Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Väreen uudet betonilattiat

Transkriptio

1 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Väreen uudet betonilattiat Vesa Ville Mattila, toimittaja La hde: Sementti lehti Aalto-yliopiston uuteen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Va re- rakennukseen haluttiin kulutuskesta va, helppohoitoinen ja hyva nna ko inen lattia. SR-sementista valmistettu betonilattia ta ytti na ma ja muutamat muutkin kriteerit. Betonipinnat ovat jo pitka a n olleet suosittuja seinissa. Viime vuosina esille ja a via betonipintoja on alkanut na kya yha useammin myo s varsin na ytta vien tilojen lattioissa. Syksylla 2018 Espoon Otaniemessa ka ytto o n otettuun Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun (ARTS) Va re-rakennukseen tehtiin na ytta via betonilattioita. Va re valmistui keskelle Otaniemea noin opiskelijan ja henkilo sto n akateemiseksi kotipesa ksi. Rakennus sisa lta a myo s Metrokeskuksen kaupallisine palveluineen. Va reessa on kerrosalaa vajaat nelio ta. Siita reippaasti yli nelio ta on SR-sementista valmistettua betonilattiaa. SR-lattia lo ytyy korkeakoulurakennuksen kaikista kerroksista ja myo s Metrokeskuksen ka yta vista. Hyva ratkaisu sisa ilmankin kannalta Va reeseen seka kohteen suunnittelija Verstas Arkkitehdit etta Aalto-yliopisto halusivat kulutuskesta va n, helppohoitoisen ja hyva nna ko isen lattian. Betonilattia ta ytta a kriteerit. Lisa ksi se sopii visuaalisesti muutenkin paikoitellen esille ja a viin betonipintoihin, sanoo Aalto-yliopiston rakennuttamisesta vastaava johtaja Jarmo Wilander. Toteutuksesta vastanneen Bermanto Oy:n betonilattioiden ja pumppauksen toimialajohtaja Max Vuorio muistuttaa viela ratkaisun terveellisyydesta. Koska betonilattiassa ei ole suljettua pintaa, siihen mahdollisesti ja a nyt tai lattiaan jostain tullut kosteus pa a see hyvin kuivumaan. Sisa ilman kannalta betonilattia on myo s erinomainen ratkaisu. Va reen pohjakerroksessa ja ka yta villa lattiat ja teta a n valtaosin betonipintaisiksi. Ylempien kerrosten opetustiloissa betonin pa a lle asennettiin palahuopamattoa vaimentamaan kaikua. Wilanderin mukaan myo s muun muassa kattopintaan ja kalusteisiin on suunniteltu akustointiratkaisuja. Betonilattia haastaa suunnittelijan Hyvin suunniteltu on betonilattiassakin paljon tehty. Noin puoli vuotta ennen asennustyo n aloittamista rakennuttajan, rakennesuunnittelun, rakentajan ja betonilattian toteutuksen asiantuntijat ryhtyiva t yhteistuumin miettima a n toteutusta ja haluttuun lopputulokseen vievia ratkaisuja. Millainen on kutistumaltaan mahdollisimman pieni betoni? Milla keinoin kohteessa saadaan kutistumat pysyma a n kurissa? Mika on oikea betoniruutujen koko? Kuinka toteutetaan hyva saumajako? SRV Rakennus Oy:n tyo maapa a llikko Eero Laakso korostaa rakennesuunnittelijana toimineen Wise Group Finland Oy:n toimialajohtaja Jukka Ala-Ojalan ammattitaitoa. Erityisesti tyo -, liikunta- ja sahasaumojen suunnittelu oikeisiin kohtiin on todella ta rkea a betonilattian onnistumisen kannalta. 1 Betonilattia sopii hyvin Va reen muutenkin paikoitellen esille ja a viin betonipintoihin. Va reessa kuivasirotteen runkoaineena ka ytettiin kvartsia ja lisa aineena pinnan sulkevaa silikaattia. Lopputulokseksi saatiin tiivis ja po lyto n betonilattia, jota on helppo hoitaa. 2 Va reessa on kerrosalaa vajaat nelio ta, josta betonilattiat peitta va t yli nelio ta

2

3

4 Aalto-yliopisto 4 3 Va reessa erilaisia betonipintoja on ja tetty na kyviin sisa tiloissa. Myo s portaikoissa on ka ytetty hiottua betonipintaa. 4 Betonilattia on sisa ilman kannalta hyva ratkaisu, koska kosteus pa a see hyvin kuivumaan. Betoni luo lattioihin ela va isen pinnan, jonka va risa vy hieman vaihtelee. SR-lattioita tehtiin Va reen kaikkiin kerroksiin. Pieni kutistuma on suuri etu SR-sementtia ka ytettiin Va reen lattioissa jo maanvaraisten laattojen ja kerroksiin tehtyjen paalulaattojen betonissa. Tartuntapinnan maksimoimiseksi kerroksiin valmistetut va lipohjat sinkopuhallettiin, minka ja lkeen ne imuroitiin ja puhdistettiin huolellisesti. Va lipohjiin asennettiin rakenne-, kutistuma- ja halkaisutera kset seka induktiotunnistimet. Paalulaattojen pa a lle levitettiin kapillaarissoraa. Myo s pintavalun betoni valmistettiin SRsementista. Pintabetonilattia aina hieman kutistuu, mutta sen pohjalla oleva paalulaatta ei. Siita huolimatta pinta ei saa halkeilla eika irtoilla. SR-sementin pieni kutistuma on oleellinen etu toteutuksen kannalta, Vuorio selitta a. Va ha n kutistuva SR-sementti mahdollistaa betonilattioissa isojen laattojen ka yto n. SR-sementti on sulfaatinkesta va erikoissementtilaatu, joka sopii ka ytetta va ksi betonilattioissa. Silla on pieni kutistuma pienempi kuin muilla sementtilaaduilla ja lisa ksi sen valmistuksessa voidaan ka ytta a va hemma n vetta kuin muita sementteja ka ytetta essa, mika edelleen va henta a kutistumaa, kertoo Finnsementin tuotekehityspa a llikko Esa Heikkilä. SR-sementti helpottaa myo s pintaa kovettavan ja sa vytta va n kuivasirotteen ka ytto a. Kuivasirote koostuu sideaineena ka ytetysta sementista, runkoaineesta ja lisa aineista. Va reessa kuivasirotteen runkoaineena ka ytettiin kvartsia ja lisa aineena pinnan sulkevaa silikaattia. Lopputulokseksi saatiin tiivis ja po lyto n betonilattia. Suoraan ja sovitellen Suunnitelmien mukaan Va reen betonilattiat piti tehda suoruudeltaan A-luokan vaatimukset ta ytta viksi. Ne kuitenkin toteutettiin ta ytta ma a n viela tiukemman A0-luokan vaatimukset, joka sallii suoruudessa vain 5 7 millimetrin heiton runsaan kahden metrin matkalla. Betonilattian valajilta ja hiojilta edellytettiin siis vankkaa ammattitaitoa. Koska useimmat valulohkot olivat vain muutaman sadan nelio n kokoisia, niita kertyi kaikkiaan satakunta. Betonilattiato ita Va reessa paiskittiin vuoden ympa ri 2 4 valulohkon viikkotahdissa. Tuhansien nelio iden halleissa betonilattian tekemisessa voi edeta suoraviivaisesti ja ka ytta a isoja laitteita. Va reessa on kuitenkin paljon huoneita ja ka yta via. Lisa ksi monet valettavat alueet olivat vinonelio ita ja lohkoissa riitti niin

5 5 Va reessa lattioiden valulohkot olivat nelio ta. Valmis betonilattia on tasainen, kulutusta hyvin kesta va ja helppohoitoinen. 6 Va reen betonilattioista lo ytyy kolmea harmaan sa vya. Tumminta Ranskan harmaa -nimista sa vya on alakerroksen auloissa. Tyo tiloissa sa vyksi valikoitui naturel ja osa ka yta vista sai viela vaaleamman sa vyn. 5 Aalto-yliopisto reunoja kuin raudoitteita, sanoo Va reessa Bermannon hiontapuolen tyo njohtajana toiminut Christian Wiik. Piti siis sovitella ja ka ytta a pienempia ka sikoneita. Huolellisesti alusta loppuun Jotta betonilattiat pystyttiin tekema a n hyvin ja kerralla kuntoon, SRV varmisti osaltaan otolliset olosuhteet. Esimerkiksi vesikatto rakennettiin jo ennen valmiiden pintojen valamista. Toisaalta taas pidimme tyo maalla auki isoa aluetta niin pintabetonilattioiden kuin kellarikerroksen maavaraisten betonilattioiden tekemista varten, Laakso kertoo. Hiertoka sittelyn yhteydessa betonilattiaan lisa ttiin sirote ja pinnalle ruiskutettiin ja lkihoitoaine. On ta rkea a ka ytta a ja lkihoitoainetta, joka ei sisa lla parafiinia, Vuorio muistuttaa. Viimeiseksi lattioiden pa a lle leviteltiin kasteltu suodatinkangas, joka sai olla paikoillaan yhden tai kahden viikon verran. Kolme ela va ista harmaan sa vya Va reen betonilattioista lo ytyy kolmea harmaan sa vya. Tumminta Ranskan harmaa -nimista sa vya on alakerroksen auloissa. Tyo tiloissa sa vyksi valikoitui naturel, ja osa ka yta vista sai viela vaaleamman sa vyn. Se syntyi sekoittamalla naturel-sa vya ja valkoista va ria. Betoni luo lattioihin ela va isen pinnan, jonka va risa vy aina aavistuksen verran vaihtelee. Aikaa myo ten sa vyerot tasaantuvat ja kaikki sa vyt va ha n vaalenevat, Vuorio luonnehtii lopputulosta. Silea n ja tiiviin pinnan ansiosta Va reen SR-betonilattian pesu ja puhdistus sujuu vaivattomasti. Eika lika tartu saumoihin, silla niita on eritta in va ha n. Vuorio arvioi hyvin hoidetun SR-betonilattian kesta va n mainiosti seuraavat 100 vuotta. Osa merkitta va a kampusta Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (ARTS) aloitti toimintansa vuonna 2012, kun Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja Insino o ritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos yhdistyiva t. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkimuksen ka rkialueita ovat muotoilu, digitaalinen media, audiovisuaalinen esitta minen, taide, visuaalinen kulttuuri seka hyvinvointirakentaminen ja yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. Kaikki Aalto-yliopiston ydintoiminnot sijoittuvat Espoon Otaniemeen vuoteen 2021 mennessa. Otaniemi on yksi Euroopan suurimmista kampustyo maista, Pohjoismaiden suurin korkean teknologian keskittyma ja maailmanlaajuisesti rakennushistorialtaan merkitta va kohde. Keskelle kampusta valmistuneen Va re-rakennuksen kerrosala on nelio metria, josta Metrokeskuksen osuus on nelio metria. Verstas Arkkitehdit Oy:n suunnitteleman Va reen ulkopinnassa ka ytetty punatiili liitta a sen arkkitehtuuriltaan vastapa isiin Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin. Viereisesta aukiosta tulee kampuksen kohtaus- ja oleskelupaikka. Va reen toteuttaminen maksoi noin 110 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan Aalto-yliopisto investoi Otaniemeen noin 350 miljoonaa euroa. New concrete floors in School of Arts, Design and Architecture The new building of the School of Arts, Design and Architecture at Aalto University, called Väre, features more than square metres of concrete floors implemented using SR cement. The floor is resistant to wear, easy to maintain, and impressive. On the ground floor and in corridors, the concrete floors were primarily left uncovered. In the teaching rooms on the upper floors the concrete has been covered with carpet tile flooring to reduce echo. SR cement was used in Väre also in the concrete of the ground slabs and the pile caps on the upper floors. The intermediate floors on the upper floors were shot blasted, followed by careful vacuuming and cleaning, in order to maximise the bond surface. Structural, shrinkage, and shear reinforcement as well as induction detectors were installed in the intermediate floors. A layer of non-capillary gravel was laid on top of the pile caps. The concrete topping also contains SR cement. The concrete topping will shrink slightly, unlike the pile cap underneath. The low shrinkage of SR cement is an important advantage. SR cement also facilitates the use of a dryshake topping which improves the durability of the surface and adds colour to it. In Väre, the dry-shake contained quartz as aggregate, complemented with a surface sealing silicate additive. The end result is a tight and dust-free concrete floor. The concrete floors of Väre display three shades of grey. The darkest shade is used in the ground floor lobbies. The smooth and tight SR concrete floor is easy to wash and clean. With good maintenance, SR concrete floors will serve without problems for a hundred years