Päätös Nro 35/2010/3 Dnro ESAVI/339/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2010/3 Dnro ESAVI/339/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Henrik Ala-Haaviston ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee 1540 lihasian sikalan laajentamista 2990 lihasian sikalaksi Huittisten kaupungissa. LUVAN HAKIJA Henrik Ala-Haavisto, Rekikoskentie 903, Huittinen Puhelinnumero: AA Y-tunnus: LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikala sijaitsee Huittisten kaupungin Rekikosken kylässä kiinteistöllä Ala- Haavisto RN:o 2:2. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa vireille VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 1000 lihasialle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan 1540 lihasian sikalalle. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimus-kaudeksi Hakemusasiakirjoihin on liitetty neljä maanvuokrasopimusta, jotka koskevat yhteensä noin 41 hehtaarin peltoalaa Huittisten kaupungissa ja Punkalaitumen kunnassa, sekä viisi lannanlevityssopimusta, jotka koskevat noin 176 hehtaarin peltoalaa Huittisten ja Sastamalan kaupungeissa ja Punkalaitumen kunnassa. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, Sammunjoen osavalumaalueella (35.181). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lihasikalan laajennus toteutetaan rakentamalla olemassa olevan lihasikalan viereen (eteläpuolelle) uusi 1440-paikkainen sikalarakennus ja uusi lietesäiliö olemassa olevien lietesäiliöiden itäpuolelle. Sikalan ympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 140 metrin päässä olemassa olevan sikalan itäpuolella, noin 150 metrin päässä olemassa olevan sikalan luoteispuolella ja noin 230 metrin päässä uuden sikalan lounaispuolella. Sammunjoki virtaa noin 300 metrin etäisyydellä sikalan pohjoispuolella.

3 3 LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 1540 lihasian sikalan laajentamiseen 2990 lihasian sikalaksi. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 820 tonnia sianlihaa. Uuteen lihasikalaan tulee 8 kasvatusosastoa. Sikala on toimintaperiaatteeltaan jatkuvatäyttöinen, jolloin se tyhjennetään ja täytetään osasto kerrallaan. Jokaiseen osastoon tulee 180 lihasikapaikkaa. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon. Lietelanta varastoidaan olemassa olevan sikalan yhteyteen rakennettavassa betonisessa kelluvalla kevytkatteella katetussa noin 2290 m 3 :n lietesäiliöissä (halkaisija 27 metriä, korkeus 4 metriä). Lisäksi uuteen lihasikalaan tulee jäähdytysputkilla / lämmön talteenotolla varustettuja lietekuiluja noin 200 m 3 ja kiinteällä katteella varustettu 6 m 3 :n pumppauskaivo. Vanha sikalarakennus toimii lietelantajärjestelmällä. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon. Lietelanta varastoidaan sikalan yhteydessä sijaitsevissa kahdessa olemassa olevassa kevytkatteella (styrox-rae) katetussa betonisessa yhteensä noin 3200 m 3 :n lietesäiliössä. Lisäksi sikalan lietekuilujen tilavuus on noin 200 m 3. Lietekuiluihin tullaan asentamaan jäähdytysputket. Hakijalla on käytössään kaksi yhteensä noin 250 m 3 :n etälietesäiliötä, jotka sijaitsevat noin kilometrin päässä. Kaikki lietesäiliöt täytetään altapäin. Sikalassa on automaattiohjattu koneellinen ilmanvaihto, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan räystäiden alta ja johdetaan välikaton kautta sikalaan. Lisäksi sikalaan asennetaan osastokohtaiset viilennysjärjestelmät eli ns. "sikasuihkut", joilla alennetaan sikalan sisälämpötilaa varsinkin kesäaikana. Sikalan pesuvedet (arvion mukaan noin 50 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöihin. Olemassa olevan sikalan sosiaalitilojen pesu- ja WC-vedet johdetaan lietesäiliöön. Uuteen lihasikalaan ei tule vesikäymälää. Sikalasta tuleva lietelanta (noin 5980 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (32 ha), vuokrapelloille (41 ha) ja sopimuspelloille (176 ha) keväisin ja syksyisin. ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ Tilalla on litraa polttoainesäiliötilavuutta, joka on varustettu lukituksella ja katoksella. Lisäksi tilalla on noin 200 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään konehallissa. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta.

4 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lietelantasäiliöissä. Säiliöiden salaojakaivot toimivat mahdollisten vuotojen tarkkailupisteinä. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Sikalassa on koneellinen alipaineilmanvaihto yläpoistolla. Lisäksi hajuhaittoja vähennetään mm. kattamalla lietesäiliöt kelluvalla katteella, täyttämällä lietesäiliöt altapäin, asentamalla lämmön talteenottolaitteet ja jäähdytysputket sikalan lietekuiluihin sekä levittämällä lanta urakoitsijan toimesta joko multaavalla laitteistolla tai multaamalla lanta heti levityksen jälkeen. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Teuras-, porsas- ja rehuauto liikennöi viikoittain. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet siat (noin 12 tonnia vuodessa) kerätään kylmäkonttiin ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin ja metalliromu keräykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla on aggregaatti sähkökatkosten varalle. Sikalassa on alkusammutusvälineet. Lisäksi sikalaan on laadittu palo- ja pelastussuunnitelmat. Ruokintalaitteiden häiriöistä tulee hälytys matkapuhelimeen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Huittisten kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on

5 Tarkastukset Lausunnot julkaistu Lauttakylä-lehdessä Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Huittisten kaupungintalolla ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikassa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Sikalan sijaintipaikalla suoritettiin maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Huittisten kaupunginhallitukselta, Huittisten kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta ( ) esittää lausuntonaan, että hakemuksen mukainen ympäristölupa voidaan myöntää. Vaikka tilalla jo ennestään on laajaa sikalatoimintaa, on toimintakokonaisuus laajennuksen jälkeen niin suuri, että sen ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Lupakäsittelyssä on huomioitava ympäröivien alueiden maankäyttö ja sikalan lähellä oleva asutus. Hakija on velvoitettava noudattamaan toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja erityisesti tekniikkaa, jolla naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää. Sikalan aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää esimerkiksi ilmastointiteknisin toimenpitein. Koska sikala ja lietesäiliöt sijaitsevat lähellä asutusta, on ne määrättävä katettaviksi ja altapäin täytettäviksi. Kevytkatetta käytettäessä on huolehdittava lietealtaiden katteen riittävyydestä. Lietealtaat on myös siten suojattava, ettei aiheudu ihmisten tai eläinten lietealtaaseen joutumisen vaaraa. Lantaa levitettäessä on huolehdittava vesiensuojelusta ja ympäristön viihtyisyydestä. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. Muutoinkin on lannan käsittelyssä noudatettava valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan levitykseen ei saa käyttää vesistöjen suojelun kannalta tärkeitä alueita tai tulvaherkkiä alueita. Lantaa voidaan tilalta luovuttaa myös sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on siihen ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa. Muussa tapauksessa tilalla on oltava varastotilavuutta 12 kk:n lantamäärälle. 5

6 Tilalla kuolleiden eläinten varastointi ja käsittely on järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. Hyötyjätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi ja ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn. Ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana, mutta lupaehtojen tarkistamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika. Mainitut asiat huomioiden lautakunta katsoo, ettei lihasikala ja eläinten pitäminen aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 2) Huittisten kaupunki / Ympäristöterveydenhuolto ( ) esittää lausuntonaan, että sikalan toiminnan laajentamista koskevaan ympäristölupaan ei ole huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty muistutus. 3) AA ja BB:n sekä 8 muun allekirjoittaneen ( ) muistutuksessa todetaan mm., että taas naapurit ovat samassa tilanteessa kuin kolme vuotta sitten. Hajujen suhteen ei ole saatu minkäänlaista helpotusta. Alatäyttö ja leca-sora kate eivät pidä hajuja ja ilmastointi vaatii ehdottomasti parannusta. Luvissa vaaditaan, että katetta pitää vahventaa, jos se ei pidä hajuja. Sikala terrorisoi asutusta. Naapureilla on oikeus raittiiseen ilmaan, oikeus viedä pyykit ulos, tuulettaa ja istua ulkona ilman, että koko ajan sikalan haju häiritsee. Muistuttajat vaativat, että seuraavat toimenpiteet vanhan sikalan osalta on toteutettava ennen uuden rakentamista. Lisäksi nämä toimenpiteet tulee toteuttaa myös uuteen sikalaan: - lietesäiliöt katettava umpinaisella katteella - pumppaussäiliöön tehtävä kiinteät seinät ja kate - poistoilmahormit korotettava rakennuksen harjalta 6 metriä ylöspäin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutuksen johdosta. 4) Henrik Ala-Haaviston vastineessa ( ) todetaan mm., että suunniteltu sikalalaajennus sijaitsee maatalousvaltaisella haja- 6

7 asutusalueella ja lähiympäristössä on muutakin kotieläintuotantoa. Hakijan mielestä pelko lisääntyvästä hajuhaitasta on aiheeton, sillä pyrkimys on kokonaisuutena hajuhaitan pienentämiseen. Muistutuksessa on todettu hajuhaitan aiheutuvan lietesäiliöstä, jossa on kelluva kate. Hakijan mielestä mahdolliset hajut syntyvät pääosin sikalan ilmanvaihdosta ja haju konkretisoituu kesäkuumalla. Siksi päämääränä on sikalan sisältä muodostuvista kaasuista syntyvän hajun ennaltaehkäisy ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen. Tähän pyritään seuraavin keinoin: Sikalassa pyritään käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jollaista edustaa mm. vanhan ja uuden lihasikalan lietekuiluihin asennettavat jäähdytysputket. Jäähdytys laskee lietelannan lämpötilaa, joka vähentää ammoniakin haihtumista. Järjestelmiä on viime aikoina asennettu isoihin sikalayksiköihin ja tulokset ovat osoittaneet järjestelmän toimivuuden. Sikalaan asennetaan osastokohtainen viilennysjärjestelmä eli ns. "sikasuihku". Suihkutusta käytetään erityisesti kesäkuumalla ja se laskee sikalan sisälämpötilaa alemmaksi, joka pienentää myös ammoniakin haihtumista, lisäksi poistoilma muuttuu raskaammaksi, jolloin tuulikulkeuma pienenee. Järjestelmä toimii automaattisesti tietokoneen ohjaamana. Tämä järjestelmä asennetaan vanhaan sikalaan jo lähiaikoina. Muistutuksen laatijat ovat vaatineet lietesäiliöiden kattamista kiinteällä katteella. Hakijan mielestä säiliöiden kiinteällä katteella ei hajuhaitta ratkea ja ratkaisu vaatii saavutettavaan hyötyyn nähden toiminnanharjoittajalta kohtuuttomat kustannukset. Lietesäiliöiden kattaminen kevytkatteella on viranomaisten hyväksymä kateratkaisu. Myös ilmanvaihdon poistohormien korotusta on hankala käytännössä toteuttaa ja mahdollinen korotus heikentäisi ilmastoinnin tehoa. Muistutuksessa on vaadittu pumppukaivoon kiinteää ja umpinaista katetta. Sellainen on aina ollut olemassa, mutta joskus hyvin lyhyen ajan pois päältä huoltotoimenpiteiden aikana. 7 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Henrik Ala-Haavistolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 1540 lihasian sikalan laajentamiseen 2990 lihasian sikalaksi Huittisten kaupungin Rekikosken kylässä kiinteistöllä Ala-Haavisto RN:o 2:2. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai ympäristövaikutuksia.

8 8 Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 5980 m 3 lietelantalatilavuutta. Kattamaton lietesäiliö tulee aidata sinkityllä teräsverkolla, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. Sikalan poistoilman kautta ympäristöön aiheutuvaa hajuhaittaa on vähennettävä kiinnittämällä huomiota muun muassa ruokintaan, sikalan siisteyteen ja riittävään poistoilmahormien korkeuteen. Hajuhaittojen torjunnassa on toteutettava luvan hakijan esittämät toimenpiteet, kuten jäähdytysputkien asentaminen vanhan ja uuden sikalarakennuksen lietekuiluihin, lietesäiliöiden kattaminen kevytkatteella ja sikalan sisälämpötilan alentaminen vesisuihkujen avulla. 3. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella ja pitää katettuina työteknisten syiden edellyttämiä ajankohtia lukuun ottamatta. Katemateriaalia tulee lisätä säännöllisesti siten, että katteen paksuus on vähintään 10 cm. Uusi lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Pumppukaivo tulee kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliön ja pumppukaivon valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi.

9 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluvultaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 332 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Ennen sikalan laajennusosan käyttöönottoa toiminnanharjoittajan tulee esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kirjallinen selvitys siitä, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissä hyväksyttävää levitysalaa vähintään edellä mainittu määrä. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 5. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 9 Jätteet 10. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on

10 välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Rehuraaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 13. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 14. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 10 Raportointi Muut määräykset 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 16. Tuotantolaitoksen sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietelantasäiliöön.

11 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti.

12 Lupamääräykset 2, 3 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Sikalarakennusten poistoilma saattaa tietyissä tuuli- ja sääolosuhteissa aiheuttaa ympäristön asutukselle hajuhaittaa. Hajuhaitan vähentämiseksi sikalarakennuksissa on kiinnitettävä huomiota hajun muodostumista vähentäviin toimiin ja erityisesti sikalan poistoilman ulos johtamiseen niin, että muodostuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on 12

13 kuitenkin vastuussa laitoksensa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Lupamääräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Lupamääräyksellä 16 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan sosiaalitilojen WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahingot. 13

14 Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten mukaisesti. 14 VASTAUKSET LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Aluehallintovirasto ottaa 1) Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnossa ja 3) BB ja CC:n sekä 8 muun allekirjoittaneen muistutuksessa esitetyt vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lietekuiluihin asennettava lietelannan jäähdyttämistekniikka vähentää ammoniakin ja hiilidioksidin haihtumista sisäilmaan ja siten ilmanvaihdon tarvetta, jolloin myös ulospuhalletun lämmön määrä vähenee. Samalla vähenee myös lannasta aiheutuva hajuhaitta. Lannan jäähdyttämistekniikka on tasoltaan parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai muutoin lupa toiminnan laajentamiseen raukeaa. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

15 15 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)1, 5, 8-12, 16 19, 21, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19 ja 51 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 ja 5 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on

16 16 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Henrik Ala-Haavisto, Rekikoskentie 903, Huittinen Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Huittisten kaupunginhallitus Huittisten ympäristö- ja rakennuslautakunta Huittisten perusturvalautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Huittisten kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Lauttakylä-lehti -nimisessä lehdessä.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Sijaintikartta 2) Valitusosoitus Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut vanhempi insinööri Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt rakennusmestari Seija Virolainen. SV/sl

18 Sijaintikartta Liite 1

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.