SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o Laki. N:o 1298

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1298 Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta Laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Laki perhe-eläkelain 33 ja 37 :n muuttamisesta Laki lapsen hoitotuesta annetun lain muuttamisesta Laki vammaistukilain muuttamisesta Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 55 ja 58 :n muuttamisesta Laki lapsilisälain muuttamisesta Laki äitiysavustuslain muuttamisesta Laki sotilasavustuslain muuttamisesta Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta Laki maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain muuttamisesta Laki tapaturmavakuutuslain 53 d :n muuttamisesta Laki sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain 7 ja 8 :n muuttamisesta Laki työntekijän eläkelain 140 :n muuttamisesta Laki asumistukilain muuttamisesta N:o 1298 Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta 26 päivänä elokuuta 2005 annetun lain (677/2005) 7 :n 2 momentti sekä muutetaan 1 4, 8 :n 2 ja 4 momentti, 10 :n 2 momentti, 11 ja 14, 15 :n 1 momentin 1 kohta sekä 16 :n 1 ja 3 5 momentti, seuraavasti: HE 91/2006 StVM 39/2006 EV 175/

2 3982 N:o Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työeläketurvaa koskevissa asioissa siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 3 :ssä mainituissa työeläkelaeissa säädetään. 2 Muutoksenhakulautakunnan ja jäsenet puheenjohtajat Muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja ja kuusi sivutoimista varapuheenjohtajaa. Päätoiminen puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla. Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla tulee olla tuomarin viran hoitamiseen oikeuttava tutkinto ja heidän tulee olla perehtyneitä muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin. Muutoksenhakulautakunnan muut 32 jäsentä ovat sivutoimisia. Heistä seitsemän jäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä ja seitsemän työeläkeasioihin perehtyneitä sekä tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita tai muita työeläkevakuutukseen erityisesti perehtyneitä henkilöitä. Jäseninä on lisäksi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä, jotka ovat perehtyneet yksityisten alojen, kuntien tai valtion työeläkeasioihin. Näistä seitsemän on määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että neljä on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään, kaksi kuntien eläkejärjestelmään ja yksi valtion eläkejärjestelmään. Lisäksi seitsemän jäsentä on määrättävä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että neljä on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään, kaksi kuntien eläkejärjestelmään ja yksi valtion eläkejärjestelmään. Lisäksi jäseninä on neljä työelämän olosuhteita tuntevaa jäsentä, joista kaksi on perehtynyt yrittäjätoimintaan ja jotka määrätään edustavimpien yrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta, sekä kaksi, jotka ovat perehtyneet maatalousyrittäjätoimintaan ja jotka määrätään maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden taloudellisia etuja valvovien edustavimpien järjestöjen ehdotuksesta. Sivutoimisilla jäsenillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen, jota koskee, mitä laissa säädetään muutoksenhakulautakunnan jäsenestä. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet sekä henkilökohtaiset varajäsenet toimivat tuomarin vastuulla. 3 Puheenjohtajien ja jäsenten nimittäminen Valtioneuvosto nimittää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä päätoimisen puheenjohtajan toistaiseksi sekä sivutoimiset varapuheenjohtajat ja muut jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. Sisäasiainministeriö tekee sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen kahdesta varapuheenjohtajasta ja kahdesta työeläkeasioihin perehtyneestä ja tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneesta tai muusta työeläkevakuutukseen erityisesti perehtyneestä jäsenestä, ja valtiovarainministeriö tekee sosiaalija terveysministeriölle ehdotuksen yhdestä varapuheenjohtajasta ja yhdestä työeläkeasioihin perehtyneestä ja tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneesta tai muusta työeläkevakuutukseen erityisesti perehtyneestä jäsenestä. 4 Muutoksenhakulautakunnan jäsenyydestä vapautuminen ja eroamisikä Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on voimassa, mitä tuomarin viran haltijoista säädetään. Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsen on velvollinen eroamaan sen

3 N:o kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 68 vuotta. Muutoksenhakulautakunnan varapuheenjohtajan tai jäsenen paikan vapautuessa kesken toimikauden, määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 8 Muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanot Muutoksenhakuasioita käsittelevä jaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä työeläkeasioihin perehtyneen ja tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneen tai muun työeläkevakuutukseen erityisesti perehtyneen jäsenen sekä lääkärijäsenen lisäksi läsnä on muita jäseniä seuraavasti: 1) käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu työntekijän eläkelain tai merimieseläkelain (1290/2006) taikka niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, on kahden yksityisten alojen eläkejärjestelmään perehtyneen työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevan jäsenen oltava läsnä; 2) käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu kunnallisen eläkelain (549/2003) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, on kahden kuntien eläkejärjestelmään perehtyneen työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevan jäsenen oltava läsnä; 3) käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu valtion eläkelain (1295/2006), evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (298/1966), Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläketurvaa koskevan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 :n tai näiden lakien nojalla annettujen säännösten ja määräysten soveltamisesta, on kahden valtion eläkejärjestelmään perehtyneen työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevan jäsenen oltava läsnä; 4) käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, on 1 kohdassa mainittujen jäsenten lisäksi yrittäjätoimintaan perehtyneen jäsenen oltava läsnä; 5) käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu maatalousyrittäjän eläkelain, maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006), maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994), maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990), luopumiseläkelain (16/1974), maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992), kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta annetun lain (1297/1994) tai niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, on 1 kohdassa mainittujen jäsenten lisäksi maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneen jäsenen oltava läsnä. Jaoston päätösvaltaisuuden edellytyksenä on lisäksi, että enintään puolet läsnä olevista jäsenistä on työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä, maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä ja yrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä, ja että 2 momentin 1 3 kohdassa mainituista kahdesta työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevasta jäsenestä toinen on työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrätty jäsen ja toinen työntekijäin ja toimihenkilöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrätty jäsen. 10 Vahvennettu jaosto Vahvennettu jaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi kolmasosaa 1 momentissa tarkoitetuista jäsenistä on läsnä. Tällöin jäsenten osalta on lisäksi voimassa, mitä 8 :ssä säädetään. 11 Täysistunto Jos muutoksenhakulautakunnassa ratkaistavana olevalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi

4 3984 N:o 1298 poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, voi jaosto tai muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja määrätä asian käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa. Täysistunnossa käsitellään myös muutoksenhakulautakunnan työjärjestystä koskevat asiat sekä ne hallintoasiat, jotka täysistunto hallintojaoston yksimielisestä esityksestä päättää ottaa käsiteltäväkseen. Täysistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Täysistunnon päätösvaltaisuuden edellytyksenä on ratkaistaessa muutoksenhakuasiaa lisäksi, että enintään puolet läsnä olevista jäsenistä on työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä, maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä ja yrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä. Tällöin jäsenten osalta on lisäksi voimassa, mitä 8 :ssä säädetään. 14 Hallintoasiat Hallintojaostossa käsitellään työjärjestyksessä mainitut muutoksenhakulautakunnan hallintoasiat. Hallintojaoston koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja ja muina jäseninä yksi sosiaali- ja terveysministeriön, yksi sisäasiainministeriön ja yksi valtiovarainministeriön ehdotuksesta nimitetty varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä, joista yhden ovat nimenneet muutoksenhakulautakunnan työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet, yhden työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet sekä yhden yrittäjien tai maatalousyrittäjien järjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyt jäsenet keskuudestaan. Hallintojaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on kokouksessa läsnä. Hallintojaoston jäsenillä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia lukuun ottamatta on henkilökohtaiset varajäsenet. 15 Muutoksenhakulautakunnan oikeus saada tietoja ja virka-apua Muutoksenhakulautakunnalla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada: 1) työnantajalta, lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sovelletaan, tiedot, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan vakuuttamis-, eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat välttämättömiä tässä laissa, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 tai mainitun asetuksen täytäntöönpanomenettelystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 574/72 taikka sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanossa; ja 16 Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet Työntekijän eläkelain 3 :ssä mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat työeläkelaitokset ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun. Työeläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta. Työeläkelaitoksen oikeushallintomaksu määrätään siten, että 2 momentissa tarkoitetussa talousarviossa vahvistetut muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan työeläkelaitosten kesken mainituissa työeläkelaitoksissa määräämisvuotta edeltävänä vuonna vakuutettujen työansioiden ja työtulojen perusteella. Oikeushallintomaksun määrän vahvistaa muutoksenhakulautakunnan hallintoja-

5 N:o oston esityksestä Vakuutusvalvontavirasto. Oikeushallintomaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa muutoksenhakulautakunta. Tarkempia säännöksiä maksun täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Muutoksenhakulautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään tilintarkastajan riippumattomuudesta, esteellisyydestä, salassapitovelvollisuudesta, erottamisesta ja eroamisesta. Muutoksenhakulautakunnan täysistunto valitsee vuosittain tilintarkastajan ja varatilintarkastajan, joista toinen on Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) ja toinen julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja (JHTT). Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle. Jos tilinpäätös osoittaa yli- tai alijäämää vahvistettuun talousarvioon nähden, erotus otetaan huomioon seuraavalta vuodelta määrättävän oikeushallintomaksun perusteissa. Työeläkelaitos voi valittaa Vakuutusvalvontaviraston tämän lain nojalla vahvistamasta oikeushallintomaksusta siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetussa laissa (78/1999) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Se, mitä muussa laissa säädetään kuntien eläkelautakunnasta ja valtion eläkelautakunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa. Kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan toiminta lakkaa tämän lain voimaan tullessa. Lautakuntien toimintaa jatkaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, johon kaikki lautakunnissa vireillä olevat asiat siirtyvät käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan omaisuus ja velvoitteet siirtyvät työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle tämän lain tullessa voimaan. Kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan palveluksessa tämän lain voimaan tullessa oleva henkilöstö siirtyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan palvelukseen. Määräajaksi palvelukseen otetut henkilöt siirtyvät siksi määräajaksi, joksi heidät on palvelukseen otettu, jos määräaika ei ole päättynyt tämän lain tullessa voimaan. Työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan palvelukseen työsopimussuhteeseen aikaisempaa vastaavaan tehtävään. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan palvelukseen siirtyvien kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan viranhaltijoiden ja virkamiesten virat lakkaavat tämän lain tullessa voimaan. Viran lakatessa viranhaltijan tai virkamiehen virkasuhde päättyy ilman eri toimenpiteitä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan siirtyvä viranhaltija tai virkamies siirtyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan palvelukseen työsopimussuhteeseen aikaisempaa tehtäväänsä vastaavaan tehtävään. Niissä työsopimussuhteisissa tehtävissä, joihin henkilöstö on siirtynyt, noudatetaan mitä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tekemässä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan ja mitä laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään, kuitenkin siten, että kuntien ja valtion eläkelautakuntien palveluksesta siirtyvien henkilöiden työsuhteen ehdot vastaavat myös lisäeläkeoikeuksien ja lomaoikeuden osalta niitä palvelussuhteen ehtoja, jotka koskivat heitä tämän lain tullessa voimaan. Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa tämän lain mukaisen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan esityksestä muutoksenhakulautakunnan talousarvion ja oikeushallintomaksun ensimmäisen kerran vuodelle Esitykseen sisältyy kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan antamat arviot yhdistyvien lautakuntien toimintamenoista. Muutoksenhakulautakunnan talousarvion vuodelle 2007 tulee perustua muutoksenhakulautakuntien vuoden 2005 vahvistettuihin tilinpäätöksiin ja 16 :n 2 momentissa tarkoitettuihin perusteisiin. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja valtion eläke-

6 3986 N:o 1298 lautakunnan tilinpäätökset vuodelta 2006 vahvistaa ja vastuuvapauden työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan hallintojaostolle ja valtion eläkelautakunnan täysistunnolle myöntää työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Kuntien eläkelautakunnan tilinpäätöksen vuodelle 2006 vahvistaa sisäasiainministeriö. Muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

7 3987 N:o 1299 Laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja jäsenet 1 Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja toimivalta Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena Kansaneläkelaitoksen hoitamissa toimeentuloturva-asioissa siten kuin asianomaisissa etuuslaeissa erikseen säädetään. Valtioneuvosto asettaa muutoksenhakulautakunnan sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Muutoksenhakulautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. 2 Puheenjohtajat ja jäsenet Muutoksenhakulautakunnassa on päätoimisen puheenjohtajan virka ja päätoimisen varapuheenjohtajan virka sekä neljä sivutoimista varapuheenjohtajaa. Muutoksenhakulautakunnassa on lisäksi sivutoimisina kuusi lääkärijäsentä, kuusi lakimiesjäsentä ja kaksitoista muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä sekä kullekin määrätty henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaista varajäsentä koskee, mitä laissa säädetään muutoksenhakulautakunnan jäsenestä. 3 Jäsenten kelpoisuus Päätoimisella puheenjohtajalla ja päätoimisella varapuheenjohtajalla on oltava tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto ja perehtyneisyys sosiaalivakuutukseen. Päätoimiselta puheenjohtajalta edellytetään lisäksi käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Muutoksenhakulautakunnan jäsenten tulee olla sosiaalivakuutukseen perehtyneitä ja sivutoimisilla varapuheenjohtajilla ja lakimiesjäsenillä tulee lisäksi olla tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto. Lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri. HE 167/2006 StVM 34/2006 EV 168/2006

8 3988 N:o Päätoimisten puheenjohtajien tehtävät ja nimittäminen Valtioneuvosto nimittää muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan ja päätoimisen varapuheenjohtajan virkaan ja myöntää heille virkavapauden. Päätoiminen puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta muutoksenhakulautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla. Päätoimisen varapuheenjohtajan tehtävistä määrätään muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä. 5 Muutoksenhakulautakunnan jäsenen paikan vapautuminen Muutoksenhakulautakunnan jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on voimassa, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään. Jos sivutoimisen varapuheenjohtajan tai jäsenen tehtävä vapautuu kesken toimikauden, määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 6 Tuomarin vala ja vakuutus sekä eroamisikä Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenen on ryhtyessään tehtäväänsä vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6aja7 :ssä säädetään, jollei hän ole tehnyt sitä jo aiemmin. Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsen on velvollinen eroamaan tehtävästään sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 68 vuotta. 7 Esittelijät Muutoksenhakulautakunnassa on tarpeellinen määrä esittelijöitä. Muutoksenhakulautakunnan esittelijällä on oltava tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto. 2 luku Asioiden käsittely muutoksenhakulautakunnassa 8 Muutoksenhakulautakunnan jaostot Muutoksenhakulautakunta toimii jaostoihin jakautuneena. Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä viisi- tai kolmijäsenisessä jaostossa, vahvennetussa jaostossa tai täysistunnossa. Muut asiat ratkaistaan hallintojaostossa, jollei hallintojaosto ole antanut asiaa muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan päätettäväksi. Jaoston käsitellessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, lääkärijäsenen on osallistuttava asian käsittelyyn. 9 Viisijäseninen jaosto Viisijäsenisessä jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja jäseninä lakimiesjäsen, lääkärijäsen ja kaksi muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä. Asia käsitellään viisijäsenisessä jaostossa, kun on kysymys: 1) kansaneläkelain (347/1956) mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä tai eläkkeensaajien hoitotukea koskevasta etuudesta; 2) lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) mukaisesta etuudesta; 3) vammaistukilain (124/1988) mukaisesta etuudesta; 4) maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisesta etuudesta; 5) sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesta päivärahaetuudesta; 6) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisesta kuntoutusrahasta, ammatillisesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta; 7) sairausvakuutuslain mukaisesta työter-

9 N:o veyshuollon korvauksesta tai vuosilomakustannuskorvauksesta; tai 8) asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaisesta asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Myös muu kuin 1 momentissa mainittu asia on ratkaistava viisijäsenisessä kokoonpanossa, jos asialla on hakijan toimeentulon tai lain soveltamisen kannalta erityisen suuri merkitys. Jaosto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä edellyttäen, että ne jaoston jäsenet, jotka eivät ole paikalla, ovat kirjallisesti ennen kokousta ilmoittaneet yhtyvänsä esittelijän esitykseen ja tällä kannalla ovat myös läsnä olevat jäsenet. 10 Kolmijäseninen jaosto Muita kuin 9 :ssä mainittuja asioita käsiteltäessä asian käsittelyyn osallistuu puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi lakimiesjäsentä tai lakimiesjäsen ja lääkärijäsen. Jaosto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja ja yksi jäsen edellyttäen, että kolmas jäsen on ilmoittanut kirjallisesti ennen kokousta yhtyneensä esittelijän esitykseen ja tällä kannalla ovat myös läsnä olevat jäsenet. 11 Vahvennettu jaosto Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai jaosto voi määrätä jaostossa käsiteltävänä olevan asian tai siihen kuuluvan kysymyksen ratkaistavaksi vahvennetussa jaostossa yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi. Vahvennetussa jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja jäseninä sivutoimiset varapuheenjohtajat sekä asiaa aikaisemmin käsitelleen jaoston jäsenet. Vahvennettu jaosto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä / Täysistunto Jos muutoksenhakulautakunnan ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jaosto voi määrätä asian käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa. Täysistunto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtajana toimiva muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai päätoiminen varapuheenjohtaja ja vähintään puolet lautakunnan muista jäsenistä. 13 Hallintojaosto Muutoksenhakulautakunnan hallintoasiat käsitellään hallintojaostossa, johon kuuluvat muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja, päätoiminen varapuheenjohtaja ja sivutoimiset varapuheenjohtajat. Asiat käsitellään siten kuin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä määrätään. 14 Asian käsittely Asian käsittelyssä muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei erikseen toisin säädetä. Muutoksenhakulautakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa ei sovelleta hallintolainkäyttölain 11 luvun säännöksiä ylimääräisestä muutoksenhausta. Muutoksenhakulautakunta voi poistaa Kansaneläkelaitoksen lainvoimaisen päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi siten kuin siitä erikseen lailla säädetään. Mitä hallintolainkäyttölain 38 :ssä säädetään suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianosaisen pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen käsittelyn toimittamista muutoksenhakulautakunnassa. Muutoksenhakulautakunnan päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä

10 3990 N:o 1299 vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Jollei muuta näytetä, valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen. Muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. Muutoksenhakulautakunnan antama päätös on maksuton. 15 Käsittelyn julkisuus Asian käsittelyyn muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia (945/1984). Suullinen käsittely on toimitettava suljetuin ovin sellaisissa asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvollisuus tai jotka muutoksenhakulautakunta määrää käsiteltäviksi suljetuin ovin sillä perusteella, että julkisesta käsittelystä aiheutuisi asianosaiselle erityistä haittaa. 3 luku Erinäiset säännökset 16 Virkasyyte Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa ja muuta jäsentä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa. 17 Oikeus saada tietoja ja virka-apua Viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat yhteisöt sekä vakuutus- ja eläkelaitokset ovat salassapitosäännösten estämättä velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valitusasian käsittelyssä välttämättömiä tietoja sekä virkaapua muutoksenhakulautakunnalle. Vastaava velvollisuus on myös laillistetulla lääkärillä ja muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä. 18 Rahoitus Muutoksenhakulautakunnan kustannukset suoritetaan valtion varoista. Muutoksenhakulautakunnan sivutoimisten varapuheenjohtajien ja jäsenten palkkiot määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. 19 Tarkemmat säännökset ja määräykset Tarkemmat säännökset muutoksenhakulautakunnan sihteeristä, muista virkamiehistä ja muusta työsopimussuhteisesta henkilöstöstä sekä muutoksenhakulautakunnan ratkaisujen julkaisemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Työskentelyn järjestämisestä muutoksenhakulautakunnassa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka muutoksenhakulautakunnan täysistunto vahvistaa. 20 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sosiaalivakuutuslautakuntien toiminta lakkaa tämän lain tullessa voimaan, ja tarkastuslautakunnan nimi muuttuu sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnaksi. Mitä muualla lainsäädännössä säädetään sosiaalivakuutuslautakunnasta tai tarkastuslautakunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin muutoksenhakulautakunnan virkojen ja tehtävien täyttämiseksi sekä muihin lain edellyttämiin toimenpiteisiin. 21 Siirtymäsäännökset Tämän lain voimaan tullessa sosiaalivakuutuslautakunnissa ja tarkastuslautakun-

11 N:o nassa vireillä olevat asiat siirtyvät käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tämän lain säännösten mukaan. Sosiaalivakuutuslautakuntien palveluksessa vakituisessa työsuhteessa työskentelevät esittelijät voivat siirtyä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan palvelukseen tai pysyä Kansaneläkelaitoksen palveluksessa. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja muu päätoiminen henkilöstö jatkaa muutoksenhakulautakunnan palveluksessa. Päätoimisen puheenjohtajan virka täytetään toistaiseksi 1 päivästä tammikuuta Tarkastuslautakunnan sivutoimiset jäsenet ja varajäsenet jatkavat toimikautensa loppuun muutoksenhakulautakunnan sivutoimisina jäseninä ja varajäseninä. Muutoksenhakulautakunta poistaa, siten kuin asianomaisissa etuuslaeissa tarkemmin säädetään, ne päätökset, joiden poistamista koskevat hakemukset tulevat vireille 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen. Muutoksenhakulautakunta poistaa kuitenkin ennen tarkastuslautakunnassa vireillä olleet poistohakemukset. Tämän lain voimaan tullessa vakuutusoikeudessa vireillä olevat 14 :n 2 momentissa tarkoitetut poistohakemukset ratkaistaan vakuutusoikeudessa. Muutoksenhakulautakunnan kokoonpanoa koskevia säännöksiä sovelletaan lain voimaantulosta lähtien asioihin, jotka siirtyvät sosiaalivakuutuslautakunnista tai ovat vireillä tarkastuslautakunnassa tämän lain tullessa voimaan tai tulevat vireille 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

12 3992 N:o 1300 Laki kansaneläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 73 :n 1 ja 2 momentti, 73 b ja 74, sellaisina kuin ne ovat, 73 :n 1 momentti, 73 b ja 74 laissa 886/1994 sekä 73 :n 2 momentti laissa 135/2003, sekä lisätään lakiin siitä lailla 639/2003 kumotun 39 a :n tilalle uusi 39 a ja lailla 280/1999 kumotun 74 a :n tilalle uusi 74 a seuraavasti: 39a Jos kansaneläkkeen hakija on hakenut eläkettä tai korvausta myös muusta EU- tai ETA -valtiosta, jossa sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71 (sosiaaliturva-asetus), kansaneläke voidaan myöntää väliaikaisesti siksi ajaksi, jonka asian käsittely kestää. Jos eläke tai korvaus mainitusta valtiosta myönnetään takautuvasti, Kansaneläkelaitos saa periä liikaa maksetun kansaneläkkeen takautuvasti toisessa valtiossa myönnetystä eläkkeestä tai korvauksesta. Kun muussa valtiossa haetusta eläkkeestä on saatu tieto, Kansaneläkelaitos tekee lopullisen päätöksen kansaneläkkeestä. 73 Eläkelaitoksen kansaneläkettä tai muuta tässä laissa säädettyä etuutta koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006). Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 73b Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 73 :ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä. HE 167/2006 StVM 34/2006 EV 168/2006

13 N:o Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 73 :ssä säädetään. Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu. Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta. Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, eläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Eläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 73 :ssä säädetään. 74a Asianosainen, joka on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa ja joka ei tyydy Kansaneläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen, voi hakea siihen muutosta saatuaan EY:n sosiaaliturva-asetuksen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 48 artiklassa tarkoitetun yhteenvedon, johon on liitetty kaikkien EU-maiden eläkepäätökset. Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä koskevaan päätökseen haetaan kuitenkin muutosta siten kuin tässä laissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

14 3994 N:o 1301 Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 17 luvun 6 8 ja muutetaan 17 luvun 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n 1 ja 3 momentti sekä 4 ja20luvun 4 seuraavasti: 17 luku Muutoksenhaku 1 Muutoksenhakuoikeus Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön valittamalla vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 2 Valitusaika ja valituksen myöhästyminen Kansaneläkelaitoksen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Jollei muuta näytetä, valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen. Vaikka sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle tehtävä valitus on saapunut säädetyn määräajan jälkeen, valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä. 4 Päätöksen poistaminen Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulauta- HE 167/2006 StVM 34/2006 EV 168/2006

15 N:o kunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 1 ja 2 :ssä säädetään. Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu. Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta. Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun taikka myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 1 ja 2 :ssä säädetään. 20 luku Erinäisiä säännöksiä 4 Päätöksen maksuttomuus Kansaneläkelaitoksen ja tämän lain mukaisen muutoksenhakuelimen päätös on maksuton. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämän lain mukaisesta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä, jolla se on ratkaissut sosiaalivakuutuslautakunnan päätöstä koskevan valituksen, ei saa valittaa vakuutusoikeuteen. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

16 3996 N:o 1302 Laki perhe-eläkelain 33 ja 37 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 37 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 104/1990 ja lisätään lakiin siitä lailla 947/1992 kumotun 33 :n tilalle uusi 33, seuraavasti: 33 Jos leskeneläkkeen täydennysmäärän hakija on hakenut eläkettä tai korvausta myös muusta EU- tai ETA-valtiosta, jossa sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, leskeneläkkeen täydennysmäärä voidaan myöntää väliaikaisesti siksi ajaksi, jonka asian käsittely kestää. Jos eläke tai korvaus mainitusta valtiosta myönnetään takautuvasti, Kansaneläkelaitos saa periä liikaa maksetun leskeneläkkeen täydennysmäärän takautuvasti toisessa valtiossa myönnetystä eläkkeestä tai korvauksesta. Kun muussa valtiossa haetusta eläkkeestä tai korvauksesta on saatu tieto, Kansaneläkelaitos tekee lopullisen päätöksen leskeneläkkeen täydennysmäärästä. 37 Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta vakuutusoikeudelta myös 18 :n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 167/2006 StVM 34/2006 EV 168/2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

17 3997 N:o 1303 Laki lapsen hoitotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (444/1969) 8 b :n 1 ja 2 momentti, 8 d sekä 8 e, sellaisina kuin ne ovat laissa 891/1994, seuraavasti: 8b Kansaneläkelaitoksen lapsen hoitotukea koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006). Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta kirjallisella valituksella. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 8d Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 8 b :ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä. 8e Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 8 b :ssä säädetään. Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu. Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lain- HE 167/2006 StVM 34/2006 EV 168/ /198

18 3998 N:o 1303 voiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta. Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 8 b :ssä säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

19 3999 N:o 1304 Laki vammaistukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 7 :n 1 ja 2 momentti, 7 b sekä 7 c, sellaisina kuin ne ovat laissa 890/1994, seuraavasti: 7 Kansaneläkelaitoksen vammaistukea koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006). Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 7b Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 7 :ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä. 7c Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 7 :ssä säädetään. Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu. Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lain- HE 167/2006 StVM 34/2006 EV 168/2006

20 4000 N:o 1304 voiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta. Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Eläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 7 :ssä säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

21 4001 N:o 1305 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 55 ja 58 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (566/2005) 55 :n 1 ja 3 momentti sekä 58 seuraavasti: 55 Muutoksenhaku Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön valittamalla vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Haettaessa muutosta 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon. Kansaneläkelaitoksen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Jollei muuta näytetä, valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen. Vaikka sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle tehtävä valitus on saapunut säädetyn määräajan jälkeen, valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä. 58 Päätöksen poistaminen Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 55 :ssä säädetään. Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti HE 167/2006 StVM 34/2006 EV 168/2006

22 4002 N:o 1305 lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu. Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta. Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn etuuden myöntämisestä tai myönnetyn etuuden lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn etuuden tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 55 :ssä säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

23 4003 N:o 1306 Laki lapsilisälain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 15 :n 1 momentti, 15 b ja 15 c, sellaisina kuin ne ovat laissa 335/1997, seuraavasti: 15 Muutoksenhaku Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006). 15b Valituksen myöhästyminen Vaikka sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle tehtävä valitus on saapunut 15 :ssä säädetyn määräajan jälkeen, valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä. 15c Päätöksen poistaminen Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 15 :ssä säädetään. Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. HE 167/2006 StVM 34/2006 EV 168/2006