RAKE-työryhmän väliraportti. Arenen RAKE-työryhmä Luonnos

Transkriptio

1 RAKE-työryhmän väliraportti Arenen RAKE-työryhmä

2 Väliraportin keskeiset huomiot Suomen kilpailukyky edellyttää vahvaa maailmanluokan korkeakoulujärjestelmää: ammattikorkeakoulut ovat sen olennainen osa. Ammattikorkeakoulut ovat vetovoimaisia, tehokkaita ja ajan hermolla. Ammattikorkeakoulut ovat tiivistäneet toimipisteverkkoa (n. 85 toimipisteestä 54:een) ja tehostaneet toimintaansa Ammattikorkeakoulututkinto tuottaa aina ammatin ja osaamista, jolla työllistytään hyvin. YAMK-tutkinnot ovat osoittautuneet koulutusinnovaatioksi, joka tuottaa työelämää kehittävää osaamista. Ammattikorkeakoulujen vahva TKI-osaaminen on otettava tehokkaammin käyttöön kehittämällä rahoitusta esimerkiksi PK-yrityksille suunnattavilla innovaatioseteleillä Ammattikorkeakoulujen painoalavalinnat kohdistuvat alueellisiin ja kansallisiin strategioihin. Niillä on tiivis kytkentä yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulut edistävät keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä tavoitteena nykyistä vahvemmat osaamiskeskittymät. 2

3 RAKE-raportti, sisältöluonnos 1. Johdanto 2. Katsaus suomalaiseen korkeakoululaitokseen 3. Korkeakoulupolitiikka ja korkeakoulujen uudistaminen 4. Ammattikorkeakoulujen strategiset painoalat ja yhteistyörakenteet 5. Tavoitetilat ja suositukset Liitteet 3

4 1. Johdanto Suomi tarvitsee ammatillisesti profiloitunutta korkeakoulutusta, joka tuottaa uutta osaamista. Ammattikorkeakoulutuksen profiilina on vahva työelämälähtöisyys, joka ilmenee sekä korkeakoulutuksessa että työja elinkeinoelämää uudistavassa ja tukevassa soveltavassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. RAKE-selvitystyön tavoitteena on ammattikorkeakoulujen vahvuuksien tunnistamisen kautta tehdä analyysia ja tuoda esiin olemassa olevia hyviä käytänteitä. Työryhmän työssä on pyritty avoimeen dialogiin ammattikorkeakoulujen ja työryhmän välillä. Raportin lähteinä on käytetty tilastopohjaista tietoa, jonka avulla on kuvattu suomalaista korkeakouluverkostoa. Lisäksi tietoa on kerätty ammattikorkeakoulujen rehtoreille suunnatuilla kyselyillä ja työpajalla. RAKE-Työryhmä Puheenjohtaja Jussi Halttunen (Keski-Suomi) Riitta Konkola (Etelä-Suomi) Juha Kämäri (Länsi-Suomi) Jouko Paaso (Pohjois-Suomi) Petri Raivo (Itä-Suomi) Markku Lahtinen, Arenen puheenjohtaja Turo Kilpeläinen, menetelmäasiantuntija Työryhmän sihteeristö Riitta Rissanen, Arene Juha Viitasaari, Arene/SeAMK 4

5 1a. RAKE- selvityksen tavoite, tehtävä ja tarkoitus Tuoda esiin ammattikorkeakoululaitoksen strategialähtöiset vahvuudet kansallisessa korkeakoulu-, oppilaitos- ja tutkimuskentässä. Koota näkyväksi aluekohtainen ja alakohtainen tieto ammattikorkeakoulujen koulutusvastuiden, osaamisprofiilien, tki-toiminnan ja muun osaamisen yhteistyörakenteista. Ottaa huomioon tarkastelussa KOTUMO- hankkeen tavoitteet tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyörakenteen kirkastamisesta (TKI- toiminta). Huomioidaan tarkastelussa myös opintopolku toiselta asteelta. Tuottaa ammattikorkeakouluille edellä mainituista lähtökohdista valtakunnallinen tilannekuva, vahvuusaluekartta ja analysoitua tietomateriaalia sopimusneuvottelujen pohjaksi sekä hyödyntämään osaamisen vahvistamista ja TKI- profilointia. 5

6 2. Katsaus suomalaiseen korkeakoululaitokseen Tässä toisessa osiossa tarkastellaan suomalaista korkeakoululaitosta tilastollisesta näkökulmasta. Näkökulmina ovat korkeakoulujen toimipisteverkko, työllisyystilanne, ammattikorkeakoulutuksen vastaavuus alueiden elinkeinoelämän tarpeisiin, korkeakoulutuksen tehokkuus ja houkuttelevuus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. 6

7 2a. Korkeakoulut ja toimipisteet. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk Kemi: Lapin amk ja Tornio: Lapin amk Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk, Diak Oulainen: Oulun amk Ylivieska: Centria amk, OY. Nivala, Raahe, Pyhäjärvi: OY Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY) Saarijärvi: Jyväskylän amk Pietarsaari: Åbo Akademi, Centria amk, Novia amk Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk, Humak Vaasa: Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Hanken, Vaasan amk, Novia amk Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto) Ammattikorkeakoulut ovat tiivistäneet toimipisteverkkoaan ja poistaneet toimipisteiden hajanaisuutta viime vuosina Lähde: OKM. Korkeakoulujen OKM:lle vuoden 2014 tiedonkeruussa ilmoittamat toimipisteet, joissa harjoitetaan korkeakoulun perustehtäviä, ei sisällä tutkimusasemia. HUOM: pohjatietojen ilmoittamisessa voi olla korkeakoulukohtaisia tulkintoja. Tietoja on täydennetty ja tarkistettu Arenen ammattikorkeakouluille järjestämän kyselyn vastauksilla. Kajaani: Kajaanin amk, Lapin yo, OY, Itä- Suomen yo, JY. Iisalmi: Savonia amk Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Humak amk, Taideyliopisto Pieksämäki: Diak amk Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk, Ilmajoki: Seinäjoen amk Kankaanpää: Satakunnan amk Tampere: Tampereen yo, Tampereen teknillinen yo, Tampereen amk, PolAMK, LUT Pori: Satakunnan amk, Diak amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Huittinen: Satakunnan amk Rauma: Satakunnan amk, Turun yo Forssa, Tammela, Hattula, Valkeakoski ja Riihimäki: Hämeen amk Hämeenlinna: Hämeen amk Maarianhamina: Högskolan på Åland Turku: Turun yo, Åbo Akademi, Turun amk, Diak, Humak, Novia; LUT Salo: Turun amk Raasepori: Novia Lohja: Laurea amk Kerava ja Hyvinkää: Laurea; Nurmijärvi: Humak; Mäntsälä HY Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LUT) Savonlinna: Itä-Suomen yliopisto, Mikkelin amk, LUT Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk Kouvola: Kymenlaakson amk, LUT Lahti: Lahden amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LUT) Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada, Haaga-Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk, LUT, MPKK Porvoo: Haaga-Helia amk, Laurea amk Varkaus: Savonia, LUT Heinola: Haaga-Helia amk Imatra: Saimaan amk Kotka: Kymenlaakson amk, LUT 7

8 2b. Työttömät työnhakijat seutukunnittain Ammattikorkeakoulujen yhtenä tehtävänä on vastata alueelliseen työ- ja elinkeinoelämän tarpeeseen. Ammattikorkeakoulututkinto tuottaa ammatin ja osaamista, joka työllistää hyvin. YAMK-tutkinnot ovat osoittautuneet koulutusinnovaatioksi, joka tuottaa työelämää kehittävää osaamista. Työttömien osuus työvoimasta (suluissa seutukuntien määrä) Q4: 15.7 % % (18) Q3: 13.3 % % (18) Q2: 11.0 % % (17) Q1: 2.5 % % (17) työvoima henkilöä, josta työtöntä työnhakijaa (13.2 %). Ammattikorkeakoulututkinnon (ja yamk) suorittaneiden työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista (suluissa seutukuntien määrä) 4.7 % tai enemmän (9) 3.0 % % (12) Alle 3.0 % (37) Ei yhtään* (12) Koko maassa työtöntä työnhakijaa, joista * amk-tutkinnon suorittanutta (4.7 %). Luku sisältää myös ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet työttömät työnhakijat (1 050). Punaiset luokat: 80 % amk-tutkinnon suorittaneista työttömistä työnhakijoista löytyy täältä (ylimmästä luokasta 33 %). Tilanne Lähteet: Tilastokeskus, työnvälitystilastot (TEM) 8

9 2c. Ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoituksen jakaantuminen vuonna Yhteensä 150,6 miljoonaa euroa Ammattikorkeakouluilla on verrattain laajaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka palvelee etenkin alueiden vahvuuksia sekä työ- ja elinkeinoelämän uudistumista. Lakisääteiseksi tehtäväksi määritellyn innovaatiotoiminnan rahoitusvälineet kuitenkin puuttuvat. Ammattikorkeakoulujen TKIrahoituksen profiili ja lähteet poikkeavat yliopistojen tutkimuksen rahoitusprofiilista ja volyymistä. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvolyymi on pienempi, mutta kansainvälinen ja yritysrahoitus korostuvat. Lähde: Tilastokeskus 9

10 2d. Yliopistojen tutkimusrahoituksen jakaantuminen vuonna Yhteensä 1275,8 miljoonaa euroa. Lähde: Tilastokeskus 10

11 Suomalaisen korkeakouluverkoston vetovoimaisuus jakautuu melko tasaisesti korkeakoulukohtaisten ominaispiirteiden mukaisesti. 2e. Ensisijaiset hakijat per aloituspaikat, kaikki korkeakoulut pl. Taideyliopisto Lähde: Opetushallitus *Taideyliopiston suhdeluku on 18,22. Tilastosta on poistettu koulutukset joissa alle viisi aloituspaikkaa 11

12 2f. Korkeakoulujen opintopolkujen tehokkuus rahoitusmallimittarin valossa Tehokkuus: 55 opintopistettä suorittaneiden osuus päätoimisista opiskelijoista Ammattikorkeakoulut pärjäävät hyvin opintojen etenemistä kuvaavissa tilastoissa. Lähde: OKM/Vipunen. Tilastovuosi 2014, yliopistojen FTEopiskelijoiden osalta v Mukana FTEopiskelijoissa amktutkinto-opiskelijat / kandi/maisteriopiskelijat 12

13 2g. Korkeakoulujen opintopolkujen tutkinnon suorittamisen tehokkuus Ammattikorkeakouluissa opintojen etenemisen ja valmistumisen tehokkuus on hyvällä tasolla. Valmistuneet myös työllistyvät hyvin. Tehokkuus: tutkintojen määrä / kokoaikaiset opiskelijat (FTE) vuonna 2014 Lähde: OKM/Vipunen. Tilastovuosi 2014, yliopistojen maisteritutkinnot, amk:t nuorten ja aikuisten amktutkinnot. FTE-opiskelijoissa yliopistoilla tilastovuosi 2013, sis kandi- ja maisteriopiskelijat, amk:ssa nuorten ja aikuisten amktutkintojen FTE-opiskelijat. 13

14 2h. Korkeakoulujen TOP 25 suosituimmat hakukohteet Korkeakoulujen yhteishaku, kevät 2015 (sisältää myös monimuotokoulutukset) Poistettu koulutukset joissa alle viisi aloituspaikkaa 14 Lähde: Opetushallitus

15 Hakijat ovat löytäneet ammattikorkeakoulut varteenotettavana korkeakoulutuksen väylänä, mistä kertoo aloituspaikkakohtainen ensisijaisten hakijoiden määrä. 2i. Korkeakoulujen 25 vähiten suosittua hakukohdetta Korkeakoulujen yhteishaku, kevät 2015 (sisältää myös monimuotokoulutukset ja YAMK) Lähde: Opetushallitus Poistettu koulutukset joissa alle viisi aloituspaikkaa 15

16 2j. Käyttökustannukset / opiskelija koulutussektoreittain Ammattikorkeakoulut ovat käyneet läpi jo yhden rakenteellisen uudistuksen vuosina , jolloin ammattikorkeakoulut muutettiin osakeyhtiöiksi. Tämä vahvisti entisestään kustannustehokkuutta, joka voidaan jo katsoa ammattikorkeakoulujen vahvuudeksi Käyttökustannukset / opiskelija eri koulutussektoreilla v Lähde: Tilastokeskus/koulutus/koulutuksen talous. VM/Valtion budjettirahoitus Lukiokoulutus AMK-koulutus Ammatillinen koulutus Yliopistokoulutus ja -tutkimus 16

17 3. Korkeakoulupolitiikka ja korkeakoulujen uudistaminen Korkeakoulupolitiikan nykytila ja kehitys ovat havainnollistettavissa ääripäiden trendejä kuvaavilla luokilla. Kehityssuuntien taustalla ovat yhteiskunnalliset muutokset ja niukentuvan rahoituksen tuomat paineet rakenteelliselle kehittämiselle sekä koulutuspoliittisille valinnoille. Seuraavassa käsittelemme eri kehitysten vaikutuksia ammattikorkeakoulusektoriin tuomalla samalla esiin ammattikorkeakoulujen ominaispiirteitä ja vahvuuksia. Mallin tavoitteena on tuoda esiin mahdollisuuksia ja tavoitteita, joita uusien vaatimusten vuoksi olisi otettava huomioon toiminnan ja rakenteiden kehittämisessä. 17

18 3a. Korkeakoulupolitiikan skenaariot ja niiden vaikutus AMK-sektoriin (Arenen RAKE-työryhmän tulkinta) Rahoitusleikkaukset RAKEpaineet Korkeakoulupolitiikan suunta arvovalintana Maailmanluokan yliopisto - Korkeakoulutuksen keskittäminen muutamaan kasvukeskukseen - Korkeakoulujen määrän radikaali vähentäminen - Vaikutukset? Nykytila - Juustohöylääminen kestämätön tilanne - Keskinäinen kilpailu - Fuusioita sektoreiden sisällä ja välillä - Vaikutukset? Maailman paras korkeakoululaitos - Kattava, profiloitunut ja yhteistyötä tekevä korkeakouluverkko - Vaikutukset? 18

19 Maailmanluokan yliopisto Maailman paras korkeakoululaitos 3b. Korkeakoulupoliittinen tavoite: Nykytilan ylläpitäminen Korkeakoulupolitiikan suunta arvovalintana Nykytila - Yhteiskunnallinen vaikutus - Osaamisen edelleen sirpaloituminen - Korkeakoulupoliittinen vaikutus - Korkeakoulupolitiikan suunnattomuus sekä duaalimallin hallitsematon kehittyminen - Yleinen luottamuspula ja kilpailun kiristyminen - Alue- ja elinkeinopoliittinen vaikutus - Lakisääteisten perustehtävien vaikuttavuuden ja laadun heikentyminen - Vaikutus AMKeihin - Kurjistuvan kehityksen kierre - Evoluutio karsii heikoimmat korkeakoulut - Selviytymistaistelu vs. aito kehittyminen 19

20 Nykytila Maailman paras korkeakoululaitos 3c. Korkeakoulupoliittinen tavoite: Maailmanluokan yliopiston kehittäminen Korkeakoulupolitiikan suunta arvovalintana Maailmanluokan yliopisto - Yhteiskunnallinen vaikutus - Suomen tieteen tulevaisuuden varmistaminen - Korkeakoulupoliittinen vaikutus - Keskitetään korkeakoulutus muutamassa kasvukeskuksessa toimivaan yliopistokonserniin - Duaalimallin purkaminen - Alue- ja elinkeinopoliittinen vaikutus - Alueiden eriarvoisuuden merkittävä kasvu - Heikkenevä kyky palvella kansallisia työelämän osaamistarpeita - Vaikutus AMKeihin - Roolin muutos University College -toimijoiksi - TKI-toiminnan siirtyminen yliopistoille ja Master-tason koulutuksen loppuminen 20

21 Maailmanluokan yliopisto Nyytila 3d. Korkeakoulupoliittinen tavoite: Maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittäminen Korkeakoulupolitiikan suunta arvovalintana Maailman paras korkeakoululaitos - Yhteiskunnallinen vaikutus - Tieteen, tiedon soveltamisen ja uuden osaamisen tasapaino valtakunnan eri osissa - Korkeakoulupoliittinen vaikutus - Kansainvälisesti kilpailukykyisen korkeakouluverkon kehittäminen korkeakoulujen keskinäisen profilaation ja työnjaon avulla - Professional Higher Education sekä Science education -toiminnan vahvistuminen (duaalimallin terävöittäminen) - Alue- ja elinkeinopoliittinen vaikutus - Alueellisen elinvoiman ja tasa-arvon edellytysten varmistaminen - Vaikutus AMKeihin - Aito mahdollisuus profiloitua, verkostoitua ja kehittyä kansainvälisiksi korkeakoulutoimijoiksi 21

22 4. Ammattikorkeakoulujen strategiset painoalat ja yhteistyörakenteet Ammattikorkeakouluilta on kartoitettu tuleviin strategioihin perustuvat painoalat ja yhteistyörakenteet rehtoreille suunnatuilla kyselyillä ja työpajalla. Tässä osiossa on esitetty ensimmäisiä tuloksia näistä. Lisäksi jäljempänä on peilattu korkeakoulujen alakohtaista koulutusta ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan alueellista sijoittumista ennakoituun työvoimantarpeeseen. Ammattikorkeakouluilla on jo laajoja yhteistyörakenteita. Ne kokevat yhteistyömahdollisuuksia niin jatkuvasti muuttuvan työelämän ja alueen osaamistarpeisiin vastaamisessa kuin kansainvälisen toiminnan, kuten koulutusviennin ja hakijamarkkinoinnin, edistämisessä. Omatoimisen yhteistyön ja työnjaon edistämisen koetaan voivan johtaa tilanteeseen, jossa kaikki osapuolet saavat hyötyä. Konkreettisesti yhteistyö voi näkyä infrastruktuurin yhteiskäyttönä tai kolmannen lukuvuoden järjestämisessä. 22

23 4a. Ammattikorkeakoulujen painoalat/vahvuusalueet Ammattikorkeakoulun painoala/vahvuusalue: OKM:n ohjauskirjeeseen pohjautuva määritelmä Painoala on korkeakoulun osaamiseen perustuva ilmiöpohjainen ja verkostoinut vahvuus, joka voi olla luonteeltaan monialainen tai terävä kärki. Painoaloja voi olla korkeintaan 3 5. Painoala ei voi kattaa korkeakoulun koko toimintaa, kuten ammattikorkeakoulun profiili. Ammattikorkeakoulujen rehtorityöpajan yhteisesti sovittu painoalan sisältö Painoalan pitää olla kunnianhimoinen ja terävä, myös valtakunnallisesti Painoalan yhteiset kriteerit ammattikorkeakouluille Riittävän vahva TKI-toiminta Kriittinen massa osaamista Vahva kansainvälisyyskytkentä, joka vahvistaa painoalaa Verkostot taustalla Näyttöä mm. panostuksista, tuloksista YAMK-koulutustarjonta Tunnustettu kansallisesti Alueiden erilaistuminen, joka näkyy ammattikorkeakoulujen profiileissa Elinkeinoelämälähtöisyys 23

24 Lapin AMK: Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys, Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, Etäisyyksien hallinta, Turvallisuusosaaminen, Arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen OAMK: Tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi, Energia, luonnonvarat ja ympäristö, Älykäs oppiminen, Innovatiiviset tuotteet ja palvelut, Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta Centria: Monialainen palvelu- ja liiketoimintaosaaminen, Teollisuusprosessien ja tuotantoteknologioiden kehittäminen, Tietoverkot ja niihin liittyvä sisällöntuotanto VAMK: Kansainvälinen kauppa, Sähkötekniikan koneiden ja laitteiden valmistus ja suunnittelu. Terveys ja hyvinvointi Novia: Äldres hälsa och livsvillkor, Hållbar energiteknik, Naturresursförvaltning, Fartygssimulation, Kultur och entreprenörskap 4b. Ammattikorkeakoulujen painoalat Ammattikorkeakoulujen painoalavalinnat kohdistuvat alueellisiin ja kansallisiin strategioihin. Niillä on tiivis kytkentä yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. KAMK: Peliala, Aktiviteettimatkailu, Ajoneuvojen tietojärjestelmät, Kaivannaisala Savonia: Uudistuva kone- ja energiateknologia, Vesiturvallisuus, Vastuullinen ruoantuotanto, Hyvinvointiteknologia JAMK: Koulutusosaaminen ja -liiketoiminta, Biotalous, Soveltava kyberturvallisuus, Monialainen kuntoutus. Karelia: Uudistuvat hyvinvointipalvelut, Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit SeAMK: Hyvinvoivat ja luovat yksilöt ja yhteisöt, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Kestävät ruokaratkaisut, Yrittäjyys, uudet liiketoimintakonseptit ja palveluinnovaatiot SAMK: Automaatio ja robotiikka, Ikääntyvien palvelut, Merenkulku ja logistiikka, Älykkäät rakennusten ratkaisut TAMK: Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta, Älykkäät koneet ja laitteet, Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudet toimintamallit, Energiatehokkaat ja terveelliset rakennukset, Pedagoginen TKI PolAMK: Sisäinen turvallisuus TuAMK: Hyvinvoinnin kehittäminen, Tulevaisuuden teknillinen innovaatiokorkeakoulu, Innovaatiopedagogiikka HAMK: Ohutlevyosaaminen, Biotalous, Älykkäät palvelut, Ammatillinen osaaminen MAMK: kestävä hyvinvointi, metsä, ympäristö ja energia, digitaalinen talous LAMK: Hyvinvointi ja uudistava kasvu, Älykäs teollisuus, Elinvoimainen ympäristö, Muotoilu Saimia: Innovaatioista liiketoimintaa, PK-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut KyAMK: Kestävä hyvinvointi, Metsä, energia ja ympäristö, Logistiikka ja merenkulku, Digitaalinen talous Diak: Kestävä hyvinvointi ja terveys, tulkkausala, kirkon ammatit, maahanmuutto ja monikulttuurisuus Arcada: Nordiskt samarbete, Hälsofrämjande och patientsäkerhet, Funktionella material för smarta lösningar, Informationsanalys (Big Data), Berättelsekultur Metropolia: Terveys ja hyvinvointi, Terveellinen rakentaminen, Cleantech ja biotalous, Luova talous ja elämysteollisuus, Älykäs teknologia Humak: Nuorten kanssa tehtävä työ, Yhteisöjen kehittäminen ja kotoutusosaaminen, Tulkkaus ja kommunikaatioasiantuntijuus, Tuottajuus ja kulttuurin välittäjätoiminta HAAGA-HELIA: Palvelu, Myynti, Yrittäjyys Laurea, Palveluliiketoiminta, Terveys ja yhteiskunnallinen eheys, Yhtenäinen turvallisuus Lähde: Arenen kyselyt ammattikorkeakouluille. Aineisto kerätty marraskuussa

25 Osuus kaikesta yhteistyöstä 4c. Ammattikorkeakoulujen ilmoittama keskinäinen yhteistyö Ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö on laajaa. Arenen ammattikorkeakouluille suuntaamassa kyselyssä selvitettiin ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä. Vastausten perusteella jokainen ammattikorkeakoulu tekee sopimuspohjaista tai muuten vakiintunutta yhteistyötä keskimäärin 9,3 muun ammattikorkeakoulun kanssa. Kaikkiaan kahden ammattikorkeakoulun välisiä yhteistyötä kartoitettiin 215 kappaletta. Kuviossa on esitetty, missä määrin eri yhteistyömuodot esiintyvät näissä 215 sopimuspohjaisesta tai muuten vakiintuneesta yhteistyössä. Esimerkiksi 63 % yhteistyöstä sisältää opetusyhteistyötä. Eri yhteistyömuotojen esiintyminen ammattikorkeakoulujen välisessä yhteistyössä, n=215 70% 60% 63% 58% 50% 47% 40% 34% 30% 20% 10% 7% 4% 0% Sopimuspohjainen yhteistyö Opetusyhteistyö TKI-yhteistyö Hallinnollinen yhteistyö Vastauksissa ilmoitettu yhteistyön muoto Yhteiset tutkimus- /opetusinfrat Muu yhteistyö Lähde: Arenen kyselyt ammattikorkeakouluille. Aineisto on kerätty marraskuussa

26 Vastauksissa ilmoitettu toiminta/ala 4d. Ammattikorkeakoulujen ilmoittaman yhteistyöalojen jakautuminen toiminnan sisällön mukaan Ammattikorkeakoulujen keskinäisen yhteistyöalojen osuus kaikesta ilmoitetusta yhteistyöstä, n=215 Osuus kaikesta yhteistyöstä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Humanistiset alat Liiketalous, Luonnonvara-ala Kulttuuri Marata Sote Tekniikka Turvallisuus Ammatill. Opettajankoulutus Yleinen monialainen yhteistyö Hallinnollinen yhteistyö Muu yhteistyö Lähde: Arenen kyselyt ammattikorkeakouluille. Aineisto on kerätty marraskuussa

27 4e. Koulutustarve-ennuste koulutusaloittain, vertailuvuodet AMK-tutkintojen tarve 2020-luvulla on kuvattu KT2020 -raportin mukaan. Suomen ennakoidut tutkintomäärät on laskettu kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärien perusteella Metropolian käyttämän ennakointialgorytmin avulla. Näitä on verrattu toisiinsa absoluuttisella ja prosentuaalisella tasolla. Ero on esitetty positiivisena tai negatiivisena verrattuna KT2020 raportin lukuun Lähteet: KT2020 -luvut: Koulutus ja työvoiman kysyntä raportti. OPH, Ennuste -luvut: Vipusen opiskelijatietojen perusteella Metropolian ennakointityökalun avulla tehdyt laskelmat valmistuvista. 27

28 4f. Ammattikorkeakouluihin vuonna 2015 valitut suhteessa alakohtaiseen ennustettuun työvoimatarpeeseen vuonna 2030 TEKNIIKKA YHTLIIKHAL Lähde: VATT, Vipunen KAIKKI KOULUTUSALAT KULTTUURI SOTE 28

29 Arenen RAKE-työryhmän loppuraportti valmistuu tammikuun 2016 lopussa Lisätietoja: Rehtori Jussi Halttunen Rehtori Tapio Varmola, Arenen puheenjohtaja Rehtori Markku Lahtinen, Arenen puheenjohtaja