Henrik Leinon esi-isät ja sukuhaarat

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Henrik Leinon esi-isät ja sukuhaarat 1700-1900"

Annemari Hänninen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Henrik n esi-isät ja sukuhaarat Toimittaja: Harri Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Teemu n sukututkimukset Sukukokous

Säkkijärven Lahnajärvi 1600-1700-luvulla Karjalan alue oli rauhaton 1500-1600- luvuilla. Ruotsin suurvallan aikana valtakunta laajeni itään ja etelään.

2 Säkkijärven Lahnajärvi luvulla Karjalan alue oli rauhaton luvuilla. Ruotsin suurvallan aikana valtakunta laajeni itään ja etelään. Pentti n omistama n hovin tila Säkkijärven Lahnajärvellä autioitui luvun puolivälissä. Seuraavaksi tilan sai Ratsumestari Lars Finkenberg 1600-luvun lopulla. Venäjä vahvistui ja alkoi rakentaa uutta pääkaupunkia Pietariin 1700-luvun alussa. Ruotsin valta-asema alkoi murentua ja Ison vihan aikana Venäjä miehitti Suomen useaksi vuodeksi solmittiin Uudenkaupungin rauha ja puolet Säkkijärvestä menetettiin Venäjälle, mutta Lahnajärven kylä jäi rajan tuntumaan Ruotsin puolelle. Ruotsi yritti vielä voittaa takaisin asemiaan Hattujen sodassa, mutta hävisi lopulta Venäjälle ja 1743 raja siirtyi Kymijoelle. Lahnajärvi jäi osana Vanhaa Suomea Venäjälle Sukukokous

Venäjä vahvistui ja alkoi rakentaa uutta pääkaupunkia Pietariin 1700-luvun alussa. Ruotsin valta-asema alkoi murentua ja Ison vihan aikana 1710-1721 Venäjä miehitti Suomen useaksi vuodeksi.

3 Husut Muurikkalasta Lahnajärvelle Yrjö Matinpoika Husun perhe muutti 1729 Virolahden Muurikkalasta Säkkijärven Lahnajärvelle. Vanhin poika Juho Yrjönpoika ryhtyi isännäksi ja osti ratsumestarinna Elisabeth Ridderin -nimisen rakuuna rusthollin luvulla isäntänä oli Antti ja ruokakunnan vahvuus oli noin 60 henkeä. Muurikkala ja Lahnajärven nykykartalla Sukukokous

Vanhin poika Juho Yrjönpoika ryhtyi isännäksi ja osti ratsumestarinna Elisabeth Ridderin

4 Lappeen kihlakunnan syyskäräjät lokakuussa 1729 Naimaton talonpoika Juho Yrjönpoika Muurikkalasta, hänen ja Ratsumestarinna Jalosukuinen, Rouva Elisabet Ridderin välillä, todistajien herra Pastori Pohlin'in ja kenttävääpeli Jalosuk. Petter Biörnrams'in läsnäollen 8:tena viime heinäkuuta kuittauksin allekirjoitettu, tehty kauppakirja, ilmoittaa Rouva Ratsumestarinna luopuvansa rakuuna Rusthollista nimellä Lahnajärven kylää Säkkijärven pitäjää Juho Yrjönpojalle kaikin siihen kuuluvin omistuksin mitä tahansa ne ovat, hintaan viisisataa viisikymmentä taaleria kuparissa, josta Juho on jo sopimuksen mukaisesti samana päivänä kuitannut rouvalle maksetuksi ennakkona 100 taaleria, jääden vielä 450 taaleria, jotka hän maksaa kuuden vuoden kuluessa loppuun. Tämän jälkeen, kun mainittu aika on kulunut ja summa maksetuksi tullut, on Juho oikeutettu Rustholliin vastuuseen ja siinä toimeen tarttumaan. Rouva lupaa vapaasti ja hyvällä luopua tilasta Juho Yrjönpojalle kaikkine siihen kuuluvine omaisuuksineen, toki sillä ehdolla, että hän elinaikansa saa asua ja hallita 2 pientä tupaa tilalla, pieni aitta ja maitohuone, samoin riihi ja kaski metsässä, 2 pientä peltotarhaa, rouvan kuoleman jälkeen lankeavat ne kartanoon kaiken maaomistuksen mukana. Tähän kauppakirjaan omistajaksi tulleena, sen eri puolet tuntien anoo Juho Yrjönpoika laillista vahvistusta, mutta kun tämä on Cruunun Rustholli neuvotaan Juho Yrjönpoikaa tällä Confirmaatio anomuksellaan kääntymään nöyrästi asianomaisen, korkean viranomaisen puoleen. Seuraavaksi esiin tuli talonpoika Juho Yrjönpoika Muurikkalasta esittäen, että hänen ja Ratsumestarinna Jalosuk. Rouva Elisabet Ridderin välillä 8:tena viime heinäkuuta tehty kirjallinen Contract'i sisältäen: - että Juho Yrjönpoika ottaa 6 vuodeksi vastuulleen, ylöspitää ja viljelee rouvan Rusthollia nimeltä tulevana keväänä ja tulee puolet kaikesta tulevasta laihosta ja vuotuisesta kasvusta tiluksilta ja 3:s osa metsän tuotosta rouvalle, itsellään rouva pidättää peltotilkun,joka sijaitsee lähellä lampolaa,samoin pienen peltotilkun rouvan oman tuvan takana. Kaikki muut pellot mitä nurmena on, saa Juho niistä puolet ja jotka menestymään saa, velvoitetaan hänet viljelyyn ja halulliseen vastuuseen, vaan suorittaa hän 2:n vuoden kuluttua puolet metsän tuotosta, rouva sitävastoin ei voi arvometsää riistää. Mitä tulee niittyihin muualla, siellä liki Toivaria niin sanottu kantaniitty (stoomängen) se tulee jättää Rakuuna hevosen laitumeksi ja rouvalle se pieni niitty siellä, muita niittyjä hallitsee talonpoika korvaten niistä puolet rouvalle. Varuspalvelu eli Kruunun Mondeering kaikkine parseeleineen, kuten hevonen ja mies jäävät rouvan vastuulle: kuudeksi vuodeksi, mutta kaikki vuotuinen eläinsuojien käyttö ja korjaus on Juhon vastuulla ja nauttii hän niistä ilman mitään korvauksia rouvalle. Painokkaasti on rouva 16 pvä viime elokuuta mainitussa sopimuksessa vakuuttanut, ettei kukaan hänen perillisistään tai sukulaisistaan tule perimään saati omistamaan n tilaa, vaan mainittu talonpoika Juho Yrjönpoika, jolle kaikki luvattu on ja oikeuden pöytäkirjaan viety. Käännös: Teuvo Hyppänen Sukukokous

Petter Biörnrams'in läsnäollen 8:tena viime heinäkuuta kuittauksin allekirjoitettu, tehty kauppakirja, ilmoittaa Rouva Ratsumestarinna luopuvansa rakuuna Rusthollista nimellä Lahnajärven kylää

5 n hovi Lahnajärvellä Tuolloin n hovi oli laajuudeltaan noin 1000 hehtaarin tila. Tilan päärakennus sijaitsi n kylässä (Juho Yrjönpoika). Myöhemmin nuorempi veli Henrikin isän-isänisä Matti Yrjönpoika asettui Toivarin taloon. n hovi nykykartalla Sukukokous

6 Uudet t n hovin isännäksi ryhtyi siis vanhin poika Juho Yrjönpoika. Tilan mukaisesti perheen sukunimeksi vaihtui. Henrik polveutuu nuoremmasta veljestä Matti Yrjönpojasta. Yrjö Matinpoika s.1672 Yrjö Matinpoika Maria Akselintytär Juho Valpuri Yrjö Riitta Katri Pekka Pietari Valpuri Mäkelä Tuomas Anna Reijo Matti Yrjönpoika Sohvi Heikintytär Reijo Sakari Susanna Sukukokous

1672 Yrjö Matinpoika 1672 1742 Maria Akselintytär 1674 1742 Juho 1707 1777 Valpuri 1710 1770 Yrjö 1710 1763 Riitta 1718 1786 Katri 1720

Lahnajärvi Venäjän vallan alle 1743 Husujen perheen muuttaessa Lahnajärvelle 1729 itäinen Suomi oli siis edelleen rauhaton. Lopulta Hattujen sodan ja Pikkuvihan päätyttyä raja siirtyi Kymijoelle.

7 Lahnajärvi Venäjän vallan alle 1743 Husujen perheen muuttaessa Lahnajärvelle 1729 itäinen Suomi oli siis edelleen rauhaton. Lopulta Hattujen sodan ja Pikkuvihan päätyttyä raja siirtyi Kymijoelle. Myös Lahnajärvi liitettiin Venäjään Turun rauhassa Menetettyä Karjalan aluetta nimitettiin Vanhaksi Suomeksi. Tämän jälkeen olot vakiintuivat ja Vanhassa Suomessa ei tapahtunut isoja muutoksia Venäjän vallasta huolimatta koko Suomi liitettiin Venäjään. Turun rauha Sukukokous

Myös Lahnajärvi liitettiin Venäjään Turun rauhassa 1743. Menetettyä Karjalan aluetta nimitettiin Vanhaksi Suomeksi.

8 Toivari n hovi Venäläinen kartta Sukukokous

Isojako n hovi pysyi jakamattomana 1800-luvulle asti. Ruotsin alueella suoritettiin Isojako 1700-luvulla. Lahnajärven kylässä Isojako tehtiin vasta 1831-1837.

9 Isojako n hovi pysyi jakamattomana 1800-luvulle asti. Ruotsin alueella suoritettiin Isojako 1700-luvulla. Lahnajärven kylässä Isojako tehtiin vasta n kantatila jaettiin 1841 kahdeksaan tilaan muodostui neljä tilaa lisää. Matti Eliaksenpoika oli Henrik n isä. SÄKKIJÄRVEN LAHNAJÄRVI - LEINO NO:4. n tilojen mittaus aloitettu : 1 Heikki Eerikinpoika Uutela (Sipilä) 1/ : 2 Mikko Pietarinpoika Niemi 1/ : 3 Erikki Yrjönpoika Yrjänä 1/ : 4 Eerikki Pietarinpoika Ylätupa 1/ : 5 Mikko Eerikinpoika Ylä Toivari 1/ : 6 Matti Eliaksenpoika Ala Toivari 1/ : 7 Heikki Heikinpoika Hietala 1/ : 8 Eerikki Antinpoika Myllysaari 1/ : 9 Juho Mikonpoika Niemi 1/ (4:2) 4: 10 Heikki Matinpoika Niementalo 1/ " 4: 11 Sohvi Kankaantila 1/ (4:3) 4: 12 Eerikki Yrjönpoika Yrjänä 1/ " 4: 13 Matti Simonpoika Sipilä 1/ (4:1) 4: 14 Heikki Eerikinpoika Uutela 1/ " 4: 15 Eerikki Pietarinpoika Ylätupa 1/ (4:4) 4: 16 Matti Matinpoika Perä 1/ " Sukukokous

n tilojen mittaus aloitettu 1831 4: 1 Heikki Eerikinpoika Uutela (Sipilä) 1/6 1841 4: 2 Mikko Pietarinpoika Niemi 1/6 1841 4: 3 Erikki Yrjönpoika Yrjänä 1/6 1841 4: 4 Eerikki Pietarinpoika Ylätupa

10 n kantatila n:o 4 (pohjoisosa) kartta Sukukokous

11 1500-luvun Husuista Henrik on Pekka Husu Mikko Husu Elina Matti Husu 1696 Kaarina Yrjö Matinpoika Maria Akselintytär Matti Yrjönpoika Sohvi Heikintytär Reijo Elias Matinpoika Sohvi Yrjöntytär Apo Matti Eliaanpoika Liisa Erkintytär Hyppänen Henrik (Heikki) Sukukokous

02.1760 24.03.1803 Sohvi Yrjöntytär Apo 31.03.1766 10.03.1831 Matti Eliaanpoika 08.02.1794 01.02.1854 Liisa Erkintytär Hyppänen 04.

12 Yrjö Matinpojasta Henrik on Yrjö Matinpoika Maria Akselintytär Juho Yrjö Pekka Pietari Tuomas Matti Yrjönpoika Sohvi Heikintytär Reijo Sakari Tuomas Elin Liisa Elias Matinpoika Sohvi Yrjöntytär Apo Jaakko Anna Marketta Simo Jaakko Matti Eliaanpoika Liisa Erkintytär Hyppänen Valpuri Heikki Juho Antti Israel Philippina Abraham Maria Eeva Tiina Erkki Anna Henrik (Heikki) Matti Sukukokous

05.1762 1828 Anna 21.01.1764 1777 Marketta 11.02.1769 1772 Simo 17.08.1771 1836 Jaakko 1758 1761 Matti Eliaanpoika 08.02.1794 01.02.1854 Liisa Erkintytär Hyppänen 04.01.1794 24.01.1865 Valpuri 12.05.1797 1868 Heikki 17.

13 Husuista Henrik on n hovi Ruotsin vallan aika -> 1743 Vanha Suomi osana Venäjää Venäjä Suomen Suurruhtinaskunta Ruotsin Suurvalta Yrjö Matinpoika Juho Yrjönpoika Matti Yrjönpoika Elias Matinpoika Matti Eliaanpoika Henrik Henrik Haapajärvelle 1852 Tilan lisäjako 1841 Tila jaettiin 8 tilaan 1809 Suomi liitetään Venäjään 1750 Matti Yrjönpoika Toivariin 1743 Turun rauha 1729 Husut n hoviin 1721 Uudenkaupungin rauha Iso Viha 1703 alkoi Pietarin rakentaminen 1690 Ratsumestari Finkenberg 1650 n hovi autioitui

Henrik 1840-1904 1750 1850 1864 Henrik Haapajärvelle 1852 Tilan lisäjako 1841 Tila jaettiin 8 tilaan 1809 Suomi liitetään Venäjään 1750 Matti Yrjönpoika

14 Lahnajärveltä Haapajärvelle Vuonna 1840 syntynyt Henrik oli 11 lapsen perheen toiseksi nuorin lapsi. Isä Matti Eliaanpoika oli Isojaon perusteella Lahnajärven Ala-Toivarin tilan isäntä Henrik avioitui Helena Lyijysen kanssa. Tarinan mukaan he tapasivat Viipurin markkinoilla. Henrik lähti kotivävyksi Lappeen Haapajärvelle Koivikon tilalle. Lahnajärven ja Haapajärvi nykykartalla Sukukokous

1864 Henrik avioitui Helena Lyijysen kanssa. Tarinan mukaan he tapasivat Viipurin markkinoilla.

15 Henrik ja Helena Henrik Helena Turkia Henrik ja Helena n Hauta Lappeenrannan Vanhalla hautausmaalla Juho Eeva Keskisaari Antti Maria Sipiläinen Eeva Ivanoff Matti Maria Pajari Vilho Otto Sukukokous

1869-1920 Antti 1868-1941 Maria Sipiläinen Eeva 1871-1912 Ivanoff Matti

Henrik ja Helena - Sukuhaarat Henrik 1840-1904 Helena Turkia 1845-1929 Juho 1866-1920 Eeva Keskisaari 1869-1920 Antti 1868-1941 Maria Sipiläinen Eeva 1871-1912 Ivanoff Matti 1874-1938 Maria Pajari

16 Henrik ja Helena - Sukuhaarat Henrik Helena Turkia Juho Eeva Keskisaari Antti Maria Sipiläinen Eeva Ivanoff Matti Maria Pajari Vilho Otto Anton Antti Johanna Pajari Aino Pekka Lankinen Otto Henrik Uuno Anni Antti Sipiläinen August Matilda Houni Eino Lyyli Hostikka Olga Edvard Rikkinen Sukuhaarat Otto Henrik Hilja Iivari Mikkonen Alma Toivo Perälä Sukukokous

Henrik 1902-1907 Uuno 1905-1926 Anni 1889-1968 Antti Sipiläinen 1978-1953 August 1891-1982 Matilda Houni 1893-1974 Eino 1900-1973 Lyyli Hostikka 1902-1991 Olga

Henrik ja Helena Haapajärvellä Henrik toimi maanviljelijänä, mutta

elättämiseksi: Kauppaa n mylly Sepän paja Tiiliruukki Henrik toimi

Apumies Joakim, Antti, Matti, Vilho ja Otto.

17 Henrik ja Helena Haapajärvellä Henrik toimi maanviljelijänä, mutta perheellä oli eri vaiheissa myös muita elinkeinoja perheen elättämiseksi: Kauppaa n mylly Sepän paja Tiiliruukki Henrik toimi myös aktiivisesti kunnalliselämässä ja paikallisen koulun perustamisessa. n mylly 1940-luvulla Haapajärvellä 1924: Eturivissä vasemmalta: Apumies Joakim, Antti, Matti, Vilho ja Otto. Takarivissä vasemmalta: Antti Juhonpoika, August Juhonpoika, Eino Juhonpoika, Otto Sassi ja Pekka Lankinen. Haapajärveä nykykartalla Sukukokous

perustamisessa. n mylly 1940-luvulla Haapajärvellä 1924: Eturivissä vasemmalta: Apumies Joakim, Antti, Matti, Vilho ja Otto.

Samankaltaiset tiedostot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison