Suku-Uutiset. Hyvät sukulaiset!

Transkriptio

1 Suku-Uutiset Hyvät sukulaiset! Onhan jäsenmaksu ainoa tulonlähde seuralle. Lehden mukana on pankkisiirtolappu niille henkilöille, jotka eivät kirjanpitomme mukaan ole vielä maksaneet mennessä jäsenmaksua. Postituskuluja pienentäisi myös lehden jakaminen sähköpostiosoitteeseen, kenellä sellainen on. Tätä käytämme seuraavissa kirjeiden jaoissa. Siispä ilmoita Miikka Meklinille mikä sinun sähköpostiosoitteesi on. Vaikka se ei olisi muuttunutkaan, niin varmista se lähettämällä Miikalle vaikka terveisiä. Kenellä sähköpostia ei ole, tulee kirje normaalina postina. Äärimmäisenä keinona on vielä postittaa kirje vain jäsen maksun suorittaneille. Toivottavasti saamme jäsenmaksujen määrän nousuun ja pystymme jakamaan suvun tietoja laajalle joukolle. Vuoden verran on taas kulunut siitä, kun edellinen lehtemme ilmestyi. Sukuseuran toiminta on ollut Valamon sukukokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukainen. Mitä on sitten tehty reilun vuoden aikana sukukokouksen jälkeen, siitä toisaalla. Taloudellisesti vuosi oli lievästi tappiollinen. Tulokseen vaikutti seuran jäsenmäärän väheneminen. Lisäksi seura painatti Henna Mecklinin tekemän Karjalan kierroksen, joka kertoo suvun yhdestä haarasta. Sitä jaettiin ilmaiseksi sukuun kuuluville mm. sukukokouksessa. Runojen kevät tuotti lähes 30 runoa. Sukuneuvostossa heräsi ajatus kerätä myös tarinoita ja juttuja suvusta. Ne voitaisiin koota yhteen ja jakaa vaikkapa seuraavassa sukukokouksessa. Jutut ja tarinat kokoaa Sylvi Tiihonen. Tämä lehden numero jaetaan vielä noin 300 kpl kirjeenä, vaikka jäsenmaksun maksaneita on vain noin 70 henkeä. Jatkossa joudumme harkitsemaan miten ja millä laajuudella lehtemme jaetaan. Lehden monistamiseen ja postitukseen menevä rahasumma syö 70 hengen jäsenmaksut. Sen tähden on jäsenmäärän lisääminen tärkeää. Martti Mecklin Puheenjohtaja 1

2 Seuraava Suku-Uutiset jaetaan loppuvuodesta. Suvun jäseniä pyydetään kirjoittamaan suvun tarinoita tallennettavaksi ja lehdessä julkaistavaksi. WWW-sivujen päivitys on ollut jäissä. Löytyisikö ketään suvusta ketään osaajaa? Ilmoittautukaa Martti Mecklinille. Jäsenmaksun maksaneita on noin 70. Suku-Uutisten mukana laitetaan maksulippu niille, joiden jäsenmaksu on maksamatta. Seuraava sukukokous pidetään Oulussa Hotelli Eedenissä Pertti Mäcklin hoitaa käytännön järjestelyt. Ohjelmassa voi olla esim. aluetapaamisia, suvun esittelyä ja tutustumista sukuun. Mitä muuta sukuneuvosto voisi tehdä? Sukuneuvoston kokous Jyväskylässä Sukuneuvosto piti kolmannen tämän toimintakauden kokouksensa Jyväskylässä. Sakari Mecklin kertoi, että sukuviiriä hankittiin 53 kpl, 10 kpl on vielä myytävänä. Sukuneuvosto kiitti Sakaria. Lisäksi Sakari kertoi, että Johanna Mecklinin suunnittelemia naisten koruja on vielä saatavissa. Edellisessä Suku-Uutisissa pyydettiin suvun jäseniä kirjoittamaan runoja. Runoja tuli 26, kuudelta naiskirjoittajalta. Runoja lähettivät Kerttu Kovanen Vehmersalmesta, Martta Huttunen Iisalmesta, Tuula Hämäläinen Lahdesta, Maija Pulkkanen Leppävirralta, Sara Ståhl Ruotsista ja Sinikka Rouhiainen Kotkasta. Sukuneuvosto kiittää runojen kirjoittajia. Runoja julkaistaan seuraavissa Suku-Uutisissa. Samalla herätettiin ajatus suvun tarinoiden kokoamisesta. Edellisessä kokouksessa sovittiin, että pyritään järjestämään suvun jäsenten aluetapaamisia eri puolilla Suomea. Kuopiossa, korttelimuseossa sellainen on järjestetty. Tapaamisessa oli 14 suvun jäsentä. Raumalla ovat suvun jäsenet kokoontuneet syntymäpäivien ja Simossa häiden merkeissä. Helsingissä suvun jäsenet voisivat järjestää käynnin esim. säätytalossa tai Tammisaaren Raaseporissa, jossa on mm. Leo Mechelinin tyttären jugend-tyylinen huvila. Tilikausi Rahastonhoitaja Miikka Meklin esitteli tilit. Toiminnan kulut ovat olleet 1961,93 ja tuotot 1630,00, rahoitustuotot 155,46 euroa. Tilikauden alijäämä on 166,47 euroa. Rahaa on tilillä 9380,18 euroa. Hyväksyttiin tilit. Keskustelussa esitettiin; - suvun esitteen tekemistä - jäsenhankinnan tehostamista - oman postimerkin hankintaa - miesten rintamerkin suunnittelua ja hankintaa - pöytäviirin suunnittelua ja hankintaa - Leo Mechelinin kirjan näköispainoksen teettämistä juhlavuonna Hyvät jäsenet! Kommentoikaa näitä esityksiä, miten toteutetaan ja uusiakin saa esittää. Sakari Meckliniin on otettu yhteyttä Janakkalan Löyttymäestä. Siellä olevaan viljamakasiiniin suunnitellaan Leo Mechelinille muistolaattaa. Sylvi Tiihonen Sihteeri 2

3 Savon Mechelinukset koolla Leo 100 vuotta sitten Sukukokouksessa sovittiin, että sukukokousten välivuosina järjestetään paikallisia suvun jäsenten tapaamisia. Me täällä Savossa kokoonnuimme tusinan henkilön voimin lauantaina Jäseniä oli tullut Iisalmesta, Leppävirralta, Nilsiästä ja Kuopiosta. Kuopion korttelimuseon vanha, talon kamari sopikin hyvin kokouksen luonteeseen. Martti Mecklin toivotti sukulaiset tervetulleeksi ja kertoi sukuseuran ajankohtaisista asioista ja esitteli vastavalistuneen suvun viirin. Sylvi Tiihonen oli selvittänyt keitä suvun jäseniä on asunut Kuopiossa aivan korttelimuseon ympäristössä, sataman lähistöllä. Enimmillään heitä on ollut 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. He ovat muuttaneet Leppävirralta, Kuopion pohjois-puolelta Rissalasta, Maaningalta, Iisalmesta, Hamulasta ja Ranta-Toivalasta. Monet ovat muuttaneet luultavasti parempien työmahdollisuuksia vuoksi. He ovat toimineet kauppiaina, talonomistajina, nahkureina, muurareina, suutareina, maalareina, lasimestareina, kauppamatkustajina, hevosmiehinä, kelloseppinä ja piikoina. Lopuksi paikalla olleet kertoivat mielenkiintoisia tarinoita sukunsa vaiheista. Nykyisen lääninhallituksen alueelle on haudattu suvun kantaisä, ensimmäisenä Kuopioon muuttanut Mechelin, kappalainen Henrik. Minna Canthin koti, Kanttila sijaitsee vieläkin nimikkokadullaan ja oli Juhani Ahon mieluinen vierailupaikka. Uusiakin sukuhaaroja on Savosta löytynyt. Vuonna 2014 tulee senaattori Leo Mechelinin kuolemasta kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuonna on tarkoitus jollakin tapaa muistaa hänen elämäntyötään. Tulevina vuosina julkaisemme Suku-Uutisissa jotain hänen kunkin vuoden toiminnastaan. Sakari Mecklinin kirjoituksesta sukukirjasta saa lisätietoja. Otteita TH. Reinin kirjasta: LEO MECHELININ ELÄMÄ Finsk Tidskrifiin tammikuun vihossa v on Mecheliniltä Suomen valtiollisia oloja käsittelevä kirjoitus Vid årsskiftet. Tässäkin hän puhuu vastaisesta venäläis-suomalaisesta neuvottelukunnasta, jokseenkin huolestuneena, kun toiveet kysymysten saattamisesta sen avulla onnelliseen ratkaisuun olivat synkistymisestään synkistyneet. Elokuussa Mechelin julkaisi kirjasen Mietteitä Venäjän ja Suomen oikeudellisten suhteiden lähemmästä järjestämisestä. Ilmestynyt myös ruotsiksi ja venäjäksi. Vuoden 1909 kuluessa hän lisäksi julkaisi ranskan- ja saksankielisiä kirjasia valaistakseen venäläis-suomalaista oikeusselkkausta. Hän oli niin ikään muiden mukana perustamassa venäläistä Finlandija aikakauslehteä. Alkukesästä 1909 kuoli Mechelinin puoliso kauan sairastettuaan. Menetys vaikutti häneen syvästi. Kun hän syksyllä Helsingissä oleskeltuaan täytti 70 vuotta, osoitettiin hänelle taas kunnioitusta juhlatilaisuuksissa, johon lukuisa joukko kansalaisia otti osaa. Sylvi Tiihonen Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Memoria 4 kertoo Leo Mechelinistä seuraavaa: Mechelinin täyttäessä 70 vuotta hänen omasta toivomuksestaan juhlat supistettiin vain sukulaisten päivälliseen, sillä perheessä oli vielä suruaika. Ainoa julkinen tilaisuus tapahtui Ateneumin portaikossa, missä paljastettiin päivän kunniaksi Walter Runebergin veistämä, kansalaiskeräyksellä rahoitettu Mechelinin pronssinen rintakuva, joka 1943 siirrettiin Säätytalon puistikkoon. Henna Mecklin Sylvi Tiihonen 3

4 RUNOPALSTA Otin runon päästä kiinni ja juoksin lujaa kuin olisin kosmisen pelon pyörillä Kotkan kaduilla paeten tuulta ja sen seuralaisia vastaan pakoon en tiennyt enää itsekään kunnes päädyin metamorfoosiin Ovidiuksen ympyrään aurinko pitkään piilossa pidätellyt liioittelee: sininen syöksyy lumi palaa valo syö silmiä muovikassimies huojuu vastaan (punainen naama nauraa) heilauttaa hervottomasti kättä yli kaupungin: Hieno maisema! aura-auto jyrää nurin postikorttia yläkulmaan unohtuu teatterin esirippu avattiin esitys oli lopuillaan näyttelijät istuivat tyhjin silmin mumisten jotain mikä ei kantautunut korviini esirippu sulkeutui jouduin poistumaan saamatta tietää oliko hän täällä tänään aurinko Tuula Hämäläinen, Lahti * Töölönlahti on jäässä, puut kylmiä, jotkut hymyt ovat kuivuneet hyytyneitä sorsia, jotkut linnut ovat rammempia kävelen Töölönlahden rantaa, lähtöön on aikaa (jotkut ovat poistuneet ryhmäkuvista) nainen kertoo elämänsä ennen junanlähtöä, Mäntsälään mennessä tulevaisuutensa, kiittää matkaseurasta Sinikka Rouhiainen, Kotka VELJEN SIELU Veljeni kuinka kauas kuljemme kannettavaksi annettu kori muistoista liian raskas miksi vain minulla on taakka veljeni näytät jaksavan etkö huomaa väsymystäni kuule valitustani kohta jo aamu saa kuinka kauas vielä, kuinka kauas kaikki on sittenkin hämärää häviää tarkka raja unohtaa vuorosanat joita harjoitteli valo ei kestä katsoa, tyhmä silmä sokenee puunlatva kasvaa ihan reippaasti kylmä lintu lentää lumen yli eikä linnusta tiedä mitään, ohilentävästä puusta silmistä vieressä et vastaa mutta tiedän sinun tietävän et vain kerro luulet minun säikähtävän menevän pois tolaltani eikä sinulla olisi kykyä auttaa jäisin pimeään Tuula Hämäläinen, Lahti Sinikka Rouhiainen, Kotka * 4

5 HIIHTOMUISTELO KÄYNTI KIRKKOMAALLA Saanen kysyä sukulainen sinulta, sinä hiihditkö kuutamolla, saat terveiseni minulta, siellä oli niin lysti olla. Minä hiihdin honkien holvistoon, sinne hiihdin valossa kuun ja tulin kuin juhlahuoneistoon, siellä unhoitin kaiken muun. Ei kuulunut mitään muuta, puiden hiljainen humina soi, ne kuin kurkottivat kuuta ja varjon ladulle loi. Mikä rauha juhlan tuntu, oli kaikki niin leppoisaa kaiken yllä kuin pyhä huntu, lepäs hiljaisna metsä ja maa. Niin kysynkin sinulta tässä, sinne lähdetkö sinäkin, siellä olisin hiihtelemässä sinun kansasi minäkin. ei otettais kiirettä mukaan, vaan hiljaa hiihdettäis sitä arvanne ei kukaan, mitkä muistot siitä jäis. Tein matkan Jumalan puistoon tuonne pyhään kalmistoon. Siellä piirtyi niin monta muistoon, jotka poissa jo täältä on. On kuin sieluni silmillä oisin nähnyt isän ja äitini on kuin hetken ois kaikki toisin siinä näinhän myös lapseni. Lapsi pieni hento varhain lähti meiltä pois. Se muistoissani parhain ei unohtua vois. Vaan suuren ilon antaa taas pääsiäisjuhla tuo, se sielun siivin kantaa rakkaittemme luo. Martta Huttunen, Iisalmi KOTIMÖKILTÄ MAANTIELLE Eräänä päivänä ajelin potkukelkalla täältä kotimökiltä maantielle päin. Näin paljon timanttihelmiä tiellä. Martta Huttunen, Iisalmi KOIVU Katselin ympärilleni joka paikka oli täynnä timantteja tiet ja hangen pinta. Jos olisin ottanut ne käteeni ne olisivat sulaneet pois. Puut on pukeutuneet lumivaippaan. Ne seisoo kuin enkelit ja loistavat auringon valosta saamastaan säteilystä kuin kruunupäiset kuningattaret. Ihana näky näin tuvan ikkunasta katsottuna. Ajattelin, että antaa niiden loistaa siellä mihin ne ovat sijansa saaneet. Aurinkoisen lumiseen maisemaan, ihanaan talviseen kevääseen. Anna hennon tuulen unelmiasi kuljettaa, sinne missä ne voidaan toteuttaa. On todella kaunis tämä Suomen luminen maisema. Maija Pulkkanen, Leppävirta Maija Pulkkanen, Leppävirta 5

6 KIIREINEN ELÄMÄ ILON TUOJA Mitä miettii vanhus harmaapää: nuoruuden aikaa joka taakse jää. Olihan voimaa tehdä työtä oli myös monta unetonta yötä. Mikä noita nuoria nyt niin vaivaa, kun saa kuulla: ei ole aikaa. Vanhus kelloa vilkaisee kun auton jarrut kirkaisee. Hän kadulla makaa. Kiireiset pysähtyy, mikä on syy? Hetken seisaus, sairaalamatka, ei tämä vanhus elämää jatka. Lapsella kirkkaat silmät, nopea juoksu, kädessä tuoreen pullan tuoksu. Poimii kukkasen, äidille antaa, kiviä taskussa kotiin jo kantaa. Keveä käynti kuin perhosen lento vaikka hän vielä on pieni ja hento. Leikki on hänelle puuhaa ja työtä, illalla suukkoja hyvää yötä! Nuku hyvin, näe kaunista unta, aamulla voi olla maassa olla jo lunta. Enkeli pieni olkoon sun tiesi valoa, iloa, rakas kotiliesi! Sama hälinä kaupungilla Kenen suru, kenen ilo? Sara Ståhl, Ruotsi Olit vain yksi meistä jolla olisi ollut aikaa. Sara Ståhl, Ruotsi Sara kirjoitti runojen saatekirjeessä: Kirjoitan vähän meidän aluelehteen runoja ym. Muuten on harrastukseni maalaus, kukkien hoito ym. Olen maalannut ja kirjoittanut 76 sivua minun lapsuudestani. Siitä tulee myöhemmin kirja, jonka minun pojantyttäreni saa. Lähetän tässä jonkun runopätkän jos se sopii. Toivon teille kaikille oikein hyvää kevättä ja Pääsiäistä! Kiitän kaikkia puuhistanne ja työstänne sukuasioiden puolesta. RUNO VUODELTA 1940 Tämän runon tein kun olin viisivuotias. Säälin toveriani ja heidän suurta perhettä. Paljon ruokaa kuluu. Laske, laske mäkeä hyvä Heikki rukka, tässä taloss väkeä ompi ruuan hukka. Sara Ståhl, Ruotsi Sara Ståhl 6

7 Kuolleita MERKKIPÄIVIÄ Lyyli Mecklin Joensuu (Taulu 283) Sara Ståhl, Sigtuna,Ruotsi (Taulu 220) Terttu Mäcklin Muhos (Taulu 485) syntyi sadas lapsenlapsi Leena ja Eero Kalliokoskelle Lapinlahdelle. Leena on Leppävirralla syntyneen Helena Christina Mechelinin pojan pojan tytär. (Taulu 273) Lähettäkää tietoja merkkipäivistä, niin laitetaan seuraaviin lehtiin. KK=Sukukirjan lisäosa, Karjalan Kierros Vihittyjä Laura Mäcklin ja Tero Luksua, Rovaniemi (Taulu 457) Pitkäikäisin suvun jäsen? Syntymäpäiviä Lyyli Mecklin on ilmeisesti sukuun kuuluvista vanhimmaksi elänyt. Hän syntyi Parikkalassa ja kuoli Joensuussa Hänen elinkaaren pituudeksi tulivat kunnioitettavat 98 vuotta, 5 kuukautta ja 3 päivää. En ainakaan sukukirjan tekoaikana muista, että eteeni olisi tullut vielä vanhemmaksi elänyttä henkilöä kuin Lyyli-tätini oli. Kaikille meille kahdelletoista hänen sisarten lapsille hän oli LYYLI-TÄTI isoilla kirjaimilla kirjoitettuna. Lapsena hänen tuloaan odotettiin jännityksellä, koska tiedettiin, että matkalaukusta löytyy jokaiselle jotakin. Hän osasi asettua lapsen tasolle, eikä katsonut ylhäältä käskyjä ja ohjeita jakavana ihmisenä. Niitäkin tuli, mutta ne tulivat rakentavassa ja ystävällisessä hengessä. Tädin elämäntyöhön voit tutustua sukukirjan sivulta vuotta Eevi Hyry (Taulu 460) 70 vuotta Lasse Lehtola (KK Taulu 33) Heikki Mäklin (Taulu 564) Reijo Meklin (Taulu 335) Vesa Puustinen (Taulu 213) Antti Mäcklin (Taulu 453) Leena Berglund (KK Taulu 19) Seppo Tikkanen (Taulu 420) Aulikki Kortelainen (Taulu 104) Seija Merjovaara (Taulu 108) Sylvi Tiihonen (Taulu 185) Martti Mecklin (taulu 288) 60 vuotta Tuula Lähteenmäki (KK Taulu 14) 50 vuotta Tarja Koppanen (KK Taulu 54) Kristiina Turpela (KK Taulu 25) Kai Mecklin (Taulu 140) LÄMPIMÄT ONNITTELUT! Lyyli Mecklin Lyyli-tädin muistolle Martti Mecklin 7

8 Sylvi Tiihosen 70-vuotissyntymäpäivää vietettiin lähisukulaisten ja laajan ystäväpiirin seurassa Paikkana oli Kuopion eteläpuolella oleva Koivumäen Kartano. Paikka on tuttu suvunkin piirissä, onhan kartanon mailla torppareina, piikoina ja renkeinä ollut joukko Mechelinuksiakin. Sukuseuran perustamisessa ja sukukirjan teossa vahvasti mukana olleen ja nyt sukuseuran toimintaa pyörittävänä henkilönä hän on tullut monelle tutuksi. Sukuseuran puolesta onnittelut aina iloiselle sihteerillemme! Lisätietoa Sylvi Tiihosesta sukukirjassa taulu Pasi, Arto ja Sylvi Tiihonen, Pentti Meklin, Niilo ja Martta Savolainen Martti Mecklin Puheenjohtaja Tommi Lehtola, Henna Mecklin ja Lasse Lehtola Tuula ja Jouko Lähteenmäki sekä jälkipolvet Vanhan Rauman kierroksella oppaanaan Leila Riihimaa. Lasse Lehtola vietti vuotispäiviään pienimuotoisesti lähimpien sukulaisten ja ystäviensä kanssa. Hänelle oli tehty vain kuukautta aikaisemmin vaikea sydämenohitusleikkaus. Juhlia vietettiin tunnelmallisesti Lassen kotona Puulussa. Tytär Henna järjesti asiaankuuluvan ilotulituksen nimeltään Nuoruudenlähde. Lasse Lehtola löytyy sukukirjan lisäosasta taulusta 33. Tuula ja Jouko Lähteenmäki viettivät 60vuotispäiviään kesäkuussa 2009 sukulaisten ja ystävien parissa. Tuulan serkku Leila Riihimaa antoi lahjaksi opastetun Vanhan Rauman kierroksen, joka toteutettiin syyskuussa. Tuula ja Jouko Lähteenmäki löytyvät suku kirjan lisäosasta taulusta 14, Leila Riihimaa taulusta 24. Henna Mecklin 8

9 Jäsenmaksu Jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi tai 30 euroa/toimintakausi Merkitse viestikenttään kenen jäsenmaksusta on kyse ja miltä vuosilta. Seuran pankkiyhteys: Sukuseura Mechelinus POP Petonen Kirje Haminasta Norjan Christianiaan (Osloon) vuodelta 1856 on erikoinen, sillä on 10 kopekan merkkien kolmirivilö, vaikka merk kien käyttö ulkomaan postissa sallittiin vasta vuonna Kuva: Postimuseo/ (Sukuviesti ) Kirje on osoitettu Venäjän ulkoasiainministeriön pääkonsulille Henrik Adolf Mechelinille (Taulu 644) 9