia samasta Kristuksen tuomasta pelastuksesta, kuulumme samaan ruumiiseen sen eri jäseninä. Paavali kirjoittaa: Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu on yksi. Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! (Ef. 4:4 6) Kristittyjä yhdistävät asiat ovat vahvoja ja selkeitä. Yksi Jumala ja Isä, yksi Herra, Jeesus Kristus, yksi usko, yksi kaste! Tähän voisi vielä lisätä, että yksi Raamattu. Yhteinen pohja yhteydelle on siten vahva. Miksi me kristityt näymme ulospäin kuitenkin erimielisinä ja kiistelemme uskon keskuksen kannalta sivuasioista. Erimielinen kirkko vähentää todistuksen uskottavuutta. Kuinka uskosta vielä osattomat voisivat vakuuttua uskon voimasta, jos sen todistajat ovat näin erimielisiä ja rakkaudettomia toisiaan kohtaan kuin miltä usein näyttää? Jeesus kehotti päinvastoin yksimielisyyteen ja rukoili sen puolesta jäähyväisrukouksessaan: Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä niin kuin sinä Isä olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. ( Joh. 17:21) Kirkko Herralle kuuluva Apostoli Paavali puhuu kahdesta 6 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

7 ihmisryhmästä, joiden väliltä Kristus on hajottanut vihollisuuden muurin. Ne olivat kirjeen syntyaikana juutalaiskristityt ja hellenistiset pakanakristityt. Kommunismi jakoi sotien jälkeistä Eurooppaa, kunnes rautaesirippu ja Berliinin muuri murtuivat kaksikymmentä vuotta sitten. Erilaisia vihollisuuden muureja on edelleen ja syntyy uusia. Israelin ja sen miehittämän Jordanjoen Länsirannan välille on noussut betonimuuri estämään palestiinalaisten terroritekoja. Samalla muuri sinänsä on muuttunut valtioterroriksi, josta syyttömätkin joutuvat kärsimään, kun heidän koulu-, asiointi- ja työmatkansa ovat muuttuneet hyvin hankaliksi tai jopa mahdottomiksi. Voisiko vihollisuuden muuri todella käytännössä vielä hajota Israelissa? Kristus on meidän rauhamme ja voi siksi tulla aina uusien ihmisten sisäiseksi rauhaksi, poistamaan viholliskuvia itse kunkin sisimmästä. Paavalin sanat (Ef. 2:15) on suunnattu varsinkin juutalaisille: Hän on kumonnut lain käskyineen ja säädöksineen, jotta hän omassa itsessään loisi nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi. Laki on Jumalan säätämä ja sinänsä hyvä. Me ihmiset olemme kuitenkin synnin takia voimattomia noudattamaan lakia kirjaimellisesti, kuten Jumala vaatii. Siksi syntinsä tuntevan ainoa mahdollisuus on turvautua Jumalan armoon ja Kristuksen sovitustyöhön. Näin on syntynyt ja syntyy edelleen maailmanlaaja kristittyjen perhe. Risti on suuri plus-merkki, joka liittää maailman Jumalaan ja ihmiset toisiinsa. Kolmiyhteinen Jumala on läsnä seurakuntansa keskellä. Erilaiset kuvat ruumis, viinipuu, rakennus korostavat yhteyttä ja jokaisen merkitystä. Suomenkielen sana kirkko tarkoittaa sekä kirkkorakennusta että maailmalaajaa Kristukseen uskovien joukkoa. Kirkko-sanan taustalla on kreikan sana kyriakhe, mikä merkitsee Herralle kuuluvaa. Näkyviä rakennuksia ja rakenteita tärkeämpää on Jumalan synnyttämä usko. Hän kokoaa ja ylläpitää seurakunnan. Teksti on lyhennetty Keski-Lahden kirkkoherran Pekka Särkiön Radiolähetystyön kesäpäivillä Lahdessa pitämästä raamattuopetuksesta: Vihollisuus on purettu. Se nousee Efesolaiskirjeen luvusta 2, kuten syyskuun, lokakuun ja marraskuun Lähde-lehdessä julkaistavat Lähteellä-tekstitkin: Uusi ihminen (SANSAn naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen), Saman Hengen johdattamina (lähetysjohtaja Juha Auvinen) ja Sovinto Jumalan kanssa (Radioraamattukoulun johtaja Jukka Norvanto). K u u n t e l i j a t j a k a t s e l i j a t k i r j o i t t a v a t MAAILMALTA: Martti Poukka Kristillisistä ohjelmista löytyy vastauksia Monilla kristillisten radio-ohjelmien kuuntelijoilla ja katselijoilla on vaikeata. Palautteissaan he kertovat: Afganistanissa kristittynä olemista pidetään rikollisena. Indonesiassa on ollut paljon levottomuuksia. Kiinan Sichuanissa on maanjäristyksen jäljiltä hirveä tuho. Ihmisillä on kysymyksiä, usein vailla vastauksia. Kiitoksen aihe on jo, että löytyy joku, joka vastaa. Ystävä Afganistanista: Olen vakuuttunut, että sadat afgaanit kuuntelevat darinkielisiä kristillisiä ohjelmia, mutta emme juurikaan kuule heistä. Tiedättehän, että kristittynä olemista pidetään Afganistanissa rikollisena, ja on todella vaikea kertoa täällä Jeesuksesta. Kristittyjenkin on vaikeata saada itselleen esimerkiksi omaa Raamattua. Maassa on vain muutamia pieniä uskovien ryhmiä, ja niillä on yleensä yhteyksiä keskenään. Mutta joidenkin uskovien on vaikea kertoa uskostaan toisille, sillä uskovaa teeskenteleviä on näillä alueilla aika monta. Nämä teeskentelijät toimivat kristittyjä vastaan. Kirjoitan teille paikallisten kristittyjen puolesta. Muutamat heistä eivät edes tienneet ohjelmistanne. Kerroin niistä heille, ja nyt he kuuntelevat ohjelmia. Me kaikki, tarkoitan meidän ryhmäämme, pidämme darinkielisestä raamatunlukuohjelmastanne. Afganistan on maa, jossa suurin osa ihmisistä ei osaa lukea ja kirjoittaa. Mutta he voivat helposti seurata ohjelmaanne. Ajattelemme, että tämä on ihmeellistä. Meillä olisi toivekin: Voisitteko lisätä ohjelmaanne muutamia hengellisiä lauluja. Rukoilkaa Afganistanin ja myös veljeni puolesta, sillä hän oli onnettomuudessa jokin aika sitten. Tämän nykyisen tilanteen takia pyydän, että pidätte salassa tämän sähköpostisoitteeni. Kertokaa Trans World Radion henkilökunnalle terveisiä ja kertokaa, että rukoilemme täällä heidän puolestaan. (dari) Naiskatsoja Egyptistä: Paljon kiitoksia vastauksestanne viestiini. Kaikki SAT-7:n televisioohjelmat ovat teknisesti erinomaisia ja sisällöltään rikkaita. Pidän ohjelmasta nimeltä Meidän uusi talomme, koska se antaa neuvoja ja ratkaisuja naimisissa oleville. Se tuo siunausta vastanaineille. Katson ohjelmaa säännöllisesti, vaikka en olekaan vielä naimisissa, mutta opin siitä asioita ja saan kokemusta tulevaisuuden varalle. Pidän myös päivittäisestä Kol El Donia -ohjelmasta naisille (Ikkuna maailmaan), koska siinä on erilaisia osioita. Suosikkiosioni on Vain anopeille. Sydämestäohjelmasta pidän, koska esiintyjä on siinä hiljainen ja tyylikäs. Kuumat aiheet on ohjelmana erinomaisesti suunniteltu ja rohkaisee meitä puhumaan rohkeasti aiheista, jotka ovat perinteisesti tabuja, kiellettyjä. (arabia) Nuori mies Eritreasta: Koen rauhaa ja huolenpitoa. Jokin aika sitten opin tuntemaan Radio Dimtsi Bisratin ja aloin kuunnella sen ohjelmia. Olin perinteinen uskova, mutta nyt olen todellinen kristitty. Tulin tuntemaan todellisen Jumalan. Olen aloittanut uuden elämän, täynnä rauhaa ja seesteisyyttä. Kristus on minun elämässäni. Haluan muistuttaa teille, että tänäkin päivänä monet ihmiset elävät pimeydessä Paholaisen vallan alla. Meidän vastuullamme on vetää heidät ulos sieltä. Tiedän, että ohjelmallanne on tärkeä osa heidän tavoittamisessaan evankeliumin sanomalla. Rukoilen puolestanne. Siunatkoon Jumala teitä. (tigrinja) Viesti Intian Gujaratista: Jotkut kiusaavat ja pilkkaavat meitä sanoen, että olemme hyväksyneet alhaisen uskonnon, jonka nimi on kristinusko. Rukoilkaa puolestamme ja myös heidän puolestaan, että he tulisivat tuntemaan Herran Jeesuksen Kristuksen. Matti Korpiaho Indonesiasta: LÄHDE Viesti Tunisiasta: On etuoikeus saada kuunnella radio-ohjelmianne. Se on suorastaan toteutunut unelma. Olen erittäin innoissani siitä, että kotisivujenne kautta saan tutustua toisiin kristittyihin. Anteeksi, että kirjoitan vasta nyt, mutta täällä on ollut paljon levottomuuksia. Menetin melkein henkeni, kun yritin lähettää tätä aiemmin. Jumalalle kiitos, että hän auttaa ja suojelee! Minä ja ystäväni kokoonnumme joka iltapäivä kuuntelemaan ohjelmaanne kotiini. Rukoilkaa puolestamme, että jaksaisimme palvella Jumalaa aina. Intian Rajasthanista: Ohjelmanne avulla olen saanut runsaasti siunausta, ja se antanut minulle rauhan. Olen nykyisin tämän ohjelman säännöllinen kuuntelija, sillä voin kuulla Jumalan sanaa omalla äidinkielelläni. Julistatte niin yksinkertaisesti, että jopa kylissä asuvat ihmiset ymmärtävät Jumalan sanan. (mewari) Kiinasta: Uskoni on järkkynyt. Koska maanjäristys Sichuanin maakunnassa oli lähellä meitä, se on järkyttänyt monia Kiinan kristittyjä. Kun kohtasimme tuhon ja ihmisten kysymykset, emme voineet kertoa heille, että kaikki oli Jumalan suunnittelemaa ja järjestämää. Elämä on niin kallisarvoista, mutta täällä Kiinassa kaikki on nyt hirveää tuhoa. En ole rukoillut Jumalaa moneen päivään ja lopetin Raamatun lukemisenkin. Sydämeni on tuskainen, hämmentynyt ja olen kuin eksyksissä missä on Jumala? Auttakaa minua. Miten minun tulisi suhtautua kaikkeen tähän oikealla asenteella? Miten voin kristittynä uskoa ja luottaa Jumalaan ja Hänen olemassaoloonsa? Toivottavasti kaikki on hyvin teidän kohdallanne! (mandariinikiina) ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 7

8 Radiolähetystyön kesäpäivillä kuulosteltiin RAUHAA, KRISTUKSEN Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) valtakunnallista kesäjuhlaa, Radiolähetystyön kesäpäiviä vietettiin kesäkuun lopussa Lahdessa, jonka Ristinkirkossa useimmat tilaisuudet pidettiin. Järjestelyvastuussa oli SANSAn lisäksi Keski-Lahden seurakunta. Kesäpäivien teemana oli Kristus tuo rauhan. Osa Kesäpäivien tilaisuuksista oli jälleen muualla kuin pääjuhlapaikalla. Pekka Laukkarinen Union esimerkiksi esiintyi Joutjärven kirkossa. Missiokaupassa taas kahtena päivänä lausui Hilkka Viinikainen ja lauloivat Välimäen sisarukset, Terttu ja Pirkko. Läheisellä torilla ohjelmaa oli aikomus järjestää kahteenkin otteeseen, mutta erityisesti lauantaina yllättänyt sade piti Laukkarisen kitaran laukussa ja kovaääniset auton takakontissa. Eikä siinä David Ezzinekään ilman äänen- Joutjärven kirkossa soitti ja lauloi Pekka Laukkarinen Union miinus yksi, sillä rumpali puuttui tällä kertaa kokoonpanosta. Välillä Pekka kertoi Jumalasta ja joskus joku muukin. Melko täysi kirkko nuoria kuunteli, osa välillä sanoihin yhtyenkin. RAUHAA toistoa arabiankielistä radio- ja televisiolähetystyötä onnistunut esittelemään. Monipuolisen musiikkitarjottimen tarjoilivat Kesäpäivien aikana jo mainittujen lisäksi monet erilaiset kokoonpanot: Kumina, Kohtaamispaikan musiikkiryhmä, Miikka Kallio Band sekä Mirja Lassila ja Leevi Helo. Unohtamatta paikallisia kanttoreita, urkureita ja SANSAn omaa aluesihteeriä Martti Poukkaa, jolla on myös kanttorin koulutus. Sunnuntaiperinteeseen Kesäpäivillä kuuluu, että messuja järjestetään useammassa lähialueen kirkossa. Matkaansiunaamismessu pidettiin Ristinkirkossa. Muita messuja, joissa oli SANSAn edustaja saarnaamassa, oli Launeen ja Mukkulan kirkoissa Lahdessa, Salpakankaan kirkossa Hollolassa sekä Kärkölän kirkossa. Jeesuksen kutsu nostaa liikkeelle Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, joka saarnasi matkaansiunaamismessussa, oli otsikoinut saarnansa: Jeesuksen kutsu nostaa liikkeelle. Kyseisen sunnuntain teksti Kadonnut ja jälleen löytynyt viittasi Matteuksen evankeliumin yhdeksänteen lukuun, jossa ovat esillä muun muassa tullimiehet Matteus ja Sakkeus. - Jeesuksen kutsu Matteukselle oli lyhyt ja ytimekäs: Seuraa minua. Sen yhteydessä ei käyty pitkällisiä neuvotteluja, ei ratkottu vaikeita ongelmia, ei vastattu epäselviksi jääneisiin kysymyksiin, ei laadittu tulevaisuuden suunnitelmaa; ei tehty sanalla sanoen mitään, minkä olisi luullut helpottavan Matteuksen lähtöä Jeesuksen seuraan. Mikään noista ei ollutkaan välttämätöntä. Välttämätöntä ei ollut ihmisen laskelmointi, puntarointi eikä valinta; välttämätöntä oli ainoastaan Jeesuksen kutsu. - Jeesuksen kutsu on yhtä aikaa kehotus ja lahja. Se yhtäältä vaatii nousemaan ja lähtemään, mutta toisaalta se lahjoittaa voiman nousta ja lähteä. Se ei ole sellaista puhetta, jolla houkutellaan ideologioille kannattajia lupaamalla häikäiseviä lopputuloksia, kun vain seuraa oikeaa aatetta. Jeesushan ei lainkaan kertonut, millaisen tulevaisuuden hän Matteukselle antaisi. - Ehkäpä Matteus olisi epäröinyt, mikäli hän olisi kuullut tulossa olevista vaikeuksista, rististä, vainosta ja jopa marttyyrinkuolemasta. Mutta sittenkin häntä olisi vetänyt eteenpäin vain Jeesuksen kutsu. Kristuksen sanoissa on voima, joka vie ja kuljettaa. Kristuksen kutsu antaa elämän ja rohkeuden. Ensi vuonna olemme keskikesän aikoihin liikkeellä Jyväskylässä! Radiolähetystyön kesäpäivät järjestetään siellä Medialähetystyö on iloinen asia, ja Radiolähetystyön kesäpäivät ennätysyleisöineen alkavat olla päätöksessä! Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) lähetysjohtaja Juha Auvisella, Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Pekka Särkiöllä ja Tampereen hiippakunnan piispa Matti Revolla juttu luistaa. Varhaisnuorille tarkoitettu Mediapaja oli jaettu kolmeen osaan. Niissä perehdyttiin radion, videon ja internetin saloihin. Daniela Sjöblom Helsingistä, Sonja ja Katja Koskinen Vantaalta sekä Viivi Hyttinen Hämeenlinnasta tarkkailevat, kun Keski- Lahden seurakunnan isosiin kuuluva Maria Vänskä poistaa radio-ohjelmasta turhan pitkää väliä ja turhaa ääntä. Marian Kammari oli tupaten täynnä, kun osa kesäpäiväväestä halusi tutustua seurakuntatyöhön Kroatiassa. Myös Veliki Zdencin kirkkoherra Predrag Gazibara ja Kutinan seurakuntaneuvoston jäsen Goran Bozeta seurasivat sivusta Raili Tapion lennokasta ja perusteellista kehityskuvausta. Mediatiimi-nuorten valokuvaajiin kuulunut Teppo Lipsanen haki hyvää kuvakulmaa, kun Ristinkirkon urkuri Pauli Pietiläinen otti kaiken irti kotikirkkonsa uruista ja joskus vähän enemmänkin. Ristinkirkon aulassa riitti Kesäpäivien tauoilla vilskettä. Siellä saattoi tavata tuttuja, tutustua SANSAn Putiikin valikoimiin, kuulostella oppaalta tietoja Alvar Aallon suunnittelemasta kirkosta... 8 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

9 Piispa Matti Repo avustajinaan kirkkoherra Pekka Särkiö, lähetysjohtaja Juha Auvinen, ulkomaisen työn johtaja Timo Reuhkala ja lähetyssihteeri Maarika Laakso-Helle siunasi Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien lähettejä uusille työkausille ja uusia työntekijöitä työhön kotimaassa: Mervi Viuhkon, Raili Tapion, Marja-Liisa ja David Ezzinen, Marja-Liisa ja Jakov Mrcelan, Marja Soikkelin sekä Sami Heinomon. Siunauksen sai myös arabiankielinen Vuorisaarnan sanoma -televisio-ohjelma. Kun Hanna Rantavaara tulkkaa Netivyah-raamatuntutkimuskeskuksen johtajaa Joseph Shulamia Israelista, on esityksissä paikoin sekä vauhtia että hauskuutta. Vaikkei kamera tahdo heidän perässään pysyäkään. Rukouksessa on voimaa ja se luo yhteyttä. Asiaa Jumalalle riitti ja riittää jokaiseen messuun ja jumalanpalvelukseen. Matkaansiunaamismessussa veisattiin ylistysvirttä (VK 419): Soi riemuviesti Jumalan, sanoma sovituksen! Monenlaista puhuttelevaa musiikkia oli viimekesäisillä Kesäpäivillä paljon. Kohtaamispaikan musiikkiryhmässä esiintyivät Ristinkirkossa Janne ja Pirjo Haverinen sekä Matti Vanhanen, Joutjärven lähetyssihteeri. Lahtelainen Gertrud Teerimäki tuntee Hanna-työn jälkikasvunsa ja SANSAn naistyön koordinaattorin Marjaana Kotilaisen kautta. Virressäkin (501) veisataan: Varjele ja siunaa Afrikkaa... teksti ja kuvat Kajaanilaiset seurakuntanuoret Turkka Tuovinen ja Jani Leinonen ovat aikaisemminkin olleet myyjäisissä tiskin takana seurakunnan tai lähetystyön hyväksi. Marjatta Ottelinia Kuhmoisista kiinnostavat muun muassa hillot ja Tansania-tee. Helsinkiläinen Jukka Hautamäki tutustui radiolähetystyöhön Liisa-vaimonsa välityksellä. Sittemmin on Kesäpäivillä käyty säännöllisesti, ensimmäisen kerran jo Turussa. Vuoronvaihto Lahdesta Jyväskylään, jossa ensi vuonna järjestetään Radiolähetystyön kesäpäivät heinäkuun alussa. Veiviradion vastaanottajina lähetyssihteeri Seija Huuskonen ja aluekappalainen Mauri Tervonen, luovuttajina lähetyssihteeri Maarika Laakso-Helle ja lähetyspappi, kappalainen Miika Hämäläinen. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 9

10 Juha Auvinen Kommunikaatiossa on kysymys kahden toisilleen viestittävän osapuolen suhteesta. Viestien vaihto voi olla puhetta, ohjausta, opetusta, varoitusta, kehotusta. Se voi olla sanallista tai tapahtua merkein ja elein. Kommunikaatio, vuorovaikutteinen viestintä ei ole koskaan irrallaan ympäristöstään tai sosiaalisesta kontekstistaan, yhteydestään. Viestien sisältöön ja tulkintaan vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät, joista vain osa on ihmisen hallittavissa. Todellisen kommunikaation juuri ja perusta on siinä, mitä tapahtuu Pyhän kohdatessa ihmisen. Täydellinen itseymmärrys edellyttää ihmisen ja Jumalan suhteen tuntemista, ja sen suhteen valossa ihmisten suhdetta toinen toiseensa. Jumala ilmaisi itsensä, kuten Edmund Arens sitä kutsuu, Jeesuksen kommunikatiivisessa teossa, johon vaikuttivat hänen aikansa kieli, kulttuuri ja yhteiskunta. Vastaavasti kristillisen uskon lähde ja normi, erityisesti Uusi testamentti, juontaa juurensa Jeesus-uskostaan todistavan ja julistavan yhteisön kommunikatiivisista teoista. Kommunikaatio liittyy jokaiseen historian vaiheeseen, kaikkiin kulttuureihin ja kieliin, joilla Jumala ilmoittaa itsensä ja ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Silloin kun kristinusko tavoittaa uuden kulttuurisen ympäristön tai löytää sijansa historiallisessa asiayhteydessä, tapahtuu pyhän ilmoituksen uudelleentulkinta ja uskon uudelleen määrittäminen kommunikaatiossa ja kommunikaation uudelleen määrittäminen uskossa. Olemassaolomme liittyy kuuntelemiseen Jean-Marc Chappuis syventää asiaa esittäessään, että kristologia, oppi Jeesuksen Kristuksen henkilöstä, on kaiken kommunikaation malli. Chappuis korostaa, että valittaessa kristologinen 10 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA Inga-Lill Rajala T e o l o g i a KRISTUS, kommunikaation malli Viestien vaihto voi olla puhetta, ohjausta, opetusta, varoitusta, kehotusta. Se voi olla sanallista tai tapahtua merkein ja elein. Kristus, ihmiseksi tullut Jumala, on kaiken kommunikaation malli ja perusta. lähtökohta kommunikaatioon kysymys miten muuttuu kysymykseksi mitä ja kuka. Kristologinen näkökulma tarjoaa aidon mahdollisuuden hyväksyä maailma, jota Jumala rakastaa niin paljon että antoi ainoan Poikansa niiden puolesta, jotka uskovat häneen. Näin kommunikaatio avautuu elintärkeänä, mahdollisesti jopa vapauttavana jatkumona. Chappuis viittaa Charles McCoyn julkaisuun Kristinusko ja kommunikaatio, jonka mukaan tarkastellessamme kommunikaatiota kristologisesta näkökulmasta aloitamme Jeesuksesta K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Jeesus, parantajamme 13. sunnuntai helluntaista Matti Korpiaho Evankeliumi vie meidät tapaamaan Jeesuksen parantamaa sokeana syntynyttä miestä. Hänen oli ollut alistuttava elämään vammansa kanssa, jolloin hän tarvitsi paljon lähimmäistensä apua. Ajan tavan mukaan mies oli joutunut elättämään itsensä kerjäämällä. Sairauden syistä oli varmasti käyty keskustelua perhepiirissä ja tuttavien keskuudessa. Sitä, miksi Jumala oli sallinut tuon perheen osaksi tulla niin raskaan taakan, oli epäilemättä pohdittu monina pimeinä iltoina. Vastausta ei kuitenkaan oltu saatu. Kyselyitä oli seurannut hiljaisuus. Miehen sokeuden avulla Jumala tahtoo ohjata myös meitä hakeutumaan Jeesuksen auttamiksi. Jeesus saattoi näin auttaa meitä ymmärtämään, millaisia mekin luonnostamme olemme. Sairaan parantaminen oli näkyvää puhetta, jonka tarkoituksena oli saada myös meidät ymmärtämään, että olemme syntymästämme alkaen sokeita Jumalan todellisuudelle. Mekään emme pysty pääsemään eroon sokeudestamme, ellei Jeesus aukaise silmiämme. Jeesus avasi aivan uudenlaisen näkökulman. Hän ilmoitti, ettei olennaista ole etsiä syyllisiä, vaan tärkeämpää on tarjota ihmiselle apua. Ehkä parempi Luonnos Kaapo Wirtanen (Joh. 9:1 7, 39 41) Kristuksesta kaikkein korkeimman todellisuuden ratkaisevana tekona luomakunnassa ja historiassa. Tämä teko on ilmoitettu Jeesuksessa Kristuksessa sanana sana ymmärrettynä Jumalan täydellisenä tekona luomisessa ja lunastuksessa; sanana joka ei ole ensisijaisesti informaatiota (tietoa) vaan toimintaa. Se on Jumalan teko, joka synnyttää liiton hänen ja ihmisen välillä ja ylläpitää sitä. Se kohtaa meidät Raamatun teksteissä, jotka julistavat Jeesuksen Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta. Kristologian perusteella ihminen on luotu sanalla. Kristologia haastaa meidät on kysellä, mitä Jumala tahtoo puhua meille ikävien tapahtumien välityksellä, jotka hän on sallinut elämäämme. Jeesus auttaa meitä näkemään, että sokeana syntyneenkin miehen elämän tarkoituksena oli tuoda kunniaa Jumalalle. Parannetun miehen sydämessä syntyi uskon tunnustus, hän sai uskon lahjan. Minä uskon, Herra, mies sanoi ja lankesi maahan Jeesuksen eteen. Tämän ihmeen tarkoituksena Jumalalla näkemään, että olemassaolomme liittyy kuuntelemiseen ja vastuullisuuteen. Ihmisyytemme löytää tarkoituksensa Jumalan kutsussa ja siinä, miten siihen vastaamme. Siten viestiminen ei ole sattumanvaraista vaan tarkoituksenmukaista. McCoy kuitenkin huomauttaa, ettei kommunikaatiota voida ajatellakaan ilman sitä tulkitsevaa yhteisöä, joka antaa merkityksen sanoillemme, eleillemme ja suhteillemme. Kommunikaatio nähtynä tulkitsevan yhteisön toimintana on historiallisen ja yhteisöllisen inhimillisen elämän keskuksessa. Liitto-teemaan yhtyy myös Gibson Winter. Hänen mukaansa Jumalan ja ihmisen välinen liitto on kommunikaation uudelleen avautumista heidän välillään. Se on sitä, että Jumala tunnustaa ihmisen keskustelukumppanikseen. Ylösnousemus on sen tunnustamisen vahvistus ihmisille, jotka kuitenkin sulkevat itsensä ulkopuolelle kieltäytymällä vastaamasta Jumalalle. Siksi kristillinen kirkko on sovituksen asialla. Se välittää viestiä siitä, että Jumala on Kristuksessa luonut uuden ihmisen, minkä tapahtuman kautta Jumala tunnustaa vieraantuneenkin ihmiskunnan viestintänsä vastapuoleksi. Siten avoin kommunikaatio ja uusi ihmiskunta löytävät toisensa todellisuudessa, jossa inhimillinen elämä ja historia saavat täyttymyksensä. Tästä todistavat erityisesti Efesolaiskirjeen 2. luvun jakeet Ne sisältävät kolme perustavaa laatua olevaa ilmoitusta: Lupauksen liitto on tosiasiassa kommunikaation avaamista ja uudelleen avaamista Jumalan ja ihmisen välillä. Lupauksen liitto osoittaa selvästi esteet, jotka tekevät kommunikaation mahdottomaksi. Kolmanneksi lupauksen liitto avaa kommunikaation tuomalla esiin kaikille tarkoitetun uuden identiteetin, uuden ihmisen Kristuksessa. Näin Kristus, ihmiseksi tullut Jumala, on kaiken kommunikaation malli ja perusta. on synnyttää uskoa. Sokean miehen silmät avautuivat, mutta hän sai myös hengellisen näkökyvyn. Hänelle kirkastui myös uskon asia. Sen hän tunnustaa rohkeasti ja avoimesti kaikkien kuullen. Tämän miehen todistus on jäänyt evankeliumiin rohkaisuksi kaikkina aikoina ja kaikille ihmisille. Jumalan sanan julistaminen synnyttää ja ylläpitää uskoa. Tärkeintä myös elämän kurjuuden ja raadollisuuden keskellä on, että Jeesus-valo loistaa sydämeen ja synnyttää uskon. Kaunein todistus, jonka voimme kuulla, on parantuneen miehen todistus: Minä uskon, Herra. Kun tämän kuulemme, saamme olla varmoja, että sanoma on synnyttänyt uskon hedelmän. Tässä on evankeliumin keskeinen viesti. Kaiken lähetystyön perimmäinen tarkoitus on uskon syntyminen ja vahvistuminen.

11 Marokkolaiset Brahim ja Sara Slawi kävivät elämänsä ensimmäistä kertaa Radiolähetystyön kesäpäivillä. Lähetysnäyttelyssä Lahdessa oli esineitä myös Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä. Julisteen beduiininainen tuntui Sarasta melkein sukulaiselta, sillä hänen isänsä kuuluu berberiheimoon ja asui aikoinaan Marrakechin lähellä. Myöhemmin Brahim tapasi lähetystyöntekijän ja teki hänelle aika runsaasti kysymyksiä. Hän myös huomasi, miten rakastavasti ja molemminpuolisesti kunnoittain mies ja hänen puolisonsa käsittelivät toisiaan. Mies opetti Brahimia soittamaan paremminkin kitaraa, ja he alkoivat tehdä yhdessä kristillisiä lauluja. Samankaltaisia ovat marokkolaiset kristityt valmistaneet yli kymmenen vuotta musiikkileireillä, ja kappaleita esitetään sekä radio-ohjelmissa että muutoin. Ne puhuttelevat monia arabeja voimakkaasti. - Lopulta otin Jeesuksen vapahtajakseni, Brahim jatkaa. Toisensa Slawit tapasivat seurakunnassa Salessa, kristilliseen avioliittoon heidät vihittiin vuonna 2001 ja Studio Al Morsalin palveluksessa Etelä-Ranskassa he aloittivat marraskuussa Nykyisin Slaweilla on myös kaksi kouluikää lähestyvää poikaa: Samuel ja Emmanuel. Raamattuja tiskin alta myymässä SLAWIT KERTOVAT MUSLIMEILLE KRISTINUSKOSTA - On etuoikeus tehdä tätä työtä. Meille Studio Al Morsal on oikeastaan perhe, ei työpaikka, marokkolaiset Brahim ja Sara Slawi vastaavat. He ovat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) kansallisia työntekijöitä Ranskassa. Brahimin vastuulla ovat nykyisin muun muassa arabiankieliset radio-ohjelmat, Sara tekee erityisesti jälkihoitotyötä naisten keskuudessa. Brahim ja Sara Slawi ovat peitenimiä, koska oikeilla nimillä esiintyminen voisi vaarantaa heidän turvallisuutensa, jopa henkensä. Slawit vierailevat kuitenkin tämän tästä entisessä kotimaassaan Marokossa, jossa Sara on kotoisin Casablancasta ja Brahim Salesta, joka sekään ei ole kaksine miljoonine asukkaineen mikään pikkukaupunki. Sale sijaitsee lähellä Marokon nykyistä pääkaupunkia Rabatia. Saran (42) ja Brahimin (43) vaiheet ovat hyvin erilaiset. Sara on äitinsä puolelta kristitty neljännessä polvessa, vaikka joutuikin asian myös henkilökohtaisesti päättämään. Hänen isänsä vaati kaksitoistavuotiasta Saraa ratkaisemaan, haluaako hän olla kristitty vai muslimi. - Ihmettelin nimittäin, miksi muut ovat muslimeja ja me kristittyjä. Aloin tutkia ja vertailla. Lopulta oivalsin rukoilleeni jo monta vuotta Jumalaa, jotta hän näyttäisi minulle oikean tien. Huomasin, että sydämessäni oli Jumalan antama rauha. Olin siis kristitty. Brahim taas on muslimiperheestä ja hänelle opetettiin jo pienenä tärkeät rukoukset Koraanista ja paastot. Hän myös kävi moskeijassa, koska muutkin kävivät. - Viisitoistavuotiaana irrottauduin islamista ja minusta tuli ateisti, jumalaton. Minulla oli paljon islamiin liittyviä kysymyksiä, mutta imaami vastasi: Pilkkaat Jumalaa, kun kyselet! - Olin ateistina vuosia, mutta vaikeita vuosia ne olivat. Eihän ateismista ainakaan löytynyt vastauksia kysymyksiini. Vuonna 1985 tapasin Salessa henkilön, joka kävi raamattukirjekurssia. Minäkin aloin käydä, mutta lopetin sitten. Kitaran avulla oppia uskon asioista Sara Slawi kävi lukion jälkeen vuoden pituisen kirjanpitokurssin, sitten hän opiskeli kolme vuotta hotelliteknikoksi. Hän on opiskellut myös tietotekniikkaa, vaikka työskentelikin sittemmin sihteerinä lääkealan markkinointiyrityksessä ja vastaanottoapulaisena koulussa, johon Brahimkin heidän kihlausaikanaan palkkautui talonmieheksi.. Brahim Slawi sanoo, ettei onnistunut hankkimaan ylioppilastodistusta. Hän on toiminut muun muassa juomien ja uskonnollisten kirjojen myyntimiehenä. - Raamatut ja muut kristilliset kirjat piti salaa viedä Marokkoon, ja joissakin kirjakaupoissa niitä myytiin tiskin alta. Maassa on tälläkin hetkellä aika tiukat ajat, sillä laki kieltää siellä muun muassa kristittyjä vanhempia opettamasta lapsilleen kristinuskoa. Vapaampaa oli 50-luvulla, kun Marokko itsenäistyi. Siellä on toiminut myös lähetystyöntekijöitä. Yhden lähetin avulla Saran isästäkin tuli kristitty, sillä hänen vanhempansa olivat muslimeja. Lähetti oli Saran vanhemmille niin läheinen, että häntä kutsuttiin perheessä isoisäksi. Hänen puolisonsa, joka on ammatiltaan kätilö ja edelleen elossa, auttoi sekä Saran että hänen sisaruksensa maailmaan. Osa läheisistä on kristittyjä, osa ei Ennen muuttoaan Marokosta Slawit kävivät kotikirkoissa, jos se oli mahdollista. Joskus 90-luvun lopussa ilmapiiri oli välillä niin kireä, että kristityt perheet järjestivät kodeissaan omia jumalanpalveluksia. Saran lähisukulaiset ovat kuitenkin kristittyjä yhtä veljeä lukuunottamatta, joka on vaimonsa myötä ryhtynyt tunnustavaksi muslimiksi. Sara on kuitenkin huomannut, että veli on ainakin joskus katsellut kristillisiä arabiankielisiä ohjelmia välittävää Al Hayat kanavaa. Brahim kertoo, että hänen perheestään äiti on eniten harmissaan, kun poika vielä pienenä oli niin hyvä muslimi. Silti äiti ja sisarista kaksi ja toisen aviomies osallistui Brahimin ja Saran kristillisiin häihin. - Eivätkä he lähteneet pois, vaikka lauloimme kristillisiä lauluja. Joten toivoa on, kunhan aika ei loppuisi kesken! - Tulen surulliseksi, kun ajattelen sukulaisiani. Oman määränpääni tiedän, mutta mihin he ovat menossa, Brahim huokaa. Mutta hän rukoilee ja niin Sarakin. Ja onhan Jumala antanut heille parhaan mahdollisen työpaikan: He saavat julistaa! ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 11

12 R a d i o n y t Radiotyö nähdään Kroatiassa KOKO EVANKELISEN KIRKON TYÖNÄ Kroatian evankelinen kirkko tuottaa yhtä kristillistä ohjelmaa, jonka tekemiseen kaikki kirkon seurakunnat osallistuvat, samoin osaltaan Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) lähetit. Ohjelma kuuluu tiheän radioverkoston ansiosta koko Kroatiassa ja lisäksi osittain naapurimaissa: Bosniassa ja Hertsegovinassa, Montenegrossa, Serbiassa, Sloveniassa ja Unkarissa. Internetin välityksellä sitä voi kuunnella missä maailmankolkassa tahansa. SANSA alkoi tukea radiotyötä Kroatiaan, kun maa oli vielä osa Jugoslaviaa, vuonna Ohjelmat radioitiin Balkanille Trans World Radion (TWR) välittäminä Monte Carlosta. Sittemmin Kroatiaan on perustettu TWR:n kansallinen sisarjärjestö Gospel Wave Association (GWA). Kroatian evankelinen kirkko tekee yhteistyötä kyseisen järjestön kanssa tuottamalla viikoittaisen ohjelman, joka lähetetään Albanian Tiranasta keskipitkillä radioaalloilla. Se kuuluu koko keskisessä Euroopassa, pimeinä aikoina jopa Suomessa asti, mutta SANSA ei kyseisiä lähetyksiä enää tue. Käytännössä Kroatian evankelisessa kirkossa valmistetaan vain yhtä ohjelmaa, mutta sen pituus vaihtelee eri radioasemilla. GWA:n radioimassa ohjelmassa on myös eri musiikki kuin Kroatiassa toimivien radioiden lähetyksissä. Nykyisin Kroatian evankelinen kirkko saa äänensä kuuluviin Kroatiassa SANSAn kuva-arkisto Kroatian evankelisen kirkon vanha studiotila Kutinassa vuonna Sittemmin Kutinaan on rakennettu oikea studio, jossa tilaa on aikaisempaa enemmän ja laitteet paremmat. sekä kahden valtakunnallisen radiokanavan että kahden maakuntaradion ja usean paikallisradion kautta. Niistä Kroatian valtion omistamia radioasemia, jotka kuuluvat koko maassa, ovat Radio Osijek ja Radio Rijeka. Maakuntaradioasemia ovat Radio Slavonija Slavonski Brodissa ja Radio Moslavina Kutinassa. Sellaisia paikallisia radioasemia, joiden kanssa Kroatian evankelisella kirkolla on yhteistyötä, ovat Radio Bljesak Okucanissa, Radio Brod, Radio Daruvar, Radio Slatina ja Radio Vukovar. Korjausteippiä kului SANSAn lähetit Seija Uimonen ja Raili Tapio Kutinassa sekä Marja-Liisa ja Jakov Mrcela Slavonski Brodissa aloittivat Kroatiassa evankelisen kirkon radio-ohjelmien tekemisen vuonna Sota-aikana tiedotusvälineissä oli jatkuvasti tietoja ja kuvia pommituksista, kuolleista, haavoittuneista, pakolaisista, hädästä yleensä. Koimme, että ihmiset tarvitsivat muunkinlaista sanomaa, pastori Seija Uimonen muistelee. - SANSAn silloinen viestintäkouluttaja Ilkka Kastepohja tuli Slavonski Brodiin pitämään muutaman päivän kurssin radio-ohjelmien tekemisestä. Saimme Kutinaan makuuhuoneeni nurkkaukseen ison kelanauhurin, jolla äänitimme ja kokosimme Rauhan tervehdys -ohjelman ensimmäiset jaksot. Korjausteippiä kului! Myös Slavonski Brodissa aloitettiin samaan aikaan paikallisohjelman teko. Kristillinen radiotyö hyväksyttiin Kroatiassa vuonna 2005 koko evankelisen kirkon työksi. Vuonna 2003 kirkolle oli jo perustettu radiotyön johtokunta, jota johtaa kirkkoherra Predrag Gazibara. Vuotta aikaisemmin Gazibara oli valittu radiotyön koordinaattoriksi. Radiotyön johtokunnan jäsenistä Nenad Neno Hadzihajdic toimii nykyisin myös radiostudioteknikkona Kutinassa. Ohjelman pituus vaihtelee Jossakin vaiheessa ohjelmia oli useammallakin nimellä, mutta nykyisin Rauhan tervehdys on jäänyt Kroatian evankelisen kirkon yhteiseksi ohjelmanimeksi. Kyseinen ohjelma saattaa sisältää Nenad Hadzihajdicin mukaan muun muassa hartauksia, evankeliointia, ajankohtaisasioita ja tiedotusta, haastatteluja ja musiikkia. Koska ohjelman pituus vaihtelee eri radioasemilla viidestä viiteentoista minuuttiin, vaihtelee myös ohjelman sisältö. Ohjelman kuuluvuusalueella asuu yli 20 miljoonaa ihmistä, kun lasketaan mukaan lähetykset keskipitkillä aalloilla Albaniasta. Kuuluvuusalueen kroaattia ymmärtäviä asukkaita Kroatiassa ja sen naapurirajoilla on 5-6 miljoonaa. - Palautekirjeissä kuvataan varsinkin sitä, miten ihmiset ovat käsittäneet uskon uudella tavalla ohjelmia kuunneltuaan. Eräskin kuuntelija kirjoitti Serbiasta ja kiitti aiheesta Miten haavoittunutta sielua lääkitään. Hän oli menettänyt sodassa rakkaan henkilön, jonka kuolemasta hänen oli ollut vaikea toipua, Hadzihajdic kertoo. L e h d e s s ä m m e 30 v. s i t t e n Past. Shigeru Masaki ja hänen poikansa Makito toivat tuoreet terveiset Norean Japanin-työstä. Heidän lyhyttä Suomen vierailuaan seuraa nyt kahden kuukauden oleskelu Norjassa Norearadion kokouspuhujina. Pohjoismaisella radiolähetysväellä merkittävä konferenssi Juvalla Konferenssin ohjelmassa oli runsaasti musiikkia ja laulua. Kuvassa Inga- Lill Malk ja Marja Koljonen esiintymässä. Menkää siis -lehden elokuun numerosta 9/1979 vei useamman sivun suuri radiolähetysväen kokous, jota kuvailtiin yhdessä kuvateksteistä: Kaikkia radiolähetyskonferenssin yli sataa aikuista ja lasta ei missään vaiheessa onnistuttu saamaan yhteiseen kuvaan. Pääosa osanottajista kuitenkin tässä ryhmittyneenä Koskenmäen leirikeskuksen pihalle. Koolla oli väkeä seitsemästä kansallisuudesta. Lehden etusivulla kerrottiin muun muassa: Pohjoismaisen radiolähetysväen suurkatselmus on ohi. Joka toinen vuosi eri Pohjoismaissa kokoontuva Norea-radion konferenssi pidettiin tänä vuonna Suomessa. Kokous oli maassamme laatuaan ensimmäinen. Norean jäsenjärjestöksi vuonna 1975 liittynyt Sanansaattajat r.y. vastasi kokouksen suunnittelusta ja järjestelyistä. Tapahtumapaikaksi oli valittu luonnonläheinen Koskenmäen leirikeskus Juvalla, jotta ulkomaiset vieraat voisivat matkansa aikana myös tutustua suomalaiseen järvimaisemaan. Konferenssin aiheena oli Norea 80-luvun kynnyksellä. Nimi Norea tulee liiton englanninkielisen nimen sanoista Nordic Radio Evangelistic Association eli Pohjoismainen evankelinen radioliitto ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

13 E l ä m ä n v ä r i t Askel postikorttiin Anne Isokuortti Kuvittele perinteinen postikortti: Sininen taivas seisoo yläreunassa korkeintaan jonkin pilven korostamana. Hie- Marjaana Kotilainen Tarvitaan vanha traktori ja peräkärry, hevonen ja rattaat, maastoa kuljettavaksi... Matka maisemiin ja muistoihin voi alkaa. veluilla arjen keskellä. - Kohtaamiset olivat myönteisiä myös niille seurakuntalaisille, jotka uskaltautuivat ensimmäistä kertaa seurakunnan seinien ulkopuolelle kertomaan uskostaan itselleen luonnollisella tavalla. Poissa tuntui olevan jännittyneisyys puolin ja toisin. Rento ja avoin ilmapiiri tarttui ohikulkeviin ihmisiinkin, ja keskustelunaiheet vaihtelivat säätilasta uskonelämän peruskysymyksiin, Jose Turunen iloitsee. - Urbaanin unelman tavoitteena ei ollut ainoastaan palvelutempausten sarja yhdellä viikolla. Päätavoite on palvelevan evankelioimisen synnyttäminen osaksi seurakuntien ympärivuotista toimintaa. Urbaanin unelman painopistettä pyritään muuttamaan aiempaa enemmän paikallisseurakuntien kanssa toteutettavaksi, Jari Sippola kertoo. Näin lähestytään sitä toimintatapaa, joka järjestöillä kirkon kentässä on, arvelen. Yhdistetään intoa rakenteisiin, laitetaan hyvä liikkeelle. - Taloudellisen tilanteen synkentyminen avaa seurakuntien vapaaehtoistyölle lisää mahdollisuuksia palvella lähimmäistä. Ihmisten palvelemisessa ei ole kilpailua. Urbaani unelma -koulutukset paikallisseurakunnissa alkavat jo syksyllä, Sippola kutsuu. Seuraava Urbaani unelma -palvelutempaustapahtuma pidetään Kirkvahtamaton helle näyttää paahtavan arvokkaasti kultautuvia peltoja. Jokunen potra heinäsuopa poseeraa etualalla. Suomalainen kansallismaisema? Kuvittele maisemaan lisäksi maatalo. Pihalla häärää isää ja poikaa puusouvissa. On kaadettu puu, jota nyt pilkotaan talven lämpimiksi. Miesväki imee itsekin talvenvaraa - ilmaa, lämpöä, valoa - paidatta ja hiessä. Vaarivainaan traktori otetaan välillä jaloittelemaan ja auttelemaan. Vaka vanhojen marjapensaiden siimeksessä astelevat suvun naiset hiljaa kuin lupaa kysyen: saammeko poimia. Tuosta noin vain syntyy iloisia marja-astioita: punaisia, mustia, valkoisia! Kortissa ei ole ääntä, mutta jos olisi, kuulisit parasta rytmimusiikkia: pauketta, vahvaa tuulta puissa, verkkaisia moottoreita ja vasten näitä kaikkia ihania, kirjavia leikkivien lasten ääniä. Kappale loppuu nopeasti, kun kajahtaa odotettu: Syömään! Kuvasta todellisuuteen Työpäivän lopuksi saadaan palkka. Tuomo-setä käy kutsumassa jokaisen erikseen: Lähdetkö peräkärry- LÄHDE ajelulle Salolaan? Jokikinen on heti valmis, kuin olisi odottanut hetkeä. Kesy traktori valjastetaan kaiken kokeneen peltisen peräkärryn eteen. Vuorollaan kukin kömpii kyytiin ja asettelee itsensä nauttimaan. Meitä on kymmenen kolmesta polvesta. Kukaan ei enää puhu, kaikki vain keskittyvät. Traktori hurahtaa liikkeelle ja alkaa tarjoilla maiseman herkkuja kaikille aisteille. Matka kiertää puhkituttuja, raivorakkaita peltovieriä, metsäteitä, risteyksiä, naapureita, maitolaitureita, postilaatikoita, savottoja, latuja. Silmä napsii kaikki makupalat murentakaan pudottamatta: tuossa konkelo, tuossa tuulenkaato, siellä kukkia, täällä vattuja. Mielessä virkoavat muistot: yhdellä koulutien, toisella heinänteon ja muistot saavat hoitaa. Tämä postikortti on eräs lauantai puolisoni suvun itähämäläisessä maisemassa. Istun ja ihmettelen yhä tuon päivän ja varsinkin ajelun väkevää puhetta. Niin kuin kuvassakin kaikki oli toisaalta tavallista, arkista, kulunuttakin, mutta samalla tavalla kuin kauniiden korttienkin on kai tarkoitus, se heijasti sisimpääni hohtavan juhlan ja hoitavan hartauden. Osaisitko sinä selittää? N a i s t e n n u r k k a Urbaani unelma tuo nuoret keskellemme Kesällä moni tuli kotikonnuillaan kohdatuksi kirkon ja Kristuksen sanomalla. Oli seuroja pihapiirissä, telttakokouksia järven rannalla, lähetystempauksia ja herätysliikkeiden kokoontumisia ympäri maan. Puhuttelevan Sanan sai vastaanottaa keskellä kauneinta Suomea. Mutta kaikki eivät astu tilaisuuksiin. Jotkut on noukittava matkan varrelta, huomattava siellä missä he ovat. Voi olla, että jokin kohtaaminen sanoittuukin näin on laita usein radiolähetystyössä. Mutta joskus tarvitaan ensin käsien evankeliumi, hymyn lahja, hiljainen läsnäolo. Voi olla, että Jumalan sana tulee sanomasta vieraantuneen luo ihmisen kasvoissa. Näin käy, kun nuoret valtaavat kaupungin. On kyse unelmasta, joka toteutuu, kun nuoret antavat aikaansa ja persoonansa Jumalan käyttöön käytännössä. Kaupunkievankelioinnin uusi tuleminen on Jose Turusen ja Jari Sippolan kertoman mukaan toteutunut hienosti Helsingin seutuvilla. - Yli neljänkymmenen seurakunnan ja kristillisen järjestön yhteinen unelmaviikko kokosi satoja tiimiläisiä palvelemaan pääkaupunkilaisia. Samalla välittyi evankeliumi eri puolilla pääkaupunkiseutua. Palvelevien seurakuntalaisten määrä kasvoi viime vuodesta yli kaksinkertaiseksi, pääkaupunkiseudun Urbaanin unelman tiedottaja Jari Sippola koostaa. - Urbaani unelma on kasvamassa tunnetuksi brändiksi, tapahtumanimikkeeksi, joka yhdistetään hyvän tekemiseen, pääkaupunkiseudun Urbaanin unelman pääsihteeri Jose Turunen kertoo. - Kaupunkilaiset ovat nähneet aiempina kesinä vihreäpaitaisia iloisia ihmisiä tekemässä hyvää eri puolilla pääkaupunkiseutua. Nyt he näkivät jälleen samat Urbaani unelma -paidat ja rohkaistuivat kysymään, keitä te oikein olette ja miksi teette ilmaista palvelutyötä. Sippolan mukaan palvelutempauksissa oli useita kymmeniä erilaisia tapoja tehdä hyvää lähimmäiselle, esimerkiksi vanhusten ulkoiluttamista, kahvin, lettujen ja aamupuuron tarjoilua, hierontaa, verenpaineen mittausta, autojen pesua, kauppakassien pakkaamista, telttasauna, hiustenleikkuuta, talonmiespalvelua, kotien siivousta, kengänkiillotusta, rukouskyselyä ja vaatteiden pikakorjausta. Lapsille ja nuorille oli muun muassa tarjota askartelua, pelejä, kasvomaalausta ja rullalautailuparkki. Arjen palvelujen kautta esille evankeliumi Olennaista Urbaanissa unelmassa on ihmisten tavoittaminen ilmaisilla pal- Marjaana Kotilainen Elämässä on paljon sellaista, missä pieni apu voi olla ratkaisevaa. Ei epäröidä tarttua toimeen, haastavat urbaanit unelmoijat, Kotilaisen Marjaanakin shakkilautakuvineen. kopäivien yhteydessä Jyväskylässä Siis vihreitä paitoja päin! Marjaana Kotilainen naistyön koordinaattori [email protected] ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 13

14 Tilaa SANSAN omasta Putiikista Äänitteitä Raamattu kannesta kanteen -ohjelmista CD-levyt tai DVD-levyt MP3-muodossa: Uusi testamentti (624 luentoa), hinta 130, Vanha testamentti (810 luentoa), hinta 140. TARJOUS: Uusi ja Vanha testamentti yhdessä ostettuina 240. Kirjoja Juha Auvinen Jukka Norvanto Horisontin taakse 19 TARJOUS! Luodessaan maailman Jumala loi ilmakehään radioaallot kuljettamaan ääntä paikasta toiseen. Kirja kertoo profeetta Joonan, kyyhkysen siivittämänä, miten Jumalan maailmaan lähettämä sana tekee työtään. Tekstien lomassa radiokuuntelijoiden kirjeitä sekä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien työntekijöiden ja yhteistyökumppanien kokemuksia ja tuntoja. Sopii lahjakirjaksi. Raamattu elämään -kirjasarjan UUSIN! Jukka Norvanto Jumala puhuu toisin 14 Jobin kirja Jukka Norvanto Sisälle sanaan 17 Johdannot Uuden testamentin kirjoihin Jukka Norvanto Sisälle sanaan 17 Johdannot Vanhan testamentin kirjoihin Jukka Norvanto Onnellisten saari 5 TARJOUS! Jukka Norvanto Iloa armosta 3 TARJOUS! Päiviö Latvus Ymmärryksen siivet 25 Miksi tiede on länsimaista? Seppo Hämäläinen Armolahjat arjessa 23 Juha Auvinen (toim.) Kirkkojen Eurooppa sid. 1 TARJOUS! Hannu Pelkonen Voihan Venäjä! 25 UUTUUS! Rakentajarovastin matkassa Suomen suvun maille Eeva Niiranen Vuoteni Galileassa 7 TARJOUS! Lapsille Hauskat palat 12,30 Raamatun sanaa pienille. Kuusi palapeliä, joiden palamäärä vaihtelee, ja kirjanen Raamatusta. Ikäsuositus 3+. V. Gilbert Beers Raamattu Kertomus vuoden jokaiselle päivälle Murray Watts Helen Cann Piplia lapsille 29 Asta Lehtimäki Maija-Kaisa matkalaukkulapsi 12,90 Aila Järvirova Richard ja Francis Hook Jeesus lasten ystävä 25 Varhaisnuorille Kari Vinje Arpiniskainen mies 5 TARJOUS! KUUKAUDEN TARJOUS! Jukka Norvanto Pirita Norvanto Avainjakeet 12 Raamattu kannesta kanteen avainjakeittain. Mukana oivaltava nelivärikuvitus. Musiikkia Pekka Laukkarinen Gloriaa cd 20 Pekka Laukkarinen Ihmettelen cd 19 Hannu Leskinen ja Amici Musici Quintet In Nomine Domini cd 20 Mirja Lassila Jotain aivan muuta cd 22 Osa tuotosta SANSAn Hannatyöhön! Pirkko ja Terttu Välimäki Elävää vettä cd/kasetti 18 /12 Miika Auvinen Lapsi Kuninkaan cd 17 TARJOUS! Kaukametsän Kamarikuoro Isien kirkko cd 8 TARJOUS! Muita tuotteita Laturilamppu 25 Viiden ledin dynamolamppu, jossa myös puhelimen latauslaite (minuutin latausta seuraa minuutin käyttöaika). Taskulampussa musta, läpikuultava muovirunko ja rannehihna. Dynamolampun kanssa ei tarvita pattereita. Toimii kahvasta pyörittämällä. Lampussa on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien logo, nimi ja www-osoite. SANSAn kynä 3 Tyylikäs, tummansininen. Laserkaiverretussa kuulakärkikynässä myös huipputeknologinen led-lamppu. Kynässä on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien logo, nimi ja wwwosoite. SANSAn kassi 3 TARJOUS! Tyylikäs, musta kassi. Siihen on painettu Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien logo, nimi ja www-osoite. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Lähetyksiin lisätään postimaksut. Voit tilata puhelimitse: (019) /Putiikki, postitse: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat /Putiikki, PL 13, Hyvinkää, s-postitse: [email protected] tai kotisivun kautta: /Putiikki. R a d i o r a a m a t t u k o u l u Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaotsikot Raamattu kannesta kanteen -radioohjelmassa käydään runsaan viiden vuoden aikana läpi koko Raamattu, lähes jae jakeelta. Raamattua opettaa teologian lisensiaatti Jukka Norvanto, ja juontajana on Inga- Lill Rajala. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) Radioraamattukoulussa voit olla mukana seuraavasti: Radio Deissä ma pe klo (uusinnat öisin klo ja aamuisin klo ). Järviradiossa ma klo , ti to klo ja su klo Radio Kajauksessa su to klo Opetukset ovat kuultavissa myös internetin kautta SANSAn omilta audiosivuilta Australiassa ja Uudessa- Seelannissa RKK-luentoja on mahdollista kuunnella MP3-soittimella äänitteiltä. Niitä voi lainata kahden Sydneyn suomalaisen seurakunnan (Henrik ja Etelän Risti) kautta. Projektin kolmantena osapuolena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö. Viikko 35 ma Norsunluustako pysyvä ilo? (Aam. 6:2 10) ti Kynnätkö härillä merta? (Aam. 6:11 7:9) ke Näkijä, mene tiehesi! (Aam. 7:10 8:3) to Köyhä kenkäparin hinnalla (Aam. 8:4 11) pe Millaisesta nälästä kärsimme? (Aam. 8:12 9:1) Viikko 36 ma Mitä lopun jälkeen? (Aam. 9:2 15) ti 1.9. Johdanto Toiseen Pietarin kirjeeseen (2. Piet. 1:1) ke 2.9. Tiedätkö vai tunnetko? (2. Piet. 1:2 4) to 3.9. Seitsemän kasvun paikkaa (2. Piet. 1:5 7) pe 4.9. Älä jää toimettomaksi! (2. Piet. 1:8 15) Viikko 37 ma 7.9. Jumala ei satuile (2. Piet. 1:16 25) ti 8.9. Muoviako olemmekin? (2. Piet. 2:1 3) ke 9.9. Kidutetun usko (2. Piet. 2:4 8) to Kun enkelitkin kauhistuvat (2. Piet. 2:9 16) pe Kalmankatkuinen oppi (2. Piet. 2:17 22) Viikko 38 ma Kun lupaus viipyy (2. Piet. 3:1 9) ti Kuin nuolen suhahdus (2. Piet. 3:10 13) ke Jumala on kärsivällinen (2. Piet. 3:14 18) to Johdanto Obadjan kirjaan pe Olenko ylpeä? (Ob. 1:1 3) Viikko 39 ma Oletko oikein viisas? (Ob. 1:4 9) ti Ylpeys näkyy tekoina (Ob. 1:10 14) ke Lohdullinen viesti (Ob. 1:15 21) to Johdatus Joonan kirjaan pe Ihminen Jumalan koulussa (Joon. 1:1) Radioraamattukoulun osoite: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Raamattu kannesta kanteen PL 13, Hyvinkää S-posti: [email protected] Kuuntele: RKK-, NTL- ja Lähetysaika-ohjelmien taajuudet: Raamattu kannesta kanteen -ohjelma, Naiset toivon lähteellä -ohjelma sekä Lähetysaika-ohjelma kuuluvat Radio Deissä: Helsinki 89,0 MHz, Hämeenlinna 105,9 MHz, Joensuu 107,4 MHz, Jyväskylä 94,1 MHz, Kokkola 104,3 MHz, Kouvola 96,2 MHz, Kuopio 106,1 MHz, Lahti 106,4 MHz, Lappeenranta 96,0 MHz, Lohja 107,2 MHz, Mikkeli 87,8 MHz, Oulu 106,9 MHz, Pori 95,7 MHz, Rovaniemi 93,4 MHz, Savonlinna 91,3 MHz, Seinäjoki 89,4 MHz, Tampere 97,2 MHz ja Turku 107,3 MHz. Raamattu kannesta kanteen -ohjelma kuuluu lisäksi: Järviradiossa: Alajärvi 89,7 MHz, Helsinki 105,5 MHz, Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Pylkönmäki 90,5 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz. Radio Kajauksessa: Hyrynsalmi 90,9 MHz, Kajaani 95,7 MHz, Kostamus 104,7 MHz, Kuhmo 103,2 MHz, Kuusamo 101,8 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, ja Suomussalmi 87,9 MHz. Ruotsissa sekä Boråsin, Södertäljen että Trollhättanin lähiradioissa (närradio): Borås 92,5 MHz, ohjelmaa suomeksi su klo , ma ja ti Södertälje 88,4 MHz, ohjelmaa suomeksi la klo parittomilla viikoilla. Trollhättan 90,6 MHz, ohjelmaa suomeksi to klo (RKK klo ). Norjassa Kaarasjoella sijaitsevan lähiradion, Radio DSF:n, kautta ma pe klo 21: Kaarasjoki 104,5 MHz ja 106,8 MHz, Koutokeino 103,5 MHz sekä Tana 106,3 MHz, 104,2 MHz ja 104, 9 MHz. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) suomenkielinen Naiset toivon lähteellä on 52 radio-ohjelman sarja, joka lähetetään Radio Deissä la klo (uusinta la klo ). Sen tuottaa SANSAn naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen ja toimittaa Merja Kauppinen. Radio Dein taajuudet on mainittu Raamattu kannesta kanteen -ohjelman yhteydessä tällä sivulla. Radioinnin jälkeen ohjelman voi kuunnella myös internetissä SANSAn kotisivulta: N a i s e t t o i v o n l ä h t e e l l ä Ohjelma-aiheet Viikot 34 39/2009 vk 34. Vahvana vaikuttajana sairauksista huolimatta, lehtori Hilkka Kaikkonen, Laukaa. vk 35. Kuka opettaa lapseni rukoilemaan? Luokanopettaja, lähetti Säde Pokka, Oulu. vk 36. Kauanko suru kestää? Lapsensa haudannut maatilamatkailuyrittäjä Leena Kolari, Viitasaari. vk 37. Lähetystyön kirjoa kutomassa, lähetti Ulla Malinen, Lahti. vk 38. Minun matkani maailmalle, opettaja Marja-Liisa Pietiläinen, Oulu. vk 39. Lähetystyö on minun juttuni? Opiskelija Ulla Rissanen, Iisalmi. L ä h e t y s a i k a Pääotsikot Radio Deistä voi kuunnella Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tuottamaa Lähetysaika-ohjelmasarjaa. Se on ke klo (uusinta su klo ) lähetettävä radio- ja medialähetystyön ajankohtaisohjelma, joka tarjoaa haastatteluja ja haasteita eri puolilta maailmaa. Otsikkomuutokset allaoleviin mahdollisia. Lähetysaika -ohjelman toimittaa Merja Kauppinen. Radio Dein taajuudet on mainittu tällä sivulla Raamattu kannesta kanteen -ohjelman yhteydessä. Viikot 35 39/2009 vk 35. Jeesus on lähellä indonesialaisia vk 36. Medialähetystyön visioita tulevaan syksyyn vk 37. Venäläinen sydän kaipaa Jumalaa vk 38. Marko Pihlajamaa on SANSAn uusi kotimaantyön johtaja vk 39. Made in China 14 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

15 L ä h d e m u k a a n Jyväskylä Kirkkopäivät, mukana Juha Auvinen, Matti Korpiaho, Mirja-Liisa Koivisto, Marjaana Kotilainen, Jukka Norvanto, Timo Reuhkala, Mervi Viuhko. La klo 10 Kaupunginkirkossa raamattuluento Vaikeneva Jumala, Norvanto. Kirkkotorilla yliopiston päärakennuksen edessä SANSAn pöytä nro 69. Tapaamisiin! Kirkkopäivät nyt, Kesäpäivät 2010 Tule Kirkkopäivillä Jyväskylässä tutustumaan Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) työhön: Kirkkotorin pöytä 69. Radiolähetystyön kesäpäivät Jyväskylässä ensi vuonna: Tervetuloa myös silloin! Seinäjoki Kyrönjoen rannassa klo 14 (tarjoilu klo 13) Ala-Varvien mökillä luhtaseurat Rakas ihminen, mukana Mervi Viuhko. Kuljetus Lakeuden Ristin pihasta klo Opastus kantatie 67:ltä Ilmajoen suuntaan, seuraa luontopolkuviittoja. Joensuu/Rantakylä Kirkossa klo 10 messu, saarna Jakov Mrcela, tulkkaus Marja-Liisa Mrcela. Kirkkokahvi ja lähetysjuhla, Mrcelat. Padasjoki Särsjärven leirikeskuksessa eläkeläisten leiripäivä. Klo 10 Radiolähetyksen sydänääniä Afrikassa, Mervi Viuhko. Imatra Heikki Hytösellä, Jukank. 4 A 7, klo 13 kahvi, klo 14 radiopiiri, Armon aalloilla Afrikassa, Mervi Viuhko. Helsinki Hengelliset syventymispäivät Jumala on. To Temppeliaukion kirkossa klo Kaikilla uskonnoilla sama Jumala?, Marjaana Kotilainen. Su Johanneksenkirkossa klo Jumala puhuu toisin, Jukka Norvanto. TUNNISTATKO? Tunnistatko kuvan taideteoksen? Sen korkeus on noin 23 senttiä. Jos arvelet tietäväsi, mistä esine on peräisin, soita Radiolähetysjärjestö Sanansaattajiin Marja Soikkelille: (019) Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA) on Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka on erikoistunut evankeliumin julistukseen radion ja muiden sähköisten viestimien kautta. Kempele Kempelehallissa Oulun hiippakunnan lähetysjuhla Toivon tuulet, mukana Juha Auvinen, Pirjo Juntunen, Raili Tapio. La klo 11 Tuulahduksia maailmalta, puheenvuoro Auvinen. Hämeenlinna-Vanaja Loimalahden leirikeskuksessa lähetysviikonloppu. La klo 11 raamattuopetus Rakastatko sinä?, Seija Uimonen. Ilomantsi Kirkossa klo 10 messu, saarna Jakov Mrcela. Kirkkokahvi ja lähetysjuhla, Marja-Liisa ja Jakov Mrcela. Kontiolahti 1.9. Hirvirannan leirikeskuksessa klo 18 lähetysilta. Raamattuopetus Rukous ja lähettävä seurakunta, lähetystyöaiheena darinkieliset radioohjelmat, Pirjo Juntunen. Vaara-Karjala Ke 2.9. Kiihtelysvaaran kirkolla klo 11 seurakuntakerho, Marja-Liisa ja Jakov Mrcela. To 3.9. Tuupovaaran seurakuntatalossa keskipäivän kerho, Mrcelat. Espoo/Tuomiokirkkoseurakunta 3.9. Auroran kappelissa klo teologinen opintopiiri aiheena Mitä Raamattu sanoo lähetyksestä. Raamattuopetus Jukka Norvanto, radiolähetystyön osuus ja musiikki Martti Poukka. Tampere 5.9. Tampere-Areenalla klo 14 Ristirock, mukana Martti Poukka, Mervi Viuhko. Kuopio Lähetystyön 150-vuotis- ja Kuopion hiippakunnan 70-vuotisjuhlat, Pirjo Juntunen, Jakov ja Marja-Liisa Mrcela, Timo Reuhkala. Kuopio/Riistavesi 6.9. Srk-talossa klo 10 sanajumalanpalvelus, saarna Timo Reuhkala. Kirkkokahvi ja Kiina-lähetystilaisuus, Reuhkala. Tervetuloa tilaisuuksiimme! Paikalliset seurakunnat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Suomalaista ekumeenista yhteistyötä arvostetaan Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon arkkipiispat Jukka Paarma ja Leo vierailivat kesällä Geneven ekumeenisessa keskuksessa Sveitsissä. Genevessä sijaitsee Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN), Luterilaisen maailmanliiton (LML) ja Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) keskustoimisto. Tapaamisissa esillä olivat suomalaisten kirkkojen ja ekumeenisten kirkkoliittojen kysymykset, muun muassa taloustilanne ja suhde siirtolaisuuteen, maahanmuuttoon sekä muihin kirkkoliittojen tulevien yleiskokousten aiheisiin. - Vierailu nähtiin myönteisenä osoituksena siitä hyvästä ekumeenisesta hengestä, joka vallitsee Suomessa. Pidettiin poikkeuksellisena, että kaksi kirkonjohtajaa samasta Yhdistyksellä on toimintaa kotimaassa vuosittain noin 200 seurakunnan alueella sekä ulkolähetystyötä Kauko- ja Lähi-idässä, Etelä- ja Keski-Aasiassa sekä Afrikassa ja Euroopassa. Vuosittain yhdistys kustantaa noin hengellistä radioohjelmaa noin 40 kielellä. Työn huomattavimmat kohdealueet ovat Kiina, muslimimaat ja Intia. Sanansaattajilla on lähetystyöntekijöitä radiotyössä Ranskassa ja tv-työssä Kyproksessa. Nurmes 6.9. Kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Kirkkokahvi ja lähetystilaisuus Lähi-itä kuulee evankeliumin, Korpiaho. Nilsiä 6.9. Kirkossa klo 10 messu, saarna Jakov Mrcela, tulkkaus Marja-Liisa Mrcela. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Mrcelat. Pelkosenniemi 8.9. Kirkonkylällä Maija-Liisa Lukkarilla, Sodankyläntie 30 C, klo 18, lähetyksen ja diakonian ilta, Raili Tapio. Pori/Teljä Ti 8.9. Sampolan kerhohuoneessa, Puhurintie 10, klo 18 lähetyspiiri, Mervi Viuhko. Ke 9.9. srk-keskuksessa klo 13 Ketjun kokoojat -piiri, Viuhko. Sastamala Vammalan torilla klo lähetystori, mukana Matti Korpiaho, Martti Poukka. Hyvinkää Kirkossa klo 10 messu ja Raili Tapion matkaansiunaaminen, saarna Marko Pihlajamaa. Srk-keskuksessa kirkkokahvi ja lähetysjuhla, Pihlajamaa, Tapio, Timo Reuhkala. Mikkelin sry Maaseurakunnan kirkossa klo 10 lähetystyön juhlavuoden messu, mukana Matti Korpiaho. Isokyrö Srk-talossa klo 18 raamattuopetus, klo 19 lähetysilta Pelastuksen ääni Israelissa, Mervi Viuhko. Iisalmi Aikuisryhmien syyskauden avajaiset. Pyhän Ristin kirkossa klo 10 messu, saarna Jakov Mrcela, tulkkaus Marja-Liisa Mrcela. Ruokailu ja lähetysjuhla, Mrcelat. Ylivieska Kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, saarna Pirjo Juntunen. Srk-talossa kirkkokahvi ja radiolähetystyön T U K E V A S T I Y H D E S S Ä Lähetys käynnissä tuotti euroa Arabiankielinen medialähetystyö kehittyy ja voimistuu, sillä Lähetys käynnissä Pohjois-Afrikassa -kesäkeräys tuotti melkein euroa. Keräystuloilla, joista vähennetään vain varainhankintakulut, tuetaan Studio Al Morsalin tekemää työtä radion, television ja internetin välityksellä sekä jälkihoitotyötä. Satelliittitelevisiokanava SAT-7:lle on suunnitteilla uusi arabinkielinen ohjelma, jossa keskeinen rooli on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) lähetillä David Ezzinellä. Keräysraportti osoittaa, että Taivaallinen isämme on innostanut sekä yksittäisiä ystäviä että seurakuntia eri puolilla Suomea. maasta vierailee Genevessä yhdessä, kirkkoneuvos Risto Cantell arvioi. Luterilaisen Lisäksi SANSA tukee turkin- ja arabiankielistä tv-työtä. Yhdistyksen työntekijöitä on myös Inkerin ja Kroatian kirkkojen työyhteydessä. Kaksi lähettiä tekee radiolähetystyötä asemapaikkanaan Suomi. Asiakasrekisteri: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat käyttää osoitetietojensa lähteenä henkilötietolain ( ) mukaista asiakasrekisteriä. Rekisteriseloste on esittely, Juntunen. Saarijärvi Lähetysväen retki Soiniin radiolähetystyön merkeissä, Mervi Viuhko. Iisalmi Torin syysmarkkinoilla Wiipuriteltassa pe ja la klo 10 hartaudet, Marja-Liisa ja Jakov Mrcela. Kajaani Keskusseurakuntakodissa klo 18 lähetysilta, Raili Tapio, Pirjo Juntunen. Outokumpu Kirkossa klo 10 messu, saarna Jakov Mrcela, tulkkaus Marja-Liisa Mrcela. Srk-salissa lähetysjuhla, Mrcelat. Orimattila Srk-kodissa klo 18 ensimmäinen osa kolmen raamattuopetuksen sarjasta, Jukka Norvanto. Muut osat ja Ylöjärvi Pappilan perhetalossa Tampereen hiippakunnan lähetystyön strategiapäivä, Marko Pihlajamaa, Mervi Viuhko. Kouvola Srk-keskuksen Maria-salissa klo 18 konsertti, Pekka Laukkarinen. Virrat Nuorisokeskus Marttisessa Lapuan hiippakunnan lähetysseminaari, Juha Auvinen, Marjaana Kotilainen, Mervi Viuhko. Kirkkonummi Masalan kirkossa Helsingin ja Espoon hiippakuntien lähetysseminaari, Anne Isokuortti, Martti Poukka, Timo Reuhkala. Turku/Martti Sinapin leirikeskuksessa lähetyksen retkipäivä. Klo 9.30 raamattuopetus, radiolähetystyön kuulumisia ja ehtoollinen, Matti Korpiaho. Kuopio/Puijo Kirkossa klo 10 messu, saarna Jakov Mrcela. Kirkkokahvit ja lähetysjuhla, Marja-Liisa ja Jakov Mrcela, Marko Pihlajamaa. Ilkka Kastepohja viestintäjohtaja kirkon ekumeeninen strategia ja lähetysstrategia kiinnostivat myös isäntiä. (KT) saatavissa SANSAn kotisivuilta osoitteesta: Pankki: Keski-Uudenmaan Osuuspankki, tilinro Sampo-pankki, tilinro SANSAn kanssa voi nyt tehdä myös suoraveloitussopimuksen, yhteydenotot: Pirjo Hyövälti, (019) tai [email protected] LÄHDE Kannen kuva: Lähde Radiolähetystyön lehti 35. vuosikerta Ilmestynyt aiemmin nimellä Menkää siis Julkaisija: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. Päätoimittaja: Juha Auvinen Toimitussihteeri: [email protected] Taitto: Pirkko Valtonen [email protected] Lehden ja yhdistyksen postiosoite ja puhelin: PL 13, Hyvinkää vaihde (019) faksi (019) Käyntiosoite: Munckinkatu 67, Hyvinkää Toimisto on auki arkisin (ei la) klo 9 16 Sähköpostiosoite: [email protected] WWW-kotisivun osoite: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Auli Lehto [email protected] (019) Tilaushinnat: Kotimaassa ja Pohjoismaissa: Vuositilaus 33 euroa/vuosi Kestotilaus 28 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 18 euroa/ vuosi Pohjoismaiden ulkopuolella: Vuositilaus 43 euroa/vuosi Kestotilaus 38 euroa/vuosi, lentokuljetus Kestotilaus on voimassa vuoden kerrallaan. Ellei peruutusta tehdä ennen tilausjakson päättymistä, tilaus jatkuu vuoden eteenpäin ilman erillistä tilausuudistusta. Tilaus voidaan sanoa irti milloin tahansa. Ilmoitukset: lehden toimitukseen Ilmoitushinta: 1 euro/pmm + alv 22 % Lähde ilmestyy: 12 numeroa vuodessa Painopaikka: Sanomapainon Hämeen Paino Oy, Forssa 2009 ISSN Seuraava numero ilmestyy Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 15

16 T a k a s i v u n j u t t u HANNA-PIIRISSÄ OLEN TUTUSTUNUT SANSAN TYÖHÖN - Kyllä radiolähetystyö on hieno mahdollisuus. Tuntuu, että sillä konstilla evankeliumi menee tänä aikana parhaiten eteenpäin. Mutta toki kaikenmoinen lähetystyö on tärkeätä, itsekin joskus Viitasaaren evankelisluterilaisen seurakunnan palkkiotoimisena lähetyssihteerinä työskennellyt terveydenhoitaja Aila Kauppinen (67) puhelee. Aila Kauppisen Martti-puoliso taas on toiminut Viitasaaren seurakunnan osa-aikaisena lähetyssihteerinä, joten lähetystietoutta ja -intoa perheessä riittää. Eläkkeelle Martti Kauppinen tosin jäi seurakuntamestarin tai, kuten itse mieluummin sanoo, suntion virasta. Aila itse eläköityi 2000-luvun alussa Viitasaaren terveyskeskuksesta, jossa hänen vastuullaan olivat muun muassa diabetesseurannat. Aila syntyi Lapualla yhdeksi Annikki ja Kaarle Kalle Salon kolmesta tyttärestä. Aikuistuttuaan hän opiskeli kätilöksi ja muutti töihin Viitasaarelle. Siellä hän työskenteli ensin laitoskätilönä, sitten ns. kunnankätilönä, joita oli kunnassa silloin useita ja jokaisella heistä oma piirinsä. - Synnyttämässä äidit kävivät laitoksella, me kunnankätilöt kävimme synnytysten jälkeen katsomassa äitejä ja vauvoja kodeissa. Olen hoitanut urani varrella vain yhden kotisynnytyksen, ja yksi vauva päätti tulla maailmaan autossa matkalla laitokselle. Synnyttäjiä oli silloin paljon, mutta 60-luvun Ruotsiin-muuton seurauksena perheet, lapset ja synnytykset vähenivät maaseudulla nopeasti, Aila muistelee. Kymmenen kätilövuoden jälkeen Aila päätyikin jatkamaan opintojaan ja palasi sitten Viitasaarelle terveydenhoitajan virkaan. Sen puitteissa hän vuosikymmenien aikana ehti työskennellä kotisairaanhoidossa, vanhainkodin vastaavana sairaanhoitajana, kouluterveydenhoitajana ja avosairaanhoidossa. Paikkakunnan väkeen ehti tutustua monessa sukupolvessa. Marjaana Kotilainen Mummalla touhuamista riittää ja rukousvastuuta Usko on ollut Aila Kauppisen elämän ykkösasioita jo lapsuudessa. - Amalia-isu, äidinäiti, lauloi usein hengellisiä lauluja, kun teki askareitaan. Eniten pidin laulusta: Pauhatkoonpa elon meri, purten kestää sen. Riittävä on pyhä veri, epäile sit en. Sittemmin olen kuullut sitä laulettavan Suomen Raamattuopistolla (SRO), ja olemme laulaneet sitä myös Viitasaaren kirkkokuorossa. - Olen koko elämäni ollut uskovien ihmisten joukossa, käynyt seuroissa ja kokouksissa. Isu ja äiti olivat uskossa, ja kävi isäkin joskus kokouksissa. Ailan lapualaisessa lähiympäristössä oli paljon sekä körttejä että Vapaakirkon kannattajia. Sekä Herättäjä- Yhdistyksen seuroissa että Vapaakirkon tilaisuuksissa käytiin, myös tyttökerhossa ja varhaisnuorisoleireillä. Viitasaaren kirkolle muutettuaan Aila Salo sattui asumaan samassa talossa kuin eräs Martti Kauppinen. Kun vuokraemäntä sitten tuli maininneeksi, että tuo Martti on muuten uskovainen poika, kiinnostus heräsi. Ensimmäinen yhteinen koti Kauppisilla oli Viitasaaren Kymönkoskella, mutta sittemmin on Soliskylässä asuttu jo yli kolmekymmentä vuotta. Aikuiset tyttäret asuvat perheineen muualla, Tuula Seinäjoella ja Katri Jyväskylässä. Onpa mummalla ja papalla neljä lastenlastakin: Jasmin, Johanna, Juuso ja Jenna. Paljon mukavaa touhuamista, kun tavataan, mutta vastuulla vain esirukoukset. Matkoilla oppii paljon lähetystyön tarpeesta Viitasaarelainen terveydenhoitaja Aila Kauppinen tahtoo olla mukana viemässä Sanaa sinne, missä sitä ei ilman medialähetystyötä kuultaisi. Itseään hän virkistää ja ravitsee muun muassa virsillä ja Raamattu elämään -sarjalla, mutta myös muulla musiikilla ja kirjallisuudella. Aila Kauppisen mukaan Viitasaaren seurakunnassa tehdään ahkerasti lähetystyötä, nimikkolähettejä on sekä Suomen Lähetysseuran (SLS) että Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) kautta. Toki Viitasaarella on myös Hanna-piiri, jonka toimintaan Ailakin osallistuu, asuuhan nykyisessä kaupungissa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen. - Hanna-piirissä olenkin vasta kunnolla tutustunut SANSAn työhön, ja pari kertaa on tullut käytyä Radiolähetystyön kesäpäivilläkin. Viitasaaren seurakunta tukee tigrinjankielistä perheohjelmaa Eritreaan. Henkilökohtaisesti kannatan joka toinen kuukausi arabiankielistä työtä Pohjois-Afrikkaan, joka toinen kuukausi Hanna-työtä yleisesti. - On tärkeätä, että koko maailman ihmiset saisivat tietää, kuka Jeesus on ja mitä hän on puolestamme tehnyt, Aila korostaa. Tigrinjan kieli ja Eritrea eivät olleet viitasaarelaisille vieraita ennenkään, sillä seurakunta tuki aikaisemmin SLS:n lähettinä Etiopiassa työskennellyttä Sirkka-Liisa Hämäläistä. Muun muassa Israeliin, Kroatiaan, Kyprokseen, Tunisiaan ja Turkkiin Aila Kauppinen on käynyt tutustumassa SANSAn ja SRO:n tai pelkästään SRO:n matkoilla. - Tunisian-matkalla muutama paikallinen kristitty tuli meitä tapaamaan hotelliimme. Oli koskettavaa kuulla, millaista heidän elämänsä on islamilaisen enemmistön keskuudessa. - Kroatiassa taas saimme vierailla Marja-Liisa ja Jakov Mrcelan kodissa ja tutustua sen yhteydessä olevaan pieneen kirkkotilaan Splitissä. Tulevana viikonloppuna Aila ei matkusta pidemmälle kuin Jyväskylään, jossa järjestetään tämänvuotiset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkopäivät. Ohjelmasta hän on jo ehtinyt huomata, että Kirkkotorilla on SANSAn pöytä ja Kaupunginkirkossa pitää raamattuluennon radiopastori Jukka Norvanto. Silläkin matkalla saattaa tulla veisatuksi körttivirsi: Siis te Jeesuksen ystävät armoitetut, kaikki uskossa vaeltakaatte. Luja toivonne olkoon, te ahdistetut, vaikka kiusoja, vaivoja saatte. Teillä auttaja on, apu ahdinkohon tätä tietänne kulkiessanne. Hän on armollinen, hän on uskollinen. Pysykää yhä Jeesuksessanne. (VK 310:5) Pia Tiusanen Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16 Pia Tiusanen