177. Torstaina 12 päivänä joulukuuta 1996

Transkriptio

1 177. Torstaina 12 päivänä joulukuuta 1996 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely 4) Hallituksen esitys eräistä epätyypillistä työtä koskevista lainmuutoksista Hallituksen esitys 78/1996 vp Työasiainvaliokunnan mietintö 18/1996 vp Lakialoite 46/1995 vp, 37/1996 vp 1) Hallituksen esitys lakisääteisiä panttioikeuksia koskevan lainsäädännön tarkistamisesta Puhettajohtaa puhemies Uosukainen. Hallituksen esitys 215/1996 vp Lakivaliokunnan mietintö 21/1996 vp 2) Hallituksen esitys laeiksi Lapin vajaatuottoisien metsien kunnostamisesta annetun lain ja eräiden muiden ehdotettuun metsälakiin ja kestävän metsätalouden rahoituksesta ehdotettuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta sekä laiksi kiinteistöjen yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen Hallituksen esitys 229/1996 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö 25/1996 vp Mietintöjen pöydällepano 3) Hallituksen esitys laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön sekä siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys 184/1996 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö 45/1996 vp Nimenhuudon sijasta merkitään läsnä oleviksi ne edustajat, jotka osallistuivat edelliseen täysistuntoon, sekä ed. Linden. Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 1) Hallituksen esitys lakisääteisiä panttioikeuksia koskevan lainsäädännön tarkistamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys 215/1996 vp Lakivaliokunnan mietintö 21/1996 vp P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö n:o 21. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelua ei synny. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 1. lakiehdotuksen 6luvun 31 a ja luvun otsikko, 7 luvun 8 ja 12 sekä luvun otsikko, 10 luvun 16 ja luvun otsikko sekä 12 luvun 5 ja 8 ja luvun otsikko, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike,

2 Torstaina lakiehdotuksen 14, voimaantulosäännös, 3. lakiehdotuksen 13, voimaantulosäännös, 4. lakiehdotuksen 20, voimaantulosäännös, 5. lakiehdotuksen 43, voimaantulosäännös, 6. lakiehdotuksen 75 ja 77, voimaantulosäännös, 7. lakiehdotuksen 7 4, 78 ja 89 a, voimaantulosäännös, 8. lakiehdotuksen 10, voimaantulosäännös, 9. lakiehdotuksen 1 ja 2, 10. lakiehdotuksen 24, 33 ja 34, voimaantulosäännös, 11. lakiehdotuksen 17 ja 26, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike sekä 12. lakiehdotuksen 38 ja 39, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 2) Hallituksen esitys laeiksi Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain ja eräiden muiden ehdotettuun metsälakiin ja kestävän metsätalouden rahoituksesta ehdotettuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta sekä laiksi kiinteistöjen yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen Toinen käsittely Hallituksen esitys vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö 25/ 1996 vp Puhe m ies : Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 25. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu: Ed. A i t t o n i e m i : Rouva puhemies! Olen aikaisemmin käyttänyt tästä asiasta puheenvuoron ja käytän vakaana mielellä nytkin. Tässä puhutaan Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta. Ymmärrän hyvin pohjoissuomalaisten kansanedustajien ajatukset tässä asiassa. On Lapissa toki vähäisessä määrin sellaisiakin metsäalueita, joita voidaan kunnostuksella auttaa eteenpäin, mutta kun Lapin metsien vajaatuottoisuus johtuu maan tieteellisistä, ilmasto11isistaja maaperäsyistä, niin sinne pitäisi tu11a uusi ilmasto ja tehdä uusi maaperä, ennen kuin sie11ä voidaan metsien vajaatuottoisuutta vähentää ja metsien kasvukehitystä lisätä. Siinä mielessä sinne osoitetut määrärahat hyvin helposti menevät täysin hukkaan. Lapin pitäisi kohdistaa huomionsa se11aisiin asioihin, jotka ovat si11e tärkeitä, muun muassa matkailuun ja turismiin. Nythän näyttää siltä, että vaikka japanilaiset eivät olekaan vieneet Lapilta joulupukkia, niin kainuulaiset vievät Lapilta joulupukinkin, ja tällaisiin asioihin pitäisi Lapin kovasti kiinnittää huomiota, varjella omaa erikoisuuttaan, persoona11ista identiteettiään ja luoda siltä pohjalta ammatteja ja elinkeinoja nimenomaan turismiin ja jouluun liittyvissä kysymyksissä ja tämän tyyppisissä asioissa. Vajaatuottoisien metsien kehittämise1lä ja kohentamisella ei ole mitään merkitystä, koska luonto on tehnyt tällä tava11a tehtävänsä eikä anna Lapille kovinkaan paljon mahdollisuuksia tuotanno11iseen kehittymiseen. Ed. K o r t e n i e m i : Arvoisa puhemies! Ed. Aittaniemi taas kerran hyökkää Lapin vajaatuottoisien metsien hoitamiseen liittyviä määrärahoja vastaan ja yleensä niitä toimenpiteitä vastaan, mitä Lapin metsien kunnostamiseksi ja hoitamiseksi on tehty. Ne ovat o11eet erittäin kannattavia kansantaloudellisesti. Toistan tämän saman kuin aikaisempienkin keskustelujen yhteydessä. Lapissa on hyvin merkittävää metsäteo11isuutta, niin kuin ed. Aittoniemikin hyvin tietää, ja nimenomaan tämä laki on erityisesti tärkeä sen takia, että puun tuottoa on merkittävällä tava11a voitu lisätä Lapissa, ja se on ollut kansantaloudellisesti äärettömän tärkeä asia. Joulupukinmaa on hyvä asia, mutta ei sen varaan suinkaan Lapin tulevaisuutta pidä yksistään rakentaa, vaan järkevämpää on se, että pidämme tiukasti kiinni vanhoista peruselinkeinoista, maa- ja metsätaloudesta myös, ja huolehdimme siitä, että niiden ede11ytykset säilyvät. Se on eduksi ei vain Lapi11e vaan koko Suome11e. Ed. T i u s a n e n : Arvoisa puhemies! Varmasti Lapissa pitää hoitaaja tukea myös metsätaloutta. Vajaatuottoisten metsien kunnostaminen on tärkeä asia sinänsä. Haluaisin tässä koh-

3 Lapin metsät 5647 din myös kiinnittää huomiota siihen, että ihmiset, jotka tulevat Lappiin ja vahvistavat muulla tavalla kuin metsätalouden kautta Lapin taloutta ja elämisen mahdollisuuksia, eivät ole tulossa sinne aukkoja katselemaan. Aukkohakkuut yleensä eivät ole ympäristöllisesti kestävää eivätkä biodiversiteettiä huomioivaa metsänhoitoa. Se on Lapissa erityisen haavoittavaaja ongelmallista. Tähän myös luonnonsuojelulaki on kiinnittänyt huomiota ottaessaan Suomen pohjoisen luonnon olosuhteet huomioon. Edelleenkin Lapin metsien hakkaamisesta on ollut keskustelua. Sellaisesta pitäisi täysin päästä. Lapin Juonnolla on metsätalouden lisäksi vahvuuksia, joita pitää myös pystyä hyödyntämään. Ne eivät ole keskenään myöskään ristiriitaisia. Ed. T e n n i 1 ä : Rouva puhemies! Lapissa asuu maan väestöstä vajaa 5 prosenttia, mutta Lappi tuottaa 10 prosenttia Suomen vientituloista. Tämä perustuu siihen, että meillä on erittäin vahva metsäteollisuus ja meillä on metalliteollisuutta. Mutta se perustuu kyllä myös siihen, että matkailu on hyvin nopeasti kehittynyt elinkeino ja matkailijoita tulee Lappiin sekä maan eteläosista että myös ulkomailta kasvavassa määrin. On ilman muuta selvää, että Lapissa on järkevää hoitaa kuntoon vajaatuottoiset metsät, ja tähän tarvitaan erityistoimia. Meille mahtuu kuitenkin rinnan sekä metsäteollisuus että turismi. Onhan Lappi kolmasosa Suomesta, joten näitä vastakkainasettelu ja ei välttämättä kyllä nyt tarvita, niin kuin halutaan nähdä. Joulumaa on, ed. Aittoniemi, edistynyt erittäin hyvin ja uutta kuuluu hyvin pian. Siitä tulee koko Suomen matkailun yksi vetovoimakeskus hyvin lyhyessä ajassa nimenomaan Napapiirille. Ed. K o r t e n i e m i : Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen puheenvaranjohdosta totean, että lakimetsien hakkaaminenhan otettiin esille vanhojen metsien kompensaationa. Minunkin mielestäni se oli huonosti harkittu kompensaatiomuoto, koska nyt ulotetaan hakkuita todellakin alueisiin, jotka pitäisi jättää rauhaan. Tässä mielessä vanhojen metsien suojelu näin Jaajana olisi pitänyt pystyä estämään. Mutta se on nyt kuitenkin tapahtunut eikä sille voida mitään. Tärkeätä on se, että kompensaatiot sen osalta kuitenkin hoidetaan, mutta se, että kompensaatiota haetaan lakimetsien hakkuiden kautta, on minusta virheellistä. Mitä tulee metsänhoidossa tapahtuneisiin virheisiin, esimerkiksi nämä laajat aukkohakkuut, mitä aikaisemmin tehtiin, ne on virheeksi myönnetty. Nykyaikainen metsähoito ja metsänuudistamistoimenpiteet Lapissakin ovat aivan toisella mallilla ja aikaisemmista virheistä on otettu opiksi. Ed. T a k k u 1 a : Arvoisa puhemies! Ed. Aittaniemi hieman provosoi ja ajattelin tällä kertaa provosoitua. Asian ensimmäisessä käsittelyssä sen jätin väliin. Huomasin kyllä, että ed. Korteniemi seisoi silloin urhoollisesti Lapin metsien tukena. Mutta ed. Korteniemi tietääkin sen, mitä ed. Aittaniemi ei tiedä, että ne ovat puu, poro ja maalaisliitto, jotka ovat pitäneet Lapin pystyssä jo vuosikymmeniä ja pitävät edelleenkin. On hyvin oleellista ja merkityksellistä, että myös metsätaloutta kestävällä tavalla Lapissa harjoitetaan. Niin kuin jo edustajien Tennilä ja Korteniemi puheenvuoroista kävi hyvin esille, meillä on varsin voimakasta metsäteollisuutta ja meidän metsänhoitomme on varsin korkealla tasolla. Näin ollen se kyllä kestää vertailun. Ainut laajempi ongelma, mikä meillä on ollut, on se, että suojelua on ollut vähän liikaa. Näin ollen esimerkiksi Koillis-Lapin aluetalous on jonkin verran joutunut kärsimään siitä, että niin paljon ei ole voitu puuta käyttää kuin tarvetta olisi ollut. Kaiken kaikkiaan hallituksen esitys vajaatuottoisien metsien kunnostamisesta on hyvä ja tuettava. Tällä tavalla on toimittava, että myös Lappi jatkossakin voi elää vahvasti metsästä, niin kuin se on elänyt tähänkin asti. Ed. A i t t o n i e m i : Rouva puhemies! En minä provosoi, minä puhun kokemuksesta, kun olen ollut metsätöissäkin Lapissa aikanani ja tunnen asiaa ja aluetta. Eräillä vähäisillä alueilla on metsänkasvua, mutta riippuu vähän, mikä katsotaan Lapiksi. Ei Rovaniemi ole vielä Lappia, se on siitä ylöspäin, jos näin voidaan sanoa. Lapissa kasvava puu on kaiken lisäksi sellaista, että kun se 150 vuotta kasvaa, niin siitä saa yhden 16 jalkaisen tukin, pari kuitupölliä ja siinä se. Jos katsoo etelän metsiä, niistä tulee 3 tällaista tukkia, jopa neljä sekä kuitupöllit vielä päälle. Se on ihan eri asia. Mutta minä perustin puheeni Lapin tulevaisuudesta siihen, kun katselin eilen televisio-ohjelmaa, että vaikka englantilaiset turistit ovat voimakkaasti arvostelleet Lapin tarjoamia palveluja, niin siitä huolimatta sinne on tulossa nytkin valtavat määrät ulkomaisia turisteja, jotka jättä-

4 Torstaina vät lujasti rahaa sille puolelle. Lapin ihmiset, satsatkaa matkailuun älkääkä antako viedä mahdollisuutta pois. Jättäkää metsät sinne kasvamaan itsekseen. Ne kasvavat sen, minkä kasvavat, ilman lannoitusta ja muuta. Eikä lannoitus kasvua paljon lisää, vaikka niitä lannoitettaisiin kuinka yhteiskunnan varoilla. Tuotto sieltä ei lannoitukseen verrattuna ole kuin kolmasosa, ja se on silloin minun mielestäni väärää yhteiskunnan varojen jakelua. Olen aivan vilpitön tässä asiassa. Pidän Lapista, olen käynyt siellä kymmeniä kertoja, olen joka kesä käynyt, jos nyt ensi kesänä enää uskaltaa tulla, mutta täytyy liikkua vähän avoimemmilla paikoilla. Ed. Korteniemi: Arvoisa puhemies! Tervetuloa, ed. Aittoniemi, edelleenkin Lappiin. Mutta minä huomaan, että teillä on nyt virheellinen käsitys siitä, mitä aluetta tämä koskee. Siellä on todellakin Tunturi-Lappi, jossa metsänkasvu on vähäistä, eivätkä tämän lain vaikutuksetjuuri sinne ulotu. Mutta tämä lakihan koskee Lapin lääniä sekä Kuusamoa. Noin kolmannes koko Suomen maasta on aluetta, jota tämä koskee. Silloin puhutaan aivan eri alueista ja silloin tämä koskee myös alueita,joilla on merkittävää metsätaloutta ja puun tuotantoa. Tämä laki, joka nyt on käsiteltävänä, on teknisluontoinen tarkistus johtuen metsälaeista ja metsätalouden rahoituslaista,jotka on aikaisemmin viime viikolla jo hyväksytty. Itse vajaatuottoisten metsien kunnostamislakihan on voimassa vuoden 1998 loppuun saakka. Tärkeätä on, että myös sen jälkeen lain voimassaoloa voidaan jatkaa. Näin turvataan se, että Lapissa voidaan edelleenkin jatkaa toimenpiteitä vajaatuottoisten metsien kunnostamiseksi. Tällä on myös erittäin tärkeä työllisyysmerkitys. Ed. T a k k u 1 a : Arvoisa puhemies! Ed. Korteniemen perusteltu puheenvuoro vei minulta jo melkein sanat suusta juuri alueen kohdalta. Ed. Aittaniemi nyt vain miettii Nattasten pohjoispuolta, mikä on siis Lappia sanan varsinaisessa mielessä, mutta lakihan koskettaa myös Lapin lääniä ja Kuusamoa, niin kuin tuli jo mainituksi, koko Koillis-Lappia, missä nimenomaan aluetalouden kannalta myös metsätalous on merkityksellistä. Tämän vuoksi täytyy katsoa, mitä missäkin hallituksen esityksessä milloinkin käsitellään. Vielä ed. Aittaniemelle sen verran, kun hän tarjoaa meille matkailua jne. On totta, että matkailubisnes on kohtuullisen kukoistavaalapissa ja uskomme ja toivomme, että se tulee niin myös jatkumaan. Mutta me Lapissa emme koskaan ole eläneet sillä tavalla, että luottaisimme vain yhteen korteenja olisi vain yksi asia, mitä harrastettaisiin, vaan on hyvä, että niitä eri mahdollisuuksia, mitä Lapin luonto antaa, käytetään vain mahdollisimman monipuolisesti, ei niin, että keskitetään yhteen kohtaan jotakin toimintaa, vaan niin, että koko laaja Lapin maa myönteisellä ja hyvällä tavalla on käytössä, palvelemassa turisteja, mutta myös niitä ihmisiä, jotka siellä asuvat ja elävät. Elinkeinoista tässä on myös kysymys, ja sen vuoksi on hyvin merkityksellistä ja tärkeää, että huolehditaan siitä, että myös mahdollisuudet asua ja elää ehyttä ja turvattua elämää säilyvät, niin kuin tähänkin asti kutakuinkin olemme voineet tehdä. Ed. V ä i s t ö :Arvoisa puhemies! Käsiteltävä lakiehdotushan liittyy metsälain ja kestävän metsätalouden rahoitusta koskevan lain uudistamiseen, kuten edellä todettiin. On tietysti tärkeää, että tarkistus tehdään samanaikaisesti voimaan tulevaksi myös Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamista koskevaan lainsäädäntöön. Kuten on todettu metsät ovat tärkeä osa Lappia ja Lapin elinkeinoelämää. Ne ovat tärkeä osa koko Suomea ja vientituotantoamme. Toki Lapin osalta, niin kuin koko maankin osalta, tarvitaan kaiken aikaa myös uutta elinkeinojen kehittämistyötä, ja matkailu, kuten ed. Aittaniemi totesi, on hyvin keskeinen osa Lapin elinkeinopolitiikkaa. Minusta kuitenkin meidän on vahvistettava niitä vahvuuksia, joita meillä on, ja niin kuin totesin metsätalous kehittyneessä muodossa, uuden tekniikan antamin mahdollisuuksin on hyvin tärkeää Lapissa. Pitäisi nyt jatkossa miettiä, miten puun käyttöä teollisuuden raakaaineena voitaisiin edelleen kehittää niin, että pienimuotoista mekaanista, työllistävää puunjalostusteollisuutta, johon Lapin puu on erinomaista, voitaisiin siellä lisätä. Ed. Te n n i 1 ä : Rouva puhemies! Keskustan sisällä ei näytä olevan erimielisyyttä vain siitä, montako lääniä Suomessa pitää olla, vaan näyttää olevan sekaannus siitäkin, missä läänirajat kulkevat. Ed. Aittaniemelle totean, että Lapin läänin rajoja ei muutettu, kun asiasta äänestettiin, ei ensimmäisessä, ei toisessa eikä kolmannessa käsittelyssä. Se on entinen Lapin lääni edelleenkin, ja laki koskee sitä ja vielä vähän laajempaakin aluetta.

5 Lapin metsät 5649 Mutta ihan näin hyvä tilanne ei tietenkään ole metsänhoidon osaltakaan kuin tästä keskustelusta saattaisi nyt yhtäkkiä huomata. Metsänparannusvaroja on valitettavasti leikattuja saattaa tulla uusia leikkauksia. Se on minusta kyllä lyhytnäköistä politiikkaa, koska sinne nimenomaan pitäisi satsata. Se on varmasti sellaista, joka tulevaisuudessa tätä maata parhaiten auttaa. Me olemme puun varassa jatkossakin. Mutta pitää kehittää muutakin. Ed. Aittoniemen tavoin kannatan kovasti tätä punaista kilttiä miestä eli joulupukkia ja hyvää joulumaata napapiirille. Se on rakenteilla, mutta että siitä tulee todella kansainvälinen vetovoimakeskus, siihen tarvitaan myös valtiovallan tukea. Ed. T i u s a ne n : Arvoisa puhemies! Tämäkin keskustelu osoittaa kyllä sen, että Lappi tarvitsee muutakin kuin ed. Hannu Takkulan toteamat puun, porot ja maalaisliiton. Ne eivät riitä, tarvitaan muutakin, ja se todella on ennen muuta luontoon nojaava ja luonnosta lähtevä luontomatkailu, luontoa katsomaan ja kokemaan tulevat luontomatkailijat. Eivät vain eurooppalaiset, vaan laajemminkin ihmiset ovat havainneet Lapin hyväksi kohteeksi. Ed. S a apu n k i : Arvoisa puhemies! Joskus on mukava täällä salissa olla sellaisen lain kanssa tekemisissä, jossa on positiivisuuttakin. Tässä sellaisen tunnen olevan. Muun muassa kotiseutuni kirkonkylä, vaikka ei varsinaisesti Lappiin kuulukaan, on 250 metriä merenpinnan yläpuolella, joka osoittaa sitä, että se on korkeammalla tasolla kuin mikään taajama Suomessa. Näiden vajaatuottoisten metsien tuomat työpaikat ovat meille erittäin tärkeitä ottaen huomioon jo senkin asian, että meillä on valtavasti suojeltuja alueita hakkuukiellossa tänäkin päivänä. Kun työttömyyttä on metsämiehillä jos kuinka paljon, niin saataisiin edes tätä kauttajonkin verran paikattua työllisyystilannetta, joka meillä on alueella erittäin vakava muutoinkin. Ed. K a II i : Arvoisa rouva puhemies! Ihan muutama kommentti käydystä keskustelusta. Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa vajaatuottoisten metsien osuus on hyvin laaja ja merkittävä. Aikanaan on päätetty, että nämä vajaatuottoiset alueet otetaan käyttöön. Sen johdosta Lappiin aikanaan on perustettu metsäteollisuutta, joka nojaa tämän jatkon päällekin. Lapin metsäthän ovat noin II prosenttia koko Suomen metsien puun tuotosta ja metsänparannusvarois- ta sinne on päätetty antaa 15 prosenttia. Tämä linjaus antaa mahdollisuuden Pohjois-Suomen ja Lapin metsäteollisuudelle, ja tämän talon asia on pitää kiinni tästä periaatteesta ja päämäärästä. Tämä signaali on osoitus siitä, että Suomen eduskunta jatkossakin haluaa pitää Lapin metsät tuotossa ja samalla huolehtia Lapin metsäteollisuudesta. Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta ensimmäisen lakiehdotuksen 1, 1 a, 2, 2 a, 3, 4, 4 a-4 c, 5 ja 6, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike, toisen lakiehdotuksen 1-8, kolmannen lakiehdotuksen 2, 15, 27, 28, 32, 34, a, 41 ja 48, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike, neljännen lakiehdotuksen 9 ja 11, voimaantulosäännös, viidennen lakiehdotuksen 9, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike sekä kuudennen lakiehdotuksen 3 a, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan päättyneeksi. 3) Hallituksen esitys laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön sekä siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys 184/1996 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö 45/1996 vp Mietintö pannaan pöydälle puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti seuraavaan täysistuntoon. 4) Hallituksen esitys eräistä epätyypillistä työtä koskevista lainmuutoksista Hallituksen esitys 78/1996 vp Työasiainvaliokunnan mietintö 18/1996 vp Lakialoite 46/1995 vp, 37/1996 vp Mietintö pannaan pöydälle puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti seuraavaan täysistuntoon

6 Torstaina Puhe m ies : Eduskunnan seuraava täysistunto on tänään kello Täysistunto lopetetaan kello Pöytäkirjan vakuudeksi: Jouni Vainio