Metsäalan strateginen ohjelma. Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäalan strateginen ohjelma. Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset"

Transkriptio

1 Metsäalan strateginen ohjelma Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset

2 Metsäalan strateginen ohjelma Puuenergian käytön lisääminen -työryhmän kehittämisehdotukset

3 Puuperäisen energian käytön tavoitteet ovat haastavat. Kansallisessa metsäohjelmassa on metsähakkeelle asetettu tavoitteeksi 8 12 milj. m 3 vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoite on 12 milj. m 3 vuoteen 2020 mennessä. Tämän työryhmän tehtävänä oli tehdä toimenpide-ehdotuksia energiapuun markkinoille tulon sekä energiapuun korjuun ja kuljetusten pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Työryhmän toimenpide-ehdotukset esitellään elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle, joka päättää mahdollista jatkotoimenpiteistä ehdotusten toteuttamiseksi. Työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Puheenjohtaja Jäsenet Strateginen johtaja Juha Ojala, työ- ja elinkeinoministeriö Johtaja Jari Kostama, Energiateollisuus ry Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto Bioenergia- ja laatuasiantuntija Olli Äijälä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom, Metsäteollisuus ry Ylitarkastaja Kaisa Pirkola, maa- ja metsätalousministeriö Asiantuntija Anssi Kainulainen, MTK Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, Metsäteho Toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio (Keitele Group), Suomen Sahat ry Ylitarkastaja Aimo Aalto. työ- ja elinkeinoministeriö Teollisuusneuvos Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö Yli-insinööri Risto Kuusisto, ympäristöministeriö Työryhmä määritti viisi painopistealuetta, joiden ongelmakohtiin haettiin ratkaisuja: 1 Kauppatapa 2 Korjuu- ja kuljetusteknologian kehittäminen 3 Logistiikka 4 Metsäpalvelumarkkinoiden kehittäminen ja kasvattaminen 5 Tuet

4 1 Kauppatapa Taustaa Metsänomistajan ja myös energiapuukaupan vauhdittamisen kannalta luontevinta olisi normaali vakiintunut puukaupan kauppatapa mittayksikkönä kiinto-m 3. Ostajan/energian tuottajan kannalta ongelmana on raaka-aineen jakeiden ja laadun vaihtelu suhteessa energiasisältöön; jakeen energiasisältö voi vaihdella laadun ja kosteuspitoisuuden takia kymmeniä prosentteja. Energiantuottajan näkökulmasta maksun perusteena tulisi olla raaka-aineen todellinen energiasisältö (MWh). Toisaalta energiasisältöön perustuva hinnoittelu tarkoittaa sitä, että myyjä saa tilityksen jopa 1 2 vuotta myöhässä hakkuun ajankohdasta ja siihen vaikuttaa merkittävästi myös mm. varasto-olosuhteet. Kiintokuutiometriin perustuva hinnoittelu kannustaisi puun myyjiä ja lisäisi avoimuutta raaka-aineen hinnoitteluun sekä helpottaisi logistiikkaketjun toimivuutta. Energiapuun mittaus ei kuulu nykyisen puutavaran mittauslain soveltamisalaan. Mittausosapuolet ovat sen sijaan sopineet energiapuun mittauksen järjestämisestä toimijoiden välisellä puitesopimuksella. Osapuolet perustivat samassa yhteydessä energiapuun mittaustoimikunnan, joka hyväksyy energiapuukaupassa käytettävät, sopimuksen mukaiset mittausmenetelmät. Hyväksytyt menetelmät julkaistaan energiapuun mittausoppaassa, jota päivitetään kokemusten ja mittausmenetelmien kehittymisen myötä. Energiapuun mittausmenetelmät eivät ole vielä vakiintuneita. Tämä johtuu muun muassa toiminnan lyhyestä aikajänteestä, erilaisista tietotarpeista ja vähäisistä panostuksista mittauksen kehittämiseen. Energiapuun mittauksessa ja kaupassa tarvitaan useita eri suureita. Toimenpidesuositukset Työryhmän enemmistö suosittelee, että energiapuun kaupan vauhdittamiseksi mittayksiköksi ostajien ja metsänomistajien välisissä kaupoissa vakiinnutettaisiin kiintokuutiometri. Metsä- ja energiateollisuuden mielestä energiapuun mittauksessa ja kaupassa tarvitaan useita eri suureita myös jatkossa. Käynnistetään energiapuun mittauksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tapio ja Metla ovat valmistelleet hanketta yhdessä sidosryhmien kanssa. Hankkeen päätavoite on kehittää jo käytössä olevien energiapuun mittausmenetelmien luotettavuutta, käytettävyyttä ja kattavuutta niin, että energiapuumarkkinoiden eri toimijat ne hyväksyvät ja niiden käytöstä

5 muodostuu vakiintunut kauppatapa. Hankkeen tuloksena käytössä olevien mittausmenetelmien käytettävyys ja tieto niiden tarkkuudesta parantuvat. Sen kesto on 2½ vuotta ja kokonaisbudjetti euroa ja tarvittava lisärahoitustarve euroa. Työryhmä esittää, että hankkeen toteuttamisen tarvitsema rahoitus varmistetaan valtionhallinnon (MMM, TEM ja TEKES) ja mittausosapuolien toimesta. Puutavaran mittauslainsäädännön kokonaisuudistamistyö tulee aloittaa viipymättä ja siihen pitää kytkeä myös energiapuun mittaus; työssä hyödynnetään energiapuun mittauksen tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. (MMM) Energiapuun kauppa tulee saattaa avoimen ja luotettavan hinta- ja määräinformaation piiriin puumarkkinoiden toimintaa koskevan selvityksen suositusten perusteella (TEM, MMM). Siirtyminen kiintokuutiometriin ostajien ja metsänomistajien välisessä energiapuukaupassa selkiyttäisi hintainformaatiota etenkin myyjäpuolella sekä helpottaa hintainformaation saatavuutta ja parantaa markkinan toimivuutta ja energiapuun markkinoille tuloa. Puumarkkinaselvityksen suositusten perusteella selvitetään sähköisen markkinapaikan mahdollisuudet myös energiapuun kauppojen ja työkohteiden osalta. Luodaan avoin hintainformaatio kaikkien saataville eri toimijoiden yhteistyönä. Samalla selvitetään mahdollisuus hintaindeksi-informaation käyttöönotolle ja mahdollisuudelle suojautua hintavaihteluita vastaan. 2 Korjuu- ja kuljetusteknologian kehittäminen Taustaa Teknologian kehittämisen painopisteeksi tulee määrittää joukkokäsittelyyn perustuva integroitu puunkorjuu, jossa sekä energiapuu että teollisuuden ainespuu hakataan ja kuljetetaan samanaikaisesti sekä nuorten metsien hoitoon liittyvä korjuuteknologia. Kustannustehokkuuden kannalta integroitu puunkorjuu on paras vaihtoehto niissä harvennuskohteissa, joissa ainespuun määrä on niin suuri, että se kannattaa ottaa erilleen (tavaralajien hintasuhteet huomioiden). Energiapuun korjuuteknologian investointitukiehdot nähdään ongelmallisina; säännösten mukaan voidaan tukea energiapuunkorjuuseen kehitettävää korjuu- ja kuljetuskalustoa, mutta ei tavallista ainespuun korjuuta. Integroidun puunkorjuun

6 tapauksessa tämä on ristiriitainen tilanne sekä vaikea rajanvetokysymys. Keskeistä on saada nykyinen korjuu- ja kuljetuskalusto tehokkaaseen käyttöön. Teknologian kehittämistä ja kehittymistä tukee parhaiten mahdollisimman vakaa liiketoimintaympäristö - ennakoitavissa oleva ja tasaisesti kasvava energiapuun kysyntä ja hintakehitys. Toimenpidesuositukset Kehittämistukea (ELY-keskus, Tekes, TEM/Energiaosasto) kohdennetaan kaluston kehittämiseen. TEM/energiatukien perusteet tarkistettava, jotta myös integroidun aines- ja energiapuun korjuun koneiden ja mittalaitteiden (esim. kosteuden onlinemittaus) kehittämiseen voidaan antaa tukea. 3 Logistiikka Taustaa Energiapuuta varastoidaan yleensä 1 2 vuotta ennen käyttöä. Lisäksi logistiikkaverkostossa tarvitaan eri toimijoiden käyttöön yhteisiä/yhteisessä käytössä olevia välivarasto-/terminaalialueita erityisesti rautatieverkoston yhteyteen. Terminaalien yhteiskäytön osalta tarvitaan selkeät pelisäännöt (mm. vuokrat, ylläpito). Erilaisten ja erikokoisten toimijoiden käytettävissä oleva terminaaliverkosto palvelisi maaseudun yrittäjyyden kehittämistä. On kuitenkin varmistuttava, etteivät mahdolliset julkisen sektorin investoinnit vääristä kilpailua. Toimenpidesuositukset LVM:n käynnissä olevan liikenneinfrastruktuurikartoitustyön osana otetaan korostetusti huomioon ainespuun ja energiapuun välivarasto-/terminaaliverkoston tarve ja laajuus erityisesti rataverkon yhteydessä. MMM on käynnistänyt metsätiedon standardisointityön, jolla pyritään helpottamaan ja tehostamaan metsäalan organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa. Työ toteutetaan Tapion koordinoimana laajapohjaisena yhteistyönä ja sen tavoitteena on luoda standardimuotoinen metsätieto- ja tiedonsiirtomalli eri metsäorganisaatioiden käyttöön. Tässä työssä tulee huomioida myös energiapuun varastointitarpeet.

7 4 Metsäpalvelumarkkinoiden kehittäminen ja kasvattaminen Taustaa Myös energiapuun osalta on tarve avoimelle hinta- ja markkinainformaatiolle. Markkinointia ja kilpailun lisäämistä varten kaikkien metsänomistajien tiedot olisi saatava tasapuolisesti alan palvelun tarjoajien käyttöön mukaan lukien yksityismetsänomistajat, yhtiöt, kunnat, valtio ja seurakunnat. Metsänomistaja päättää viime kädessä metsikkötietojensa luovutuksesta. Toisaalta markkinatieto palveluiden tarjoajista ja energiapuun ostajista tulisi saattaa helpolla tavalla puun myyjien tietoon. Energiapuun kauppaan ja korjuuseen on saatava aikaan kasvu- ja kärkiyrityksiä, jotka pystyvät vastaamaan tehokkaasti lisääntyneeseen energiapuutarpeeseen. Toimenpidesuositukset Puumarkkinaselvityksen suositusten perusteella selvitetään sähköisen markkinapaikan mahdollisuudet myös energiapuun kauppojen ja palveluiden kysynnän ja tarjonnan osalta. Samassa yhteydessä luodaan avoin hintainformaatio kaikkien saataville eri toimijoiden yhteistyönä. Samalla selvitetään mahdollisuus hintaindeksi-informaation käyttöönotolle ja mahdollisuudelle suojautua hintavaihteluita vastaan. Aihe on osa suurempaa kokonaisuutta eli koskee koko puumarkkinoita. Sähköinen markkinapaikka voi täydentää puukauppaa niiden toimijoiden osalta, jotka kokevat sen itselleen sopivaksi. Kasvuyritysten aikaansaamiseksi selvitetään yrityskiihdyttämömallin soveltuvuus alalle ja tarvittaessa otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. (TEM)

8 5 Tuet Taustaa Energiapuun käytön tukia tulee tarkastella kokonaisuutena; energiapuun korjuutuet on arvioitava osana kokonaisuutta puun energiakäytön, investointitukien, energiaverotuksen ja päästökaupan kanssa. Tarkastelussa tulee kuitenkin erottaa tuesta kulloinkin hyötyvä taho. Tavoitteena tulisi olla eri tukimuotojen kehittäminen ja uudistaminen siten, että ne kannustavat lisäämään ja tehostamaan energiapuun korjuuta sekä samanaikaisesti turvaamaan laadukkaan ainespuun tuotannon ja korjuun. Nykyinen energiapuun korjuu- ja haketustuki (Kemera) kohdentuu pienirunkoisiin kohteisiin. Tuen ehdot ovat sellaiset, että työ ohjautuu pienipuustoisiin, pusikoituneisiin kohteisiin, joissa metsänhoidolliset työt on laiminlyöty. Toimijat ovat esittäneet tuen kriteereiden laajentamista myös hieman järeämpirunkoisiin metsiköihin, jotta tuen avulla voitaisiin tuottaa merkittävästi enemmän energiapuuta työn tuottavuuden kasvaessa. Julkisen hallinnon puolelta puolestaan arvioidaan, että energiapuun korjuumäärien kasvaessa ja valtiontalouden säästötavoitteiden kiristyessä Kemera-varojen riittävyys tulee olemaan jatkossakin kriittinen tekijä. Ensisijaisen tärkeää on jatkossakin varmistaa, että tuet kannustavat hoitamaan metsät kuntoon riittävän varhaisessa vaiheessa, että tuet kohdentuvat nimenomaan kohteisiin/jakeisiin, jotka tarvitsevat tukea ja että tukijärjestelmät noudattavat EU:n valtiontukia koskevia suuntaviivoja. Energiapuun hankintaa tai käyttöä täytynee jatkossakin tukea, jotta saavutamme kansallisesti asetetut tavoitteemme. Toimijat ovat esittäneet energiapuun korjuu- ja haketustuen ehtojen muotoilua niin, että ne ohjaisivat energiapuun korjuuta kohteisiin, joissa hakattavan puuston keskikoko (litraa/runko) ja määräkertymä (m 3 /ha) on nykyistä korkeammalla tasolla ja työ voidaan tästä syystä tehdä kustannustehokkaammin. Samalla tarvittavan tuen määrää suhteellisesti voidaan laskea. Tarvitaan uudenlainen energiapuutuki, joka voisi kohdentua rankapuuna/osakokopuuna/kokopuuna tuotettavaan energiajakeeseen ja hakkuu voisi olla pelkkää energiapuuhakkuuta tai yhdistettyä aines- ja energiapuun hakkuuta myös järeämpirunkoisissa hakkuukohteissa. Tämä nostaisi korjuun tuottavuutta ja alentaisi yksikkökustannuksia ( /m 3 ) ja sitä kautta entisen suuruisella tuen kokonaismäärällä saataisiin enemmän energiapuuta markkinoille. Tuen uudelleen suuntaamisessa on uhka, että metsänhoidon taso kärsii aiemmin tuen ansiosta hyvin korjuuseen sopivien pienipuustoisten energiapuukohteiden osalta. Pienipuustoisien ja pusikoituneiden kohteiden metsänhoidollinen kunnostaminen tulee varmistaa kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen yhteydessä, osana hyvää metsänhoitoa. Energiapuun merkityksen kasvaessa on huolehdittava siitä, että siihen perustuva toiminta olisi nykyistä markkinalähtöisempää. Energiapuun käytön taloudellinen kannattavuus on keskeinen tavoite. Siihen päästään parhaiten kohdentamalla panostuksia korjuu- ja kuljetusteknologian kehittämiseen.

9 Toimenpidesuositukset Kevään 2010 aikana tarkastellaan edistämiskeinoja (tuet, verotus, mahdolliset tariffit), joilla edistetään puun käyttöä energialähteinä. Osana tätä tarkastellaan energiapuun korjuutukea suhteessa uusiutuvan energian käyttötavoitteisiin. TEM/energiaosasto ja MMM ovat tekemässä jatkoselvitystä uusiutuvan energian käytöstä nykyisessä tilanteessa mm. eri tukijärjestelmien osalta. Tässä yhteydessä tarkastellaan tukien kohdentamisen mahdollisuudet energiapuun korjuun ja kuljetusten tuottavuuden kasvattamiseksi. MMM on käynnistänyt tammikuussa 2010 laajapohjaisen keskustelun metsänkäsittelymenetelmien uudistamistarpeista ja Tapio tarkistaa parhaillaan energiapuun korjuun- ja kasvatuksen metsänhoitosuosituksia. Tukia ja niiden vaikutusta tulee arvioida eri metsänkäsittelymenetelmissä niin, että ne huomioivat voimakkaasti lisääntyvän puun energiakäytön ja varmistavat laadukkaan metsänhoidon tason säilymisen (MMM, Tapio, TEM).

10 Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET

METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET 19.3.2010 Metsäalan yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen Elinkeinoministeri

Lisätiedot

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. tilannekatsaus 24.11.2009. Juha Ojala

Metsäalan strateginen ohjelma. tilannekatsaus 24.11.2009. Juha Ojala Metsäalan strateginen ohjelma tilannekatsaus 24.11.2009 Juha Ojala Metsäteollisuuden jalostusarvo on pudonnut 40% 2000-luvulla Metsäalan strategisen ohjelman ydin: Käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Uudistuvat metsänhoidon suositukset

Uudistuvat metsänhoidon suositukset Uudistuvat metsänhoidon suositukset Olli Äijälä HENVI:n ja Tapion ilmastonmuutos ja metsänhoito seminaari 17.4.2013 Hyvän metsänhoidon suositukset Tapio on laatinut (MMM:n toimeksiannosta) toimijoiden

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Laki puutavaran mittauksesta uudistui

Laki puutavaran mittauksesta uudistui Laki puutavaran mittauksesta uudistui Jukka Korri TTS Työtehoseura ry METKA-koulutus, Energiapuuta kannattavasti Hartola - Vääksy 14.-15.4.2014 Kuva: Vesa Saksman Lainsäädännön uudistaminen Laki puutavaran

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Puun energiakäyttö Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010 Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Riittääkö raaka-ainetta? Energiametsät Harvennusten, peltojen, peltoheittojen

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015 RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, Sami Pastila, Principal, Pöyry Management Consulting Oy RAAKA-AINEEN TURVAAMINEN SUUNNITELLUILLE

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon

Lisätiedot

Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy

Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun Kati Kontinen, Tapio Oy Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset ovat osa kansallisen metsästrategian toteutusta.

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS Metsänomistajan Talouskoulu 11. 12.4.2018 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) 3.10.2012 Eero Mikkola, Metla Puukaupan toimivuuden ja kehittämiskohteiden selvitys 2012 Mikä tässä puukaupassa on noin

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Päättäjien Metsäakatemia 23.9.2015 Jan Slotte Sisällysluettelo Metsänhoitoyhdistyksen esittely Toimintaympäristö Metsälain muutokset ja puunhankinta Energiapuun

Lisätiedot

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Resurssitehokkuus Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 31.8.2016 Resurssitehokkuus strategiassa 1/2 Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden resurssitehokkuutta energian,

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot