LAJIKOHTAISET KILPAILUJEN JÄRJESTÄMISOHJEET

Transkriptio

1 LAJIKOHTAISET KILPAILUJEN JÄRJESTÄMISOHJEET TEAMGYM MAALISKUU 2015

2 OHJEET TEAMGYM-KILPAILUJEN JÄRJESTÄMISEEN Voimistelulajien kansallisten kilpailujärjestelmien yhteinen päivitys aloitettiin syksyllä Päivityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa Voimisteluliiton lajien kilpailutapahtumia, hyödyntäen kunkin lajin vahvuudet. Ensisijaisesti ohjeet auttavat järjestäjää ja takaavat osallistujille laadukkaan kisatapahtuman. Myös yleisöystävällisyys ja median tarpeiden huomioiminen on tärkeää. Päivityksen myötä on laadittu Voimisteluliiton yleiset lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeet, joita nämä ohjeet täydentävät TeamGymin osalta. Yleisissä ohjeissa huomioidaan koko kilpailutapahtuman järjestäminen ja näihin lajikohtaisiin ohjeisiin on koottu TeamGymiä koskevat tarkennukset. On erittäin tärkeää, että kilpailun järjestäjä perehtyy huolellisesti molempiin ohjeisiin. Ohjeet on koottu kolmeen osaan: tehtäviin ennen kilpailua, kilpailun aikana ja kilpailun jälkeen. Kilpailun mahdollisen järjestäjän suositellaan tutustuvan ohjeisiin jo ennen kilpailun hakemista. Mukavia hetkiä kilpailujen järjestämisen parissa! 1

3 1 SÄÄNNÖT KILPAILUJEN JAOTTELU LUOKKAJÄRJESTELMÄ ENNEN KILPAILUJA Tilat Kilpailujen hakeminen Kilpailutapahtuman organisaatio ja suunnittelu Tiedottaminen Kilpailukutsu Kilpailutiedote Ennakkotiedottaminen tiedotusvälineille Tuomarit Ylituomarit Tuomarivelvoite Tuomaripaneelit Tuomareiden sijoittuminen Tuomarineuvottelu Ilmoittautuminen Osallistumisoikeus Edustusoikeus Kilpailulisenssi Viestintä ja markkinointi Kutsuvieraat

4 4.9 Pääsyliput Kuljetukset, majoitus ja ruokailu Ensiapu Tekniikka Telinevaatimukset Lämmittely- ja odotusalueet Keskittymis-/valmistautumisalue Vapaaohjelma Volttirata Trampetti Äänentoisto, kilpailumusiikit Valaistus Tulospalvelu Palkinnot Suomen mestaruuskilpailut Luokkakilpailut ja TeamGym Cup Voimistelupäivät Aikataulut Harjoittelu Lämmittely ja telinekokeilu Kilpailun aikataulu KILPAILUN AIKANA Joukkueiden ilmoittautuminen kilpailukansliaan (akkreditointi) Avajaiset, alkumarssi ja kuulutukset Kilpailun kulku Tulospalvelu

5 5.5 Protestimenettely Palkintojenjako Yhteistyö median edustajien kanssa KILPAILUN JÄLKEEN Dopingtestaus Tulokset Lehdistötilaisuus ja haastattelut Kilpailujen yhteenvetolomake Palkkiot ja maksut Tuomarisakko Tuomarikorvaukset Kilpailun järjestämismaksu LIITTEET Liite 1: Esimerkit telineiden sijoittelusta kilpailualueelle Liite 2: Esimerkkejä telinekokeilu- ja kilpailuaikatauluista 4

6 1 Säännöt TeamGym -kilpailuja ohjaavat myös muut Voimisteluliiton ohjeet ja säännöt: - Liiton säännöt - TeamGymin kansainväliset ja kansalliset säännöt - Yleiset kilpailu- ja kurinpitosäännöt (L01) - Yleiset lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeet - Antidoping-ohjelma (L02) - TeamGymin kilpailusäännöt - TeamGym Cup -säännöt Ajan tasalla olevat ohjeet ja liitteet: Liiton säännöt: TeamGymin säännöt: 2 Kilpailujen jaottelu Kilpailut jaetaan kolmeen tasoon riippuen niiden merkityksellisyydestä ja järjestelyjen vaativuudesta. TeamGymin kilpailut on luokiteltu seuraavasti: Taso 1 Taso 2 Taso 3 SM-kilpailut Luokkakilpailut Seurojen Asemakilpailut PM-kilpailut TeamGym Cup -kilpailut Voimistelupäivät Katsastuskilpailut ja karsinnat Alueen Asemakilpailut Voimistelukilpailujen tasoluokitukset (L03): 5

7 3 Luokkajärjestelmä TeamGymin luokkajärjestelmässä kilpaillaan asematapahtumissa ja viidessä kilpailuluokassa. Luokat ovat tasoluokkia, joissa ei ole ikärajoja - lukuun ottamatta ylintä eli viidettä luokkaa, joka on jaettu junioreihin ja aikuisiin. Kansainvälisissä kilpailuissa ja niiden katsastuksissa noudatetaan kunkin kilpailun ohjeiden mukaisia ikäluokkia. Lisäksi Suomen mestaruuskilpailuissa kilpaillaan junioreiden ja aikuisten sarjoissa: juniorijoukkueiden voimistelijat täyttävät kilpailuvuonna vuotta (tytöt) tai vuotta (pojat). Samat ikärajat pätevät myös sekajoukkueiden sarjassa. Aikuisten sarjassa joukkueen voimistelijat täyttävät kilpailuvuonna vähintään 16 vuotta. Naisten joukkueille, miesten joukkueille ja sekajoukkueille ei ole kansallisen luokkajärjestelmän mukaisissa kilpailuissa eri sarjoja, vaan joukkueet kilpailevat yhdessä. SM-kilpailuissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa kilpaillaan erikseen jokaisessa sarjassa. Luokkakilpailujen järjestäjä voi päättää, mitkä luokat ovat tarjolla ko. kilpailussa. TeamGym Cup -kilpailuissa kilpaillaan aina kaikissa luokissa. Lisäksi luokissa Cuposakilpailusijoituksista annetaan pisteitä ja kauden viimeisessä Cupin finaalikilpailussa kunkin luokan TeamGym Cupin voittaneet joukkueet palkitaan kiertopalkinnolla. 6

8 4 Ennen kilpailuja 4.1 Tilat Kilpailun voi järjestää mikä tahansa Voimisteluliiton seura, jolla on käytössään sopivat tilat ja tarvittavat TeamGym -telineet, tai pystyy sellaiset vuokraamaan esimerkiksi lähipaikkakunnalta. Kilpailualuetta varten tulee varata vähintään 1100m² tilaa. Tilan suositeltava minimipituus on 40 m ja -leveys 28 m. Luokkakilpailuissa tilan koosta voidaan perustelusta syystä joustaa. Perustelut kirjataan kilpailuhakemukseen. Tilan suunnittelussa huomioitavia asioita on koottu yhteen Voimisteluliiton Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeiden kohdassa Kilpailujen hakeminen Haettavat kilpailut ja niiden alustavat päivämäärät ilmoitetaan seuroille Voimisteluliiton internetsivuilla ja/tai tiedotteissa. Kilpailua hakeva seura voi ehdottaa kilpailulle myös muuta ajankohtaa. Kilpailukalenterin mukaiset luokka-, Cup- ja lajin SM-kilpailut myöntää järjestettäväksi TeamGymin lajiasiantuntijaryhmä. Kilpailuja haetaan Kisapalvelun kautta osoitteessa Jos kilpailuhakemuksia ei ole tullut 4 viikkoa ennen kilpailua, kilpailu perutaan. Jos seura haluaa järjestää luokkakilpailun, jota ei ole kilpailukalenterissa, seuraa pyydetään ottamaan yhteyttä lajipäällikköön (teamgym(at)voimistelu.fi). Kilpailun järjestäjän tulee perehtyä sekä Voimisteluliiton yleisiin että lajikohtaisiin järjestämisohjeisiin ja varmistaa riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit kilpailun järjestämiselle ennen kilpailujen hakemista. 4.3 Kilpailutapahtuman organisaatio ja suunnittelu Kilpailujen myöntämisen jälkeen valitaan kilpailun johtaja ja hänen tuekseen tarvittava määrä vastuuhenkilöitä, joista jokaisella on oma vastuualueensa. Tärkeimmistä toimijoista on koottu lista Voimisteluliiton Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeisiin, kohtaan 3.4. Malli tapahtumien tehtävälistasta (L05): Tiedottaminen Tiedotuksessa on otettava huomioon eri kohderyhmät: kilpailijat, valmentajat, tuomarit, vapaaehtoiset, yleisö ja media. Kilpailusta tulee tiedottaa seuran tai tapahtuman internetsivuilla ja sähköpostitse. Näkyminen paikallisessa mediassa ja sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja YouTubessa on suositeltavaa. Kilpailukohtaiset Facebook-tapahtumasivut tehdään Voimisteluliiton alaisen TeamGymin Facebook-sivun kautta, kun kilpailukutsu on julkaistu. Ensimmäiset tiedotteet seuroille ovat kilpailukutsu ja -tiedote. 7

9 4.4.1 Kilpailukutsu Kilpailukutsussa tulee mainita kilpailupaikka, kilpailutelineet (myös mahdolliset poikkeukset telinesäännöistä, mukaan lukien alastulomatot ja juoksuvauhti), kilpailusarjat, kilpailuluokat, alustava aikataulu, tuomarivelvoitteet, ohjeet joukkueiden ja tuomareiden ilmoittautumisesta, ilmoittautumisaika ja ilmoittautumismaksu sekä ohjeet arvostelulomakkeiden toimittamisesta. Arvostelulomakkeiden pohjat löytyvät Voimisteluliiton internetsivuilta. Linkki ko. sivulle kannattaa kirjoittaa kilpailukutsuun, jotta joukkueet käyttävät ajan tasalla olevia lomakkeita. Lomakkeet tulee lähettää täytettyinä joko sähköisesti kilpailun järjestäjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tiettyyn päivämäärään mennessä tai toimittaa paperiversioina kilpailupaikalle viimeistään 2h ennen kilpailun alkua. Kilpailukutsu tulee toimittaa järjestävän seuran internetsivuille sekä lajipäällikölle viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäistä kilpailupäivää. Malli kilpailukutsusta (L06): Kilpailutiedote Kutsua täydentävä kilpailutiedote lähetetään ilmoittautuneille seuroille ja tuomareille. Kilpailutiedote tarkentaa kilpailukutsun tietoja ja ohjeistaa joukkueita ja tuomareita toimimaan kilpailupaikalla. Kilpailutiedote sisältää telinekokeilujen ja kilpailujen tarkat minuuttiaikataulut, toimintaohjeita (esim. musiikkikoteloiden merkitseminen) sekä tiedot mahdollisista ruokailuista ja oheistapahtumista. Kilpailutiedote tulee toimittaa lajipäällikölle ja kilpailuun osallistuvien seurojen yhteyshenkilöille viimeistään kaksi viikkoa ennen ensimmäistä kilpailupäivää. Malli kilpailutiedotteesta (L07): Ennakkotiedottaminen tiedotusvälineille Voimisteluliiton Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeiden kohdassa on ohjeita ennakkotiedottamisesta tiedotusvälineille. Mallitiedotteita (L08 ja L09): 8

10 4.5 Tuomarit Ylituomarit Kilpailulle nimetään ylituomari(t) seuraavasti: - SM-kilpailut: Lajiasiantuntijaryhmä nimeää - Voimistelupäivät: Lajiasiantuntijaryhmä nimeää - Muut kilpailut: Järjestävä seura ehdottaa ylituomaria lajiasiantuntijaryhmälle, joka nimeää ylituomarin/ylituomarit Tuomarivelvoite Lajiasiantuntijaryhmä nimeää kaikki tuomarit SM-kilpailuihin. Muihin kilpailuihin jokaisen osallistuvan seuran on tuotava tuomareita tuomarivelvoitteen mukaisesti: kunkin osallistuvan seuran tulee ilmoittaa vähintään yksi tuomari jokaista kilpailuun osallistuvaa joukkuetta kohti. Tuomarin voi myös vuokrata toisesta seurasta. Tuomarivelvoite koskee seuroja, jotka ovat olleet lajin kilpailutoiminnassa mukana vähintään vuoden. Tuomareilla tulee olla voimassa oleva tuomarikortti. Tuomareilta vaaditaan jokaisessa luokassa tietty tuomarikortin taso seuraavasti: Luokka Tuomarin taso vähintään Ylituomarin taso vähintään Asema Arvi-koulutus - Starttiluokka ja 2. lk TK2 TK2 3. lk, 4. lk ja 5. lk, 5. lk jr TK3 TK3 SM, katsastukset TK3 KV Tuomarin nimi ja tuomarikortin taso tulee ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Jos seura ei ilmoita tuomareita joukkueiden ilmoittautumisen yhteydessä, seuralta peritään tuomarisakko (ks ) Tuomaripaneelit Tuomaripaneelit muodostetaan tasapuolisiksi ja mahdollisimman esteettömiksi. Tuomaripaneelien määrä ja koko vaihtelee kilpailuun ilmoitettujen joukkueiden ja tuomareiden määrän mukaan. Pääasiassa kilpailut järjestetään yhdellä, kahdella tai kolmella tuomaripaneelilla. Yhdellä tuomaripaneelilla arvioitaessa samat tuomarit arvostelevat jokaisen telineen. Tällöin kilpailun kesto pitenee, minkä vuoksi tätä vaihtoehtoa ei suositella. Kun kilpailussa on paljon osallistujia, pyritään järjestämään kolme tuomaripaneelia, eli jokaiselle telineelle oma tuomaristo. 9

11 Tarvittavien tuomareiden määrä luokittain ja telineittäin: Vapaaohjelma D-tuomarit E-tuomarit C-tuomarit Vapaaohjelman kirjallinen palaute Starttiluokka luokka luokka luokka luokka SM Volttirata DC-tuomarit E-tuomarit Starttiluokka luokka luokka luokka luokka SM 2 4 Trampetti DC-tuomarit E-tuomarit Starttiluokka luokka luokka luokka luokka SM 2 4 Kaikki mahdolliset tuomaripaneelikoostumukset luokittain ovat nähtävissä täällä: (Tuomaripaneelien muodostaminen). SM-kilpailuissa on jokaisen telineen tuomaristossa oltava myös sihteeri, joka kirjaa tuomaripaneelien pisteet sihteerilomakkeisiin. Kilpailun järjestäjä nimeää sihteerit. Muissa kilpailuissa sihteerin nimeäminen tuomaristoon on toivottavaa, mutta ei välttämätöntä. Jos tuomaristossa ei ole sihteeriä, telineen ylituomari kirjaa pisteet sihteerilomakkeisiin Tuomareiden sijoittuminen Tuomarit arvostelevat pääosin istuen ja tarvitsevat riittävästi pöytätilaa. Tuomareiden tulee istua kohtuullisen välimatkan päässä toisistaan siten, että he näkevät joukkueiden suoritukset hyvin ja ilman häiriötekijöitä. Tuomaristo voidaan sijoittaa katsomoalueelle (esim. vapaaohjelmatuomarit), mutta tällöin on varmistettava, että tuomareilla on riittävästi vapaata tilaa ympärillään ja työskentelyrauha. Vapaaohjelman tuomarit tulee sijoittaa lattiatasoa korkeammalle, jotta he voivat nähdä koko vapaaohjelma-alueen ja joukkueen muodostamat kuviot. Suositus on n. 3 5 m lattiatasosta. Volttiradan ja trampetin tuomarit tulee sijoittaa samalle tasolle telineiden kanssa. Tuomareiden istumajärjestys on määritelty kunkin kilpailuluokan säännöissä. 10

12 4.5.5 Tuomarineuvottelu Tuomarit kokoontuvat tuomarineuvotteluun ennen kilpailua. Tuomarineuvottelu alkaa Startti- ja 2. luokan tuomareilla vähintään 1h ennen kilpailun alkua ja 3., 4. ja 5. luokan tuomareilla vähintään 1,5h ennen kilpailun alkua. Alkamisajankohta tiedotetaan kilpailukutsussa ja kilpailutiedotteessa. Kilpailun järjestäjän tehtävänä on varata rauhallinen tila kokoontumista varten. Tilassa pitää olla pöytä, jonka ääressä on istuin jokaiselle tuomarille. Tilassa on hyvä olla myös videotykki. Tuomarineuvottelussa tarjotaan virvokkeita ja kevyttä syötävää. SM-kilpailuissa järjestävä taho tarjoaa tuomareille vähintään yhden ruokailun päivässä ja virvokkeita yms. kilpailun aikana. Neuvottelussa tuomareille jaetaan tuomaroinnissa tarvittava materiaali: - aikataulu ja suoritusjärjestykset - arvostelulomakkeet - tuomarilipukkeet - sihteerilomakkeet kunkin telineen ylituomarille tai tuomariston sihteerille - sekuntikellot (yksi per teline) - vihreä ja punainen lippu tai muu merkki kunkin telineen ylituomarille (Punaisella merkillä ilmaistaan, että tuomarityöskentely on vielä kesken ja seuraavan joukkueen tulee vielä odottaa vuoroaan. Vihreällä merkillä ilmaistaan, että joukkue voi aloittaa suorituksen.) Kilpailun järjestäjän on syytä varata tuomaripalaveriin myös muutamia kyniä ja tyhjää paperia. Arvostelulomakkeiden pohjat löytyvät Voimisteluliiton internetsivuilta. Joukkueiden valmentajat täyttävät lomakkeet ja joko lähettävät ne sähköisesti etukäteen tai toimittavat ne paperiversioina kilpailupaikalle viimeistään 2h ennen kilpailun alkua. Kilpailujen järjestäjä tulostaa tai kopioi jokaiselle kyseisen telineen tuomarille jokaisen telineellä kilpailevan joukkueen arvostelulomakkeen. Tuomarilipukkeita tulee olla jokaiselle tuomarille vähintään yksi jokaista arvosteltavaa suoritusta kohti sekä muutama ylimääräinen lipuke mahdollisia korjauksia varten. Kunkin tuomaripaikan tunnistamiseksi lipukkeet voivat olla erivärisiä, esim. D1 punainen, E1 valkoinen, C1 sininen jne. Lipukkeeseen tulee merkitä teline, joukkue, tuomaripaikka, tuomarin pistemäärä, mahdollinen bonus sekä tuomarin allekirjoitus. Paneelien ylituomarit (D1, E1 ja C1) täyttävät lipukkeeseen lisäksi oman paneelinsa pistemäärän. Telineen ylituomari (E1) merkitsee lipukkeeseen myös mahdollisen YT-vähennyksen sekä sen syyn. C2-tuomari merkitsee lipukkeeseen suorituksen keston, jos joukkueelta tehtiin aikavähennys. Tuomarilipukkeet voi tulostaa täältä: Ilmoittautuminen Joukkueet ilmoittautuvat kilpailuun TeamGymin ilmoittautumislomakkeella, joka löytyy täältä: (Kilpailujen ilmoittautumislomake), tai Kisapalvelussa. Kilpailunumeroa eli voimistelijatunnusta käyttävät joukkueet lähettävät samalla myös joukkueen taustatietolomakkeen. Kilpailukutsussa on syytä mainita lomakkeiden käyttämisestä ja kutsuun on hyvä laittaa linkki ilmoittautumis- ja taustatietolomakkeisiin. Kilpailun järjestäjä varmistaa osallistujille perille tulleen ilmoittautumisen. 11

13 Viimeinen ilmoittautumispäivämäärä on kuukausi ennen ensimmäistä kilpailupäivää (kilpailun järjestäjä voi halutessaan määrittää päivämäärän myöhemmäksi). Jälki-ilmoittautumista ja ilmoittautumisen perumista koskevia ohjeita on Voimisteluliiton Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeiden kohdassa 3.7. Kilpailun järjestäjä määrittää ilmoittautumismaksun summan ja eräpäivän kilpailukutsussa. Voimisteluliiton hallitus vahvistaa ilmoittautumismaksujen maksimin vuosittain. Kilpailujen ilmoittautumismaksujen ylärajat vuonna 2015 TeamGymissä: Taso 1 Lajikohtaiset SM-kilpailut 180 Taso 2 TeamGym Cup -osakilpailut Katsastukset Vastaavissa olosuhteissa järjestettävät luokkakilpailut 140 Salikilpailut Osallistumisoikeus Jokaisella kilpailuihin osallistuvalla kilpailijalla tulee olla voimassa oleva Voimisteluliiton lisenssi ja urheilutapaturmakorvaavuusehdon sisältävä tapaturmavakuutus. Urheilijan seura vastaa siitä, että urheilija kilpailee oikeassa ikäsarjassa ja edustaa seurajoukkuetta sääntöjen mukaisesti Edustusoikeus Urheilijan edustusoikeus määritellään Yleisissä kilpailu- ja kurinpitosäännöissä (L01) sekä TeamGymin kilpailusäännöissä. Sääntöjen vastaisesta osallistumisesta seuraa kilpailutuloksen mitätöiminen Kilpailulisenssi Voimisteluliiton alaisiin TeamGym -kilpailuihin osallistuessaan urheilijalla pitää olla voimassa oleva TG A- tai B-lisenssi tai muun voimistelulajin vähintään samanhintainen lisenssi. Kilpailuluokka 3. lk, 4. lk, 5. lk, 5. lk jr, SM A-lisenssi Starttiluokka, 2. lk Asema Vaadittava lisenssi B-lisenssi Asemalisenssi 12

14 Kilpailun järjestäjä tilaa lisenssilistat Voimisteluliiton lisensseistä vastaavalta toimihenkilöltä ja sitoutuu tarkistamaan kilpailuihin ilmoittautuneiden urheilijoiden voimassa olevat lisenssit. Järjestäjä tiedottaa osallistuvia seuroja mahdollisista puuttuvista lisensseistä viimeistään kolme arkipäivää ennen kilpailutapahtuman alkua ja pyytää tällöin esittämään kuitin maksetusta lisenssistä kilpailupaikalla. Mikäli kuittia ei esitetä, kilpailun järjestäjä epää osallistumisoikeuden lisenssittömiltä urheilijoilta. Lisätietoa lisensseistä ja lisensseistä vastaavan toimihenkilön yhteystiedot: Viestintä ja markkinointi Tietoa viestintään ja markkinointiin liittyvistä asioista löytyy Voimisteluliiton Yleisistä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeista kohdasta 3.9 alakohtineen. Alla on TeamGymin lajikohtaista lisätietoa aiheeseen liittyen Kutsuvieraat Lajien yhteisten kutsuvieraiden lisäksi kilpailuun kutsutaan lajin omia kutsuvieraita. TeamGymin kutsuvieraslistan saa TeamGymin lajipäälliköltä (teamgym(at)voimistelu.fi). SM-kilpailujen ja tätä korkeampien kilpailujen ajan tasalla olevan Voimisteluliiton kutsuvieraslistan saa Voimisteluliiton markkinointipäälliköltä. Lisätietoa kutsuvieraisiin liittyvistä asioista löytyy Yleisistä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeista kohdasta Pääsyliput Kilpailun yleisölle voidaan myydä pääsylippuja. Voimisteluliiton suositukset kansallisten kilpailujen pääsymaksuista: SM-kilpailut: Aikuinen, finaali 6 20 Lapsi, finaali 3 15 TeamGym Cupin osakilpailut ja luokkakilpailut: Kilpailunjärjestäjän harkinnan mukaan Voimisteluliiton toimihenkilöillä, hallituksen jäsenillä ja TeamGymin asiantuntijaryhmän jäsenillä on vapaa pääsy Voimisteluliiton alaisiin TeamGym-kilpailuihin. Voimisteluliitto tiedottaa kilpailunjärjestäjää osallistujista. Lisätietoa kilpailupasseista ja kulkuluvista on Yleisissä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeissa kohdassa Kuljetukset, majoitus ja ruokailu Tietoa kuljetusten, majoituksen ja ruokailun järjestämisestä löytyy Yleisistä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeista kohdista 3.11, 3.12 ja

15 4.11 Ensiapu Kilpailun järjestäjä vastaa ensiavun järjestämisestä. Ensiapupisteen tulee sijaita hallissa lähellä kilpailu- ja harjoitusaluetta ja olla selvästi merkitty. Ensiapupisteessä pitää olla koko lämmittelyn, telinekokeilun ja kilpailujen ajan ensiaputaitoinen henkilö, joka osaa tarvittaessa ohjata loukkaantuneet jatkohoitoon. Ensiapupisteessä pitää olla riittävästi tapaturman ensihoitoon tarvittavaa välineistöä (mm. kylmäpusseja, laastaria, haavanpuhdistusvälineet, kolmioliina jne.). SM-kilpailuissa ja kansainvälisissä kilpailuissa paikalla täytyy aina olla lääkäri. TeamGymin sääntöjen mukaan kilpailussa loukkaantunut voimistelija voi saada vapautuksen vapaaohjelman suorittamisesta, jos kilpailun lääkäri (tai ensiapuhenkilö) katsoo, ettei kyseinen voimistelija voi jatkaa kilpailemista loukkaantumisen vuoksi. Kilpailun järjestäjän tehtävänä on tiedottaa ensiapuhenkilöä tästä vastuusta. TeamGymin asiantuntijaryhmä kerää tietoa loukkaantumisista lajin tapahtumissa. Jokaisesta loukkaantumisesta tulee täyttää Tapaturmamuistio. Kilpailun järjestäjän tulee tulostaa lomakkeita ensiapupisteeseen ja ohjeistaa ensiapuhenkilöä tapaturmamuistiokäytännöstä. Täytetyt Tapaturmamuistiot lähetetään kilpailun jälkeen lajipäällikölle. Lomake on ladattavissa täältä: Muista turvallisuuteen liittyvistä asioista on lisätietoa Yleisissä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeissa kohdassa Tekniikka Kilpailuissa tarvittavaa tekniikkaa ovat muun muassa telineistö, välineistö, äänentoistolaitteet ja valaistus. Televisioitaviin kilpailuihin liittyvistä asioista on lisätietoa Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeiden kohdassa Telinevaatimukset Järjestäjän tulee kartoittaa käytettävissä olevat telineet ja tehdä suunnitelma puuttuvien telineiden hankkimiseksi. Telineet sijoitetaan tilaan käyttäen apuna telinekarttaa, joka on suunniteltu yhteistyössä lajin asiantuntijan kanssa. Telineet pystytetään kilpailupaikalle hyvissä ajoin ennen harjoitusten/telinekokeilun alkua. Kokoamisen jälkeen telineiden turvallisuus ja sääntöjenmukaisuus tulee tarkistaa. Telineen ylituomari tarkistaa telineet vielä ennen kilpailun alkua. Telineitä pitää varautua huoltamaan myös kilpailun aikana. Tähän tehtävään nimetään telinekokeilujen ja kilpailujen ajaksi riittävä määrä henkilöitä. Telineet asetellaan tilaan niin, että jokaisen telineen ympärillä on riittävästi alastulomattoja ja pehmusteita ja niin, että tuomareilla on esteetön näkyvyys telineille. Telineiden läheisyyteen tulee jättää riittävästi tyhjää tilaa mahdollisten tapaturmien välttämiseksi. Mahdolliset valokuvaajat ym. median edustajat tulee ohjeistaa niin, ettei kilpailuun osallistuvien voimistelijoiden turvallisuus vaarannu. Asettelussa tärkeintä on turvallisuus, myös kulkureittien suunnittelu jo tässä vaiheessa parantaa kilpailun turvallisuutta ja yleiskuvaa. 14

16 Lämmittely- ja odotusalueet Itse kilpailualueen lisäksi joukkueille tulee varata riittävästi lämmittelytilaa myös kilpailualueen ulkopuolelta. Lämmittelyalueella on suositeltavaa olla esimerkiksi kanveesin rullamattoja tai muita vastaavia pehmusteita, joilla joukkueet voivat turvallisesti lämmitellä. Lisäksi joukkueet tarvitsevat tilaa oman telinekokeilu- ja kilpailuvuoron odottamiseen. Odotustila voi olla myös pukuhuone kilpailualueen välittömässä läheisyydessä Keskittymis-/valmistautumisalue Mikäli tilat sen sallivat, voidaan määrittää erillinen keskittymisalue, jolle joukkue siirtyy juuri ennen omaa kilpailusuoritustaan, kun edellinen joukkue on siirtynyt suorituspaikalle. Jos kilpailupaikalla on erillinen keskittymisalue, kilpailun järjestäjä tarkistaa kyseisellä alueella, että suoritukseen osallistuva kokoonpano vastaa annettua nimilistaa Vapaaohjelma Kansainvälisissä kilpailuissa, Suomen mestaruuskilpailuissa sekä 3., 4. ja 5. luokan kilpailuissa kilpaillaan kansainvälisten sääntöjen määrittämällä alustalla. Vapaaohjelman alue on 18 m x 14 m, ja maton paksuus 35 mm ± 2 mm. Alue koostuu yleensä yhdeksästä 2 metrin levyisestä yhteen teipatusta permantokanveesin rullamatosta. Alueen tulee olla yhtenäinen ja samanvärinen. Starttiluokan sekä 2. luokan kilpailuissa vapaaohjelma-alueen koko on 14 m x 14 m. Mikäli kanveesin mattoja ei ole käytettävissä, vapaaohjelma voidaan suorittaa näissä kahdessa luokassa myös ohuella voimistelumatolla, parkettilattialla tai päällystetyllä lattialla (ns. urheilulattiapinnoite). Poikkeavasta alustasta täytyy kuitenkin ilmoittaa kilpailua haettaessa ja kilpailukutsussa Volttirata Volttirata: Volttiradan suorituspaikka koostuu vauhdinotosta, volttiradasta, alastuloalueesta, turvaalueesta, lisämatosta sekä mittanauhasta. Volttirata on vähintään 2 m leveä, 15 m pitkä (+/- 10 cm) ja 35 cm korkea (+/- 5 cm). Volttiradan tulee olla UEG:n TeamGym-telinestandardien mukainen. Starttiluokassa volttiratasuoritus voidaan tehdä volttiradan sijaan kanveesilla, rullamatolla tai vastaavalla alustalla, jonka pituus on vähintään 12 m. Alastuloalue: Alastuloalue volttiradan päässä on vähintään 7 m pitkä ja 4 m leveä. Se koostuu volttiradan korkuisista matoista. Alastulomattojen tulee olla tähän käyttöön suunnitellut ja vaimentaa alastuloa turvallisesti. (Ks. UEG:n standardit.) Volttiradan ja alastuloalueen raja tulee merkitä selvästi radan väristä poikkeavalla teipillä tai tarralla, mikäli alastuloalue ja rata ovat samanväriset. Volttiradan ja alastuloalueen ympärille sijoitetaan lisäksi turva-alue: alastuloalueen molemmilla sivuilla ja päädyssä tulee olla koko matkalla vähintään 0,5 m levyinen turvaalue. Volttiradan kummallakin sivulla tulee olla vähintään 0,5 m leveä ja 3 m pitkä turva- 15

17 alue alastuloalueen alusta volttiradan alkuun päin. Turva-alueen on oltava yhtä korkea kuin volttirata ja alastuloalue. Suositeltavaa on, että koko alastuloaluetta (mukaan lukien turva-alue alastuloalueen reunoilla) peittää yhtenäinen päällyste, joka pitää matot paikoillaan. Jos tällaista päällystettä ei ole saatavilla, täytyy mattojen paikoillaan pysyminen varmistaa muulla tavalla. Joukkueet voivat käyttää alastulomattojen päällä lisämattoa, jonka leveys on 2 m, pituus 4 m ja paksuus 10 cm. Maton täytyy olla volttiradan alastuloalueen läheisyydessä niin, että joukkueet voivat halutessaan ottaa sen nopeasti käyttöön. Vauhdinotto: Vauhdinotto on 16 m (+/- 5 cm) pitkä ja 1 m (+/- 5 cm) leveä. Sen on oltava samankorkuinen kuin volttirata. Mikäli vauhdinottoradan päällä on matto, sen pitää olla kiinnitetty niin, ettei se pääse liikkumaan tai liukumaan voimistelijoiden juostessa. Siirtymisen vauhdinotosta volttiradalle on oltava helppoa (ei kynnystä, porrasta, rakoa tms.). Vauhdinoton päättyminen on merkittävä 5 cm leveällä, vauhdinottoradan väristä poikkeavalla teipillä, mikäli päättyminen ei ole muuten selkeästi havaittavissa. 2. luokassa vauhdinotto on 10 m pitkä. Mittanauha (väh. 31 m) kiinnitetään lattiaan juoksuradan viereen. Se kertoo etäisyyden alastuloalueen alusta. Mittanauhan viereen lattiaan voi merkitä metriluvut oikean vauhdinottokohdan löytymisen helpottamiseksi. Joukkueet eivät saa merkitä vauhdinottoa, volttirataa tai lattiaa millään tavoin. Luokkakilpailuissa juoksuvauhdin sekä alastuloalueen pituudesta voidaan joustaa. Alastuloalueen on kuitenkin oltava vähintään 4 m pitkä ja volttiradan korkuinen. Lisäksi on oltava 1 m turva-alue alastuloalueen päädyssä ja sivuilla. Luokkakilpailuissa turva-alue saa olla erikorkuinen kuin alastuloalue, mutta sen pitää olla peitetty jonkinlaisilla matoilla. Näistä poikkeuksista on ilmoitettava kilpailua haettaessa ja kilpailukutsussa Trampetti Trampetin suorituspaikka koostuu yhdestä tai kahdesta trampetista, hyppytelineestä, alastuloalueesta, lisämatosta, 25 m juoksuvauhdista kullekin suorituspaikalle sekä mittanauhasta. Trampetti: Lähtökohta on, että kilpatrampetin tulee olla UEG:n standardien mukainen. Päätysuojattomia ja/tai todella kevyitä trampetteja ei hyväksytä. o Starttiluokassa voidaan joustaa tästä, mikäli päätysuojaton trampetti on jäykkyysasteeltaan joukkueelle sopivin. Joukkueiden käytettävissä tulee kuitenkin olla myös kaikilta reunoilta suojattu trampetti. Runkokehys on tehty pyöreästä, nelikulmaisesta tai suorakaiteen muotoisesta noin 5 cm paksusta putkesta. Jalkojen ja tukirakenteiden profiilit voivat olla suuremmat. Teräviä reunoja ei sallita. Kehyksen ulkomitat ovat 120 cm (+/- 5 cm) per sivu Ponnistusverkko on kiinnitetty runkoon teräsjousilla (Startti- ja 2. luokassa voi olla myös kuminauhakaapelit, mutta joukkueiden käyttöön on sen lisäksi tarjottava 16

18 trampetti teräsjousilla). Tarkemmat tiedot teräsjousien asettelusta löytyvät UEG:n telineohjeista. Ponnistusalueen koko on 60 cm x 60 cm (+/- 5 mm) ja sen tulee olla erivärinen kuin suojapehmusteet. Verkon tulee olla tiheä (reiät max. 6 x 6 mm). Tiheydestä voidaan joustaa Startti- ja 2. luokan kilpailuissa, mikäli jäykkyysasteeltaan sopivammassa trampetissa on väljempi verkko. Verkon tulee kuitenkin olla turvallinen. Trampetin jaloissa ( tassuissa ) on oltava luistamaton pinta. Suositeltu tassun koko on vähintään 10 x 10 cm. Runkokehys, jouset ja kiinnitysvälineet tulee peittää suojalla, jonka väri poikkeaa ponnistusalueen väristä selvästi. Suojan suositeltu paksuus on vähintään 3 cm. Trampetin takareunaan tulee kiinnittää vähintään 3 cm paksu suojapehmuste. Trampetin tulee pysyä mahdollisimman hyvin paikoillaan. Ilman hyppytelinettä käytettävän trampetin takajalkojen ( tassujen ) tulee olla alastuloalueen alla. Hyppytelineen ja trampetin takajalkojen väliin on hyvä varata erilevyisiä lautoja tms., jotka estävät trampettia liikkumasta ponnistuksen aikana. Trampetissa on hyvä olla pyörät (2 4 kpl samalla sivulla). Järjestäjä tarjoaa käyttöön vähintään 2 jäykkyysasteiltaan erilaista trampettia. Startti- ja 2. luokalle esim. 32 ja 36 jousta ja luokille esim. 36 ja 40 jousta. Trampetin yläreunan korkeuden tulee olla nopeasti muutettavissa. Trampettien merkit ja jousien määrät tulee ilmoittaa kilpailua haettaessa sekä kilpailukutsussa. Kilpailuun osallistuvat joukkueet eivät saa tuoda kilpailuun omia trampetteja. Trampetin alareunan ja yläreunan sallittu korkeus vaihtelee kilpailuluokittain: Kilpailuluokka Etureuna Takareuna Starttiluokka, 2. lk cm 60 cm (+ 5 cm) 3. lk, 4. lk, 5. lk,5. lk jr 65, 70, 75 tai 80 cm 25 cm (+/- 1 cm) SM-kilpailut (+/- 1 cm) Hyppyteline: Hyppyteline voi olla yksi- tai kaksijalkainen. Muilta osin sen tulee täyttää viimeisimmät UEG:n määritelmät hyppytelineelle. Hyppytelineen paikoillaan pysyminen on aina varmistettava turvallisuussyistä. Tämä voidaan tehdä esim. kiinnittämällä teline lattiaan tai asettamalla riittävästi painoja telineen jalkojen päälle. Telineen jalka tulee pehmustaa asianmukaisesti. Hyppytelineen korkeus on luokassa cm (5 cm:n välein). Korkeus mitataan lattiasta hyppytelineen keskikohtaan. Joukkueet ilmoittavat hyppytelineen korkeuden ilmoittautumisen yhteydessä, jolloin aikataulu on mahdollista suunnitella siten, että samaa korkeutta käyttävät joukkueet suorittavat trampetin kokeilun ja mahdollisesti myös kilpailusuorituksen peräkkäin. Jos käytössä on vain yksi suorituspaikka, tulee kilpailun järjestäjän huolehtia siitä, että paikalla on koko telinekokeilun ja kilpailun ajan kaksi henkilöä, jotka vastaavat hyppytelineen siirtämisestä. Järjestäjän tulee ohjeistaa nämä henkilöt asianmukaisesti ja heillä tulee olla suoritusjärjestys, josta näkyy kunkin joukkueen hyppytelineen korkeus. Näin hyppytelineen korkeus voidaan säätää valmiiksi ennen joukkueen saapumista 17

19 telineelle. Joukkueilta kannattaa kysyä jo telinekokeilun aikana, millä kierroksella he aikovat käyttää hyppytelinettä kilpailussa. Starttiluokassa ja 2. luokassa ei käytetä hyppytelinettä. Trampetin takana on kuitenkin mattokasa, jonka korkeuden tulee olla lähellä trampetin takareunan korkeutta (à kasan korkeus cm, riippuen trampetin korkeudesta). Päällimmäisen maton pituus on vähintään 3 m ja leveys vähintään 2 m. Maton ympärillä tulee olla vähintään 1 m levyinen ja 30 cm korkuinen turva-alue. Alastuloalue: Tavoiteltavaa on järjestää kaksi suorituspaikkaa rinnakkain, jolloin toista käytetään hyppytelineen kanssa suoritettavilla kierroksilla ja toista kierroksilla ilman hyppytelinettä. Tarvittaessa voidaan käyttää vain yhtä suorituspaikkaa, jolloin hyppytelinettä siirretään kierrosten välillä. Käytettäessä kahta suorituspaikkaa tulee suorituspaikkojen alastuloalueen olla yhtenäinen. Tällöin alastuloalueen mitat ovat 7 m (pituus) x 7 m (leveys) x 35 cm +/- 2 cm (korkeus). Alastulomattojen tulee olla tähän käyttöön suunnitellut ja vaimentaa alastuloa turvallisesti. (Ks. UEG:n standardit.) Sopivat alastulomatot voidaan rakentaa esim. 30 cm paksuista pehmeiden alastulomatoista, joiden päälle tulee kovempi matto, jonka mitat ovat vähintään 3 m (leveys) x 4 m (pituus) ja 5 6 cm (korkeus). Käytettäessä yhtä suorituspaikkaa alastuloalueen koko on vähintään 7 m (pituus) x 4 m (leveys). Suositeltavaa on, että koko alastuloaluetta peittää yhtenäinen päällyste, joka pitää matot paikoillaan. Jos tällaista päällystettä ei ole saatavilla, täytyy mattojen paikoillaan pysyminen varmistaa muulla tavalla. Joukkueet voivat käyttää alastulomattojen päällä lisämattoa, jonka leveys on 2 m, pituus 4 m ja paksuus 10 cm. Maton täytyy olla trampetin alastuloalueen läheisyydessä niin, että joukkueet voivat halutessaan ottaa sen nopeasti käyttöön. Luokkakilpailuissa alastuloalueen pituudesta ja leveydestä voidaan hieman joustaa. Tästä tulee mainita kilpailuja haettaessa sekä kilpailukutsussa. Voimistelijoiden turvallisuus on aina tärkeintä alastulomattoja suunniteltaessa. Vauhdinotto: Juoksuratoja tarvitaan yksi kullekin suorituspaikalle. Niiden tulee olla liukumatonta materiaalia ja ne on kiinnitettävä siten, etteivät ne liiku tai liu u, kun voimistelijat juoksevat. Mittanauha (30 m) kiinnitetään lattiaan juoksuratojen väliin. Se kertoo etäisyyden alastulomattojen etureunasta. Mittanauhan viereen lattiaan voi merkitä metriluvut oikean vauhdinottokohdan löytymisen helpottamiseksi. Joukkueet eivät saa käyttää omia merkkejä vauhdinotossa. Juoksuvauhdin vaatimukset vaihtelevat kilpailuluokittain: 18

20 Starttiluokka Korotettu, 6 m pituinen vauhdinotto, esim. volttiradan juoksupalikoilta tai voimistelupenkiltä 2. lk Juoksumatto: pituus: 15 m +/- 5 cm leveys: 1 m +/- 5 cm 3. lk, 4. lk, 5. lk, 5. lk jr SM-kilpailut paksuus: 25 mm Juoksumatto: pituus: 25 m +/- 5 cm leveys: 1 m +/- 5 cm paksuus: 25 mm Juoksuvauhti rajoitetaan sääntöjen mukaiseen pituuteen selkeällä merkillä, esim. palikalla. Tämän tiedoston liitteenä on kaksi esimerkkiä telineiden asettelusta kilpailualueelle Äänentoisto, kilpailumusiikit Kilpailussa tulee olla tapahtuman tarpeita vastaava monipuolinen ja laaja äänentoistolaitteisto. Äänentoiston tulee kattaa yleisimmät äänitallennusmuodot ja siinä pitää olla kuulutusmahdollisuus. On suositeltavaa, että kuulutukset kuuluvat koko tapahtuma-alueelle, vähintään kuitenkin kilpailu-, lämmittely- ja valmistautumisalueille sekä katsomoon. Kilpailusuoritukset vapaaohjelmassa, volttiradalla ja trampetilla suoritetaan joukkueen valitsemaan musiikkiin. Starttiluokassa joukkueen ei tarvitse käyttää musiikkia volttirata- ja trampettisuorituksissa, mutta musiikkiin suorittaminen on sallittua. Voimistelupäivillä Starttiluokan, 2. luokan ja 3. luokan kilpailuissa volttirata- ja trampettisuoritukset voidaan tarvittaessa tehdä ilman musiikkia. Voimistelupäivien järjestäjä tiedottaa joukkueita siitä, käytetäänkö kilpailussa musiikkia vai ei. Musiikkia käytetään myös alkumarssissa ja palkintojenjaossa. Joukkueita ohjeistetaan toimittamaan musiikit Audio Cd-rom levyllä. Levykotelon kanteen laitetaan merkintä, jossa mainitaan teline, seura, joukkueen nimi, kilpailuluokka, kilpailusarja sekä musiikin säveltäjä ja esittäjä. Musiikit luovutetaan musiikinsoittopisteeseen heti joukkueen saapuessa kilpailupaikalle tai kilpailutiedotteen ohjeen mukaisesti. Musiikit voidaan toimittaa järjestäjälle myös sähköisesti. Tällöin tulee muistuttaa joukkueita ottamaan musiikit mukaan myös CD-levyllä varmuuden vuoksi. Musiikit on hyvä testata ennen voimistelijoiden suoritusta, jotta mahdolliset levyjen toimimattomuudet voidaan ratkaista hyvissä ajoin ennen kilpailusuoritusta. Vapaaohjelman musiikit tulee testata jo ennen telinekokeilusuoritusta Valaistus Tilan hyvä, riittävän voimakas ja tasainen yleisvalaistus on tärkeä. Valaistuksen on oltava tehokas, mutta kilpailijat tai tuomarit eivät saa häikäistyä. Ikkunat on voitava tarvittaessa peittää. Tilan yleisvalaistuksen on tietyissä kilpailuissa riitettävä myös televisiointiin (esim. lajien yhteiset SM-kilpailut). 19

21 Tulospalvelu Kilpailukansliaan ja tulospalveluun tulee varata riittävästi tietokoneita, tulostimia ja kopiokoneita. Skanneri saattaa olla tarpeen muun muassa käsinkirjoitettujen tulospöytäkirjojen/sihteerilomakkeiden siirtämiseksi sähköiseen muotoon Palkinnot Lajipäällikkö/aluepäällikkö tilaa Voimisteluliiton mitalit SM-kilpailuihin ja alueiden asemakilpailuihin. Kilpailun järjestäjä vastaa muiden kilpailujen palkintojen tilaamisesta itse valitsemaltaan toimittajalta. Voimisteluliitto informoi järjestävää seuraa kilpailuista, joihin liiton yhteistyökumppanit toimittavat palkintoja. Järjestäjä voi lisäksi muistaa osallistujia esimerkiksi tuotepalkinnoilla tai kukilla Suomen mestaruuskilpailut SM-kilpailuissa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta joukkuetta. Mitaleja tulee varata kutakin sarjaa kohti 17 kpl kutakin väriä (kulta, hopea, pronssi). Voimistelijoiden (12 + 2) lisäksi myös mitalistijoukkueiden valmentajat (enintään 3 kpl) palkitaan. Mahdolliset lisämitalit tilataan tarvittaessa jälkikäteen Luokkakilpailut ja TeamGym Cup Luokkakilpailuissa ja TeamGym Cupin osakilpailuissa palkitaan vähintään kunkin luokan kolme parasta joukkuetta. Mitaleja tulee varata vähintään 12 kpl kutakin väriä (kulta, hopea, pronssi) kuhunkin luokkaan. Jos palkittavassa joukkueessa esiintyy enemmän kuin 12 voimistelijaa, tilataan tarvittavat lisämitalit jälkikäteen. Vaihtoehtoisesti 3.-, 4.- ja 5. luokkien joukkueet voidaan palkita pokaaleilla. Pokaaleja tulee tällöin varata yksi kullekin palkittavalle joukkueelle. Starttiluokassa ja 2. luokassa palkitaan mitalistien lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet voimistelijat tuotepalkinnolla. TeamGymin Cupin finaalikilpailussa jaetaan osakilpailupalkintojen lisäksi joukkuekohtaisen cupin voittaneille joukkueille Voimisteluliiton kiertopokaalit (3. lk, 4. lk, 5. lk jr, 5. lk). Seuracupin voittajaseura saa 250 arvosta Suomen Voimisteluliiton TeamGym - koulutusta. TeamGym Cupin finaalikilpailun järjestäjän tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä TeamGymin lajipäällikköön seuracupin palkinnon toimittamisesta kilpailupaikalle. Kilpailun järjestäjä muistuttaa edellisenä vuonna cupin voittaneita joukkueita kiertopokaalien toimittamisesta kilpailupaikalle. Pokaalin voittajat kaiverruttavat pokaalin kuukauden kuluessa voitosta. Kaiverruksesta aiheutuneet kulut korvataan kuittia vastaan (kuitti toimitetaan TG-lajipäällikölle) Voimistelupäivät Voimistelupäivillä kilpaillaan telinekohtaisesti. Jokaisessa luokassa palkitaan kolme parasta joukkuetta erikseen vapaaohjelmassa, volttiradalla ja trampetilla. Mitaleja tulee 20

22 varata kuhunkin luokkaan siis vähintään 36 kpl kutakin väriä (kulta, hopea, pronssi). Jos palkittavassa joukkueessa esiintyy enemmän kuin 12 voimistelijaa, tilataan tarvittavat lisämitalit jälkikäteen. 3. luokassa, 4. luokassa ja 5. luokissa joukkueet voidaan palkita vaihtoehtoisesti pokaaleilla. Pokaaleja tulee tällöin varata kuhunkin luokkaan 3 kpl kutakin palkintosijaa kohden. Starttiluokassa ja 2. luokassa palkitaan mitalistien lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet voimistelijat tuotepalkinnolla. Voimistelupäivillä on mahdollista järjestää myös henkilökohtainen kilpailu volttiradalla ja trampetilla. Myös nämä kilpailut ovat telinekohtaiset. Tällöin kolme parasta voimistelijaa kummallakin telineellä palkitaan mitalilla tai pokaalilla. Palkinnot on lueteltu taulukossa (L14): HUOM! Taulukossa on virheitä, yllä oleva teksti pätee. Järjestäjä voi harkita myös muista asioista palkitsemista (esim. muiden kannustaminen, kilpailo) Aikataulut Tarkat aikataulut tehdään ilmoittautumisten jälkeen yhteistyössä ylituomarin kanssa Harjoittelu Järjestäjä voi halutessaan tarjota joukkueille harjoittelumahdollisuuden kilpailutelineillä ennen kilpailua, esimerkiksi edeltävänä päivänä. Harjoitteluaikataulu lähetetään osallistuville seuroille kilpailutiedotteen liitteenä Lämmittely ja telinekokeilu Joukkueet saavat lämmitellä oman aikataulunsa mukaisesti lämmittelylle varatulla alueella. Mikäli lämmittelytilaa on vähän, voidaan lämmittelyalueen käyttöä aikatauluttaa niin, että jokainen joukkue saa riittävästi lämmittelyaikaa ennen telinekokeilua. Aikataulu kannattaakin tehdä yhdessä telinekokeiluaikataulun kanssa. Telinekokeiluaika on Starttiluokassa vähintään 5 minuuttia/teline ja muissa luokissa vähintään 8 minuuttia/teline. Jokaisen kokeiluvuoron jälkeen tulee olla vähintään yksi vapaa vuoro eli 5 min (Starttiluokka) / 8 min (muut luokat) ennen seuraavan telineen kokeilua. Aikataulun tulee olla tasapuolinen kaikille joukkueille. Lämmittely- ja telinekokeiluajat luokittain: Starttiluokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokka Lämmittely >30 min >30 min >30 min >30 min >30 min Telinekokeilu >5 min/teline >8 min/teline >8 min/teline >8 min/teline >8 min/teline 21

23 Kilpailun aikataulu Suoritusjärjestys arvotaan hyvissä ajoin ennen kilpailua. Kilpailun aikataulu rakennetaan käytössä olevien tuomaripaneelien mukaan. Alla olevaan taulukkoon on merkitty kunkin telineen suorituksen kesto, johon on lisättävä tuomareille vähintään 3 minuuttia arvosteluaikaa. Jos jokaiselle telineelle saadaan oma tuomaripaneeli, voidaan aikataulu tehdä suoritusajan mukaisesti, jolloin kilpailun seuraava suoritus on seuraavalla telineellä. Starttiluokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokka Vapaaohjelma min min min min min Volttirata n. 1 min n min max min max min max min Trampetti n. 1 min n min max min max min max min Aikataulut ovat riippuvaisia useista tekijöistä, kuten tuomareiden määrästä, kilpailijoiden määrästä, telineresursseista jne. Tämän vuoksi yhteistyö kilpailun ylituomarin kanssa aikataulua rakennettaessa on tärkeää. Valmis kilpailuaikataulu toimitetaan vahvistettavaksi kilpailun ylituomarille ennen aikataulun julkaisemista. Voimistelupäivillä kilpailuihin osallistuu usein suuri määrä joukkueita. Jotta kilpailut etenisivät mahdollisimman tehokkaasti, voidaan Startti-, 2. ja 3. luokan kilpailuissa käyttää musiikkia vain vapaaohjelman telinekokeilu- ja kilpailusuorituksessa. Tämän tiedoston liitteenä on esimerkkejä telinekokeilu- ja kilpailuaikatauluista. Esimerkit ovat saatavilla myös Excel- tiedostona Voimisteluliiton internetsivuilta. Aikataulut (suoritusjärjestykset) tulee lähettää osallistuville seuroille sähköpostitse kilpailutiedotteen mukana viimeistään kaksi viikkoa ennen kilpailua. Lisäksi aikatauluja tulee tulostaa kilpailupaikalla jaettavaksi. 5 Kilpailun aikana 5.1 Joukkueiden ilmoittautuminen kilpailukansliaan (akkreditointi) Joukkueet ilmoittautuvat heti kilpailupaikalle saapuessaan kilpailukansliaan. Tällöin - Joukkueen valmentaja vahvistaa allekirjoituksellaan ilmoittautumisen yhteydessä lähetetyn nimilistan kilpailuun osallistuvista voimistelijoista o 4. ja 5. luokan joukkueet vahvistavat myös volttirata- ja trampettisuorituksiin nimetyt voimistelijat o Akkreditointia suorittava henkilö kirjaa Starttiluokan ja 2. luokan joukkueiden kilpailevassa kokoonpanossa olevien voimistelijoiden määrän lomakkeeseen (varavoimistelijoita ei kirjata). Lomakkeesta otetaan kopio. Lomakkeet toimitetaan Starttiluokan ja 2. luokan volttiradan ja trampetin E1- tuomareille (1 kpl per luokka kummallekin telineelle). Lomake löytyy täältä: - Luovutetaan kilpailumusiikit asianmukaisesti merkittyinä 22

24 - Luovutetaan arvostelulomakkeet (viimeistään 2h ennen kilpailun alkua), jos niihin on tehty muutoksia sähköisen palautuksen jälkeen tai jos lomakkeita ei ole toimitettu etukäteen - Tarkistetaan lisenssikuitit (jos joukkueen voimistelijoita puuttuu lisenssilistalta) - Tiedotetaan joukkuetta mahdollisista muutoksista aikatauluissa tai suoritusjärjestyksissä sekä mahdollisista muista tärkeistä asioista 5.2 Avajaiset, alkumarssi ja kuulutukset Ennen alkumarssia joukkueet järjestetään luokittain seuran nimen mukaan aakkosjärjestykseen, kuitenkin niin, että järjestävän seuran joukkueet ovat kunkin luokan viimeisenä joukkueena. Järjestäjää kehotetaan ohjeistamaan joukkueita juoksemaan jonoihin joukkueittain esittelyä varten. Kilpailun avajaiset voidaan järjestää alkumarssin yhteydessä. Kilpailun johtaja, järjestäjän kutsuma henkilö tai kuuluttaja avaa kilpailun. Tämän jälkeen osallistujat esitellään joukkueittain (seura + joukkueen nimi). Hyvä kuuluttaja on avainasemassa kilpailun sujuvuuden ja katsojan voimisteluelämyksen onnistumisen kannalta. Kuuluttaja tekee tiivistä yhteistyötä kilpailun johtajan ja musiikinsoittajan kanssa. Hänen tulee tietää lajin kilpailun kulun perusteet, esitellä joukkueita ja urheilijoita, kuuluttaa suoritusjärjestystä sekä ohjata yleisesti kilpailun kulkua aina lämmittelystä palkitsemiseen asti. Kuuluttaja on puolueeton. 5.3 Kilpailun kulku Joukkueet odottavat suoritusvuoroaan kilpailualueen ulkopuolella. Mikäli tilat sen sallivat, voidaan määrittää erillinen keskittymisalue, jolle joukkue siirtyy juuri ennen omaa kilpailusuoritustaan, kun edellinen joukkue on siirtynyt suorituspaikalle. Kilpailun järjestäjän nimeämä henkilö tarkistaa ennen kunkin telineen kilpailusuoritusta, että suoritukseen osallistuva kokoonpano vastaa annettua nimilistaa. Starttiluokassa ja 2. luokassa kaikkien joukkueen voimistelijoiden tulee osallistua kaikille telineille. Muissa luokissa jokaisen volttirata- ja/tai trampettisuoritukseen osallistuvan voimistelijan tulee osallistua myös joukkueen vapaaohjelmasuoritukseen (ellei TGasiantuntijaryhmä ole myöntänyt tästä poikkeuslupaa). 4.- ja 5. luokan kilpailuissa tulee tarkistaa myös, että volttirata- ja/tai trampettisuoritukseen osallistuva voimistelija on nimetty kyseiset telineet suorittavien 12 voimistelijan listaan. Tarkistus suoritetaan joukkueen kilpailupaikalla vahvistamaa nimilistaa käyttäen, esimerkiksi nimenhuutona. Kilpailunumeroa käyttävät joukkueet toimittavat ilmoittautumisen yhteydessä myös kuvalliset joukkue-esittelyt voimistelijatunnuksineen, jotka helpottavat voimistelijoiden tunnistamista. Jos kilpailussa on oma tuomaripaneeli jokaiselle telineelle, kilpailu aloitetaan yleensä vapaaohjelmasuorituksella, jonka jälkeen edetään volttirata- ja trampettisuorituksiin. Näiden jälkeen telinekierros alkaa alusta. Kahdella tai yhdellä tuomaripaneelilla tehdään yleensä ensin kaikki vapaaohjelmasuoritukset, jonka jälkeen siirrytään volttiradalle ja trampetille. Jos joukkueita on paljon ja tuomaripaneeleita vain yksi tai kaksi, voidaan kilpailu aloittaa volttiradalta ja/tai trampetilta. Tällä tavalla voidaan minimoida näiden telineiden kokeilu- ja kilpailusuoritusten väliin jäävä aika. 23

25 Kunkin suorituksen jälkeen tuomaristo arvostelee suorituksen, jonka jälkeen pisteet toimitetaan sihteerille ja pisteidennäyttäjille sekä tulospalveluun ja mahdollisesti edelleen valkokankaalle. TeamGymin asiantuntijaryhmä ylläpitää tilastoa voimistelijatunnusta käyttävien joukkueiden suorituksista. Volttiradalla ja trampetilla kirjataan ylös voimistelijan tunnusnumero ja onnistuminen kierroksella (onnistunut/ kaatunut suoritus). Tilastoon liitetään myös liikesarjan vaikeusarvo, joka saadaan DC1-tuomarilta heti kilpailun jälkeen. Kilpailun jälkeen tilaston täyttäjä toimittaa tilastointilomakkeet TeamGymin lajipäällikölle. Lajipäällikkö ja asiantuntijaryhmä huolehtivat, että tilastointia suorittavat henkilöt ovat paikalla kilpailuissa. Siksi on tärkeää, että mahdollisista aikataulumuutoksista tiedotetaan lajipäällikköä välittömästi. 5.4 Tulospalvelu Pisteet (erikseen D-, E- ja C-pisteet sekä telineen yhteispisteet) näytetään joko manuaalisesti tai sähköisesti tai kuulutetaan katsojille. Tulospalvelu kirjaa tulokset nopeasti ja reaaliaikaisesti käyttäen joko seuran omaa tai Voimisteluliiton tulosohjelmaa (kun se on saatavilla). Jokaiselta telineeltä kirjataan erikseen D-, E- ja C-pisteet, mahdolliset ylituomarivähennykset sekä telineen yhteispisteet. Vapaaohjelmassa joukkueet voivat myös saada bonusta. Tämä merkitään ruksilla bonus-sarakkeeseen. Lopuksi lasketaan joukkueen yhteispisteet kolmelta telineeltä. Voimistelupäivillä kilpaillaan telinekohtaisesti, jolloin tulosluettelo tehdään luokittain jokaiselta telineeltä erikseen. SM-kilpailuista ja katsastuskilpailuista tulee täyttää sihteerilomakkeet/arvostelupöytäkirjat. Lomakkeissa tulee näkyä järjestävän seuran ja kilpailun nimi, päivämäärä, teline, joukkueiden nimet ja seurat, tuomareiden nimet ja tuomaripaikat sekä jokaisen tuomarin yksittäiset pisteet. Sihteerit täyttävät sihteerilomakkeisiin tuomareiden antamat pisteet ylituomarin ohjeiden mukaan. Tuomarit allekirjoittavat sihteerilomakkeet saatuaan työnsä päätökseen. Sihteerilomakkeet toimitetaan tulospalveluun ja muutetaan tarvittaessa sähköiseen muotoon. Kaikki yllä mainitut asiat on huomioitava tulosohjelmassa. 5.5 Protestimenettely UEG:n sääntöjen mukainen protestimenettely on käytössä ainoastaan kansainvälisissä arvokilpailuissa. 5.6 Palkintojenjako Kilpailu päätetään hyvin järjestettyyn ja etukäteen suunniteltuun palkintojenjakotilaisuuteen. Joukkueet järjestetään alkumarssin tapaan luokittain aakkosjärjestykseen joukkueittain. Ryhmittäytymisen jälkeen kilpailijat siirtyvät kilpailuasussa, musiikin tahdissa juosten palkintojenjakoon. Mikäli joukkueen varavoimistelijoilla (max. 2 hlö) ei ole kilpailupukua, he saavat osallistua palkintojenjakoon joukkueen edustusasussa. 24