Ajankohtaisia energia-asioita. Energianeuvoja Heikki Rantula

Transkriptio

1 Ajankohtaisia energia-asioita Energianeuvoja Heikki Rantula

2 Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta on puolueetonta Järjestää ja osallistuu erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin Lisäksi lainataan lämpökameraa, Kouvolan, Kotkan ja Haminan kautta Tekee yhteistyötä kansallisen energianeuvontaverkoston kanssa Neuvontaa asumisen, rakentamisen ja uudisrakentamisen energia-asioissa Päärahoittajana Euroopan aluekehitysrahasto EAKR (Kymenlaakson Liitto koordinoi) 50 % kustannuksista Energianeuvonnan toteuttamisessa mukana myös: Hamina, Iitti, Miehikkälä, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Virolahti ja Haminan Energia Oy, Kotkan Energia Oy, KSS Energia Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy

3 Lämpökameralla voidaan havainnoida energiankulutuksen kannalta monenlaisia asioita. Lainattavissa, Kotka, Hamina, Kouvola 3 ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

4 Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä Rakenteet Ulkoseinät ovet, ikkunat ylä- ja alapohja... Eristävyys ja tiiveys Havainnot Asuminen ja käyttö Käyttötottumukset tietoisuus, ikärakenne, asenteet Talotekniikka ym. tekniset järjestelmät IV (ja LTO) lämmitys, vesi, automaatio sähkö Häviöt ja kulutus Valistus&tiedotus Ylläpito Huollot, säädöt, ennakointi, säännöllisyys, kulutusseuranta (Lähde: TkT Jari Virta, Kiinteistöliitto)

5 Hoitokuluista energiaan ja veteen % 5 Lähde: Taloyhtiön energiaikirja

6 6

7 Pienet asiat kuntoon, niin energiakulutkin pienenevät - Huonekohtainen lämmityksen säätö - Huomioi ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Muista sulkea ikkunat ja ovet kunnolla, jos niitä avataan niin kotona kuin työpaikallakin! - Huoltamaton tai huonosti suljettu ikkuna voi näyttää tältä lämpökuvassa 7

8 Oikeat sisälämpötilat - Ylilämmittäminen hukkaa lämpöä ja rahaa - Nyrkkisääntö huonelämpötiloihin: 1 C huonelämpötilassa = 5 % lämmityskuluissa - Kodin huoneiden peruslämpötiloja Oleskelutilat (olohuone) C Makuuhuone C Varasto Autotalli 12 C 5 C Huonosti suljettu ikkuna tai tiivisteiden heikko kunto voi aiheuttaa ylilämmittämistä heikentää sisäilmanlaatua ja vireystilaa 8

9 Epätasapainossa oleva lämmitysjärjestelmä hukkaa energiaa ja heikentää mukavuutta. 9 ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

10 Lämmitysverkoston säätökäyrä ja perussäätö Patteritermostaattien ohella sisälämpötilaan vaikuttavat lämmitysverkoston säätökäyrä ja perussäätö (tasapainotus) Säätökäyrä (lämpökäyrä) ohjaa patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa mitatun ulkolämpötilan perusteella Rakennuksen lämmitysverkoston perussäädöllä (tasapainotus) varmistetaan, että kaikissa huoneistoissa on haluttu lämpötila. Säätökäyrä ja perussäätö täytyy uusia kun on tehty energiatalouteen vaikuttavia korjauksia

11 Lämmitysverkoston säätökäyrä Oikea säätökäyrä on löydetty, kun huonelämpötila pysyy haluttuna ja tasaisena (esim. 21 C) kaikissa oloissa Tavoitteena välttyä yli/alilämmöltä, oli ulkolämpötila mikä tahansa Säätökäyrän asettelu tapahtuu yleensä ohjelmallisesti, jolloin käyttäjä määrittää lämmityksen menoveden lämpötilan asetusarvoja eri ulkolämpötiloille

12 Lämmityksen säätökäyrä - liian jyrkkä

13 Lämmityksen säätökäyrä - liian loiva

14 Lämmityksen säätökäyrä - liian lämmintä koko ajan

15 Lauri Penttinen

16 Vesikalusteiden vuodot vaikuttavat energialaskuun Vesikalusteiden vuodot ja vauriot voivat aiheuttaa jopa useiden satojen eurojen loven vesilaskuun Vesikalusteiden vuodot helppo havaita Vuotojen korjaus ilmoittaminen huollolle välittömästi havainnon jälkeen Uudet vesikalusteet kuluttavat huomattavasti vähemmän vettä kuin vanhat TIHEÄ TIPPAVUOTO = "tiputtava hana" eli n. 3 l/h 26 m 3 vuodessa eli noin 150 /vuosi (40 % lämmintä vettä) PIENI VUOTO = "vuotava wc-istuin" eli n. 30 l/h 260 m 3 vuodessa eli noin 1050 /vuosi (vain kylmää vettä) JATKUVA VUOTO = "vähän auki oleva hana" eli 180l/h 1500 m 3 vuodessa eli noin 8950 /vuosi (40 % lämmintä vettä) 16

17 Uusiutuvat energiamuodot taloyhtiöissä Energiakaivon poraamiseen tarvitaan toimenpidelupa (maalämpö) Pohjavesialueella voidaan tarvita AVI:n lupa, ennen kuin rakennusvalvonta voi toimenpideluvan myöntää Tuulivoimalat tarvitsevat toimenpide tai rakennusluvan 17 Etunimi Sukunimi

18 Aurinkoenergian hyödyntäminen mahdollista myös taloyhtiöissä 18 Etunimi Sukunimi

19 Suuremmissa korjauksissa mahdollisuuksia

20 Asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjausrakentamisessa YM 4/13 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan rakennustai toimenpideluvanvaraisten korjaus- ja muutostöiden tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä on parannettava rakennuksen energiatehokkuutta, mikäli se on teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti toteutettavissa

21 Rakennuksen energiatehokkuutta pitää parantaa luvanvaraisen korjauksen yhteydessä mikäli se on YM 4/13 Taloudellisesti takaisinmaksuaika alle 30 vuotta, muilla kuin asuinrakennuksilla 20 vuotta Teknisesti palotekniset, äänitekniset, kosteustekniset ja sisäilmaolosuhteet eivät heikkene Toiminnallisesti mahdollista rakennuksen käyttötarkoitus aiottuun tarkoitukseen ei merkittävästi heikkene

22 ENERGIAVAATIMUKSET EIVÄT KOSKE: lailla tai asemakaavalla suojeltuja taloja alle 50 m2:n rakennusta, kasvihuonetta, lämmittämätöntä kesämökkiä jne. 22 Etunimi Sukunimi

23 Esimerkki Rakennukselle on annettu kaavassa suojelumerkintä. Merkinnän yhteydessä on kerrottu, että suojelulla kielletään julkisivuun tehtävät muutokset. Tällöin asetuksessa mainittu ulkoseinän, ikkunoiden ja ovien energiatehokkuus pykälää ei sovelleta. Kuitenkin, kun samassa rakennuksessa tehdään ilmanvaihtotöitä, suojelu ei estä toteuttamasta teknisiä järjestelmiä koskevia määräyksiä. 23

24 24 Mikäli energiatehokkuuden parantamisesta on ajankohtainen ja toimenpide vaati luvan

25 Omistaja/taloyhtiö päättää korjaushankkeen aloittamisesta ja energiatehokkuuden tarkastelutavasta: 1. Parannetaan rakennusosien (ikkunoiden, ulkoseinän, yläpohjan jne.) lämmönpitävyyttä energiavaatimusten tasolle 4 2. Rakennustyypin mukainen energiavaatimusten tarkastelu (esim. pientalo, kerrostalo), jossa otetaan huomioon energian vuosikulutussuhteessa rakennuksen pinta-alaan. Ei käytetä energiamuotokertoimia 6 3. Lasketaan rakennustyypille ominainen (valmistumisajan) kokonaisenergian kulutus eli E-luku ja pienennetään sitä 7 4. Teknisten järjestelmien (lämmitys, ilmanvaihto) muutoksissa 5 noudatetaan määräyksiä. Järjestelmien toimivuus varmistetaan aina

26 Mikäli on valittu joku muu kuin vaihtoehto 1 ja korjaukset tehdään useammassa osassa tarvitaan suunnitelma Suunnitelmaan kirjataan tulevat korjaukset ja niiden yhteydessä saavutettava energiansäästö. Suunnitelman tulee olla taloyhtiön virallisesti hyväksymä kunnossapitosuunnitelma, jota päivitetään myöhemmin tehtävien korjausten yhteydessä. Näin korjaukset voidaan toteuttaa rakennuksen elinkaaren mukaisesti ajoittaen. Suunnitelmassa kerrotaan energiatehokkuustoimenpiteiden kokonaisvaikutus joko ostoenergiankulutuksena tai E-lukuna valitusta vaihtoehdosta riippuen. Kokonaistarkastelua ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli rakennusosakohtaisesti noudatetaan ensimmäisen vaihtoehdon raja-arvoja, tai toimenpiteen vaikutus energiatehokkuuteen on vähäinen tai olematon.

27 Esimerkki Ulkoseinäremontti, kannatta valita vaihtoehto 1. Seinän eristystaso puolitettava alkuperäisestä 0,17 W/m 2 K tasoa ei tarvitse kuitenkaan alittaa Lisäeristystä tarvitaan mm Kustannus /asm 2 Koko remontin kustannusarviosta eristeiden osuus 20 % Energiansäästö vuodessa 7 % Selvityksessä uuden rakenteen rakennetyyppi ja U-arvo verrattuna vanhaan. Voidaan merkitä esim. lupakuviin.

28 Esimerkki Ikkunaremontti. Kannattaa valita vaihtoehto 1. U-arvo vaatimus vähintään 1,0 W/m 2 K Energiansäästö 5-15 % Molemmissa toimenpiteissä kannattaa toteuttaa myös Ilmanvaihdon toiminnan varmentaminen ja lämmitysjärjestelmän perussäätö. energiansäästö % Asetus velvoittaa taloyhtiön varmistamaan järjestelmien toiminnan korjaustoimien jälkeen. 28 Etunimi Sukunimi

29 Ikkunoiden energiamerkki

30 Esimerkki tehty ikkunaremontti 90-luvulla ja vaihdettu öljy kaukolämpöön, tai tehty esim. ilmanvaihtoremontti Tällöin voidaan hyödyntää vaihtoehtoja 2 tai 3 osoittamaan talolle tehtyjen toimenpiteiden olleen jo riittävät 2 Kokonaisenergiatarkastelu Laskettu kokonaisenergiankulutus pitää olla alle 130 kwh/m2 (kerrostalo) Laskettu kokonaisenergiankulutus pitää olla alle 180 kwh/m2 (rivitalo) TAI 3 E-luku vaihtoehto E-luku oltava 15 % parempi kuin alkuperäisillä ratkaisuilla kerrostaloissa Rivitaloissa parannuksen oltava 20 % alkutilanteesta TAI Käytetään energiamuotokertoimia (öljy 1, kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5) Laskenta vaatii esim. energiatodistuslaskijan pätevyyden tehdään D3 ja D5 mukaisesti.

31 Asetus mahdollistaa kompensoinnin Esimerkiksi uusittaessa julkisivuja ja ikkunoita samalla kertaa voidaan asetustasoa heikommin eristetyn julkisivun energiahäviö kompensoida paremmilla ikkunoilla. Kompensoinnin toteutuminen osoitetaan tasauslaskelmalla. Tämän voi laatia korjauksen suunnittelija Korjaukset on kuitenkin toteutettava samalla kertaa, jotta kompensointia voidaan käyttää

32 Yhteenvetona energiamääräyksissä Luvanvaraisissa korjaustoimissa energiatehokkuus huomioitava. Kohdistuvat vain korjattavaan rakennusosaan voidaan käyttää erilaisia joustoja vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan asiantunteva suunnittelija, isännöitsijän ja taloyhtiön resurssit eivät riitä, tai suunniteluun ei ole riittävää pätevyyttä. 32 Esim. julkisivuremontti. Pitää vähintään selvittää onko eristystä mahdollista lisätä järkevästi Esim. ikkunaremontti. Uusille ikkunoille on asetettu minimivaatimukset, jotka tulee täyttyä mikäli ikkunoiden vaihto tarvitsee luvan.

33 Korjaushanke tiivistetysti Korjauksen tai uusimisen tarve (kuntoarvio, kuntotarkastus, energiakatselmus) Suunnitteluvaihe (suunnittelijoiden kelpoisuus!) Tarvitaanko rakennuslupa? (rakennusvalvonta) Koskevatko energiamääräykset hanketta? Energiamääräysten tarkasteluvaihtoehdon valinta (kompensointi, vaiheittaisuus) Lupahakemus ja energiaselvitys (lomake, laskelmat, muut tarvittavat liitteet) Toteutusvaihe (pätevä työnjohto ja urakoitsijat) Loppukatselmus (tarkastusasiakirja) Hyvä ylläpito (käyttö- ja huolto-ohje

34 Uusiutuvat energiamuodot ja hybridijärjestelmät yleistyvät

35 Lämpöpumput Ilmalämpöpumppuja on Suomessa asennettu vuoteen 2014 mennessä noin kpl ja ne tuottavat energiaa 5 TWh vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä arvioidaan asennettavan lämpöpumppua lisää. Asuinrakennuksissa on käytössä öljykattilaa ja muuta vesikiertoista lämmitysjärjestelmää sekä suoraa sähkölämmitys-järjestelmää. Lämpöpumput sopivat hyvin niiden rinnalla tai niitä korvaamaan. Kerrostalojen poistoilmajärjestelmiä on Poistoilmalämpöpumppu on hyvä energiansäästökeino niihin. Lämmityskulut pienenevät parhaimmillaan %. Energiayhtiö ei voi nostaa energian hintaa sillä perusteella, että taloyhtiö hankkii lämpöpumpun. Lämpöpumppujen kompressorit ovat varmatoimisia, mutta asennuksen, säädön tai käytön virheet voivat hukata lämpöpumpun hyödyn. Käyttäjät tarvitsevat selkeät kirjalliset ohjeet sekä henkilökohtaisen käytön opastuksen.

36 Pumppujen ominaisuudet COP kertoo kuinka tehokkaasti kulutettu sähköenergia saadaan muutettua lämpöenergiaksi. Tämä COP-arvo mitataan aina +7 asteen lämpötilassa. Lämmityskauden lämpökerroin SCOP lasketaan (neljälle erilaiselle) lämmityskaudelle. Eurooppa on lisäksi jaettu kolmeen eri ilmastovyöhykkeeseen. Pohjoisin vyöhyke on laskettu Helsingin sään mukaan. Tätä lukemaa ei kuitenkaan aina esitetä lämpöpumppujen esitteissä. EER tarkoittaa kylmäkerrointa. Hyvä EER-kerroin on yli 3,5 SEER tarkoittaa jäähdytyksen vuotuista kylmäkerrointa, joka ei ole Suomessa yleensä kovin oleellinen vertailuperuste.

37 Lämpöpumppujen vertailu ja valinta Lämpöpumpun valinnassa on muun muassa huomioitava: SCOP, ilmasto ja hankintahinta. Olemassa oleva lämmönjakotapa vanhoilla yksilevyisillä radiaattoreilla ei saada aikaan parhaita hyötysuhteita ivlp:lla ja mlp:lla. Lattialämmityksen alhaisempi lämpötila nostaa pumppujen hyötysuhdetta. Ilmalämpöpumpuilla voidaan puhdistaa sisäilmaa ja säätää huoneilman lämpötilaa joustavasti ja nopeasti. Toisaalta sisäyksiköt vaativat säännöllistä puhdistusta. Lattialämmitykseen yhdistettynä ivlp ja mlp ovat helppokäyttöisiä ja miellyttäviä. Laitteet vaativat kuitenkin oikeat säädöt

38 Lämpöpumppu ei kuitenkaan aina ole se taloudellisin vaihtoehto tai aina edes mahdollista toteuttaa Huomioitava on myös Järjestelmän investointikustannus Energian hintakehitys Taloyhtiön energiankulutus Onko jotain olemassa olevaa estettä lämpöpumpuille Muut korjaustarpeet ym. 38 Etunimi Sukunimi

39 Maalämpö taloyhtiössä Tarvitaan toimenpidelupa 39 Tarvitaan lämpökaivoa Riippuu tietysti kuinka suuren osan energiasta maalämpö kattaa kustannustehokkaasti. jos kaivoja tulee yli 10 kpl maaperälle kannattaa suorittaa TRT mittaus, jotta maaperän lämmönluovutuskyky saadaan luotettavasti selville.

40 Jos maalämpöjärjestelmä suunnitellaan ilman TRTmittauksen tuloksia, on vaarana, että maalämpöjärjestelmä mitoitetaan ja asennetaan väärin. Seurauksena voi olla esimerkiksi koko järjestelmän jäätyminen, mikä voi olla katastrofaalista rakennuksen lämmityksen kannalta.

41 Lämpöpumppujen mitoituksesta Yleensä lämpöpumpun pieni alimitoitus eli osatehomitoitus johtaa taloudellisimpaan lopputulokseen. Tällöin kovilla pakkasilla käytetään käytännössä sähkölämmitystä apuna. Tämä säästää esimerkiksi MLP:n porakaivon syvyydessä. RIITTÄÄKÖ TALOYHTIÖN NYKYINEN PÄÄSULAKEKOKO? Hankinnan yhteydessä tulee eri mitoitusvaihtoehtoja vertailla ja varmistaa, että tarjousten mitoitukset ovat vertailukelpoisia. Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö asennetaan mahdollisimman suureen ja esteettömään tilaan Muut lämmittimet on säädettävä alhaisemmalle lämpötilalle sisäyksikön vaikutusalueella Huoneessa, jossa ilp sijaitsee, pidetään korkeampaa lämpötilaa kuin muissa huoneissa. Lämmin ilma kulkeutuu silloin muihinkin huoneisiin. Säätöjen oikeellisuus on testattava sekä kylmänä että lämpimänä vuodenaikana.

42 42

43 Vuodet ovat olleet pitkän ajan keskiarvoja lämpimämpiä Lämmitystarveluku oli selvästi keskiarvon alapuolella esim. Lahti 2014 lämmitystarveluku 4073 Tänä vuonna voidaan viimevuotinen lukema alittaa kulutus on ollut lämmitysmuodosta riippumatta % tavanomaista pienempää PITÄÄ HUOMIOIDA JOS LÄMPÖPUMPPUA MITOITETAAN KULUTUKSEN PERUSTEELLA! 43

44 Poistoilmalämpöpumppu Käytännössä aina osatehomitoitus. Vanha lämmitysjärjestelmä (kaukolämpö, öljy tms.) jää käyttöön PILP-järjestelmän kattaessa tyypillisesti noin % mitoitustehontarpeesta ja noin % vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta. Hankintahinta tyypillisesti Säästö % vuotuisesta lämmitysenergiankulutuksesta

45

46 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN MITOITUS Lämmitysjärjestelmä mitoitetaan aina ylitehoiseksi. Lämpöpumpuilla tarkoittaa, että laitteilla on jokin varaenergialähde, esim. sähkövastukset. Lämmitysjärjestelmästä pitää löytyä yli-määräistä kapasiteettia, koska kukaan ei voi varmuudella tietää minkälaiset lämmitysolosuhteet tulevaisuudessa on. 46

47 Ilmalämpöpumppujen käyttö taloyhtiöissä lämpöpumppu ei saa aiheuttaa häiritsevää meteliä Asennuspaikka, laitteen ominaisuudet Taloyhtiö voi asettaa luvan myöntämiselle ehtoja esim minne puolelle taloa ulkoyksikön saa sijoittaa laitteen käyttöajat ym. Kaikkia osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti - myös ilmalämpöpumppukysymyksissä. 47 Halutessaan osakkaat voivat myös enemmistöllä päättää, että yhtiössä toteutetaan varsinainen perusparannushanke, jolloin taloyhtiö hankkii ilmalämpöpumpun jokaiseen asuntoon.

48 Käyttäjien motivointi Kiinteistön käyttäjät tarvitsevat tietoa, kannustusta ja motivointia siihen kuinka he voivat käytännön toimillaan vaikuttaa kiinteistön energiankulutuksen tehostamiseen Tietoa saadaan entistä helpommin mittauksen kehittyessä, joten energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten seurantakin helpottuu Esimerkiksi taloyhtiön tai työpaikan kiinteistön energiankulutuksen kehitys näytetään asukkaille/työntekijöille ilmoitustaululla/ sisäisessä verkossa kannustin energiankulutuksen vähentämiseen järkevin tavoin.

49 Kysyttävää? 49 Etunimi Sukunimi