VUOSIKERTOMUS 2008 ÅRSREDOVISNING 2008

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2008 ÅRSREDOVISNING 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR FINLANDS NATIONALOPERA KANSALLISOOPPERA KANSALLISBALETTI NATIONALOPERAN NATIONALBALETTEN

2 VUOSIKERTOMUS ÅRSREDOVISNING Pääjohtajan tervehdys... 2 Ooppera... 6 Baletti Konsertit Yleisöyhteistyö Balettioppilaitos Yleisö Henkilöstö Talous Organisaatio Ympäristö Kort på svenska Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös

3 Rakentamisen vuosi Korkea taiteellinen taso, koko Suomen palveleminen, entisten ja uusien yleisöryhmien tavoittaminen siinä Suomen Kansallisoopperan keskeisiä tavoitteita. Nämä linjaukset teki keväällä 2007 nimitetty hallitus ja niitä alkoi vuoden 2008 alusta toteuttaa uusi johto, Päivi Kärkkäinen pääjohtajana, Mikko Franck oopperan taiteellisena johtajana ja elokuusta alkaen Kenneth Greve baletin taiteellisena johtajana. Teknisenä johtajana jatkoi edelleen Timo Tuovila. Sekä oopperan että baletin ohjelmisto perustui suurelta osin aiemman johdon valintoihin, ja uusi taiteellinen johto kehitti ohjelmistoa näissä puitteissa edelleen. Ensi-iltojen kirjo Adriana Materista Iloiseen leskeen ja Prinsessa Ruususesta Pohjoiseen ulottuvuuteen oli laaja, joten yleisön oli helppo löytää omia mieltymyksiään vastaavia esityksiä. Yleisön tavoittamisessa onnistuttiinkin erinomaisesti: täyttöaste vuoden 2008 aikana oli 87 %. Uusia katsojia tavoitettiin myös uusin keinoin. Helsingissä, Jyväskylässä ja Rovaniemellä nähtiin jättinäytöillä suorana lähetyksenä päänäyttämöltä Lännen tyttö. Joulukuussa nuorille aikuisille tarjottiin mahdollisuus tutustua Rigolettoon kohtuuhinnalla ja tavata illan taiteilijoita esityksen jälkeen. Molemmista tapahtumista tuli hyvää palautetta, mikä rohkaisee järjestämään samantyyppisiä iltoja myös tulevaisuudessa. Erityisen merkittävä keino tavoittaa uusia katsojia on yleisöyhteistyö, jota tehtiin vuonna 2008 kautta Suomen. Saimme paljon kiitosta lasten ja nuorten kanssa tehdystä yhteistyöstä, jossa koulujen osuus on merkittävä. Näistä yhteistyökumppaneista kasvaa uusia oopperan ja baletin ystäviä tuleville vuosille. Jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa tavoitteitamme, olemme kehittäneet myös talon sisäistä toimintakulttuuria ja organisaatiota monin tavoin. Vuoden 2008 aikana panostettiin erityisesti eri henkilöstöryhmien koulutukseen sekä yhteistyötaitojen ja sisäisen vuoropuhelun kehittämiseen. Vuosi 2008 oli rakentamisen vuosi. Rakentaminen kohti hyvää, yhteistä tulevaisuutta jatkuu myös tulevina vuosina. Päivi Kärkkäinen Pääjohtaja Vaatimus korkeasta tasosta on itsestään selvä. Ohjelmiston on oltava myös monipuolinen, koska olemme ainoa ympäri vuoden toimiva oopperatalo Suomessa. Klassikoiden lisäksi katsojat haluavat nähdä myös meidän omaa elämäämme ja yhteiskuntaamme peilaavaa oopperaa. Yleisö luottaa Kansallisoopperan esitysten tasoon, ja meidän on jatkossakin pystyttävä tuottamaan vaikuttavia ja mielenkiintoisia esityksiä, jotka on pakko nähdä. Tavoitteemme on tehdä jokaisesta esityksestä juhlaa, jotain arjesta kohottavaa. Oopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck Toimittuani uudessa tehtävässäni nyt useamman kuukauden ajan tiedän, että opittavaa on paljon. Nautin kuitenkin tästä haasteesta ja kaikesta siitä innoituksesta, jota saan uusilta työtovereilta. Tavoitteeni ovat korkealla Kansallisbalettimme suhteen, ja on upeaa nähdä kuinka lujasti ja omistautuneesti kaikki työskentelevät. Se todella myös näkyy näyttämöllä. Olen saanut nauttia lukuisista esityksistä, ja odotan innolla tulevia. Täydellisyyden ja taiteellisen ilmaisun tavoittelu jatkukoon Baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve 2 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008

4 259 maksullista esitystä 111 oopperaesitystä 68 balettiesitystä 54 esitystä lapsille ja nuorille 8 konserttia 18 Balettioppilaitoksen esitystä Suomen Kansallisoopperan Adriana Mater oli suuri hetki meille kaikille. Teos syntyi uudelleen suomalaisten solistien, kuoron ja orkesterin voimin. Kaija Saariahon äänimaailma sai uutta, tuoretta, soivaa ja loistavaa henkeä, ja teoksen tunneydin näki vihdoinkin päivänvalon, tai pikemminkin avoimen maiseman selkeän yötaivaan alla. Suomalaiset esiintyjät paitsi suoriutuivat loistavasti myös muuttivat kriitikoiden näkemykset Saariahon toisesta oopperasta: nyt se ei ollutkaan enää ongelmallinen teos vaan kiihkeä ja rohkea moderni mestariteos. Ei pidä myöskään unohtaa suomalaisten katsojien hiljaista keskittyneisyyttä, jonka lumous säilyy mielissämme aina. Olemme erittäin kiitollisia. Adriana Materin ohjaaja Peter Sellars 92 maksutonta esitystä (mm. yleisökenraalit ja koululaisoopperat) 351 esitystä yhteensä 47 esitystä oopperatalon ulkopuolella 51 maksutonta teosesittelyä ja keskustelutilaisuutta 4 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

5 OOPPERA 14 oopp pper erat atuo uota tant ntoa 4 ensi -ilt ltaa 65 vier erai aile leva vaa soli list stia ia, joista 13 ulk lkom omai aisi sia ja 10 laps psis isol olis teja 50 laul ulaj ajaa aa lap apsi siku kuor oros ossa sa 500 lois iste tepu putk tkea Adr driana Mat ater erin lav avas astu tuks ksen lasi siku kuit itul ulat atti tian all lla 1 Volv lvo Amaz azon Rig igol olet etto ton lava vast stuk ukse sess ssa litr traa vet että tä Jev evge geni One negi gini nin näyt yttä tämö möll llä 40 mikr krof ofon onia näy äytt ttäm ämöl öllä lä Län änne nen tytötö n su or as sa lähet etyk ykse sess ssä Suomalaisena minulle on iso merkitys sillä, että saan laulaa juuri Suomen Kansallisoopperassa. Kun koti ja suurin osa töistä on ulkomailla, merkitys vielä syvenee kontaktit kotimaahan ovat tärkeitä, ja olen ylpeä voidessani olla osa maailmalla arvostettua suomalaista oopperakulttuuria. Ensembleen kuuluminen luo erilaisen henkisen lähtökohdan työskentelyyn kuin jos olisin talossa vain vierailijana. Itse työ pysyy samana, mutta orientoidun siihen ja työyhteisöön eri tavalla. Baritoni Tommi Hakala kiinnitettiin Kansallisoopperan solistikuntaan elokuussa 2008 Rakastan laulamista, ja rooliin eläytyminen on ihanaa. Lavalla on ensin vähän jännittynyt, mutta sitten kun alkaa laulaa, tulee ihanan vapautunut olo. Luontevuus tulee siitä kun on harjoitellut hyvin ja osaa musiikin ja ohjauksen. Kaikkein parasta on se kun saa tehdä ryhmässä, siitä tulee sellainen kiva henki. Lapsikuorolainen Adeola Ikuesan 6 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

6 Adriana Mater riipaisee pelottavan läheltä oman aikamme todellisuutta. Turun Sanomat Rootering saa ohjaukseensa uskomattoman intohimon pyörteen, joka läpäisee kaiken kuin voimavirta. Savon Sanomat Rigolettosta Oopperaensi-illat Kaija Saariaho Adriana Mater Musiikinjohto Ernest Martinez Izquierdo/ Anna-Maria Helsing Ohjaus Peter Sellars Lavastus George Tsypin Puvut Martin Pakledinaz Valaistus James F. Ingalls Rooleissa mm. Monica Groop/Laura Nykänen, Pia Freund/Mari Palo, Jyrki Korhonen/Jouni Kokora, Tuomas Katajala/ Dan Karlström Yhteistuotanto Pariisin oopperan kanssa Franz Lehár Iloinen leski Musiikinjohto Atso Almila/Hannu Bister Ohjaus Jussi Tapola Lavastus ja puvut Anna Kontek Valaistus Olli-Pekka Koivunen Koreografia Juhani W. Rytkölä Rooleissa mm. Anna-Kristiina Kaappola/ Tiina Vahevaara, Jaakko Kortekangas/ Jyrki Anttila/Tommi Hakala, Ritva-Liisa Korhonen/Tove Åman, Juha Riihimäki/ Ilkka Hämäläinen Carl Maria von Weber Paholaisen palkka-ampuja (Der Freischütz) Musiikinjohto Kari Tikka Ohjaus Juha Hemánus Lavastus ja puvut Ruari Murchison Valaistus Mark Jonathan Koreografia Marko Sunila Rooleissa mm. Kirsi Tiihonen, Sirkka Lampimäki/Dilbèr, Jouni Kokora, Jorma Silvasti/Jyrki Anttila Yhteistuotanto Opera Cava -festivaalin kanssa 2006 Giuseppe Verdi Rigoletto Musiikinjohto Mikko Franck/Luke Dollman Ohjaus Georg Rootering Lavastus ja puvut Mark Väisänen Valaistus Timo Alhanen Rooleissa mm. Charles Castronovo/ Mika Pohjonen/Francesco Demuro, Paolo Gavanelli/ Raimo Laukka, Anna-Kristiina Kaappola/Sirkka Lampimäki Muut oopperat Giacomo Puccini La Bohème * (ensi-ilta 2000) Musiikinjohto Pietro Rizzo, ohjaus Reto Nickler Rooleissa mm. Mika Pohjonen/Ari Grönthal, Noëmi Nadelmann/Helena Juntunen, Juha Kotilainen/ Sauli Tiilikainen Giacomo Puccini Madama Butterfly (1999) Kari Tikka, Lorenzo Mariani Rooleissa mm. Ritva-Liisa Korhonen/Satu Vihavainen, Jyrki Anttila/Mika Pohjonen Georges Bizet Carmen (2007) Alberto Hold-Garrido, Arnaud Bernard Rooleissa mm. Jyrki Anttila/Mario Malagnini, Lilli Paasikivi/Tuija Knihtilä Gioachino Rossini La Cenerentola (2002) Alberto Zedda, Michael Hampe Rooleissa mm. Tuija Knihtilä/Lilli Paasikivi, Juan José Lopera, Petteri Salomaa, Damon Nestor Ploumis/Juha Uusitalo, Tove Åman/Raili Viljakainen, Riikka Rantanen W. A. Mozart Taikahuilu (2006) Kari Tikka, Jussi Tapola Rooleissa mm. Ville Rusanen/Markus Nieminen, Jorma Silvasti/Petrus Schroderus, Helena Juntunen/Mari Palo, Jyrki Korhonen Aulis Sallinen Punainen viiva (2007) Mikko Franck/Kari Kropsu, Pekka Milonoff Rooleissa mm. Jorma Hynninen/Sauli Tiilikainen, Päivi Nisula/Raili Viljakainen Giacomo Puccini Lännen tyttö (2001) Mikko Franck/Harri Karri, Vilppu Kiljunen Rooleissa mm. Francesca Patanè, Juha Uusitalo, Mika Pohjonen, Aki Alamikkotervo Lännen tyttö välitettiin suorana lähetyksenä jättinäytöille Jyväskylään, Rovaniemelle ja Helsinkiin Modest Musorgski Boris Godunov (1997) Eri Klas, Friedrich Meyer-Oertel Rooleissa mm. Matti Salminen, Mika Pohjonen Pjotr Tšaikovski Jevgeni Onegin (2006) Pertti Pekkanen, Steven Pimlott Rooleissa mm. Tommi Hakala/Gabriel Suovanen, Satu Vihavainen, Jyrki Anttila/ Petrus Schroderus Giacomo Puccini Tosca (1995) Kari Tikka, Siegwulf Turek Rooleissa mm. Päivi Nisula, Antonello Palombi, Esa Ruuttunen * Päivämäärä on kalenterivuoden ensimmäinen esityspäivä. 8 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

7 BALETTI Ensin olet yksin kotona kuuntelemassa musiikkia ja ihmettelet että mitä tähän saisi aikaiseksi. Sitten yhtäkkiä sadat ihmiset on kanssasi suunnittelemassa miten saataisiin paras show kasaan. Kyllä se on aika hienoa miten paljon hyvää henkeä ja työtunteja tarvitaan ennen kuin istutaan puvut päällä katsomassa lopputulosta. Aina yhtä vaikuttavaa tehdä Oopperassa töitä kiva olisi aloittaa heti huomenna uuden tekeminen. Suite Murder -teoksen koreografi Jorma Elo Dinna Bjørnin 7-vuotinen kausi baletinjohtajana päättyi juhlagaalaan Kansallisbalettiin minut houkutteli monipuolinen ja kiinnostava ohjelmisto. Vuosi on ollut työntäyteinen ja haastava, mutta olen saanut tehdä paljon ihania rooleja. Haluan kehittyä tanssijana, ja kaikista teoksista olen oppinut jotain uutta. Nautin esiintymisestä ja haluan aina antaa parhaani näyttämöllä, ja silloin on annettava parhaansa myös harjoitussalissa niinäkin päivinä kun kroppaan sattuu tai mieli on maassa. Loppuaplodien aikana tunnen, miten ihmiset ovat nauttineet esityksestä, ja se tekee minutkin onnelliseksi. Eteläkorealainen tanssija Eun-Ji Ha on ollut kiinnitettynä Kansallisbalettiin syksystä 2007 Torres täytti odotukset, vieläpä ylitti ne. Hänen Ruususensa on toiminnallinen ja tiivis, ja kaiken lisäksi hauska ja keveä. Helsingin Sanomat en si-i -ilt ltaa 4 kantaesityt steosta 15 eri kans nsal alli lisu suut utta ta ta nssi si joid en jou ouko koss ssa 8,5 m tyll lliä yhd hdes essä sä tutu t -ham amee eess ssa suut utar arie ien muok okka kaam amaa aa varv rvas asto toss up aria 10 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

8 Mestareiden ilta [..].on johtajan arvostuksenosoitus tanssijoilleen, sillä illan kolme teosta vaativat tanssijoiltaan ennen kaikkea virtuoosimaista tekniikkaa, mutta myös vahvaa ilmaisua. Savon Sanomat On hienoa, että Kansallisbaletti osallistuu keskusteluun ja antaa tilaa repertuaarista poikkeavalle teokselle. [ ] Rydbergin teos antaa äänen potilaille. Turun Sanomat Potilaat-teoksesta Johanna Nuutinen: Empty Jani Talo: Liikkeitä Pekka Yli-Marttila: Segrex Sami Saikkonen: Kohtaus miehelle ja naiselle (ote) Sara Vuorinen, Maria Tamminen: As Serious As Your Life Alexei Ratmansky Anna Karenina (2007) Rodion Štšedrin, Paul Connelly Rooleissa mm. Egle Špokaite (vier.), Jani Talo, Jarkko Niininen 9 baletti- ja tanssituotantoa Balettiensi-illat Javier Torres (osittain Petipan mukaan) Prinsessa Ruusunen (kantaesitys) Musiikki Pjotr Tšaikovski Musiikinjohto Eva Ollikainen/Mikko Franck Lavastus Minna Jauho Puvut Erika Turunen Valaistus Eric Loustau-Carrere Projisoinnit Timo Nyman Naamiointi Tuija Luukkainen v v Koreografin assistentti Ingrid Nemecková Dramaturginen konsultointi ja projisointien tekstit Anneli Mäkelä Rooleissa mm. Eun-Ji Ha/Linda Haakana/ Maki Kirjonen/Salla Eerola, Jaakko Eerola/Jani Talo/Nicholas Ziegler/ Wilfried Jacobs/Stanislav Beljajevski/ Samuli Poutanen, Minna Tervamäki/ Milla Eloranta/Asta Lindholm/Ophélie Rodighiero /Anastasia Dunets, Alberto Morino/Antti Keinänen, Mai Komori/Claire Lonchampt Mestareiden ilta Musiikinjohto Peter Ernst Lassen Glen Tetley Voluntaries Musiikki Francis Poulenc Toteutus Bronwen Curry Lavastus ja puvut Rouben Ter-Arutunian Valaistus John B. Read Rooleissa mm. Eun-Ji Ha/Ophélie Rodighiero, Jani Talo/Wilfried Jacobs, Minna Tervamäki/Asta Lindholm, Nicholas Ziegler/Eemu Äikiö, Ville Mäki Lavasteet vuokrattiin Royal Opera House Covent Gardenilta. George Balanchine Tuhlaajapoika Musiikki Sergei Prokofjev Toteutus Richard Tanner Libretto Boris Kochno Lavastus Georges Rouault Puvut Esteban Francées ja Karinska (Roualt n mukaan) Valaistuksen toteutus Olli-Pekka Koivunen Rooleissa mm. Stanislav Beljajevski/ Frans Valkama, Anneke Lönnroth/ Anna Sariola Lavasteet vuokrattiin Amsterdamin Het Nationale Ballet lta. Harald Lander Etudes Musiikki Carl Czerny - Knudåge Riisager Toteutus Dinna Bjørn Toteutuksen assistentti Johnny Eliasen Puvut Seppo Nurmimaa Valaistuksen toteutus Olli-Pekka Koivunen Lise Landerin ohjeiden mukaan Rooleissa mm. Minna Tervamäki/ Eun-Ji Ha, Nicholas Ziegler/Stanislav Beljajevski, Ville Mäki/Samuli Poutanen Pohjoinen ulottuvuus Musiikinjohto Ollitapio Lehtinen Jouka Valkama 91 N (kantaesitys) Musiikki Toni Wirtanen (äänite) Visuaalinen konsepti Jouka Valkama Lavastus Tytti Wiinikka Puvut Erika Turunen Valaistus Mikki Kunttu Koreografin assistentti Jere Nurminen Johan Inger Walking Mad Musiikki Maurice Ravel Lavastus ja puvut Johan Inger Valaistus Erik Berglund Koreografin assistentit Urtzi Aranburu, Lena Wennergren-Juras Jorma Elo Suite Murder (kantaesitys) Musiikki Bernard Herrmann Visualisointi Jorma Elo Puvut Yumiko Takeshima Valaistus Olli-Pekka Koivunen Koreografin assistentti Christophe Dozzi Thomas Rydberg Potilaat (kantaesitys) Alminsali Musiikki kooste (äänite) Dramaturgia Thomas Rydberg, Jaakko Pesonen Ohjaus Thomas Rydberg Tekstit Juha Vakkuri Visualisointi Jaakko Pesonen Valaistus Vesa Pohjolainen Koreografin assistentti Francis Guardia Muut baletit ja tanssiteokset Wayne Eagling ja Toer van Schayk (Ivanovin mukaan) Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas * (ensi-ilta 2002) Musiikki Pjotr Tšaikovski, musiikinjohto Patrick Flynn Rooleissa mm. Eun-Ji Ha/Mira Ollila, Stanislav Beljajevski/Jani Talo, Samuli Poutanen/Aki Pakarinen, Henrik Burman/ Jarkko Niininen, Antti Keinänen/ Jouka Valkama Jorma & Jorma Jorma Elo Twisted Shadow Jean Sibelius (äänite) Jorma Elo Two Fast H. I. F. Biber (äänite) Jorma Elo OFFCORE Philip Glass (äänite) Jorma Uotinen Colours Kimmo Pohjonen (äänite) Balettikavalkadi Alminsali Anna Sariola, Eemu Äikiö: Untitled (Concerto for two) Ulla-Mari Mäkelä: Sielu Dálkkas Aapo Siikala: Telegram Nina Hyvärinen: Käärmeenpesä Jouka Valkama: Apina Juha Kirjonen: Sloppy Dance Riina Laurila-Castrén: Mustatakkinen mies Marjaterttu Willman: Drifters John Neumeier Lokki (2006) Dmitri Šostakovitš, Pjotr Tšaikovski, Alexander Skrjabin, Evelyn Glennie; Markus Lehtinen/Kari Tikka Rooleissa mm. Anastasia Dunets/Anneke Lönnroth, Kare Länsivuori/Jani Talo, Wilfried Jacobs/Stanislav Beljajevski, Mira Ollila/Asta Lindholm Baletin muut tapahtumat DINNA! jäähyväisgaala Musiikinjohto Peter Ernst Lassen, Mikko Franck Otteita Dinna Bjørnin johtajakauden ohjelmistosta Baletin avajaistapahtuma Alminsali Otteita kauden ohjelmistosta Taiteiden yö Töölönlahti Mikko Franck, Kenneth Greve, juonnot Otteita kauden ohjelmistosta * Päivämäärä on kalenterivuoden ensimmäinen esityspäivä. 12 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

9 KONSERTIT YLEISÖYHTEISTYÖ 12 maksullista ja maksutonta konserttia 5 konserttia oopperatalon ulkopuolella 5 Einojuhani Rautavaaran teosta Sinfoniakonsertti Martinus-sali Suomen Kansallisoopperan orkesteri, joht. Mikko Franck Rautavaara, Mozart, Françaix, Šostakovitš J. S. Bach: Matteus-passio Temppeliaukion kirkko Suomen Kansallisoopperan orkesteri, kuoro ja lapsikuoro, joht. Kari Tikka Tapio Tiitu, urut Solistit Tuomas Katajala, Jorma Hynninen, Petri Pussila, Esa Ruuttunen, Merja Wirkkala, Riikka Rantanen, Ari Grönthal Yhteistyössä Taivallahden seurakunnan ja Luterilaisen kulttuurin säätiön kanssa Swingin the Ballet Alminsali Opera Big Band, joht. ja solisti Antti Sarpila Missa Festiva Espoon tuomiokirkko Suomen Kansallisoopperan orkesteri, joht. Kari Tikka Solistit Tiina Vahevaara, Sauli Tiilikainen Marianne Gustafsson Burgmann, urut NOVENA ensemble Mozart, Mascagni, Verdi, Kyllönen Yhteistyössä Urkuyö ja aaria -festivaalin kanssa Avajaisgaala Päänäyttämö Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro, joht. Kari Tikka Suomen Kansallisoopperan solisteja Madetoja, Mozart, Tšaikovski, Verdi, Lehár, Puccini, Pacius Taiteiden yö Töölönlahti Suomen Kansallisoopperan solisteja Lehár, Puccini Kansallisoopperan tähtisolistit Martinus-salissa Martinus-sali Suomen Kansallisoopperan solisteja Hans-Otto Ehrström, piano Lehár, Verdi, Tšaikovski, Puccini Swingin the Ballet (levynjulkistamiskonsertti) Päälämpiö Opera Big Band, joht. ja solisti Antti Sarpila Einojuhani Rautavaara 80 vuotta Temppeliaukion kirkko Suomen Kansallisoopperan orkesteri, joht. Mikko Franck Jorma Hynninen, baritoni Rautavaara Kamarimusiikkia päälämpiössä Päälämpiö 19.4., ja Kansallisoopperan Oop!-osastosta kuoriutui Yleisöyhteistyöosasto syksyllä Muutoksen taustalla oli ajatus laajenevasta toimintaympäristöstä: Oop!in toiminta keskittyi etupäässä lapsiin ja nuoriin, kun taas Yleisöyhteistyön kautta Kansallisooppera haluaa olla rikastavasti läsnä monien erilaisten väestöryhmien elämässä eri puolilla maata. Lapsille ja nuorille suunnattujen esitysten lisäksi Yleisöyhteistyö luo muun muassa taidekasvatusprojekteja yhdessä koulujen ja erilaisten ryhmien kanssa ympäri Suomen katsoj aa ja osallistujaa 110 maksullista ja maksutonta esitys tä 93 proj ektia, työ pajaa ja mu uta tapahtumaa 633 ko ululaista esiint yi So tajoul uk uu-oopperassa 66 ko ulua ja päiväkä otia osallil stui pro jektei hi n lasta ja nuorta seurasi ha rjoi tuksia pää nä yttämöllä 18 paikkakunnallala toi mi ntaa Lapsille ja nuorille suunnattu toiminta on erittäin tärkeää, sillä sen kautta tavoitamme tulevaisuuden yleisöä. Esitysten tulee ennen kaikkea olla korkeatasoisia - ei saa milloinkaan mennä alta riman. Ja lapsille pitää aina tehdä rehellisesti, heille ei voi valehdella! Olen itse pelimanni, all-around-taiteilija, joka on tottunut ylittämään erilaiset kulttuurin raja-aidat. Tärkeintä on, että kun tehdään, niin tehdään mahdollisimman hyvin. Oopperalaulaja, basso Matti Salminen 14 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

10 Muut projektit Sotajoulukuu Koululaisooppera luokkalaisille 22 koulua Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kangasalla, Kauniaisissa, Kemijärvellä, Lempäälässä, Loviisassa, Porissa, Raisiossa, Tuusulassa ja Vantaalla Musiikki Markus Fagerudd Libretto Ilpo Tiihonen X-Graders tarinoita kymppiluokalta Alminsali (2007) Ohjaus Sami Saikkonen Hip hop -koreografiat Teemu Korjuslommi Musiikki Charlie Parker Esiintyjinä Pitäjänmäen peruskoulun 10. luokan oppilaita Terveiset Bronskille (oot aika notkee mieheks). Koululaisen palaute Anna Kareninan pääharjoituksesta Ihan hyvä. Lavasteet oli sairaan hienot! Asut myös! Kyllä muuten jytisi! Bändi oli ihan kiva. Hieno homma same time next year. Koululaisen palaute Taikahuilun pääharjoituksesta En edes meinannut tajuta, että kaikki musiikki tuli soittajista. Se oli niin hienoa. Koululaisen palaute Boris Godunovin pääharjoituksesta Maahanmuuttajataustaisten tyttöjen oopperaprojektissa käsiteltiin La Cenerentola -oopperan teemoja sekä haaveita ja minäkuvaa. Päätteeksi nuoret naiset saivat Tuhkimon tapaan löytää itsessään piilevän satuprinsessan. Vantaalaisen Mikkolan koulun ja Kansallisoopperan yhteistyö pyrkii edistämään Suomen kulttuurin ja kielen tuntemusta maahanmuuttajanuorten keskuudessa. Parempi kuin mikään leffa! Prinsessa Ruususen harjoitusta oli tammikuussa seuraamassa yli 100 vammaista lasta ja nuorta pääkaupunkiseudulta sekä ryhmä aikuisia mielenterveyskuntoutujia. Oopperan tekeminen ammattilaisten johdolla oli upea kokemus, ja oli avartavaa työskennellä sotaveteraanien kanssa. Espoolaisen Päivänkehrän koulun luokkalaiset esittivät talvisodasta kertovan Sotajoulukuun Espoon sotaveteraanikuoron kanssa. Ensi-illat Pappa Bach Ooppera yli 4-vuotiaille Kantaesitys Alminsali Musiikki J. S. Bach, Säde Bartling, Eric-Olof Söderström Musiikinjohto Eric-Olof Söderström Libretto Esko-Pekka Tiitinen Ohjaus Jukka Rantanen Lavastus ja puvut Janne Siltavuori Valaistus Vesa Pohjolainen Äänisuunnittelu Petri Peltovako Rooleissa Hannu Forsberg sekä Helsingin kamarikuoron laulajia Liediä lapsille Konsertti yli 4-vuotiaille Ensi-ilta päälämpiö Karakallion monitoimitalo , Louhisali Teija Palolahti, sopraano; Tommi Hakala, baritoni; Kristian Attila, piano Muut esitykset Malmsténin aapinen Dramatisoitu konsertti yli 3-vuotiaille Alminsali * (ensi-ilta 2006) Musiikinjohto Jyri Nissilä, ohjaus Eija Ahvo Solistit Matti Salminen, Eija Ahvo, Thelma Romu Tapiola Sinfonietta, Kameleonttilapsikuoro Yhteistyössä Tapiola Sinfoniettan kanssa Kahlekuningas ja karkuri Ooppera 4 8-vuotiaille Päälämpiö (2004) Kangasniemen Musiikkiviikot Ohjaus Erja Alander, Mikko Kivinen Musiikin sovitus Veli Kujala Pienten joutsenten lampi Tanssiteos kouluikäisille Alminsali (2005) Koreografia ja ohjaus Sami Saikkonen Klassisen koreografian sovitus Ulrika Hallberg Musiikki Pjotr Tšaikovski CAR MEN autopojat Ooppera yli 4-vuotiaille Savonlinna 4.11., Kuopio ja Rovaniemi (2006) Ohjaus Christian Lindroos Musiikki Georges Bizet, Pasi Hiihtola Maisteri Raiskion oopperatunti Oopperan historia 45 minuutissa yläaste- ja lukioikäisille Kajaani Käsikirjoitus Aki Raiskio Musiikin sovitus Veli Kujala Kulttuurin laajakaista Opetushallituksen taidekasvatushankkeen ja 9 kulttuurilaitoksen toteuttama projekti yläasteille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille. Kansallisoopperan osalta projekti sisältää verkkotehtäviä sekä tutustumiskierroksen oopperatalossa, työpajan ja esityksen. Vuonna 2008 Oopperaan tutustui 7 ryhmää Hämeenlinnasta, Helsingistä, Keuruulta, Kouvolasta ja Vantaalta. Krut, kanoner och konfekt Historiallinen kulttuurimatka ruotsinkielisille 5.-luokkalaisille Herttoniemen kartano Ohjaus Anne Sandström, Lotta Ora Yhteistyössä Museoviraston, Föreningen för Drama Och Teaterin, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa Vuonna 2008 tarjottiin peruskoulun opettajille 7 oopperaan ja balettiin keskittyvää koulutuspäivää sekä Luova tutkimusmatka oopperaan -työpajoja. Koululais- ja opiskelijaryhmille järjestettiin teoskohtaisia työpajoja, ja Kahlekuningas ja karkuri - oopperaan liittyi oma tutustumisohjelma päiväkodeille ja kouluille. Kiertokäynneillä oopperataloon ja Kansallisoopperan toimintaan tutustui oppilasta ja 312 opettajaa. Oopperoiden ja balettien 21 pääharjoitusta seurasi yhteensä oppilasta ja 473 opettajaa. * Päivämäärä on kalenterivuoden ensimmäinen esityspäivä. 16 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

11 BALETTIOPPILAITOS Toki nuorten kanssa työskentely on minulle uusi haaste. Ainahan uusi koreografia muotoutuu esiintyjiensäkin myötä, mutta työskentelen silti aivan samalla tavalla kuin ammattilaisten kanssa. Haluan aina että mukana olevat tanssijat tekevät parhaansa. Koreografi Marilena Fontoura loi nuorisoasteen oppilaille teoksen Jokainen esitys on antoisa ja jokainen rooli tanssijalle merkittävä, olit sitten yksin parrasvaloissa tai kolmas puu vasemmalta. Marjo Kuuselalta sain paljon mietittävää asioiden ilmaisusta ja läsnäolon merkityksestä tanssissa. Työskentely Teatterikorkeakoulun tanssijoiden kanssa tarjosi myös loistavan tilaisuuden oppia toisiltamme. Jenna Jalonen (ammattikoulutus 2) tanssi nimiroolin Ronja Ryövärintyttäressä Esitystoiminta Kevätjuhla Aleksanterin teatteri Esiintyjinä kaikki luokka-asteet alkuopetuksesta ammatilliseen koulutukseen Ronja Ryövärintytär Alminsali Koreografia Marjo Kuusela Libretto Helena Anttonen, sov. Marjo Kuusela Musiikki Jukka Linkola Musiikinjohto Pekka Helasvuo Taustakankaat ja projisoinnit Veera-Maija Murtola Puvut Anne Jämsä, Sanna Levo Valaistus Olli-Pekka Koivunen Esiintyjinä mm. Balettioppilaitoksen nuorisoasteen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoita Yhteistyössä Teatterikorkeakoulun tanssin koulutusohjelman, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian musiikin koulutusohjelman, Helsingin Konservatorion, Taideteollisen korkeakoulun lavastuskoulun ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokummun kanssa. Syysesitykset Alminsali Laura Alonso: The Beach Rannalla Marilena Fontoura: Laura Alonso: Pas de quatre Laura Alonso: Majos Valaistus Vesa Pohjolainen, Olli-Pekka Koivunen Esiintyjinä ala-asteen, nuorisoasteen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoita Balettioppilaitoksen ala- ja nuorisoasteen sekä alkuopetuksen oppilaita oli vuoden aikana mukana myös Kansallisbaletin tuotannoissa Anna Karenina, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas. Lisäksi Balettioppilaitoksen opiskelijoita oli mukana mm. Keski-Pohjanmaan Balettiopiston 30-vuotisjuhlassa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden Ääni-liike-työdemonstraatio esitettiin Stoassa ja Malmitalossa. Kilpailu- ja muu toiminta Moran pohjoismaiset balettikilpailut Mora, Ruotsi ammatillisen koulutuksen ja 1 nuorisoasteen opiskelija sekä 1 näyttötutkintoa suorittava tanssija Keravan balettikilpailu Ala-asteen 6. luokan tyttöjen ryhmänumero, jaettu 1. sija Pohjoismainen balettiseminaari Tukholma Mukana 36 opiskelijaa nuorisoasteelta ja ammatillisesta koulutuksesta sekä 16 henkilökunnan edustajaa Baletin erikoiskoulutuskurssi Suomen Tanssioppilaitosten liiton kanssa toteutettava erikoiskoulutuskurssi pyrkii lisäämään baletin tunnettuutta. Kurssi kokoaa yhteen baletin harrastajia tanssikouluista kautta Suomen v uotias asta opp ilas asta tait itee een peru rusope tu kses essa sa 32 amma matt iin täht ää vä ä opiske keli lija jaa 71 % tanssialan perus tutkt innon suorittaneis ista työllistyy tanssis alalle le 60 ala- ja nuorisoasteen oppilasta esiintyi Kansallisbaletin tuotannoissa 135 esiintyjää Ronja Ryövärintyttäressä 18 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008

12 YLEISÖ kävijää Oopperan tilaisuuksissa yhteensä katsojaa maksullisissa ja maksuttomissa esityksissä 87 % maksullisten esitysten täyttöaste kävijää maksuttomissa yleisötilaisuuksissa katsojaa Lännen tytön jättinäyttöesityksissä lapsikatsojaa Prinsessa Ruususen esityksissä kausikorttilaista kävijää verkkosivuilla kuukaudessa Meidän asiakkaat on aivan mahtavia! Monet oppii tuntemaankin, kun he käyvät täällä vuodesta vuoteen. Osa tietää tarkasti, mitä haluaa, mutta paljon tulee myös ensikertalaisia, jotka kysyvät, millaista ooppera on ja mitä minä suosittelisin. Silloin kerron, mikä on minun kokemukseni eri esityksistä ja mitä asiakkaat ovat niistä sanoneet. Lipunmyyjä, vuoropäällikkö Kirsi Ryyppö Vaikuttava kokemus. Musiikki jäi mieleen, samoin tunnelma, valot ja lavasteet. Olen miettinyt jo pari vuotta että haluaisin tulla oopperaan, mutta ei ole tullut lähdettyä. Petri Rikkinen oli yksi 150 nuoresta aikuisesta joka näki Rigoletton erikoishintaisella lipulla ja tapasi illan esiintyjiä pizzan äärellä. (yläkuva) Hienoa, että ooppera tuli meille! Musiikki oli upeaa, äänentoisto onnistunut - tuntui kuin olisi leijunut laulun keskellä. Rovaniemeläinen katsoja Lännen tytön jättinäyttöesityksestä (alakuva) 56 oopperalippu permannolla 14 edullisin oopperalippu 3. parvella 50 % opiskelija- ja koululaisalennus 20 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

13 HENKILÖSTÖ tarvitaan 240 ammat tilaista 25 laulusolistia 56 kuoron laulajaa 76 tanssijaa 113 orkesterimuusikkoa 39 muuta taiteellista työntekijää 163 teknistä työntekijää 61 hallinnon työntekijää 13 balettioppilaitoksen työntekijää Työni vaatii hirveästi hermoja. On sitouduttava produktioihin ja oltava joustava, kun ohjaaja ja lavastaja esittävät toiveitaan. Tarvitaan myös ongelmanratkaisutaitoja: jos kesken esityksen ajossa menee jotakin pieleen, tarvitaan nopeutta reagoida heti. Tietyllä lailla koen myös tekeväni taidetta, vaikka näyttämöoperaattorin tehtävä onkin vain yksi pieni osa kokonaisuutta. Näyttämöoperaattori Kim Juntunen Oopperan ja baletin tekemiseen tarvitaan paljon ihmisiä ja ammattitaitoa. Taiteilijoiden lisäksi onnistuneen kokonaiselämyksen luomiseen osallistuu kymmenittäin kokeneita käsityöammattien taitajia sekä näytäntö-, valaistus- ja äänitekniikan ammattilaisia. Yleisö kohtaa oopperatalossa myös lukuisia asiakaspalvelutehtävissä työskenteleviä, ja koko koneiston rattaat pitää öljyttyinä tuotanto- ja hallintohenkilökunta. Kansallisoopperan henkilöstö kehittää osaamistaan jatkuvasti muun muassa kansainvälisen työntekijävaihdon avulla, ja myös jakaa tietojaan ja taitojaan talossa vieraileville työntekijöille ja työharjoittelijoille. 68 orkesterimuus us ikko ko a 73 tanssijaa 6 balettioppilai toks en opp ilasta 10 avustajaaaa 1 kapellimes esta tari 1 musiikki ki järj rjes estä jä 1 orkesterij ijär ärje st äjä 1 näyttämömeme star ari 2 apulaisnäyttämömestaria 1 näyttämöoperaattori 10 näyttämömiestä 2 tarpeistonhoitajaaaa 1 valaistusmestari 1 apulaisvalaistusmestari 1 valaistusoperaattori 5 valaistusmiestä 1 äänimies 8 maskeeraaja a kampaaja jaa 7 pukijaa 2 pukuhuoltajaa 1 fysioterapeutti 13 vahtimestaria 15 naulakonhoitajaa 3 lipunmyyjää 4 esitystä valvovaa harjoitt ttaj ajaa aa 1 balettioppilaitoksen oppilai aide den valv lvoj a 1 johtoryhmän valvoja 546 kuukausipalkkaista työntekijää 899 vierailijaa eri ammattiryhmissä 11 oppisopimustanssijaa 52 työharjoittelijaa 22 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

14 TALOUS 48,2 M toiminnan kokonaiskulut 38,9 M henkilöstökulut 9,1 M toiminnan tuotot 7,2 M lipputuotot 38,7 M avustukset yhteensä E D C B A Toiminnan kulut (M ) Toiminnan kulut yhteensä 48,2 (38,7 ja 45,8) * A Henkilöstökulut 38,9 (31,8 ja 37,8) Kokoaikaisen henkilöstön kulut 33,6 (27,9 ja 31,0) Vierailijoiden ja tuntipalkkaisten työntekijöiden kulut 5,3 (3,9 ja 6,9) B Tuotantokulut 2,7 (1,7 ja 2,2) C Markkinointi-, tiedotus- ja PR-kulut 2,1 (2,0 ja 2,4) D Hallinto- ja muut kulut 1,3 (0,9 ja 1,1) E Kiinteistö- ja kalustokulut 2,3 (1,7 ja 1,7) Avustukset (M ) Avustukset yhteensä 38,7 (36,9 ja 36,1) A Valtion yleisavustus veikkausvoittovaroista 32,8 (31,3 ja 30,5) B Valtion avustus balettioppilaitokselle 1,0 (1,0 ja 0,8) C Helsingin kaupunki 3,2 (3,0 ja 3,0) D Espoon kaupunki 1,0 (0,9 ja 0,9) E Vantaan kaupunki 0,5 (0,5 ja 0,5) F Kauniaisten kaupunki 0,07 (0,06 ja 0,06) G Muut avustukset 0,05 (0,06 ja 0,3) G F E D C B A Tuotantokulut (M ) F E D C B A Toiminnan tuotot (M ) Toiminnan tuotot yhteensä 9,1 (7,6 ja 9,4) A Lipputuotot 7,2 (5,7 ja 7,9) B Sponsorituotot 0,6 (0,6 ja 0,5) C Vuokratuotot 0,5 (0,3 ja 0,1) D Ravintoloiden tuotot 0,4 (0,2 ja 0,4) E Käsiohjelmat ja libretot 0,2 (0,2 ja 0,2) F Muut tuotot 0,2 (0,6 ja 0,4) Tuotantokulut ilman henkilöstökuluja yhteensä 2,7 (1,7 ja 2,2) Lavastus 0,5 (0,4 ja 0,7) Puvustus 0,4 (0,3 ja 0,3) Valaistus 0,2 (0,1 ja 0,06) Kampaukset ja maskit 0,09 (0,08 ja 0,09) Tarpeisto 0,01 (0,03 ja 0,02) Nuotisto 0,08 (0,04 ja 0,07) Esitysoikeudet 0,4 (0,2 ja 0,3) Kuljetuskulut 0,2 (0,2 ja 0,2) Muut tuotantokulut 0,9 (0,4 ja 0,5) * Suluissa vertailuluvut vuosilta 2007 ja Vuonna 2007 toteutettiin teatteritekninen peruskorjaus, jonka vuoksi päänäyttämöllä ei voitu järjestää esityksiä puolen vuoden aikana. Katso vuoden 2008 tuloslaskelma hallituksen toimintakertomuksesta s SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

15 ORGANISAATIO Suomen Kansallisoopperan säätiön hallitus Vasemmalta Esa Ruuttunen, Jan Hultin, Lasse Arvela, Sirkka Hämäläinen- Lindfors (pj.), Aulis Pitkälä, Sirkka-Liisa Vehviläinen, Eero Akaan-Penttilä, Pentti Kivinen ja Raija-Sinikka Rantala (vpj.) Säätiön ylläpitämä taidelaitos Kansallisoopperaa ylläpitää Suomen Kansallisoopperan säätiö. Säätiön toiminnasta vastaa hallitus, jonka toimikausi on kolme vuotta. Vuonna 2007 nimitetyn hallituksen puheenjohtajana toimii kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen-Lindfors. Hallituksessa on 9 varsinaista jäsentä, jotka nimeävät Opetusministeriö sekä pääkaupunkiseudun kunnat. Hallituksen esittelijänä toimii pääjohtaja. Lisäksi hallituksessa on 3 läsnäolo-oikeutettua henkilöstön edustajaa. Säätiön hallintoa valvoo hallintoneuvosto, jonka 20 jäsentä ja varajäsentä nimeävät Opetusministeriö, pääkaupunkiseudun kunnat, Kansallisoopperan henkilökunta sekä hallintoneuvosto itse. Vuonna 2007 nimitetyn hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii presidentti Martti Ahtisaari. Vasemmalta oopperan taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari Mikko Franck, pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve ( alkaen) sekä tekninen johtaja Timo Tuovila. Katso hallintoneuvoston, hallituksen ja johdon kokoonpanot hallituksen toimintakertomuksesta s SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

16 YMPÄRISTÖ Puvun pitää olla hyvin tehty. Se ei saa revetä eikä ratketa, sillä puvun elinkaari on pitkä. Ja kun teos palaa varastosta ohjelmistoon, pukuja pitää voida muunnella esimerkiksi uusille esiintyjille. Teen puvut mahdollisimman yksinkertaisesti, ja ajattelen jo etukäteen miten niitä on helppo myöhemmin muokata. Pukuompelija Anneli Kenttälä Ympäristöstrategia valmisteilla Ympäristöasiat otetaan Kansallisoopperassa huomioon niin produktioita suunniteltaessa, toteutettaessa kuin purettaessakin. Produktiot suunnitellaan pitkäikäisiksi, ja laadukkaan käsityön ansiosta lavasteet ja puvut kestävätkin aikaa ja esityskertoja. Ohjelmistosta poistuneista produktioista talteen otettua materiaalia myös uusiokäytetään tehokkaasti uusien tuotantojen valmistamisessa. Jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen on kiinnitetty systemaattisesti huomiota vuosien ajan, ja näyttämöltä talteen otettu lämpöenergia hyödynnetään kiinteistön lämmittämisessä. Vuonna 2008 toiminnan tueksi ryhdyttiin laatimaan ympäristöstrategiaa, joka valmistuu vuoden 2009 aikana. Tehokkuutta yhteistuotannoilla Yhteistuotannot ja tuotantojen vuokraaminen ovat tätä nykyä oopperatalon arkipäivää. Paitsi taiteellista ja taloudellista hyötyä tällä tavoin saavutetaan myös ekologisesti tehokkaita ratkaisuja, kun huolella valmistut lavasteet ja puvut tulevat käyttöön useammallakin näyttämöllä. Vuonna 2008 kaikkiaan 4 Kansallisoopperan produktioista oli yhteistuotantoja. Adriana Mater toteutettiin Pariisin oopperan kanssa, Paholaisen palkka-ampuja Opera Cavan kanssa, Jevgeni Onegin Lon- toon Covent Gardenin kanssa ja Carmen Lausannen oopperan kanssa. Lisäksi Tuhlaajapojan lavasteet oli hankittu Alankomaiden oopperasta, Voluntaries-teoksen lavasteet Covent Gardenista ja Anna Kareninan lavasteet ja puvut Tanskan Kuninkaallisesta oopperasta. Kansallisoopperasta myös vuokrattiin produktioita maailmalle: Ruusuritaria esitti vuonna 2008 Tanskan Kuninkaallinen ooppera, Manon Lescaut -oopperaa Genovan ooppera ja Carmenia Lausannen ooppera. Suo tihkua vihreä tammi -tanssiteosta esitti Susanna Leinonen Company ja Petrushkaa Pori Dance Company. 70 % aiemman tuotannon puvuista hyödynnettiin Prinsessa Ruususen pukujen valmistuksessa - 2 C oopperatalo lämpiää pikkupakkasellakin näyttämöltä talteen otetulla lämmöllä 95 % maaleista on vesiohenteisia 4 vuoden produktioista yhteistuotantoja 103. esitys Toscasta, joka on vuoden 1995 ensiillan jälkeen palannut ohjelmistoon 11 kertaa 20 rekillistä rooliasuja myytiin Taiteiden yön kirpputorilla 28 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

17 KORT PÅ SVENSKA Ett år av uppbyggnad Finlands Nationaloperas centrala mål är att hålla en hög konstnärlig nivå, betjäna hela Finland och nå gamla och nya publikgrupper. Dessa riktlinjer fastställdes av styrelsen, som tillsattes våren 2007, och de började tillämpas från början av år 2008 av den nya ledningen med Päivi Kärkkäinen som chefdirektör, Mikko Franck som operans konstnärliga chef och Kenneth Greve som balettens konstnärliga chef fr.o.m. augusti. Som teknisk chef fortsatte Timo Tuovila. Både operans och balettens repertoar grundade sig i hög grad på den tidigare ledningens val, och den nya konstnärliga ledningen utvecklade repertoaren inom dessa ramar. Tack vare den breda paletten av premiärer från Adriana Mater till Glada änkan och Prinsessan Törnrosa till Nordisk dimension hade publiken lätt att hitta föreställningar efter eget tycke och smak. Vi lyckades utomordentligt med att nå publiken: beläggningen under år 2008 var 87 %. Nya åskådare nåddes också med nya medel. I Helsingfors, Jyväskylä och Rovaniemi visades Flickan från vilda västern på jätteskärmar som direktsändning från huvudscenen. I december erbjöds unga vuxna möjlighet att se Rigoletto till ett facilt pris och träffa kvällens artister efter föreställningen. Båda evenemangen fick bra respons, vilket uppmuntrar till att anordna liknande kvällar också i framtiden. En särskilt viktig metod för att nå nya åskådare är publiksamarbetet som bedrevs i hela Finland år Vi fick mycket beröm för samarbetet med barn och unga, inom vilket skolorna spelade en betydande roll. Dessa samarbetspartner växer till framtidens opera- och balettvänner. För att vi ska kunna förverkliga våra mål så bra som möjligt har vi också utvecklat husets interna verksamhetskultur och organisation på många sätt. År 2008 satsades i synnerhet på utbildning av olika personalgrupper samt utvecklandet av samarbetsfärdigheterna och den interna dialogen. År 2008 var ett år av uppbyggnad. Vi fortsätter med att bygga upp en bra, gemensam framtid också under kommande år. Päivi Kärkkäinen Chefdirektör Kravet på en hög nivå är självklart. Repertoaren måste också vara mångsidig, eftersom vi är det enda operahuset i Finland som har verksamhet året om. Utöver klassiker vill åskådarna även se operor som speglar vårt eget liv och samhälle. Publiken litar på att Nationaloperans föreställningar håller hög nivå, och vi måste också i fortsättningen kunna producera imponerande och intressanta föreställningar som åskådarna känner att de måste se. Vårt mål är att göra varje föreställning till en fest, till någonting som förgyller vardagen. Operachef Mikko Franck Efter att ha arbetat med min nya uppgift i flera månader är det klart att det finns mycket att lära. Jag njuter dock av denna utmaning och av all den inspiration jag får av mina nya kolleger. Jag har höga ambitioner för vår Nationalbalett, och det är fantastiskt att se hur hårt och hängivet alla arbetar. Det syns också på scenen, där jag har fått njuta av många föreställningar och jag väntar ivrigt på kommande. Må strävan efter perfektion och konstnärlig gestaltning fortsätta... Balettchef Kenneth Greve 259 avgiftsbelagda föreställningar 111 operaföreställningar 68 balett- och dansföreställningar 54 föreställningar för barn och ungdomar 8 konserter 18 Balettläroanstaltens föreställningar 92 gratis föreställningar (bl.a. publikgenrep och skoloperor) 351 föreställningar totalt 51 gratis verkpresentationer och diskussioner 546 månadsavlönade anställda totalt 899 gäster i olika yrkesgrupper besökare på Nationaloperans evenemang 87 % beläggning för avgiftsbelagda föreställningar 30 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING 2008 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING

18 OPERA OCH BALETT Jag älskar operakonsten och ser dess stora möjligheter som helhetskonst. Det är mycket fascinerande att få följa husets egna och också internationella stjärnor i sitt arbete. Det är fantastiskt att kunna jobba just på Finlands Nationalopera, för det finns så mycket kunskap överallt på alla olika avdelningar. Och yrkesstoltheten som alla har, gör också ett stort intryck på mig. Körsångaren, tenor Christian Juslin 9 balett- och dansproduktioner Balettpremiärer Javier Torres Prinsessan Törnrosa (urpremiär) Dir. Eva Ollikainen/Mikko Franck I rollerna Eun-Ji Ha/Linda Haakana/Maki Kirjonen/Salla Eerola, Jaakko Eerola/Jani Talo/Nicholas Ziegler/Wilfried Jacobs/ Stanislav Beljajevski/Samuli Poutanen, Minna Tervamäki/Milla Eloranta/Asta Lindholm/Ophélie Rodighiero /Anastasia Dunets, Alberto Morino/Antti Keinänen, Mai Komori/Claire Lonchampt m.m. Mästarnas afton Dir. Peter Ernst Lassen Glen Tetley: Voluntaries George Balanchine: Prodigal Son (Den förlorade sonen) Harald Lander: Etudes 14 operaproduktioner Att befrias från hämndbegäret genom ärlig konfrontation. Att kunna förlåta. Adriana Mater är ett angeläget mästerverk att ta till sig. Hufvudstadsbladet Moderniserad och helgjuten Rigoletto träffar mitt i prick. Borgåbladet Operapremiärer Kaija Saariaho Adriana Mater Dir. Ernest Martinez Izquierdo/ Anna-Maria Helsing; Regi Peter Sellars I rollerna Monica Groop/Laura Nykänen, Pia Freund/Mari Palo, Jyrki Korhonen/ Jouni Kokora, Tuomas Katajala/ Dan Karlström m.fl. Samproduktion med Paris opera Franz Lehár Glada änkan Atso Almila/Hannu Bister; Jussi Tapola I rollerna Anna-Kristiina Kaappola/ Tiina Vahevaara, Jaakko Kortekangas/ Jyrki Anttila/Tommi Hakala, Ritva-Liisa Korhonen/Tove Åman, Juha Riihimäki/ Ilkka Hämäläinen m.fl. Carl Maria von Weber Djävulens jägare (Der Freischütz) Kari Tikka, Juha Hemánus I rollerna Kirsi Tiihonen, Sirkka Lampimäki/Dilbèr, Jouni Kokora, Jorma Silvasti/Jyrki Anttila m.fl. Samproduktion med Opera Cava-festivalen 2006 Giuseppe Verdi Rigoletto Mikko Franck/Luke Dollman, Georg Rootering I rollerna Charles Castronovo/Mika Pohjonen/Francesco Demuro, Paolo Gavanelli/ Raimo Laukka, Anna-Kristiina Kaappola/Sirkka Lampimäki m.fl. Även på repertoaren (se sidan 9): La Bohème, Madama Butterfly, Carmen, La Cenerentola, Trollflöjten, Det röda strecket, Flickan från vilda västern, Boris Godunov, Eugen Onegin och Tosca Nordisk dimension Dir. Ollitapio Lehtinen Jouka Valkama: 91 N (urpremiär) Johan Inger: Walking Mad Jorma Elo: Suite Murder (urpremiär) Thomas Rydberg Patienterna (urpremiär) Almisalen Även på repertoaren (se sidan 13): Nötknäpparen och Råttkungen, Jorma & Jorma, Balettkavalkad, Anna Karenina, Måsen och Dinna! avskedsgalan En verklig pärla, både fartfyllt och helt crazy utan att rädas allvarligare toner emellanåt. Här testades dansarnas förmåga att modigt kasta sig ut med själ och hjärta och resultatet var en glädje att se. Hufvudstadsbladet om Johan Ingers Walking Mad 32 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING 2008 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING

19 PUBLIKSAMARBETE EKONOMI åskådare och deltagare 110 föreställningar 93 projekt, workshopar och andra evenemang 633 skolelever uppträdde i operan Sotajoulukuu 66 skolor och daghem deltog i projekten barn och ungdomar följde med repetitioner på huvudscenen 18 orter med verksamhet 48,2 M verksamhetens kostnader totalt 38,9 M personalkostnader 7,2 M biljettintäkter 38,7 M bidrag totalt Se resultaträkningen för år 2008 (på finska) i styrelsens verksamhetsberättelse, s. 51. E D C B A F E D C B A Verksamhetens kostnader (M ) Verksamhetens kostnader totalt 48,2 (38,7 och 45,8) * A Personalkostnader 38,9 (31,8 och 37,8) B Produktionskostnader 2,7 (1,7 och 2,2) C Marknadsförings-, informations- och PR-kostnader 2,1 (2,0 och 2,4) D Administrations- och övriga kostnader 1,3 (0,9 och 1,1) E Fastighets- och inventariekostnader 2,3 (1,7 och 1,7) Verksamhetens intäkter (M ) Verksamhetens intäkter totalt 9,1 (7,6 och 9,4) A Biljettintäkter 7,2 (5,7 och 7,9) B Sponsorintäkter 0,6 (0,6 och 0,5) C Hyresintäkter 0,5 (0,3 och 0,1) D Restaurangernas intäkter 0,4 (0,2 och 0,4) E Programblad och libretton 0,2 (0,2 och 0,2) F Övriga intäkter 0,2 (0,6 och 0,4) Publiksamarbetsavdelningen föddes ur Nationaloperans Oop! -avdelning hösten Med ändringen eftersträvades en bredare verksamhetsmiljö: Oop!:s verksamhet fokuserade främst på barn och ungdomar, medan Nationaloperan genom Publiksamarbetet på ett berikande sätt vill vara närvarande i många olika befolkningsgruppers liv i olika delar av landet. Utöver föreställningar som riktar sig till barn och unga skapar Publiksamarbetet bl.a. projekt i konstfostran tillsammans med skolor och olika grupper i hela Finland. Över all förväntan! Konceptet fungerade verkligen, det blev mer spännande då eleverna fick egna roller och fick själva pröva på olika sysslor. De verkade stortrivas allihopa och pratade mycket om tidsresan efteråt. Kottby skolans lärare Anette Storsved om Krut, kanoner och konfekt Den historiska kulturresan Krut, kanoner och konfekt förde svenskspråkiga femteklassister 200 år tillbaka i tiden i det historiska landskapet kring Hertonäs gård. Den interaktiva kulturresan med Finska kriget som tema genomfördes i samarbete med Museiverket, Föreningen för Drama Och Teater, Helsingfors stads kulturcentral och Helsingfors stadsmuseum. G F E D C B A Bidrag (M ) Bidrag totalt 38,7 (36,9 och 36,1) A Statens allmänna bidrag från tipsmedel 32,8 (31,3 och 30,5) B Statens bidrag till balettläroanstalten 1,0 (1,0 och 0,8) C Helsingfors stad 3,2 (3,0 och 3,0) D Esbo stad 1,0 (0,9 och 0,9) E Vanda stad 0,5 (0,5 och 0,5) F Grankulla stad 0,07 (0,06 och 0,06) G Övriga bidrag 0,05 (0,06 och 0,3) * Jämförelsetalen för åren 2007 och 2006 i parentes. År 2007 genomfördes en teaterteknisk grundreparation med följden att inga föreställningar kunde anordnas på huvudscenen under ett halvt år. 34 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING 2008 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING

20 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2008 JA TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Suomen Kansallisoopperan säätiön hallituksen ja pääjohtajan allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvosto Hallitus Kansallisoopperan johtajat Tilintarkastajat SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2008

21 Päänäyttämön esitysten määrä Esitysten määrä Muut esitykset Baletti Ooppera Maksuttomat esitykset Maksulliset esitykset Päänäyttämön maksullisten esitysten määrä Vuonna 2007 päänäyttämö oli suljettu 6 kk:n ajan peruskorjauksen vuoksi. Esitysten määrä Luku sisältää kaikki esityspaikat. Vuonna 2007 päänäyttämö oli suljettu 6 kk:n ajan peruskorjauksen vuoksi. TOIMINNAN PÄÄPIIRTEET Vuosi 2008 oli Suomen Kansallisoopperassa ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jonka aikana toteutettiin keväällä 2007 nimitetyn hallituksen strategisia linjauksia. Uusi johto syvensi vuoden 2008 aikana linjauksia yhteistyössä hallituksen kanssa, ja syksyllä hallitus vahvisti lähivuosien täsmennetyn strategian, jota operatiivinen johto ryhtyi konkretisoimaan ja toteuttamaan. Vuosi 2008 oli myös toiminnan normalisoitumisen vuosi monella tavalla poikkeuksellisen vuoden 2007 jälkeen. Se oli pääjohtaja Päivi Kärkkäisen ja oopperan taiteellisen johtajan Mikko Franckin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Baletin uusi taiteellinen johtaja Kenneth Greve aloitti tehtävässään Dinna Bjørnin jälkeen Kansallisoopperan strategian keskeisiä tavoitteita ovat korkea taiteellinen taso koko Suomen palveleminen ja erilaisten entisten ja uusien yleisöryhmien tavoittaminen kokonaisvaltaisten ja koskettavien asiakaskokemusten tarjoaminen yhteistyön kehittäminen muun taidemaailman kanssa yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin sekä esimies- ja yhteistyötaitojen kehittäminen organisaation tehostaminen vastuita selkiyttämällä Ohjelmistosuunnittelu ja ohjelmistovalinnat vuonna 2008 perustuivat pääsääntöisesti Kansallisoopperan edellisten vuosien johdon päätöksiin. Niiden lähtökohtana on ollut mahdollisimman korkea taiteellinen taso ja samalla pyrkimys tavoittaa monipuolinen ja laaja-alainen yleisö. Korkean taiteellisen tason tavoitteleminen ohjasi myös vierailevien taiteilijoiden ja oman kuukausipalkkaisen taiteellisen henkilökunnan välistä työnjakoa vuoden 2008 produktioiden roolituksissa. Vuoden 2008 aikana lisättiin ponnistuksia uusien yleisöryhmien tavoittamiseksi eri tavoin. Tavoitetta palvella entistä paremmin koko Suomea päästiin toteuttamaan erityisen vuoden 2007 ylijäämästä muodostetun, vuoteen 2010 asti käytettävissä olevan käyttörahaston puitteissa. Rahaston turvin järjestettiin elokuussa oopperaesitys, jota voitiin seurata samanaikaisesti sekä Kansallisoopperan päänäyttämöllä että jättinäytöillä kolmella eri paikkakunnalla. Puccinin Lännen tyttö -oopperaa arvioitiin Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Helsingin Senaatintorilla seuranneen kaikkiaan noin katsojaa. Uusien katsojaryhmien tavoittamiseen tähdättiin niin ikään joulukuussa erikoisillalla, jossa 150 nuorelle aikuiselle tarjottiin erikoishintaiset liput Rigoletton esitykseen sekä sen jälkeen mahdollisuus tavata illan tähdet pizza-aterian äärellä. Yleisöyhteistyö (aiemmin Oop!) jatkoi lapsille ja nuorille suunnattujen lukuisien esitysten ja tilaisuuksien järjestämistä oopperatalon lisäksi pääkaupunkiseudun kunnissa ja muualla Suomessa. Sotajoulukuu-koululaisooppera tuotettiin yhteistyössä 22 koulun kanssa, aina Joensuuta ja Kemijärveä myöten. Kansallisoopperan hallituksen kesällä 2007 käynnistämä ja vuoteen 2010 ulottuva tervehdyttämisohjelma eteni suunnitelmien mukaisena vuoden 2008 aikana. Henkilöstön määrä aleni, vierailijakuluja supistettiin ja organisaation rakennetta ja toimintaa kehitettiin. Budjetoinnin ja talousraportoinnin työkaluja ja toimintatapoja koskeva kehitystyö käynnistyi ja se jatkuu vuoden 2009 aikana. Kutsu- ja vapaalippukäytännöt selkiytettiin yhtenäisiksi syksystä 2008 alkaen. Lavasteiden varastointia tehostettiin, ja tulevia vuosia varten laadittiin varastointistrategia. Syksyllä 2008 hallitus teki lopullisen päätöksen pitkään neuvottelujen ja valmistelun alla olleesta taiteellisten ryhmien lisäeläkejärjestelmän sopeuttamisesta vuosina 2005 ja 2007 työeläkelainsäädännössä toteutettuihin muutoksiin. Vuoden aikana käynnistettiin Kansallisoopperan ympäristö- ja viestintästrategioiden uudistamisprosessit. Samoin vuoden lopulla käynnistettiin koko toiminnan riskienhallintajärjestelmien sekä fyysisten tilojen ja toimintapuitteiden selvitys- ja kehittämisprojektit. Kansallisoopperan toiminnan ja työilmapiirin kehittämiseksi toteutettiin mm. koko taloa koskeva työilmapiiritutkimus, esimiesten toimintaa arvioiva ns selvitys sekä hallituksen toiminnan itsearviointi. Näiden selvitysten tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä jatkuu vuoden 2009 puolella. 38 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS