JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2018 VALTUUSTO SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2018 SISÄLLYSLUETTELO 5 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖS VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUS KUNNAN MARKKINOINTITOIMET / TENAVATONNIN KÄYTTÖÖNOTTO OMAKOTITONTTIEN JA LISÄMAAN MYYNTIHINNAT JA -EHDOT JUUPAJOEN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kokouksen paikka ja aika Kiinteistö Oy Juupajoen Koskiportin kokoussali Korkeakoskella maanantaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Eskola Juho Heletoja Taija Hämylä Hannu Jauhiainen Jani Kallenautio Johanna Karvinen Tarja Lepola Anne Mäkinen Ulla Pajunen Emmi Rae Pekka Räsänen Erja Salomaa Janne Sikiö Heikki Soikka Juha Suosaari Veikko Valldén Mikko Välttilä Iiri Voutilainen Ulla Salmi Jarmo Mäkinen Marjut Lindström Pirkko Korhonen Mervi Maasilta Pekka Nurminen Lea Tuovila Anne jäsen puheenjohtaja varajäsen kunnanjohtaja pöytäkirjanpitäjä tekninen johtaja rehtori hyvinvointijohtaja Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Asiakohta 1, 5. Pöytäkirjantarkastajat Asiakohta 2, 6. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pekka Rae Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella _ Veikko Suosaari pöytäkirjantarkastaja Iiri Välttilä pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo , ja yleisessä tietoverkossa alkaen.

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 5 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kunnan verkkosivuilla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista, ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Juupajoen valtuustossa on 17 varsinaista jäsentä, jotka on merkitty esityslistan alussa olevaan luetteloon. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on postitettu Kokouskutsu on julkaistu Oriveden Sanomissa. Hallintosäännön 92 :n mukaisesti läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut, sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Valtuuston päätöksen mukaisesti pöytäkirjantarkastajat valitaan aakkosjärjestyksessä. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Veikko Suosaari ja Mikko Valldén. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Veikko Suosaari ja Iiri Välttilä.

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kunnan, joka tytäryhtiöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Esitys Juupajoen kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomukseksi vuodelta 2017 on esityslistan liitteenä n:o 1. Toimintakertomukseen sisältyy konsernituloslaskelma, konsernitase ja konsernin rahoituslaskelma sekä niihin liittyviä tunnuslukuja. Esityslistan liitteenä n:o 2 ovat tuloslaskelman toteutumavertailu ja toteutumavertailu tulo- ja menolajeittain. Kunnan vuoden 2017 tilikauden tulos on ,98 euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelmassa tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,23 euroa, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,21 euroa. Tämä on jo 4. perättäinen ylijäämäinen tilivuosi. Tilinpäätöksen toimintakulut olivat kokonaisuudessaan ,05 euroa, jossa on talousarvion alitusta euroa. Merkittävä rooli käyttömenojen laskussa on kiky-sopimukseen sisältyneellä henkilöstösivukulujen pienenemisellä ja lomarahojen määräaikaisella leikkauksella. Tämän lisäksi kunnan eri toimialat ovat

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ tehneet huolellista työtä ja tiukkaa taloudenpitoa, minkä ansiosta käyttömenojen ylityksiä ei ole tullut. Toimintatuottoja kertyi ,59 euroa, joka on euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Merkittävimmät tekijät talousarviota selkeästi paremman tilinpäätöksen taustalla ovat: ennakoitua parempi yhteisöverokertymä, kiinteistöjen myyntivoittotuotot (Suinu-Väihi), sairaanhoitopiirin ylijäämän palautus (n euroa) sekä käyttömenojen osalta hyvin toteutunut talousarvio. Tilinpäätösvuonna verotuloja kertyi euroa budjetoitua enemmän, eli kaikkiaan euroa. Vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna verotulot nousivat 3,8 % (v.2016 veroja 6,9 Meur). Tuloveroja kertyi tillivuonna euroa, joka on 1,8 % enemmän kuin vuonna Yhteisöverokertymän kasvu oli merkittävä, yhteisöveroja kertyi peräti 22,5 % edellistä vuotta enemmän: tilivuonna euroa ja vuonna euroa. Kiinteistöveroja kertyi euroa, joka on likimain sama kuin edellisenä vuonna. Valtionosuuksien määrä vuonna 2017 oli 4,3 milj. euroa, josta verotulojen tasausta on euroa. Valtionosuusuudistus tuli voimaan 2015 vuoden alusta. Uudistus on leikannut huomattavasti Juupajoen valtionosuuksia. Ennen uudistusta, tilivuonna 2013, kunta sai valtionosuuksia 5 milj. euroa. Vuoden 2017 valtionosuudet pitävät sisällään uudistuksen negatiivista vaikutusta tasaavaa siirtymäkauden osuutta vielä euroa (v tasaus oli eur). Vuonna 2018 siirtymätasausta ei kunnalle enää tule. Myös asukasluvun lasku vaikuttaa valtionosuuksia pienentävästi ja on huomattava, että vaikutus näkyy valtionosuuksissa kahden vuoden viiveellä. Kertomusvuonna käynnistyi Juupakodin saneeraus nykyaikaiseksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Saneerauksen myötä Juupakotiin on rakennettu 20 asuntoa (oma wc.t/kylpyhuone), joista kaksi on tiloiltaan suurempaa soveltuen esimerkiksi avioparin tai sisarusten asunnoksi. Saneerauksessa on uudistettu rakennuksen talotekniikkaa ja varustettu kiinteistö mahdollisia häiriötilanteita varten ajanmukaisella varalämpöjärjestelmällä. Lisäksi Juupakodin pihaan kunnostetaan ikäihmisille viihtyisä liikunta- ja ulkoilualue. Koko hankkeen kustannusarvio on n. 1,1 milj. euroa ja siihen on saatu ARA:n investointiavustusta euroa. Hanke valmistui 2018 helmikuussa. Korkeakosken vesi- ja viemäriverkoston saneerausinvestoinnit käynnistettiin vuonna 2015 ja nämä investoinnit jatkuvat koko taloussuunnitelmakauden. Tilivuonna 2016 saneeraukseen käytettiin euroa. Tilivuonna 2017 kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä väheni. Pitkäaikaista lainaa on kunnalla vuoden lopun tilanteen mukaan euroa per asukas, mikä on selvästi alle valtakunnan keskiarvon. Juupakodin saneeraukseen saatuun ARA:n

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ investointiavustuksen myöntämiseen liittyy myös euron korkotukilainapäätös. Lainaa nostettiin tilivuonna euroa. Koko kuntakonsernin lainamäärä on eur/as. Hyvien tilinpäätösten ansiosta kunnan taloudellinen asema on vahvistunut ja taseen ylijäämä on noussut vuoden eurosta tilinpäätösvuoden 2,3 milj. euroon, mikä on euroa/asukas. Kertomusvuoden murheellisin tunnusluku on kunnan asukasluvun kehitys. Asukasmäärä viime vuoden lopun tilanteessa oli (vrt. v as) eli väestökato on edelleen voimistunut. Vuosittain syntyvien lasten määrä näyttää nyt vakiintuneen reiluun kymmeneen, kun kertomusvuonna syntyi 14 lasta ja edellisenä vuonna 2016 syntyi 13 lasta. Vastuualuejohtajat ovat kokouksessa esittelemässä tilinpäätöstä omalta osaltaan. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää 1. esittää kunnanvaltuustolle, että poistoero ,23 euroa tuloutetaan, jonka jälkeen tilikauden ylijäämä ,21 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille, 2. allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi, 3. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi, sekä 4. antaa kunnanjohtajalle oikeuden tehdä teknisiä korjauksia tilinpäätökseen. Valtuusto Hyväksyttiin yksimielisesti. Esityslistan liitteenä n:o 1 on tilinpäätös- ja toimintakertomus ja liitteenä n:o 2 on tilintarkastuskertomus. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää tarkastuslautakunnan esityksen perusteella seuraavaa: merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedokseen, hyväksyy vuoden 2017 tilinpäätöksen ja myöntää kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille sekä tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Lisäksi kunnanvaltuusto päättää kunnanhallituksen ehdotuksen 1-kohdan mukaisesti, että poistoero ,23 tuloutetaan, jonka jälkeen tilikauden ylijäämä ,21 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUS Kuntalain 71.2 :n mukaan "Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet". Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus on liitteenä n:o 3. EHDOTUS (tarkastuslautakunta): Tarkastuslautakunta esittää kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi tarkastuslautakunnan laatiman vuoden 2017 arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan esitys hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ KUNNAN MARKKINOINTITOIMET / TENAVATONNIN KÄYTTÖÖNOTTO Kunnanhallitus Kunnan talousarvion hyväksymisen yhteydessä ( ) kunnanvaltuusto päätti, että vuoden 2018 aikana otetaan käyttöön vauvaraha, jonka tarkemmista yksityiskohdista päätetään talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä. Talousarvioon on varattu tähän tarkoitukseen euron määräraha vuodelle Johtoryhmän toimesta on selvitelty eri vaihtoehtoja vauvaraha -käytänteeksi, jonka avulla toivotaan kunnalle saatavan lisänäkyvyyttä sekä kuntaan uusia lapsiperheitä. Kunnassa on viime vuosina syntynyt n. 15 lasta. Selvitysten perusteella on päädytty esittämään Tenavatonnin käyttöönottoa. Tenavatonnia maksettaisiin euroa per vuosi viiden vuoden ajan kunnassa syntyville lapsille, joiden huoltaja/-t ovat myös kirjoilla kunnassa. Tenavatonnin saamisen ehdot: 1. Lahjaraha maksetaan lapsen syntymän / adoption jälkeen enintään viitenä perättäisenä vuotena euroa / vuosi, yhteensä enintään Oikeus lahjaan päättyy sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5 vuotta. 2. Lahjan saamisen edellytyksenä on - että lapsi ja vähintään yksi huoltaja ovat Juupajoen kunnassa kirjoilla 1.1. kunakin vuonna. - Lapsen syntymä-/adoptiovuonna tulee vähintään yhden huoltajan olla kirjoilla Juupajoella lapsen syntymän / adoption hetkellä. 3. Lahjan myöntää huoltajan hakemuksen perusteella Juupajoen hyvinvointijohtaja. 1. erä maksetaan sen jälkeen, kun lapsen nimellä oleva pankkitili on avattu ja seuraavat erät kunkin vuoden joulukuun viimeisenä päivänä. 4. Oikeus lahjarahaan päättyy, mikäli rahaan oikeutetun ja huoltajan asuinkunta ja henkikirjoituskunta vaihtuu Juupajoelta joksikin muuksi kunnaksi. 5. Oikeutta lahjarahaan ei saa takaisin, vaikka rahaan oikeutettu ja huoltaja palaisivat ennen kuin lahjaan oikeutettu täyttää viisi (5) vuotta takaisin Juupajoen kunnan asukkaaksi ja henkikirjoille. 6. Lahja ei ole tuloverotuksessa saajan veronalaista tuloa.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tätä sääntöä noudatetaan ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka täyttävät edellä esitetyt ehdot. Tavoitteena on, että vuosittain kunnassa syntyisi n. 20 lasta. Tenavatonnin kustannusvaikutus on vuosittain nouseva, mikäli lapsimäärä kasvaa toivotusti. Alkuvuosina kustannukset ovat n euroa/vuosi ja jatkossa n euroa per vuosi. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Tenavatonnin käyttöönoton Juupajoen kunnassa lukien asiaselostuksessa mainituilla kriteereillä. Keskustelun kuluessa Iiri Välttilä esitti Tenavatonnin saamisen ehtojen muuttamista siten, että oikeus lahjaan päättyy sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta. Hänen esitystään ei kannatettu, joten se raukesi. Puheenjohtaja totesin kunnanhallituksen hyväksyneen kunnanjohtajan päätösesityksen. Valtuusto Hyväksyttiin yksimielisesti.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ OMAKOTITONTTIEN JA LISÄMAAN MYYNTIHINNAT JA -EHDOT Kunnanhallitus Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Juupajoen kunnalla on asuntotontteja seuraavilla tiloilla: Tila RN:o Kylä Jokilepola 4:137 Aakkola Jokilepola I 4:108 Aakkola Kova 1:87 Melli Leppälä I 2:149 Porvola Leppälä II 1:131 Porvola Mäntynummi 2:137 Hoivala Mäntynummi I 2:135 Hoivala Lyly: Lylynrinne 1:120 Lylyjärvi Viitalan alue 2:126 Lylyjärvi Valtuusto on , 19 :ssä määrännyt väliseksi ajaksi omakotitonttien myyntihinnaksi 2 /m 2 ja tontteihin sisältyvän lisämaan myyntihinnaksi 4 /m 2. Tonteilla oleva puusto sisältyy tonttien hintaan. Valtuusto on , 19 :ssä hyväksynyt omakotitonttien muut myyntiehdot, joilla tekninen johtaja on valtuuston vahvistamin hinnoin päättänyt myynnistä. Tähän liittyen valtuustolle esitetään liitteen n:o 1 mukaisten muiden myyntiehtojen hyväksymistä. Omakotitonttien myyntihintoja ei esitetä korotettavaksi. Lisämaan myyntihintaa ei esitetä korotettavaksi. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että omakotitonttien hinnat ovat 2 /m 2 puustoineen. Kunnallistekniset maksut määräytyvät erikseen. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tontteihin liittyvä lisämaan myyntihinta on 4 /m 2 puustoineen. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen n:o 1 mukaiset omakotitonttien muut myyntiehdot, joilla tekninen johtaja valtuuston

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ vahvistamin hinnoin päättää myynnistä. Lisäksi myyntiehtoja käytetään soveltuvin osin lisämaan myynteihin. Valtuusto Hyväksyttiin yksimielisesti. Liite n:o 1, omakotitonttien ja lisämaan myyntihinnat ja -ehdot. Keskustelun kuluessa Heikki Sikiö esitti valmisteltavaksi tonttien myyntikampanjaa, esim 1 /tontti, seuraavaan valtuuston kokoukseen mennessä. Hänen esitystään kannattivat Juho Eskola ja Iiri Välttilä (kokoomuksen valtuustoryhmä). Jahi Jauhiainen ei vastustanut esitystä, mutta painotti, että rakennusvelvoite tulee selvittää. Keskustelun päätyttyä valtuuston puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen kunnanhallituksen esityksen. Lisäksi valtuusto hyväksyi yksimielisesti Heikki Sikiön ponsiehdotuksen ja päätti lähettää ehdotuksen kunnanhallitukselle edelleen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano. Valtuusto on pitänyt kokouksensa ja käsitellyt pykälät 1-4. Valtuusto teki päätökset seuraavista asioista: - Omakotitonttien ja lisämaan myyntihinnat ja -ehdot Keskustelun kuluessa Heikki Sikiö esitti valmisteltavaksi tonttien myyntikampanjaa, esim. 1 /tontti, seuraavaan valtuuston kokoukseen mennessä. Hänen esitystään kannattivat Juho Eskola ja Iiri Välttilä (kokoomuksen valtuustoryhmä). Jani Jauhiainen ei vastustanut esitystä, mutta painotti, että rakennusvelvoite tulee selvittää. Keskustelun päätyttyä valtuuston puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen kunnanhallituksen esityksen.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Lisäksi valtuusto hyväksyi yksimielisesti Heikki Sikiön ponsiehdotuksen ja päätti lähettää ehdotuksen kunnanhallitukselle edelleen käsiteltäväksi. - Juupajoen kuntastrategia EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää todeta kunnanvaltuuston pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset laillisiksi ja valitusajan jälkeen täytäntöönpanokelpoisiksi. Päätösten osalta voidaan ryhtyä täytäntöönpanotoimiin myös ennen lainvoimaisuutta siltä osin, kun se on Kuntalain 98 :n mukaan mahdollista. Kunnanhallitus lähettää Heikki Sikiön tekemän ja valtuuston hyväksymän ponsiesityksen teknisen johtajan valmisteltavaksi mennessä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Omakotitonttien hinnaksi esitetään alkaen puustoineen tontin pinta-alasta riippumatta. Kunnallistekniset maksut määräytyvät erikseen. Omakotitonttien myyntiehtoihin lisätään kohta välisenä aikana myytyjen tonttien myyntihinnasta palautetaan tontin ostajalle 3.999, kun tontille rakennetussa asuinrakennuksessa on suoritettu loppukatselmus. Liite n:o 1, omakotitonttien ja lisämaan myyntihinnat ja -ehdot. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy omakotitonttien myyntihinnat ja -ehdot edellä esitetyllä tavalla. Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Juho Eskola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo Valtuusto Liite n:o 4, omakotitonttien ja lisämaan myyntihinnat ja -ehdot.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Hyväksyttiin yksimielisesti.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ JUUPAJOEN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä kunnassa on laaja lakisääteinen pohja. Kuntalaki (2015/410) määrittelee kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimisen keskeiseksi kunnan perustehtäväksi. Meneillään olevassa soteuudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on linjattu edelleen kunnan tehtäväksi. Järjestämislakiluonnoksessa velvoitetaan myös tulevia sote-alueita tukemaan kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävässä. Lakien lisäksi paikallisten toimien tulee olla linjassa kansallisten ohjelmien ja tavoitteiden kanssa. Hallituksen toimintasuunnitelma vuosille linjaa tulevaisuuden askelmerkit hyvinvointityössä, tähtäimenä vuosi Tavoitteisiin pyritään kärkihankkeiden avulla. Keskeisinä tavoitteina ovat: - Suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. - Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. - Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet. - Eri ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. - Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet. - Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. - Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä. - Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 mukaan kunnan tehtävänä on seurata asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kertomus pohjautuu edellisen valtuustokauden kertomukseen ja sen perusteella laadittuun suunnitelmaan sekä Pirkanmaan alueelliseen hyvinvointikertomukseen Se on järjestyksessä toinen alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaalla ja keskeinen osa Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman (2011)

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ toimeenpanoa. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen painopisteiden valintaan ovat vaikuttaneet muun ohella kuntien alueellista terveyden edistämisen koordinointia koskevat indikaattoritiedot, joita on saatavilla valtakunnallisista maksuttomista indikaattoripankeista. Kuntien eroille on useita selittäviä tekijöitä, ja yksittäistä tietoa tärkeämpiä ovat indikaattoreiden kuvaamat ilmiöt. Painopisteet on alueellisen tason osalta hyväksytty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämässä terveyden edistämisen neuvottelukunnassa, ja erikoissairaanhoidon osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimialuejohtajatasoisessa erikoissairaanhoidon terveyden edistämisen ohjausryhmässä. Viestintä sisältyy kaikkiin painopisteisiin. Juupajoki osallistui vuosina Kaste-rahoituksella toteutettuun Terps2- hankkeen (Terveempi Pohjois-Suomi) Pirkanmaan osahankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kuntien hyvinvointirakenteita, tiedolla johtamista, liittää hyvinvointitiedon seuranta osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa sekä kehittää tähän tarkoitettua sähköistä työvälinettä. Hankkeen aikana Juupajoelle perustettiin monialainen hyvinvointityöryhmä, joka vastaa hyvinvointikertomuksen laatimisesta ja seurannasta. Hyvinvoinnin johtamisesta vastaa kunnan johtoryhmä täydennettynä. Hyvinvointikertomus on työväline, joka kuvaa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Se on myös johtamisen työväline sekä keskeinen osa kunnan strategiatyötä, vuotuisen toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Kertomus kokoaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista seikoista poikkihallinnollisesti. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta. Se kertoo niin väestön terveydestä ja hyvinvoinnista kuin myös terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista, palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin. Yhtenä tehtävänä on toimia pohjana eriarvoisuuden kaventamiselle alueellisessa työssä. Vuonna 2017 kunnan organisaatiouudistuksen myötä sivistystoimenjohtajan tehtävät liitettiin osaksi uutta hyvinvointijohtajan virkaa alkaen. Kunnan hyvinvointikoordinaattorin tehtävää on hoitanut siitä alkaen hyvinvointijohtaja. Nykyiseen hyvinvointiryhmään kuuluvat hänen lisäksi kunnanjohtaja, tekninen johtaja, perusopetuksen rehtori, liikunta- ja nuorisosihteeri, kirjastonjohtaja, ruokapalveluiden esimies sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntuottajan edustaja. Hyvinvointikertomuksen laadintaan ovat osallistuneet kuntalaisten ja päättäjien ohella nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvosto antamalla lausuntonsa kertomuksen suunnitelmaosaan.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointityöryhmä on työstänyt laajaa hyvinvointikertomusta uudelle valtuustokaudelle vuosille Indikaattoreiden ja muun tarkastellun hyvinvointitiedon osoittamana Juupajoen hyvinvointiryhmä esittää kunnan hyvinvoinnin edistämisen painopisteiksi vuosille : 1. Kuntalaisten osallisuuden kehittäminen 2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen kunnan elinvoimaisuutta kehittämällä 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen 4. Terveyden edistäminen työikäisillä 5. Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Tulevassa Sote-uudistuksessa haluaa valtio kannustaa kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ns. Hyte-kertoimen avulla. Tämän kannustimen vaatimat indikaattorit täytyy ottaa tulevaisuudessa huomioon. Lisäksi on tärkeää viedä suunnitelma osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnittelua. Suunnitelman tavoitteiden toteuttamista seurataan vuosittain erillisellä hyvinvointiraportilla. Kunnan johdon sitoutuminen hyvinvoinnin edistämiseen kaikilla tasoilla on tärkeää, jotta toimenpiteillä voidaan edistää kuntalaisten terveyttä siten, että terveyserot kaventuvat eri väestöryhmien välillä. Eri toimijoiden välinen tiivis yhteistyö on myös keino saavuttaa vaikuttavuutta ja saadaan syntymään kustannussäästöjä. Liite n:o 4, Juupajoen kunnan laaja hyvinvointikertomus EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Juupajoen kunnan laajan hyvinvointikertomuksen Hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Liite n:o 5, Juupajoen kunnan laaja hyvinvointikertomus Hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Juupajoen kunta Valitusosoitus Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu Valtuusto Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät 5,6 HallintolainkäyttöL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet : Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Puhelin (vaihde) Telekopio Virastoposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 7,8,9,10,11 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Lisätietoja Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritän oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. Tällä hetkellä maksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.