EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON DIREKTIIVI

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2003) 613 lopullinen 2003/0239 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON DIREKTIIVI eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetun direktiivin 90/434/ETY muuttamisesta (komission esittämä)

2 PERUSTELUT 1. JOHDANTO 1. Lissabonissa maaliskuussa 2000 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa 1 päätettiin, että Euroopan unionin strategisena tavoitteena on tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi osaamistaloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämä tavoite esitettiin uudestaan myös Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa 2. Lissabonissa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa kehotettiin myös rakentamaan EU:n taloudellista toimintaa tukevat yleiset puitteet. 2. Heinäkuussa 1999 ministerineuvosto valtuutti komission tutkimaan verosäännösten vaikutuksia, jotka estävät rajat ylittäviä taloudellisia toimia sisämarkkinoilla, ja niitä korjaavia toimenpiteitä. Lissabonin Eurooppa-neuvoston synnyttämässä ilmapiirissä yhtiöveroja on entistä tärkeämpää tutkia, koska yritysten verotuksella voi olla merkittävä rooli neuvoston asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän valtuutuksen mukaisesti komission yksiköt tekivät yhtiöveroja koskevan tutkimuksen. 3. Yhtiöverotutkimuksen päätelmät 3 esiteltiin komission tiedonannossa 4. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa, aiheuttaako yhtiöverotuksen nykyinen soveltaminen sisämarkkinoiden tehottomuutta ja estääkö se toimijoita hyödyntämästä sisämarkkinoiden etuja täysimääräisesti. Tämä johtaisi EU:n hyvinvoinnin vähentymiseen, haittaisi EU:n yritysten kilpailukykyä ja siten olisi Lissabonin tavoitteiden vastaista. Tiedonannossa esitetään komission näkemys siitä, mitä on tehtävä ja mitä realistisesti voidaan tehdä EU:n yhtiöverotuksen alalla muutaman lähivuoden aikana, jotta EU:n yhtiöverotus sopeutuisi uusiin taloudellisiin puitteisiin ja jotta saataisiin aikaan tehokkaammin toimivat sisämarkkinat ilman sisäisen verotuksen aiheuttamia esteitä. Tämän vuoksi ehdotettiin joitakin konkreettisia toimia. 4. Komissio hyväksyi vuonna 2001 myös tiedonannon Euroopan unionin veropolitiikasta 5. Tiedonannossa yksilöitiin sekä yleisiä tavoitteita että joitakin ensisijaisia erityistavoitteita välittömien ja välillisten verojen osalta. Siinä viitattiin erityisesti yhtiöverotukseen, jonka osalta korostettiin, että tällä hetkellä yritysten Lissabonissa maaliskuuta 2000 pidetyn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, lehdistötiedote N:o 100/1/00, 24/3/2000, julkaistu Euroopan unionin neuvoston verkkosivuilla ( Tukholmassa maaliskuuta 2001 pidetyn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, lehdistötiedote N:o 100/1/00, 24/3/2001, julkaistu Euroopan unionin neuvoston verkkosivuilla ( Komission sisäinen valmisteluasiakirja "Yhtiöverotus sisämarkkinoilla", SEK(2001) Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle "Kohti sisämarkkinoita, joilla ei ole veroesteitä. - Strategia yhtenäistetyn yhtiöveropohjan luomiseksi yritysten EU:n laajuista toimintaa varten", KOM(2001) 582 lopullinen. Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle "Euroopan unionin veropolitiikan ensisijaisista tavoitteista tulevina vuosina", KOM(2001) 260 lopullinen, EYVL C 284,

3 uudelleenjärjestelyyn liittyy usein rajatylittäviä sulautumisia ja yritysostoja, jotka johtavat sekä kertakustannuksiin että jatkuviin kustannuksiin. 5. Jotta Lissabonin tavoitteet voidaan saavuttaa, unionin sisällä on kannustettava yritysten liikkuvuutta maasta toiseen ja tältä on poistettava tai vähennettävä esteitä. Tällä on sosiaalisia vaikutuksia, joita käsitellään yhteisön muiden politiikkojen yhteydessä: direktiivit työntekijöiden informoimisesta ja kuulemisesta, aloite "Muutoksen ennakointi ja hallinta: dynaaminen lähestymistapa yrityksen uudelleenjärjestelyn sosiaalisiin näkökohtiin" ja muut työllisyyteen liittyvät aloitteet. 6. Eurooppayhtiön (Societas Europaea - SE) säännöt hyväksyttiin vuonna Tarkoituksena on edistää sisämarkkinoiden toteuttamista sekä siitä seuraavan taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen parantumista koko yhteisön alueella. Säännöt ovat oikeudellinen kehys, jota tarvitaan tuotantorakenteiden sopeuttamiseen yhteisön laajuisesti ja toiminnan uudelleenjärjestämiseen yhteisön tasolla. Eurooppayhtiön menestyminen on voimakkaasti sidoksissa sovellettavaan verojärjestelmään. Sen olisi voitava hyötyä yhdenmukaistetusta yhtiöverolaista kokonaisuudessaan. 7. Eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöt hyväksyttiin vuonna Myös sen olisi voitava hyötyä yhdenmukaistetusta yhtiöverolaista kokonaisuudessaan. 8. Eurooppayhtiön sääntöjen 8 artiklassa ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen 7 artiklassa säädetään mahdollisuudesta siirtää sääntömääräinen kotipaikka jäsenvaltiosta toiseen. Tämä on osoitus perustavanlaatuisesta sijoittautumisvapaudesta, jota ei saa estää EY:n perustamissopimuksen määräysten vastaisilla syrjivillä verosäännöillä tai jäsenvaltioiden verosäännöksistä johtuvilla rajoituksilla tai vääristymillä. Selvyyden vuoksi direktiivissä on kuitenkin aiheellista antaa säännöksiä juuri tällaisia tilanteita varten. 9. Rajat ylittävän toiminnan nykyisten verotuksellisten esteiden vuoksi sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttää joitakin toimia. EY:n perustamissopimuksen 94 artiklan mukaisesti komissiolla on toimivalta ehdottaa neuvostolle direktiivejä jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten lähentämisestä, jotka suoraan vaikuttavat yhteismarkkinoiden toteuttamiseen tai toimintaan. 10. Eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetussa direktiivissä (yritysjärjestelydirektiivi) 8 tarjotaan tietyissä tapauksissa ratkaisu yritysten uudelleenjärjestelyihin liittyvien korkeiden verokustannusten muodostamiin rajat ylittäviin esteisiin. Direktiivin soveltamisalaa ja verotuksen lykkäämiseksi tarkoitettuja menetelmiä on vielä kuitenkin mahdollista parantaa ja samanaikaisesti suojella jäsenvaltioiden taloudellisia etuja Neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön (SE) säännöistä ja neuvoston direktiivi 2001/86/EY, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta, EYVL L 294, Neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan (SCE) sännöistä ja neuvoston direktiivi 2003/72/EY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta, EYVL L 207, Eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annettu direktiivi 90/434/ETY, EYVL L 225,

4 11. Vuonna 1993 komissio hyväksyi ehdotuksen yritysjärjestelydirektiivin muuttamisesta 9. Tähän ehdotukseen sisältyi kaksi muutosta. Ensimmäisen tarkoitus oli mahdollistaa direktiivin soveltaminen kaikkiin yhtiöveron alaisiin yrityksiin riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta. 12. Toinen muutos koski sulautumista ja diffuusioista saatujen pääomavoittojen vapautusta verosta tietyissä tapauksissa. Kyse voi olla siitä, että kyseisistä toimista varoja vastaanottava yhtiö omistaa osuuden siirtävästä yhtiöstä. Sulautuman tai diffuusion seurauksena siirtävä yhtiö puretaan ja sen osakkeet peruutetaan. Tässä tapauksessa vastaanottava yhtiö saa pääomavoittoa peruutettujen osakkeiden ja vastaanotettujen varojen arvon välisen erotuksen verran. Yritysjärjestelydirektiivin 7 artiklan mukaisesti kyseinen pääomavoitto vapautetaan verosta edellyttäen, että yritys omistaa vähimmäisosuuden siirtävästä yrityksestä. Osuuden asemaa ei kuitenkaan määritetty samoin kuin emo- ja tytäryhtiödirektiivissä 10. Ehdotetulla muutoksella yritysjärjestelydirektiivissä esitetty osuuden käsite tehtiin emo- ja tytäryhtiödirektiivissä esitetyn osuuden käsitteen mukaiseksi (ks. myös jäljempänä 24 ja 25 kohta). 13. Vuonna 2001 julkaistussa yhtiöverotutkimuksessa viitattiin näihin samoihin ongelmiin. Sen jälkeen, kun direktiivi pantiin täytäntöön vuonna 1992, saatu kokemus on lisäksi on osoittanut joitakin muita puutteita, joita tutkimuksessa käsitellään tarkemmin samalla kun tarkastellaan mahdollisia toimia näiden puutteiden korjaamiseksi. 14. Yhtiöverotutkimuksen jälkeen julkaistussa komission tiedonannossa korostettiin etusijan antamista nykyisiin yhteisöveron yhtenäistämistä käsitteleviin direktiiveihin tarvittavien muutosten hyväksymiselle jäsenvaltioiden kanssa käytyjen teknisten neuvottelujen jälkeen. Vuonna 2002 komission yksiköt ovat järjestäneet useita komission työryhmän kokouksia, joissa aiheeseen liittyvistä kysymyksistä on keskusteltu jäsenvaltioista tulevien teknisten asiantuntijoiden kanssa. 15. Tällä direktiiviehdotuksella muutetaan yritysjärjestelydirektiiviä. Tavoitteena on tehdä tarvittavat muutokset direktiiviin niin, että siinä otetaan huomioon edellä mainitut päätelmät ja tiedonannot. Teollisuus joutuu yhä usein maksamaan korkeita veroja sekä kansainvälisiä kaksinkertaisia veroja silloin, kun se osallistuu uudelleenjärjestelyyn, jossa on mukana yrityksiä eri jäsenvaltioista. Lopullinen tavoite on poistaa sisämarkkinoiden asianmukaiselta toiminnalta esteet, joita on havaittu olevan jäsenvaltioiden verojärjestelmissä. Rajat ylittävien taloudellisten toimien eri veroesteiden poistaminen sisämarkkinoilla edellyttäisi loppujen lopuksi yhteisen konsolidoidun verokannan käyttöönottoa yritysten EU:n laajuisia toimia varten. Niin kauan kuin tätä tavoitetta ei ole vielä saavutettu, tarvitaan erityisiä kohdennettuja toimia kansainvälisesti toimivien yritysten pahimpien käytännön veroongelmien ratkaisemiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat kaikki toimet, joita pidetään ehdottoman välttämättöminä nykyisen EU:n yritysverolainsäädännön parantamiseksi. Tässä ehdotuksessa viitataan erityisesti samanlaisiin seikkoihin kuin 9 10 Ehdotus neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/434/ETY muuttamisesta, KOM(93) 293 lopullinen, EYVL C 225, Neuvoston direktiivi 90/435/ETY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990, eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä, EYVL L 225,

5 ne, jotka sisältyivät vuonna 1993 hyväksyttyyn ehdotukseen, ja siinä lisätään uusia kysymyksiä koskevia muita säännöksiä. Näin ollen edellinen ehdotus yritysjärjestelydirektiivin muuttamiseksi peruutetaan. 16. Direktiivin ensimmäinen muutos koskee uudentyyppisen liiketoimen sisällyttämistä sen soveltamisalaan. Sitä kutsutaan nimellä split-off -yritysjärjestely. Yritysjärjestelydirektiivin 2 artiklan b kohdassa viitataan diffuusioihin. Soveltamisalaan sisällytettävä uusi liiketoimi on tietynlainen diffuusio. Niin kutsuttu split-off -yritysjärjestely on rajoitettu tai osittainen diffuusio, sillä siirtävä yhtiö jatkaa olemassaoloaan. Se siirtää osan varoistaan ja vastuistaan eli yhden tai useamman toimialan. Vastaanottava yhtiö puolestaan laskee liikkeelle arvopapereita, jotka edustavat sen pääomaa. Nämä arvopaperit siirretään siirtävän yrityksen osakkeenomistajille. Siten yritysjärjestelydirektiivin 2 artiklaan lisätään nyt uusi b a kohta, jossa määritetään osittaisen diffuusion käsite. 17. Split-off -yritysjärjestelyn osalta sovelletaan direktiivin 4 artiklassa säädettyä veronlykkäysjärjestelyä. Vaaditaan, että siirretyt varat ja vastuut jäävät liitetyiksi siirtävän yhtiön jäsenvaltiossa sijaitsevaan vastaanottavan yhtiön kiinteään toimipaikkaan. Direktiivissä viitataan myös siirtävän yhtiön osakkeenomistajiin sovellettavaan verojärjestelmään. Direktiivin 8 artiklassa olevien sääntöjen mukaisesti osakkeenomistajia ei veroteta liiketoimen yhteydessä vaan ainoastaan niiden vastaanottamien arvopapereiden myöhemmän siirtämisen johdosta saatujen voittojen osalta. Lisäksi vastaanotetuille arvopapereille määritetty arvo on sama kuin mikä oli vaihdettujen arvopapereiden arvo välittömästi ennen liiketointa. Split-off - yritysjärjestelyn osalta sovelletaan samanlaista verojärjestelmää. Osakkeenomistajia ei veroteta liiketoimen yhteydessä. Lisäksi siirtävässä yhtiössä pidetyille arvopapereille määritetty arvo jaetaan kyseisten arvopapereiden ja vastaanottavan yhtiön pääomaa edustavien arvopapereiden kesken. 18. Yhtiöverotusta koskevan tutkimuksen yksi tärkeimmistä päätelmistä on yritysjärjestelydirektiivin liian rajallinen soveltamisala. Sitä sovelletaan ainoastaan direktiivin liitteessä lueteltuihin yhtiöihin. Ecofin-neuvosto, joka kokoontui marraskuuta , oli päätelmissään jo todennut, että luettelon ajantasaistaminen oli ensisijainen poliittinen tavoite. 19. Tätä aihetta käsiteltiin vuonna 1993 hyväksytyssä ehdotuksessa. Ehdotuksen tarkoituksena oli laajentaa direktiivin soveltamisalaa kaikkiin yhtiöihin, joilla on verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa ja jotka ovat yhtiöverovelvollisia jossakin jäsenvaltiossa. Yhtiömuotoja ja niihin sovellettavia erilaisia verojärjestelyjä jäsenvaltioissa säätelevä kauppalainsäädäntö vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen, mikä aiheuttaa huomattavia ongelmia. Nämä vaikeudet otettiin esille jo keskusteluissa, joita aiemmasta ehdotuksesta käytiin neuvostossa vuosina 1996 ja Keskustelut keskeytettiin päätymättä lopputulokseen. Aiheesta on keskusteltu tekniseltä kannalta jäsenvaltioiden kanssa uudestaan asianomaisessa komission työryhmässä. Tuloksena on, että tavoite parantaa yritysjärjestelydirektiivin kattavuutta on tässä nykyisessä ehdotuksessa saavutettu laajentamalla direktiivin liitteenä olevaa luetteloa niin, että siinä mainitaan nimeltä uusia yhtiömuotoja. 11 Liite marraskuuta 2000 pidetyn Ecofin-neuvoston puheenjohtajan päätelmiin, lehdistötiedote 453 N:o 13861/00, Bryssel , julkaistu Euroopan unionin neuvoston verkkosivuilla ( 5

6 20. Kuten on jo aiemmin todettu, SE- ja SCE-säännöt on hiljattain hyväksytty. Niiden menestyminen edellyttää muun muassa sitä, että yritysjärjestelydirektiivin etuja sovelletaan niihin. Direktiivin liitteeseen olisi siten sisällytettävä yritykset, joita myöhemmin johdetaan näiden uusien yhtiömuotojen mukaisesti. Näin ollen SE ja SCE ovat niiden uusien nimikkeiden joukossa, jotka sisällytetään direktiivin soveltamisalaan kuuluvia yhtiöitä koskevaan luetteloon. 21. Jotkut uudet yhtiöt, joita ehdotetaan sisällytettäväksi luetteloon, aiheuttavat erityisen teknisen ongelman. On mahdollista, että jäsenvaltio, johon yhtiö on sijoittunut, kohtelee sitä oman verotuksensa kannalta yhtiöverovelvollisena kun taas toinen jäsenvaltio, jossa sijaitsevalla taholla on osuus tästä yhtiöstä, pitää sitä oman verotuksensa kannalta transparenttina. Jälkimmäinen jäsenvaltio pitää yhtiön tuloja alueellaan sijaitsevan tahon, jolla on yhtiöstä osuus, saamina tuloina ja verottaa sen mukaisesti. Tämä jäsenvaltio olisi velvoitettava laajentamaan direktiivin tarjoamia etuja kyseiseen sen alueella sijaitsevaan tahoon, jolla on osuus yhtiöstä. Muussa tapauksessa voittoja verotetaan kaksinkertaisesti. 22. Samoin on myös silloin, kun direktiivin soveltamisalaan kuuluvia liiketoimia harjoittavien yritysten osakkeenomistajia kohdellaan verotuksen kannalta transparentteina. Jos niiden henkilöiden ja yhtiöiden, joilla on osuus osakkeenomistajasta, on maksettava vero rakenneuudistustoimien yhteydessä, ne voivat vastustaa yhtiön osallistumista liiketoimien uudelleenjärjestelyyn. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava laajentamaan direktiivin tarjoamia etuja niiden alueella sijaitsevaan tahoon, jolla on osuus osakkeenomistajasta. Muussa tapauksessa voittoja verotetaan kaksinkertaisesti. 23. Huomioon on otettava epävarmuus, joka käytännössä vallitsee siitä, miten direktiiviä sovelletaan sivuliikkeiden muuttamiseen tytäryhtiöiksi. Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti pääomavoittojen verotuksen lykkäys on mahdollista, kun siirretyt varat ja vastuut ovat edelleen tosiasiallisesti liitettyjä siirtävän yhtiön jäsenvaltiossa sijaitsevaan hankkivan yhtiön kiinteään toimipaikkaan. Näin ei kuitenkaan tapahdu silloin, kun ulkomaisen yhtiön sivuliike muutetaan sen tytäryhtiöksi, koska siirretyt varat ja vastuut eivät ole tosiasiallisesti liitettyjä siirtävän yhtiön, vaan vastaanottavan yhtiön jäsenvaltiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan. Tämän vuoksi on väitetty, että yritysjärjestelydirektiivi ei kata sivuliikkeen muuttamista tytäryhtiöksi. Koska kyseiset liiketoimet kuuluvat direktiivin tavoitteisiin, pitäisi olla selvää, että direktiivi myös kattaa ne. Jäsenvaltioiden verotusoikeus ei ole vaarassa, sillä siirretyt varat ja vastuut jäävät saman verolainsäädännön alaisiksi. 24. Toinen tärkeä kysymys koskee direktiivin 7 artiklan 2 kohtaa. Tällä säännöksellä kyseinen direktiivi liitetään emo- ja tytäryhtiödirektiiviin. Sulautumissa ja diffuusioissa toinen yhtiöistä vastaanottaa varoja ja vastuita. Kyseinen yhtiö voi omistaa siirtävästä yhtiöstä osakkeita, jotka peruutetaan uudelleenjärjestelyn seurauksena. Vastaanotettujen varojen ja vastuiden arvo voi olla suurempi kuin peruutettujen osakkeiden arvo. Tämä ero arvoissa johtuu siirtävän yhtiön jakamattomista voitoista tai piilotetuista pääomavoitoista. Siirtävän yhtiön osakkeenomistajan ominaisuudessa vastaanottava yhtiö voi vastaanottaa siirtävältä yhtiöltä kyseiset varatut voitot yhtä helposti jaettujen voittojen muodossa. Voittoja jaettaessa voidaan soveltaa emo- ja tytäryhtiödirektiiviä. Jos vastaanottavalla yhtiöllä on emo- ja tytäryhtiödirektiivin mukainen "riittävä osuus", yritysjärjestelydirektiivi mahdollistaa samanlaisten veromyönnytysten myöntämisen kuin sulautuman tai diffuusion tapauksessa. Edellä mainittua arvoeroa ei pitäisi verottaa. 6

7 25. Yritysjärjestelydirektiivin 7 artiklan 2 kohtaan sisältyvä "riittävän osuuden" määritelmä, joka tarvitaan verovapautuksen saamiseksi, ei kuitenkaan vastaa emo- ja tytäryhtiödirektiivin 3 artiklassa vahvistettua määritelmää. Viimeksi mainitussa direktiivissä säädetään voittojen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta. Tämä verohelpotus on mahdollinen ainoastaan niille yhtiöille, jotka täyttävät emoyhtiön tai tytäryhtiön kriteerit. Tämän vuoksi emo- ja tytäryhtiödirektiivissä edellytetään, että yhtiöllä on vähintään 25 prosentin osuus toisen yhtiön pääomasta. Yritysjärjestelydirektiivissä säädetään edellä mainittua pääomavoittoa koskevasta poikkeuksesta emoyhtiöiden osalta. Direktiivin 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhtiön katsotaan kuitenkin olevan emoyhtiö, jos sen osuus tytäryhtiöstä ylittää 25 prosenttia osakepääomasta. Direktiivien kriteerit eivät ole yhtäpitäviä. Sen vuoksi on tarpeen saattaa yritysjärjestelydirektiivin mukainen osuuden käsite vastaamaan emo- ja tytäryhtiödirektiivissä esitettyä käsitettä. Lisäksi kaikki asiaa koskevat muutokset yritysjärjestelydirektiiviin olisi saatettava yhdenmukaisiksi emo- ja tytäryhtiödirektiiviin tehtyjen muutosten kanssa. Viimeksi mainitussa direktiivissä vähimmäisraja, jonka mukaisesti yhtiön katsotaan olevan emoyhtiö tai tytäryhtiö, ehdotetaan alennettavaksi 25 prosentista 10 prosenttiin. 26. Varojensiirron osalta voi ilmetä kaksinkertaista verotusta. Yhtiö, joka siirtää toimialansa, saa vastineeksi arvopapereita vastaanottavalta yhtiöltä. Direktiivissä ei säädetä tällä tavoin hankittujen arvopapereiden arvonmääritystä koskevista säännöistä. Joissakin kansallisissa lainsäädännöissä siirtävä yhtiö velvoitetaan laskemaan saatujen arvopapereiden myöhemmin tapahtuvasta siirrosta johtuneet pääomavoitot sen kirjanpitoarvon perusteella, joka siirretyillä varoilla oli ennen siirtoa. Toisaalta 4 artiklan 2 kohdassa varoja vastaanottava yhtiö velvoitetaan laskemaan uudet poistot, voitot ja tappiot siirretyistä varoista ja vastuista sen arvon mukaisesti, mikä niillä oli ennen siirtoa. Näissä tapauksissa samaa arvoa käytetään kahdesti verotustarkoituksiin. Näin ollen sama siirretyistä varoista saatu pääomavoitto jaetaan kahdelle verovelvolliselle ja verotetaan kahdesti. Voidaan päätellä, että kaksinkertaisen verotuksen ongelma syntyy siirtävän yhtiön jäsenvaltiossa. Tämä jäsenvaltio verottaa varat vastaanottaneen kiinteän toimipaikan saamat tulot ja pääomavoitot. Lisäksi se voi verottaa pääomavoittoja, jotka siirtävä yhtiö on saanut siirtäessään myöhemmin arvopapereita, jotka se vastaanotti siirrettyjä varoja vastaan. Ei ole olemassa objektiivisia syitä, jotka oikeuttaisivat kyseisen verotuksen. Direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa jäsenvaltioille annetaan kuitenkin mahdollisuus kieltäytyä soveltamasta siitä saatavaa hyötyä, jos kyseessä on veropetos. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön 12 ja direktiivin 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on suhteellisuusperiaatetta noudattaen määritettävä tarvittavat sisäiset menettelyt veropetosten torjumiseksi. Sellaisen yleisen säännön vahvistaminen, jolla tietyt liiketoimiluokat jätetään automaattisesti veroetujen soveltamisalan ulkopuolelle, huolimatta siitä, onko veronkiertoa tosiasiallisesti tapahtunut, menisi pidemmälle kuin mikä kyseisten veropetosten estämiseksi olisi tarpeen, ja haittaisi direktiivin tavoitteen saavuttamista. Sen vuoksi jäsenvaltiot voivat säätää, että siirtävän yhtiön vastaanottamille arvopapereille määritetään niiden todellinen arvo varojensiirron yhteydessä. Verotusoikeudet eivät ole vaarassa, sillä yhä on mahdollista verottaa tuloja tai pääomavoittoja, joita saadaan varoista, jotka liittyvät saman verolainsäädännön alaiseksi jäävään kiinteään toimipaikkaan. 12 Asiassa C-28/95 Leur-Bloem annettu tuomio, Kok. 1997, s. I

8 27. Kaksinkertainen verotus voi myös vääristää osakkeiden vaihtoa. Hankkiva yhtiö vastaanottaa arvopapereita hankitun yhtiön osakkeenomistajilta. Näitä osakkeenomistajia ei veroteta pääomavoitoista, joita ne saivat hankitun yhtiön osakkeiden vaihdosta hankkivan yhtiön osakkeisiin. Direktiivin 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen veroedun myöntäminen riippuu siitä, että osakkeenomistajat eivät anna vastaanotetuille arvopapereille verotustarkoitusta varten suurempaa arvoa kuin mitä vaihdetuilla arvopapereilla oli välittömästi ennen osakkeidenvaihtoa. Tätä pääomavoittoa verotetaan tällä tavoin saatujen arvopapereiden myöhemmän siirron yhteydessä. 28. Direktiivissä ei säädetä hankkivan yhtiön osakkeenomistajilta saamien arvopapereiden arvonmääritystä koskevista säännöistä. Joissakin kansallisissa lainsäädännöissä hankkiva yhtiö velvoitetaan laskemaan saatujen arvopapereiden myöhemmin tapahtuvasta luovutuksesta johtuneet pääomavoitot sen arvon perusteella, joka näillä arvopapereilla oli välittömästi ennen osakkeidenvaihtoa. Hankkivan yhtiön jäsenvaltio ottaa huomioon vaihdettujen osakkeiden arvon ennen liiketapahtumaa. Näissä tapauksissa samaa arvoa käytetään kahdesti verotustarkoituksiin. Näin ollen kyseinen arvonmääritys johtaa kaksinkertaiseen verotukseen: sama siirretyistä varoista saatu pääomavoitto jaetaan kahdelle verovelvolliselle ja verotetaan kahdesti. 29. Tässä erityistapauksessa hankkivalla yhtiöllä on käypään markkinahintaan hankittu osuus toisessa yhtiössä. Yhtiön on siirrettävä osakkeenomistajille sen pääomaa edustavat arvopaperit. Direktiivin 8 artiklan 2 kohtaan lisätyssä uudessa kohdassa säädetään, että hankkiva yhtiö määrittää vastaanotettujen osakkeiden arvon sen todellisen arvon mukaisesti, joka niillä oli osakkeidenvaihdon aikaan. Tällä säännöksellä estetään kaksinkertainen verotus. Jäsenvaltioiden verotusoikeudet eivät vaarannu, sillä osakkeenomistajia verotetaan tulevien vuosien pääomavoitoista. Direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus kieltäytyä soveltamasta siitä saatavaa hyötyä, jos kyseessä on veropetos (ks. edellä 26 kohta). 30. Toisaalta hankkivalla yhtiöllä voi olla omia markkinoilta hankittuja osakkeita. Se voi päättää olla lisäämättä pääomaansa ja siirtää omia osakkeitaan vaihdossa. Tässä erityistilanteessa kyseisten omien osakkeiden hankintakustannukset voivat vaihdon aikaan olla alhaisemmat kuin niiden tämänhetkinen markkina-arvo. Syntyy pääomavoittoa, jota jäsenvaltiot voivat haluta verottaa. Jos nyt ehdotettuja sääntöjä sovelletaan myös kyseisiin tapauksiin, verotusoikeudet voivat poistua pysyvästi. Sen vuoksi näissä tapauksissa tarvitaan poikkeus ehdotettuun hankkivan yhtiön saamien arvopapereiden arvonmääritystä koskevaan sääntöön: hankkivan yhtiön saamille arvopapereille määritetään se arvo, joka oli omilla vaihdetuilla osakkeilla välittömästi ennen vaihtoa. Direktiivin tavoitteiden mukaisesti kyseinen verovelvollinen ei joudu maksamaan veroa vaihdon aikaan. 31. Direktiivin 8 artiklaa muutetaan sen selventämiseksi, että direktiivi kattaa ne osakkeidenvaihdot, joissa äänienemmistön hankkii jäsenvaltioon sijoittautunut yritys osakkeenomistajalta, joka on sijoittautunut Euroopan unionin ulkopuoliseen valtioon. 8

9 32. Direktiiviin lisätään myös uusi osasto, jossa säädetään verojärjestelmästä, jota sovellettaisiin siinä tapauksessa, että SE:n ja SCE:n sääntömääräinen kotipaikka siirretään 13. Sovellettavat verosäännöt tulevat olemaan kilpailun kannalta puolueettomia ja ne suojelevat sen jäsenvaltion taloudellisia etuja, johon yhtiö on sijoittautunut ennen sääntömääräisen kotipaikkansa siirtoa. Yhdenmukaistaminen kattaa ne tapaukset, joissa sääntömääräisen kotipaikan siirron vuoksi yhtiöllä ei enää ole kyseisessä jäsenvaltiossa verotuksellista kotipaikkaa. Se hyötyy siten veron lykkäyksestä niiden pääomavoittojen osalta, jotka koskevat niitä varoja, jotka liittyvät sen verotusjäsenvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan ennen sääntömääräisen kotipaikan siirtoa. 33. Direktiivin 5, 6 ja 10 artiklassa olevia sulautumia ja diffuusioita koskevia sääntöjä laajennetaan koskemaan tätä tapausta. Näin ollen sääntömääräisen kotipaikan siirtoon sovellettava verojärjestelmä koskee myös yhtiön ennen tätä liiketointa perustamia varauksia ja varantoja, mahdollista tappioiden haltuunottoa ja kiinteän toimipaikan olemassaoloa kolmannessa jäsenvaltiossa. 34. Lisäksi erityissäännöksessä vahvistetaan, että osakkeenomistajia ei voida verottaa yhtiön sijaintipaikan muutoksen vuoksi. Kyseisessä säännöksessä korostetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sijoittautumisvapautta koskevia velvoitteita. Arvopapereiden myöhemmästä siirrosta johtuneet pääomavoitot voivat olla verollisia. 2. DIREKTIIVIEHDOTUKSEN ARTIKLOJEN SELITYKSET 1 artikla Artikla sisältää kymmenen kohtaa, joilla muutetaan yritysjärjestelydirektiiviä. 1 kohta Yritysjärjestelydirektiiviin sisällytetään uusi osasto, joka koskee tarvittavia säännöksiä veron lykkäysten myöntämiseksi ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojelemiseksi silloin, kun eurooppayhtiö (SE) tai eurooppaosuuskunta (SCE) siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltiosta toiseen. Direktiivin nimeä muutetaan vastaavasti siten, että siinä viitataan sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä. 13 SE:n sääntöjen 8 artiklassa ja SCE:n sääntöjen 7 artiklassa määrätään, että sääntömääräinen kotipaikka voidaan siirtää toiseen jäsenvaltioon ilman, että yhtiö purkautuu. SE:n sääntöjen 7 artiklan ja SCE:n sääntöjen 6 artiklan mukaisesti niiden sääntömääräisten kotipaikkojen on sijaittava yhteisössä samassa jäsenvaltiossa kuin niiden pääkonttorit. 9

10 2 kohta 1. Tämä direktiivin muutosehdotus sisältää säännöksiä yritysjärjestelydirektiivin tavoitteiden laajentamiseksi koskemaan SE:n ja SCE:n sääntömääräisen kotipaikan siirtoa. 2. Direktiivin 1 artikla muutetaan vastaavasti. Siihen sisältyy kaksi luetelmakohtaa. Ensimmäinen viittaa direktiivin jo kattamiin liiketoimiin. Toisessa luetelmakohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan nyt soveltamaan direktiivin säännöksiä SE:n ja SCE:n suorittamaan sääntömääräisen kotipaikan siirtoon. 3 kohta 1. Direktiivin 2 artikla muutetaan siten, että siihen sisällytetään uusi yritysten uudelleenjärjestelyn käsite, osittainen diffuusio (split-off-yritysjärjestely), jota tarkastellaan myöhemmin. 2. Osittainen diffuusio tai split-off on yritysjärjestely, jolla yhtiö siirtää ilman, että se purkautuu, osan yhden tai useamman toimialan muodostavista varoistaan ja vastuistaan vastaanottavalle yhtiölle. Viimeksi mainittu siirtää vastineeksi sen pääomaa edustavat arvopaperit siirtävän yhtiön osakkeenomistajille. 3. Tätä varten 2 artiklaan lisätään uusi b a kohta, jossa määritetään osittaisen diffuusion käsite. Direktiivin 4 artiklaa sovelletaan siirtävään yhtiöön. Direktiivin 8 artiklaa muutetaan myös ottaen huomioon osakkeenomistajien verojärjestelmän. 4. SE:n tai SCE:n suorittama sääntömääräisen kotipaikan siirto sisältyy direktiivin soveltamisalaan. Direktiivin 2 artiklaan lisätään uusi j kohta, johon sisältyy SE:n sääntöjen 8 artiklan ja SCE:n sääntöjen 7 artiklan sanamuodon mukaisia määritelmiä. 4 kohta 1. Tässä kohdassa muutetaan 4 artiklaa siten, että lisätään uusi 2 kohta. Tässä uudessa kohdassa viitataan seikkaan, jonka ottivat esille sijoittautumisjäsenvaltiossaan yhtiöverovelvolliset yhtiöt, joita kuitenkin toisessa jäsenvaltiossa pidetään verotuksen kannalta transparentteina. Näiden olosuhteiden johdosta direktiivistä saatua hyötyä ei voitu aiemmin soveltaa moniin yhtiöverovelvollisiin yhtiöihin. Ehdotuksen tarkoitus on taata erityinen verojärjestelmä, jota sovellettaisiin tällaisiin tapauksiin. Sen mukaisesti jäsenvaltiot lykkäävät sulautumien tai diffuusioiden johdosta saatujen pääomavoittojen verotusta niiltä jäsenvaltioihin sijoittautuneilta yhtiöiltä, jotka sisältyvät luetteloon. Jos toinen jäsenvaltio pitää yhtiötä verotuksen kannalta transparenttina, kyseisen artiklan uuden kohdan mukaisesti jäsenvaltion ei sallita verottaa maassa verotuksellista kotipaikkaansa pitäviä verovelvollisia, joilla on osuus kyseisessä yhtiössä direktiivin kattamien liiketoimien aikaan. Kyseisiä verovelvollisia voidaan verottaa siirrettyjä varoja myöhemmin luovutettaessa. 2. Tässä uudessa kohdassa yksilöidään tällaiset veronmaksuvelvolliset viittaamalla yhtiöihin, jotka ovat verotuksellisesti transparentteja kaupallisten yritysten organisaatiota koskevan yksityisoikeuden säännösten vuoksi. Näissä olosuhteissa jäsenvaltiot katsovat yhtiöiden olevan verotuksen kannalta transparentteja. Ehdotuksessa vältetään viittaamasta yhtiöihin, joita jäsenvaltio pitää verotuksellisesti 10

11 transparentteina sen verojärjestelmän perusteella, jota niihin sovelletaan siinä jäsenvaltiossa, jossa niillä on verotuksellinen kotipaikka. 3. Muutetaan 2 ja 3 kohta 3 ja 4 kohdaksi. Molempiin kohtiin lisätään viittaus uuteen 2 kohtaan. 4. Sanamuotoon on tehty joitakin parannuksia 1 ja 3 kohdassa. 5 kohta 1. Tässä artiklassa saatetaan yritysjärjestelydirektiivin osuutta koskevat kriteerit yhdenmukaisiksi emo- ja tytäryhtiödirektiivin kriteerien kanssa. Vastaanottavalla yhtiöllä on näin ollen oltava vähintään 10 prosenttia siirtävän yhtiön osakkeista, jotta se voitaisiin vapauttaa kyseisistä osakkeista saadun pääomavoiton verotuksesta. 2. Ehdotettu 10 prosenttia on lisäys emo- ja tytäryhtiödirektiiviin jo tehtyyn muutosehdotukseen, jolla vähennetään myös osuuden määrä osakepääomasta 25 prosentista 10 prosenttiin. 1. Tässä kohdassa muutetaan 8 artiklaa. 6 kohta 2. Direktiivin 8 artiklan nykyiset ja uudet kohdat numeroidaan uudelleen. Kyseiseen artiklaan kuuluu nyt 12 kohtaa. 3. Direktiivin 8 artiklan nykyisen sanamuodon muutoksissa viitataan useisiin toimenpiteisiin. Ensinnäkin lisätään uusi 2 kohta, joka koskee siirtävän yrityksen osakkeenomistajaan sovellettavaa verojärjestelmää osittaisen diffuusion eli split-offyritysjärjestelyn yhteydessä. Näitä verovelvollisia ei veroteta vastaanottavan yhtiön pääomaa edustavien arvopapereiden jakamisen osalta. 4. Artiklaan lisätään uusi 3 kohta. Yhtiöiden osakkeenomistajia (sellaisina kuin ne on määritetty direktiivissä), jotka suorittavat direktiivin soveltamisalaan kuuluvia liiketoimia, voidaan pitää verotuksen kannalta transparentteina. Verovelvollisia, joilla on osuus kyseisistä osakkeenomistajista, voidaan verottaa silloin, kun ne saavat tuloja tai pääomavoittoja uudelleenjärjestelytoimista. Ehdotuksen tarkoitus on lykätä verotusta niiden verovelvollisten kohdalla, joilla on osuus kyseisistä osakkeenomistajista. Kyseisiä verovelvollisia voidaan verottaa kyseisen tulon osalta osakkeenomistajien saamia arvopapereita myöhemmin luovutettaessa. 5. Uudessa 5 kohdassa säädetään arvonmääritystä koskevasta säännöstä, jota sovelletaan osakkeenomistajien saamiin arvopapereihin osittaisten diffuusioiden yhteydessä. Sen mukaisesti osakkeenomistajien siirtävässä yhtiössä pitämien arvopapereiden arvo jaetaan kyseisten arvopapereiden ja osakkeenomistajille jaettujen vastaanottavan yhtiön saamaa pääomaa edustavien arvopapereiden kesken. 6. Uudessa 10 kohdassa viitataan hankkivan yhtiön saamien osakkeiden arvoon osakkeidenvaihdon yhteydessä. Tämän uuden säännön mukaisesti hankkiva yhtiö voi määrittää saaduille osakkeille vaihdossa liikkeelle laskettujen arvopapereiden todellisen arvon. Kyseinen arvo vastaa tosiasiallisesti maksettua hintaa. Jos 11

12 jäsenvaltioiden sallittaisiin määrittää saaduille arvopapereille alhaisempi arvo, pääomavoitot verotettaisiin hankkivalta yhtiöltä kyseisiä arvopapereita myöhemmin luovutettaessa. Arvopapereista saadut pääomavoitot jaettaisiin sen jälkeen kahdelle eri verovelvolliselle: kyseiselle hankkivalle yhtiölle ja arvopapereita vaihtaville osakkeenomistajille. Tämä johtaisi kaksinkertaiseen verotukseen. Ehdotukseen sisältynyttä sääntöä soveltamalla kaksinkertainen verotus vältetään. 7. Uuteen 11 kohtaan sisältyy poikkeus uudessa 10 kohdassa olevaan arvonmääritystä koskevaan sääntöön. Siinä viitataan tapauksiin, joissa hankkivalla yhtiöllä on omat osakkeensa ja sen sijaan, että se lisäisi liikkeelle laskettua pääomaansa, se päättää siirtää osakkeet vaihdossa hankitun yhtiön osakkeenomistajille. Näissä olosuhteissa sen omien osakkeiden arvon ja niiden vaihdon aikaisen todellisen arvon välillä on yleensä ero. Jäsenvaltiot voivat verottaa tätä pääomavoittoa. Puolueettomuusperiaatteen mukaisesti kyseistä pääomavoittoa olisi verotettava vaihdettujen arvopapereiden myöhemmän siirron yhteydessä. Tätä tarkoitusta varten hankkiva yhtiö määrittää saaduille arvopapereille sen arvon, joka sen omilla osakkeilla oli välittömästi ennen vaihtoa. 8. Artiklaan lisätään uusi 12 kohta. Siinä viitataan osakkeidenvaihtoon silloin, kun äänienemmistön hankitussa yhtiössä muodostavat osakkeenomistajat, joilla ei ole verotuksellista kotipaikkaa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Tämän uuden säädöksen tavoitteena on selventää sitä, että direktiivi kattaa kyseiset liiketoimet. Näin ollen siitä saatavia etuja voidaan soveltaa direktiivissä määriteltyihin asianomaisiin verovelvollisiin. 9. Entinen 1 kohta jaetaan kolme eri kohtaan, 4, 6 ja 7 kohtaan. Artiklan 3 kohta numeroidaan 8 kohdaksi ja 4 kohta 9 kohdaksi. 10. Artiklaan sisältyviä ristiviittauksia on muutettu artiklan uuden rakenteen huomioon ottamiseksi. 7 kohta 1. Tässä kohdassa muutetaan 9 artiklaa. Lisätään uusi kohta ja olemassaolevasta kohdasta tehdään 1 kohta. Varoja siirrettäessä siirrettyihin varoihin liittyy pääomavoittoa. Kyseinen pääomavoitto lykkääntyy ja se verotetaan kyseisten varojen myöhemmän luovutuksen yhteydessä. Vero kannetaan kyseiset varat hankkivalta kiinteältä toimipaikalta. Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää, että siirtävän yhtiön on määritettävä vaihdossa saaduille arvopapereille se arvo, joka tällä tavoin siirretyillä varoilla oli ennen liiketointa. Tämä kansallinen sääntö johtaisi kaksinkertaiseen verotukseen. 2. Ehdotukseen sisältyy siirtävän yhtiön vastaanottamien arvopapereiden arvonmääritystä koskeva sääntö. Kyseinen yhtiö määrittää niille siirrettyjen varojen ja vastuiden todellisen arvon. Sen vuoksi siirtävän yhtiön jäsenvaltion on niiden arvopapereiden myöhemmän luovutuksen yhteydessä, jotka vastaanotettiin vastineeksi siirretyistä varoista, laskettava kyseisestä liiketoimesta johtuvat pääomavoitot ottaen huomioon kyseinen arvo. 12

13 8 kohta 1. Direktiivin 10 artiklan 1 kohta jaetaan kolmeen uuteen alakohtaan ja siihen lisätään uusi alakohta, jotta se kattaisi nimenomaan sivuliikkeiden muuttamisen tytäryhtiöiksi. Verojärjestelmä tulee olemaan sama kuin niissä tapauksissa, joissa kiinteä toimipaikka siirretään. Sen vuoksi kiinteään toimipaikkaan liittyvien varojen siirtoa äskettäin perustettuun yhtiöön ei veroteta. Lisäksi sovelletaan 10 artiklan 2 kohtaa ja suojellaan niiden jäsenvaltioiden verotusoikeuksia, jotka soveltavat verotusta maailmanlaajuisiin voittoihin. 2. Tekstiin tehdään muutamia sanamuotoa selkiyttäviä muutoksia. 9 kohta 1. Direktiiviin lisätään uusi osasto, jossa säädetään sääntömääräisen kotipaikan siirtoon sovellettavasta verojärjestelmästä. Lisätystä osastosta tehdään IV a osasto. 2. Direktiiviin lisätään 10 a, 10 b ja 10 c artikla, joissa säädetään SE:n ja SCE:n sääntömääräisen kotipaikan siirrosta. 3. Direktiivin 10 a artikla koskee SE:hen ja SCE:hen sovellettavaa veronlykkäysjärjestelmää tapauksessa, jossa sääntömääräinen kotipaikka siirretään. Tämän liiketoimen seurauksena voi olla verotuksellisen kotipaikan siirtyminen toiseen jäsenvaltioon. Jos näin tapahtuu, jäsenvaltiot voivat verottaa näitä yhtiöitä niiden varojen ja vastuiden todellisen arvon ja näillä ennen siirtoa olleen verotuksellisen arvon välisen eron osalta. 1 kohdassa säädetään siitä, että veronlykkäys riippuu siihen jäsenvaltioon, missä sääntömääräistä kotipaikkaa siirtävä yhtiö oli ennen siirtoa, sijoittautuneeseen kiinteään toimipaikkaan tosiasiallisesti edelleen liittyvän yhtiön varoista ja vastuista. 4. Direktiivin 10 a artiklan 2 kohdassa säädetään poistojen, voittojen tai tappioiden laskemiseen sovellettavista säännöistä niiden yhtiön varojen osalta, jotka liittyvät edelleen kiinteään toimipaikkaan. Jäsenvaltiot velvoitetaan siinä soveltamaan tulevaa verotusta siten, kuin jos sääntömääräisen kotipaikan siirtoa ei olisi tapahtunut. 5. Kyseisen artiklan 3 kohdassa viitataan tapauksiin, joissa kansallisessa lainsäädännössä on olemassa erityissääntöjä poistojen, voittojen tai tappioiden laskemisesta niiden varojen ja vastuiden osalta, jotka liittyvät kiinteään toimipaikkaan. Jos yhtiö valitsee kyseisten sääntöjen soveltamisen, 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta. 6. Sääntömääräisen kotipaikan siirron verotus on samanlainen kuin sulautumiin ja diffuusioihin sovellettava verotus. Uudessa 10 b artiklassa viitataan sulautumia ja diffuusioita koskevan direktiivin muihin säännöksiin. Kyseiset liiketoimet koskevat kuitenkin siirtävää yhtiötä ja vastaanottavaa yhtiötä. Säännöksissä viitataan molempiin yhtiöihin, kun taas nyt kyseessä oleva liiketoimi koskee yhtä ainoaa yhtiötä. Asian selkeyttämiseksi 4 kohdassa todetaan, että yhtiön katsotaan olevan sekä siirtävä että vastaanottava yhtiö. 13

14 7. Kyseisen 10 b artiklan 1 kohdassa säädetään 5 artiklan soveltamisesta sääntömääräisen kotipaikan siirtoon. Siinä taataan se, että yhtiön kiinteä toimipaikka hyötyy edelleen yhtiön ennen sääntömääräisen kotipaikan siirtoa asianmukaisesti perustamia varauksia ja varantoja koskevista vapautuksista. 8. Direktiivin 10 b artiklan 2 kohdassa viitataan tappioiden haltuunottoon. Kiinteä toimipaikka voi jatkaa niiden yhtiön tappioiden korvaamista, joita ei ollut poistettu verotusta varten. Jäsenvaltioilla on samat verotappioiden hoitoa koskevat velvollisuudet kuin mitä niiden verolainsäädännössä säädetään kotimaisten yritysten rakenneuudistuksen osalta. 9. Saman 10 b artiklan 3 kohdassa viitataan tapaukseen, jossa sääntömääräistä kotipaikkaa siirtävällä yhtiöllä on kiinteä toimipaikka kolmannessa jäsenvaltiossa. 10 artiklan periaatteita sovelletaan ja se jäsenvaltio, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee, ei verota sääntömääräisen kotipaikan siirtoa. 10. Jos yhtiölle oli aiheutunut tappioita kiinteässä toimipaikassa, kyseiset tappiot oli korvattava yhtiön muilla voitoilla. On mahdollista, että se ei ollut korvannut koko tappioiden määrää kiinteässä toimipaikassa saamillaan voitoilla. Siinä tapauksessa jäsenvaltio, jossa yhtiö oli ennen siirtoa, voi sisällyttää korvaamattomien tappioiden määrän verotettaviin voittoihin. 11. On mahdollista, että yhtiön jäsenvaltio soveltaa verotusta maailmanlaajuisiin voittoihin. Siinä tapauksessa kyseinen jäsenvaltio saattaa verottaa kaikkia voittoja ja pääomavoittoja, jotka liittyvät kiinteään toimipaikkaan sääntömääräisen kotipaikan siirron yhteydessä. Kyseisen jäsenvaltion on sovellettava vapautusta sen veron osalta, joka oli maksettu siinä jäsenvaltiossa, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee, jos veronlykkäyksestä ei ole säädetty. 12. Sääntömääräisen kotipaikan siirto ei vaikuta yhtiön osakkeenomistajien tilanteeseen. Kyseessä on kuitenkin verotuksen kannalta mahdollisesti tärkeä muutos. Osakkeenomistajilla on osuus yhtiössä, joka muuttaa verotuksellista kotipaikkaansa. Näin ollen kyseisistä arvopapereista saatuihin tuloihin tai voittoihin sovellettava verojärjestelmä voi muuttua. 13. Uuden 10 c artiklan 1 kohdassa taataan, että osakkeenomistajia ei veroteta mistään tuloista, voitoista tai pääomavoitoista yhtiön siirtäessä sääntömääräistä kotipaikkaansa. 14. Kyseisen artiklan 2 kohdassa verotusta lykätään siihen saakka kun yhtiön pääomaa edustavat osakkeet luovutetaan. 10 kohta 1. Tässä kohdassa viitataan tämän muutosehdotuksen liitteeseen, jolla muutetaan direktiivin 90/434/ETY liitettä. Yritysjärjestysdirektiivin liitteenä oleva luettelo yrityksistä, joihin direktiiviä sovelletaan, korvataan uudella luettelolla, johon sisältyy muita yhtiömuotoja ja erityisesti eurooppayhtiö (SE) ja eurooppaosuuskunta (SCE). Tässä ehdotuksessa laajennetaan direktiivin edut koskemaan uudenlaisia yhtiömuotoja, joihin kuuluvat osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, tietyt muulle kuin pääomalle perustuvat yhtiöt, säästöpankit, rahastot ja yhdistykset, joilla on kaupallista toimintaa. 14

15 2. SE ja SCE sisältyvät liitteen z alakohtaan. Tämä uusi alakohta ei ole normaalin aakkosjärjestyksen mukainen, koska liitteen p-y alakohtiin aiotaan lisätä tiedot yhtiömuodoista, joita esiintyy jäsenyyteen valmistautuvissa maissa. 2 artikla Artiklassa vahvistetaan aikataulu ja vaatimukset direktiivin saattamiselle osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioita pyydetään viipymättä ilmoittamaan komissiolle direktiivin saattamisesta osaksi niiden lainsäädäntöä ja toimittamaan direktiivin ja annettujen kansallisten säännösten vastaavuustaulukko. 3 artikla Artiklassa viitataan muutosdirektiivin voimaantuloon ja sen julkaisemiseen. 15

16 2003/0239 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON DIREKTIIVI eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetun direktiivin 90/434/ETY muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 94 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 14, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 15, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 16, ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon 17, sekä katsoo seuraavaa: (1) Neuvoston direktiivillä 90/434/ETY 18 otettiin käyttöön yritysten rakenneuudistukseen sovellettavat yhteiset säännöt, jotka ovat kilpailun kannalta puolueettomia. (2) Direktiivin 90/434/ETY tavoitteena on, että yritysten rakenneuudistuksesta saatujen tulojen, voittojen ja pääomavoittojen verotusta olisi lykättävä ja jäsenvaltioiden verotusoikeuksia suojeltava. (3) Sen jälkeen, kun direktiivi 90/434/ETY oli pantu täytäntöön tammikuussa 1992, kokemus on osoittanut, miten direktiiviä voidaan parantaa eri tavoin ja miten vuonna 1990 hyväksyttyjen yhteisten sääntöjen myönteisiä vaikutuksia voitaisiin laajentaa. (4) Neuvosto antoi 8 päivänä lokakuuta 2001 asetuksen (EY) N:o 2157/2001 eurooppayhtiön (SE) säännöistä 19 ja direktiivin 2001/86/EY eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 20. Neuvosto antoi 22 päivänä heinäkuuta 2003 myös asetuksen (EY) N:o 1435/2003 eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 21 ja direktiivin 2003/72/EY eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL L 225, , s. 1. EYVL L 294, , s. 1. EYVL L 294, , s. 22. EUVL L 207, , s

17 henkilöstöedustuksen osalta 22. Yksi kyseisten säädösten tärkeimmistä kohdista on se, että SE ja SCE voivat siirtää sääntömääräistä kotipaikkaansa eri jäsenvaltioiden välillä ilman, että se purkautuu ja joutuu selvitystilaan. (5) Sääntömääräisen kotipaikan siirto on tapa harjoittaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 ja 48 artiklassa säädettyä sijoittautumisvapautta. Varoja ei siirretä eivätkä yhtiö ja sen osakkeenomistajat saa siitä mitään tuloja, voittoja tai pääomavoittoja. Yhtiön päätöstä liiketoimintansa uudelleenjärjestelystä sääntömääräistä kotipaikkaansa siirtämällä ei pitäisi vaikeuttaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten vastaisilla syrjivillä verosäännöillä eikä jäsenvaltioiden verosäännöistä johtuvilla rajoituksilla, haitoilla tai vääristymillä. (6) Sääntömääräisen kotipaikan siirto edellyttää tiettyjen uusien sääntöjen käyttöönottoa; näiden uusien sääntöjen on oltava kilpailun kannalta puolueettomia. Siirrettäessä sääntömääräistä kotipaikkaa silloin, kun SE:n tai SCE:n varat ovat tosiasiassa edelleen liittyneet siihen kuuluvaan kiinteään toimipaikkaan, joka sijaitsee siinä jäsenvaltiossa, jossa SE:llä tai SCE:llä oli aikaisemmin kotipaikka, kyseinen kiinteä toimipaikka hyötyy samoista eduista kuin direktiivin 90/434/ETY 5, 6 ja 10 artiklassa esitetyt edut, jotka koskevat verovapaita varauksia ja varantoja, tappioiden haltuunottoa ja SE:n kolmanteen jäsenvaltioon sijoittautuneiden kiinteiden toimipaikkojen verotusta. Lisäksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen periaatteiden mukaisesti osakkeenomistajat olisi vapautettava verosta sääntömääräisen kotipaikan siirron yhteydessä. (7) Direktiivissä 90/434/ETY ei viitata sellaiseen diffuusioon, jossa toimialoja siirtävä yhtiö ei purkaudu. Direktiivin 4 artiklan säännöksiä olisi tämän vuoksi laajennettava koskemaan tällaisia tapauksia. (8) Direktiivin 90/434/ETY 3 artiklassa määritellään sen soveltamisalaan kuuluvat yhtiöt ja sen liitteessä luetellaan yhtiömuodot, joihin direktiiviä sovelletaan. Liitteessä ei kuitenkaan luetella tiettyjä yhtiömuotoja, vaikka niiden verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa ja ne ovat siellä yhtiöverotuksen alaisia. Tämä näyttää kokemuksen perusteella perusteettomalta puutteelta, joten direktiivin soveltamisalaa olisi laajennettava muihin yhtiöihin, joilla on rajat ylittävää toimintaa yhteisössä ja jotka täyttävät kaikki niitä koskevat edellytykset. (9) Koska eurooppayhtiö on julkinen osakeyhtiö ja koska eurooppaosuuskunta on osuuskunta, ja molemmat ovat luonteeltaan samanlaisia kuin muut direktiivin 90/434/ETY soveltamisalaan jo kuuluvat yhtiömuodot, SE ja SCE olisi lisättävä direktiivin 90/434/ETY liitteessä olevaan luetteloon. (10) Liitteen luetteloon sisällytettävät uudet yhtiöt ovat yhtiöverovelvollisia omissa jäsenvaltioissaan, joissa niillä on verotuksellinen kotipaikka, mutta muut jäsenvaltiot pitävät joitakin niistä verotuksen kannalta transparentteina. Jotta direktiivin 90/434/ETY edut olisivat tosiasiallisia, niiden jäsenvaltioiden, jotka kohtelevat yhtiöverovelvollisia yhtiöitä, joilla ei ole niissä verotuksellista kotipaikkaa, verotuksen kannalta transparentteina, olisi sovellettava niihin direktiivistä johtuvia etuja. 22 EUVL L 207, , s

18 (11) Jos direktiivin 90/434/ETY soveltamisalaan kuuluvia liiketoimia aloittavien yhtiöiden osakkeenomistajia kohdellaan verotuksen kannalta transparentteina, niitä, joilla on osuus osakkeenomistajasta, ei tulisi verottaa rakenneuudistukseen liittyvien liiketoimien yhteydessä. (12) On olemassa joitakin epäilyjä direktiivin 90/434/ETY soveltamisesta sivuliikkeiden muuttamiseen tytäryhtiöiksi. Kyseisissä toimissa direktiivin 90/434/ETY 2 artiklan i kohdassa määritetyt kiinteään toimipaikkaan liittyvät ja toimialan muodostavat varat siirretään uuteen yhtiöön, joka tulee olemaan siirtävän yhtiön tytäryhtiö, ja olisi tehtävä selväksi, että direktiivi 90/434/ETY kattaa tämän liiketoimen, koska kyseessä on varojensiirto jäsenvaltion yhtiöltä, jonka kiinteä toimipaikka on eri jäsenvaltiossa, viimeksi mainitun jäsenvaltion yhtiölle. (13) Direktiivin 90/434/ETY 2 artiklan d alakohdassa oleva osakkeidenvaihdon määritelmä ei aseta erityisehtoja osakkeenomistajille, jotka siirtävät äänienemmistön yhtiössä hankkivalle yhtiölle. Olisi tehtävä selväksi, että direktiivi kattaa tapaukset, jossa osakkeidenvaihtoon osallistuvat hankittu yhtiö ja hankkiva yhtiö molemmat täyttävät direktiivin 90/434/ETY 3 artiklassa asetetut vaatimukset, mutta äänienemmistönsä viimeksi mainituille yhtiöille siirtävien osakkeenomistajien kotipaikka on Euroopan yhteisön ulkopuolella. (14) Sulautumien ja diffuusioiden tapauksessa vastaanottava yhtiö voi saada voittoa sen eron osalta, joka on vastaanotettujen varojen ja vastuiden arvon ja niiden osakkeiden arvon välillä, jotka sillä on mahdollisesti ollut siirtävässä yhtiössä ja jotka on peruutettu kyseisten toimien seurauksena. Direktiivin 90/434/ETY 7 artiklassa säädetään verovapautuksesta kyseisten pääomavoittojen osalta, sillä kyseiset voitot voidaan yhtä helposti saada siirtävältä yhtiöltä jaettujen voittojen muodossa, jotka olisivat olleet verovapaita eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetun direktiivin 90/435/ETY 23 mukaisesti. Tämän kysymyksen osalta direktiivin 90/434/ETY ja direktiivin 90/435/ETY tavoitteet ovat samat, mutta vaadittavat edellytykset eivät ole samat, minkä vuoksi direktiiviä 90/434/ETY olisi muutettava sen vaatimusten yhdenmukaistamiseksi direktiivin 90/435/ETY vaatimusten kanssa ja viimeksi mainitun direktiivin muutosehdotukseen sisältyvän alhaisemman osakkeenomistusrajan huomioon ottamiseksi. (15) Direktiivin 90/434/ETY 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti osakkeenomistajien osakkeita vastaan saamat arvopaperit lasketaan verotusta varten sen arvon mukaisesti, joka tällä tavoin siirretyillä arvopapereilla oli välittömästi ennen vaihtoa, mutta direktiivissä ei ole säännöksiä arvosta, jonka hankkiva yhtiö määrittää tällä tavoin hankituille arvopapereille. Jos jäsenvaltiot määrittävät näissä tapauksissa hankkivan yhtiön saamien osakkeiden arvoksi sen, joka niillä oli välittömästi ennen vaihtoa, sama arvo määritetään kahdelle eri verovelvolliselle ja sama pääomavoitto verotetaan kahdesti. Tästä johtuva kaksinkertainen verotus olisi vältettävä sallimalla hankkivan yhtiön määrittää vastaanotettujen arvopapereiden arvo sen todellisen arvon mukaisesti, mikä vaihdossa luovutetuilla arvopapereilla oli. 23 EYVL L 225, , s