S12-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle
|
|
- Maija Lehtilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S12-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityö (4op) Lassi Seppälä Johan Dahl Ohjaaja: Heikki Hyyti
2 Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite 1.1 Piirisuunnittelu ja elektroniikan rakentaminen 1.2 Absoluuttianturin valitseminen, suunnittelu ja toteuttaminen 1.3 Ohjelmointi 2. Projektityön rakenne 2.1 Suunnitteluvaihe 2.2 Piirisuunnitteluvaihe 2.3 Elektroniikan rakentaminen 2.4 Absoluuttianturin toteuttaminen 2.5 Ohjelmointivaihe 2.6 Testausvaihe 3. Tulokset 3.1 Projektin tulokset 3.2 Ajankäyttö 4. Yhteenveto 4.1 Mitä opittiin 4.2 Parannuksia Viitteet Sivu 1 / 9
3 1. Projektityön tavoite Työssä rakennetaan kameran ja kolmen suodattimen muodostamaan kuvauslaitteistoon suodattimia pyörittävä liikkeen ohjain. Suodattimet ovat kiinni pyöreässä kiekossa, joka pyörii keskipisteensä ympäri. Suodatinmateriaalit ovat kiekossa 120 etäisyyksillä toisistaan. Kameran on siis otettava kuva silloin kun suodatin on kohdalla. Lisäksi suodattimen on pysyttävä kameran edessä kameran valoitusajan verran. Kamera laukaistaan jännitepulssilla, jonka lähettäminen vie myös tietyn ajan. Kameran kuvausnopeus on noin 10Hz, eli säätöalgoritmien on oltava hyvin tarkkoja jotta kuvien ottaminen tapahtuisi suodattimen kohdalla eikä siten, että kuvassa näkyy myös kiekon reunaa. Kamera näkee suodattimen läpi noin 60 ajan. (1) 1.1 Piirisuunnittelu ja elektroniikan rakentaminen Ohjauspiiristä oli alustava suunnitelma olemassa, mutta tätä suunnitelmaa piti vielä hieman virittää, jotta toiminta on halutunlaista. Piirisuunnittelusta ei kummallakaan työn tekijöistä ollut paljoa kokemusta, joten tämä osa-alueen kaipasi aluksi jonkin verran itseopiskelua. 1.2 Absoluuttianturin valitseminen, suunnittelu ja toteuttaminen Pyörimiskulman absoluuttianturi tarvitaan normaalin pulssianturin lisäksi, jotta satunnaiset pulssin huomaamatta jättämiset eivät pitkällä aikavälillä kumuloituisi isommaksi virheeksi. Pyörimiskulman absoluuttianturi toteutettiin heijastavalla levyllä ja valo-transistorilla, jossa on mukana valo-sensori. Kun valo-transistori/sensori-yhdistelmä osoittaa heijastavaan levyyn, se antaa pulssin. Heijastavalle levylle liimattiin 180 :lle heijastamatonta materiaalia. Tällä tavalla saatiin kiekon pyöriessä 1 nousevan- ja 1 laskevan reunan pulssi. 1.3 Ohjelmointi Ohjainlogiikan toteutus perustuu teensy2-piiriin, jota voi ohjelmoida Arduino-ohjelmointikielellä. Jos Arduinosta ei olisi löytynyt kaikkia haluttuja ominaisuuksia, niin ohjelmoinnin voi tehdä myös C:llä. Kuitenkin Arduinolla on helpompi hallita bitti-operaatioita, joihin teensy2-kontrollerin ohjelmointi suurilta osin perustuu. 1.4 Ohjaimen suunnittelu Ohjaimen tehtävänä on säätää suodatinjärjestelmän nopeus halutunlaiseksi, ja liipaista kamera oikeaan aikaan, jotta kuva tulee otettua sinä aikana, jolloin kamera on suodattimen kohdalla. Suodatinkiekon pyörimisnopeus voidaan laskea moottorin akseliin asennetusta pulssianturista ja kiekon akselissa olevasta absoluuttianturista. Säädön olisi voitu tehdä joko nopeus- tai paikkasäätimenä. Paikkasäätimellä voidaan ajaa tiettyä ennaltamäärättyä rataa pitkin, jolloin on mahdollista tehdä suodattimen kohdalle hidastuksia. Tällöin voidaan kasvattaa kuvausnopeutta jos suodatinkiekon nopeus osoittautuu rajoittavaksi tekijäksi. Näin tapahtuu siinä tapauksessa, jos kameran valoitusajan kesto on tarpeeksi pitkä, jotta suodatin kerkeää nopeassa liikkeessä kuvattaessa alta pois. Nopeussäädin taas asettaa kiekon pyörimään tasaisesti annetulla nopeudella. Sivu 2 / 9
4 Ohjaimen oli myös huomattava jos pulssianturien liikesuunta vaihtuu kesken kuvauksen. Tämä on tietenkin erityistapaus, joka tapahtuu silloin jos joku koskettaa anturia sen pyöriessä. 2. Projektityön rakenne 2.1 Suunnitteluvaihe Suunnittelu valmistui melko nopeasti koska se oli jo aloitettu ennen kun projekti alkoi. Suunnittelussa jouduttiin ensiksi ottamaan selville miten jotkut asiat toteutettaisiin, kuten absoluuttianturin toteutus. Tähän vaiheeseen kuului myös paljon itseopiskelua jotta saisi selville millaisia toteutuksia projektiin oltiin jo etukäteen suunniteltu. Eri komponenttien datalehdet olivat muun muassa apuna tässä vaiheessa. 2.2 Piirisuunnitteluvaihe Piirisuunnitteluvaihe tulee ennen elektroniikan kokoamista, ohjelmointia ja muuta työn toteutusta. Tämä johtuu siitä, että ennen toimivaa piiriä ei ole järkevää ohjelmoida toimintalogiikkaa ja säädintä järjestelmälle, jonka toiminta saattaa muuttua piirisuunnittelun toteutuksen mukaisesti. Piirisuunnittelu tapahtui Eagle nimisellä ohjelmalla jota käytetään muutenkin piirien suunnittelussa. Piiri suunniteltiin siten että se mahtuisi hyvin kameran pieneen laatikkoon ja siten että olisi mahdollista päästä käsiksi kaikkiin tarpeellisiin portteihin kun piiri olisi paikalla kotelossa. Piirin suunnittelu oli myös se jo aloitettu mutta alkuperäiseen piirustukseen jouduttiin tehdä muutoksi ja lisäyksiä kuten absoluuttianturin ja kameran liipaisun kytkennät. Suunnittelun jälkeen piiristä tulostettiin piirikuva ja piirustus jotta piirilevyn rakentaminen menisi helposti. 2.3 Elektroniikan rakentaminen Edellisen kohdan piirisuunnitelman perusteella rakennettiin halutun mukainen piirilevy. Tähän vaiheeseen kuului piirilevyn valmistaminen syövyttämällä oikean muotoiset kuviot piilevyn pintaan. Nämä kuviot saatiin Eagle-ohjelman tiedostoista kunhan porausreikien koot ja jyrsimissyvyyden asetettiin oikeaksi. Tämän jälkeen kiinnitettiin komponentit piirilevyyn juottamalla. Elektroniikka rakennettiin parin viikon sisällä. Testausvaiheessa ensiksi testattiin että piirissä ei ole oikosulkuja. Tämän jälkeen kytkettiin piiri virtalähteeseen, jossa oli virtarajoitin säädetty siten, että vielä mahdollisessa oikosulussa olevat komponentit eivät hajoa. Täten totesimme elektroniikkapiirin toimivan halutulla tavalla. Elektroniikkapiiri kiinnitettiin alkuperäisistä suunnitelmista poiketen laatikon takaosaan ison hammasrattaan taakse (Katso kuva 1). Tämä tehtiin koska piirilevyn komponentit aiheuttivat sen että piiri ei korkeussyistä mahtunut etukäteen suunniteltuun paikkaan. Elektroniikkapiirin uusi sijainti aiheutti hankaluuksia kaapelien kiinnityksessä piirilevyyn, koska käsi ja ruuvimeisseli ei mahtunut piirilevyn ja takaseinän väliin. Tästä johtuen vaihdoimme alkuperäisien liittimien tilalle irrotettavat liittimet, joihin voi asentaa kaapelit ennen kiinnitystä. Piirilevyä oli hieman porattava Sivu 3 / 9
5 liittimien liitoskohdista, jonka vuoksi kolvausvaiheessa tuli tinasilta, jonka huomasimme vasta myöhemmin koodausvaiheessa. Kuva 1. Piirilevyn uusi kiinnityspaikka 2.4 Absoluuttianturin toteuttaminen Absoluuttianturin elektroninen toteutus oli suunniteltava piirisuunnitteluvaiheessa, mutta kaikki anturiin kuuluvat osat oli myös fyysisesti kiinnitettävä suodatinkiekon rattaaseen ja piirilevylle. Anturi toteutettiin valotransistorin ja diodin yhdistelmäkomponentista. Valotransistori tuottaa virtaa siinä suhteessa, kuinka paljon sen pinnalle säteilee valoa valodiodista. Tästä johtuen elektroniikkapiiriin oli myös tehtävä absoluuttianturin valodiodille virransyöttö ja mitoitettava mittaussignaali vastuksen avulla mittausvälille 0-5V. Lisäksi vielä Smith Trigger piiri vastaa siitä, että mitattava signaali on selkeää kanttiaaltoa. Lisäksi teimme absoluuttianturiin kuuluvan kiekon, joka on kiinnitetty moottorin akselille. Kiekko koostuu 180º heijastavasta pinnasta ja 180º heijastamattomasta pinnasta. Tällöin absoluuttianturi siis kertoo 2 kertaa kierroksen aikana tarkasti suodatinkiekon asennon. Heijastava levy kiinnitettiin suodatinkiekon akseliin hammasrattaan viereen. Absoluuttianturin led/valotransistori-mittauskomponentti kiinnitettiin pienellä ruuvilla metallirakenteeseen noin 2 mm etäisyydelle heijastavasta levystä (Kuva 2). Saimme absoluuttianturin toimimaan tällä tavalla erittäin luotettavasti. Sivu 4 / 9
6 Kuva 2. Absoluuttianturin ja heijastuskiekon asennus 2.5 Ohjelmointivaihe Ohjelmointivaihe oli piirisuunnitteluvaiheen kanssa päällekkäin siinä mielessä, että ohjelmointiympäristön ominaisuuksia voitiin selvittää ennen toimivaa elektroniikkapiiriä. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on hyvä huomata jos käytettävä ohjelmointirajapinta ei tue jotain tärkeää ominaisuutta, joka on järjestelmän toteutuksen kannalta kriittinen. Ohjelmointivaiheen jaettiin moneen eri osamomenttiin jotka lopuksi yhdistettiin toimivaksi kokonaisuudeksi. Nämä osamomentit olivat moottoriohjaus, järjestelmän toimintalogiikan ohjelmointi, ohjaimen (eli järjestelmän tilaa säätävän yksikön) ohjelmointi ja sarjaporttien lukeminen ja järjestelmän tilan päätteleminen mittaustiedoista. Koska eri osia laitteesta kokeiltiin ja ohjelmoitiin erikseen kontrollerin avulla, syntyi vaikeuksia kun osat ajettiin piirilevyn kautta. Koodia täytyi modifioida ja yhdistää niin että kaikki toimii oikein mikä sai aikaan sen että joskus ohjelmointivaiheen piti kokonaan tehdä uusiksi. Tämä vaihe vaati myös paljon itseopiskelua jotta osaisi käyttää Arduinon eri toimintoja mitä tämä projekti vaati. Suurin osa ohjelmoinnista oli kuitenkin yksinkertaista ohjelmointikieltä, mutta esimerkiksi mikrokontrollerin timereiden ja keskeytyksien käyttäminen vaati syvää ymmärtämistä siihen miten mikrokontrolleri toimii. Ohjelmointivaiheessa toteutimme nopeuden säädön PI-säädimellä. Optimoimme PID-säätimen parametrit siten, että nopeus pysyi mahdollisimman hyvin vakiona kun nopeuden arvoksi oli Sivu 5 / 9
7 asetettu 2 kierrosta sekunnissa. Kun suodatinkiekko pyörii nopeudella 2 kierrosta sekunnissa niin se tarkoittaa, että kameran kuvanottotaajuus on 6 Hz. Laitteeseen päätettiin myös ohjelmoida kommunikointia, ei vain tietokoneesta kontrolleriin, vaan myös kontrollerista takaisin tietokoneeseen. Tämä tieto sisältää moottorisäädön PWM arvoa ja suodatinkiekon pyörimisnopeutta. Nämä asiat ovat luettavissa tietokoneelta sarjaportin kautta eli niiden lukemiseen vaaditaan sarjaporttilukuohjelma (ainakin Windowsissa) kuten esimerkiksi putty. 2.6 Testausvaihe Elektroniikkapiiri testattiin silmämääräisesti tinasiltojen varalta. Kävimme mikroskoopin avulla läpi juotokset. Testasimme elektroniikkapiiriä myös oskilloskoopin avulla siten, että mittasimme minkälaista signaalia Ohjelmointivaiheessa aloitimme laitteen toiminnallisen testaamisen. Vaikka olimme testanneet piirilevyn hyvin ennen ohjelmointivaihetta, niin huomasimme silti piirilevyssä vian, joka oli jäänyt huomaamatta aikaisemmin. Vika ilmeni siten, että moottorille syötettävä jännite ei muuttunut kuten oli tarkoitus. Moottorin pyöri vaikka asetimme ohjaussignaalin arvoon 0. Huomasimme, että uusien liittimien asentamisessa oli piiriin tullut tinasilta. Kun saimme tinasillan pois, niin piiri alkoi toimia jälleen oikein. Ohjelmoinnin testaaminen tapahtui koko ohjelmointivaiheen aikana. Aina kun jokin osa-alue oli toiminnallinen, sitä testattiin. Sen lisäksi koko laitteiston ohjelman toimintoja testattiin kun ohjelman oli koottu yhteen jotta mikään toiminto ei estäisi toisen toimimista. Testausvaiheessa tutkittiin myös mikä on sopivin moottorin pyörimisnopeus jotta kamera ehtii ottaa mahdollisimman monta onnistunutta kuvaa sekunnissa. Ennen tätä kameran kuvaustahti täytyi saada synkronoitua moottorin pyörimisnopeuden kanssa jotta kamera ei ottaisi kuvia kun edessä ei ole suodatinta. Testauksen yhteydessä säädimme kaikki arvot sellaisiksi että laite toimisi mahdollisimman hyvin tietyllä nopeudella ja että moottorin säätö käyttäytyisi mahdollisimman tasaisesti kun asetusarvoa (pyörimisnopeutta) muutettiin. 3. Tulokset Projektin lopputulos on esitetty kuvassa 3. Kuvassa nähdään automaatoosan piirilevy ja sen johdotus. Jotta automatiikka toimisi, sen on kytkettävä tietokoneen USB porttiin. sen lisäksi kameran kuvien vastaanottamista varten vaaditaan Firewire liityntä ja mieluiten Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä. Jos Firewire pystyy itse syöttämään jännitettä, kameraan ei tarvitse liittää jännitelähdettä, muuten kamera vaatii 12 volttisen ulkoisen jännitelähteen. Myös moottori vaatii jännitettä ja sen olisi hyvä olla 10 ja 19 voltin välillä. Nämä kaikki liittimet johtavat tietenkin siihen että laite ei itsessään ole niin siirrettävä, mutta esimerkiksi jännitteet voitaisiin kaikki ottaa samasta lähteestä. Sivu 6 / 9
8 Kuva 3. Suodinkamera valmiina käyttöön 3.1 Projektin tulokset Projektissa toteutimme toimivan ratkaisun suodatinautomaatiolle, joka ottaa kuvia kolmen erilaisen optisen suodattimen läpi vuorollaan. Projekti toteutti kaikki alussa asetetut vaatimukset ja laite on tällaisena käyttökelpoinen. Kuvien ottaminen alkaa aina saman suodattimen kohdalta jotta käyttäjällä olisi mahdollista erottaa kuvat toisistaan. Laite on tarkoitettu projektiin, jossa metsän harvennuskonetta automatisoidaan. Erilaiset optiset suodattimet parantavat kasvien ja puiden erottelua muusta taustasta. Laitteella maksimi kuvanottotaajuus, jolla kuviin ei tule mustia reunoja, on tällä hetkellä 12 kuvaa sekunnissa. Tällä kuvantamistaajuudella kiekko pyörii 4 kierrosta sekunnissa. 3.2 Ajankäyttö Teimme viikoittain noin 4-10 h/henkilö. Loppua kohden työmäärä oli useimmin lähellä 10 tuntia viikoittain. Ajankäytön suunnitelma päivittyi projektin aikana, mutta pysyimme melko hyvin ajankäyttösuunnitelmassa koko projektin ajan. Yllättävät asiat, kuten piirilevyssä ilmennyt tinasilta ja piirilevyn paikan uudelleenasettelu vaati hieman suunniteltua enemmän aikaa. Lisäksi mikrokontrollerin ohjelmointi vaati perehtymistä. Yhteensä teimme töitä noin 90 tuntia/henkilö. Alla on esitetty arvio työtuntien jakaantumisesta. Sivu 7 / 9
9 Tunteja Luentoja 9 Suunnittelua 6 Toteuttamista 6 Itseopiskelua 17 Projekti 5 suunnitelma Ohjelmointia 24 Testausta 15 Dokumentin 10 kirjoitusta Yhteensä Yhteenveto 4.1 Mitä opittiin Kyseinen projekti oli hyvin laajasti opettava. Projektiin kuului sekä elektroniikkaa, vähän konetekniikkaa, automaatiota että ohjelmointia. Tämä teki sen että projektissa todellakin tuntui oppivansa jotain uutta, koska harvassa tapauksessa pääsee näitä kaikkia yhdistämään joksikin hyödylliseksi kurssin aikana. Projektin alussa opimme, miten piirisuunnittelua tehdään, ja minkälaista ohjelmaa voi tässä tehtävässä käyttää avuksi. Lisäksi opimme miten piirilevy valmistettiin ja porattiin automaattisella laitteella, johon syötettiin elektroniikkapiirin muodot. Yleisesti ottaen koko projektityössä opimme elektronisen laitteen tekemistä ja suunnittelua käytännössä. Uskon, että tämä taito on insinöörille erittäin hyödyllinen. 4.2 Parannuksia Kuvaamistaajuutta olisi voinut mahdollisesti nostaa siten, että kiekkoa pyöritettäisiin hitaammin optisen suodattimen kohdalla, ja nopeammin suodattimien välissä. Emme kuitenkaan ajan puutteen vuoksi ehditty tekemään tälläistä modifikaatiota koodiin. Ulkona kameran valoitusaika ei välttämättä tarvitse olla yhtä pitkä kuin sisätiloissa, joten valoitusaikaa pienentämällä voisi kiekon pyörimisnopeutta nopeuttaa ilman, että se vaikuttaisi kuvien laatuun. Emme ole siis virittäneet laitetta toimimaan optimaalisesti ulko-olosuhteissa. Jos kuvaamisnopeutta pyrkii nostamaan, olisi varmaan myös tarpeellista nostaa enkooderin näytönottotaajuutta jotta säätöä saataisiin toimimaan sujuvammin. Laiteeseen oli myös ideana ohjelmoida yksinkertainen käyttöjärjestelmä joka alkaisi pyytämällä käyttäjältä kameran valoitusaikaa, joko yksitellen eri suotimille tai sitten yksi yhtenäinen valoitusaika, mutta tämä näyttäytyi olevan liian pitkä ja monimutkainen lisäys joten se karsittiin pois. Sivu 8 / 9
10 Viitteet 1. Automaation projektityökurssi - S12-02 Suodinautomatiikka kameralle < Sivu 9 / 9
A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle
A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite
LisätiedotA11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle
A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Väliraportti 21.3.2012 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite 1.1 Piirisuunnittelu
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän
LisätiedotPeltorobotin akselimoduulin kontrolleri
Peltorobotin akselimoduulin kontrolleri Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt B.Sc. Joni Rannisto (Mech.) Janne Hafrén (Mech.) Matti Koskinen (Mech.) Esitelmän rakenne 1. Tehtävänanto ja vaatimukset
LisätiedotS14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen
S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella
LisätiedotELEKTRONISET TOIMINNOT
LUENTO 2 ALUKSI OLI... EHKÄ MIELENKIINTOISIN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ ON TOTEUTTAA LAITE (JA EHKÄ MENETELMÄKIN) JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEEN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ EI (AINAKAAN SAMALLA PERIAATTEELLA) VALMIITA
LisätiedotS14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen
S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
LisätiedotS11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Väliraportti
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Väliraportti Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 21.3.2011 Tämä väliraportti noudattaa projektisuunnitelman
LisätiedotS11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä
LisätiedotAS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
3/19/2012 AALTO- YLIOPISTO AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Joni Rannisto Matti Koskinen Janne Hafrén 1. Projektin tavoite Projektin tavoitteena on rakentaa akselimoduulin ohjain
LisätiedotHarjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot
Saku Chydenius tammikuu 2004 Asko Ikävalko Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Työn valvoja: Kimmo Saurén RAPORTTI 1(8) 1. Alkuperäinen tehtävänanto 2. Määritelmä valojen vaihtumiselle Muodosta
LisätiedotS13-02 Linear motor controller for CAN-bus
S13-02 Linear motor controller for CAN-bus Projektisuunnitelman väliraportti AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Anna Vaskuri Jere Liukkonen 25.3.2013 Sisällysluettelo 1 Projektityön
LisätiedotA14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen
1 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen Projektisuunnitelma Tommi Salminen, Hanna Ukkola, Olli Törmänen 19.09.2014 1 Projektin
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
Lisätiedot1 Muutokset piirilevylle
1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt. Projektisuunnitelma. Peltorobotin akselimoduulin ohjain
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Peltorobotin akselimoduulin ohjain Joni Rannisto Janne Hafrén Matti Koskinen 31.1.2012 1 1. Projektin tavoite Projektin tavoitteena
LisätiedotMoottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,
Lisätiedot1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS
Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta
LisätiedotMikrokontrollerikitit - väliraportti
Mikrokontrollerikitit - väliraportti AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Hannu Leppinen 78673R Petri Niemelä 221643 Markus Peltola 84765H 27.3.2013 Työn kuvaus Projektityön tarkoituksena
LisätiedotElektroniikka II 2012 - lopputyön ohje
Elektroniikka II 2012 - lopputyön ohje Yleisesti Tehtävänäsi on suunnitella elektroninen noppa, elektroninen kassakaapin lukko, sykemittari, elektroninen Braille-tulkki, morsekooderi/-dekooderi tai oma
LisätiedotRobottialustan instrumentointi ja käyttöönotto
Niilo Heinonen Hannu Häyrinen Matias Katajamäki Tuomas Pylvänen Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 1. Projektin tavoite Projektin puitteissa
LisätiedotTKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI
- 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen
LisätiedotOMNIA OPINNÄYTETYÖ AMMATTIOPISTO. Diginoppa ICTP09SLG OMNIAN AMMATTIOPISTO
OMNIA AMMATTIOPISTO OPINNÄYTETYÖ Diginoppa ICTP09SLG - 2012 OMNIAN AMMATTIOPISTO KOULUTUSALA Tieto- ja tietoliikennetekniikka OPISKELIJA Hannu Junno OHJAAJA Jari Laurila VUOSI 2012 2 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni
LisätiedotMikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje
Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut
LisätiedotA13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.
A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
LisätiedotProjektisuunnitelma. Radio-ohjattavan pienoismallin mekatroniikan ja ohjelmiston kehitys
1 Radio-ohjattavan pienoismallin mekatroniikan ja ohjelmiston kehitys Muutoshistoria Versionumero Pvm Selitys Tekijä(t) 0.1 18.9.2012 Otso Saarentaus 2 Sisällysluettelo 1 PROJEKTIN SISÄLTÖ... 3 1.1 TAUSTA......3
LisätiedotZigBee-ohjaus kuorma-autolle
ZigBee-ohjaus kuorma-autolle Juho Frits Petteri Koivumäki 10. helmikuuta 2010 Tavoitteet Projektityössä on tavoitteena rakentaa langaton ZigBee-ohjausverkko kaukoohjattavalle kuorma-autolle (kts. Kuva
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
LisätiedotPID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla
PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin
LisätiedotA13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Väliaikaraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013
A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Väliaikaraportti Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 22.10.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
LisätiedotA13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Loppuraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013
A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Loppuraportti Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 5.12.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1
LisätiedotAltus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS
Viitteet 000071 - Fi ASENNUS ohje Altus RTS Elektronisesti ohjattu putkimoottori, jossa RTSradiovastaanotin, aurinko- & tuuliautomatiikka SOMFY Altus RTS on putkimoottori, jonka rakenteeseen kuuluvat RTS-radiovastaanotin,
LisätiedotPower Steering for ATV
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Power Steering for ATV 15.1. - Loppuraportti Työn valvoja: Ville Matikainen Projektin tekijät: Juuso Meriläinen Antti Alakiikonen Aleksi Vulli Juuso
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotAdafruit Circuit Playground Express
Adafruit Circuit Playground Express Ulkoiset LEDit ja moottorit Sini Riikonen, sini.riikonen@helsinki.fi 6.6.2019 Adafruit Circuit Playground Express / Ledit ja moottorit / 2019 Innokas 1 Yleistä Circuit
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotS09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta Loppuraportti 22.5.2009 Akseli Korhonen 1. Projektin esittely Projektin tavoitteena oli algoritmin kehittäminen
LisätiedotElectric power steering
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Electric power steering Ohjausmoottorin jäähdytys ja ylikuumenemisen esto Projektisuunnitelma 19.9.2014 Työn ohjaaja: Ville Matikainen Tekijät: Samppa
LisätiedotTRUST USB VIDEO EDITOR
TRUST USB VIDEO EDITOR Pika-asennusohje SF Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust USB Video Editor -tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tarvitaan jonkin verran kokemusta
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
LisätiedotLUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla
Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva
LisätiedotLOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0
Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
LisätiedotAgenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen
8. Luento: Laitteiston ohjaaminen Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Säätäjiä P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen Mittaaminen Johdanto Tavoitteena: tunnistaa
LisätiedotMatopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö
Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut
LisätiedotMUISTILANGAT. Position Control of Shape Memory Alloy Muscles for Robotics. Pia Lindqvist Joni Leppänen Alexander Kokka
MUISTILANGAT Position Control of Shape Memory Alloy Muscles for Robotics Pia Lindqvist Joni Leppänen Alexander Kokka 1. Projektin tavoite Tässä projektissa on tarkoitus muistilankoja hyväksikäyttäen suunnitella
LisätiedotElektroninen ohjausyksikkö
Elektroninen ohjausyksikkö MALLI CITY Käyttäjän käsikirja Asennus Toiminnot Vasatherm Finland Oy Puh: +358 (0)9 4730 6190 Pihatörmä 1 A Fax: + 358 (0)9 4730 6201 02240 Espoo E-mail: etunimi.sukunimi@vasatherm.fi
LisätiedotAkkujen aktiivinen balansointi
Väliraportti 1(5) Akkujen aktiivinen balansointi Ohjaaja: Jorma Selkäinaho Työryhmä: Kalle Fagerman Johan Holmberg Otso Jousimaa Aleksi Salonen Väliraportti 2(5) Johdanto Projektimme jatkaa syksyllä aloitettua
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotTaitaja2011, Kuopio Elektronisen laitteen rakentaminen
Taitaja2011, Kuopio Elektronisen laitteen rakentaminen Johdanto Tässä tehtävässä kootaan ohjeiden mukaan täydellinen elektroninen laite. Laitteen kokoonpanoon kuuluu yksittäisten elektronisten komponenttien
LisätiedotS12-11. Portaalinosturi AS-0.3200. Projektisuunnitelma 2012. Oleg Kovalev
S12-11 Portaalinosturi AS-0.3200 Projektisuunnitelma 2012 Oleg Kovalev Sisällys 1. Työn tavoite... 3 2. Projektin osa-alueet... 3 2.1. Suunnittelu... 3 2.2. Komponenttien hankinta... 3 2.3. Valmistus...
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen Väliraportti Joonas Aalto-Setälä Ossi Malaska 1. Projektin tavoitteet Projektin
LisätiedotProjektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009
Projektityöt Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 1 1 Yleistä Projektityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa yleiskäyttöinen CAN-ohjain, jolla voidaan vastaanottaa viestejä CAN-väylältä,
LisätiedotTAITAJA 2006, Elektroniikka (19.1-06/OL) Hakkurivirtalähteen kokoaminen ja testaaminen, Nokia
TAITAJA 2006, Elektroniikka (19.1-06/OL) Hakkurivirtalähteen kokoaminen ja testaaminen, Nokia Tehtävän tarkoituksena on koota Nokian tuotannossa käytetyn testiyksikön virtalähdeyksikkö. Kokonainen yksikkö
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,
LisätiedotTEKLAB elektroniikkapöytä
TEKLAB elektroniikkapöytä Ennen kuin aloitat työskentelyn: Pyydä pöydän avausta ja tarvittavia työvälineitä henkilökunnalta. Käynnistä TUTLabin ilmanvaihto (kysy henkilökunnalta, jos et ole varma, onko
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotNosturirobotti. robotin tarkoitus. mikä on robotin tehtävä. Kurssin robottiohjelmointi, kesä 2011 harjoitustyö
Kurssin robottiohjelmointi, kesä 2011 harjoitustyö Juha Hämäläinen (juha.h.hamalainen@jyu.fi) Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi) Videoita robotin toiminnasta: http://www.youtube.com/user/hamismies
LisätiedotDIPLOMITYÖESITELMÄ. VALOKAARISUOJAN KEHITTÄMINEN FPGA-TEKNIIKALLA Laajennuskortti VAMP 50 -suojareleeseen. Vaasassa 5.5.2010
DIPLOMITYÖESITELMÄ VALOKAARISUOJAN KEHITTÄMINEN FPGA-TEKNIIKALLA Laajennuskortti VAMP 50 -suojareleeseen Vaasassa 5.5.2010 Toni Harju Vaasan yliopisto Käsiteltäviä kohtia Taustatietoa Työn vaatimukset
LisätiedotSähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain. http://www.elwis.fi
Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain http://www.elwis.fi Sisällys Elektroniikan osalista... 3 Tarvittavat työkalut... 3 Elektroniikan rakentaminen... 4 1. Piirilevyn
LisätiedotTietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu
Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt
LisätiedotElektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset
Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.
LisätiedotOnnittelut PC SpeedCAT perheeseen liittymisestä
Onnittelut PC SpeedCAT perheeseen liittymisestä Tulet hämmästymäät kaikista upeista asioista joita PC SpeedCAT pystyy tekemään: Optimoi tietokoneesi nopeuden tehden siitä Optimoi internetnopeutesi tehden
LisätiedotTietokoneen päivitys- ja huoltoopas. Printed in
Tietokoneen päivitys- ja huoltoopas Printed in Kiintolevyaseman irrottaminen ja asentaminen Ominaisuudet voivat vaihdella malleittain. Kiintolevyaseman irrottaminen ja asentaminen 20 40 minuuttia Ennen
LisätiedotUlkoiset laitteet. Käyttöopas
Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan
LisätiedotJOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät
JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät 2 ELEKTRONIIKAN JÄRJESTELMÄT Aktiivisuusranneke Mittaa liikettä Keskustelee käyttäjän kanssa ledeillä ja värinällä Keskustelee radioiden
LisätiedotTiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja
TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja V1.1 25.04.2008 25.04.2008 TiiMi 5500ohjekirja v1.1 1/ 4 TiiMi 5500 järjestelmä on kehitetty erityisesti perunan varastoinnin
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:
LisätiedotESBE CRD122. Käyttöohje. Esbe CRD122 lämmönsäädin langattomalla ohjaimella. Kompakti lämmönsäädin paketti
Esbe CRD122 lämmönsäädin langattomalla ohjaimella ESBE CRD122 Callidus koodi 211702 Käyttöohje Kompakti lämmönsäädin paketti säädin ja langaton huoneyksikkö LCD näyttö ja yksi käyttöpainike moottoriosassa
LisätiedotVexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje
Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila
LisätiedotVLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle
HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit
LisätiedotOmavalmisteinen 3d-printteri Arduino Megan ohjaamana. Sisällysluettelo
Omavalmisteinen 3d-printteri Arduino Megan ohjaamana Sisällysluettelo 1. 3d-printtauksen kerrosmainen toiminta-ajatus 2. Runkorakenne 3. Kytkentäkaavio ja kytkennät 4. Cura 3.3, ohjausohjelma 1. 3d-printtauksen
LisätiedotTRUST FLAT SCAN USB 19200
TRUST FLAT SCAN USB 19200 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Flat Scan USB 19200 - tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa ei tarvita mitään erityisiä ennakkotietoja
LisätiedotVIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)
VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI
Lisätiedotb = KÄYTTÖÖNOTTO RTS-kaukosäätimen ohjelmointi
KÄYTTÖÖNOTTO RTS-kaukosäätimen ohjelmointi Kytke virransyöttö. Paina samanaikaisesti RTS-kaukosäätimen painikkeita YLÖS/ J LS: kaihdin liikkuu muutaman sekunnin ja kaukosäädin esiohjelmoidaan moottoriin
Lisätiedot1. Ota Stick Up Cam Wired käyttöön Ringsovelluksessa.
Stick Up Cam Wired 1. Ota Stick Up Cam Wired käyttöön Ringsovelluksessa. Lataa Ring-sovellus. Sovellus opastaa Stick Up Cam Wiredin käyttöönotossa ja hallinnassa. Siirry johonkin alla olevista sovelluskaupoista
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotSimulaattorin asennus- ja käyttöohje
Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...
LisätiedotSEPA päiväkirja. BetaTeam. Juho Mäkinen, 57796V, Jari Leppä, 42710V, Versio Pvm Tekijä Kuvaus
SEPA päiväkirja BetaTeam Juho Mäkinen, 57796V, jvmakine@cc.hut.fi Jari Leppä, 42710V, jleppa@cc.hut.fi Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 10.11.2005 Juho Mäkinen Johdanto 1. 0.2 11.11.2005 J.Mäkinen, Käytäntöön
LisätiedotKäyttöohje. Ticket Inspector. Versio 1.0. Sportum Oy
Käyttöohje Ticket Inspector Versio 1.0 Sportum Oy 10.5.2017 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kirjautuminen ensimmäisellä kerralla / PIN-koodin unohtuessa... 3 3. Tunnistautuminen... 4 4. Päänäkymä...
LisätiedotLet Me Hack It -kurssilla tarvittavat ohjelmat ja välineet
Let Me Hack It -kurssilla tarvittavat ohjelmat ja välineet Tarvitset kurssilla tietokoneen jolla on: Windows, Mac OS X tai Linux -käyttöjärjestelmä. Vähintään yksi kurssin ohjelmointiympäristöistä (Processing
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät
Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä
LisätiedotRAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007
RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007 Automaatiotekniikka Sivu 1 (11) Tehtäväkuvaus: Tämän projektin tarkoituksena oli perehtyä
LisätiedotAW Lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet
Lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet -lämmittimiä käytetään varastojen, teollisuushallien, verstaiden, urheiluhallien, liikkeiden yms. jatkuvaan lämmitykseen. Tyylikkään
LisätiedotA15 - Inertial Measurement Unit
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt (6op) 16.09.2008-19.12.2008 A15 - Inertial Measurement Unit Mikko Virkkilä Aki Juutistenaho Ohjaaja: Tapio
LisätiedotDC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä
1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä
LisätiedotProjektisuunnitelma: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari
Projektisuunnitelma: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy 2015 Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari Projektin tavoite Tämän projektin tavoitteena on kehittää prototyyppi järjestelmästä,
LisätiedotProjekti A: iskunvaimennindynamometri
Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys
LisätiedotPower Steering for ATV
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Power Steering for ATV 27.1.2014 Juuso Meriläinen Antti Alakiikonen Aleksi Vulli Meriläinen, Vulli, Alakiikonen 1/6 Projektin tavoite Projektityössä
LisätiedotElektroninen ohjainkortti TCC lukituksen vapautukseen THM-700R4
Elektroninen ohjainkortti TCC lukituksen vapautukseen THM-700R4 Chevrolet Caprice Brougham vuosimallia 1987 Autossa on alunperin ollut Rochester kaasutin joka edellisen omistajan toimesta oli vaihdettu
LisätiedotTRUST AMI MOUSE WIRELESS 300
TRUST AMI MOUSE WIRELESS 300 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Ami Mouse Wireless 300 -tuotteen käyttäjille.voit liikkua hiiren avulla kaikissa lempisovelluksissasi
Lisätiedot1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät
Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit
Lisätiedot4 Port USB Hub 4 PORT USB HUB. Käyttöohje. Versio 1.0
4 PORT USB HUB Käyttöohje Versio 1.0 Sydämelliset kiitoksemme Kiitämme Sinua tämän Trust-valikoiman tuotteen hankkimisesta. Toivotamme Sinulle paljon iloa sen käytöstä. Lue tämä käyttöohje huolellisesti
LisätiedotKYTKENTÄOHJEET. MicroMax370
KYTKENTÄOHJEET ROTAATIOLÄMMÖNVAIHTIMEN OHJAUSYKSIKKÖ MicroMax370 Tarkistettu 04-12-13 1.1 F21037902FI Valmistajan seloste Valmistajan vakuutus siitä, että tuote on EMC-DIREKTIIVIN 89/336/EEG ja sen lisäysten
Lisätiedot