Kuluttajabarometri maakunnittain

Transkriptio

1 Tulot ja kulutus 2009 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri maakunnittain 2009, 3. neljännes Kuluttajien luottamusindikaattori maakunnittain, 3. neljännes 2009 Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source.

2 Saadut haastattelut maakunnittain 3. neljännes 2009 Uusimaa 1131 Varsinais-Suomi 377 Satakunta 188 Kanta-Häme 136 Pirkanmaa 405 Päijät-Häme 186 Kymenlaakso 148 Etelä-Karjala 115 Etelä-Savo 135 Pohjois-Savo 224 Pohjois-Karjala 128 Keski-Suomi 228 Etelä-Pohjanmaa 170 Pohjanmaa 153 Keski-Pohjanmaa 67 Pohjois-Pohjanmaa 340 Kainuu 81 Lappi 150 Itä-Uusimaa 79 Ahvenanmaa 35 Yhteensä Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä maakuntatarkastelussa erikseen tulosten suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. Koko maan lukuihin Ahvenanmaan luvut kuitenkin sisältyvät. Saadut haastattelut väestöryhmittäin, 3. neljännes 2009 Väestöryhmä *) Sukupuoli Mies 2275 Nainen 2201 Ikä Koulutus Perusaste 1315 Keskiaste 1748 Korkea-aste 1413 Suuralue Pääkaupunkiseutu 809 Muu Etelä-Suomi 986 Länsi-Suomi 1623 Itä-Suomi 487 Pohjois-Suomi 571 Sosioekonominen asema Maatalousyrittäjät 65 Muut yrittäjät 283 Ylemmät toimihenkilöt 651 Alemmat toimihenkilöt 814 Työntekijät 709 Työttömät 226 Opiskelijat 577 Eläkeläiset 995 Omaa kotitaloutta hoitavat yms. 156 Kotitaloustyyppi Yksinasuvat 891 Lapsiperheet 1603 Muut (aikuis)taloudet 1982 Kotitalouden bruttotuloluokka Alin neljännes alin neljännes ylin neljännes 1419 Ylin neljännes 1080 Tulot tuntemattomat 324 Kaikki yhteensä *) Väestöryhmä määritellään tässä vastaajan tai vastaajan kotitalouden ominaisuuden perusteella.

3 Sisällys Sivu Katsaus Tutkimusmenetelmä Kuviot / taulukot 1. Suomen taloudellinen tilanne nyt verrattuna tilanteeseen 12 kk sitten Suomen taloudellinen tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyiseen Työttömyys 12 kk kuluttua verrattuna nykyiseen Kuluttajahinnat nyt verrattuna 12 kk sitten Kuluttajahintojen muutos seuraavien 12 kk aikana Oma taloudellinen tilanne nyt verrattuna tilanteeseen 12 kk sitten Oma talouden tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyiseen Ajankohdan edullisuus suurempiin hankintoihin Aikooko talous hankkia omistusasunnon seuraavien 12 kk aikana Aikooko talous hankkia henkilöauton seuraavien 12 kk aikana Rahankäyttöaikomukset joihinkin kohteisiin seuraavien 6 kk aikana (taulukko) Millainen ajankohta on säästämisen kannalta Miten todennäköisesti talous säästää seuraavien 12 kk aikana Millainen ajankohta on luotonoton kannalta Aikooko talous ottaa luottoa seuraavien 12 kk aikana Kotitalouden rahatilanne Rahankäyttö kestotavaroihin Joidenkin laitteiden yleisyys kotitalouksissa (taulukko) Tilastokeskus 3

4 Katsaus (Huom! Maakunnittaiset ja väestöryhmittäiset tiedot keskeisistä saldoluvuista sivuilla 6 7.) Suomen talouskehitys Mennyt vuosi (kuvio 1, sivu 12) Kuviossa 1 esitetään kuluttajien arviot Suomen talouden viimeaikaisesta kehityksestä. Keskeisenä mittarina käytetään kuluttajien vastauksista johdettua saldolukua. Saldoluvun laskentaperiaate on esitetty sivulla 10. Kuluttajien arviot Suomen taloudesta olivat 1990-luvun jälkipuoliskolla hyvän talouskasvun vuosina varsin myönteisiä. Talouskasvun hidastuessa vuonna 2001 kuluttajien mielialat kääntyivät pessimistisiksi ja saldoluku oli miinuksella kolmisen vuotta. Vuonna 2004 arviot paranivat ja olivat neljän vuoden ajan enimmäkseen plussalla. Vuoden 2006 lopulla mielialat kohenivat melkoisesti ja olivat varsin valoisat (saldoluku oli noin + 10) vuoden 2007 syksyyn asti. Mielialat heikkenivät vuoden 2007 lopulla ja kääntyivät miinukselle vuoden 2008 alussa. Lasku on ollut jyrkkää. Saldoluku oli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 44. Sen pitkän ajan keskiarvo (10/1995 9/2009) on +3,4. Kaikki väestöryhmät arvioivat maan talouden heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Tyytymättömimpiä talouskehitykseen olivat maatalousyrittäjät ( 58) sekä ylemmät toimihenkilöt ja työttömät ( 50). Vähiten tyytymättömiä olivat opiskelijat ( 26). Kaikki maakunnat arvioivat maan talouden huonontuneen. Tyytymättömimpiä oltiin Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ( 52) sekä Kainuussa ( 51). Tuleva vuosi (kuvio 2, sivu 13) Kuluttajien arviot maan tulevasta talouskehityksestä (saldoluvuilla mitaten) ovat vuosituhannen vaihteen jälkeen vaihdelleet saldoluvun nolla molemmin puolin. Vuonna 2004 vallinneen selkeän optimismin jälkeen mielialat laskivat mutta olivat varovaisen myönteisiä vuoden 2007 syksyyn asti. Vuoden 2008 aikana odotukset maan taloudesta heikkenivät jyrkästi. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä pessimismi hellitti hieman ja saldoluku kääntyi plussalle (+5,3). Kolmannella neljänneksellä mielialat kohenivat edelleen ja saldoluku oli +14. Saldoluvun pitkän ajan keskiarvo on +4. Optimistisimpia olivat opiskelijat (+24) ja omaa kotitaloutta hoitavat (+21). Vähiten optimistisia olivat maatalousyrittäjät (+4) ja eläkeläiset (+6). Maakunnista optimismiä oli eniten Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla (+18), muita vähemmän Itä-Uudellamaalla (+5) ja Pohjois-Savossa (+8). Työttömyys (kuvio 3, sivu 14) Vuonna 2005 virinnyt lievä toiveikkuus maan talouskehityksestä paransi kuluttajien odotuksia maan työttömyyskehityksestä vuosina 2006 ja Uudelleen synkentyneet talousnäkymät tämän jälkeen ovat heikentäneet myös työttömyysarvioita vuoden 2008 kesästä asti. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä kuusi kymmenestä odotti työttömyyden kasvavan seuraavan vuoden aikana. Työttömyysodotusten saldoluku oli 29. Sen pitkän ajan keskiarvo on +2,4. Kaikki väestöryhmät ja maakunnat odottavat työttömyyden kasvavan. Väestöryhmistä työttömyyden kasvua povaavat muita yleisemmin eläkeläiset ( 38) ja maatalousyrittäjät ( 35) sekä maakunnista Itä-Uudenmaan ( 37) ja Kymenlaakson ( 36) kuluttajat. Kuluttajahinnat Mennyt vuosi (kuvio 4, sivu 15) Kuluttajabarometrilla selvitetään myös suomalaisten arvioita kuluttajahintojen muutoksista. Kuluttajat arvioivat hintojen nousseen vuoden aikana 2,4 prosenttia. Kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat laskivat samana aikana 0,8 prosenttia eli muutos oli 0,8 %. Tuleva vuosi (kuvio 5, sivu 16) Haastateltavia pyydetään myös ennustamaan kuinka paljon hinnat tulevat muuttumaan seuraavan vuoden aikana. Kuluttajat ennustivat seuraavan vuoden inflaatioksi +1,6 prosenttia. Oman talouden kehitys Mennyt vuosi (kuvio 6, sivu 17) Kuluttajien oma talous heikkeni 1990-luvun laman aikana viisi vuotta. Käänne parempaan tapahtui kuluttajien mielestä vuonna Siitä lähtien kuluttajat ovat arvioineet oman taloutensa parantuneen aina huhtikuuhun 2009 asti. Maailman talousromahdus vuonna 2008 tuntui vaikuttavan vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä myös kuluttajien omaan talouteen. Oman talouden kehitystä viimeisen vuoden aikana arvioiva saldoluku kääntyi miinukselle ja oli 0,9. Kolmannella neljänneksellä arviot pysyivät alavireisinä ja saldo oli edelleen 0,9. Saldoluvun pitkän ajan keskiarvo (lokakuu 1995 syyskuukuu 2009) on +5,1. Kuluttajista 62 prosenttia arvioi taloutensa pysyneen ennallaan, 19 prosenttia arvioi sen parantuneen ja yhtä moni heikentyneen vuoden takaa. Väestöryhmistä vain palkansaajat arvioivat oman taloutensa parantuneen: ylemmät toimihenkilöt (+9), alemmat toimihenkilöt (+7) ja työntekijät (+1).Työttömät ( 28), maatalousyrittäjät ( 13), omaa kotitaloutta hoitavat ( 12),eläkeläiset ( 5), opiskelijat ( 2) ja muut yrittäjät ( 0,2) arvioivat taloutensa heikentyneen. Maakunnista pientä paranemista oman taloutensa osalta olivat havainneet Kainuun (+6), Pohjois-Savon (+4), Keski-Suomen (+3), Pohjois-Pohjanmaan (+2), Uudenmaan (+1) ja Lapin (+0,3) kuluttajat. Tyytymättömimpiä oman talouden kehitykseen oltiin Kymenlaaksossa ( 10), Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla ( 7) sekä Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä ( 6). Tuleva vuosi (kuvio 7, sivu 18) Kuluttajien odotukset oman taloutensa kehityksestä kääntyivät laman jälkeen vuonna 1995 plussalle. Talousodotusten pitkän ajan keskiarvo on +9,1. Mielialat olivat 2000-luvulla pitkään hyvinkin valoisat. Mielialat lähtivät laskuun vuonna 2008 mutta koko maata arvioiva saldoluku pysyi edelleen plussalla. Odotukset omasta taloudesta alkoivat kohentua vuoden 2009 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Talousodotusten saldoluku oli kolmannella neljänneksellä +6,6. Kaksi kolmesta kotitaloudesta odottaa taloutensa olevan vuoden kuluttua ennallaan. Talouksista 24 prosenttia uskoo taloutensa parantuvan ja 12 prosenttia huonontuvan seuraavan 12 kuukauden aikana. Maatalousyrittäjät ( 6) ja eläkeläiset ( 3) odottavat taloutensa heikkenevän, muut väestöryhmät paranevan. Optimistisimpia olivat työttömät (+17), opiskelijat (+16) ja muut yrittäjät (+14). Maakunnista vain Itä-Uudenmaan ( 3) kuluttajat arvioivat taloutensa hieman heikkenevän. Toiveikkuutta oli eniten Keski-Suomessa (+12) sekä Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa (+10). 4 Tilastokeskus

5 Kotitalouksien rahatilanne (kuvio 16, sivu 28) Kotitalouksien rahatilanne on vuosien mittaan parantunut. Rahatilannetta kuvaava saldoluku oli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä +32,2. Sen pitkän ajan keskiarvo on +26,7. Rahatilannetta kuvattiin seuraavasti: velkaannuimme : 2,6 %, käytimme säästöjä kulutukseen : 4,1 %," rahat riittivät nipin napin": 26,6 %, säästimme hieman : 58,3 % ja säästimme paljon": 7,7 % kotitalouksista. Paras rahatilanne oli ylemmillä (+50) ja alemmilla toimihenkilöillä (+40). Muita huonompi se oli työttömillä (+5) ja opiskelijoilla (+16). Maakunnista paras rahatilanne oli Kainuussa ja Uudellamaalla (+36) sekä Lapissa (+35). Muita heikompi se oli Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa (+28). Kestotavarat Ostamisen edullisuus (kuvio 8, sivu 19) Kestotavaroiden ostaminen koettiin vuosia edulliseksi, kunnes vuonna 2000 näkemykset inflaation hieman nopeutuessa alkoivat heiketä. Euron tulo pudotti saldoluvun vuoden 2002 alussa miinukselle, mutta vuonna 2003 yllettiin yhtäkkiä uuteen ennätykseen (yli 30 pistettä) lähinnä autojen halpenemisen ansiosta. Arviot ostamisesta heikkenivät ja saldoluku kävi miinuksella vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ( 11,6). Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä saldoluku nousi edellisestä neljänneksestä hurjat 40 pistettä ja oli +28,3. Toisella ja kolmannella neljänneksellä ostamisen edullisuus parani edelleen ja saldoluku oli kolmannella neljänneksellä +36,6. Saldoluvun pitkän ajan keskiarvo on + 20,3. Kaikki väestöryhmät pitivät ostamista edullisena. Edullisimpana sitä pitivät muut yrittäjät (+49) ja ylemmät toimihenkilöt (+42). Opiskelijat (+22) ja työttömät (+32) arvioivat ostoedullisuutta muita kriittisemmin. Maakunnista myönteisimmät arviot saatiin Lapista (+51) ja Etelä-Karjalasta (+47). Kymenlaaksossa (+21), Etelä-Savossa (+24) ja Pohjanmaalla (+25) oltiin muita alueita kriittisempiä ostamisen edullisuuden suhteen. Rahankäyttövertailu (kuvio 17, sivu 29) Kuluttajia pyydetään ennustamaan tulevien 12 kuukauden aikana kestotavaroihin käyttämänsä rahan määrää suhteessa edellisiin 12 kuukauteen. Joka toinen arvioi sen pysyvän ennallaan ja joka kolmas vähenevän. Joka kuudes arvioi lisäävänsä rahankäyttöään kestotavaroihin. Rahankäyttöä kuvaava saldoluku oli 11,2. Saldoluvun pitkän ajan keskiarvo on 7,7 Eniten rahankäyttöään aikovat vähentää työttömät ( 31), maatalousyrittäjät ( 23) ja omaa kotitaloutta hoitavat ( 21). Ylemmät toimihenkilöt ( 6) ja muut yrittäjät ( 8) aikovat vähentää rahankäyttöään kestotavaroihin muita väestöryhmiä vähemmän. Opiskelijat (0) eivät aio muuttaa rahankäyttöään lainkaan. Maakunnista rahankäytön vähentämisaikeet olivat suurimmat Keski-Pohjanmaalla ( 19), Kymenlaaksossa ja Satakunnassa ( 16). Muita alueita vähemmän rahankäyttöä aiotaan vähentää Kainuussa ( 1), Pohjois-Savossa ( 5) ja Kanta-Hämeessä ( 6). Säästäminen (kuviot 12 13, sivut 24 25) Säästämisen edullisuutta punnitaan mm. eri sijoituskohteiden tuotto-odotuksilla. 56 prosenttia vastaajista piti ajankohtaa säästämisen kannalta hyvänä, 40 prosenttia huonona. Saldoluku oli kolmannella neljänneksellä +9,1. Saldoluvun pitkän ajan keskiarvo on +10,8. 78,4 prosenttia talouksista ilmoitti hyvin tai melko todennäköisesti säästävänsä seuraavan vuoden aikana. Vastaava pitkän ajan keskiarvo on 72 prosenttia. Säästöaikeita oli muita enemmän ylempien (92 %) ja alempien (89 %) toimihenkilöiden sekä muiden yrittäjien (87 %) talouksilla, muita vähemmän työttömien (60 %), opiskelijoiden (65 %) sekä eläkeläisten ja omaa kotitaloutta hoitavien (70 %) talouksilla. Maakunnittaiset erot olivat pieniä. Säästöaikeita oli eniten Kainuussa (83 %), Keski-Suomessa ja Lapissa (81 %). Säästämisaikeita oli muita vähemmän Itä-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä (73 %). Säästämismotiivit (Huom! tiedot ovat heinäkuulta 2009, katso alaviite *) Säästämiseen voi olla monia syitä. Tavallisin syy on pahan päivän varalle säästäminen. Sitä varten aikoo säästää 59,5 prosenttia talouksista. Muut motiivit ja prosenttiosuudet olivat: loma 43 %, vanhuus 35 %, velanhoito 37 %, kestotavarat 26 %, asunto etukäteen 9 % ja muu syy 11 prosenttia kotitalouksista. Säästöjen sijoitusmuodot (Huom! tiedot ovat heinäkuulta 2009, katso alaviite *) 59 prosenttia talouksista aikoo sijoittaa säästyneet varat pankkitilille. Muut sijoitusmuodot ja prosenttiosuudet olivat: kiinteä omaisuus 12 %, asunto-osake 10 %, pörssiosakkeet 10 %, muut arvopaperit 21 %, vakuutussäästöt 20 % ja muu kohde 13 prosenttia talouksista. Luotonotto (kuviot 14 15, sivut 26 27) Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 65 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä ja 31 prosenttia huonona luotonotolle. Luotonoton edullisuutta kuvaava saldoluku oli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä +20,8. Saldoluvun pitkän ajan keskiarvo on +18,0. Kotitalouksista 12,8 prosenttia aikoi ottaa lainaa seuraavan vuoden aikana. Vastaava pitkän ajan keskiarvo on 13,6 prosenttia. Lainanottoaikeita oli eniten opiskelijoiden (24 %) ja ylempien toimihenkilöiden (20 %) talouksilla, muita vähemmän eläkeläisten (3 %) ja työttömien (6 %) talouksilla. Maakunnista lainanottoaikeita oli eniten Keski-Pohjanmaalla (25 %), vähiten Kainuussa (5 %), Pohjois-Savossa (7 %) ja Kymenlaaksossa (8 %). Luotonoton motiivit (Huom! tiedot ovat heinäkuulta 2009, katso alaviite *) Kotitalouksilta tiedustellaan myös suunnitellun luoton käyttötarkoitusta. Käyttötarkoitukset jakaantuivat heinäkuussa 2009 seuraavasti: kestokulutustavarat tai matkat 3,4 %, asunto-osake 3,2 %, kiinteä omaisuus 3,0 %, opinnot 2 %, arvopaperit 0,1 % ja muu käyttötarkoitus 2,5 prosenttia kotitalouksista. *) Vuoden 2003 alusta lähtien säästämisen ja luotonoton motiivit sekä säästöjen sijoituskohteet kysytään neljä kertaa vuodessa. Kyselykuukaudet ovat tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuu. Aiemmin tiedot kysyttiin joka kuukausi. Tilastokeskus 5

6 Kuluttajien luottamusindikaattori (CCI) ja sen osatekijät saldolukuina maakunnittain, 3. neljännes 2009 Maakunta Oma talous, tuleva 12 kk Säästämismahdollisuudet, tuleva 12 kk Suomen talous, tuleva 12 kk Työttömyys, tuleva 12 kk Luottamusindikaattori (CCI) Keskiarvo (CCI) 10/1995 9/2009 Uusimaa 7,9 50,4 13,6 31,7 10,0 15,6 Varsinais-Suomi 4,8 43,4 15,8 29,1 8,8 12,2 Satakunta 2,7 43,9 10,5 25,3 8,0 11,3 Kanta-Häme 4,5 42,3 14,7 25,7 9,0 12,8 Pirkanmaa 8,2 47,9 18,2 25,5 12,2 12,8 Päijät-Häme 7,4 37,3 16,9 23,4 9,5 12,3 Kymenlaakso 1,5 42,2 13,4 36,3 5,2 13,4 Etelä-Karjala 6,5 44,3 16,3 29,8 9,3 12,1 Etelä-Savo 8,5 45,6 15,5 29,9 9,9 11,6 Pohjois Savo 4,4 47,1 8,3 31,8 7,0 11,8 Pohjois-Karjala 7,6 45,2 11,0 31,2 8,1 9,6 Keski-Suomi 12,1 51,6 17,2 24,7 14,1 12,7 Etelä-Pohjanmaa 4,5 43,0 18,2 27,2 9,6 10,8 Pohjanmaa 2,3 42,3 12,0 25,5 7,8 13,1 Keski-Pohjanmaa 10,0 41,5 9,7 27,1 8,5 12,0 Pohjois-Pohjanmaa 5,4 39,4 13,4 29,4 7,2 12,8 Kainuu 10,0 53,2 13,7 27,3 12,4 9,9 Lappi 10,4 49,8 12,1 28,4 11,0 10,2 Itä-Uusimaa 2,7 38,3 4,9 36,9 0,9 11,2 Koko maa 6,6 46,2 14,0 29,0 9,4 12,9 Keskiarvo 10/1995 9/2009 9,1 36,2 4,0 2,4 12,9 Kuluttajien luottamusindikaattori (CCI) ja sen osatekijät saldolukuina väestöryhmittäin, 3. neljännes 2009 Väestöryhmä*) Oma talous, tuleva 12 kk Säästämismahdollisuudet, tuleva 12 kk Suomen talous, tuleva 12 kk Työttömyys, tuleva 12 kk Luottamusindikaattori (CCI) Miehet 9,1 46,1 16,5 27,7 11,0 Naiset 4,1 46,2 11,4 30,4 7, vuotiaat 14,6 30,6 25,8 9,2 15, vuotiaat 15,8 54,1 21,4 21,5 17, vuotiaat 11,3 60,0 13,1 30,6 13, vuotiaat 3,0 56,9 9,0 35,4 8, vuotiaat 2,7 43,3 7,9 39,4 2, vuotiaat 2,9 31,8 6,1 37,9 0,7 Perusasteen koulutus 8,1 31,3 14,0 23,8 7,4 Keskiasteen koulutus 6,3 40,6 13,6 28,4 8,0 Korkea-asteen koulutus 5,7 67,3 14,5 34,6 13,2 Pääkaupunkiseutu 8,0 48,6 14,1 34,2 9,1 Muu Etelä-Suomi 5,4 45,4 13,5 28,1 9,0 Länsi-Suomi 6,5 45,9 15,4 26,2 10,4 Itä-Suomi 6,4 46,1 11,0 31,1 8,1 Pohjois-Suomi 7,4 44,3 13,1 28,8 9,0 Maatalousyrittäjät 6,2 50,7 4,4 35,1 3,5 Muut yrittäjät 14,4 63,2 19,1 26,5 17,5 Ylemmät toimihenkilöt 6,7 76,9 16,5 33,4 16,7 Alemmat toimihenkilöt 4,6 64,8 11,5 31,4 12,4 Työntekijät 6,1 51,2 13,2 28,1 10,6 Työttömät 17,0 12,4 11,9 29,8 2,9 Opiskelijat 15,9 20,3 24,2 11,1 12,3 Eläkeläiset 2,7 30,5 6,2 37,7 0,9 Omaa kotitaloutta hoitavat yms. 12,9 33,8 21,0 24,6 10,8 Yksinasuvat 6,0 30,0 11,0 29,6 4,3 Lapsiperheet 10,9 60,1 17,8 24,8 16,0 Muut (aikuis)taloudet 3,2 54,5 12,1 32,4 9,4 Alin tuloneljännes 10,4 2,7 10,7 25,7 1,8 2. alin tuloneljännes 5,0 41,6 9,8 31,0 6,4 2. ylin tuloneljännes 6,4 65,8 15,1 30,8 14,1 Ylin tuloneljännes 6,5 81,0 17,8 31,4 18,5 Tulot tuntemattomat 7,0 38,3 15,3 13,5 11,8 Kaikki yhteensä 6,6 46,2 14,0 29,0 9,4 *) Väestöryhmä määritellään tässä vastaajan tai vastaajan kotitalouden ominaisuuden perusteella. 6 Tilastokeskus

7 Kuluttajien arvioita omasta ja maan taloudesta saldolukuina maakunnittain, 3. neljännes 2009 Maakunta Oma talous, mennyt vuosi Suomen talous, mennyt vuosi Ostamisen edullisuus Kotitalouden rahatilanne Säästämisen edullisuus Lainanoton edullisuus Uusimaa 1,1 45,7 37,2 35,6 12,1 21,6 Varsinais-Suomi 0,0 45,7 41,1 28,1 5,9 22,2 Satakunta 3,0 42,6 30,1 32,7 4,3 15,7 Kanta-Häme 0,3 46,7 39,9 31,7 1,0 30,8 Pirkanmaa 1,9 43,7 43,3 30,2 3,2 24,2 Päijät-Häme 6,2 47,5 37,0 30,3 10,1 18,0 Kymenlaakso 9,7 51,6 20,9 28,9 12,6 13,6 Etelä-Karjala 0,2 44,1 47,3 30,0 14,9 25,5 Etelä Savo 3,8 42,4 23,9 28,6 11,1 15,9 Pohjois-Savo 3,6 44,5 35,0 31,5 10,7 14,7 Pohjois-Karjala 2,4 52,3 37,9 27,6 9,3 16,3 Keski-Suomi 3,4 38,4 33,5 30,4 8,7 18,8 Etelä-Pohjanmaa 6,6 40,5 39,7 31,5 3,8 16,1 Pohjanmaa 6,4 45,1 25,3 30,1 11,1 18,7 Keski-Pohjanmaa 6,6 33,5 36,3 29,5 14,1 33,8 Pohjois-Pohjanmaa 2,3 38,8 37,1 33,8 13,4 21,3 Kainuu 5,7 51,4 28,7 35,6 5,3 27,8 Lappi 0,3 45,9 51,3 34,9 1,4 27,8 Itä-Uusimaa 2,2 42,5 26,6 33,6 12,5 14,2 Koko maa 0,7 44,3 36,6 32,2 9,1 20,8 Keskiarvo 10/1995 9/2009 5,1 3,4 20,3 26,7 10,8 18,0 Kuluttajien arvioita omasta ja maan taloudesta saldolukuina väestöryhmittäin, 3. neljännes 2009 Väestöryhmä *) Oma talous, mennyt vuosi Suomen talous, mennyt vuosi Ostamisen edullisuus Kotitalouden rahatilanne Säästämisen edullisuus Lainanoton edullisuus Miehet 0,2 43,8 43,0 32,1 9,8 27,1 Naiset 1,1 44,8 30,2 32,2 8,4 14, vuotiaat 1,9 27,8 27,6 25,5 14,4 3, vuotiaat 5,2 41,1 35,8 32,5 12,0 23, vuotiaat 0,6 46,8 34,8 35,2 13,3 28, vuotiaat 2,7 50,4 38,9 34,2 7,2 31, vuotiaat 4,5 52,7 40,4 33,7 2,9 24, vuotiaat 3,2 44,5 43,0 30,3 4,9 17,6 Perusasteen koulutus 2,2 35,1 31,6 27,8 9,9 3,7 Keskiasteen koulutus 1,1 44,8 33,6 28,2 8,1 21,3 Korkea-asteen koulutus 1,3 52,0 44,9 41,5 9,7 36,1 Pääkaupunkiseutu 2,4 46,6 36,3 35,9 12,4 20,5 Muu Etelä-Suomi 3,5 45,8 36,4 31,7 10,2 21,9 Länsi-Suomi 1,8 42,2 37,1 30,3 6,2 21,0 Itä-Suomi 0,0 46,0 32,7 29,7 10,5 15,4 Pohjois-Suomi 2,3 42,5 39,7 34,3 9,1 24,0 Maatalousyrittäjät 13,1 58,2 21,6 31,3 0,0 26,3 Muut yrittäjät 0,2 45,0 48,8 37,1 10,9 39,0 Ylemmät toimihenkilöt 9,0 49,5 42,2 49,2 12,3 39,8 Alemmat toimihenkilöt 6,8 47,0 39,2 39,9 11,8 27,7 Työntekijät 1,0 45,5 38,5 36,5 12,1 20,5 Työttömät 28,1 50,4 32,4 4,5 1,2 13,5 Opiskelijat 2,1 26,5 22,1 16,1 11,7 5,2 Eläkeläiset 5,4 47,2 39,8 28,0 3,2 16,0 Omaa kotitaloutta hoitavat yms. 12,4 40,1 20,7 23,4 3,8 12,0 Yksinasuvat 2,2 45,6 34,0 24,9 6,7 13,0 Lapsiperheet 1,4 40,6 31,4 33,3 10,4 21,2 Muut (aikuis)taloudet 0,7 46,9 42,4 38,9 9,1 24,2 Alin tuloneljännes 10,7 40,5 18,6 7,3 3,1 3,4 2. alin tuloneljännes 5,4 45,5 35,7 31,0 6,5 14,7 2. ylin tuloneljännes 0,7 45,8 38,6 40,2 10,2 27,0 Ylin tuloneljännes 8,1 48,9 49,8 50,5 11,1 38,3 Tulot tuntemattomat 3,3 25,2 18,5 29,4 16,9 1,2 Kaikki yhteensä 0,7 44,3 36,6 32,2 9,1 20,8 *) Väestöryhmä määritellään tässä vastaajan tai vastaajan kotitalouden ominaisuuden perusteella. Tilastokeskus 7

8 Kuluttajien luottamusindikaattori (kuvio etukannessa, laskentaperiaate sivulla 11). Talousluottamus oli kaikissa maakunnissa plussalla mutta useimmissa alle pitkän aikavälin keskiarvon Kuluttajabarometrin neljän keskeisen kysymyksen saldoluvun aritmeettista keskiarvoa nimitetään kuluttajien luottamusindikaattoriksi. Kysymykset koskevat kuluttajien odotuksia omasta ja Suomen taloudellisesta tilanteesta sekä työttömien määrästä vuoden kuluttua samoin kuin arvioita kotitalouden säästämismahdollisuuksista seuraavan vuoden aikana. Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut laajasti käytössä Suomessa, kun on haluttu ennakoida kuluttajien toimintaa. Se on korreloinut vahvasti yksityisen kulutuksen ja bruttokansantuotteen (BKT) muutosten kanssa. Kuluttajien luottamusindikaattorin arvo oli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä koko maassa keskimäärin +9,4. Luottamusindikaattori oli plussalla kaikissa maakunnissa (kuvio etukannessa). Talousoptimismia oli eniten Keski-Suomessa (+14,1), Kainuussa (+12,4), Pirkanmaalla (+12,2) ja Lapissa (+11). Vähiten sitä oli Itä-Uudellamaalla (+0,9), Kymenlaaksossa (+5,2) ja Pohjois-Savossa (+7). Eri sosioekonomisista ryhmistä luottamusta oli eniten muiden yrittäjien, toimihenkilöiden ja opiskelijoiden talouksilla (kuvio vieressä). Luottamus oli miinuksella eläkeläisten talouksilla. Lapsiperheiden (+16) talousluottamus oli parempi kuin usean aikuisen (+9,4) tai yksin asuvien talouksilla (+4,3). Haastateltujen vastaamistavoissa ja kansaluonteissa on alueittaisia eroja, jonka vuoksi on hyödyllistä tarkastella talousmielialoja suhteutettuna maakunnan talousluottamuksen pitkän ajan keskiarvoon. Suhteellisia mielialoja voi mitata luottamusindikaattorin poikkeamalla sen pitkän aikavälin keskiarvosta maakunnittain. Kuluttajien luottamusindikaattorin pitkän aikavälin keskiarvot (lokakuu syyskuu 2009) maakunnittain on esitetty taulukossa sivun 6 yläosassa. Vaikka luottamusindikaattori oli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä kaikissa maakunnissa plussalla, jäi kuluttajien talousluottamus useimmissa maakunnissa alle pitkän ajan keskiarvon. Luottamusindikaattorin poikkeama sen pitkän ajan keskiarvosta oli kolmannella neljänneksellä koko maassa -3,5 pistettä. Talouden kehitystä arvioitiin suhteellisesti optimistisimmin Kainuussa (poikkeama +2,5), Keski-Suomessa (+1,5) ja Lapissa (+0,8). Suhteellisesti pessimistisimpiä oltiin Itä-Uudellamaalla (-10,3) ja Kymenlaaksossa (-8,2). Suomalaisten talousluottamus oli EU-maiden kärkipäässä Suomalaisten kuluttajien talousnäkemykset ovat kansainvälisesti verrattuna hyvin valoisia, kun niitä mitataan kuluttajien luottamusindikaattorilla. Kansanluonteissa ja vastaamistavoissa on kuitenkin eroja, joten on suositeltavaa tarkastella luottamusindikaattorin poikkeamaa sen pitkän aikavälin keskiarvosta maittain. Elokuussa talouden kehitystä arvioitiin EU-maissa suhteellisesti optimistisimmin Ruotsissa ja Puolassa. Suhteellisesti pessimistisimmin talouskehitystä arvioitiin Liettuassa, Latviassa, Unkarissa ja Romaniassa. Luottamus talouteen romahti yleisesti vuoden 2008 aikana. EU-maiden keskimääräinen luottamusindikaattoripoikkeama oli elokuussa 11 (euroalueella 11). EU:n komission kuukausittain julkaisemat indikaattoriluvut lasketaan kausitasoitetuista sarjoista. Kuluttajien luottamusindikaattorin poikkeama pitkän ajan keskiarvosta maakunnittain, 3. neljännes 2009 (keskiarvo 10/1995 9/2009) Kuluttajien luottamusindikaattori eri sosioekonomisissa ryhmissä, 3. neljännes 2009 Kuluttajien luottamusindikaattori EU-maissa, elokuu 2009 Indikaattorin poikkeama maan keskiarvosta 10/1995 * * Laskettu kausitasoitetuista sarjoista. Irlannin tieto puuttuu. Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results, August Tilastokeskus

9 Ostoaikomukset Ostoaikomukset koskevat yleensä seuraavaa puolta vuotta. Poikkeuksena omistusasunto ja henkilöauto, joiden suunnittelujakso on 12 kuukautta. Omistusasunto (kuvio 9, sivu 20) Asuntokaupan vilkkaina vuosina 1980-luvun lopulla joka kymmenes kotitalous suunnitteli asunnon ostoa vuoden sisällä luvun laman aikana ostoaikeet laskivat noin puoleen tästä. Vuonna 1995 ostoaikeet lähtivät nousuun. Pari kolme vuotta sitten ostoaikeet olivat korkealla muun muassa edullisten asuntolainakorkojen takia. Sen jälkeen ostoaikeet ovat jälleen hieman vähenneet. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 7,4 prosenttia kotitalouksista aikoi hankkia tai vaihtaa omistusasunnon vuoden sisällä. Väestöryhmistä eniten ostoaikeita oli omaa kotitaloutta hoitavien (13,2 %), ylempien toimihenkilöiden (12,5 %) sekä maatalousyrittäjien (11,5 %) ja muiden yrittäjien (11,2 %) talouksilla. Vähiten niitä oli eläkeläisten (3,4 %) ja työttömien (5,2 %) talouksilla. Lapsiperheet (10,6 %) suunnittelivat asunnon hankintaa useammin kuin usean aikuisen taloudet (7,2 %) tai yksinasuvat (5,8 %). Maakuntien kärjessä olivat Pohjois-Pohjanmaa (10 %), Kanta-Häme (9,4 %), Etelä-Karjala (8,8 %) ja Keski-Suomi (8,7 %). Hankinta-aikeita oli muita vähemmän Etelä-Savon (3,1 %) ja Pohjanmaan (4,6 %) talouksilla. Barometrillä selvitetään myös miten kotitalous aikoo rahoittaa asunnon hankinnan. Asunnon ostoa suunnittelevilta kysytään tärkeintä ja toiseksi tärkeintä rahoitusmuotoa. Syyskuussa 2009 vastausjakaumat olivat seuraavat. Tärkein rahoitusmuoto: pankkilaina 55 %, nykyisen asunnon myyntitulo 30 % ja omat säästöt 10 % kotitalouksista. Toiseksi tärkein rahoitusmuoto: pankkilaina 27 %, nykyisen asunnon myyntitulo 9 % ja omat säästöt 22 % kotitalouksista. Henkilöauto (kuvio 10, sivu 21) Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 16,3 prosenttia kotitalouksista aikoi hankkia tai vaihtaa auton vuoden sisällä. Tämän mukaan kotitaloudet ostaisivat vuoden kuluessa noin henkilöautoa, joista uusia noin ja käytettyjä noin kappaletta. Väestöryhmistä ostoaikeita oli eniten muiden yrittäjien (23,8 %), ylempien toimihenkilöiden (21,8 %) ja omaa kotitaloutta hoitavien (20,3 %) talouksilla. Vähiten auton ostoaikeita oli eläkeläisten (9,1 %) ja työttömien (10,1 %) talouksilla. Eri alueista aikomuksia oli eniten Lapissa (25,5 %) ja Etelä-Karjalassa (25,4 %), vähiten Kainuussa (6,2 %), Keski-Pohjanmaalla (10,9 %) ja Etelä-Savossa (11,8 %). Barometrillä selvitetään myös miten kotitalous aikoo rahoittaa auton hankinnan. Auton ostoa suunnittelevilta kysytään tärkeintä ja toiseksi tärkeintä rahoitusmuotoa. Syyskuussa 2009 vastausjakaumat olivat seuraavat. Tärkein rahoitusmuoto: nykyisen auton myyntitulo 50 %, omat säästöt 26 %, pankkilaina 13 % ja osamaksukauppa 6 % kotitalouksista. Toiseksi tärkein rahoitusmuoto: nykyisen auton myyntitulo 16 %, omat säästöt 20 %, pankkilaina 21 % ja osamaksukauppa 12 % kotitalouksista. Asunnon ja auton ostoaikomukset väestöryhmittäin *), 3. neljännes 2009 Väestöryhmä *) Asunto 12 kk sisällä % kotitalouksista Auto 12 kk sisällä % kotitalouksista Sukupuoli Mies 7,3 18,1 Nainen 7,6 14,5 Ikä ,4 21, ,8 19, ,9 19, ,9 17, ,9 12, ,1 9,2 Koulutus Perusaste 5,2 13,1 Keskiaste 7,8 17,3 Korkea-aste 8,9 17,9 Suuralue Pääkaupunkiseutu 9,0 15,3 Muu Etelä-Suomi 7,3 16,9 Länsi-Suomi 6,7 16,8 Itä-Suomi 5,6 14,6 Pohjois-Suomi 8,9 17,2 Sosioekonominen asema Maatalousyrittäjät 11,5 14,8 Muut yrittäjät 11,2 23,8 Ylemmät toimihenkilöt 12,5 21,8 Alemmat toimihenkilöt 8,2 18,6 Työntekijät 8,1 18,5 Työttömät 5,2 10,1 Opiskelijat 5,8 18,3 Eläkeläiset 3,4 9,1 Omaa kotitaloutta hoitavat yms. 13,2 20,3 Kotitaloustyyppi Yksinasuvat 5,8 12,0 Lapsiperheet 10,6 23,4 Muut (aikuis)taloudet 7,2 16,6 Kotitalouden bruttotuloluokka Alin neljännes 2,6 8,8 2. alin neljännes 6,4 12,4 2. ylin neljännes 9,4 20,1 Ylin neljännes 11,6 25,2 Tulot tuntemattomat 6,8 16,0 Kaikki yhteensä 7,4 16,3 *) Väestöryhmä määritellään tässä vastaajan tai vastaajan kotitalouden ominaisuuden perusteella. Koti, asuminen, vapaa-aika (taulukko 11, sivu 22 23) Sisustaminen,asuntoremontti Kodin sisustamisaikeet kääntyivät vuonna 2005 kasvuun kolmen vuoden tasaisen kehityksen jälkeen. Vuoden 2008 jälkipuoliskolla ostoaikeet kääntyivät lievään laskuun. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 42 prosenttia talouksista aikoo sisustaa kotiaan puolen vuoden sisällä. Ostoaikeita on eniten ylempien toimihenkilöiden ja opiskelijoiden (59 %) talouksilla. Vähiten niitä on eläkeläisten (21 %), maatalousyrittäjien (26 %) ja työttömien (31 %) talouksilla. Lapsiperheillä (55 %) sisustusaikeita oli selvästi enemmän kuin muilla kotitaloustyypeillä (noin 38 %). Maakunnista kärjessä olivat Kymenlaakso ja Uusimaa (47 %). Vähiten ostoaikeita oli Itä-Uudellamaalla, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla (36 %). Asunnon korjausaikeet ovat pitkän ja hitaahkon kasvuvaiheen jälkeen tasaantumassa. Asuntoremonttia suunnitteli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 34,4 prosenttia talouksista. Eniten remonttiaikeita oli maatalousyrittäjien (49 %), ylempien toimihenkilöiden (41 %) ja muiden yrittäjien (40 %) talouksilla, vähiten opiskelijoiden (19 %) ja työttömien (27 %) talouksilla. Lapsiperheillä (43 %) ja usean hengen aikuistalouksilla (41 %) Tilastokeskus 9

10 remonttiaikeita oli enemmän kuin yksinasuvien talouksilla (23 %). Maakunnista kärjessä oli Kanta-Häme (42 %), Kymenlaakso (41 %) ja Pohjois-Savo (39 %), hännillä Lappi (29 %) sekä Keski-Suomi, Satakunta ja Etelä-Karjala (30 %). % kotitalouksista aikoo käyttää rahaa joihinkin kohteisiin seuraavan 6 kk aikana Kodinkoneet,viihde-elektroniikka Kodinkoneiden hankinta-aikeet ovat laskeneet vuosien mittaan muutamalla prosentilla vajaan 20 prosentin tuntumaan. Nyt kodinkoneita aikoi hankkia 18,6 % talouksista. Eniten ostoaikeita oli opiskelijoiden (24,6 %), omaa kotitaloutta hoitavien (23,5 %) ja työntekijöiden (23 %) talouksilla, vähiten eläkeläisten talouksilla (10,8 %). Maakunnista hankinta-aikeita oli eniten Keski-Pohjanmaalla (29 %) sekä Pohjois-Karjalassa ja Lapissa (24 %), vähiten Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla (13 %). Viihde-elektroniikan hankinta-aikeet kasvoivat vuosina 2006 ja 2007 vahvasti muun muassa digitaalitekniikan yleistymisen takia. Vuonna 2008 ostoaikeet palasivat aiempien vuosien tasolle. Nyt, vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 35,6 % talouksista aikoi ostaa viihde-elektroniikkaa seuraavan puolen vuoden aikana. Väestöryhmistä kärjessä olivat opiskelijoiden (55 %) ja ylempien toimihenkilöiden (47 %) taloudet. Hännillä olivat eläkeläisten (19 %) ja maatalousyrittäjien (21 %) taloudet. Maakunnista kärjessä olivat Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa ja Uusimaa (43 %). Perää pitivät Etelä-Savo (21 %), Pohjanmaa (26 %) sekä Kainuu, Kanta-Häme ja Etelä-Pohjanmaa (27 %). Vapaa-aika (taulukko 11, sivu 22) Lomamatka-aikeet ulkomaille notkahtivat vuonna 2003 hieman mutta kääntyivät seuraavana vuonna kasvuun. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 45,9 prosenttia talouksista suunnitteli lomamatkaa ulkomaille puolen vuoden sisällä. Väestöryhmistä aikeita oli eniten ylempien toimihenkilöiden (62 %) ja muiden yrittäjien (61 %) ja talouksilla, vähiten maatalousyrittäjien (24 %), työttömien (29 %) ja omaa kotitaloutta hoitavien (34 %) talouksilla. Maakuntien kärjessä olivat Uusimaa (61 %) ja Kymenlaakso (55 %), hännillä Pohjois-Karjala (32 %), Pohjois-Pohjanmaa (33 %) ja Etelä-Pohjanmaa (34 %). Kotimaan lomamatkaa puolen vuoden sisällä suunnitteli 63,7 % talouksista. Aikeita oli eniten ylempien (77 %) ja alempien toimihenkilöiden (69 %) sekä muiden yrittäjien (72 %) talouksilla, vähiten työttömien (53 %) ja eläkeläisten (56 %) talouksilla. Kotimaan lomamatkoja suunniteltiin muita useammin Pohjois-Pohjanmaalla (78 %), Itä-Uudellamaalla (69 %), Lapissa ja Keski-Suomessa (68 %) sekä Uudellamaalla (67 %), muita vähemmän Kymenlaaksossa (50 %), Satakunnassa (51 %) ja Pohjanmaalla (54 %). Vapaa-ajan asunnon hankintaa suunnitteli 2,4 prosenttia kotitalouksista. Eniten aikeita oli muiden yrittäjien (6 %), maatalousyrittäjien (3,5 %) sekä ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden (3 %) talouksilla, vähiten työttömien (0,8 %), ja eläkeläisten (1,4 %) talouksilla. Muita useammin vapaa-ajan asunnon hankintaa suunnittelivat kotitaloudet Keski-Pohjanmaalla (6,1 %), Pohjois-Karjalassa (4 %) ja Lapissa (3,8 %). Ostoaikeita oli vähiten Kainuussa (1,1 %), Varsinais-Suomessa (1,7 %), Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla (1,8 %). Harrastusvälineet (taulukko 11, sivu 22) Harrastus- ja urheiluvälineiden hankinta-aikeet ovat kasvaneet voimakkaasti vuoden 2004 jälkeen. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 23,3 % prosenttia talouksista aikoi hankkia näitä välineitä. Eniten ostoaikeita oli opiskelijoiden (36 %) ja ylempien toimihenkilöiden (35 %) ja talouksilla, vähiten eläkeläisten (11 %) talouksilla. Maakunnista hankinta-aikeita oli eniten Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla (27 %), vähiten Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla (15 %). 10 Tilastokeskus % kotitalouksista aikoo käyttää rahaa joihinkin kohteisiin seuraavan 6 kk aikana % kotitalouksista aikoo tehdä lomamatkan seuraavan 6 kk aikana Muun kulkuvälineen kuin auton aikoi hankkia 9,2 % talouksista. Maakunnista hankinta-aikeita oli eniten Lapissa (14 %), Etelä-Karjalassa (13 %) ja Satakunnassa (12 %)), vähiten Etelä-Pohjanmaalla (4 %), Itä-Uudellamaalla ja Etelä-Savossa (6 %). Lapsiperheillä oli harrastusvälineiden (34 %) hankinta-aikeita selvästi enemmän kuin yksin asuvien (24 %) tai usean aikuisen (16 %) talouksilla. Lapsiperheillä muun

11 kulkuvälineen kuin auton hankinta-aikeita (15 %) on myös enemmän kuin yksin asuvien (9 %) tai usean aikuisen (6 %) talouksilla. % kotitalouksista aikoo käyttää rahaa joihinkin kohteisiin seuraavan 6 kk aikana Tutkimusmenetelmä Kuluttajabarometri on haastattelututkimus, jonka avulla mitataan suomalaisten mielikuvia arvioita ja odotuksia yleisestä ja oman kotitalouden taloudellisesta kehityksestä sekä aikomuksia tehdä suuria hankintoja, säästää tai ottaa lainaa. Lisäksi tutkimuksella selvitetään nykyaikaisten koneiden ja laitteiden yleisyyttä kotitalouksissa. (Kotitalouksien lukumäärä on noin 2,5 milj.). Tilastokeskuksen kuluttajabarometri aloitettiin marraskuussa 1987 puolivuosittaisena tutkimuksena. Vuonna 1992 se muutettiin neljännesvuosittaiseksi ja lokakuussa 1995 kuukausittaiseksi tutkimukseksi kun tietoja ruvettiin EU:n komission toimeksiannosta keräämään joka kuukausi. Kuluttajabarometrin kysymykset ovat aina olleet suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Lokakuussa 1995 keskeisimmät kysymykset yhdenmukaistettiin EU-maiden harmonisoidun kuluttajasurveyn 15 kysymyksen kanssa. Tämä aiheutti pieniä muutoksia kuluttajabarometrin tietosisältöön. EU-kysymysten lisäksi nykyinen kuluttajabarometri sisältää parikymmentä Suomen omaa kysymystä, jotka ovat olleet mukana alusta lähtien. Tietojen keruu Kuluttajabarometrin tiedot kerättiin joulukuuhun 1999 asti Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa käytettiin kuutta rotatoivaa paneelia. Samalle henkilölle esitettiin kysymykset kolme kertaa puolen vuoden välein, ja kohdehenkilöistä oli joka kuukausi uusia noin kolmannes. Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät haastattelut (puhelimitse) eri puolilla Suomea. Tammikuusta 2000 alkaen kuluttajabarometrin kohteena on kuukausittain kokonaan vaihtuva henkilöotos. Samaa otosta käytetään myös suomalaisten matkailututkimuksen ym. kyselyjen tiedonkeruussa. Kaikki haastattelut tehdään nyt keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tutkimusalueena on edelleen koko maa ja kuluttajabarometrin vastaajat edustavat Suomen vuotiasta väestöä iän, sukupuolen, asuinläänin ja äidinkielen suhteen. Maakunnittainen neljännesvuositarkastelu on tehty ottamalla tutkimukseen mukaan vuoden 2009 heinä-, elo- ja syyskuun haastatteluaineistot. Kuluttajabarometrin netto-otoskoko oli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä henkilöä. Vastauksia saatiin 4 476, joten tutkimuksen nettokato oli 32,2 prosenttia. Saldoluku Tutkimuksesta laadituissa kuvioissa viitataan saldolukuihin. Laskentaperiaate esitetään oheisessa taulukossa. Esimerkkinä on kuvio 1, sivu 12: Suomen taloudellinen tilanne nyt verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten, 3. neljännes Haastateltavilta kysytään: Millainen on Suomen taloudellinen tilanne nyt verrattuna tilanteeseen 12 kk sitten? Vastausvaihtoehdot on esitetty oheisessa taulukossa. Kunkin vastausvaihtoehdon prosenttiosuus kerrotaan sen painokertoimella. Tulojen summana saadaan saldoluku. Vastaus %-osuus Painokerroin Tulo Paljon parempi 0,3 1 0,3 Hiukan parempi 7,3 +0,5 3,6 Samanlainen 17,0 0 0 Hiukan huonompi 51,6 0,5 25,8 Paljon huonompi 22,4 1 22,4 Ei osaa sanoa 1,5 0 0 Yhteensä ,3 = saldoluku Luottamusindikaattori Kuluttajien uusi luottamusindikaattori lasketaan seuraavien kysymysten saldoluvuista: Millainen on Suomen taloudellinen tilanne 12 kuukauden kuluttua verrattuna nykyiseen Millainen on oma taloudellinen tilanteenne 12 kuukauden kuluttua verrattuna nykyiseen Pystyykö taloutenne säästämään seuraavien 12 kuukauden aikana? Paljonko Suomessa on työttömiä 12 kuukauden kuluttua verrattuna nykyhetkeen? Saldoluvut lasketaan yhteen ja jaetaan neljällä. Saldoluvut ja kuluttajien luottamusindikaattori voi vaihdella 100:n ja +100:n välillä. Tilastokeskus 11

12 1. Suomen taloudellinen tilanne nyt verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten Saldolukuna mittausajankohdasta toiseen Saldoluvut maakunnittain 3. neljännes 2009 Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. 12 Tilastokeskus

13 2. Suomen taloudellinen tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyiseen Saldolukuna mittausajankohdasta toiseen Saldoluvut maakunnittain 3. neljännes 2009 Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. Tilastokeskus 13

14 3. Työttömyys Saldolukuna mittausajankohdasta toiseen Saldoluvut maakunnittain 3. neljännes 2009 Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. 14 Tilastokeskus

15 4. Kuluttajahinnat Nyt verrattuna 12 kuukautta sitten Inflaatioarvio (arvio hintojen muutoksesta vuoden takaisesta,%) Inflaatioarvio maakunnittain 3. neljännes 2009,% Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. Tilastokeskus 15

16 5. Kuluttajahinnat Muutos seuraavien 12 kuukauden aikana Inflaatio-odotus (ennuste hintojen muutoksesta vuosi eteenpäin,%) Inflaatio-odotus maakunnittain 3. neljännes 2009,% Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. 16 Tilastokeskus

17 6. Oma taloudellinen tilanne nyt verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten Saldolukuna mittausajankohdasta toiseen Saldoluvut maakunnittain 3. neljännes 2009 Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. Tilastokeskus 17

18 7. Oma taloudellinen tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyiseen Saldolukuna mittausajankohdasta toiseen Saldoluvut maakunnittain 3. neljännes 2009 Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. 18 Tilastokeskus

19 8. Ajankohdan edullisuus Suurempiin hankintoihin Saldolukuna mittausajankohdasta toiseen Saldoluvut maakunnittain 3. neljännes 2009 Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. Tilastokeskus 19

20 9. Aikooko talous hankkia tai vaihtaa omistusasunnon Seuraavien 12 kuukauden aikana Aikomukset mittausajankohdasta toiseen Asunnon ostoaikomukset maakunnittain 3. neljännes 2009 Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. 20 Tilastokeskus

21 10. Aikooko talous hankkia tai vaihtaa henkilöauton Seuraavien 12 kuukauden aikana Aikomukset mittausajankohdasta toiseen Auton ostoaikomukset maakunnittain 3. neljännes 2009 Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenanmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän takia yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. Tilastokeskus 21

22 11. Rahankäyttöaikomukset joihinkin kohteisiin maakunnittain ja väestöryhmittäin *) Seuraavien 6 kk aikana,3. neljännes 2009 % kotitalouksista aikoo käyttää rahaa: Maakunta ASUNNON KORJAUS KODIN SISUSTUS VIIHDE-ELEKTRONIIKKA KODINKONEET kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht Uusimaa 25,7 6,8 32,5 37,5 9,5 47,0 26,4 16,2 42,6 12,0 7,9 19,9 Varsinais-Suomi 25,1 8,1 33,2 32,7 10,9 43,6 19,5 15,7 35,2 10,2 9,4 19,6 Satakunta 21,8 8,1 29,9 25,1 10,5 35,6 19,2 10,9 30,1 8,0 7,6 15,6 Kanta-Häme 35,4 6,5 41,9 28,8 11,6 40,4 19,6 7,1 26,7 9,3 5,7 15,0 Pirkanmaa 26,3 8,2 34,5 28,3 10,2 38,5 23,5 11,0 34,5 11,6 7,7 19,3 Päijät-Häme 32,4 5,1 37,5 32,8 11,1 43,9 23,1 10,1 33,2 11,2 6,8 18,0 Kymenlaakso 36,1 5,0 41,1 34,7 12,4 47,1 23,1 12,4 35,5 9,6 6,4 16,0 Etelä-Karjala 24,6 5,7 30,3 22,0 14,6 36,6 24,9 18,4 43,3 11,5 7,0 18,5 Etelä-Savo 33,4 2,6 36,0 33,5 4,4 37,9 13,9 6,7 20,6 10,3 2,4 12,7 Pohjois-Savo 32,8 6,3 39,1 32,7 7,3 40,0 23,3 12,2 35,5 14,0 4,3 18,3 Pohjois-Karjala 31,4 4,7 36,1 28,9 10,1 39,0 21,1 13,3 34,4 18,9 5,4 24,3 Keski-Suomi 25,0 4,6 29,6 35,7 5,3 41,0 24,3 11,2 35,5 12,2 5,7 17,9 Etelä-Pohjanmaa 25,6 8,2 33,8 22,9 13,1 36,0 16,9 10,5 27,4 11,3 4,5 15,8 Pohjanmaa 30,3 5,8 36,1 28,4 9,1 37,5 12,4 13,8 26,2 7,9 5,0 12,9 Keski-Pohjanmaa 27,2 10,7 37,9 37,9 7,0 44,9 29,0 14,3 43,3 20,3 9,1 29,4 Pohjois-Pohjanmaa 30,0 7,3 37,3 31,6 9,8 41,4 21,0 10,3 31,3 12,2 5,7 17,9 Kainuu 31,8 4,2 36,0 35,2 7,3 42,5 13,1 13,6 26,7 8,7 3,9 12,6 Lappi 24,5 4,4 28,9 31,3 6,6 37,9 26,6 14,9 41,5 14,8 9,1 23,9 Itä-Uusimaa 32,4 4,9 37,3 21,9 13,6 35,5 19,6 11,2 30,8 12,3 3,2 15,5 Koko maa 27,8 6,6 34,4 32,3 9,7 42,0 22,5 13,1 35,6 11,7 6,9 18,6 Väestöryhmä *) ASUNNON KORJAUS KODIN SISUSTUS VIIHDE-ELEKTRONIIKKA KODINKONEET kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht Miehet 30,5 6,8 37,3 31,1 10,3 41,4 25,0 15,1 40,1 11,7 7,8 19,5 Naiset 25,1 6,4 31,5 33,5 9,1 42,6 20,0 11,1 31,1 11,7 5,9 17, vuotiaat 14,9 8,2 23,1 45,3 17,6 62,9 40,1 19,1 59,2 19,0 11,9 30, vuotiaat 23,0 5,3 28,3 50,1 11,1 61,2 34,2 16,8 51,0 13,6 8,5 22, vuotiaat 34,3 7,4 41,7 41,8 9,5 51,3 29,2 16,2 45,4 15,6 7,9 23, vuotiaat 33,9 6,1 40,0 29,0 9,5 38,5 18,6 11,7 30,3 10,8 5,9 16, vuotiaat 30,4 6,8 37,2 22,0 6,5 28,5 12,4 9,4 21,8 8,5 5,2 13, vuotiaat 27,8 6,1 33,9 13,7 6,3 20,0 8,8 8,5 17,3 6,0 3,4 9,4 Perusasteen koulutus 25,7 6,9 32,6 26,2 8,2 34,4 19,8 9,5 29,3 10,9 5,7 16,6 Keskiasteen koulutus 24,5 6,7 31,2 31,8 11,1 42,9 22,7 14,3 37,0 11,9 8,0 19,9 Korkea-asteen koulutus 34,3 6,2 40,5 38,6 9,1 47,7 24,8 14,8 39,6 12,3 6,3 18,6 Pääkaupunkiseutu 23,0 7,5 30,5 39,2 10,0 49,2 27,0 17,6 44,6 11,7 8,5 20,2 Muu Etelä-Suomi 32,8 5,2 38,0 30,4 11,1 41,5 23,1 11,8 34,9 11,4 6,1 17,5 Länsi-Suomi 25,6 7,7 33,3 29,9 9,8 39,7 20,9 12,5 33,4 11,0 7,4 18,4 Itä-Suomi 32,6 4,8 37,4 32,0 7,2 39,2 20,0 10,9 30,9 14,2 4,0 18,2 Pohjois-Suomi 28,8 6,0 34,8 32,1 8,5 40,6 21,4 12,0 33,4 12,4 6,3 18,7 Maatalousyrittäjät 44,1 5,3 49,4 13,4 12,3 25,7 11,5 9,3 20,8 13,9 6,8 20,7 Muut yrittäjät 34,7 5,3 40,0 38,1 5,0 43,1 27,8 12,2 40,0 9,8 4,9 14,7 Ylemmät toimihenkilöt 35,1 5,6 40,7 50,1 9,2 59,3 31,4 15,7 47,1 14,3 8,0 22,3 Alemmat toimihenkilöt 31,0 6,6 37,6 41,6 10,3 51,9 24,1 12,5 36,6 13,5 6,5 20,0 Työntekijät 28,8 9,6 38,4 30,3 12,1 42,4 24,5 14,8 39,3 14,5 8,5 23,0 Työttömät 20,5 6,4 26,9 22,7 8,0 30,7 17,6 12,9 30,5 8,6 8,7 17,3 Opiskelijat 12,1 6,5 18,6 41,2 17,4 58,6 35,8 19,1 54,9 15,8 8,8 24,6 Eläkeläiset 27,3 5,7 33,0 15,3 5,8 21,1 9,9 8,7 18,6 6,2 4,6 10,8 Omaa kotitaloutta hoitavat yms. 29,6 7,2 36,8 38,0 10,7 48,7 25,9 15,4 41,3 16,1 7,4 23,5 Yksinasuvat 17,3 5,6 22,9 29,0 9,0 38,0 21,5 13,9 35,4 11,1 6,1 17,2 Lapsiperheet 35,4 7,8 43,2 42,7 12,2 54,9 30,1 14,9 45,0 13,4 9,0 22,4 Muut (aikuis)taloudet 34,1 6,9 41,0 29,7 8,9 38,6 19,1 11,3 30,4 11,4 6,4 17,8 Alin tuloneljännes 11,3 5,3 16,6 25,0 8,8 33,8 19,9 10,7 30,6 8,6 6,4 15,0 2. alin tuloneljännes 25,8 7,0 32,8 26,5 10,3 36,8 17,9 14,9 32,8 11,9 6,6 18,5 2. ylin tuloneljännes 35,3 7,1 42,4 36,1 9,0 45,1 23,6 12,7 36,3 12,8 7,0 19,8 Ylin tuloneljännes 41,2 6,5 47,7 45,9 9,8 55,7 30,1 14,0 44,1 14,4 7,7 22,1 Tulot tuntemattomat 17,8 7,2 25,0 24,6 12,6 37,2 24,5 12,5 37,0 8,3 6,0 14,3 Kaikki yhteensä 27,8 6,6 34,4 32,3 9,7 42,0 22,5 13,1 35,6 11,7 6,9 18,6 *) Väestöryhmä määritellään tässä vastaajan tai vastaajan kotitalouden ominaisuuden perusteella. 22 Tilastokeskus

23 Seuraavien 6 kk aikana,3. neljännes 2009 % kotitalouksista aikoo käyttää rahaa: Maakunta KULKUVÄLINE, EI AUTO HARRASTUSVÄLINEET KOTIMAAN LOMA ULKOMAAN LOMA kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht Uusimaa 5,3 4,2 9,5 20,0 6,8 26,8 42,0 14,8 56,8 44,1 16,5 60,6 Varsinais-Suomi 5,8 2,8 8,6 13,6 6,0 19,6 35,6 15,1 50,7 28,7 13,8 42,5 Satakunta 9,4 2,2 11,6 15,1 5,9 21,0 32,1 17,1 49,2 25,7 11,0 36,7 Kanta-Häme 6,0 2,9 8,9 17,6 4,4 22,0 36,8 9,5 46,3 32,2 10,2 42,4 Pirkanmaa 3,4 5,3 8,7 17,1 6,3 23,4 34,5 15,5 50,0 32,4 15,3 47,7 Päijät-Häme 5,1 4,2 9,3 16,3 7,0 23,3 33,8 12,9 46,7 22,3 13,9 36,2 Kymenlaakso 5,8 5,0 10,8 16,8 3,2 20,0 35,1 15,5 50,6 37,2 17,8 55,0 Etelä-Karjala 4,5 8,5 13,0 21,2 3,3 24,5 36,1 9,9 46,0 33,1 10,9 44,0 Etelä-Savo 4,9 1,0 5,9 20,7 6,2 26,9 38,1 9,9 48,0 29,0 13,9 42,9 Pohjois-Savo 4,6 2,0 6,6 18,7 6,8 25,5 43,4 15,7 59,1 22,9 13,2 36,1 Pohjois-Karjala 6,5 1,8 8,3 14,1 2,9 17,0 37,3 20,0 57,3 15,5 16,8 32,3 Keski-Suomi 5,9 4,5 10,4 18,4 8,5 26,9 31,4 17,6 49,0 26,1 13,2 39,3 Etelä-Pohjanmaa 3,6 0,0 3,6 14,1 3,0 17,1 37,8 14,2 52,0 19,9 14,6 34,5 Pohjanmaa 6,7 3,8 10,5 12,2 3,3 15,5 31,4 11,6 43,0 27,0 11,6 38,6 Keski-Pohjanmaa 8,8 2,2 11,0 25,5 1,9 27,4 45,7 19,0 64,7 29,4 10,1 39,5 Pohjois-Pohjanmaa 5,9 3,9 9,8 18,3 3,7 22,0 47,0 12,3 59,3 22,6 10,3 32,9 Kainuu 5,7 1,6 7,3 20,6 4,8 25,4 34,5 17,8 52,3 20,5 19,3 39,8 Lappi 9,5 4,7 14,2 24,4 1,5 25,9 61,5 8,2 69,7 26,3 12,2 38,5 Itä-Uusimaa 2,1 3,8 5,9 12,2 2,8 15,0 29,4 7,9 37,3 32,7 15,5 48,2 Koko maa 5,5 3,7 9,2 17,8 5,5 23,3 38,8 14,3 53,1 31,6 14,3 45,9 Väestöryhmä *) KULKUVÄLINE, EI AUTO HARRASTUSVÄLINEET KOTIMAAN LOMA ULKOMAAN LOMA kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht kyllä ehkä yht Miehet 7,3 4,9 12,2 20,1 6,4 26,5 39,1 14,2 53,3 31,9 13,9 45,8 Naiset 3,8 2,5 6,3 15,5 4,6 20,1 38,6 14,3 52,9 31,4 14,7 46, vuotiaat 12,0 6,6 18,6 27,8 9,6 37,4 39,6 15,6 55,2 34,7 18,3 53, vuotiaat 6,9 7,3 14,2 24,1 9,7 33,8 45,3 16,6 61,9 34,1 15,8 49, vuotiaat 8,2 3,7 11,9 27,9 6,0 33,9 40,7 13,2 53,9 33,9 12,9 46, vuotiaat 4,9 3,2 8,1 15,7 4,4 20,1 40,4 14,5 54,9 29,9 13,4 43, vuotiaat 2,5 1,2 3,7 9,8 3,1 12,9 35,4 11,9 47,3 33,2 13,0 46, vuotiaat 1,3 1,7 3,0 8,0 2,3 10,3 33,0 14,8 47,8 24,3 13,3 37,6 Perusasteen koulutus 6,1 3,4 9,5 14,1 4,2 18,3 32,2 15,0 47,2 23,6 13,2 36,8 Keskiasteen koulutus 6,0 4,1 10,1 17,7 5,7 23,4 38,9 13,4 52,3 30,1 14,6 44,7 Korkea-asteen koulutus 4,4 3,4 7,8 21,3 6,5 27,8 44,8 14,6 59,4 41,1 14,8 55,9 Pääkaupunkiseutu 5,1 4,5 9,6 20,1 8,0 28,1 43,4 15,2 58,6 48,6 16,6 65,2 Muu Etelä-Suomi 5,2 4,3 9,5 17,9 4,3 22,2 35,6 12,4 48,0 31,1 14,4 45,5 Länsi-Suomi 5,6 3,5 9,1 15,6 5,7 21,3 34,4 15,4 49,8 28,1 13,6 41,7 Itä-Suomi 5,2 1,7 6,9 18,1 5,6 23,7 40,3 15,2 55,5 22,7 14,3 37,0 Pohjois-Suomi 6,9 3,8 10,7 20,3 3,3 23,6 49,1 12,0 61,1 23,3 12,1 35,4 Maatalousyrittäjät 2,6 0,0 2,6 17,3 2,0 19,3 31,7 20,9 52,6 16,0 7,8 23,8 Muut yrittäjät 5,5 4,7 10,2 16,9 4,1 21,0 43,0 12,3 55,3 41,9 19,0 60,9 Ylemmät toimihenkilöt 6,4 4,2 10,6 25,7 9,2 34,9 51,7 12,3 64,0 48,8 13,1 61,9 Alemmat toimihenkilöt 4,3 4,0 8,3 21,5 5,9 27,4 40,1 15,1 55,2 37,9 14,7 52,6 Työntekijät 8,1 3,6 11,7 19,6 4,1 23,7 37,5 14,3 51,8 24,3 14,2 38,5 Työttömät 2,3 5,8 8,1 14,7 4,1 18,8 28,0 16,8 44,8 15,7 14,2 29,9 Opiskelijat 12,5 6,2 18,7 26,8 9,5 36,3 41,5 16,1 57,6 35,3 18,5 53,8 Eläkeläiset 2,0 1,7 3,7 7,5 3,2 10,7 32,4 13,3 45,7 24,1 12,5 36,6 Omaa kotitaloutta hoitavat yms. 6,5 4,0 10,5 13,9 5,7 19,6 39,5 15,2 54,7 23,2 10,7 33,9 Yksinasuvat 5,4 3,6 9,0 17,8 6,2 24,0 35,7 15,8 51,5 29,5 15,8 45,3 Lapsiperheet 9,3 5,9 15,2 27,7 6,6 34,3 43,6 13,9 57,5 29,2 12,3 41,5 Muut (aikuis)taloudet 3,5 2,5 6,0 12,1 4,2 16,3 39,2 12,8 52,0 35,2 13,8 49,0 Alin tuloneljännes 4,6 4,2 8,8 14,3 6,6 20,9 28,8 15,9 44,7 18,9 14,7 33,6 2. alin tuloneljännes 5,7 3,0 8,7 15,4 4,6 20,0 36,9 16,7 53,6 27,7 14,2 41,9 2. ylin tuloneljännes 4,7 4,0 8,7 17,7 5,5 23,2 42,1 12,2 54,3 34,4 13,7 48,1 Ylin tuloneljännes 6,8 3,8 10,6 26,3 5,0 31,3 49,5 11,2 60,7 49,8 13,9 63,7 Tulot tuntemattomat 8,5 3,8 12,3 14,8 8,7 23,5 33,7 16,5 50,2 24,8 17,5 42,3 Kaikki yhteensä 5,5 3,7 9,2 17,8 5,5 23,3 38,8 14,3 53,1 31,6 14,3 45,9 *) Väestöryhmä määritellään tässä vastaajan tai vastaajan kotitalouden ominaisuuden perusteella. Tilastokeskus 23