Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 1 (2)

Transkriptio

1 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 1 (2) Viestinnän koulutusohjelma 1 Synopsis ja vuorovaikutus Verkkoviestintä KD07K Tietotekniikka 3 KDVCA16 Jussi Linkola MIETINTÄMYSSY Aloittelen parhaillaan opinnäytetyöni tekemistä ja olen pohtinut muun muassa muistiinpanotekniikkaa. Kirjoitan mielelläni ja välillä tuntuu, että joka paikka ympärilläni on täynnä erilaisia muistilappuja. Opinnäytetyön ajatuksia ja aineistoa kootessa olisi kuitenkin hyödyllistä pyrkiä jäsentämään niitä alusta asti jollakin tavalla. Lisäksi olisi kätevää saattaa ne sähköiseen muotoon melko varhaisessa vaiheessa, jotta niitä olisi helpompi työstää. Näin ollen ajattelin rakentaa Tietotekniikka 3 -kurssin harjoitustyönä yksinkertaisen blogin, joka toimisi mietintämyssynäni. 1.1 Mietintämyssyn tarkoitus Mietintämyssyyn tulen kirjoittelemaan opinnäytetyöhöni liittyviä ideoita, muistiinpanoja, kysymyksiä ja toivottavasti myös vastauksia aina kun sellaisia mieleen juolahtaa ja tietokone on ulottuvillani. Myssyn tulee sijaita internetissä, jotta voin kirjoittaa asioita ylös muuallakin kuin kotona. Alkuvaiheessa keskustelen varmasti lähinnä itseni kanssa, ja on mahdollista, että estän kokonaan muiden internetin käyttäjien pääsyn mietintämyssyyn. Myöhemmin saatan hyödyntää mietintämyssyä esimerkiksi tarvekartoitusta tai käytettävyystestausta tehdessäni. Tällöin pääsen opettelemaan myös eritasoisten käyttäjäoikeuksien asettamista. Koska on olemassa vaara, että mietintämyssystä näin muodostuu yksi opinnäytetyössä käyttämistäni menetelmistä, tulee sen synty ja käyttö dokumentoida riittävän hyvin. Tietotekniikka 3 -kurssilla tehtävän dokumentoinnin lisäksi käyttökokemuksia voin kirjata itse mietintämyssyyn. Sisältöalueita mietintämyssyyn tulee useita. Niitä pitää voida matkan varrella lisätä, muokata ja ryhmitellä uudelleen. Tavoitteenani on, että tarvittaessa voin helposti tulostaa tiettyyn aiheeseen tai sisältöalueeseen liittyvät kommentit. Sisällöntuotannon eli ideoiden kirjoittamisen tulee olla vaivatonta, jotta voin rauhassa keskittyä siihen, mitä olen kirjoittamassa. Teksteissä tulee olemaan hyperlinkkejä muualle internetiin. On myös mahdollista, että haluan lisätä mietintämyssyyn erilaisia dokumentteja liitetiedostoina. Pyrin kuitenkin pitämään rakenteen yksinkertaisena, etten ala liikaa väsäämään sen kanssa ja unohda itse pääasiaa eli opinnäytetyötäni.

2 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 2 (2) 1.2 Mietintämyssyn vuorovaikutus Oheisella kuvalla olen pyrkinyt hahmottelemaan Mietintämyssyn kokonaisuutta ja vuorovaikutusta. Kaavio on piirretty Cmap Tools -työkalun avulla, jonka vihdoin sain suurinpiirtein toimimaan omalla koneellani. Mietintämyssyssä ei ole tarkoitus tehdä kovin monenlaisia asioita, vaan haluan sen olevan melko yksinkertainen. Voin käyttää sitä joko kirjautuneena käyttäjänä tai kirjautumatta. Jos kirjaudun sisään, voin muokata esimerkiksi sivuston ilmettä ja toiminnallisuuksia, sisältöjen lisäksi. Uskon, että useammin kuitenkin olen kuka tahansa ohikulkija. Tällöin käyn tiputtamassa myssyyn idean, kysymyksen tai muistiinpanon asiasta joka juuri silloin on mielessäni, opinnäytetyötäni koskien. Myssyn tarkoitushan on olla näiden ideoiden ja ajatusten kokoontumispaikka, mistä sitten löydän ne kaikki kun niitä tarvitsen. Jaan sivuston sisältöalueisiin niin, että teen kustakin aiheesta (esim. opinnäytetyön kappaleesta) oman blogin. Jatkossa sitten kirjoittelen uusia kommentteja aina siihen blogiin, jonka aiheeseen ajatukseni eniten liittyy. On mahdollista, että jossain vaiheessa opinnäytetyötäni voisin kerätä myös muiden henkilöiden ajatuksia Mietintämyssyn avulla. Tällainen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi alkuideoinnissa, kun kartoitan, minkälaisia odotuksia työtäni kohtaan on. Toinen vastaava vaihe voisi olla käytettävyystestaus, sitten kun pääsen niin pitkälle. Nyt kun minulla on käsitys siitä, minkälainen Mietintämyssystä pitäisi tulla, on seuraavaksi aika alkaa tutkimaan tarvittavaa tekniikkaa.

3 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 1 (6) Viestinnän koulutusohjelma 2 Tekniset valinnat ja asennukset Verkkoviestintä KD07K / Mietintämyssyn tekniikka Tarvitsen Mietintämyssyn toteuttamiseen sisällönhallintajärjestelmän, jota opettelen muokkaamaan tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi tarvitsen unix-palvelintilaa ja tietokannan, jotta voin toteuttaa haluamani toiminnallisuudet ja vuorovaikutteisuuden. 2.1 Web-hotelli ja palvelintila Koska en halua ylläpitää unix-palvelinta itse, päätin vuokrata palvelintilaa web-hotellista. Tutkin internetistä löytämiäni palveluntarjoajien sivustoja, arvioiden mm. seuraavia seikkoja: sivuston ymmärrettävyys, yrityksen luotettavuus, palvelun helppokäyttöisyys, palvelun hinta, mahdollisuus tilata lisätoiminnallisuuksia ja niiden hinta, ohjelmistoversioiden ajantasaisuus sekä mahdollisuus tilata samalla oman domain. Kun olin oman valintani periaatteessa tehnyt, pyysin vielä ystävääni vahvistamaan, että palvelun ominaisuudet ja toiminnallisuudet tuntuvat riittäviltä käyttööni. Näin valitsin palveluntarjoajaksi Hostingpalvelu.fi -nimisen yrityksen ja sen tarjoamasta kolmesta hotellipaketista Aloituspaketin. Sen sisältämä levytila ja toiminnallisuudet ovat mielestäni hyvinkin riittävät minulle tässä vaiheessa, ja niitä voi myöhemmin lisätä. Palvelu oli helppo tilata ja maksaa, ja sain sen käyttööni heti. Tilaamani.fi-domain alkoi toimia seuraavana päivänä.

4 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 2 (6) 2.2 Sisällönhallintajärjestelmän valinta En juurikaan tunne sisällönhallintajärjestelmiä, mutta tiedän, että eri ohjelmistot soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kuulemani perusteella kiinnostavilta tuntuvat mm. Mediawiki, Joomla!, Wordpress sekä Drupal. Mietintämyssyn ohjelmistoksi Wordpress olisi todennäköisesti myös hyvä, mutta valitsin kuitenkin Drupalin, koska aion toteuttaa opinnäytetyöni teososan sillä. Näin voin keskittyä vain yhden ohjelmiston opettelemiseen, kun käytettävissä oleva aika on vähäinen. Web-hotellini palveluihin sisältyy Hallintapaneeli (cpanel), josta löytyy toiminto ohjelmistojen automaattinen asennus. Sen avulla voin asentaa palvelintilaani ilmaisia ohjelmistoja, joita tarvitsen tuottaessani web-sisältöjä. Ohjelmistoja on esimerkiksi kuvagallerioiden, blogien, äänestysten, verkkokauppojen ja keskustelupalstojen rakentamiseksi. Sen sijaan, jos haluan ohjelmistot myös kotikoneelleni, minun pitää hakea ja asentaa ne erikseen, sitä en voi tehdä tämän palvelun avulla. Varmistin vielä web-hotellin asiakaspalvelusta, että pelkän Drupalin asennus riittää: Apache, MySQL ja PHP ovat valmiiksi asennettuina heidän palvelimilleen, ja Drupal-asennuksen yhteydessä ohjelma luo Drupalin käyttämän tietokannan. 2.3 Drupalin asennus palvelimelle 1. Kun olin kirjautunut sisään web-hotelliini, avasin Hallintapaneelin ja valitsin siitä kohdan Ohjelmistot /Automaattinen asennus. 2. Pääsin asennusohjelman esittelyyn, josta valitsin välilehden Uusi asennus. 3. Sain esiin ohjeita sekä ohjelmistolistauksen. Valitsin listasta Drupalin.

5 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 3 (6) 4. Sain esiin Drupalin esittelyn. Klikkasin painiketta Asenna Drupal. 5. Asennus käynnistyi. Hyväksyin käyttöehtosopimuksen ja klikkasin painiketta Jatka.

6 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 4 (6) 6. Halusin Drupalin asentuvan suoraan anumari.fi -juureen ohjelman ehdotuksen mukaisesti. Samoin halusin, että tietokannan asetukset muodostuvat automaattisesti. Klikkasin Jatka. 7. Asennus käytti ulkoinen asennus -toimintoa, jonka eteneminen näkyi erillisessä värikkäin katkoviivoin reunustetussa ruudussa. Kohdassa Configure site ohjelma pyysi minua määrittelemään sivuston perustiedot kuten sen nimen ja sähköpostiosoitteen sekä hallinnoijan (admin) käyttäjätunnuksen, sähköpostiosoitteen ja salasanan. 8. Toiminnon valmistuttua klikkasin painiketta Ulkoinen tehtävä on nyt valmis.

7 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 5 (6) 9. Kaksi kertaa asennuksen aikana sain ilmoituksen asennuksen etenemisestä. Kummallakaan kerralla ei tarvinnut odottaa kauaa. 10. Sain tiedon asennuksen onnistumisesta sekä yhteenvedon asennuksen tiedoista. Klikkasin painiketta Jatka. 11. Asennusohjelman välilehdeltä Asennetut ohjelmat voin vielä tarkistaa, mitä kaikkia ohjelmia olen palvelintilaani asentanut. Sieltä löytyvät myös ohjelman asetukset ja tiedot. Näin asennus tuli tehdyksi. Sain sähköpostiini kertakäyttöisen salasanan sekä linkin ohjelman aloitussivulle. Drupal asentui englanninkielisenä, ja halutessani voisin ladata suomennoksen osoitteesta Jätin sen kuitenkin myöhemmäksi, samoin kuin erilaisten lisämoduulien asennukset.

8 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 6 (6) 2.4 Mitä muuta tarvitsen? Seuraavaksi yritin ymmärtää, tarvitseeko minun asentaa Drupal myös kotikoneelleni, vai voinko tuottaa sisältöjä kätevästi suoraan palvelimelle. Olin ajatellut, että pitäisin kehitysympäristön kotikoneellani ja tuotantoympäristön palvelimella, koska näin olen tottunut sisältöjä tuottamaan. Web-hotellin asiakaspalvelusta kuitenkin sanottiin näin: Jos haluat asentaa kotikoneelle Drupalin, tulee sinun asentaa kotikoneelle ensin Apache, MySql ja PHP ja tämän jälkeen Drupal perinteisellä tavalla. Koska eri palvelinympäristöissä on tiettyjä eroja, en tätä kuitenkaan suosittelisi. Helpointa olisi pitää myös kehitysympäristö meidän palvelimilla. Toisin sanoen kehitys- ja tuotantoympäristöt siis kannattaa pitää erillään, mutta molemmat voivat olla palvelimella. Nyt minun on sitten selvitettävä, pääsenkö kätevästi muokkaamaan tiedostoja, jotka ovat (vain) palvelimella, ja kuinka rakennan sinne nämä molemmat ympäristöt. Pulmani tiedostojen sujuvasta käytöstä ratkesi niin, että määrittelin itselleni web-levyn. Toiminto sisältyy web-hotellini palveluihin. Web-levy toimii kuten kiintolevy ja sen kautta voin käyttää sivustoni tiedostoja paikalliselta tietokoneelta. Tällaisia web-levyjä voisin halutessani määrittää useitakin, ja kullakin voi olla myös rajatut oikeudet vain tietyille sivuston alueille. Web-levyn määrittäminen tapahtui helposti hallintapaneelin kautta. Loin ensin levylle käyttäjätunnuksen. Sen jälkeen valitsin käyttöjärjestelmän ja tallensin VBScript-komentosarjatiedoston työpöydälleni, jonka jälkeen sinne ilmestyi Web-levyn pikakuvake. Kun klikkaan kuvaketta, minulta kysytään käyttäjätunnusta ja salasanaa, jotka äsken loin. Sen jälkeen pääsen käyttämään kansioita ja tiedostoja - todellakin ihan kiintolevyn tapaan. Kun olin tehnyt tämän kaiken ja samalla pohdiskellut Drupalin syvintä olemusta, aloin oivaltaa, että taisin tehdä turhaa työtä Drupalin kanssahan työskennellään ilmeisesti suoraan selaimessa eikä tiedostonhallintatyyppistä palvelua juuri tarvita? No, tarvitsen web-levyä kuitenkin varmasti muiden palvelimella olevien tiedostojen ja kansioiden ylläpitoon. 2.5 Ensiaskeleet Drupaliin Vihdoin tunsin olevani valmis kokeilemaan Drupalia. Se toimii! Kaikki tervetulosivun linkit aukeavat ihan oikein, ja pääsen nyt perehtymään ohjelman käyttöön. Onnistuminen maistuu erityisen makealta, koska olin tehnyt edelläkuvatun Drupalin asennuksen kaikkiaan kolmeen kertaan - ensimmäisen kerran jo muutama viikko sitten. En kuitenkaan saanut nyt ohjelmaa toimimaan, joten aikani värkättyä poistin asennuksen ja aloitin alusta. Jostain syystä asennus keskeytyi, joten vielä kerran poistin kaiken ja tein uudelleen. Nyt osaan sen aika hyvin ;).

9 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 1 (3) Viestinnän koulutusohjelma 3 Sivuston toteutus ja arviointi Verkkoviestintä KD07K / Mietintämyssyn toteutus ja arviointi Vihdoinkin pääsin harjoittelemaan Drupalin käyttöä. Kirjauduin sisään ja aloin tutkia ylläpito-osiossa 1 sivuston rakennetta ja määrityksiä. Sisällönhallinnasta 2 löytyvät esimerkiksi kommenttien ja sisältöjen hallinta sekä sisältötyyppien ja postitusasetusten määrittely. Sivuston rakentamisessa 3 pääsee määrittelemään mitä osioita sivuilla näkyy ja missä kohtaa, millaiset ovat menujen sisällöt, mitä moduuleja on käytössä ja millainen teema eli ulkoasu. Sivuston asettelussa 4 on mahdollista määritellä monenlaisia toiminnallisuuksia, esimerkiksi siistit URL-osoitteet, päivämäärän ja kellonajan esittäminen, mitä käyttäjälle näytetään virheiden 403/404 yhteydessä sekä sivuston perustiedot kuten sen nimi ja etusivu. Käyttäjähallinnassa 5 nimensä mukaisesti hallinnoidaan käyttäjärooleja sekä yksittäisiä käyttäjiä ja määritellään, mitä näytetään rekisteröimättömille käyttäjille. Vielä löytyy raportointiosio 6, josta voi seurata sivuston tilastointitietoja, sekä ohjeet 7 -osio. 3.1 Rakenne ja määrittelyt Ulkonäöksi valitsin tässä vaiheessa Garland-nimisen valmiin teeman. Jatkossakin pidän sen tai vastaavan oletusteeman ylläpitäjän teemana, vaikka varsinainen ulkoasu tuleekin olemaan jokin muu. Näin löydän ylläpitäjän osiosta aina kaiken omalta paikaltaan, vaikka jokin osio pääsisi teemaa vaihtaessa katoamaan julkaistusta näkymästä. Sivun oikeaan reunaan sijoitin osion uusimmat kommentit. Ajattelin, että pitkä lista avauksia on hauskan näköinen oikean reunan ainoana elementtinä. Sivun vasempaan reunaan tein kaksi menua. Ylemmässä on vain kaksi ulkoista linkkiä: omalle kotisivulleni sekä koulun wikiin, jossa opinnäytettäni työstän. Toisen sisältö on jokseenkin sama kuin opinnäytetyöni sisällysluettelo, se on siis Mietintämyssynkin varsinainen sisältö. Ensin tein nuo menut osioihin primary links ja secondary links. Ne on kuitenkin tarkoitettu johonkin muuhun käyttöön, eikä niiden paikkaa teemassa voi välttämättä valita. Esimerkiksi primary links tulee ilmeisesti useimmiten sivun yläreunaan: Näin ollen kokosin menut itse, jolloin voin myös valita missä ne näkyvät. Sisällöiksi tein ensin etusivulle pienen kirjoituksen. Sen jälkeen naputtelin jokaisen varsinaisen sisältöotsikon alle ensimmäiset blogipostaukset. Ajatukseni on, että niihin sitten jatkan kirjoittelemalla kommentteja ja ehkä kommenttien vastauksia aina kun mieleeni jotain juolahtaa. Esimerkiksi otsikon Suvun oma sivusto alle laitoin jo kommentin, että sivustolla voisi ehkä olla myös sukupuu, ja otsikon Sivuston tekniikka alle jo kirjoittelin muutaman sanan tästä Drupalin käytön harjoittelusta. 1 administer 2 content management 3 site building 4 site configuration 5 user management 6 reports 7 help

10 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 2 (3) Käyttöoikeudet määrittelin niin, että ilman kirjautumista pääsee lukemaan, postittamaan ja poistamaan omia kommenttejaan. Ajattelin, että on itsellekin kätevää, ettei aina tarvitse kirjautua. Näin voin myös tarvittaessa jakaa osoitetta muillekin, joiden toivon tavalla tai toisella osallistuvan työni ideointiin. Lisäksi määrittelin, että kirjoituksiin voi liittää myös liitetiedostoja. Uskon, että kokonaisuus rakentuu juuri kommenttien ja niiden vastausten ympärille. Siksi en antanut muille oikeutta blogipostauksiin. 3.2 Teema Sivuston Garland-ulkonäkö näytti hassulta, joten seuraavaksi aloin tutkia teemoja. Löysinkin monenlaisia puolivalmiita ja valmiita teemoja sivustolta Aikani pähkäiltyä sain muutaman erilaisen teeman ladattua ensin työpöydälleni (tiedostomuoto GZ), siitä palvelimelle oikeaan kansioon (sites /all /themes) ja vielä osasin myös purkaa kansioiden sisällöt oikein. Kun näin sain uudet teemat Mietintämyssyyn käytettäviksi ja ne toimivat, olin tästä kaikesta hyvin ylpeä. Valitsin Painted wall -nimisen teeman, joka miellytti silmää. Tässä vaiheessa en lähtenyt sen enempää tutkimaan kuinka se on tehty. Sen sijaan mallailin sivun osaset kohdalleen. Se olikin nyt aika helppoa, kun olin sitä jo aikaisemmin Garlandissa harjoitellut. Sivun taustavärin sävyä muutin hieman, lähinnä kokeillakseni kuinka se toimii. Vielä tein logontapaisen nopsasti vanhasta villamyssystä. Ensin tallensin sen png-muotoon jotta sain taustan läpinäkyväksi ja sitten hain sen teeman sisälle. Jahka ehdin, hankin tilalle paremman. Nyt Mietintämyssyni alkaa olla jo hyvinkin sen oloinen, että voin alkaa sitä käyttämään. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että sain sivuston toimimaan ja hieman osasin jo sen näköäkin muuttaa.

11 Anu Kara MIETINTÄMYSSY-KONSEPTI 3 (3) 4 Jatkokehitys Näin pääsin Myssyni kanssa hyvään alkuun. Tarkoitukseni on edelleen opetella sen kanssa Drupalin ominaisuuksia ja käyttöä. Samalla kokoan myssyyn sisältöä, joka edesauttaa opinnäytetyöni tekemistä. Teeman viilaamista alan opetella Zen-nimisen teeman avulla. Tallensin sen samalla kuin tuon nyt käytössä olevankin. Olen ymmärtänyt, että Zen on oivallinen pohja kun haluaa CSS:n avulla luoda sivuston ilmeen itse. Drupalin lisämoduuleja en tämän työn puitteissa nyt kokeillut. Niiden asennus tehdään kuitenkin samalla tavalla kuin lisäteemojenkin, joten uskon sen sujuvan ongelmitta. Moanan kouluttaja kertoi, että ensimmäiseksi kannattaa asentaa lisämoduulit CCK, VIEWS sekä Admin account. Kuten teematkin, ne pitää muistaa sijoittaa oikeaan kansioon: sites /all /modules, jotta myöhemmät versiopäivitykset toimivat oikein. Tekniikasta on vielä selvitettävä, miten varmuuskopiointi web-hotellissani toimii. Ensinnäkin se, minkälaisen varmuuskopioinnin he tarjoavat palvelun hintaan sisältyvänä. Ja toisaalta se, kuinka saan halutessani varmuuskopiot kaikista tiedostoistani omalle koneelleni, tai ulkoiselle levyasemalleni jos minulla olisi sellainen. Ennen kuin alan rakentaa opinnäytetyöni teososaa, sukusivustoa, on edellisten lisäksi vielä olennaista ymmärtää Drupalin hierarkia. Tuleeko sukusivustosta tämän Drupal-sivuston osa vai erillinen kokonaisuus, johon asennan Drupalin uudelleen. Kouluttaja puhui molemmista vaihtoehdoista, mutta asiaan pitää vähän syventyä. 5 Lopuksi Tämä Tietotekniikka 3 -kurssi on ollut varsin työläs, mutta erittäin antoisa. Olen oppinut monia asioita käytettävissä olevista järjestelmistä sekä niiden käyttöönotosta. Kurssityönä olen osannut tuottaa konkreettisen pienen sivuston, josta on minulle todella paljon apua ja iloa jatkossa. Lisäksi olen nähnyt vilauksia monista muista ohjelmistoista, joita haluan kokeilla ja opetella sitten, kun siihen on mahdollisuus. Mielestäni kurssi oli niin hyödyllinen ja käytännönläheinen, että sen olisi suonut olevan jo opintojen alkuvaiheessa. Mitä kaikkea olisimmekaan näinä parina vuotena saaneet aikaiseksi, jos tämä tieto olisi ollut käytettävissämme koko ajan!