Maatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen muokkaamatta viljelyllä (suorakylvö / No-Till) ja ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä

Transkriptio

1 Maatalouden ympäristöpäästöjen vähentäminen muokkaamatta viljelyllä (suorakylvö / No-Till) ja ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä

2 Lähteet: Maaseudun Tulevaisuus Maatalouspäästöjen vähentämiseksi on olemassa ratkaisu - Muokkaamatta viljely eli suorakylvö

3 Lähteet: Maaseudun Tulevaisuus Esa Eela toi maahamme suorakylvön ja hänellä on jo n. 25 vuoden kokemus jatkuvasta muokkaamatta viljelystä.

4 Ympäristöystävällinen kylvömenetelmä Vieskan Metalli kehitti ensimmäisenä kotimaisen suorakylvökoneen. Myöhemmin maahamme tuotiin ulkomailta muutamia sänkikylvöön soveltuvia koneita ja myös muita kotimaisia suorakylvökoneita alettiin valmistaa. Markkinoilla on n. 10 kotimaista tai ulkomaista suorakylvökonetta. Osaa koneista ei lasketa puhtaasti sänkisuorakylvökoneiksi koska maata muokataan ennen kylvöä tai kylvön yhteydessä. VM-Aitosuorakylvökoneella on yli 50%:n markkinaosuus aitosuorakylvössä. Vieskan Metalli on aitosuorakylvön edelläkävijä Suomessa. Se kehitti ensimmäisenä kotimaisena valmistajana suoraan sängelle kylvöön tarkoitetun koneen. Yritys on yli kymmenen vuotta osallistunut viljelymenetelmätutkimuksiin ja kerännyt muokkaamatta viljelyn tutkimustietoa Suomesta ja ulkomailta.

5 VM-Aitosuorakylvön suosio kasvaa Kylvöpinta-alan kehitys ha/vuosi Aitosuorakylvöala on vuonna 2009 kaikki merkit mukaan lukien jo noin hehtaaria. Se on noin 20% kevätkylvöalasta. Suorakylvö pinta-ala on jo yhtä suuri tai isompi kuin luomupinta-ala.

6 Vuonna 2009 jo n.1200 VM-Aitosuorakylvökonetta käytössä

7 Suorakylvöalan vertailu perinteiseen viljelyyn (ha) BRASILIA Suorakylvön kehitys maailmalla Suorakylvöalan maailmanlaajuinen kehitys (milj.ha) Suorakylvöala ha KANADA Suorakylvöala ha AUSTRALIA Suorakylvöala ha USA Suorakylvöala ha Kokonaisviljelyalasta Maailmalla suorakylvöä on harjoitettu jo pidempään. Etelä-Amerikassa se on vallitseva kylvömenetelmä ja siellä suorakylvöalat ovat jo yli puolet kylvöpinta-alasta. Maailmalla käytetään suorakylvöstä nimitystä No-Till joka tarkoittaa muokkaamatta viljelyä.

8 European Conservation Agriculture Federation Jäsenmaat 2003 Suomi (FINCA) v.2002 Suomen säästävän maatalouden yhdistys Maailman maatalous ja elintarvikejärjestö FAO on perustanut Eurooppaan Ecaf nimisen järjestön joka pyrkii korjaamaan muokkaamatta viljelyn jälkeenjääneisyyttä Euroopassa. Suomen CA-yhdistys liittyi vuonna 2002 Ecaf:iin. Ecaf käyttää No-Till:stä termiä European Conservation Agriculture Federation joka tarkoittaa säästävää, suojelevaa ja ympäristöystävällistä maataloutta. Säästävä kuvaa sitä parhaiten.

9 FINCA Suomen CA-viljelyn yhdistys ry - Finnish Conservation Agriculture Accosiation Maata säästävä ja parantava CA-viljely Suomen CA-viljelyn yhdistys pyrkii tekemään CA-viljelyä tunnetuksi Suomessa ja edistämään alan kotimaista - toistaiseksi nuorta - tutkimusta. Yhdistys kerää kansainvälistä tutkimustietoa ja pyrkii toimimaan niin, että maatalouspolitiikasta päättävillä on tieto CAviljelystä. Yhdistykseen voivat liittyä maan kasvukunnosta ja suorakylvöstä kiinnostuneet henkilöt ja yhdistykset. Puheenjohtaja: Heikki Latostenmaa Sihteeri: Bjarne Wretdal

10 Lähde: Maaseudun Tulevaisuus Vuonna 2004 Suomessa kävi kaksi maailman johtavaa tutkijaa esitelmöimässä muokkaamatta viljelystä ja sen vaikutuksista maalle ja ympäristölle. Kuvassa oikealla oleva Friedrich Tebrugge Saksasta on tutkinut yli kaksikymmentä vuotta suorakylvön kustannusvaikutuksia, maanrakennevaikutuksia ja suorakylvön ympäristövaikutuksia. Kuvassa vasemmalla oleva Don Reicosky USA:sta on pitkään tutkinut muokkauksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ja muokkauksen aiheuttamaa orgaanisen aineen vähenemistä maaperästä. 10

11 20-vuotinen saksalainen viljelymenetelmätutkimus Suorakylvö vähentää kustannuksia Investoinnit konekantaan -50% Kunnossapito -75% Polttoaine -85% Työmenekki -80 % Suorakylvö vähentää ympäristön kuormitusta Pintamaan huuhtoutuminen -69% Kasvinsuojeluaineet -70% Nitraatti >-85% Liukoinen fosfaatti >-65% Sedimentin kulkeutuminen -93% yksi mies ja yksi traktori kylvää nelinkertaisen pinta-alan Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen, tohtori Tebrügge Yli 20 vuotta kestäneen tutkimuksen mukaan muokkaus on haitallista maalle ja ympäristölle. Muokkaamattomuus/suorakylvö vähentää ympäristöpäästöjä noin 70 % 11

12 12 Saksalaisen tutkimuksen mukaan muokkaamatta viljely vähentää ravinteiden poistumista pellolta keskimäärin 70 %. Pitkään jatkunut suorakylvö sitoo maahan enemmän vettä, pidättää ravinteita paikoilleen ja lisääntyvä mikrobi- ja pieneliötoiminta hajottaa kasvinsuojeluaineet vaarattomiksi.

13 Lähde: Institut für Landtechnik der Justus-Liebig-Univertität Giessen, tohtori Tebrügge Sadesimulaatiossa nähdään kuinka muokkaamatta viljelyssä veden poistuminen vähenee, sedimenttien poistuminen lakkaa melkein kokonaan ja kasvinsuojeluaineiden poistuminen vähenee kun veden poistuminen vähenee. 13

14 Lähde: Regen- & Erosionssimulator Highlight auf der AGRITECHNICA Lähde: Understanding the process of soil erosion and water infiltration. Sadesimulaatio Agritechnica näyttelyssä v osoittaa että muokkaamaton maa sitoo vettä ja kasvipeite suojaa sedimenttien irtoamiselta. 14

15 Tebrugge luennon loppuyhteenveto: International Congress on Conservation Agriculture in Cordoba (Spain) from 9-11th November Perinteisen kääntävän muokkauksen on syytetty olevan perimmäinen syy maaperäeroosioon, maan tiivystymisongelmiin, pinta- ja pohjavesien saastumiseen sekä orgaanisen aineksen hävikkiin. Edelleen sitä voidaan pitää vastuussa luonnonvarojen heikkenemiseen, villieläinten ja monimuotoisuuden vähenemiseen, huonoon energiatalouteen sekä osallisuuteen maapallon ilmaston lämpenemisongelmasta. Säästävä viljely tarjoaa luonnonmukaisen vastauksen näihin perinteisen maanviljelyn haittoihin sekä tuo lisäksi mukanaan erilaisia ympäristöhyötyjä paikallisesti, alueellisesti, ja globaalisti sekä viljelijälle että yhteiskunnalle. Säästävällä viljelyllä pyritään kestävään maanviljelyyn, joka edellyttää kaikilta osallisilta uudenlaista ajattelutapaa ja syvällisempää ymmärrystä koskien maan muokkauksen vaikutusta maaperän viljelyekosysteemiin. Säästävälle viljelylle on ominaista nollamuokkauksen tai säästävän muokkauksen käyttöönotto yhteisvaikutuksessa sadon kasvijätteiden kanssa. Säästävä viljely auttaa estämään ravinteiden ja kemikaalien kulkeutumisen ja pitää ne paikallaan, kunnes sato käyttää ne hyväkseen tai ne hajoavat vaarattomiksi komponenteiksi. Säästävä viljelytekniikka lisää maaterän hedelmällisyyttä, palauttaa maaperän kasvukunnon sekä tarjoaa luonnollisen elinympäristön ja kasvualustan eläimille ja kasveille. Se turvaa myös veden laadun ja määrän, parantaa ilman laatua sekä säästää fossiilisia polttoainevaroja. Näiden seikkojen perusteella sopii toivoa että säästävällä viljelyllä tulee tulevina vuosina olemaan tärkeä rooli eräänä maaperän suojelun päästrategioista. 15

16 Hiilen määrä lisääntyy Hiilen määrä vähenee Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento Muokkaus on haitallista myös ilmakehälle aiheuttaen hiilidioksidikaasua ilmaan. Muokkaus lisää happea maahan joka yhtyy maassa olevaan hiileen aiheuttaen hiilidioksidia ilmakehään ja orgaanisen aineen vähenemistä maasta. Muokkaamattomuudella voidaan sitoa hiiltä maahan saman verran kuin maatalous sitä aiheuttaa. 16

17 Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento Muokkaamattomassa maassa maan murut ja sedimentit ovat kiinni toisissaan ja muodostavat biologisen tiimin joka sitoo itseensä vettä ja ravinteita. Ympärivuotinen kasvipeite suojaa pintamaata sedimenttien irtoamiselta ja edistää veden imeytymistä maahan. 17

18 Tehokas muokkaus tuhoaa maaperän järjestelmien biologisen ja ekologisen eheyden Ennen perusmuokkausta Perusmuokkauksen jälkeen Toisen muokkauskerran jälkeen Madot ovat allergisia kylmälle teräkselle Suomennos: Vieskan Metalli Oy Lähde: Säästävän viljelyn II maailmankongressi, Brasilia / D.C. Reicosky:n luento Muokkaus rikkoo maan murusten eheyden ja paljastaa maan. Muokkauksen johdosta sedimentit ovat paljaana ja irrallaan suurimman osan vuodesta ja varsinkin keväisin ja syksyisin jolloin veden virtaus pelloilta vesistöihin on suurimmillaan. 18

19 Pieneliötoiminta lannoittaa maata Muokkaus vähentää myös maan pieneliötoimintaa ja heikentää maankasvukuntoa Muokkaamatta viljelyssä pieneliötoiminta biologisesti muokkaa maata ja jätöksillään ravinnekierrolla parantavat maan kasvukuntoa. 19

20 Lähde: Maaseudun Tulevaisuus Suomessa peltojen orgaaninen aine eli humus on vähentynyt muokkauksen johdosta % 20

21 Maanrakenteen paraneminen on pitkäaikainen prosessi 21

22 22 Muokkaamatta viljely parantaa maanrakennetta ja samalla sen kykyä pidättää vettä ja ravinteita. Kuvat viereisiltä pelloilta.

23 Satotaso menetelmään perehdytty kunnolla ojitus on kunnossa pellot muotoiltu siten että vesi ei jää seisomaan notkelmiin pellon viljavuus ja ph kunnossa maa on kuohkeaa ja maan rakenne kunnossa pieneliötoiminta vilkasta puinti pitkään sänkeen, vähemmän olkea maassa olkisilppu tasaisesti pellon pinnalla ruumenet tasaisesti pellon pinnalla (ruumenviskuri puimurissa) viljelykiertoa ja kasvinvuorottelua on harjoitettu kylvöajankohta valittu oikein kylvö tehty oikeaan syvyyteen maa on sopivan kuivaa kylvettäessä (vako murustuu kiinni) rikkakasvitorjunta onnistunut, pelto on puhdas rikkakasveista kasvilajit valittu suorakylvöä suosiviksi, lujakortiset ja taudinkestävät lajikkeet tautitorjunta suoritettu menetelmään ei ole perehdytty ojitus ei toimi pelto epätasainen - vesi jää seisomaan pellolle maan viljavuus huono ja ph matala maa on liian tiivistä vähäinen pieneliötoiminta puinti lyhyeen sänkeen, paljon olkea maassa epätasainen olkimassa ruumenet epätasaisesti pellon pinnalla (ei ruumenviskuria puimurissa) viljelykierron puute - monoviljelykulttuuri kylvöajankohta valittu väärin kylvetty liian syvälle - harva kasvusto kylvö on tehty liian märkään maahan rikkakasvitorjunta on epäonnistunut - rikkakasvit vähentävät satoa tautiherkkä kasvi tai kasvilajike tautitorjuntaa ei ole suoritettu - taudit vähentävät satoa Aitosuorakylvömenetelmällä päästään keskimäärin samaan satotasoon kuin perinteisillä menetelmillä. Joillakin satotaso on laskenut mutta joillakin se on noussut. Menetelmä on vaativampi kuin perinteinen menetelmä ja edellyttää enemmän perusteellista paneutumista menetelmän vaatimuksiin. 23

24 Suojelee maata eroosiolta ja vesistöjä ravinnekuormitukselta Ukkoskuuron jälkeinen tilanne Suomessa. Metsäojasta tuleva vesi on kirkasta mutta pelto-ojasta tuleva vesi on sedimenttistä. Kuvat on otettu Ylivieskasta keskikesällä

25 Kesätulva Alavieskassa Keskellä metsäojasta otetussa kuvassa vesi on puhdasta koska maata ei ole muokattu ja maa on kasvipeitteinen ympäri vuoden. Oikealla samana päivänä otettu kuva kesätulvasta Alavieskasta. Vasemmanpuoleinen kuva otettu aikaisemmin kesällä samasta paikasta. 25

26 26 Sedimenttien ympärivuotinen kulkeutuminen on lisäytynyt varsinkin sateisina vuosina.

27 Ilmastonmuutos lisää talviaikaisia päästöjä. Kuvat Turusta ja Lounais-Suomesta, maaliskuu

28 28 Myös Eu:ssa on huomattu että peltojen kasvukunto on heikentynyt ja sen vuoksi on perustettu maansuojeluohjelmia.

29 Euroopassa tuetaan siirtymistä muokkaamatta viljelyyn Eräissä EU maissa pyritään vähentämään maatalouspäästöjä tukemalla viljelijöitä siirtymään muokkaamattomaan viljelyyn. 29

30 Lähde: European Agriculture Federation Ecaf seminaari ja Suomen Suorakylvö ry / Syke luento. Kotkanniemi 2009 Suomen Ympäristökeskuksen esitutkimus - Muokkaamatta viljelyssä eroosion ja partikkelifosforin vesistökuormituksenmäärä vähenee kolmasosaan ja typen huuhtoutuminen vähenee puoleen. 30

31 Lähde: European Agriculture Federation Ecaf seminaari ja Suomen Suorakylvö ry / Syke luento. Kotkanniemi 2009 Suomen Ympäristökeskuksen esitutkimus - Liukoisen fosforin huuhtoutuminen lisääntyy mutta kokonaisfosforin määrä pienenee. Suurin osa fosforista menee partikkelimuodossa ja on olemassa viitteitä siitä että myös liukoisen fosforin huuhtoutuminen pienenee kun pintavalunta pellolta vähenee. 31

32 32 Lounais-Suomen rinnepeltojen ravinnepäästöjen vähentämiseksi on esitetty nurmen lisäämistä näille alueille. Nurmi parantaisi myös vilja-alueen heikentynyttä maanrakennetta. Esitys on hyvä mutta nurmelle on vilja-alueella vaikea löytää markkinoita. Varteenotettavampi vaihtoehto on siirtyä muokkaamatta viljelyllä ympärivuotiseen kasvipeitteisyyteen jolla tuoreen tutkimuksen mukaan päästään rinnepelloilla ympäristövaikutuksiltaan samaan lopputulokseen.

33 Maatalouden tuotantotavat ja ympäristö Juha Grönroos ja Jyri Seppälä (toim.), 2000 Tulosten mukaan näyttää siltä, että maidontuotannossa luonnonmukainen tuotanto on kokonaisympäristövaikutuksiltaan merkittävästi tavanomaista tuotantoa parempaa, tarkastellaan vaikutuksia joko hehtaari- tai tuoteyksikkötasolla. Ruisleivän tuotannon osalta tilanne ei ole yhtä selvä. Tuoteyksikkökohtaisesti kokonaisvaikutuksia tarkasteltaessa luonnonmukaisesti tuotettu leipä on kokonaisympäristövaikutuksiltaan jopa tavanomaista haitallisempaa. Syy löytyy alhaisista satotasoista ja viherlannoituksesta, jonka aiheuttamaa ympäristöhaittaa on allokoitava myös rukiille. Hehtaarinäkökulmasta katsottuna tilanne näyttää kuitenkin toisenlaiselta. Luonnonmukaisen tuotannon fosforihuuhtoutumat ovat suunnilleen samaa luokkaa tavanomaisen tuotannon kanssa, mutta typpihuuhtoutumat ovat tavanomaisilla tilamalleilla yleensä suurempia kuin luonnonmukaisilla tilamalleilla. Nykyhetken tilamalleilla ei suuria eroja typpihuuhtoutumissakaan ole. Lähde: Maaseudun Tulevaisuus Luomuviljely on osittain ympäristöystävällistä koska siinä rajoitetaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Luomussakaan Kasvit eivät kasva eivätkä tuota satoa ilman ravinteita. Luomussa maahan tarvittavat ravinteet tulevat typpeä sitovista heinä- tai palkokasveista sekä karjanlannasta. Muokkaus myös irrottaa maasta ravinteita kasvien käyttöön. Luomussa rikkakasvit torjutaan kynnöllä ja muokkauksella. Vesistöpäästöjen kannalta luomuviljely ei ole ympäristöystävällisempää kuin perinteinen viljely koska luomuviljelyssä maa on keväällä ja syksyllä kynnettynä ja maa on paljaana eroosiolle. 33

34 Lähde: Teksti on osa Virtavesien hoitoyhdistyksen sivuilta artikkelista joka on julkaistu Kuntatekniikka lehdessä 4/2004 ja kirjoittajina ovat projektivastaava Asko Särkelä ja fil.yo Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Tehomaatalous ja maankäytön muutokset ovat lisänneet eroosiota. Pellolta tapahtuvan eroosion myötä suuria määriä arvokasta pintamaata valuu vesistöihin. Fosforikuormasta noin 75 % tulee kiintoaineeseen sitoutuneena. Usein suurin osa joen kiintoaineesta keskittyy kevään ajalle. Kovien syyssateiden jälkeen joen kiintoainekulkeutuma voi olla melkein yhtä suuri kuin kevään ylivirtauma. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt huomattavasti talviaikaista valuntaa. Kausiluontoinen peltoviljely jättää maaperän osaksi vuotta kokonaan ilman kasvipeitettä. Suurin osa vuotuisesta kuormituksesta tapahtuu lyhyellä aikavälillä valuntahuippujen aikaan jolloin pellot ovat pääosin ilman kasvipeitettä ja muokattuina. Tehokkaimpien vähennysten aikaansaamiseksi hajakuormituksen ja eroosion torjuntatoimet tulisi keskittää juuri näihin ajankohtiin. Ympäristötukijärjestelmässä käytetyt menetelmät eivät ole riittävän tehokkaita, eivätkä oikeaan aikaan ja paikkaan kohdennettuja. Maatalouden erityistukijärjestelmässä käytettyjä menetelmiä, suojavyöhykkeitä ja kaistoja, laskeutusaltaita, kosteikkoja ja pohjapatoja käytetään jo irronnen ja virtaavan veden mukana kulkeutuvan kiintoaineen pysäyttämiseen. Näillä keinoilla hillitään jo tapahtuneen eroosion haittoja, jolloin puututaan vain yhteen eroosion osa-alueeseen eli kulkeutumiseen. 34

35 Kiintoaineen pysäyttäminen pelloilla on vesiensuojelullisesti tehokkaampaa kuin toimenpiteet kiintoaineen pysäyttämiseksi uomissa. Vahinkoa on jo tapahtunut, kun vesistöjä kuormittavaa materiaalia poistuu pellolta. Maaperän hiukkasten irtoaminen ja virtaavan veden mukaan lähteminen voidaan kuitenkin estää jo lähtöalueella. Koska kasvillisuuden merkitys roiske-eroosion ja pintaeroosion estämisessä on todettu tärkeäksi, voidaan sen avulla estää tehokkaasti eroosion ensimmäinen vaihe eli maaperän hiukkasten irtoaminen. Kun suurin osa kuormituksesta tapahtuu valuntahuippujen aikaan syksyllä ja keväällä, talviaikaisella kasvipeitteisyydellä voidaan tehokkaasti vähentää eroosiota. Etenkin suorakylvöllä voidaan maanpinta suojata eroosiolta ympärivuotisesti. Kun maata ei muokata edellisen kasvin puinnin jälkeen, se säilyy kasvipeitteisenä talven ajan ja sateiden aiheuttamat eroosio sekä ravinnevalumat alueelta vesiin vähenevät. Muokkauksen poisjättäminen parantaa myös lierojen ja mikrobiston elinoloja peltomaassa, jolloin ne voivat hajottaa kasvimassaa, murustaa maata ja kaivaa käytäviä siihen. Vähitellen maan rakenne paranee, multavuus lisääntyy ja tiivistymät poistuvat. Vesi imeytyy maahan paremmin, eikä kulje pintavaluntana ojiin vieden ravinteita ja maata mukanaan. Edellä esitettyihin tosiasioihin nähden onkin hämmästyttävää miten vähän huomiota vesiensuojelupiireissä suorakylvömenetelmä on saanut. Hämmästyttävän suuren painoarvon keskusteluissa on saanut menetelmässä mahdollisesti lisääntyvä liukoisen fosforin vapautuminen semminkin, kun suurin osa kokonaisfosforista on sitoutunut kiintoaineeseen. Esimerkiksi Tuusulanjärven valuma-alueelta** eroosion myötä järveen kulkeutuvaan kiintoaineeseen sitoutunut fosfori vapautuu vesistöjen pohjan hapettomissa oloissa nopeasti liukoiseen leville käyttökelpoiseen muotoon. 35

36 36 Etelä-Amerikassa suorakylvö ratkaisi maatalouden ympäristöongelmat

37 Usein kysyttyjä asioita muokkaamatta viljelyssä. Liete ja karjanlanta Suorakylvössä liete levitetään hajalevityksenä tai sijoitusvantaalla sängelle tai kylvön jälkeen letkulevittimellä oraille. Liete voidaan mullata levityksen jälkeen lautasmuokkaimella, kevytmuokkaimella tai kylvön yhteydessä suorakylvökoneella. Lietteen multaus muokkaimella voi ympäristöpäästöjen kannalta olla isompi haitta kuin typen osittainen haihtuminen ilman muokkausta. Lietteen typen haihtumista voi korvata keinolannoitteilla. Liukoinen fosfori Kun maata ei muokata liukoista fosforia kertyy pellon pintaan mikä kuitenkaan ei ole kasveille eikä ympäristölle haitallista. Fosforipäästöistä vesistöihin suurin osa menee partikkelifosforin muodossa eli pellolta kulkeutuneiden sedimenttien mukana. Muokkaamatta viljely vähentää eroosiota ja sedimenttien liikkumista 90%. Partikkelifosforin kulkeutuminen vähenee siten saman verran. Muokkaamatta viljelyssä veden pintavalunta pellolta vähenee jolloin myös liukoisen fosforin poistuminen pellolta vähenee. Maatalouden kokonaisfosforikuormitus vesistöön vähenee kun maata ei muokata. Liukoinen fosfori pellon pinnassa on myös kasvien ravinne joka vaikuttaa myönteisesti sadon muodostumiseen. Pellon pintaan kertyvä fosfori voi vähentää myös fosforilannoitustarvetta. Jos liukoista fosforia kertyy vuosien mittaan liian paljon pellon pintaan niin se on mahdollista mullata syvemmälle maahan kevytmuokkaamalla jos siihen on tarvetta. Ruiskutustarve Muokkaamatta viljelyssä monivuotiset rikkakasvit kuten juolavehnä torjutaan kemiallisesti ruiskutuksella. Käytännön kokemuksen ja tutkimusten mukaan suorakylvö ei lisää merkittävästi ruiskutustarvetta koska myös kyntöön perustuvassa viljelyssä juolavehnää joudutaan torjumaan muutaman vuoden välein ruiskutuksella. Muokkaamatta viljelyssä torjunta-ainemäärät ovat pienempiä ja ne hajoavat kesän aikana paremmin pellon pinnassa. Perinteisessä viljelyssä juolavehnätorjunnassa joudutaan syksyisin käyttämään suurempia torjunta-ainemääriä ja kynnön yhteydessä ne hautautuu maahan. Yleisesti voi todeta että muokkaamatta viljelyillä pelloilla esiintyy vähemmän rikkakasveja kuin perinteisessä viljelyssä silloin kun torjunnat on suoritettu menetelmän edellyttämällä tavalla. Kasvitaudit Muokkaamatta viljelyyn liittyy jatkuva kasvipeitteisyys ja viljelykierto. Kun harjoitetaan viljelykiertoa ja viljellään tauteja kestäviä lajikkeita niin kasvitauteja ei esiinny enempää kuin tavallisessa viljelyssä. Satotaso Muokkaamatta viljely vaatii viljelijältä uutta tietotaitoa ja monipuolista menetelmään perehtymistä. Siirtymävuosina voi tulla jonkin verran sadon alennuksia mutta tietotaidon kohentuessa ja maan rakenteen parantuessa päästään keskimäärin samoihin satoihin kuin perinteisillä menetelmillä. 37

38 Esitys maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiseksi Maatalouden ympäristöpäästöjä on mahdollista vähentää ratkaisevasti muokkaamattomuudella ja ympärivuotisella kasvipeitteisyydellä Talviaikainen kasvipeitteisyys Talviaikainen kasvipeitteisyys on oikean suuntainen toimenpide, mutta keväällä tapahtuva kylvömuokkaus heikentää sen tehoa muokkaamalla maan pintaa ja multaamalla kasvijätteen. Muokkaamatta viljely Muokkauksesta kokonaan luopuminen ja siirtyminen ympärivuotiseen ja pysyvään kasvipeitteisyyteen antaa maatalouden ympäristöpäästöjen kannalta parhaimman tuloksen. Ympärivuotinen kasvipeite ja muokkaamaton pintamaa sitoo sedimentin ja ravinteen pellolle paikoilleen, jolloin muokkaamattomat pellot itsessään ovat suoja-aluetta. Vaikutuksiltaan muokkaamattomuus ja kasvipeitteisyys vastaa nurmiviljelyä rinnepelloilla. Pysyvä ympärivuotinen kasvipeitteisyys Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäksi tulisi tukea myös ympärivuotista kasvipeitteisyyttä. Ympärivuotisen kasvipeitteisyyden tuki tulisi olla huomattavasti suurempi kuin talviaikainen kasvipeitteisyystuki, jotta se houkuttelisi viljelijöitä siirtymään pysyvään muokkaamatta viljelyyn. Kasvipeitteisyys koko maata koskevaksi Maatalouden kokonaisympäristöpäästöjen vähentämisen kannalta olisi merkittävää laajentaa ympärivuotinen kasvipeitteisyystuki koskemaan koko maata. Etelä-Suomen savialueilla ravinteet menevät pääosassa sedimentin mukana vesistöihin. Karja- ja sika-alueilla ravinteita levitetään pellolle suuria määriä, mutta siellä ne huuhtoutuvat enemmän liukoisessa muodossa vesistöihin. Siksi kokonaisravinnepäästöjen vähentämiseksi kasvipeitteisyyden tukeminen koskemaan koko maata kattavaksi vähentäisi maatalouden kokonaisravinnekuormaa tehokkaimmin. Investointituki Muokkaamatta viljelyn yleistymistä rajoittaa suorakylvökoneiden korkea hinta ja menetelmän vaatima uusi tietotaito. Siirtymävaiheen mahdolliset sadonvähennykset ja muiden viljelijöiden asenne menetelmää kohtaan rajoittavat menetelmän käyttöön ottoa. Suuntaamalla investointitukea ympäristöpäästöjä vähentävän koneen hankkimiseen kannustetaan viljelijöitä siirtymään muokkaamattomaan viljelymenetelmään. Laajentamalla yhteisomistuksessa olevat koneet tuen piiriin mahdollistetaan myös pienempien tilojen liittyminen menetelmän etuihin. Ratkaisu maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi Ympäristötuen tähänastiset keinot vähentää maatalouden aiheuttamia päästöjä ovat osoittautuneet heikkotehoisiksi. Suuntaamalla ympäristötukea muokkaamatta viljelyyn ja ympärivuotiseen kasvipeitteisyyteen, saadaan enemmän tehoa maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Muokkaamatta viljely ja ympärivuotinen kasvipeitteisyys ovat muualla maailmassa ratkaisevasti vähentäneet eroosiota ja maatalouden vesikuormitusta. Oheisen aineiston sisältöön viitaten muokkaamatta viljely on aiemmin käytössä olevien toimien lisäksi ainoa merkittävä keino vähentää maatalouden aiheuttamaa ympäristön kuormitusta. Muokkaamatta viljely edistää myös luonnon monimuotoisuutta, lisää riistan elinmahdollisuuksia ja suojelee luontoa. 38

39 Lisätietoa suorakylvöstä: 39

40 40 Lisätietoa suorakylvöstä:

41 Lisätietoa suorakylvöstä: 41

42 42 Lisätietoa suorakylvöstä:

43 Lisätietoa suorakylvöstä: 43

44 44 Lisätietoa suorakylvöstä: