VUOSIKERTOMUS 2007 ÅRSREDOVISNING 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERA SUOMEN KANSALLISBALETTI FINLANDS NATIONALOPERA FINLANDS NATIONALBALETT

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2007 ÅRSREDOVISNING 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERA SUOMEN KANSALLISBALETTI FINLANDS NATIONALOPERA FINLANDS NATIONALBALETT

2 VUOSIKERTOMUS 2007 ÅRSREDOVISNING Pääjohtajan tervehdys... 2 Taide ja tekijät... 4 Lasten ja nuorten Ooppera Yleisö Talous Nykyaikainen näyttämö Ooppera ja yhteiskunta Ooppera ja ympäristö Kort på svenska Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös

3 Muutos ei ole päämäärä, vaan tapa päästä haluttuun tavoitteeseen. Kansallisooppera on taiteellisesti korkeatasoinen, ohjelmistoltaan linjakas ja monipuolinen, katsojaa arvostava sekä luova ja innovatiivinen. Kansallisoopperan strategia Muutosten aika Suomen Kansallisoopperan pian satavuotisesta historiasta on luettavissa monia kiintoisia ja värikkäitä vaiheita. Vuosi 2007 jää mieleen muutoksistaan. Tämän vuoden aikana toteutettiin useita uudistuksia ja käynnistettiin monia sellaisia hankkeita, joiden tulokset ovat nähtävissä vasta tulevaisuudessa. Päänäyttämön mittava peruskorjaus oli saatava toteutetuksi, jotta voitiin varmistaa teatteritekniikan toimintavarmuus ja näyttämöllä työskentelyn turvallisuus. Korjausrakentamisen vuoksi päänäyttämöllä ei voitu järjestää esityksiä, vaan se oli suljettava kuuden kuukauden ajaksi. Tästä toiminnallisesta ja muista taloudellisista syistä seurasi myös henkilökunnan lomauttaminen kahden kuukauden ajaksi kesällä. Päänäyttämön peruskorjauksen vuoksi ooppera- ja balettiesitysten määrä putosi puoleen normaaleista vuosista. Yleisö ei kuitenkaan kaikonnut, vaan pyrki täyttämään kaikki tarjolla olleet esitykset. Salit olivat täynnä 91-prosenttisesti, ja päänäyttämön täyttöaste oli peräti huikeat 94 prosenttia. Ohjelmistomme miellytti suurta osaa yleisöstä, mutta saimme palautteissa myös kritiikkiä kosiskelevasta sekä haasteita ja taiteellisia kokeiluja välttelevästä kokonaisuudesta. Vuoden 2007 aikana vaihtuivat hallitus ja hallintoneuvosto sekä koko operatiivisen johdon rakenne. Uudelleen organisoituun johtamismalliin nimitettiin uusi johto syksyllä Täysipainoisesti uusi johtotiimi pääsee työhön vasta elokuussa 2008, kun baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve aloittaa toimessaan. Uuden hallituksen ja uuden toimivan johdon työhön vuoden 2007 aikana on kuulunut sekä kesken olleiden hankkeiden loppuun saattamista että tulevaisuuden suunnittelua. Työteliäs ja monille raskas vuosi 2007 on toivottavasti selkiyttänyt tulevaisuuden strategiaa ja valanut uskoa pitkäjänteiseen tulevien kausien suunnitteluun. Muutos ei ole päämäärä, vaan tapa päästä haluttuun tavoitteeseen uusin keinoin ja uudistuvin toimintatavoin. Oopperan yhteistyötapojen kehittäminen ja avoimuus sekä talon sisällä että suhteessa muuhun yhteiskuntaan jatkuvat myös tulevina vuosina Muutosten vuosi 2007 on eletty, suunnatkaamme katseemme kohti tulevaisuutta! Pääjohtaja Päivi Kärkkäinen 2 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007

4 TAIDE JA TEKIJÄT 241 esitystä yhteensä 127 esitystä päänäyttämöllä 81 oopperaesitystä 65 balettiesitystä 64 Oop!in esitystä lapsille ja nuorille 21 konserttia 41 ilmaista teosesittelyä, keskustelutilaisuutta ym. 2 avoimien ovien päivää Olen onnekas Sanotaan, että laulajan leipä on murusina ympäri maailmaa. Olen työskennellyt Suomen Kansallisoopperassa jo vuodesta 1995 ja samanaikaisesti hankkinut lisää työkokemusta ulkomailta. Omat muruseni ovat lentäneet hyvinkin pitkälle. Ulkomaisilta kollegoiltani saan kuulla olevani onnekas, kun minulla on mahdollisuus yhdistää osittainen freelance-ura sekä kiinnitys kansainvälisen luokan A-taloon. Tiiviiseen työyhteisöön ja tuttuun solistiensembleen kuuluminen on arvokasta. Rakentava dialogi taiteellisen johdon kanssa ja taiteilijaidentitee- tin pitkäjännitteinen kehittäminen ovat tavoittelemisen arvoisia asioita, jotka ovat mahdollisia vain pitkän linjan yhteistyössä. Kotitaloon vierailuilta palatessani koen voimakasta yhteenkuuluvuutta talon henkilökunnan kanssa. Meillä on työpaikka, jossa tehdään rehellistä suomalaista työtä. Vaikka draama ja tunteiden kiihko pysyvät niille kuuluvassa paikassa, parrasvaloissa, intohimo tätä taidemuotoa ja työtä kohtaan näkyy henkilökuntamme päivittäisessä omistautumisessa. Tästä voimakkaasta tunteesta tiedän, että ulkomaiset kollegani ovat aivan oikeassa, olen onnekas! Mezzosopraano Lilli Paasikivi Ei siinä voi kuin mennä ja tehdä vaan 2007 oli minulle sellainen vuosi, että ammatilliset haaveeni toteutuivat. Se on tietenkin hieno tilanne, mutta tuntuu myös helpottavalta. Ei ole enää sellaista oloa, että ennen kuin lopetan, minun on pakko tanssia vielä tuo tai tuo rooli. Päärooleihin nouseminen on kyllä suuri ponnistus sekä henkisesti että fyysisesti. Ensimmäiseen päärooliin liittyy monta tuntematonta tekijää: Ei tiedä vielä varmasti miten jaksaa fyysisesti kannatella kokonaisen illan ja pitää oppia rytmittämään suorituksensa sekä tankkaamaan oikein, jotta jaksaa loppuun asti. Henkiseen puoleen koin olevani valmistautunut. Olin kuitenkin ollut ammatissa jo pitkään ja tanssinut suuren määrän pienempiä rooleja. Olin kokenut hyvin monta erilaista tilannetta näyttämöllä. Eikä siinä voi oikein muuta tehdä kuin mennä ja tehdä vaan. Tanssija Jani Talo teki huiman nousun ja tanssi vuonna 2007 kaikkien ohjelmistossa olleiden klassisten balettien miespääosat. 4 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

5 27 laulusolistia 57 kuoron oopperalaulajaa 82 balettitanssijaa 113 orkesterimuusikkoa 42 muuta taiteellista työntekijää 10 balettioppilaitoksen työntekijää 171 teknistä työntekijää 62 hallinnon työntekijää 564 Kuukausipalkkainen henkilökunta yhteensä 780 vierailijaa useista ammattiryhmistä Oopperaorkesterissa työskentelyn suurin plussa on nimenomaan olla osana isompaa koneistoa. Niin kuin kaikessa, tässäkin työssä 1+1 > 2, palaset yhdessä muodostavat enemmän kuin mitä mikään ryhmä voisi yksinään luoda. Illasta toiseen on ymmärrettävä arvostaa omaa pientä osaansa, ei käpertyä liiaksi omaan suoritukseen, vaan tiedostaa että jokaisen, pienen pienenkin palasen puuttuminen tekee kokonaisuudesta vähemmän täydellisen. Orkesterimuusikko, II viulun varaäänenjohtaja Kati Király Punainen viiva jätti minuun vahvan jäljen. Se liittyy juuri oopperaan kokonaistaideteoksena. En ollut aikaisemmin päässyt samalla tavalla kokonaisvaltaisesti käyttämään näitä upeita elementtejä, musiikkia, laulajia, tanssijoita. En ollut myöskään koskaan aiemmin törmännyt samanlaiseen uskomattomaan ammattitaitoon kaikilla tasoilla käsityöläisistä kuoroon ja orkesteriin. Sellainen heittäytyminen ja antautuminen tekemiselle oli upeaa kokea. Työ Kansallisoopperassa kannusti minua olemaan rohkeampi myös teatterin puolella. Esimerkiksi Vanja-enoa rohkaistuin lukemaan uudesta näkökulmasta ja tekemään uskaliaitakin ratkaisuja, joita en ehkä muuten olisi tehnyt. Punainen viiva oli hieno kokemus pohdin jatkoani oopperaohjaajana nyt kyllä vakavasti. Punaisen viivan ohjaaja, teatterinjohtaja Pekka Milonoff 6 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007

6 12 oopperateosta (Ohjaaja Joakim) Grothin näkemys on mielestäni taidokkain ja vitsikkäin modernisointi, jonka suomalainen oopperaohjaaja on saanut aikaan. Helsingin Sanomat Kung Karls jaktista Punainen viiva tuntuu peräänkuuluttavan ennen kaikkea sosiaalista omaatuntoa, ymmärrystä oikeudelle elää ihmisarvoista elämää, jota vuosisatojen vieriessä on tavoiteltu ja mitattu kovin monenlaisin keinoin. Turun Sanomat sivua Carmenin nuottimateriaalia valmistettiin soittokuntoon nuotistossa 4 km mäntyrimaa Carmenin lavasteissa m 2 vaneerilevyjä Patarouvan lavasteissa Oopperan ensi-illat Fredrik Pacius Kung Karls jakt Kaarle-kuninkaan metsästys Musiikinjohto Jan Söderblom Ohjaus Joakim Groth Lavastus ja puvut Mark Väisänen Valaistus Timo Alhanen Rooleissa mm. Gabriel Suovanen, Jouni Kokora, Petri Bäckström/Petrus Schroderus, Tove Åman Esityksiä tuki Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran hallinnoima Paciuksen muistorahasto. Aulis Sallinen Punainen viiva Musiikinjohto Mikko Franck Ohjaus Pekka Milonoff Lavastus Eeva Ijäs Puvut Erika Turunen Valaistus Juha Westman Koreografia Ari Numminen Rooleissa mm. Sauli Tiilikainen/Jorma H y nnin e n, R ail i V il jak ain e n / P äi v i Ni s ul a Georges Bizet Carmen Musiikinjohto Alberto Hold-Garrido Ohjaus Arnaud Bernard Lavastus Alessandro Camera Puvut Carla Ricotti Valaistus Patrick Méeüs Koreografia Gianni Santucci Rooleissa mm. Mario Malagnini/Jyrki Anttila/Juha Riihimäki, Lilla Paasikivi/ Tuija Knihtilä Toteutus yhteistyössä Lausannen oopperan kanssa. Muut oopperat Giacomo Puccini La Rondine (ensi-ilta 2002) Musiikinjohto Luke Dollman, ohjaus Jussi Tapola Rooleissa mm. Ritva-Liisa Korhonen, Anna-Kristiina Kaappola/Tiina V a h e v a a r a, A r i G r ö n t h a l, J u h a R i i h i m ä k i Giuseppe Verdi La Traviata (1988) Kari Tikka, Giancarlo del Monaco Rooleissa mm. Corinna Mologni/Ritva- Liisa Korhonen/Tiina Vahevaara, Juha R i i h i m ä k i / M i k a P o h j o n e n /A r i G r ö n t h a l Pjotr Tšaikovski Jevgeni Onegin (2006) Pietari Inkinen, Steven Pimlott Rooleissa mm. Sauli Tiilikainen, Satu Vihavainen, Petrus Schroderus/ Jyrki Anttila Pjotr Tšaikovski Patarouva (2005) Eri Klas, Vilppu Kiljunen Rooleissa mm. Mika Pohjonen/Vladimir Kuzmenko, Olga Romanko, Raimo Laukka Joonas Kokkonen Viimeiset kiusaukset Temppeliaukion kirkko (2001) Kari Tikka, Jussi Tapola Rooleissa mm. Jyrki Korhonen, Satu Vihavainen, Ilkka Vihavainen, Juha Riihimäki, Kalevi Olli, Hannu Forsberg, Leena Liimatainen, Niina Keitel, Tuula Paavola W. A. Mozart Zaide Alminsali (2006) Kurt Kopecky/Nils Schweckendiek, Lisbeth Landefort Rooleissa mm. Anna-Kristiina Kaappola/Kaisa Ranta, Tom Nyman, Jouni Kokora, Jeremias Erkkilä Gioachino Rossini Sevillan parturi Il barbiere di Siviglia (1996) Kari Tikka, Giancarlo del Monaco Rooleissa mm. Tuomas Katajala, Jukka Romu, Dilbèr, Ville Rusanen, Jyrki Korhonen/Hannu Forsberg Gaetano Donizetti Lemmenjuoma L elisir d amore (1991) Nils Schweckendiek, Giancarlo del Monaco Rooleissa mm. Dilbèr, Ari Grönthal/ Petrus Schroderus, Sauli Tiilikainen, Damon Nestor Ploumis Giacomo Puccini La Bohème (2000) Pietro Rizzo, Reto Nickler Rooleissa mm. Mika Pohjonen, Noëmi Nadelmann, Sauli Tiilikainen 8 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

7 varv astossuparia kulu luu loppuun tanssijalta vu odessasa 9 baletti- ja tanssituotantoa Joutsenlampi (2. näytöksen Adagio) Rekonstruktio alkuperäisestä esityksestä Suomen Kansallisbaletissa Koreografia Georges Gé (Petipan mukaan) Musiikki Pjotr Tšaikovski Harjoittaja Seija Silfverberg Arja Tervo, Timo Kokkonen, Sampo Kivelä Satu Elijärvi, piano, Andrus Haav, viulu, Risto Fredriksson, sello Gruppenführer Koreografia Thomas Rydberg Musiikki Shinichi Suzuki, Ludwig van Beethoven (äänite) Lavastus ja puvut Thomas Rydberg Valaistus Vesa Pohjolainen Maritta Saxholm, Arja Tervo, Susanna Vironmäki, Sampo Kivelä, Timo Kokkonen Lisäksi illassa esitettiin Baletin workshopin teokset (ks. alla). Ek Fontoura Alminsali , uusintaensi-ilta Baletin ensi-illat Pariskunta (Rodion) Štšedrin ja (Maija) Plisetskaja kunnioittivat Suomen ensiiltaa läsnäolollaan, ja loppuunmyydyn katsomon yleisö osoitti heille suosiotaan seisten ennen näytöksen alkua. Etelä-Suomen Sanomat Anna Kareninan ensi-illasta Alexei Ratmansky Anna Karenina Musiikki Rodion Štšedrin Musiikinjohto Paul Connelly Lavastus ja puvut Mikael Melbye Valaistus Jørn Melin Projisoinnit Wendall K. Harrington Koreografin assistentti Tatiana Ratmanska Rooleissa mm. Minna Tervamäki/ Petia Ilieva/Asta Lindholm, Jani Talo/ Stanislav Beljajevski/Nicholas Ziegler, Timo Kokkonen/Kimmo Sandell (vier.)/ Jarkko Niininen, Salla Eerola/Aino Ettala, Anna Sariola/Anna Konkari/ Maki Kirjonen, Jaakko Eerola/Antti Keinänen/Teemu Tainio Lavasteet ja puvut ostettiin Tanskan Kuninkaalliselta teatterilta. Jäähyväisnäytäntö Eläkkeelle jääneiden tanssijoiden jäähyväiset Alminsali Mia Liski Medaljonki Musiikki Mauri Saarikoski Armi Tihtonen Mauri Saarikoski, viulu Jorma Uotinen Lasisonaatti (Presto) Musiikki Jean Sibelius (äänite) Leena Kalk, Henrik Burman Jorma Uotinen Lasisonaatti (Duetto) Musiikki Jean Sibelius (äänite) Maritta Saxholm, Aapo Siikala Marilena Fontoura Viime heinäkuu (kantaesitys) Musiikki Nicolas Roubanis, Fernando Sor, Eric Satie, Dmitri Šostakovitš, Peteris Vasks, Franz Schubert (äänite) Visualisointi Antti Mattila Puvut Erika Turunen Valaistus Juha Westman Salla Eerola/Maki Kirjonen/Aino Ettala, Johanna Nuutinen, Francis Guardia, Nina Hyvärinen/Anna Konkari,SariJokela/ Sara Vuorinen, Marjaterttu Willman/ Nina Hyvärinen/Camilla Rajalin, Jaakko Eerola/Kare Länsivuori, Alberto Morino/ Samuli Poutanen, Kare Länsivuori/ Linas Kavaliauskas, Eemu Äikiö/Alberto Morino, Nicholas Ziegler/Jani Talo, Linas Kavaliauskas/Eemu Äikiö/Jouka Valkama Mats Ek FLUKE Musiikki Fläskkvartetten (äänite) Lavastus ja puvut Bente Lykke Møller Valaistus Erik Berglund Koreografin assistentit Ana Laguna, Veli-Pekka Peltokallio, Lena Wennergren-Juras Valeri Kononen/Sami Saikkonen, Anna Sariola/Milla Eloranta, Asla Jääskeläinen/Jouka Valkama, Linda Haakana/Mira Ollila/Milla Eloranta, Aapo Siikala/Henrik Burman, Terhi Räsänen, Minna Tervamäki Lavasteet ja puvut vuokrattiin Tukholman Riksteaternilta. 10 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

8 Kansallisoopperan kausi oli päänäyttämön teknisen peruskorjauksen vuoksi poikkeuksellisen lyhyt. Päänäyttämö oli suljettuna puoli vuotta huhtikuusta lokakuuhun. 6 ooppera- ja balettiensi-iltaa Muut baletit ja tanssiteokset Wayne Eagling ja Toer van Schayk (Ivanovin mukaan) Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ja (ensi-ilta 2002) Pjotr Tšaikovski, Patrick Flynn Rooleissa mm. Anu Viheriäranta (vier.)/ Mira Ollila/Milla Eloranta/Eun-Ji Ha, Mathieu Gremillet (vier.)/jani Talo/ Nicholas Ziegler/Stanislav Beljajevski, Ville Mäki/Samuli Poutanen/Aki Pakarinen, Timo Kokkonen/Jarkko Niininen/Juha Kirjonen/Henrik Burman Rudi van Dantzig (Petipan ja Ivanovin mukaan) Joutsenlampi (ensi-ilta 2004) Pjotr Tšaikovski, Peter Ernst Lassen Rooleissa mm. Salla Eerola/Anu Viheriäranta (vier.)/natalia Ledovskaya (vier.), Jani Talo/Boris de Leeuw (vier.)/ Tamás Solymosi (vier.)/stanislav Beljajevski, Jarkko Niininen/Henrik Burman, Jaakko Eerola/Antti Keinänen Baletin workshop Alminsali Anna Sariola, Eemu Äikiö: Untitled (Concerto for two) Sami Saikkonen: Kullervo hullun tanssi Nina Hyvärinen: Käärmeenpesä Johanna Nuutinen: Empty Stanislav Beljajevski: El tango de Roxanne Juha Kirjonen: Butterfly Minna Tervamäki: you.me Marjaterttu Willman: Drifters Jouka Valkama: Heidi Sylvie Guillem (Corallin, Perrot n ja Petipan mukaan) Giselle (ensi-ilta 1998) Adolphe Adam, Nils Schweckendiek Rooleissa mm. Mira Ollila/Minna Tervamäki, Jani Talo/Nicholas Ziegler, Jarkko Niininen/Kare Länsivuori/ Jouka Valkama, Anastasia Dunets/Maki Kirjonen Suuria mestareita Grands Maîtres Musiikinjohto Jan Söderblom David Dawson A Million Kisses to my Skin J. S. Bach Eun-Ji Ha, Stanislav Beljajevski, Ophélie Rodighiero, Asla Jääskeläinen, Mai Komori, Ville Mäki v Jirí Kylián Petite Mort W. A. Mozart Aino Ettala/Tiina Myllymäki, Jani Talo, Eun-Ji Ha, Jaakko Eerola, Minna Tervamäki, Linas Kavaliauskas v Jirí Kylián Sechs Tänze W. A. Mozart Anneke Lönnroth, Marjaterttu Willman/ Anandah Kononen, Sara Vuorinen/ Anna Sariola, Francis Guardia/Linda Haakana, Jouka Valkama, Jarkko Niininen/Henrik Burman, Samuli Poutanen/Alberto Morino, Antti Keinänen/Asla Jääskeläinen Baletin muut tapahtumat Baletin avajaistapahtuma Alminsali Sechs Tänze (1. ja 2. osa) Anneke Lönnroth, Kare Länsivuori, Francis Guardia, Jarkko Niininen Prinsessa Ruusunen (Syrenen eli rakkauden haltijattaren variaatio prologista) Anastasia Dunets Prinsessa Ruusunen (Kissojen kohtaus) Aino Ettala, Tomi Blåberg, Antti Keinänen A Million Kisses to My Skin (Pas de deux) Terhi Räsänen, Ville Mäki Le Corsaire (2. näytöksen variaatio) Elina Miettinen Shadow in the Water Eun-Ji Ha FLUKE (ote) Minna Tervamäki, Mira Ollila, Valeri Kononen Empty Johanna Nuutinen Kullervo hullun tanssi Ville Mäki Butterfly Maki Kirjonen Giselle (Maalais-pas de deux) Linda Haakana, Samuli Poutanen Nederlands Dans Teaterin vierailu ja v Jirí Kylián Wings of Wax v Jirí Kylián Click-Pause-Silence Paul Lightfoot SH-Boom 12 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

9 Anna-Kristiina Kaappola, sopraano, Ritva-Liisa Korhonen, sopraano, Tove Åman, sopraano, Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Jyrki Anttila, tenori, Pertti Mäkelä, tenori, Mika Pohjonen, tenori, Juha Riihimäki, tenori, Lassi Virtanen, tenori, Sauli Tiilikainen, baritoni, Hannu Forsberg, bassobaritoni, Ilkka Vihavainen, basso Suomen Kansallisoopperan orkesteri, joht. Kari Tikka Aarno Cronvall, juonnot 6 konserttia oopperatalon ulkopuolella 16 ilmaista konserttia 1589 kuulijaa lauantaiiltapäivien ilmaisissa kamarimusiikkimatineoissa sivua nuottimateriaalia Verdin Requiemissä Konsertit Oopperatanssiaiset Päänäyttämö Ritva-Liisa Korhonen, sopraano, Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Aki Alamikkotervo, tenori, Ari Grönthal, tenori, Juha Riihimäki, tenori, Petrus Schroderus, tenori, Sauli Tiilikainen, baritoni Suomen Kansallisbaletin tanssijat (1. näytöksen valssi Joutsenlammesta) Suomen Kansallisoopperan orkesteri, joht. Ollitapio Lehtinen Opera Big Band, joht. ja solisti Antti Sarpila Marco Bjurström, juonnot Tommi Hakala & Oopperan kamariorkesteri Alminsali Tommi Hakala, baritoni Oopperan kamariorkesteri, joht. Kari Tikka Rakkaudesta oopperaan Finlandia-talo Ritva-Liisa Korhonen, sopraano, Tatjana Romanova-Vorontsova, sopraano, Satu Vihavainen, sopraano, Raili Viljakainen, sopraano, Merja Wirkkala, sopraano, Tove Åman, sopraano, Tuija Knihtilä mezzosopraano, Lilli Paasikivi, mezzosopraano, Aki Alamikkotervo, tenori, Ari Grönthal, tenori, Juha Riihimäki, tenori, Raimo Laukka, baritoni, Sauli Tiilikainen, baritoni, Hannu Forsberg, bassobaritoni, Ilkka Vihavainen, basso Suomen Kansallisoopperan orkesteri, joht. Ralf Weikert Oopperan ja musikaalin helmiä Finlandia-talo Kaisa Hannula, sopraano, Ritva-Liisa Korhonen, sopraano, Päivi Nisula, sopraano, Tove Åman, sopraano, Anna-Lisa Jakobsson, mezzosopraano, Lilli Paasikivi, mezzosopraano, Aki Alamikkotervo, tenori, Jyrki Anttila, tenori, Pertti Mäkelä, tenori, Mika Pohjonen, tenori, Raimo Laukka, baritoni, Sauli Tiilikainen, baritoni, Hannu Forsberg, bassobaritoni Suomen Kansallisoopperan kuoro ja orkesteri, joht. Markus Lehtinen Vappukonsertti Päälämpiö Opera Big Band, joht. Antti Sarpila Aarno Cronvall, juonnot Debussy & Ravel Temppeliaukion kirkko Lilli Paasikivi, mezzosopraano Suomen Kansallisoopperan orkesteri, joht. Mikko Franck Tähtisolistit Espoon Sellosalissa Sellosali Anna-Kristiina Kaappola, sopraano, Tove Åman, sopraano, Lilli Paasikivi, mezzosopraano, Riikka Rantanen, mezzosopraano, Aki Alamikkotervo, tenori, Hannu Forsberg, bassobaritoni, Jyrki Korhonen, basso, Ilkka Vihavainen, basso Hans-Otto Ehrström, piano Tuulikki Närhinsalo, juonnot Verdi: Requiem Johanneksen kirkko Kirsi Tiihonen, sopraano, Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Mika Pohjonen, tenori, Jyrki Korhonen, basso Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro, joht. Mikko Franck Operetin taikaa Kulttuuritalo Kaisa Hannula, sopraano, Oopperan avajaisgaala Päänäyttämö Dilbèr, sopraano, Helena Juntunen, sopraano, Ritva-Liisa Korhonen, sopraano, Päivi Nisula, sopraano, Mari Palo, sopraano, Tove Åman, sopraano, Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Lilli Paasikivi, mezzosopraano, Jyrki Anttila, tenori, Ari Grönthal, tenori, Mika Pohjonen, tenori, Jorma Hynninen, baritoni, Sauli Tiilikainen, baritoni, Hannu Forsberg, bassobaritoni, Juha Uusitalo, bassobaritoni Suomen Kansallisoopperan kuoro ja orkesteri, joht. Mikko Franck Heidi Almi, juonnot Lied-konsertti: Soile Isokoski Päänäyttämö Soile Isokoski, sopraano ja Marita Viitasalo, piano Lied-konsertti: Gerald Finley Päänäyttämö Gerald Finley, baritoni ja Julius Drake, piano Boogie Blues! A tribute to Anita O Day Alminsali Reija Lang, laulu Opera Big Band, joht. Mika Mylläri Lisäksi päälämpiössä soi yhteensä 16 ilmaista matineaa: Lauantai-iltapäivien kamarimusiikkikonsertteja järjestettiin 8, avoimien ovien päivässä helmikuussa kuultiin yksi laulumatinea ja lokakuun Oopperatalo soi -päivässä peräti 6 matinean maraton sekä outojen orkesterisoitinten Freak Show. Alminsalissa ja lämpiöissä vierailivat myös Sibelius-Akatemia, Suomalainen Kamariooppera, Musica Nova Helsinki -festivaali, Helsingin Juhlaviikot ja Tarton Vanemuine-teatteri. 14 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

10 LASTEN JA NUORTEN OOPPERA Oop!in tavoittama yleisö 64 Oop!in esitystä 48 Oop!in projekti-, työpaja- ja muuta tapahtumaa 469 lasta eläytyi talvisodan historiaan Sotajoulukuukoululaisoopperassa 450 kävijää teosesittelyissä lapsille 47 koulua ja päiväkotia Oop!in projekteissa lasta ja nuorta seurasi oopperoiden ja balettien pääharjoituksia Oop!in toiminnan kantava ajatus on herättää innostusta. Projektit kehittävät lasten sosiaalisia taitoja ja luovuutta sekä vahvistavat kulttuuriidentiteettiä. Oop!in toiminnassa korostuvat taidemuodon yhteisöllisyys ja aineeton luonne: elävä esitys tapahtuu tässä ja nyt. Oop!in tuotannot Sotajoulukuu Koululaisooppera luokkalaisille Kantaesitys Martinus-sali Alminsali * Esityksiä myös kouluissa Helsingissä, Joensuussa, Kiimingissä, Laukaassa, Kolarissa ja Keravalla. Musiikki Markus Fagerudd Libretto Ilpo Tiihonen Ohjaus Hannele Martikainen Lavasteet ja puvut Tarmo Tanttu Rooleissa koululaisten lisäksi Minna-Sisko Mutanen/Taru Sippola, Juha Hostikka/Ville Salonen, Kristina Vahvaselkä/Eve Saarinen sekä Kari Hänninen/Tuomas Mali, piano Kolarin-esitys toteutettiin Pro Opera ry:n tuella. Kahlekuningas ja karkuri Lämpiöooppera 4 8-vuotiaille Päälämpiö Sellosali Käsikirjoitus Erja Alander Ohjaus Erja Alander, Mikko Kivinen Tämä oli eka kerta kun olen käynyt oopperassa vähän mietin mitä se on ja mitä siellä kerrotaan kun ope kertoi mitä siellä tapahtuu oli tosi kiva nähdä miten ihmiset puhui laulaen ja miten ne osaa minä en ainakaan osaa puhua laulaen olin ihan VAU! Koululaisen palaute La Bohèmen pääharjoituksesta Musiikki W. A. Mozart, G. Rossini, G. Verdi, J. Offenbach Rooleissa Anu Hostikka/Riikka Sirén, Juha Hostikka/Ville Salonen, Jarmo Ojala/Petri Pussila sekä Teemu Kyllönen ja Veli Kujala, harmonikka CAR MEN Autopojat Ooppera yli 4-vuotiaille Alminsali Ohjaus Christian Lindroos Musiikki George Bizet, Pasi Hiihtola Käsikirjoitus Pasi Hiihtola, Christian Lindroos Rooleissa Frank Skog, Victoria Lindqvist/Petra Eklund, Emilia Thesleff/ Susanna Lindholm, Salla Markkanen, Tiina Markkanen/Laura Tikkanen, Emilie Adolfsson/Pia Othman Yhteistyössä Unga Teaternin, Stadian ja Sibelius-Akatemian kanssa Mitä pidit baletista Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas? Se oli parempi kuin se elokuva. Koululaisen palaute pääharjoituksesta Minulle tärkeintä oli saada kymppiluokan nuoret kokemaan, että kun esitys tai mitä tahansa tehdään intohimolla ja siihen panostetaan, siitä seuraa jotakin, joka on hyvää. Itse sain elämälleni suunnan, kun löysin tanssin ja taiteen. Samaa viestiä haluan välittää nuorille. X-Gradersin käsikirjoittaja ja ohjaaja, tanssija Sami Saikkonen Maisteri Raiskion oopperatunti Oopperan historia 45 minuutissa yläasteille ja lukioille 9 esitystä yläasteilla ja lukioissa Porvoossa Käsikirjoitus Aki Raiskio Musiikin sovitus Veli Kujala Uppo-Nalle Musiikkinäytelmä Savonlinnan taidelukio Ohjaus Juulia Tapola Koreografia Jenni Pylvänäinen Valot Jarmo Kaartinen Sävellystyöryhmä Markus Fagerudd, Mikko Nikula Oppilaiden itse toteuttama projekti Oop!in tuella, yhteistyössä Savonlinnan taidelukion ja Artemian kanssa. X-Graders tarinoita kymppiluokalta Pitäjänmäen koulu Ohjaus ja tekstit Sami Saikkonen Hip hop -koreografiat ja -rytmit Teemu Korjuslommi Musiikki ja lyriikat Charlie Parker Oppilaiden itse toteuttama projekti Oop!in tuella. The Finnish Prisoner Yhteisöooppera Lewes, Englanti Musiikki Orlando Gough Libretto Stephen Plaice Paddock Productions tuotti oopperan yhteistyössä Oop!in ja Suomalaisen Kamarioopperan kanssa. Hanke sai tukea Suomen Lontoon suurlähetystöltä. Ekat oopperat -projekti 5 pienoisoopperaa dvd:llä. Animointi ja libretot etelä-savolaisilta koululaisryhmiltä, sävellykset Sibelius- Akatemian sävellysopiskelijoilta, toteutus Kansallisoopperan laulajat ja sinfoniaorkesteri Vivo, joht. Kari Tikka Yhteistyössä Etelä-Savon taidetoimikunnan, Mikkelin taidemuseon ja Sibelius-Akatemian kanssa. Luova tutkimusmatka oopperaan Opettajille ja nuorille teoksesta CAR MEN Autopojat Työpajoja Teoskohtaisia työpajoja koululaisille sekä Mozart-työpajoja koululais- ja opiskelijaryhmille. Päiväkotiohjelma Kahlekuningas ja karkuri -tutustumisohjelmaan osallistui 18 päiväkotia ja koulua Helsingissä, Espoossa, Keravalla ja Tuusulassa. Kulttuurin laajakaista 9 kulttuurilaitoksen ja opetushallituksen Kansalliset kulttuurilaitokset -hankkeen projekti yläasteille ja lukioille. Kansallisoopperaan tutustui koululaisryhmiä Jyväskylästä, Hämeenlinnasta, Helsingistä, Espoosta ja Lohjalta. Lisäksi Oop!in vuosi 2007 sisälsi 3 ooppera- ja balettipäivää opettajille sekä kummitaiteilijatoimintaa Töölön ala-asteella ja Arabian peruskoulussa Helsingissä ja Mikkolan koulussa Vantaalla. Kiertokäynneillä oopperataloon ja Kansallisoopperan toimintaan tutustui 1491 oppilasta ja 142 opettajaa. Oopperoiden ja balettien 13 pääharjoitusta seurasi yhteensä 2993 oppilasta ja 597 opettajaa. Oop! osallistui aktiivisesti myös eurooppalaisten oopperatalojen yleisönkoulutusosastojen yhteistyöverkoston RESEO:n toimintaan. Lasten kanssa työskentely on sekä vaikeaa että helppoa. Kun on rehellinen itselleen ja taiteelle, voi olla rehellinen myös lapsille. He ovat aivan upeita: antavat teräviä kommentteja ja kyseenalaistavat kaiken. Oop!in tuottaja Tarmo Tanttu * Päivämäärät ovat ensi-iltoja ja uusintaensi-iltoja. 16 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

11 Balettioppilaitos Esiintyminen on keskeinen osa opintoja ja opiskelijoille myös hyvin motivoivaa. Esiintymisen tulee olla myös haasteellista. Pyrimme ammattimaisuuteen kaikilla tasoilla, koreografiasta aina ääni- ja valotekniikkaan asti. Näin opiskelija saa parhaan mahdollisen tuen kehittymiselleen. Nuoret nauttivat päästessään estradille näyttämään taitonsa! Apulaisrehtori Aarne Mäntylä Ammatillisessa koulutuksessa sain avaran käsityksen tanssin eri tyyleistä ja hyvän pohjatekniikan jatko-opintoja ajatellen. Opin myös ilmaisua ja itsenäistä työskentelyä. Elias Girod, tanssin ammattitutkinto 2007 Kivointa on kun harjoitellessa tulee tuloksia ja huomaa edistyvänsä. Ella Wikberg, nuorisoaste 1 Balettioppilaitoksen esitys- ja kilpailutoiminta Vierailu Oulussa Pekka Yli-Marttila: Momento (osa) 15 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa Arktiset askeleet -festivaali Esitykset Espoossa ja Vantaalla 2 kevätesitystä, 3 koululais- ja päiväkotiesitystä Kaikki luokka-asteet alkuopetuksesta ammatilliseen koulutukseen Espoon Kannusillan teatteritila ja Vantaan Martinus-sali Kansallisoopperan balettioppilaitos pystyy ainoana Suomessa tarjoamaan näkymän tanssitaiteilijan ammattiin jo perusopetuksesta lähtien nuorimmat tanssijat ovat 5-vuotiaita. Alkuopetuksen 5 8-vuotiaiden tunneille ei ole valintakoetta. Karsinnat koulutuksen muille asteille järjestetään yleensä keväisin. Moran balettikilpailut 15 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa Nikolas Koskivirta, juniorisarjan 2. palkinto Sam Vaherlehto, seniorisarjan palkintomatka Grassen balettikilpailuun Mora, Ruotsi Vierailu Lahdessa Pekka Yli-Marttila: Momento (osa) Ammatillisen koulutuksen opiskelijat Lahden balettiopiston 25-vuotisjuhla, Lahden kaupunginteatteri Grassen balettikilpailut Ammatillisen koulutuksen opiskelija Sam Vaherlehto Grasse, Ranska Syysesitykset Antony Tudor: Soirée Musicale Pekka Yli-Marttila: Momento Sekä yhdeksän piennumeroa ala- ja nuorisoasteen oppilailta Alminsali Oppilaita oli mukana myös Kansallisbaletin Anna Kareninan sekä Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas -baletin esityksissä. Vuonna 2007 järjestettiin Kansallisoopperan balettioppilaitoksen aloitteesta ensimmäinen pohjoismainen seminaari kansallisille balettioppilaitoksille Helsingissä. Seminaa- riin osallistui 150 tanssijaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta sekä 60 balettipedagogia ja -säestäjää. Vierailevat kouluttajat tulivat Canada National Ballet Schoolista. Tavoite on vakiinnuttaa pohjoismainen vuorovaikutus ja kokemusten vaihdon kautta kehittää koulutusta sekä lisätä omalta osaltaan baletin tunnettuutta Pohjoismaissa. 85 vuotta ammattitanssijoiden opetusta vuotiasta oppilasta taiteen perusopetuksessa 30 ammattiin tähtäävää opiskelijaa 22 % opiskelijoista poikia 1 Kansallisoopperan balettioppilaitos on lajissaan Suomen ainoa 18 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007

12 YLEISÖ 91 % esitysten täyttöaste yhteensä 94 % päänäyttämön täyttöaste katsojaa esityksissä kävijää Oopperan tilaisuuksissa yhteensä jäsentä La Famiglia -kantaasiakasperheessä lasta ja aikuista avoimien ovien päivissä 35 % miehiä Katsojan näkökulmasta Kansallisooppera on tietoinen ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Ooppera on myös eri alueille ja väestöryhmille ulottuva, väestörakenteen muutokset huomioon ottava. Katsomossa on joutunut kysymään itseltään, että tapahtuuko tämä todellakin täällä meidän omassa talossamme! Parhaina iltoina Oopperasta kotiin palatessa on kuin olisi käväissyt ulkomailla. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Carmen oli ensimmäinen käyntini Kansallisoopperassa, tai missään oopperassa ylipäänsä. Voin sanoa, että esitys vastasi odotuksiani moninkertaisesti! Kylmiä väreitä riitti heti alkusoitosta loppuun saakka. Alkusoiton aikana esitetty härkätaistelijoiden hidastettu kohtaus teki heti vaikutuksen nuoren opiskelijapojan mieleen. Kaiken kaikkiaan Carmen oli mahtava ja vaikuttava kokemus, joka todella sai minut innostumaan taidekulttuurista aivan uudella tavalla! Tuomas Hämäläinen, Kuopio Tavoitteeni on, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä ja lähtevät hyvillä mielin. Ketään ei jätetä heitteille. Olen tehnyt tätä työtä lapsesta asti, melkein neljäkymmentä vuotta. Saan voimaa, kun vuosien varrella tutuiksi tulleet asiakkaat käyvät tervehtimässä ennen esitystä. Päävahtimestari Kaj Friberg 14 liput veteraaneille, lotille ja sotainvalideille päänäyttämön esityksiin 10 opiskelijalippu saman illan esitykseen 10 pyörätuolipaikkaa päänäyttämön katsomossa 2 pyörätuolipaikkaa Alminsalissa 0 tupakointipaikkaa sisätiloissa oopperatalo on savuton Päivä tähtenä Oopperan avoimen ovien päivistä on tulossa uusi pirteä perinne. Vuonna 2007 ovet olivat selällään peräti kahtena päivänä kaiken ikäisten tulla ja kokea hetki oopperatähtenä. Lämpiöissä soivat matineat, lasten työpajoissa luotiin oopperafanfaari keväällä ja tuunattiin yhdessä ääntä syksyllä. Ääriään myöten täysiä ryhmiä johdattaneet oppaat kiersivät tauotta ja tutustuttivat kävijät kulissientakaiseen maailmaan. Ja mikä parasta, itsensä sai kuvauttaa aito ooppera- tai balettipuku yllään jopa ammattilaisten loihtimassa kampauksessa ja maskissa. Voi niitä onnellisia ilmeitä! Ilmaisista yleisötilaisuuksista taustaa taide-elämykselle Teosesittely ennen esitystä ilahduttaa niitä, jotka haluavat tietoa juonesta, teoksen tekijöistä ja taustoista ennen esiripun aukeamista. Taiteilijatreffeillä taas tavataan juuri näyttämöltä astuneita taiteilijoita ja kysellään heidän kuulumisiaan sekä tunnelmiaan esityksestä. Tutustu ensi-iltaan raottaa nimensä mukaisesti uutuusesitysten salaisuuksien verhoa juuri jännittävimmällä hetkellä ennen uuden tuotannon valmistumista. Lisäksi kauden aikana järjestetään erilaisia keskustelutilaisuuksia ja taiteilijatapaamisia. 20 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

13 TALOUS 38,7 M toiminnan kokonaiskulut 7,6 M toiminnan tuotot yhteensä 3,1 M toiminnan tuotot arvioitua suuremmat 5,7 M lipputuotot 6,1 M säästöt henkilöstökuluissa * 2,6 M tilikauden ylijäämä * säästöt verrattuna vuoteen 2006 G F E D C B A E D C B A G F E D C B A G F E D C B Toiminnan kulut (M ) Toiminnan kulut yhteensä 38,7 (45,8) ** A Henkilöstökulut yhteensä 31,8 (37,8) B Tuotantokulut 1,7 (2,2) C Markkinointi-, tiedotus- ja PR-kulut 2,0 (2,4) D Hallinto- ja muut kulut 0,9 (1,1) E Kiinteistö- ja kalustokulut 1,7 (1,7) Toiminnan tuotot (M ) Toiminnan tuotot yhteensä 7,6 (9,4) A Lipputuotot 5,7 (7,9) B Sponsorituotot 0,6 (0,5) C Vuokratuotot 0,3 (0,1) D Ravintoloiden tuotot 0,2 (0,4) E Käsiohjelmat ja libretot 0,2 (0,2) F Tulot yhteistyötuotannoista 0,1 (0,08) G Muut tuotot 0,5 (0,3) Toiminnan tuottoihin vaikutti teatteritekninen peruskorjaus, jonka vuoksi päänäyttämöllä ei voitu järjestää esityksiä puolen vuoden aikana. Avustukset (M ) Avustukset yhteensä 36,9 (36,1) A Valtion yleisavustus veikkausvoittovaroista 31,3 (30,5) B Valtion avustus balettioppilaitokselle 1,0 (0,8) C Helsingin kaupunki 3,0 (3,0) D Espoon kaupunki 0,9 (0,9) E Vantaan kaupunki 0,5 (0,5) F Kauniaisten kaupunki 0,06 (0,06) G Muut avustukset 0,06 (0,3) I H G F E D C B A B A Tuotantokulut (M ) Tuotantokulut yhteensä 1,7 (2,2) A Lavastus 0,4 (0,7) B Puvustus 0,3 (0,3) C Valaistus 0,1 (0,06) D Kampaukset ja maskit 0,08 (0,09) E Tarpeisto eli rekvisiitta 0,03 (0,02) F Nuotistokulut 0,04 (0,07) G Esitysoikeudet 0,2 (0,3) H Kuljetuskulut 0,2 (0,2) I Muut tuotantokulut 0,4 (0,5) Henkilöstökulut (M ) Henkilöstökulut yhteensä 31,8 (37,9) A Kokoaikaisen henkilöstön kulut yhteensä 27,9 (31,0) B Vierailijoiden ja lyhytaikaisten työsuhteiden kulut yhteensä 3,9 (6,9) ** suluissa vertailuluku vuodelta 2006 Katso vuoden 2007 tuloslaskelma hallituksen toimintakertomuksesta s SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

14 NYKYAIKAINEN NÄYTTÄMÖ 6 kk peruskorjaus sulki päänäyttämön puoleksi vuodeksi 500 m 2 päänäyttämön koko 28 m suurin osa tekniikasta on korkeassa tornissa näyttämön yllä 100 km näyttämötekniikka kätkee sisäänsä satoja kilometrejä kaapelia 3D uusi mallinnustekniikka tehostaa valaistussuunnittelua 13,6 M peruskorjauksen kokonaiskustannukset Peruskorjauksella kansainvälisiin mittoihin Neljätoista vuotta on pitkä aika vauhdilla päivittyvälle tekniikalle. Vuonna 1993 avautuneen oopperatalon päänäyttämön teatteritekniikka kaipasi kipeästi peruskorjausta käyttövarmuuden ja työturvallisuuden varmistamiseksi. Tavoitteet saavutettiin ja peruskorjauksen tuloksiin ollaan tyytyväisiä. Näyttämömekaniikkaa uudistettiin kattavasti, valaistusjärjestelmä uusittiin ja äänentoistoa parannettiin. Remontilla haettiin myös tehostusta ja säästöjä: kansainväliset standardit täyttävä tekniikka helpottaa yhteistuotantoja ja teosvuokrauksia suurten oopperatalojen välillä. Mallia ja kokemuksia haettiin mm. Lontoon Royal Operasta, Göteborgista ja Kööpenhaminan uudesta oopperatalosta. Peruskorjaus käynnistyi 2.4. ja päänäyttämö avautui yleisölle avajaiskonsertissa Päänäyttämö oli suljettu esityksiltä puolen vuoden ajan. Akustiikka parani Näyttämöteknisen peruskorjauksen yhteydessä remontoitiin myös orkesterisyvennys. Montun kattoon ja seiniin tehtiin akustisia ja ergonomisia korjauksia, jotta kuuluvuus orkesterin sisällä sekä orkesterin ja solistien välillä kohenisi. Parannukset soinnissa vaikuttivat koko salin akustiikkaan. Budjetissa ja aikataulussa Päänäyttämön peruskorjauksen kokonaiskustannukset olivat 13,6 milj. euroa, joista vastasi oopperataloa hallinnoiva Senaattikiinteistöt. Kansallisooppera rahoitti 3,2 milj. euron valo-, ääni- ja videohankinnat. Projekti valmistui suunnitellussa budjetissa ja tiukassa aikataulussa. Bernardin ohjaus on teknisestikin uudenlainen ( ). Ohjaus hyödyntää esiripun nopeaa käyttöä ja näyttämönäkymän jakamista pienempiin osiin varsin tehokkaasti, mikä pilkkoo draamakokonaisuuden periodeihin kuin televisiossa tai sarjakuvassa konsanaan. Pidin ideaa tehokkaana ja jännittävänä. Turun Sanomat Carmenin teknisestä toteutuksesta Tilaaja Senaatti-kiinteistöt Rakennuttaja ISS Proko Oy Pääurakoitsija Insta Automations Oy Aliurakoitsija Waagner Biro Ag 24 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

15 OOPPERA JA YHTEISKUNTA Vuosi 2007 oli Suomen Kansallisoopperalle, Suomen suurimmalle taidelaitokselle muutosten vuosi. Samana vuonna uudistettiin oopperan johto, lomautettiin henkilöstö kahdeksi kuukaudeksi ja vielä toteutettiin näyttämön peruskorjaus. Kansallisooppera saikin kaiken tämän johdosta paljon julkisuutta, erityisesti keväällä. Siksi oli erityisen mieluisaa, että syyskaudella yleisö osti lippuja Kansallisoopperaan enemmän kuin koskaan ja täytti paikat viimeistä penkkiriviä myöten. Ehkä suuri julkisuus toimi Kansallisoopperan tapauksessa myös muistutuksena siitä, miten tärkeäksi kansalliseksi taidelaitokseksi Kansallisooppera on kasvanut. Erityinen tyytyväisyydenaihe minulle valtion edustajana on myös se, että pääkaupunkiseudun kunnat päättivät yksimielisesti edelleen osallistua yhdessä valtion kanssa Oopperan rahoitukseen. Mielestäni tämänlaatuinen yhteistyö antaa parhaat mahdollisuudet Oopperan kehittymiselle myös tulevaisuudessa. Ylijohtaja Riitta Kaivosoja, Opetusministeriö Kumppanit 2007 Pääyhteistyöyritykset: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Helsingin Sanomat Oy Yhteistyöyritykset: Fazer Amica Senaatti-kiinteistöt Henki-Sampo & If Vahinkovakuutus Tule yhteistyökumppaniksi Lisätietoja yhteistyöohjelmista ja kumppanuudesta: Markkinointipäällikkö Jan Strandholm p. (09) Omistajansa näkökulmasta Kansallisooppera on itsenäinen ja tehokas korkean taiteellisen tason oopperatalo, kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu sekä taloudellinen ja vastuullinen rahoittajiaan kohtaan. Helsingin Sanomat näkee tärkeänä vahvan ja elinvoimaisen kansallisen Oopperan säilymisen ja kehittymisen. Tähän työhön tarvitaan julkisen rahoituksen ja lipputulojen ohella myös hyviä yhteistyökumppaneita. Uskon, että tällä yhteistyöllä voimme osaltamme olla vaikuttamassa siihen, että oopperalippujen hinnat säilyvät jatkossakin kansainvälisesti vertaillen kohtuullisina ja Oopperan taiteellinen taso korkeana. Toimitusjohtaja Pekka Soini, Helsingin Sanomat Oy Espoolaiset ovat monin tavoin hyötyneet yhteistyöstä Suomen Kansallisoopperan kanssa. Oopperan laulajien, tanssijoiden ja soittajien esitykset ovat rikastuttaneet espoolaista kulttuuritarjontaa festivaalien, tapahtumien ja konserttisarjojen yhteydessä. Merkityksellisintä yhteistyötä on kuitenkin espoolaisia lapsia ja nuoria hyödyttänyt taidekasvatus. Espoossa arvostetaan Kansallisoopperan pitkäjännitteistä taidekasvatustraditiota. Nyt kun Espoo aloittaa laajamittaisen KULPS!- kulttuuri- ja liikuntapolkuhankkeen, jossa kaikki peruskoululaiset pääsevät säännöllisten kulttuurikontaktien piiriin, niin yhteistyö Oopperan kanssa on entistä tärkeämpää. Kannamme yhteistä vastuuta lasten ja nuorten tasa-arvoisesta mahdollisuudesta saada elämyksiä kulttuurin myös oopperan ja baletin parissa. Johtava tuottaja Helena Värri, Espoon Sellosali Tilaisuutesi Oopperassa Oopperatalon lämpiötilat sopivat mm. juhla- tai kokouskäyttöön, ja Alminsali tarjoaa seminaaritilan jopa 500 osallistujalle. Tiedustelut p. (09) arkisin klo 9 16, tilavuokraus@operafin.fi Yritysvieraille, henkilöstöryhmille, yhdistyksille jne. on mahdollista räätälöidä juuri ryhmälle sopiva tilaisuus. Yritysmyynti ja tiedustelut p. (09) arkisin klo 9 16, liput@operafin.fi 26 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007

16 OOPPERA JA YMPÄRISTÖ 80 % puvuista valmistetaan luonnonmateriaaleista 10 cm muokkausvaraa pukuihin jätetään suuret saumavarat 1983 Figaron häät sai ensiiltansa kestävä teos on ohjelmistossa edelleen 102 tuotantoa varastossa valmiina palautettavaksi näyttämölle Esimerkkinä hyvin hoidetusta kierrätyksestä ja lajittelusta (Suomen lavastustaiteilijain liiton puheenjohtaja) Sampo Pyhälä ja (teatteripuvustojen kierrätystä tutkinut) Satu Sirén nostavat esille Suomen Kansallisoopperan. Oopperassa ei ole tehty varsinaista ympäristöohjelmajulistusta, mutta asia otetaan vakavasti. YLE Radio 1:n Kultakuume Helpoimmin ja eniten informaatiota irtoaa Kansallisoopperasta. ( ) Puvustosta vain pienet leikkuujätteet menevät suoraan roskiin; kangastilkut lahjoitetaan päiväkodeille ja suuret kangaspalat säilytetään tulevaa pukujen muokkausta ja korjaamista varten. Lavastamossa syntyvä jäte kierrätetään ja lajitellaan asianmukaisesti ja ohjelmistosta poistuneen esityksen puretuista lavasteista säilytetään uudelleenkäyttöä varten kaikki mahdollinen. Tarpeettomia lavasteiden osia myös myydään eteenpäin muille teattereille. Meteli-lehti 5/2007 Näyttämöllä palaa sähköä. Mutta oopperatalon lämmitys silloinkin, kun ulkoilma laskee aina -2 asteeseen, voidaan hoitaa pelkästään lämmön talteenottojärjestelmän mahdollistamalla kierrätyslämmöllä. maalipurkin lopuista rappausmateriaalia lavasteisiin napit, helmet, pyörät ja listat uusiokäyttöön puujäte energiajakeeksi teräs ja alumiini kierrätykseen ongelmajäte käsitellään asianmukaisesti erottimet estävät maalitonkkien kiinteää sakkaa joutumasta viemäriin varastointi varmistaa, etteivät tuotannot ole kertakäyttöisiä laadukas käsityö on edellytys kestäville puvuille ja lavasteille 28 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS

17 KORT PÅ SVENSKA KONST OCH KONSTNÄRER En tid av förändring Finlands Nationalopera har under sina nästan hundra år hunnit erfara många intressanta och händelserika skeden. År 2007 kommer att gå till annalerna som ett år av förändring. Under året genomfördes många reformer och inleddes många sådana projekt som kommer att ge resultat först i framtiden. Totalrenoveringen av stora scenen var ett måste för att säkerställa en fungerande teaterteknik och säkerhet på scenen. På grund av renoveringen måste föreställningarna på huvudscenen inställas i sex månader. Detta samt andra ekonomiska skäl ledde till att personalen måste permitteras i två månader under sommaren. Som en följd av renoveringen av stora scenen gick antalet operaoch balettföreställningar tillbaka med hälften jämfört med normala år. Men publiken svek oss inte, utan strömmade till de föreställningar som gick av stapeln. Föreställningarna var sålda till 91 procent, och på huvudscenen uppnådde vi fantastiska 94 procent. Vårt repertoarval föll största delen av publiken på läppen, men vi fick också ta emot kritik för publikfrieri samt för att undvika utmaningar och konstnärligt experimenterande. Under 2007 fick Operan en ny styrelse och nytt förvaltningsråd. Också hela den operativa ledningen omstrukturerades och nya krafter tillsattes hösten Visserligen tar det nya ledningsteamet på allvar itu med sitt uppdrag först då balettchefen Kenneth Greve tillträder i augusti Den nya styrelsen och den nytillsatta operativa ledningen har under 2007 arbetat med att dels slutföra oavslutade projekt, dels lägga upp planer för framtiden. Förhoppningsvis har det arbetsfyllda och för många parter tunga året 2007 hjälpt att fokusera framtidsstrategin och ingett tro på långsiktig planering. Förändring är inte ett mål i sig, utan ett sätt att uppnå det önskade målet längs nya vägar och med nya metoder. Vi kommer att fortsätta med att utveckla våra samarbetsformer och iaktta öppenhet både internt och i förhållande till vår omvärld. Förändringarnas år 2007 är bakom oss, låt oss vända blicken mot framtiden! Chefdirektör Päivi Kärkkäinen Opera och balett för hela Finland Enligt styrelsens strategi är Nationaloperan: Ur ägarens perspektiv ett självständigt och effektivt operahus på en hög konstnärlig nivå högt uppskattad i Finland och utomlands ekonomisk och ansvarskännande gentemot sina finansiärer Ur publikens perspektiv medveten om sin omvärld och dess utveckling tillvänd till olika områden och befolkningsgrupper, med beaktande av ändringar i befolkningsstrukturen Ur den interna verksamhetens perspektiv konstnärligt högklassig med konsekvent och mångsidig repertoar och med respekt för publiken kreativ och innovativ nätverkande internationellt och i Finland organisatoriskt friktionsfri, smidig och effektiv ansvarskännande ifråga om att värna om och utveckla kunnandet inom sitt konstområde samarbetsbenägen inom konstfältet Ur personalens perspektiv en arbetsgemenskap som garanterar en dynamisk och kontinuerlig utveckling för sin personal Kung Karls jakt var en fantastisk utmaning för att den ställde både oss i det konstnärliga teamet och publiken frågan: Vad var Finland då (1851) vad är Finland nu? Och svar finns det väl lika många som det fanns folk i publiken. Det hade varit omöjligt att arbeta med stycket som vilken opera som helst. Kung Karls jakt är den finska operakonstens förfader! Dirigent Jan Söderblom 564 månadsavlönade anställda totalt 780 gäster från flera olika yrkeskategorier 241 föreställningar totalt 81 operaföreställningar 65 balettföreställningar 64 föreställningar för barn och ungdomar av Oop! 21 konserter 41 gratis verkpresentationer, diskussioner m.m. 2 2 öppna portarnas dagar 30 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING 2007 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING

18 OPERA FÖR BARN OCH UNGDOMAR Operapremiärer Kung Karl är definitivt sevärd, både som ett historiskt musikverk och framför allt som den föreställning den just nu är. Västra Nyland Fredrik Pacius: Kung Karls jakt Dir. Jan Söderblom, regi Joakim Groth I rollerna Gabriel Suovanen, Jouni Kokora, Petri Bäckström/Petrus Schroderus, Tove Åman m.m. Med stöd av Paciusfonden/Svenska litteratursällskapet i Finland. Aulis Sallinen: Det röda strecket Mikko Franck, Pekka Milonoff I rollerna Sauli Tiilikainen/Jorma Hynninen, Raili Viljakainen/Päivi Nisula m.m. Georges Bizet: Carmen Alberto Hold-Garrido, Arnaud Bernard I rollerna Mario Malagnini/Jyrki Anttila/ Juha Riihimäki, Lilla Paasikivi/Tuija Knihtilä m.m. I samarbete med Opéra de Lausanne. Även på repertoar (se sidan 9): La Rondine, La Traviata, Eugen Onegin, Spader dam, De sista frestelserna (Tempelplatsens kyrka), Zaide (Almisalen), Barberaren i Sevilla, Kärleksdryck och La Bohème Balettpremiärer För baletten är Anna Karenina en fjäder i hatten. Hbl Alexei Ratmansky: Anna Karenina Dir. Paul Connelly I rollerna Minna Tervamäki/Petia Ilieva/ Asta Lindholm, Jani Talo/Stanislav Beljajevski/Nicholas Ziegler, Timo Kokkonen/Kimmo Sandell (gäst)/jarkko Niininen, Salla Eerola/Aino Ettala, Anna Sariola/Anna Konkari/Maki Kirjonen, Jaakko Eerola/Antti Keinänen/Teemu Tainio m.m. Scenografi och kostymer från Det Kongelige Teater i Köpenhamn. Pensionerade dansarnas avskedsföreställning Almisalen Mia Liski: Medaljongen Jorma Uotinen: Glassonaten (Presto) Jorma Uotinen: Glassonaten (Duett) Georges Gé efter Petipa: Svansjön (Adagio ur akt 2) Thomas Rydberg: Gruppenführer Verken uppfördes som en del av Balettens workshop. Ek Fontoura Almisalen Marilena Fontoura: Sista juli (urpremiär) Mats Ek: FLUKE Besök av Nederlands Dans Teater v Jirí Kylián: Wings of Wax, Click-Pause-Silence Paul Lightfoot: SH-Boom Även på repertoar (se sidan 12): Balettens säsongöppning (Almisalen), Nötknäpparen och Råttkungen, Svansjön, Workshop (Almisalen), Giselle, Stora mästare Grands Maîtres: A Million Kisses to my Skin, Petite Mort, Sechs Tänze Finlands Nationaloperas avdelning för barn- och ungdomsverksamhet Oop! arbetar för att inspirera. Avdelningens projekt utvecklar barnens sociala färdigheter och kreativitet och stärker deras kulturella identitet. Verksamheten framhäver dels det kollektiva i denna konstform, dels dess immateriella karaktär: en liveföreställning äger rum här och nu personer såg Oop!:s produktioner 64 föreställningar 48 projekt, workshopar eller andra aktiviteter 469 barn levde sig in i vinterkrigets historia i elevoperan Sotajoulukuu 47 skolor och daghem deltog i projekten barn och ungdomar fick följa med repetitioner av operor och baletter Baletten var ganska intressant för att jag aldrig sett en balett förut. Det var lite annorlunda än vad jag trodde. Helt bra men jag förstod inte allting. En elev på klass 8C i Mattlidens skola om dansföreställningen Stora mästare 32 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING 2007 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING

19 EKONOMI OPERAN OCH SAMHÄLLET E D C B A Verksamhetens kostnader (M ) Verksamhetens kostnader totalt 38,7 (45,8) ** 3,1 M avkastningen från verksamheten överskred förväntningarna 5,7 M biljettintäkter 6,1 M besparingar i personalkostnader* 2,6 M räkenskapsperiodens överskott A Personalkostnader totalt 31,8 (37,8) B Produktionskostnader 1,7 (2,2) C Marknadsförings-, informations- och PR-kostnader 2,0 (2,4) D Administrations- och övriga kostnader 0,9 (1,1) E Fastighets- och inventariekostnader 1,7 (1,7) * jämfört med 2006 G F E D C B A G F E D C B A G F E D C B Verksamhetsintäkter (M ) Verksamhetens intäkter totalt 7,6 (9,4) A Biljettintäkter 5,7 (7,9) B Sponsorintäkter 0,6 (0,5) C Hyresintäkter 0,3 (0,1) D Restaurangernas intäkter 0,2 (0,4) E Programblad och libretton 0,2 (0,2) F Samproduktionernas intäkter 0,1 (0,08) F Övriga intäkter 0,5 (0,3) Verksamhetens intäkter påverkades av totalrenoveringen av teatertekniken varför huvudscenen inte kunde användas för föreställningar i sex månader. Almänna bidrag (M ) Bidragen totalt 36,9 (36,1) A Statens allmänna bidrag från tipsmedel 31,3 (30,5) B Statens bidrag till balettläroanstalten 1,0 (0,8) C Helsingfors stad 3,0 (3,0) D Esbo stad 0,9 (0,9) E Vanda stad 0,5 (0,5) F Grankulla stad 0,06 (0,06) G Övriga bidrag 0,06 (0,3) Resultaträkningen och balansomslutningen 2007 finns på sid. 47 i styrelsens verksamhetsberättelse på finska. ** Jämförelsetalet för 2006 i parentes. År 2007 var för Finlands Nationalopera, Finlands största konstinstitution, ett år av förändring. Operans ledning omorganiserades, personalen permitterades i två månader och huvudscenen totalrenoverades under ett och samma år. Allt detta gav upphov till mycket publicitet för Nationaloperan, i synnerhet under våren. Därför var det synnerligen trevligt att se hur publiken strömmade till Nationaloperan i större skaror än någonsin och fyllde bänkraderna till sista plats. Kanske hjälpte den stora publiciteten i detta fall att påminna folk om vilken viktig nationell konstinstitution Nationaloperan har blivit. I egenskap av representant för statsmakten är jag också speciellt nöjd över att kommunerna i huvudstadsregionen samstämmigt beslutade att tillsammans med statens delta i Operans finansiering. Sådant samarbete skapar de bästa förutsättningarna för Operans utveckling också i framtiden. Överdirektör Riitta Kaivosoja, undervisningsministeriet Fredrik Pacius har betecknats som den finländska musikens fader och hör, tillsammans med Runeberg, Topelius, Lönnrot och Snellman, till de förgrundsgestalter som på 1800-talet medverkade i skapandet av den nationella självbilden. Därigenom är Pacius gärning inte endast en angelägenhet för den finlandssvenska kulturen utan av betydelse för hela Finland och hela landets kulturliv. Det är därför mycket glädjande att Nationaloperan tagit upp denna Finlands första opera på sin repertoar. Paciusfonden inom Svenska litteratursällskapet i Finland har till uppgift att i vid mening befrämja minnet av Fredrik Pacius och hans gärning i ett riksperspektiv. Paciusfonden ansåg att föreställningen av Kung Karls jakt stod i linje med fondens syften och stödde därför gärna den nya uppsättningen. Kanslichef Magnus Pettersson, Svenska litteratursällskapet i Finland Paciusfonden är en testamentarisk donation till Svenska litteratursällskapet i Finland av dipl.ing. Martin Pacius ( ). Bli sponsor för Operan Mer om samarbetsprogram och sponsorskap: Marknadsföringsschef Jan Strandholm t. (09) jan.strandholm@operafin.fi Operan ramar in din tillställning Operahusets foajéer är utmärkta fest- eller konferenslokaler, och Almisalen rymmer upp till 500 seminariedeltagare. Förfrågningar: (09) vardagar kl. 9 16, uthyrning@operafin.fi Vi kan skräddarsy en perfekt tillställning för företagsgäster, personalgrupper, föreningar osv. Företagsförsäljning och förfrågningar: (09) vardagar kl. 9 16, biljetter@operafin.fi 34 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING 2007 FINLANDS NATIONALOPERA ÅRSREDOVISNING

20 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2007 JA TILINPÄÄTÖS Uusi hallitus Vasemmalta Jan Hultin, Aulis Pitkälä, Sirkka Hämäläinen (pj.), Esa Ruuttunen, Sirkka-Liisa Vehviläinen, Eero Akaan-Penttilä, Raija-Sinikka Rantala (vpj.) ja Lasse Arvela. Kuvasta puuttuu Pentti Kivinen. Hallitus aloitti työskentelynsä Uusi johto Pääjohtaja Päivi Kärkkäinen ( alkaen) Oopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck ( alkaen) Baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve ( alkaen) Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Suomen Kansallisoopperan säätiön hallituksen ja pääjohtajan allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvosto Hallitus Kansallisoopperan johtajat Tilintarkastajat Ks. hallintoneuvostojen, hallitusten ja johdon kokoonpanot s SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2007