Kannen kuva: Mia Nykänen 6B

Transkriptio

1 Kannen kuva: Mia Nykänen 6B Rantakylän koulun vuosikertomus

2 2 YHTEYSTIEDOT Rantakylän koulu Sirkkalantie 12 A, Joensuu Rehtori Ikonen Antti Apulaisjohtaja Arminen Petteri Apulaisjohtaja Hirvonen Marita Koulusihteeri Laakkonen Kirsi Erityisopettaja Eklund Merja Tiimivastaava Horttanainen Pekka VALOa-opettaja Sippola Virpi VALOb-opettaja Kaari Sanna EMO-tiimi Piiroinen Liisa EMO-tiimi Ilkka Marttinen SOS.EMO Halonen Leena Koulunkäynninohjaaja Aini Kyllönen Koulunkäynninohjaaja Anne Palviainen Koulunkäynninohjaaja Seppänen Hanna Koulunkäynninohjaaja Vestman Minna Opettajainhuone Koulukuraattori Vänskä Hanna-Kaisa Terveydenhoitaja Sari Mehtonen Iltapäiväkerho Pihlajapiha

3 3 Uusi päivä uusi mahdollisuus! 1970-luvun alussa uusi Rantakylän kaupunginosa kasvoi kohisten. Metsäiset maat kaupungin koillispuolella noustaessa Pielisjokea ylävirtaan Utraan päin rakentuivat nopeasti uusien rakennustekniikoiden siivittäminä. Maassamme elettiin yhtä merkittävimmistä kaupungistumisen vaiheista, jollaista ei oltu Joensuussa - eikä liioin koko Suomessa - siihen mennessä nähty. Maakunnasta muutti paljon väkeä kaupunkiin työn ja parempien elinolojen perässä. Kaupunkien sisällä muutettiin ahtaamista oloista väljempiin, rintamamiestalojen yläkerran vinttihuoneista omiin erillisasuntoihin. Perheet olivat tuohon aikaan isoja. Hyvin tavallisesti perheessä oli kolmesta viiteen lasta, eivätkä isommatkaan olleet harvinaisuuksia. Koska tuon ajan yhdyskuntarakennetta ohjasi ajatus rakentaa uudet lähiö-kaupunginosat kerralla valmiiksi moderneiksi asuin- ja elinympäristöiksi kaikkine palveluineen, ryhdyttiin Rantakylään rakentamaan suurella innolla myös uutta koulua alueen runsaalle lapsijoukolle. Eikä koulusta tulisikaan mitä tahansa koulua, vaan siitä tulisi peruskoulu! Nopea yhteiskunnallinen kehitys oli johtanut ison koulutuspoliittisen muutoksen kynnykselle, jossa aiempi kansakoulu oli korvautumassa uudella, kaikille oppilaille yhteisellä yhdeksänvuotisella peruskoululla. Tällaista peruskoulun ala-asteen koulua ryhdyttiin siis rakentamaan Rantakylään. Koulurakennuksen suunnittelu annettiin kaupunginarkkitehti Mauno Tuomiston tehtäväksi. Pedagogisesti tarkasteltuna suunnittelussa oltiin hyvin ajan hermolla. Koulurakennus toteutti vielä tämän päivän silmin katsottuna modernia solukoulutyyliä, vaikkakin tuohon aikaan erillisistä taloista käytettiin termiä lamelli. Syksyllä 1972 valmista oli tullut yhden talorakennuksen osalta ja ensimmäiset kuusi ensimmäistä luokkaa olivat valmiita aloittamaan työnsä. Voi vain kuvitella, mikä on ollut se innostuksen määrä koulussa opettajan pöydän kummallakin puolella kun uutuuttaan hohtaviin koulutiloihin on lopulta päästy! Koulun ensimmäisenä johtajana aloitti Ruth Turunen. Rakennustyöt tontilla jatkuivat pitkään niin, että koko koulu oli valmis virallisiin avajaisjuhliin vuonna Lapsia koulun ensimmäisiin vuosiin mahtui aivan mahdottoman paljon. Tyypillisiä olivat kolmenkymmenen isommalla puolella olevat luokkakoot. Jouduttiinpa koulua käymään alkuvaiheissa myös kahdessa vuorossa, kun tilat eivät muuten olisi yksinkertaisesti riittäneet. Peruskoulu-uudistuksen myötä suurimpiin alakouluihin alkoi ilmestyä myös rehtorin virkoja, ja näistä viranhaltijoista koulussa ensimmäisenä toimi Mauri Turunen. Erillisiksi saarekkeiksi suunnitellut talot mahdollistivat oppilaiden jaottelun erilaisiin pienempiin osajoukkoihin. Tämähän oli myös koulut vallanneen uuden matematiikan, joukko-opin peruskäsitteitä. Vaikka koulu oli kooltaan ja oppilasmäärältään aikanaan maakunnan suurin, koulurakennus pilkkoi toimintoja ja oppilasmääriä pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Erityisen moderni ratkaisu oli taito-, taide- ja luonnontieteiden opetukselle pyhitetty D-talo. Tätä olivat myös päärakennuksen ja jokaisen erillisen talon yhteydessä olevat yhteiset oppimistilat, samoin kuin kaikkiin taloihin suunnitellut, tuon ajan tekniikalla toteutetut joustavasti muunneltavat oppimistilat. Vuosikymmenten varrelta Liki viisi vuosikymmentä kestäneen toiminnan ajalle mahtuu monenlaisia painotuksia ja muutoksia. Tehdään näistä joitakin nostoja. Yksi näkyvimmistä painotuksista koulun toiminnan ensimmäisinä vuosikymmeninä oli musiikkiluokkatoiminta. Tätä tehtävää toteutti Joensuussa Rantakylän koulun ohella myös Niinivaaran koulu. Nämä koulut olivat paitsi kooltaan myös toiminnoiltaan hyvin samankaltaisia,

4 4 olivathan ne saman aikaan suunniteltuina muutoinkin hyvin yhteneviä. Musiikkiluokkatoiminta jatkui myöhemmin musiikkipainotteisten opetusryhmien opetuksena aina 1990-luvun loppuun saakka. Keskustelu opetusalan työaikamalleista ei ole pelkästään aikamme ilmiö. Rantakylän koulu oli yksi niistä kouluista, joissa kokonaistyöaikaa kokeiltiin jo koulun toiminnan alkuaikoina. Pedagogiikan saralla ymmärrys paikallisten olojen huomioimisen merkityksestä myös opetussuunnitelman tasolla johti kahdeksankymmentäluvulla kuntakohtaisten opetussuunnitelmaosuuksien laatimiseen. Näistä muistoina koulussa oli pitkäksi aikaa hyllyt täynnä kaupunkikohtaisen opetussuunnitelmaosuuden kansioita. Tuon jälkeen opetussuunnitelmauudistukset ovat edenneet koko ajan yhä enemmän niin vanhempia, oppilaita kuin koko koulutyöyhteisöä osallistavaan suuntaan. Yhdeksänkymmentäluvulle tultaessa Rantakylän kaupunginosa oli jo ensimmäisessä peruskorjausvaiheessa ja asujaimistoltaan monipuolistunutta. Tuon vuosikymmenen aikana alueen väestörakenteessa tapahtui toinen merkittävä muutos. Kaupunkiimme muutti vähä kerrassaan ihmisiä myös maamme rajojen ulkopuolelta, joiden lapsille sitten haettiin koulupaikkaa lähikoulusta. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus lähti ensimmäisenä voimakkaaseen nousuun juuri Rantakylän koulussa. Niko Korkeakoski 6B Tämä kehitys on jatkunut näihin päiviin asti niin, että koulumme on ollut jo vuosikymmenien ajan monenlaisista kulttuureista tulevien eri kieltä äidinkielenään puhuvien lasten koulu. Tarpeen sanelemana kouluun kehittyi nopeasti myös tasokasta maahanmuuttajaopetuksen osaamista.

5 5 Vuoden 1994 opetussuunnitelmauudistus oli omalla tavallaan iso käänne peruskoulun historiassa. Sitä se oli myös paikallisesti. Koulut lähtivät kehittämään omaa erityisosaamistaan, vanhemmat valitsivat lapselleen koulupaikkaa koteihin lähetettyjen peruskoulujen valintaoppaiden sekä koulujen esittelytilaisuuksien perusteella. Koulujen johtaminen uudistui ja kehitystyössä vastuuta siirtyi ylipäätään huomattavan paljon oppilaitoksen tasolle. Rantakylän koulun rehtorin tehtävät olivat tuolloin siirtyneet Eija Meriläiselle. Koulun oppilasmäärä oli hienokseltaan laskeva ja koulurakennuksessa oli näin vähemmällä käytöllä olevaa tilaa. Tämä toimi osaltaan perusteena vuonna 1995 toteutettuun ratkaisuun, jossa kaupungin kouluihin sijoitettiin siihen asti erillisenä erityiskouluna toimeen Louhelan koulun erityisopetuksen toimintoja. Niinpä Rantakylän kouluun tiloihin siirtyi vuodesta 1995 alkaen Kuulovammaisten koulu. Koulu toimi hallinnollisesti omana yksikkönään koulunjohtaja Eeva Anttosen johtamana. Kuulovammaisten koulu teki arvokasta pioneerityötä kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden opetuksen kehittämiseksi tasokkaaksi perusopetukseksi, joka antoi hyvät mahdollisuudet edetä kaikkiin toisen asteen opintoihin. Kuulovammaisten koulun nimi muuttui myöhemmin Pihlajapihan kouluksi koulun oppilasaineksen muutoksien myötä. Kuulovammaisten oppilaiden määrä väheni samaan aikaan kuin muiden erilaisten kielellisten oppimishaasteiden kohtaamisessa otettiin tärkeitä edistysaskelia. Niinpä tämä oppilasjoukko monipuolistui kovaa vauhtia osaavan opettajakunnan ja koulunkäynninohjaajien taitojen mahdollistamina myös muihin kuin kuulovammaisiin oppilaisiin. Oma, vuonna 1995 alkanut opettajan työni vaihtui rehtorin työksi Rantakylän koulussa vuonna Koska koulumme ja Pihlajapihan erityiskoulu sijaitsivat samassa koulurakennuksessa, koulujen välillä oli tehty koko ajan eri laajuista yhteistyötä. Vuonna 2005 kaupunki päätti kuitenkin yhdistää samassa koulurakennuksessa toimivia kouluja integraation edistämiseksi myös hallinnollisesti, ja tämä kosketti myös näitä kahta koulua. Pihlajapihan koulussa tuolloin koulunjohtajana toimineesta Marja Virmajoki-Tyrväisestä tuli koulujen yhdistämisen jälkeen Rantakylän koulun apulaisjohtaja toimien tässä tehtävässä aina vuoteen 2017 saakka, ja oli näin tärkeä lenkki yhdistyneiden koulujen toimintoja rakennettaessa. Koulujen yhdistäminen käynnisti mittavan pedagogisen uudistumistyön. Jouduimme jälleen kerran luomaan nahkamme uudelleen ja pohtimaan, millainen on oppimis- ja ihmiskäsityksemme, millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla uskomme saavuttavamme parhaita tuloksia kaikkien oppilaiden kannalta katsottuna. Tämä kehittämistyö on jatkunut koulussa taukoamatta innostuneen ja uudistumisvalmiin henkilökunnan tekemänä. Yhteistyö tiivistyi myös koko kaupungin tasolla. Erityisesti teimme yhteistyötä toiminnallisen alueen peruskoulujen Pataluodon, Utran ja Mutalan koulun kanssa. Tavoittelimme monin eri toimin ja teoin pedagogisesti yhtenäisen peruskoulun mallia kaikkien alueen koulujen kesken. Koulun viimeisimpiin toimintavuosiin liittyi myös ulkoisia haasteita. Vanheneville koulurakennuksille valitettavan tyypilliset sisäilmaongelmat olivat pitkäaikainen seuralaisemme. Ne nousivat vuosi vuoden jälkeen yhä enemmän esille niin oppilaiden kuin koulun työntekijöiden kokemana. Tästä syystä Rantakylän koulun vanhimmat oppilaat muuttivat syksyllä 2013 Yhteiskoulun lukiolta vapaaksi jääneisiin tiloihin Pataluodonkadulle ja koulumme jakaantui kahteen erilliseen toimintayksikköön. Suunnitelmat Pataluodonkadulla sijainneen koulurakennuksen laajentamisesta kaikille keskisen Rantakylän alueen alakoululaisille muuttuivat kuitenkin kertaheitolla, kun päätös normaalikoulun sijoittumisesta alueelle tulivat julki keväällä Tuossa vaiheessa koko koulu päätettiin sijoittaa toimimaan väistötiloissa Sirkkalassa viimeiset vajaat kaksi toimintavuottaan.

6 6 Jo tämä lyhyt tarkastelu tuo selväksi, että Rantakylän koulu on toimintansa aikana kulkenut kaupungissamme monessa kohtaa koulu-uudistusten kärjessä. Osa muutoksista on ollut valtakunnallisesti asetettuja, osa on tapahtunut välttämättömien paikallisten erityistarpeiden täyttämiseksi. Täydellä syyllä voi myös sanoa, että Rantakylä on toiminnallaan kyennyt näihin haasteisiin vastaamaan. Koulussa on jouduttu paitsi päivittämään, myös luomaan kokonaan uusia toimintaprosesseja kiinnittäen koko ajan huomiota työn laatuun ja tuloksiin. Näin koulun on pystynyt parhaimmillaan toimimaan paikallisena suunnannäyttäjänä, millaisia muutoksia yhteiskunnan muutos aiheuttaa koulutyölle ja miten näihin haasteisiin pystytään onnistuneesti vastaamaan. Läpi näiden vuosien kaikissa koulun eri vaiheissa tärkeimpänä ohjaavana periaatteena työssämme on ollut järjestää opetus niin, että jokainen oppilas saisi lähtökohdistaan riippumatta mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä koulutiellään. Koulutuksellisen tasa-arvoisuuden periaate on yksi peruskoulun hienoimpia tavoitteita, ja siitä olemme todella parhaamme mukaan pyrkineet Rantakylän koulussa edistämään! Arttu Eskelinen 4A Mitä koulu lopulta on? Koulua voi tarkastella monella tapaa: konkreettisena rakennuksena, tosiasiallisina toimintoina sekä kulloinkin tarvittavana osana kaupungin kouluverkkorakennetta. Koulu on kuitenkin paljon muuta kuin sen fyysinen ilmentymä. Koulun tekevät ihmiset koulussa: oppilaat ja koulun työntekijät! Erityisesti alakoulussa tähän joukkoon kuuluvat olennaisena osana lasten vanhemmat. Näiden lisäksi koululla on lukuisa määrä erilaisia muita yhteiskumppaneita ja sidosryhmiä, jotka ovat omalta tärkeältä osaltaan muodostamassa koulun ihmissuhteiden verkostoa. Eräs koulusta eläkkeelle jäänyt opettaja puki tämän osuvasti sanoiksi, jotka sopivat hyvin tähän tilanteeseen yleisemminkin: ei minulle tätä rakennusta jää niinkään ikävä, mutta oppilaita ja teitä kaikkia työtovereita jään kaipaamaan. Joensuun kaupungin koulut ovat aina olleet haluttuja työpaikkoja. Kaupungissa sijaitsevan opettajankoulutuksen takia kaupungin kouluihin on aina ollut kymmenittäin hakijoita yhtä virkaa kohden. Näin opettajiksi on voitu valita aina isosta pätevästä hakijajoukosta parhaimmiksi katsottuja työntekijöitä.

7 7 Koulun yhden kantavan rakenteen muodostavat koulussa sen ensimmäisinä vuosikymmeninä työnsä tehneet opettajat. Erikseen nimeltä mainitsematta esitän ison kiitoksen teille kaikille yhteisesti. Olette muuranneet koulun henkiselle työlle kivijalan, jonka varaan on ollut luja perusta rakentaa tulevaisuutta. Samoin haluan kiittää jokaista koulussa matkan varrella työskennellyttä työntekijää. Teistä jokainen on ollut omalta arvokkaalta ja ainutlaatuiselta osaltaan rakentamassa Rantakylän koulun näkymätöntä, mutta niin todellista koulun toimintakulttuuria. Sen varassa koulussa on aina ollut hyvä oppia ja kasvaa. Erikseen osoitan lämpimän kiitoksen koulussa sen toiminnan loppuvaiheessa työtään tehneelle henkilökunnalle. Olette tehneet työtänne vaativissa olosuhteissa isojen muutosprosessien keskellä paitsi ammatillisesti hyvin, myös suurella sydämellä. Koulussamme on ollut aina työhönsä sitoutunut henkilöstö, joista monella on takanaan pitkä työura juuri Rantakylässä. Erityisopettaja Pekka Korhonen antoi työvuosinaan yhdet kasvot niin Rantakylän koululle mutta myös kaupunginosalle sekä seuratoiminnalle. Saimme sinulta moton paitsi koulumme työlle myös otsikon tälle päättäjäisjuhlalle, kiitos tästä kaikesta! Kiitoksen haluan osoittaa myös kaikille teille niin hallinnon, viranomaisten kuin erilaisten yhteistyökumppaneiden edustajille, joiden kanssa koulumme on saanut tehdä matkansa aikana yhteistyötä. Aivan erityinen kiitos kuuluu kaikille vuosikymmenten aikana Rantakylän koulun koulunpenkkiä kuluttaneille oppilaille kuin lasten vanhemmille teidän takianne tämä kaikki tehtiin! Yhteistyötä on aina ollut mutkatonta tehdä! Olette kaikki olleet hyvin joustavia koulumme monissa eri vaiheissa. Iloiset oppilaat ovat aina ottaneet uudet tilat ja paikat nopeasti haltuunsa, ja näin tapahtuu varmasti myös ensi syksynä. Jokainen meistä vie kaikkein arvokkaimman palasen Rantakylän koulun perintöä sydämessään mukanaan siirtyessämme uusiin kouluihin ja elämässä eteenpäin. Valmistumme tänä keväänä nyt kaikki yhdessä kohti uusia päiviä ja uusia mahdollisuuksia! Antti Ikonen rehtori Kuva: Heikki Haapalainen/YLE

8 8 Koulun henkilökunta Opettajat: PESI2-1 jousto Kemppainen Mira ja Mikkonen-Tolvanen Maijariitta ValmistavaA Sippola Virpi 1A Tarva Ulla 1B Markkanen Erja P1 Hiltunen Mirkka 2A Karjalainen Eeva-Liisa 2B Liukka Marjut 2C Miettinen Joonas P2 Tirronen Lea 3A Palve-Karppanen Jaana 3B Pakarinen Sanna 4A Arminen Petteri 4B Mälkiä Eija 4C Westman Maria P3-4 Horttanainen Pekka 5A Ruokonen Antti 5B Sillanpää Heli 5C Fredriksson Teppo P5 Havukainen Martti 6A Hämäläinen Tuula 6B Kaltiola Lari P6 Hirvonen Marita ValmistavaB Kaari Sanna PEMO 1-6 Marttinen Ilkka PEMO 1-6 Piiroinen Liisa PEMO 1-6 Toivola Olli ja Ovaskainen Piia Psos.emo 1-3 Halonen Leena Englanti, ruotsi Häkli Suvi Englanti, A2-kielet (saksa,ranska) Salomaa Hanna Erityisopetus Eklund Merja Pt. tuntiopettaja Naukkarinen Sari Pt. tuntiopettaja (erityisopetus) Parkkonen Aino ja Merja Wilde Tuntiopettaja (oppilaan oma äidinkieli, venäjä) Agranova Olga Tuntiopettaja (oppilaan oma äidinkieli, arabia) Oudderk Rachid Koulunkäynninohjaajat: Benrahmoune Mourad (+usk.opetus) Burtovaja Anna Efimova Olga Heikkinen Tanja Hoffren Jaana Ijäs-Toivanen Katja Immonen Pirjo Jääskeläinen Marjatta Kalinen Saara iltapäiväkerho Kilpeläinen Päivi Kyllönen Aini (+iltapäiväkerho) Maaranen Teemu (+tn-opetus) Makkonen Sanna (+iltapäiväkerho) Palviainen Anne Pulkkinen Iiris Rouvinen Riitta Ruokolainen Marjatta Seppänen Hanna Tanskanen Matti Taskinen Pasi Tiainen Maria iltapäiväkerho Tiainen Salla Tirronen Essi Toivanen Päivi (+iltapäiväkerho) Vestman Minna Väänänen Permporn Siivouspalvelut Polkka Oy Kouluruokailu Amica-ravintola Vahtimestari Kari Pyykkönen Kiinteistönhoito ISS palvelut

9 9 Oppilaskunnanhallituksen vuosikertomus Järjestimme Kurpitsajuhlan perjantaina Sirkkalassa. Kurpitsajuhlan ohjelmaan kuului pukukilpailu, kauhukäytävä ja kioski, jonka kuudesluokkalaiset järjestivät, keräten rahaa luokkaretkeä varten. Oppilaskunnanhallituksen mielestä kurpitsajuhlaa oli kiva järjestää ja pukukisa oli hauska, jonka innoittamana moni pukeutuikin naamiaisasuun. Lapsen oikeuksien päivänä järjestimme luokittain lasten itse suunnitteleman päivän. Samana päivänä julkistimme ja otimme käyttöön oppilaskunnan itse suunnitteleman ystävän penkin. Ystävän penkki oli hyvä idea oppilaiden mielestä. Vili Hallikainen 3B

10 10 Vuoden 2018 alussa järjestimme Puhtain luokka kilpailun, jonka tarkoituksena oli lisätä kierrätystä koulussamme. Keskiviikkona julkistimme tulokset ja palkitsimme voittajat. Yhdistimme ystävänpäivän ja laskiaisen menemällä yhdessä pulkkamäkeen Päivässä olivat mukana myös oppilaiden toivomat halisydämet Hallituksen puheenjohtaja ja sihteeri olivat mukana Sirkkalassa järjestetyssä lapsiparlamentissa. Olimme kysyneet kysymyksiä oppilailta ja esitimme ne päättäjille parlamentissa. Kysymykset liittyivät mm. vapaa-aikaan ja kouluun. Oppilaskunta järjesti Rantakylän koululla Talent-kisan. Talent-kilpailussa oli laajasti eri esityksiä ykkös-kuudesluokkalaisilta. Kilpailun lopuksi KYT palkitsi jokaisen esiintyjän. Talentkisassa oli myös pukukilpailu. Oppilaskunnan puheenjohtaja Siri Pakarinen ja sihteeri Kerttu Kurvinen laativat tämän vuosikertomuksen Oppilaskunnan ohjaavat opettajat ovat Heli Sillanpää ja Tuula Hämäläinen.

11 Ninni Irina Roinisto 5A 11

12 12 HYMY-VEISTOKSET 1. luokka + valmistava 6. luokka Albitar Zamzam Mpanduji Anna Mohammed Akram Dima Ikonen Viivi Matikainen Jessica Nuutinen Pasi 3. luokka Albitar Mohamad Mäkisalo Miko STIPENDIT JOENSUUN KAUPUNGIN RANTAKYLÄN KOULUN STIPENDI Stipendien lahjoittajina Rantakylän koulun entisiä opettajia Valmistava opetus: Fakhir Tiba 1. luokka: Kontkanen Miro, Parviainen Lucas, Sallinen Enna 2. luokka: Grinden Neea, Niskanen Akseli, Nwachukwu Emmanuel ja Tarvainen Aatu 3. luokka: Kettunen Elsa, Luukkonen Pekka ja Mikkonen Ella 4. luokka: Al Bittar Abdulhalim Hafez, Heikkinen Erika, Kettunen Anni ja Kärki Liisa 5. luokka: Huovinen Minja, Mäkelä Milana, Turunen Anni ja Turunen Maiju 6. luokka: Eronen Onni, Kornienko Vladlena ja Tolvanen Milla LC JOENSUU/JOKELAISET 1. luokka Lehtimäki Milja ja Mäkisalo Tara LC JOENSUU/ KANTELETAR 6. luokka Kurvinen Kerttu ja Pakarinen Siri

13 13 POHJOIS-KARJALAN OSUUSPANKIN ESIMERKINVOIMA-STIPENDI 5. luokka Siusmeliainen Violetta KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖN POHJOIS-KARJALAN OSUUSKAUPAN RAHASTON REILU KAVERI STIPENDI 4. luokka Grinden Mette JOENSUUN MUSEOIDEN MUSEOSTIPENDI 5. luokka Kinnunen Milla, Leinonen Emilia ja Mirkkula Onni Jenni Kyllönen 1A

14 14 KOULUJEN TYÖ - JA LOMA - AJAT LV Syyslukukausi Koulu alkaa, to Syysloma, viikko 42 ma-pe Itsenäisyyspäivä, to Syyslukukausi päättyy, pe Kevätlukukausi Koulu alkaa, ma Talviloma, viikko 10 ma-pe Pääsiäinen, pe-ma Vappupäivä, ke Helatorstai, to Koulu päättyy, la Koulupäiviä Syyslukukaudella 91 Kevätlukukaudella 97 Yhteensä 188 Lisäksi koulut voivat päättää (rehtorin päätös) yhdestä lauantaityöpäivästä, edellyttäen, että siitä ei tule lisäkustannuksia.

15 Otso Nevalainen 4B 15