SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Edunvalvontajohtajan viran täyttäminen Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenmuutokset Vuoden 2016 kokousaikataulu Lausunto hallituksen esityksestä maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta, saariston kehityksen edis Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muutosluonnoksesta, maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muutosluonnoksesta, poikkeamistoimivallan siirto RAPU-hankkeen käynnistämispäätös Maakuntajohtajien opintomatka Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin Vasco Da Gama -projektin loppukonferenssi Brysselissä Pykälän liite: Agenda_VDG_Final_Conference 1-10 docx (2) Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen_Perho Pykälän liite: Matkaraportti Klap ja Juvonen Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus Pykälän liite: Matkaraportti_Maakuntahallitus Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu... 67

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja 9/2015 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT Sivut SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Andersson Janina Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan poistui klo poistui klo poistui klo poistui klo ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Andersson Li Heikkinen Pauli, 160 Myllymäki Kalle, 160 Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja, Suomen Punainen Risto Maahanmuuttopäällikkö, V-S:n ELY-keskus Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Vs. edunvalvontajohtaja Viestintävastaava Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 -1, MH :00 Sivu 4

5 158, MH :00 Sivu 5 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä. Ehdotus hyväksyttiin.

6 159, MH :00 Sivu 6 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Esko Kiviranta ja Riitta Lehtinen. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7 160, MH :00 Sivu 7 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies: Turvapaikanhakijatilanne Varsinais-Suomessa tilanne tasaantumassa Valtakunnallinen turvapaikanhakijatilanne on tasaantunut. Päivittäin Suomeen tulee kuitenkin edelleen henkeä eli joka päivä pitäisi avata 1 2 uutta vastaanottokeskusta. Varsinais- Suomessa uusien turvapaikanhakijoiden majoittaminen on vähentynyt selvästi Tornion järjestelykeskuksen perustamisen jälkeen. Uusia majoituspaikkoja on avattu nyt joka puolella Suomea ja vastuu jakaantuu varsin tasaisesti. Yleisesti on paineita purkaa hätämajoituspaikkoja. Vanhat koulut eivät sovellu pitkäaikaiseen majoitukseen, esim. Turussa Pernon koulu. Tulijamäärien vähentyminen antaa mahdollisuuden siirtää Turussa hätämajoituksessa olevia hakijoita Halikkoon ja Loimaalle sekä Turun Mäntykotiin avattaviin uusiin yksiköihin. Turkuun on lisäksi perusteilla yksityinen, alaikäisille tarkoitettu tukiasumisyksikkö marraskuun alkuun mennessä. Ylläpitäjätahosta ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. SPR Varsinais-Suomen piiri ylläpitää sekä vastaanottokeskuksia (VOK) että hätämajoitusyksiköitä. Hätämajoitusyksikkö on majoituspaikaksi perustettu yksikkö, jonka asiakkaat pyritään siirtämään vastaanottokeskuksiin niin pian kuin mahdollista. SPR V-S:n piirin ylläpitämät vastaanottokeskukset, VOK (osa naapurimaakunnissa): Turku, Pansio, 410 hlöä, 2 telttaa vielä pystyssä, ei asuta Punkalaitumen toimipiste (Pirkanmaan puolella, 310 hlöä) Halikon toimipiste, n. 60 hlöä Turku 66 hlöä Alle 18-v. ryhmäkoti ja tukiasunnot SPR V-S:n piirin ja SPR Åbolands distriktin ylläpitämät hätämajoitukset: Laitila, 200 hlöä (suunnitelmissa muuttaa VOK:ksi, kaupunginhallituksen kokous) Turku - Heinänokka, 100 hlöä Turku - retkeilymaja, 85 hlöä Turku - Pernon koulu, 125 hlöä Turku - Paattisten huoltokoti, 100 hlöä Nauvo Strandbo Hotel, 50 hlöä Varsinais-Suomessa on tilanteen mukaan yhteensä 1146 turvapaikanhakijaa, joista Turussa 886. Edellisten yksiköiden lisäksi neuvottelun alla ovat seuraavat vastaanottokeskukset / hätämajoitusyksiköt, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on n paikkaa. Loimaa, Alastaro ym., 200 paikkaa (SPR-Loimaa neuvottelu 21.10) VOK Uusikaupunki, hajautettu 200 paikkaa ( kaupunginhallituksen kokous asiasta) VOK Turku, Mäntykoti, 180 hlöä, avattavissa vko 43 VOK/hätämajoitus

8 160, MH :00 Sivu 8 Turku (Runosmäen koulu/avattavissa 200 paikkaa, Kastun koulu/valmistelussa 200 paikkaa) hätämajoitus Yläne, Huvitus 150 paikkaa, hätämajoitus/vok Kemiönsaari, Taalintehdas / SPR Åboland, 150 paikkaa, hätämajoitus Parainen, paikkaa, VOK 5/2016 SPR:n vapaaehtoistoiminta on aktiivista SPR Varsinais-Suomen piiri on laajentanut turvapaikanhakijoihin liittyvää toimintaansa huomattavasti viime aikoina. Toimintaa on laajennettu ja uusia yksiköitä avattu Maahanmuuttoviraston pyynnöstä lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä. Myös vapaaehtoistoiminta on aktivoitunut. Vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan on koulutettu 2 tunnin Makupaloja monikulttuurisuudesta -koulutuksissa yli 400 henkilöä. SPR Varsinais-Suomen vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä on ollut erilaisissa tehtävissä tähän mennessä jo 329 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten tehtäviä vastaanottokeskuksissa on monenlaisia: Pakkaamista (mm. erilaiset aloituspakkaukset) Erilaisia auttamistehtäviä henkilökunnan ohjeiden mukaan Yleinen seurustelu ja läsnäolo / Auttaminen ruuanjakelussa ja kaupassakäynnissä Vaatteitten jako Vapaa-ajantoiminnot Aamu- ja iltapalan laittaminen Turvapaikanhakijoille on lahjoitettu hyvin paljon vaatteita. Vaatteet on lajiteltu SPR Kontissa ennen niiden jakoa eteenpäin. Vaatelajittelussa on ollut mukana 507 eri henkilöä. Lokakuussa aloitettiin uusi toimintamuoto kouluttamalla terveyspistevapaaehtoisia vastaanottokeskustoimintaan. Koulutuksessa oli mukana parikymmentä terveydenhoitoalan ammattilaista. Lisätietoja: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh ja toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri, puh Maahanmuutto keskittyy Turkuun Ulkomailta Suomeen suuntautuva maahanmuutto keskittyy Varsinais-Suomessa voimakkaasti Turkuun. Kuluvan vuoden tammi elokuussa Varsinais-Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 1155 henkilöä, joista 61 % muutti Turkuun. Seuraavaksi eniten maahanmuuttoa kohdistui Saloon ja Turun suurempiin naapurikuntiin. Alkusyksyn aikana Varsinais-Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat eivät pääsääntöisesti vielä näy tilastoissa, sillä turvapaikanhakijat tilastoidaan maahanmuuttajiksi vasta, kun heidän hakemuksensa on saanut myönteisen päätöksen. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh

9 160, MH :00 Sivu 9

10 160, MH :00 Sivu 10 Liitto valmistelee lentokenttätyöryhmän perustamista Tänä vuonna valmistunut kansallinen lentoliikennestrategia ja sen valmistelutyö nostivat esille alueellisten lentokenttien kehittämisen merkityksen erityisesti osana maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamista. Osana lentoliikennestrategian edistämistä perustettiin alueelliset työryhmät miettimään alueellisten lentokenttien kehittämistä ja lentomatkustamisen lisäämistä omalta kotikentältä. Turun kentän osalta on ilmeinen tarve koota alueelliset toimijat, lentoliikenteen operaattorit ja kentän merkittävät asiakasryhmät yhteen pohtimaan kentän toimintojen nykytilaa, kehittämistarpeita ja kehittämissuuntaa oman kenttämme kehittämisen kärkihanke tarvitaan. Työryhmä perustetaan Varsinais-Suomen liiton toimesta. Asiasta on sovittu liiton ja Turun kaupungin kesken. Osana lentoliikenteen kehittämissuunnitelmia Turun lentoaseman käyttäjille tehdään kysely mm. lentoaseman valintaan, kilpailukykytekijöihin ja palveluiden parantamiseen liittyen. Kysely toteutetaan marras joulukuussa ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti liikematkustajat. Lisätietoja: vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, puh Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (MAL-sopimus) valmistellaan MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle vuosille varmistui hallituksen toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Sopimisen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista, lisätä tonttitarjontaa ja monipuolistaa asuntotuotantoa sekä edistää uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa. Turun seudulla sopimusvalmistelu käynnistyi virallisesti Sopimusvalmistelua tehdään seudullisessa yhteistyössä mm. rakennemallialueen kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Liitto on mukana valmistelussa asiantuntijana liikennejärjestelmätyön osalta sekä maankäytön kysymyksissä. Edellisellä MAL-sopimuskaudella liitto ei ollut MAL-sopimuksen allekirjoittajana, vaikka sopimuksen valmistelussa, toteuttamisessa ja seurannassa liitolla olikin luonteva yhteistyökumppanin rooli kuntien ja muiden toimijoiden rinnalla. Sopimuskauden sopimusosapuolia ja liiton mahdollista roolia sopijaosapuolena ei ole vielä päätetty. Liiton oman käsityksen mukaan se tulee olla sopijaosapuoli. Edellisellä kaudella valtio osoitti MAL-hankeohjelmarahoitusta 5 miljoonaa euroa Turun kaupunkiseudulle pienten kustannustehokkaiden kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen. Yhdessä kuntien rahoitusosuuden (5 milj. eur) kanssa seudulle toteutettiin yhteensä 10 miljoonalla eurolla em. hankkeita. Tälle sopimuskaudelle ko. rahoitus varmistuu vasta marraskuussa, mutta selvää on, että tarve rahoitukselle on todellinen. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, puh Työpaikat siirtyvät teollisuudesta palvelualoille Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa rajusti vuoden 2007 jälkeen. Teollisuustyöpaikkoja on kadonnut yli , eli saman verran kuin kaikilta toimialoilta yhteensä. Eniten uusia työpaikkoja on syntynyt sosiaali- ja terveysalalle, mutta työpaikkoja on syntynyt myös liikeelämää tukeville palvelualoille. Teollisuuden työpaikkojen raju pudotus on kuitenkin ennemmin vallitsevan kehityksen voimistumista kuin trendistä poikkeava ilmiö. Kehitys on osa pitempään jatkunutta rakennemuutosta, jossa te-

11 160, MH :00 Sivu 11 ollisuuden ja alkutuotannon työpaikat vähenevät ja uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialakohtaisiin työpaikkatietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh Maakuntahallitus kuuli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikön Kalle Myllymäen ja Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkisen selostukset turvapaikkahakijatilanteesta Varsinais-Suomessa.

12 160, MH :00 Sivu 12 Puheenjohtaja Kanerva edellytti pikaisia toimenpiteitä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kasvukäytävän edunvalvonnassa. Ehdotus hyväksyttiin.

13 161, MH :00 HALL: 137/2015 Sivu 13 EDUNVALVONTAJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Asia Maakuntahallitus (mh ) päätti julistaa haettavaksi edunvalvontajohtajan viran ja (mh ) päätti viran täyttöä valmistelevan haastatteluryhmän perustamisen. Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen jäi eläkkeelle alkaen. Edunvalvontajohtaja johtaa edunvalvonnan ja kuntapalvelujen osaamisryhmää, jonka tehtävänä on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Virkaan valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulun loppututkintoa sekä tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta sopivaa työkokemusta. Alueen kaksikielisyys ja vilkkaat kansainväliset suhteet edellyttävät hyvää molempien kotimaisten kielten suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito katsotaan eduksi. Lisäksi arvostetaan kunnallishallinnon ja toimintaympäristön laaja-alaista tuntemusta sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja. Edunvalvontajohtajan virka oli haettavana julkisella haulla klo mennessä ja siihen saatiin 19 hakemusta. Hakuilmoitus julkaistiin Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä sekä työvoimatoimiston verkkosivuilla. Haastatteluryhmä valitsi kokouksessaan haastatteluun ensi vaiheessa seuraavat viisi henkilöä: Lauri Heikkilä, filosofian tohtori, Marttila Kirsi Kostia, kauppatieteiden tohtori, Raisio Jyrki Lumiainen, filosofian maisteri, Masku Carita Maisila, hallintotieteiden maisteri, Turku Janne Virtanen, diplomi-insinööri, Paimio Haastateltavien valinnassa painotettiin toimintaympäristön tuntemusta, maakunnan edunvalvontaan liittyvää työkokemusta ja perehtyneisyyttä sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja. Lisäksi haastatteluryhmä päätti, että edunvalvontajohtajan palkkaus määritellään ottaen huomioon liiton muiden osaamisryhmien johtajien palkkatasot. Carita Maisila peruutti hakemuksensa sähköpostilla Haastattelut pidettiin ja haastatteluryhmä päätti yksimielisesti esittää Janne Virtasta edunvalvontajohtajan virkaan. Päätös perustui edellä mainittuihin kriteereihin. Oheismateriaalina on yhteenveto hakijoista. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksessa. Valmistelija KH/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. valita edunvalvontajohtajan virkaan vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtasen. 2. että Janne Virtasen loppupalkka on 5675 euroa/kk. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Merkittiin, että Janne Virtanen ja Lauri Heikkilä ilmoittivat olevansa esteellisiä (osallisuusjäävi) ja poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn ajaksi.

14 161, MH :00 HALL: 137/2015 Sivu 14 Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja maakuntajohtaja Kari Häkämies p ,

15 162, MH :00 ALUEK: 16/2013 Sivu 15 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENMUUTOKSET Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus asetti kokouksessaan ( 45) maakunnan yhteistyöryhmän ja vahvisti sen kokoonpanon sekä nimesi uudet kuntajäsenet. Maakunnan yhteistyöryhmän varajäsen Minna Luotonen on pyytänyt eroa maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenyydestä. Turun kaupunki on ilmoittanut vaihtavansa maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenen Sami Savolaisen. Valmistelija TN/EH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmään Minna Luotosen tilalle Anna Sirkiän ja Sami Savolaisen tilalle Mika Maaskolan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija Esa Högblom p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

16 163, MH :00 HALL: 189/2015 Sivu 16 VUODEN 2016 KOKOUSAIKATAULU Asia Valmistelija Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen vuoden 2016 kokousaikataulusta päättäminen. MR/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää kokousaikataulusta vuodelle 2016 sillä varauksella, että nopeita päätöksiä vaativat, ennalta arvaamattomat asiat saattavat aiheuttaa aikatauluun muutoksia. Maakuntavaltuusto: ma klo ma klo Maakuntahallitus: ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. johdon assistentti Minna Lempinen, p ,

17 164, MH :00 ALUEK: 111/2015 Sivu 17 6 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN SEKÄ MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN RAHOITUKSESTA, SAARISTON KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI SEKÄ ALUEIDEN KEHITTÄMISEN JA RAKENNERAHASTOHANKKEIDEN RAHOITTAMISESTA ANNETTUJEN LAKIEN MUUTTAMISESTA Asia Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksestä maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta, saariston kehityksen edistämiseksi sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettujen lakien muuttamisesta (oheismateriaali). Lausunto on pyydetty toimittamaan viimeistään Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta. Lain nimike ehdotetaan myös muutettavaksi vastaamaan paremmin sen muuttuvaa sisältöä. Saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin ehdotetaan myös tehtäväksi muutoksia, jotka ovat teknisluonteisia. Lisäksi muutettaisiin alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia poistamalla siitä valtakunnallista maaseudun kehittämisrahaa koskevat säännökset ja maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset sekä lisäämällä uutta kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämistä koskevan määrärahan hallinnoimiseen tarvittavat säännökset. Esityksellä siirrettäisiin eräitä maaseudun ja saariston kehittämiseen liittyviä tehtäviä työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden kehittämisestä vastaavana ministeriönä kuuluisi edelleen saariston ja maaseudun kehittämisen yhteensovitus muuhun alueiden kehittämiseen. Siirrettäviin tehtäviin kuuluisivat lisäksi kansallisin varoin tapahtuva valtakunnallisen maaseudun kehittämiseen koskevien valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus sekä Suomen kylätoiminta ry:n valtionavustuksen hallinnointi. Toteutettavaan organisaatiomuutokseen sisältyy lisäksi sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän että saaristoasian neuvottelukunnan siirtäminen maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen. Lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta tehtäisiin tarvittavat muutokset uuden kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen - määrärahan hakemista, myöntämistä, maksamista ja seurantaa varten. Maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset ehdotetaan kumottavaksi. Tähän uuteen rahoitusinstrumenttiin liittyen on valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 esitetty momentille Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen myönnettäväksi 10 miljoonaa euroa. Momentin rahoitusta voidaan käyttää myös kilpailukykyä lisääviin kasvusopimuksiin sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen ylittäviin kasvukäytäviin. Kasvusopimuksien valmistelussa maakunnan liittojen tulee olla mukana riittävällä tavalla, jotta varmistetaan sopimusten yhteensopivuus maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Kasvukäytävien tarkoituksena on alueen elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen eri alueiden toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi rahoitettavista kasvukäytävistä ja osoittaisi tarvittavat varat kasvukäytävän alueella sijaitseville maakunnan liitoille. Maakunnan liitto myöntää kasvukäytävää toteuttaville hankkeille rahoituksen. Lausuntoluonnos on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön määräaikaan mennessä. Tässä yhteydessä on todettu, että maakuntahallitus käsittelee lausunnon pidettävässä kokouksessa. Valmistelija TN/PP/SH

18 164, MH :00 ALUEK: 111/2015 Sivu 18 Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että esitykseen on sisällytetty uusi kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha. Maakunnan liitot ovat esittäneet tämän tyyppisen alueellisista tarpeista lähtevän määrärahan käyttöönottoa budjetista poistetun maakunnan kehittämisrahan seuraajaksi. Maakunnat ovat parhaita asiantuntijoita omien alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisessä. Täten myös todellinen päätösvalta rahoituksesta tulee olla maakunnissa. Varsinais- Suomen liitto ei näe tarkoituksenmukaisena, että ministeriö yksipuolisesti määrittelee rahoitettavat hankkeet ja maakunnan liittojen roolina on tehdä rahoitettavista hankkeista tekninen rahoituspäätös. Tällöin ei rahoitusta voida pitää aidosti alueellisena rahoitusinstrumenttina. Uutta määrärahaa on tarkoitus suunnata myös valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen. Kasvusopimusten valmistelussa pitää varmistaa maakuntien liittojen aito mukanaolo valtion ja kaupunkien välisissä neuvotteluissa. Lakiluonnoksen perusteluissa on mainittu, että TEM päättää rahoitettavista kasvukäytävistä. Varsinais-Suomen liitto edellyttää, että keskeisistä kasvuvyöhykkeistä neuvotellaan laajaalaisesti maakunnan liittojen kanssa. Kun näin toimitaan, voidaan suunnitellulla kasvukäytävärahoituksella edistää myös Varsinais-Suomelle keskeisen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) toteuttamista. Kasvuvyöhyke luo kasvumahdollisuuksia Varsinais- Suomen ja koko Etelä-Suomen elinkeinoelämälle. Kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahalla on ajateltu rahoitettavan mm. valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamista, kasvukäytävien edistämistä, ennakoidun rakennemuutoksen toimia sekä metropolialueen kehittämistä. Näin laajojen kokonaisuuksien toteuttaminen vaatii myös riittävän resursoinnin valtion budjettiin. Tämän tyyppisellä kokeilurahoituksella on vipuvaikutuksen ansiosta mahdollisuus saada aikaan suuria kokonaisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Saaristopolitiikan ja saaristoasian neuvottelukunnan siirtäminen maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen on luonteva ratkaisu, sillä saaristoalueet sijaitsevat valtaosin maaseutumaisilla alueilla. Saaristopolitiikassa on kuitenkin huomioitava laaja-alaisesti olemassa-olevien ja mahdollisesti tulevien saaristokuntien erilaisuus ja mahdollisuudet niiden monipuoliseen kehittämiseen. Vaikka saaristoasiain neuvottelukunta siirretään maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen, niin työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu edelleen alueiden kehittämisestä vastaavana ministeriönä saariston ja maaseudun kehittämisen yhteensovitus muuhun alueiden kehittämiseen. Tätä voidaan pitää hyvänä asiana, sillä työ- ja elinkeinoministeriössä on kokemusta ja näkemystä saaristoasioiden merkityksestä aluekehitystyössä. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p ,

19 164, MH :00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos Sivu 18 TEM /tm Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, saariston kehityksen edistämiseksi annetun lain muuttamisesta sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta. Lain nimike ehdotetaan myös muutettavaksi vastaamaan paremmin sen muuttuvaa sisältöä. Saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin ehdotetaan myös tehtäväksi muutoksia, jotka ovat teknisluonteisia. Lisäksi muutettaisiin alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia poistamalla siitä valtakunnallista maaseudun kehittämisrahaa koskevat säännökset ja maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset sekä lisäämällä uutta kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämistä koskevan määrärahan hallinnoimiseen tarvittavat säännökset. Esityksellä siirrettäisiin eräitä maaseudun ja saariston kehittämiseen liittyviä tehtäviä työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden kehittämisestä vastaavana ministeriönä kuuluisi edelleen saariston ja maaseudun kehittämisen yhteensovitus muuhun alueiden kehittämiseen. Siirrettäviin tehtäviin kuuluisivat lisäksi kansallisin varoin tapahtuva valtakunnallisen maaseudun kehittämiseen koskevien valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus sekä Suomen kylätoiminta ry:n valtionavustuksen hallinnointi. Toteutettavaan organisaatiomuutokseen sisältyy lisäksi sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän että saaristoasian neuvottelukunnan siirtäminen maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen. Lisäksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettuun lakiin tehtäisiin tarvittavat muutokset uuden kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen -määrärahan hakemista, myöntämistä, maksamista ja seurantaa varten. Maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset ehdotetaan kumottavaksi. Esitys liittyy vuoden 2016 talousarvioon ja on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

20 164, MH :00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos Sivu 19 PERUSTELUT 1 Nykytila Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 7 :n mukaan vastuu valtakunnallisesta alueiden kehittämisestä ja siihen liittyvästä yhteistyöstä sekä aluekehittämispäätöksen ja kansallisten rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Nämä tehtävät tulee tehdä yhteistyössä ministeriöiden maakuntien liittojen ja muiden alueiden kehittämisen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Alueiden kehittämiseen liittyy myös siihen varattujen erilaisten varojen myöntäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää varoja alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) (rahoituslaki) perusteella muun muassa kansallisiin useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin alueiden ja maaseudun kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Näitä ovat maakunnan kehittämisraha tai valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatut määrärahat. Maakunnan kehittämisrahasta on rahoitettu myös saariston kehittämiseen liittyviä toimintoja, kuten saaristoasiain neuvottelukunnan kuluja sekä saariston kehittämiseen liittyviä hankkeita. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain 16 :ssä säädetään yhteistyöryhmistä. Yhteistyöryhmiä voidaan perustaa erityisohjelmien tai muiden aluepoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista, sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Yhteistyöryhmät asetetaan erityisohjelman toteuttamisajaksi, muita aluepoliittisia kokonaisuuksia varten asetetut yhteistyöryhmät hallituskaudeksi. Yhteistyöryhmät asettaa valtioneuvosto, mutta työ- ja elinkeinoministeriö päättää yhteistyöryhmän jäsenistön muutoksista. Tällaisia yhteistyöryhmiä ovat muun muassa kansallisen maaseutupolitiikan keskeinen toimija maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) sekä kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Saariston kehittämisen yhteistyöelimenä toimii saaristoasian neuvottelukunta, josta säädetään laissa saariston kehityksen edistämisestä (494/1981). Nämä yhteistyöelimet toimivat työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja ne kuuluvat alueiden kehittämisen kokonaisuuteen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on vuoden 2012 alusta alkaen toiminut työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Tätä aiemmin se toimi maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä. Yhteistyöryhmälle on koko sen toiminnan ajan ollut ominaista tiivis yhteistyö maa- ja metsätalousministeriön ja alueiden kehittämisestä vastaavan ministeriön kanssa. YTR:n tehtävänä on sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimintaa ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Valtioneuvosto on asettaessaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää antanut sen tehtäviksi muun muassa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille sekä maaseutupoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisen ja seurannan yhteistyönä eri toimijoiden kanssa sekä hallituksen maaseutupoliittisten linjausten valmistelun ja toteuttamisen hallituksen apuna. Lisäksi YTR:n tehtäviin kuuluu maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämien rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen verkostomaiseen toimintaan ja kumppanuuteen perustuen sekä paikkaperustaisen politiikan tukeminen. Valtioneuvosto on myös linjannut YTR:n tehtäviin teemakohtaisen kehittämistyön erityisesti maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa määritellyillä temaattisilla painopistealoilla sekä maaseutututkimuksen ja -osaamisen vahvistamisen muun muassa valtakunnallisilla maaseudun tutkimusja kehittämishankkeilla. Tehtäviin kuuluu lisäksi maaseututoimijoiden verkostoitumisen ja kokemustenvaihdon edistäminen, maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen ja seuranta sekä vaikuttaminen vireillä oleviin merkittäviin maaseutupoliitti- 2

21 164, MH :00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos Sivu 20 sesti merkittäviin hankkeisiin. Valtioneuvosto on asettanut YTR:n tehtäviin myös paikallisen kehittämisen ja rakenteiden sekä työtapojen vahvistamisen ja maaseudun, saariston ja kaupungin vuorovaikutuksen ja yhteistyönedellytysten parantamisen yhdessä kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän, saaristoasiain neuvottelukunnan sekä muiden osapuolien kanssa. YTR osallistuu myös kansallisen ja EU:n maaseutu- ja aluepolitiikan yhteensovittamiseen. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan maaseudun kehittäminen kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden kehittämiseen kuuluvana tehtävänä on vuodesta 2012 kuulunut kansallisen maaseutupolitiikan yhteensovittaminen. Tämä tehtävä lisättiin työ- ja elinkeinoministeriöstä annettuun valtioneuvoston asetukseen (1024/2007). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän jäsenistö koostuu keskeisten ministeriöiden, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, maakuntien liittojen ja järjestöjen edustajista. Puheenjohtajuus on vaihdellut maa- ja metsätalousministeriön ja alueiden kehittämisestä vastaavan ministeriön kesken. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä on sihteeristö, johon kuuluu päätoiminen pääsihteeri. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan osallistuu useita erilaisiin maaseudun kehittämisen erityiskysymyksiin paneutuvia teemaverkostoja. Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pysyvä saariston kehityksen edistämisestä annetun lain ja sen perusteella annetun saaristoasiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen mukainen valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, joka on toiminut vuodesta 2008 lähtien työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Sitä ennen neuvottelukunta toimi sisäasiainministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta osallistuu saaristoalueiden kehittämiseen yhdessä maakuntien, kuntien, valtion viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa. Neuvottelukunnalla on oma sihteeristö, johon kuuluu päätoiminen pääsihteeri. Sihteeristön jäsenet edustavat ministeriöitä, valtion laitoksia ja maakunnallisia liittoja. Kuntasektoria edustavat sivutoimiset sihteerit. Lisäksi Ahvenanmaan maakunnan saaristotoimikunnan edustaja osallistuu neuvottelukunnan kokouksiin asiantuntijajäsenenä. Saaristoasiain neuvottelukunta on laatinut yhdessä ministeriöiden, maakuntien liittojen, kuntien ja järjestöjen kanssa valtioneuvoston saaristopoliittisen periaatepäätöksen. Rahoituslaissa on säännökset maakunnan kehittämisrahan hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta sekä seurannasta ja takaisinperinnästä. Maakunnan kehittämisrahan poistamista ehdotettiin vuodelle 2015 tehdyssä valtion talousarvioehdotuksessa (HE 131/2014 vp), eikä maakunnan kehittämisrahaa enää ole budjetoitu vuodelle Maakunnan kehittämisraha oli valtion talousarvioon otettua kansallista alueiden kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa. Sitä käytettiin alueiden kehittämiseen liittyvien erityisohjelmien ja valtakunnallisesti tärkeiden laajempien alueiden kehittämiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen. Lisäksi valtioneuvoston päätöksellä jaettiin maakuntien liitoille vuosittain maakunnan kehittämisrahaa osaksi niiden vapaasti käytettäväksi rahoituslain 7 :n mukaisiin käyttötarkoituksiin ja osittain erityisohjelmien rahoitukseen kohdennettuna. 2 Ehdotetut muutokset Esityksessä ehdotetaan siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, saaristoasiain neuvottelukunta, valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kylätoiminnan valtionapu. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan koordinoivien tehtävien ja toiminnan sekä hanketoiminnan siirtoesityksestä on sovittu maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken. Hallituksen tulo- ja menoarvioehdotuksessa on näihin toimintoihin liittyvät varat sekä kolme henkilötyövuotta ja niihin liittyvät toimintamenot esitetty siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta maa- ja metsätalousministeriön käytettäväk- 3

22 164, MH :00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos Sivu 21 si. Maa- ja metsätalousministeriö vastaisi uudistuksen jälkeen kansallisen maaseutupolitiikan yhteensovittamisesta sekä mahdollisesta kansallisen maaseutupolitiikan ohjelmien ja periaatepäätösten valmistelusta ja esittelystä valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtäviin kuuluu maaseudun kehittämisen yhteensovitus alueiden kehittämisen kokonaisuuteen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä poikkihallinnollisena toimijana edistää tätä yhteensovitusta. Maa- ja metsätalousministeriössä on tarkoitus hoitaa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus sekä jo käynnissä olevien hankkeiden maksatus ja muu hallinnointi. Myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasian neuvottelukunnan toimintaan varattu rahoitus siirretään maa- ja metsätalousministeriön käyttöön. Tarkoituksena on, että hallinnollisen siirron johdosta valtakunnallisissa maaseudun tutkimusja kehittämishankkeissa tai maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tai saaristoasiain neuvottelukunnan hankkeissa itse hanketoiminnan sisältö ja laajuus tai niiden rahoittamisen edellytykset eivät merkittävästi muuttuisi. Samoin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan toiminnan on tarkoitus jatkua pääosin nykyisin toimintatavoin ja tavoittein sen jälkeenkin, kun kyseiset toiminnot ja niiden edellyttämät määrärahat ja henkilöstövoimavarat on siirretty maa- ja metsätalousministeriöön. Niiden on tarkoitus edelleenkin toimia myös aluekehityksen kokonaisuuden merkittävinä toimijoina. Esityksessä esitetään muutoksia kahteen rahoitusta sääntelevään lakiin. Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetussa laissa (8/2014) on keskeiset säädökset valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden hakemisesta, maksamisesta ja valvonnasta. Nämä säännökset ehdotetaan kumottavaksi. Maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annettuun lakiin taas lisättäisiin valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan käyttämää rahoitusta koskevat säännökset. Lain nimike myös muutettaisiin vastaamaan sen muutettavaa sisältöä. Lisäksi saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin (494/1981) tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia. Kylätoiminnan valtioapu myönnettäisiin edelleen valtioavustuslain perusteella. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 esitetään momenttia Maaseudun kehittäminen siirrettäväksi momentiksi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettuun lakiin tehtäisiin lisäksi valtion talousarviota koskevassa ehdotuksessa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle esitettävän alueiden uudistumisen ja kokeilujen käynnistämiseen tarkoitetun määrärahan käyttöä koskevat säännökset. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 esitetään momentille Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen myönnettäväksi euroa. 4

23 164, MH :00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos Sivu Yksityiskohtaiset perustelut Laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta Lain nimike. Lain nimikettä on tarpeen muuttaa, kun lakiin lisätään saaristoasiain neuvottelukunnan tehtäviä. Lain nimikettä lyhennetään siten, että nimikkeessä ei enää yksilöidä mitä tutkimus- ja kehittämishankkeita laki koskee. Näin vältetään lain nimikkeen kasvaminen tarpeettoman pitkäksi. 1. Soveltamisala. Soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös saariston tutkimus- ja kehittämishankkeita saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävien siirtyessä maa- ja metsätalousministeriöön. 4. Avustettava toiminta. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin saaristopolitiikan tavoitteiden toteutuminen, jotta mahdollistetaan saaristoasiain neuvottelukunnan rahoitus jatkossa. 5 a. Yhteistyöryhmät. Lakiin lisättäisiin uusi 5 a. Pykälällä mahdollistetaan yhteistyöryhmän asettaminen maaseutu- tai saaristopoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Yhteistyöryhmän asettaisi valtioneuvosto ja jäsenistön muutoksista päättäisi maa- ja metsätalousministeriö. Jäseniksi tulisi valita edustajia sellaisista ministeriöistä ja muista tahoista, joilla on keskeinen merkitys asian toteuttamisen kannalta. Tällä säännöksellä on erityisesti tarkoitus mahdollistaa yhteistyöryhmän toiminta jälleen maaja metsätalousministeriössä. Maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetulla lailla (1477/2007), joka on kumottu maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetulla lailla (1413/2011), siirrettiin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä virkoineen maa- ja metsätalousministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat sopineet maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävien siirrosta työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Vuoden 2016 talousarvion (Maaseudun kehittäminen) momentilta on päätetty siirtää määrärahat, joilla rahoitetaan maaseudun kehittämistä ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaa momentille ja virat määrärahoineen momentilta momentille Kokonaan uusina tehtävinä maa- ja metsätalousministeriöön siirtyvät saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävät. Säännös mahdollistaa myös muut yhteistyöryhmät ja pitää avoimena ryhmiin liittyvän muun tarvittavan sääntelyn. Yhteistyöryhmät asetettaisiin erityisohjelman toteuttamisajaksi tai korkeintaan kuuden vuoden määräajaksi. Säännös toimikaudesta halutaan pitää avoimena, ja sitä ei ole välttämätöntä sitoa hallituskauteen. Näin voidaan tarvittaessa turvata toiminnan jatkuvuus muun muassa hallituksen vaihdostilanteissa. Toimikausi voisi olla joko erityisohjelman toteuttamisaika taikka muu määräaika, kuitenkin korkeintaan kuusi vuotta. Erityisohjelman toteuttamisaikaa ei ole rajattu kuuteen vuoteen, vaan se voisi olla tarpeen mukaan pidempikin. Valtioneuvostolle annettaisiin mahdollisuus antaa asetuksella tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien kokoonpanosta, toimikaudesta, työskentelytavoista ja tehtävistä. Lain säännökset koskisivat yhteistyöryhmien ohella myös saaristoasiain neuvottelukuntaa, lukuun ottamatta tämän pykälän 2 ja 3 momenttia. Saaristoasiain neuvottelukunnasta säädetään saariston kehi- 5

24 164, MH :00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos Sivu 23 tyksen edistämisestä annetussa laissa (494/1981), ja lakien päällekkäisyyden välttämiseksi tämän lain säännökset ryhmän asettamisesta ja säädöksenantovaltuudesta eivät koskisi neuvottelukuntaa. Laki saariston kehityksen edistämisestä 14. Saaristoasiain neuvottelukunta. Samalla kun saaristoasiain neuvottelukunta siirtyy maaja metsätalousministeriöön, halutaan korjata vanha lainkohta, jonka mukaan neuvottelukunta toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä. Neuvottelukunta toimii jatkossa maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä. Valtioneuvosto edelleen asettaa neuvottelukunnan. Lisäksi säännöksessä annetaan maa- ja metsätalousministeriölle valta päättää neuvottelukunnan jäsenistön muutoksista hallinnollisen taakan keventämiseksi. Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 1. Soveltamisala. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi niin, että siitä poistetaan maininta maakunnan kehittämisrahasta sekä valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuista. Momenttiin lisättäisiin maininta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisrahasta. 2. Määritelmät. Pykälän 1 momentin 3 kohta esitetään muutettavaksi. Maakunnan kehittämisrahaa koskeva määrittely poistettaisiin tarpeettomana ja kohtaan 3 tulisi uutta kansallista alueiden kehittämiseen tarkoitettua alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa koskeva määritelmä. Tällä tarkoitettaisiin pääministeri Sipilän hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toteuttamiseen käytettävää kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen -määrärahaa. Momentin 4 kohta esitetään poistettavaksi. Koska jäljelle jääneiden momentin kohtien numerointi tämän takia muuttuu, esitetään 2 muutettavaksi kokonaisuudessaan. 6. Ministeriöiden myöntämä tuki. Pykälän 1 momentista esitetään poistettavaksi maininta kansallisista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta sekä maakunnan kehittämisrahasta. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös työ- ja elinkeinoministeriön toimivallasta myöntää rahoitusta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta. Ministeriö voisi myöntää, kuten nykyisinkin, osan varoista useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti merkittäviin alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Näitä olisivat esimerkiksi erilaiset selvitykset tai arvioinnit. Tähän tarkoitukseen työ- ja elinkeinoministeriölle jätettävä rahoitus olisi vähäinen. Lisäksi uutena asiana esitetään, että ministeriö voisi myöntää rahoitusta valtion ja kaupunkien välisiin kilpailukykyä lisääviin kasvusopimuksiin sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen lisääviin kasvukäytäviin. Valtion ja kaupunkien välisillä kasvusopimuksilla tarkoitetaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 45 :n mukaisia yhteistyösopimuksia. Asianomaisen ministeriön ja kaupungin väliset neuvottelut käydään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, sopimuksessa voi osapuolina olla myös muita ministeriöitä oman hallinnonalansa aluekehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden osalta. Jos sopimuksen soveltamisala ei liity alueiden kehittämiseen, ei sopimukseen sovellettaisi tätä säännöstä. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan maakuntien liittojen tulee olla mukana sopimusvalmistelussa riittävällä tavalla, jotta varmistetaan sopimusten yhteensopivuus maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Sopimuksen solmimisen jälkeen sitä varten tarvittava rahoitus suunnataan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset sopimusta toteuttavista yksittäisistä hankkeis- 6

25 164, MH :00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos Sivu 24 ta. Liitto myös varmistaa, että kasvusopimus otetaan tarvittavalla tavalla osaksi maakuntaohjelma- ja toimeenpanosuunnitelmamenettelyä. Kasvukäytävien tarkoituksena on alueen elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen eri alueiden ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi rahoitettavista kasvukäytävistä, ja osoittaisi tarvittavat varat kasvukäytävän alueella sijaitsevalle maakunnan liitolle. Maakunnan liitto myöntää kasvukäytävää toteuttaville hankkeille rahoituksen. Metropolialueen kehittämistä ministeriö voisi tukea erilaisilla metropolialueen yhteistyötä tukevilla kehittämishankkeilla. Hankkeet voisivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Ehdotus vastaa sisällöllisesti voimassa olevan lain säännöstä. Pykälään 2 momenttiin esitetään lisättäväksi, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi myöntää Euroopan alueellisen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmiin valtion rahoitusta. 7. Maakuntien liittojen myöntämä tuki. Pykälän 1 momentin johtolausetta esitetään muutettavaksi niin että maakunnan kehittämisrahaa koskeva maininta poistettaisiin ja liittojen toimivaltaan tulisi myöntää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa. Varoja käytettäisiin pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisiin hankkeisiin. Maakuntien liittojen alueelliseen kehittämistukeen kuuluvat kehittämishankkeet ovat yleisiä kehittämishankkeita tai aluekehityksen kannalta merkityksellisiä yritysten toimintaympäristöä kehittäviä hankkeita. Perusrakenteen investointituen hankkeet ovat pääasiassa kuntalähtöisiä. Määrärahalla tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen ja selvitä siitä. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Varoja myöntäisivät maakuntien liitot ennakoitua rakennemuutosta tukeviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan maakunta laatisi ennakoivaa rakennemuutosta koskevan suunnitelman. Lisäksi maakuntien liitot voivat myöntää rahoitusta kasvusopimuksiin, kasvukäytäviin sekä metropolialueen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin sen jälkeen kun työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt asiaa koskevan kohdentamispäätöksen. 11. Valtiontukea koskevien säännösten noudattaminen. Pykälän nimikettä esitetään muutettavaksi niin, että siinä säädettäisiin myös muusta kuin vähämerkityksisestä tuesta. Nykyistä 11 :ää on tulkittu niin, että rahoituslain mukaisessa toiminnassa voidaan käyttää vain vähämerkityksisen tuen menettelyjä. Pykälässä on kuitenkin ollut 2 momentin sanamuodon mukaisesti tarkoitus säätää menettelystä siinä tapauksessa, jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena. Pykälään esitetään otettavaksi informatiivisluonteinen uusi 1 momentti. Momentin mukaan tukea myönnettäessä tulisi valtiontuen edellytyksiä ja rajoituksia koskevan Euroopan unionin lainsäädännön lisäksi noudattaa mitä Euroopan komission päätöksessä määrätään, jos komissio on hyväksynyt tuen. 14. Hyväksyttävät kustannukset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että maakunnan kehittämisrahaa sekä valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva maininta poistetaan ja lisätään alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa koskeva maininta. 7