KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 IITTI KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS Tila: Metsäranta 1:284 KAAVASELOSTUS Helsinki Vireille tulo: Kunnanhallituksen päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) Hyväksytty valtuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki ,

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö Esihistorialliset kohteet Pohjavesi Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Yleiskaavan tavoitteet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan keskeinen sisältö Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Vesi- ja jätehuolto KAAVAN VAIKUTUKSET PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija KARTTAAKO OY DI Pertti Hartikainen Pakkamesatarinkatu 3, Helsinki puh , sähköp. phartikainen(a)kolumbus.fi 1

3 Kaava-alue Rantayleiskaavan muutos koskee Arrajärven Tiirinmaan alueella tilaa Metsäranta 1:284. Omistaja: Säyhde Oy/Ilkka Koivisto, Korkeentie 274, Vierumäki 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutos tehdään maanomistajan aloitteesta. Hakija vastaa kaavan laatimiskustannuksista. Voimassa olevassa yleiskaavassa taustamaastoon osoitettua rakennuspaikkaa siirretään tieyhteyden ja maaston kannalta parempaan paikkaan tilan keskivaiheille. Rakennuspaikka sijoittuu myös siirron jälkeen rannassa olevan rakennuspaikan taakse siten, että se ei kavenna vapaata yhtenäistä rantaa. Rantarakennuspaikkaa levennetään muutamalla metrillä. Ratkaisu on sopusoinnussa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kassa. Muutos eivät vaikuta rakennusoikeuteen eikä yhtenäisen vapaan rannan määrään. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö Voimassa oleva rantayleiskaava nojautuu yleiskaavoituksen yhteydessä laadittuun luonnonoloja koskevaan selvitykseen (Iitin Kymijoen Mankalan rantayleiskaava-alueen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy/Markku Heinonen, 2001). Alueella ei tavattu erityisiä luonnonarvoja. Alue on talousmetsänä hoidettua metsää. Ranta on mäntyvaltaista moreeniharjannetta. Rantarakennuspaikan yläreunan tienoolla on kalliovyöhyke ja sen yläpuolella taustamaaston rakennuspaikan kohdalla maasto muuttuu sekapuustoiseksi kangasmaaksi. 2

4 Alueella on saunamökki ja vaja 3.12 Esihistorialliset kohteet Muinaismuistojen osalta on tukeuduttu museoviraston selvityksiin, joita virasto suoritti yleiskaavatyön yhteydessä vv Lisäksi Museovirasto teki maastotarkastuksen kaava-alueella eikä tarkastuksen yhteydessä todettu muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä Pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnalle tärkeää tai siihen soveltuvaa pohjavesialuetta Maanomistus Tilan Metsäranta Metsäranta 1:284 omistaa: Säyhde Oy/Ilkka Koivisto, Korkeentie 274, Vierumäki. 3

5 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Iitti kuuluu Kymenlaakson liittoon. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maaseutu ja luonto (viereinen kuva). Maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu varauksia tai merkintöjä. 4.2 Yleiskaava Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa Voimassa olevassa rantayleiskaavassa alueelle on osoitettu olemassa oleva tilanteen mukaisesti yksi omarantainen rakennuspaikka ja yksi uusi taustamaaston rakennuspaikka. 4.3 Ranta-asemakaava Alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa Rakennusjärjestys Iitin rakennusjärjestys on astunut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty numeerista maastokarttaa (peruskartta) ja kiinteistöjen osalta numeerista kiinteistörajakarttaa (NRK). 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty alueen maanomistajan (Säyhde Oy) aloitteesta. Hakija vastaa kaavan laatimiskustannuksista. 4

6 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.21 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osalliset on todettu erillisessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Iitin kunnanhallitus teki osayleiskaavan vireille tuloa koskevaan päätöksen Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ja MRA 18 ) pidettiin Iitin kunnantoimistolla Neuvottelussa oli muka Antti Pyysaari (ELY-keskus), Veikko Haimila (Iitin kunta) ja Pertti Hartikainen (Karttaako Oy). Neuvottelussa ei esitetty seikkoja, jotka pitäisi erityisesti ottaa huomioon kaavoituksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) Yhtään mielipidettä ei jätetty. Lausuntojen perusteella alinta rakentamiskorkeutta koskevaa kaavamääräystä korjattiin. Kaavan laatija on laatinut päivätyn lausuntoja koskevan yhteenvedon ja vastineen lausuntoihin. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä (MRA 19 ). 4.3 Yleiskaavan tavoitteet Voimassa olevassa yleiskaavassa taustamaastoon osoitettua rakennuspaikkaa siirretään tieyhteyden ja maaston kannalta parempaan paikkaan tilan keskivaiheille. Rakennuspaikka sijoittuu myös siirron jälkeen rannassa olevan rakennuspaikan taakse siten, että se ei kavenna vapaata yhtenäistä rantaa. Rantarakennuspaikkaa levennetään muutamalla metrillä. 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan keskeinen sisältö Voimassa olevassa yleiskaavassa taustamaastoon osoitettu rakennuspaikka on siirretty tieyhteyden ja maaston kannalta parempaan paikkaan tilan keskivaiheille. Rakennuspaikka sijoittuu myös siirron jälkeen rannassa olevan rakennuspaikan taakse siten, että se ei kavenna vapaata yhtenäistä rantaa. Rantarakennuspaikkaa levennetään muutamalla metrillä. 5.2 Aluevaraukset 5.21 Korttelialueet Loma-asuntoalueet (RA) Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan osayleiskaavan mukaisina. Kaava osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on osoitettu mustalla ympyrällä. Molempien rakennuspaikkojen koko on noin 5500 m 2. 5

7 Kullekin vähintään 3000 m²:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti: Yhden loma-asunnon ja yhden lisärakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 130 kerros-m². Lisärakennuksen enimmäiskoko on 35 kerros-m² ja sen tulee olla samassa pihapiirissä loma-asunnon kanssa. Saunan, jonka enimmäiskoko on 25 kerros-m². Muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on rakennuspaikan koosta riippuen alle m²:n rakennuspaikat 160 kerros-m² vähintään m²:n rakennuspaikat 200 m². Rakennuksen vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on sauna 15 m muut rakennukset 30 m. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se maasto-olosuhteiden johdosta on perusteltua ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata tai rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella, mikäli rakennus soveltuu paikalle. Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävä suojapuusto. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Ympärivuotisen asunnon ja loma-asunnon alin rakentamiskorkeus on 0,5 m keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/50) yläpuolella. Tämä määräys koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita Maa- ja metsätalousalueet Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Maa- metsätalousvaltainen alue (M) Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, lukuunottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden rakennuksia. Kaavamääräyksen tarkoittamaa rakennusoikeutta ei alueelle ole osoitettu. 5.3 Vesi- ja jätehuolto Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Mitään jätevesiä ei saa päästää puhdistamatta vesistöön. 6

8 WC-vedet on johdettava ensisijaisesti umpisäiliöön. Lupaviranomaisen harkinnan mukaan voidaan WC- vedet käsitellä myös rakennuspaikkakohtaisesti. Jätevesien maaperäkäsittelyä varten on järjestettävä 2-3 -osainen saostuskaivo ja imeytyskenttä tai maasuodin vähintään 30 m:n etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta alueelle, missä maaperä on tarkoitukseen sopivaa ja minne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulisi ottaa huomioon rakennuspaikkaa muodostettaessa. Mikäli maaperä ei sovellu jätevesien käsittelyyn, on jätevedet johdettava umpikaivoon. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava jokaisen rakennuslupahankkeen yhteydessä erikseen. Vähäisille pesuvesille voidaan käyttää imeytyskaivoa tai kuoppaa. Rakennuslupaviranomainen voi maasto-olosuhteiden perusteella myöntää etäisyydestä poikkeuksen. Jätevesien imeyttäminen maaperään pohjavesialueilla on kielletty, maasuodinta voidaan yleensä käyttää. Maasuodattimen jälkeen jätevedet tulee johtaa pinta- ja pohjavesien kannalta turvalliseen paikkaan. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä hakijan on esitettävä talousveden hankintaa ja jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma riittävine maaperä- ja korkeusasematietoineen. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty alueella, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä. Kompostikäymälä tai tiivispohjainen kuivakäymälä on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskiveden pinnan mukaisesta rantaviivasta. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu merkintöjä. Suhde voimassa olevan yleiskaavan tavoitteisiin Muutos voimassa olevaan yleiskaavaan nähden on vähäinen. Kaavaratkaisu on sopusoinnussa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. Rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaavamuutos ei vaikuta rakennusoikeuteen ja noudattaa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita. Kaavamuutos ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua. Vaikutus yhtenäiseen vapaaseen rantaviivaan Yhtenäisen vapaan rantaviivan määrä ei muutu. Vaikutus luonnonoloihin ja maisemaan Alueeseen ei liity erityisiä luonnonarvoja tai erityisiä maisema-arvoja. Helsinki KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7