LAJIKOHTAISET KILPAILUJEN JÄRJESTÄMISOHJEET

Transkriptio

1 LAJIKOHTAISET KILPAILUJEN JÄRJESTÄMISOHJEET TEAMGYM SYKSY 2018

2 OHJEET TEAMGYM-KILPAILUJEN JÄRJESTÄMISEEN Voimistelulajien kansallisten kilpailujärjestelmien yhteinen päivitys aloitettiin syksyllä Päivityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa Voimisteluliiton lajien kilpailutapahtumia, hyödyntäen kunkin lajin vahvuudet. Ensisijaisesti ohjeet auttavat järjestäjää ja takaavat osallistujille laadukkaan kisatapahtuman. Myös yleisöystävällisyys ja median tarpeiden huomioiminen on tärkeää. Päivityksen myötä on laadittu Voimisteluliiton yleiset lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeet, joita nämä ohjeet täydentävät TeamGymin osalta. Yleisissä ohjeissa huomioidaan koko kilpailutapahtuman järjestäminen ja näihin lajikohtaisiin ohjeisiin on koottu TeamGymiä koskevat tarkennukset. On erittäin tärkeää, että kilpailun järjestäjä perehtyy huolellisesti molempiin ohjeisiin. Ohjeet on koottu kolmeen osaan: tehtäviin ennen kilpailua, kilpailun aikana ja kilpailun jälkeen. Ohjeisiin kannattaa tutustua jo ennen kilpailun hakemista. Kilpailujen järjestäjän vastuulla on tarkistaa, että kilpailuissa noudatetaan viimeisimpiä versioita säännöistä ja määräyksistä. Mukavia hetkiä kilpailujen järjestämisen parissa! 1

3 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖT KILPAILUJEN JAOTTELU LUOKKAJÄRJESTELMÄ ENNEN KILPAILUJA Tilat Kilpailujen hakeminen Kilpailutapahtuman organisaatio ja suunnittelu Tiedottaminen Kilpailukutsu Kilpailutiedote Ennakkotiedottaminen tiedotusvälineille Tuomarit Ylituomarit Tuomarivelvoite Tuomaripaneelit Tuomareiden sijoittuminen Tuomarineuvottelu Ilmoittautuminen Osallistumisoikeus Edustusoikeus Kilpailulisenssi Viestintä ja markkinointi Kutsuvieraat

4 4.9 Pääsyliput Kuljetukset, majoitus ja ruokailu Ensiapu Tekniikka Telinevaatimukset Lämmittely- ja odotusalueet Keskittymis-/valmistautumisalue Vapaaohjelma Volttirata Trampetti Äänentoisto, kilpailumusiikit Valaistus Tulospalvelu Palkinnot Suomen mestaruuskilpailut Luokkakilpailut ja TeamGym Cup Voimistelupäivät Aikataulut Harjoittelu Lämmittely ja telinekokeilu Kilpailun aikataulu KILPAILUN AIKANA Joukkueiden ilmoittautuminen kilpailukansliaan (akkreditointi) Avajaiset, alkumarssi ja kuulutukset Kilpailun kulku Tulospalvelu

5 5.5 Protestimenettely Palkintojenjako Yhteistyö median edustajien kanssa KILPAILUN JÄLKEEN Dopingtestaus Tulokset Lehdistötilaisuus ja haastattelut Kilpailujen yhteenvetolomake Palkkiot ja maksut Tuomarisakko Tuomarikorvaukset Kilpailun järjestämismaksu LIITTEET Liite 1: Esimerkit telineiden sijoittelusta kilpailualueelle 4

6 1 Säännöt TeamGym-kilpailuja ohjaavat myös muut Voimisteluliiton ohjeet ja säännöt: - Liiton säännöt - TeamGymin kansainväliset ja kansalliset säännöt - Yleiset kilpailu- ja kurinpitosäännöt - Yleiset lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeet - Antidoping-ohjelma - TeamGymin kilpailusäännöt - TeamGym Cup -säännöt Ajan tasalla olevat liiton yhteiset ohjeet ja säännöt: Antidoping-ohjelma: TeamGymin lajikohtaisia ohjeita: Liiton säännöt: TeamGymin säännöt: 2 Kilpailujen jaottelu Kilpailut jaetaan kolmeen tasoon riippuen niiden merkityksellisyydestä ja järjestelyjen vaativuudesta. TeamGymin kilpailut on luokiteltu seuraavasti: Taso 1 Taso 2 Taso 3 SM-kilpailut Voimistelupäivät Seurojen Stara-tapahtumat PM-kilpailut TeamGym Cup -kilpailut Luokkakilpailut Katsastuskilpailut ja karsinnat Alueiden Stara-tapahtumat Voimistelukilpailujen tasoluokitukset: 5

7 3 Luokkajärjestelmä TeamGymin luokkajärjestelmässä kilpaillaan Stara-tapahtumissa, kilpaharrasteluokassa sekä kuudessa kilpailuluokassa. Luokat ovat tasoluokkia, joissa ei ole ikärajoja. Kilpaharrasteluokassa on ikäsarjat. Joukkueen valmentaja päättää, mihin ikäsarjaan joukkue ilmoittautuu sen perusteella, minkä ikäisiä suurin osa voimistelijoista on Kansainvälisissä kilpailuissa noudatetaan kunkin kilpailun ohjeiden mukaisia ikäluokkia. Lisäksi Suomen mestaruuskilpailuissa kilpaillaan junioreiden ja aikuisten sarjoissa: juniorijoukkueiden voimistelijat täyttävät kilpailuvuonna vuotta (tytöt) tai vuotta (pojat). Samat ikärajat pätevät myös sekajoukkueiden sarjassa. Aikuisten sarjassa joukkueiden voimistelijat täyttävät kilpailuvuonna vähintään 16 vuotta. SM-kilpailuissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa kilpaillaan erikseen naisten, miesten ja sekajoukkueiden sarjoissa. Luokissa käytävissä kilpailuissa kilpaillaan erikseen poikien sarjassa, jos kilpailuun on ilmoittautunut vähintään kolme joukkuetta, joissa suurin osa voimistelijoista on poikia. Jos joukkueessa on yhtä paljon tyttöjä ja poikia, joukkueen valmentaja päättää, kummassa sarjassa joukkue kilpailee. Jos poikien joukkueita on ilmoittautunut vähemmän kuin kolme, kilpailevat kaikki joukkueet samassa sarjassa. Luokkakilpailujen järjestäjä voi päättää, mitkä luokat ovat tarjolla ko. kilpailussa. TeamGym Cup -kilpailuissa kilpaillaan aina luokat 1 6 sekä kilpaharrasteluokka. 6

8 4 Ennen kilpailuja 4.1 Tilat Kilpailun voi järjestää mikä tahansa Voimisteluliiton seura, jolla on käytössään sopivat tilat ja tarvittavat TeamGym-telineet, tai pystyy sellaiset vuokraamaan esimerkiksi lähipaikkakunnalta. Kilpailualuetta varten tulee varata vähintään 1100m² tilaa. Tilan suositeltava minimipituus on 40 m ja -leveys 28 m. Luokkakilpailuissa tilan koosta voidaan perustelusta syystä joustaa. Perustelut kirjataan kilpailuhakemukseen. Tilan suunnittelussa huomioitavia asioita on koottu yhteen Voimisteluliiton Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeiden kohdassa Kilpailujen hakeminen Haettavat kilpailut ja niiden alustavat päivämäärät ilmoitetaan seuroille Kisapalvelussa ja Voimisteluliiton internetsivuilla. Kilpailua hakeva seura voi ehdottaa kilpailulle myös muuta ajankohtaa. Kilpailukalenterin mukaiset luokka-, Cup- ja lajin SM-kilpailut myöntää järjestettäväksi TeamGymin lajiasiantuntijaryhmä. Kilpailuja haetaan Kisapalvelun kautta osoitteessa Kilpailuja haetaan pääsääntöisesti 1,5 vuotta etukäteen. Hakuajat ovat huhti- ja syyskuussa ja kilpailujen järjestäjät päätetään toukokuun ja lokakuun loppuun mennessä. Jos seura haluaa järjestää luokkakilpailun, jota ei ole kilpailukalenterissa, seuraa pyydetään ottamaan yhteyttä lajipäällikköön (teamgym(at)voimistelu.fi). Kilpailun järjestäjän tulee perehtyä sekä Voimisteluliiton yleisiin että lajikohtaisiin järjestämisohjeisiin ja varmistaa riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit kilpailun järjestämiselle ennen kilpailujen hakemista. 4.3 Kilpailutapahtuman organisaatio ja suunnittelu Kilpailujen myöntämisen jälkeen valitaan kilpailun johtaja ja hänen tuekseen tarvittava määrä vastuuhenkilöitä, joista jokaisella on oma vastuualueensa. Tärkeimmistä toimijoista on koottu lista Voimisteluliiton Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeisiin, kohtaan 3.4. Malli tapahtumien tehtävälistasta: Tiedottaminen Tiedotuksessa on otettava huomioon eri kohderyhmät: kilpailijat, valmentajat, tuomarit, vapaaehtoiset, yleisö ja media. Kilpailusta tulee tiedottaa seuran tai tapahtuman internetsivuilla ja sähköpostitse. Näkyminen paikallisessa mediassa ja sosiaalisessa mediassa on suositeltavaa (ks. yleiset kilpailujen järjestämisohjeet, kohta 3.5.4). Kilpailukohtaiset Facebook-tapahtumasivut voidaan tehdä Voimisteluliiton alaisen TeamGymin Facebook-sivun kautta, kun kilpailukutsu on julkaistu. Ensimmäiset tiedotteet seuroille ovat kilpailukutsu ja -tiedote. 7

9 4.4.1 Kilpailukutsu Kilpailukutsussa tulee mainita kilpailupaikka, kilpailutelineet (myös mahdolliset poikkeukset telinesäännöistä, mukaan lukien alastulomatot ja juoksuvauhti), kilpailusarjat, kilpailuluokat, alustava aikataulu, tuomarivelvoitteet, ohjeet joukkueiden ja tuomareiden ilmoittautumisesta, ilmoittautumisaika ja ilmoittautumismaksu sekä ohjeet arvostelulomakkeiden ja musiikkien toimittamisesta. Alustava kilpailuaikataulu (kunkin luokan telinekokeilun ja kilpailun alkamisaika) laaditaan kauden alussa saatujen ennakkoilmoittautumisten perusteella. Jos kilpailuluokkaan on ilmoittautunut yli kymmenen joukkuetta, kilpaillaan luokka kahdessa ryhmässä. Kilpailukutsussa ilmoitettuun alustavaan aikatauluun voidaan varsinaisten ilmoittautumisten jälkeen tehdä vain vähäisiä muutoksia, jotka eivät vaikuta esimerkiksi tuomareiden käytettävyyteen tai joukkueiden matkustusaikatauluihin. Arvostelulomakkeiden pohjat löytyvät Voimisteluliiton internetsivuilta. Linkki ko. sivulle kannattaa kirjoittaa kilpailukutsuun, jotta joukkueet käyttävät ajan tasalla olevia lomakkeita. Täytetyt lomakkeet tulee toimittaa paperiversioina (valmiiksi kopioituina) kilpailupaikalle viimeistään 2h ennen kilpailun alkua.1.-3.luokassa toimitetaan pelkät vapaaohjelman lomakkeet luokissa kaikkien telineiden lomakkeet. Musiikit voidaan toimittaa kilpailun järjestäjän toiveen mukaisesti joko sähköisesti etukäteen tai kilpailupaikalle saavuttaessa muistitikulla. Kilpailunjärjestäjä voi esimerkiksi perustaa musiikeille ja arvostelulomakkeille oman sähköpostiosoitteen, josta musiikit on helppo poimia kilpailua varten soittolistaksi ja arvostelulomakkeet tulostettaviksi. Kilpailukutsu tulee julkaista Kisapalvelussa viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäistä kilpailupäivää. Malli kilpailukutsusta: Kilpailutiedote Kutsua täydentävä kilpailutiedote julkaistaan Kisapalvelussa ja voidaan lähettää myös ilmoittautuneille seuroille ja tuomareille sähköpostitse. Kilpailutiedote tarkentaa kilpailukutsun tietoja ja ohjeistaa joukkueita ja tuomareita toimimaan kilpailupaikalla. Kilpailutiedote sisältää telinekokeilujen ja kilpailujen tarkat minuuttiaikataulut, toimintaohjeita sekä tiedot mahdollisista ruokailuista ja oheistapahtumista. Kilpailutiedote tulee julkaista viimeistään kuukausi ennen ensimmäistä kilpailupäivää. Malli kilpailutiedotteesta: Ennakkotiedottaminen tiedotusvälineille Voimisteluliiton Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeiden kohdassa on ohjeita ennakkotiedottamisesta tiedotusvälineille. Mallitiedotteita: 8

10 4.5 Tuomarit Ylituomarit Kilpailulle nimetään ylituomari(t) seuraavasti: - SM-kilpailut: Lajiasiantuntijaryhmä nimeää - Voimistelupäivät: Lajiasiantuntijaryhmä nimeää - Muut kilpailut: Järjestävä seura ehdottaa ylituomaria lajiasiantuntijaryhmälle, joka nimeää ylituomarin/ylituomarit Tuomarivelvoite Lajiasiantuntijaryhmä nimeää kaikki tuomarit SM-kilpailuihin. Muihin kilpailuihin jokaisen osallistuvan seuran on tuotava tuomareita tuomarivelvoitteen mukaisesti. Tuomarin voi myös vuokrata toisesta seurasta. Tuomarivelvoite koskee seuroja, jotka ovat olleet lajin kilpailutoiminnassa mukana vähintään vuoden. Kilpaharrasteluokassa ei ole tuomarivelvoitetta, tarvittavat tuomarit kilpaharrasteluokkaan huolehtii järjestävä seura. Ylituomarina toimiva tuomari voi täyttää tuomarivelvoitteen yhden joukkueen osalta. Tuomareilla tulee olla voimassa oleva tuomarikortti. Tuomareilta vaaditaan jokaisessa luokassa tietty tuomarikortin taso seuraavasti: Luokka Tuomarin taso vähintään Ylituomarin taso vähintään Stara-tapahtuma Arvi-koulutus - Kilpaharrasteluokka, 1. lk ja 2. lk TK2 TK2 3. lk, 4. lk ja 5. lk, 6. lk TK3 TK3 SM, katsastukset TK3 KV Tuomarin nimi ja tuomarikortin taso tulee ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Jos seura ei ilmoita tuomareita joukkueiden ilmoittautumisen yhteydessä, seuralta peritään tuomarisakko (ks ) Tuomaripaneelit Tuomaripaneelit muodostetaan tasapuolisiksi ja mahdollisimman esteettömiksi. Tuomaripaneelien määrä ja koko vaihtelee kilpailuun ilmoitettujen joukkueiden ja tuomareiden määrän mukaan. Kilpailut pyritään viemään läpi kolmella tuomaripaneelilla, jolloin kilpailusuorituksia tehdään vuorotellen vapaaohjelmassa, volttiradalla ja trampetilla. Jos tuomareita ei riitä kolmeen paneeliin, voidaan kilpailut käydä myös kahdella tai yhdellä tuomaripaneelilla. Kahdella tuomaripaneelilla tehdään volttirata- ja trampettisuoritukset vuorotellen (molemmilla telineillä oma paneeli) ja kaikki vapaaohjelmat peräkkäin (volttiradan ja trampetin tuomareista muodostettu yksi paneeli). Yhdellä tuomaripaneelilla arvioitaessa samat tuomarit arvostelevat jokaisen telineen. Tällöin kilpailun kesto pitenee, minkä vuoksi tätä vaihtoehtoa ei suositella. 9

11 Tarvittavien tuomareiden määrä luokittain ja telineittäin on määritelty arvosteluohjeissa. Kaikki mahdolliset tuomaripaneelikoostumukset luokittain ovat nähtävissä täällä: (Tuomaripaneelien muodostaminen). SM-kilpailuissa on jokaisen telineen tuomaristossa oltava myös sihteeri, joka kirjaa tuomaripaneelien pisteet tulospalveluohjelmaan. Sihteerin tulee olla vähintään 16-vuotias ja hänellä tulee olla sääntötuntemusta, mielellään tuomarikortti. Kilpailun järjestäjä nimeää sihteerit. Muissa kilpailuissa sihteeri tarvitaan erityisesti vapaaohjelman CD-paneeliin, jossa pisteiden kirjaamisen lisäksi on tehtävänä ajanotto vaikeusosien sijoittelun arvioimista varten (ns. DD-aika). Sihteerin nimeäminen myös muille telineille on toivottavaa, mutta ei välttämätöntä. Jos tuomaristossa ei ole sihteeriä, tuomareiden pisteliput noudetaan tuomaripöydästä suorituksen jälkeen tulospalveluun. Sihteereiden käyttö kaikissa kilpailuissa ja luokissa on toivottavaa, jotta kilpailu etenisi sujuvasti ja pisteet saadaan reaaliaikaisesti näkymään kisapalvelun tuloksissa Tuomareiden sijoittuminen Tuomarit arvostelevat pääosin istuen ja tarvitsevat riittävästi pöytätilaa. Tuomareiden tulee istua kohtuullisen välimatkan päässä toisistaan siten, että he näkevät joukkueiden suoritukset hyvin ja ilman häiriötekijöitä. Tuomaristo voidaan sijoittaa katsomoalueelle (esim. vapaaohjelman E-tuomarit), mutta tällöin on varmistettava, että tuomareilla on riittävästi vapaata tilaa ympärillään ja työskentelyrauha. Vapaaohjelman E-tuomarit tulee sijoittaa lattiatasoa korkeammalle, jotta he voivat nähdä koko vapaaohjelma-alueen ja joukkueen muodostamat kuviot. Suositus on n. 3 5 m lattiatasosta. Vapaaohjelman CD-tuomarit sijoitetaan vapaaohjelma-alueen sivulle, joko oikealle tai vasemmalle, n. 5 m alueen reunasta. Volttiradan ja trampetin tuomarit tulee sijoittaa samalle tasolle telineiden kanssa. Tuomareiden istumajärjestys on määritelty kunkin kilpailuluokan säännöissä Tuomaripalaveri Tuomarit kokoontuvat tuomaripalaveriin ennen kilpailua. Palaveri alkaa 1. ja 2. luokan tuomareilla vähintään 1 h ennen kilpailun alkua ja luokan tuomareilla vähintään 1,5 h ennen kilpailun alkua. Kilpaharrasteluokan tuomaripalaveri pidetään ylituomarin harkinnan mukaan lyhyenä tapaamisena tai pidempänä palaverina. Tuomaripalaverin alkamisajankohta tiedotetaan kilpailukutsussa ja kilpailutiedotteessa. Kilpailun järjestäjän tehtävänä on varata rauhallinen tila kokoontumista varten. Tilassa pitää olla pöytä, jonka ääressä on istuin jokaiselle tuomarille. Tilassa tulee olla myös videotykki. Kilpailun järjestäjän on syytä varata palaveriin myös muutamia kyniä ja riittävästi tyhjää paperia. Tuomarineuvottelussa tarjotaan virvokkeita ja kevyttä suolaista ja makeaa syötävää. SM-kilpailuissa järjestävä taho tarjoaa tuomareille vähintään yhden ruokailun päivässä ja virvokkeita yms. kilpailun aikana. Palaverissa tuomareille jaetaan tuomaroinnissa tarvittava materiaali: - aikataulu ja suoritusjärjestykset - arvostelulomakkeet (1., 2. ja 3. lk volttirata- ja trampettisuorituksia sekä kilpaharrasteluokkaa varten tyhjää paperia) - tuomarilipukkeet - sekuntikellot (yhteensä 4 kpl) 10

12 - vihreä ja punainen lippu tai muu merkki kunkin telineen E1-tuomarille sekä vapaaohjelman CD1-tuomarille (Punaisella merkillä ilmaistaan, että tuomarityöskentely on vielä kesken ja seuraavan joukkueen tulee vielä odottaa vuoroaan. Vihreällä merkillä ilmaistaan, että joukkue voi aloittaa suorituksen.) Arvostelulomakkeiden pohjat löytyvät Voimisteluliiton internetsivuilta. Joukkueiden valmentajat täyttävät lomakkeet ja joko lähettävät ne sähköisesti etukäteen tai toimittavat ne paperiversioina kilpailupaikalle viimeistään 2 h ennen kilpailun alkua. Kilpailujen järjestäjä tulostaa tai kopioi jokaiselle kyseisen telineen tuomarille jokaisen telineellä kilpailevan joukkueen arvostelulomakkeen. Ks. myös kohta 5.1 Joukkueiden ilmoittautuminen kilpailupaikalla. Tuomarilipukkeita tulee olla jokaiselle tuomarille vähintään yksi jokaista arvosteltavaa suoritusta kohti sekä muutama ylimääräinen lipuke mahdollisia korjauksia varten. Kunkin tuomaripaikan tunnistamiseksi lipukkeet voivat olla erivärisiä, esim. D1 punainen, E1 valkoinen, C1 sininen jne. Lipukkeeseen tulee merkitä teline, joukkue, tuomaripaikka, tuomarin pistemäärä, mahdollinen bonus sekä tuomarin allekirjoitus. Paneelien ylituomarit (CD1 ja E1) täyttävät lipukkeeseen lisäksi oman paneelinsa pistemäärän. Telineen ylituomari (E1) merkitsee lipukkeeseen myös mahdollisen YT-vähennyksen sekä sen syyn. Suorituksen aikaa ottava tuomari merkitsee lipukkeeseen suorituksen keston, jos joukkueelta tehtiin aikavähennys. Tuomarilipukkeet voi tulostaa täältä: Ilmoittautuminen Joukkueet ilmoitetaan kilpailuun Kisapalvelussa. Viimeinen ilmoittautumispäivämäärä on kuusi viikkoa ennen ensimmäistä kilpailupäivää (kilpailun järjestäjä voi halutessaan määrittää päivämäärän myöhemmäksi). Joukkueen jälki-ilmoittautumista ja ilmoittautumisen perumista koskevia ohjeita on Voimisteluliiton Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeiden kohdassa 3.7. Jos joukkueen kokoonpanoon lisätään voimistelijoita ilmoittautumisajan umpeutumisen jälkeen, järjestävällä seuralla on oikeus periä 50 suuruinen lisämaksu per lisätty voimistelija. Kilpailun järjestäjä määrittää ilmoittautumismaksun summan ja eräpäivän kilpailukutsussa. Voimisteluliiton hallitus vahvistaa ilmoittautumismaksujen maksimin vuosittain. Kilpailujen ilmoittautumismaksujen ylärajat vuonna 2018 TeamGymissä: Taso 1 Lajikohtaiset SM-kilpailut 200 Taso 2 TeamGym Cup -osakilpailut Katsastukset Vastaavissa olosuhteissa järjestettävät luokkakilpailut Salikilpailut voimistelijan joukkue (Kilha) voimistelijan joukkue 160 yli 8 voimistelijan joukkue

13 Kilpailunumeroa eli voimistelijatunnusta käyttävät joukkueet lähettävät joukkueen taustatietolomakkeen lajipäällikölle (teamgym(at)voimistelu.fi) ennen kauden ensimmäistä kilpailuaan. Taustatietolomakkeet tallennetaan Voimisteluliiton internetsivuille, jossa ne ovat kilpailujen järjestäjien käytettävissä esim. kuuluttajaa tai ohjelmalehtistä varten. 4.7 Osallistumisoikeus Jokaisella kilpailuihin osallistuvalla kilpailijalla tulee olla voimassa oleva Voimisteluliiton lisenssi ja urheilutapaturmakorvaavuusehdon sisältävä tapaturmavakuutus. Urheilijan seura vastaa siitä, että urheilija kilpailee oikeassa ikäsarjassa ja edustaa seurajoukkuetta sääntöjen mukaisesti Edustusoikeus Urheilijan edustusoikeus määritellään Yleisissä kilpailu- ja kurinpitosäännöissä sekä TeamGymin kilpailusäännöissä. Sääntöjen vastaisesta osallistumisesta seuraa kilpailutuloksen mitätöiminen Kilpailulisenssi Voimisteluliiton alaisiin TeamGym-kilpailuihin osallistuessaan urheilijalla pitää olla voimassa oleva Kilpa A- tai B-lisenssi tai harrastelisenssi (Kilha). Kilpailuluokka 3. lk, 4. lk, 5. lk, 6. lk, SM A-lisenssi 1. lk, 2. lk B-lisenssi Stara-tapahtuma Kilpaharrasteluokka, Voimistelupäivät Vaadittava lisenssi Staralisenssi Harrastelisenssi Tuomareilla tulee olla tuomarilisenssi ja valmentajilla valmentajalisenssi. Kisapalvelu sisältää lisenssintarkistusominaisuuden. Lisenssilistat ovat saatavilla myös Voimisteluliiton lisensseistä vastaavalta toimihenkilöltä. Jos joukkueen kokoonpanoon lisätään voimistelijoita ilmoittautumisajan umpeuduttua, kilpailijat tulee lisätä järjestelmään käsin. Kilpailun järjestäjällä on oikeus periä 50 suuruinen lisämaksu per lisätty voimistelija. Jos voimistelija ilmoitetaan kokoonpanoon vasta kilpailupaikalle saavuttaessa, tulee lisenssin voimassaolo tarkistaa Kisapalvelusta. Jos lisenssi ei näy Kisapalvelussa, tulee maksetusta lisenssistä esittää kuitti kilpailupaikalla. Mikäli kuittia ei esitetä, kilpailun järjestäjä epää osallistumisoikeuden lisenssittömiltä urheilijoilta. Lisätietoa lisensseistä ja lisensseistä vastaavan toimihenkilön yhteystiedot: 12

14 4.8 Viestintä ja markkinointi Tietoa viestintään ja markkinointiin liittyvistä asioista löytyy Voimisteluliiton Yleisistä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeista kohdasta 3.9 alakohtineen. Alla on TeamGymin lajikohtaista lisätietoa aiheeseen liittyen Kutsuvieraat Lajien yhteisten kutsuvieraiden lisäksi kilpailuun kutsutaan lajin omia kutsuvieraita. TeamGymin kutsuvieraslistan saa TeamGymin lajipäälliköltä (teamgym(at)voimistelu.fi). SM-kilpailujen ja tätä korkeampien kilpailujen ajan tasalla olevan Voimisteluliiton kutsuvieraslistan saa Voimisteluliiton markkinointipäälliköltä. Lisätietoa kutsuvieraisiin liittyvistä asioista löytyy Yleisistä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeista kohdasta Pääsyliput Kilpailun yleisölle voidaan myydä pääsylippuja. Voimisteluliiton suositukset kansallisten kilpailujen pääsymaksuista: SM-kilpailut: Aikuinen, finaali 6 20 Lapsi, finaali 3 15 TeamGym Cupin osakilpailut ja luokkakilpailut: Kilpailunjärjestäjän harkinnan mukaan Voimisteluliiton toimihenkilöillä, hallituksen jäsenillä ja TeamGymin lajiasiantuntijaryhmän jäsenillä on vapaa pääsy Voimisteluliiton alaisiin TeamGym-kilpailuihin. Lisätietoa kilpailupasseista ja kulkuluvista on Yleisissä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeissa kohdassa Kuljetukset, majoitus ja ruokailu Tietoa kuljetusten, majoituksen ja ruokailun järjestämisestä löytyy Yleisistä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeista kohdista 3.11, 3.12 ja Ensiapu Kilpailun järjestäjä vastaa ensiavun järjestämisestä. Ensiapupisteen tulee sijaita hallissa lähellä kilpailu- ja harjoitusaluetta ja olla selvästi merkitty. Ensiapupisteessä pitää olla koko lämmittelyn, telinekokeilun ja kilpailujen ajan ensiaputaitoinen henkilö, joka osaa tarvittaessa ohjata loukkaantuneet jatkohoitoon. Ensiapupisteessä pitää olla riittävästi tapaturman ensihoitoon tarvittavaa välineistöä (mm. kylmäpusseja, laastaria, haavanpuhdistusvälineet, kolmioliina jne.). SM-kilpailuissa ja kansainvälisissä kilpailuissa paikalla täytyy aina olla lääkäri. TeamGymin sääntöjen mukaan kilpailussa loukkaantunut voimistelija voi saada vapautuksen vapaaohjelman suorittamisesta ja hänen tilalleen voidaan vaihtaa varavoimistelija, jos kilpailun lääkäri (tai ensiapuhenkilö) katsoo, ettei kyseinen voimistelija 13

15 voi jatkaa kilpailemista loukkaantumisen vuoksi. Kilpailun järjestäjän tehtävänä on tiedottaa ensiapuhenkilöä tästä vastuusta. TeamGymin asiantuntijaryhmä kerää tietoa loukkaantumisista lajin tapahtumissa. Jokaisesta loukkaantumisesta tulee täyttää Tapaturmamuistio. Kilpailun järjestäjän tulee tulostaa lomakkeita ensiapupisteeseen ja ohjeistaa ensiapuhenkilöä tapaturmamuistiokäytännöstä. Täytetyt Tapaturmamuistiot lähetetään kilpailun jälkeen lajipäällikölle. Lomake on ladattavissa täältä: Muista turvallisuuteen liittyvistä asioista on lisätietoa Yleisissä lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeissa kohdassa Tekniikka Kilpailuissa tarvittavaa tekniikkaa ovat muun muassa telineistö, välineistö, äänentoistolaitteet ja valaistus. Televisioitaviin kilpailuihin liittyvistä asioista on lisätietoa Yleisten lajien voimistelukilpailujen järjestämisohjeiden kohdassa Telinevaatimukset Järjestäjän tulee kartoittaa käytettävissä olevat telineet ja tehdä suunnitelma puuttuvien telineiden hankkimiseksi. Telineet sijoitetaan tilaan käyttäen apuna telinekarttaa, joka on suunniteltu yhteistyössä lajin asiantuntijan kanssa. Telineet pystytetään kilpailupaikalle hyvissä ajoin ennen harjoitusten/telinekokeilun alkua. Kokoamisen jälkeen telineiden turvallisuus ja sääntöjenmukaisuus tulee tarkistaa. Telineen ylituomari tarkistaa telineet vielä ennen kilpailun alkua. Telineitä pitää varautua huoltamaan myös kilpailun aikana. Tähän tehtävään nimetään telinekokeilujen ja kilpailujen ajaksi riittävä määrä henkilöitä. Telineet asetellaan tilaan niin, että jokaisen telineen ympärillä on riittävästi alastulomattoja ja pehmusteita, ja niin, että tuomareilla on esteetön näkyvyys telineille. Telineiden läheisyyteen tulee jättää riittävästi tyhjää tilaa mahdollisten tapaturmien välttämiseksi. Mahdolliset valokuvaajat ym. median edustajat tulee ohjeistaa niin, ettei kilpailuun osallistuvien voimistelijoiden turvallisuus vaarannu. Asettelussa tärkeintä on turvallisuus, myös kulkureittien suunnittelu jo tässä vaiheessa parantaa kilpailun turvallisuutta ja yleiskuvaa Lämmittely- ja odotusalueet Itse kilpailualueen lisäksi joukkueille tulee varata riittävästi lämmittelytilaa myös kilpailualueen ulkopuolelta. Lämmittelyalueella on suositeltavaa olla esimerkiksi kanveesin rullamattoja tai muita vastaavia pehmusteita, joilla joukkueet voivat turvallisesti lämmitellä myös kilpailun aikana. Lisäksi joukkueet tarvitsevat tilaa oman telinekokeilu- ja kilpailuvuoron odottamiseen. Odotustila voi olla myös pukuhuone kilpailualueen välittömässä läheisyydessä Keskittymis-/valmistautumisalue Mikäli tilat sen sallivat, voidaan määrittää erillinen keskittymisalue, jolle joukkue siirtyy juuri ennen omaa kilpailusuoritustaan, kun edellinen joukkue on siirtynyt suorituspaikalle. 14

16 Jos kilpailupaikalla on erillinen keskittymisalue, kilpailun järjestäjä tarkistaa kyseisellä alueella, että suoritukseen osallistuva kokoonpano vastaa annettua nimilistaa Vapaaohjelma Kansainvälisissä kilpailuissa, Suomen mestaruuskilpailuissa sekä luokan kilpailuissa kilpaillaan kansainvälisten sääntöjen määrittämällä alustalla. Vapaaohjelman alue on 16 m x 14 m, ja maton paksuus 35 mm ± 2 mm. Alue koostuu yleensä kahdeksasta 2 metrin levyisestä yhteen teipatusta permantokanveesin rullamatosta. Alueen tulee olla yhtenäinen ja samanvärinen. Kilpaharrasteluokan sekä 1. ja 2. luokan kilpailuissa vapaaohjelma-alueen koko on 14 m x 14 m. Mikäli kanveesimattoja ei ole käytettävissä, vapaaohjelma voidaan suorittaa näissä luokissa myös ohuella voimistelumatolla, parkettilattialla tai päällystetyllä lattialla (ns. urheilulattiapinnoite). Poikkeavasta alustasta täytyy kuitenkin ilmoittaa kilpailua haettaessa ja kilpailukutsussa Volttirata Volttirata: Volttiradan suorituspaikka koostuu vauhdinotosta, volttiradasta, alastuloalueesta, turvaalueesta, lisämatosta sekä mittanauhasta. Volttirata on vähintään 2 m leveä, 15 m pitkä (+/- 10 cm) ja 35 cm korkea (+/- 5 cm). Volttiradan tulee olla UEG:n TeamGym-telinestandardien mukainen. 1. luokassa volttiratasuoritus tehdään volttiradan sijaan kanveesilla, rullamatolla tai vastaavalla alustalla, jonka pituus on vähintään 14 m (esim. vapaaohjelmamatto). Kilpaharrasteluokassa volttirata voidaan suorittaa myös kanveesilla tai ilmavolttiradalla, jonka pituus on vähintään 12 m. Alle 12-vuotiaiden sarjassa volttirata voidaan tarvittaessa suorittaa myös rullamatolla tms. Kilpailukutsussa on käytävä ilmi, millä alustalla 1.luokan ja kilpaharrasteluokan volttirata suoritetaan. Alastuloalue: Alastuloalue volttiradan päässä on vähintään 7 m pitkä ja 4 m leveä. Se koostuu volttiradan korkuisista matoista. Alastulomattojen tulee olla tähän käyttöön suunnitellut ja vaimentaa alastuloa turvallisesti. (Ks. UEG:n standardit.) Volttiradan ja alastuloalueen raja tulee merkitä selvästi radan väristä poikkeavalla teipillä tai tarralla, mikäli alastuloalue ja rata ovat samanväriset. Volttiradan ja alastuloalueen ympärille sijoitetaan lisäksi turva-alue: alastuloalueen molemmilla sivuilla ja päädyssä tulee olla koko matkalla vähintään 0,5 m levyinen turvaalue. Volttiradan kummallakin sivulla tulee olla vähintään 0,5 m leveä ja 3 m pitkä turvaalue alastuloalueen alusta volttiradan alkuun päin. Turva-alueen on oltava yhtä korkea kuin volttirata ja alastuloalue. Suositeltavaa on, että koko alastuloaluetta (mukaan lukien turva-alue alastuloalueen reunoilla) peittää yhtenäinen päällyste, joka pitää matot paikoillaan. Jos tällaista päällystettä ei ole saatavilla, täytyy mattojen paikoillaan pysyminen varmistaa muulla tavalla. 15

17 Joukkueet voivat käyttää alastulomattojen päällä lisämattoa, jonka leveys on 2 m, pituus 4 m ja paksuus 10 cm. Maton täytyy olla volttiradan alastuloalueen läheisyydessä niin, että joukkueet voivat halutessaan ottaa sen nopeasti käyttöön. 1. luokassa suorituspaikan päässä tulee olla 30 cm paksu ja 3 m pitkä matto, jonka perässä on 1 m turva-alue esimerkiksi AB-matoista. 2. luokassa alastuloalueen pituudeksi riittää 6 m. Vauhdinotto: Vauhdinotto on 16 m (+/- 5 cm) pitkä ja 1 m (+/- 5 cm) leveä. Sen on oltava samankorkuinen kuin volttirata. Mikäli vauhdinottoradan päällä on matto, sen pitää olla kiinnitetty niin, ettei se pääse liikkumaan tai liukumaan voimistelijoiden juostessa. Siirtymisen vauhdinotosta volttiradalle on oltava helppoa (ei kynnystä, porrasta, rakoa tms). Vauhdinoton päättyminen on merkittävä 5 cm leveällä, vauhdinottoradan väristä poikkeavalla teipillä, mikäli päättyminen ei ole muuten selkeästi havaittavissa. 1. luokassa ei tarvita erillistä vauhdinottoa. 2. luokassa vauhdinotto alkaa volttiradan päästä, mutta ennen rataa on hyvä olla muutama juoksupalikka tai muu radan korkuinen koroke, jolle joukkue voi asettua jonoon suoritusta varten. Mittanauha (väh. 31 m) kiinnitetään lattiaan juoksuradan viereen. Se kertoo etäisyyden alastuloalueen alusta. Mittanauhan viereen lattiaan voi merkitä metriluvut oikean vauhdinottokohdan löytymisen helpottamiseksi. SM-kilpailuissa on merkittävä metriluvut selkeästi näkyville 15 m eteenpäin. Joukkueet eivät saa merkitä vauhdinottoa, volttirataa tai lattiaa millään tavoin. Luokkakilpailuissa juoksuvauhdin sekä alastuloalueen pituudesta voidaan joustaa. Alastuloalueen on kuitenkin oltava vähintään 4 m pitkä ja volttiradan korkuinen. Lisäksi on oltava 1 m turva-alue alastuloalueen päädyssä ja sivuilla. Luokkakilpailuissa turva-alue saa olla erikorkuinen kuin alastuloalue, mutta sen pitää olla peitetty jonkinlaisilla matoilla. Näistä poikkeuksista on ilmoitettava kilpailua haettaessa ja kilpailukutsussa Trampetti Trampetin suorituspaikka koostuu yhdestä tai kahdesta trampetista, hyppytelineestä, alastuloalueesta, lisämatosta, juoksuvauhdista kullekin suorituspaikalle sekä mittanauhasta. Alla on esitetty suorituspaikat luokittain. Kilpaharrasteluokka: vähintään 15 m vauhdinotto matolta tai jos järjestäjällä on tarjota 6 m vauhdinotto juoksupalikoilta, joukkue voi valita maton sijaan palikat. Palikoiden tulee olla trampetin suorituspaikan läheisyydessä, joukkueen valmentajat huolehtivat palikoiden asettamisesta paikoilleen tarvittaessa. reunasuojuksellinen alkeistrampetti (etureuna cm, takareuna cm) tai pehmeä kilpatrampetti. Masters-sarjaan kilpatrampetti (36 jousta). noin trampetin takareunan korkuinen mattokasa (max 80 cm) 1. lk: kaikki joukkueet käyttävät samaa trampettia 6 m vauhdinotto juoksupalikoilta reunasuojuksellinen alkeistrampetti (etureuna cm, takareuna cm) noin trampetin takareunan korkuinen mattokasa (max. 80 cm) 16

18 2. lk: 15 m juoksuvauhti (matolla) trampetti (etureuna cm, takareuna cm) noin trampetin takareunan korkuinen mattokasa (max. 80 cm) lk: 25 m juoksuvauhti (matolla) kaksi trampettivaihtoehtoa (eri jäykkyysasteet) hyppyteline alastuloalue (Tarkemmat määritelmät alla) Trampetti: Lähtökohta on, että kilpatrampetin tulee olla UEG:n standardien mukainen. Päätysuojattomia ja/tai todella kevyitä trampetteja ei hyväksytä. o 1. luokassa voidaan joustaa tästä, mikäli päätysuojaton trampetti on jäykkyysasteltaan ko. luokkaan sopivin. Runkokehys on tehty pyöreästä, nelikulmaisesta tai suorakaiteen muotoisesta noin 5 cm paksusta putkesta. Jalkojen ja tukirakenteiden profiilit voivat olla suuremmat. Teräviä reunoja ei sallita. Kehyksen ulkomitat ovat 120 cm (+/- 5 cm) per sivu Ponnistusverkko on kiinnitetty runkoon teräsjousilla (1. ja 2. luokassa voi olla myös kuminauhakaapelit). Tarkemmat tiedot teräsjousien asettelusta löytyvät UEG:n telineohjeista. Ponnistusalueen koko on 60 cm x 60 cm (+/- 5 mm) ja sen tulee olla erivärinen kuin suojapehmusteet. Verkon tulee olla tiheä (reiät max. 6 x 6 mm). Tiheydestä voidaan joustaa 1. ja 2. luokan kilpailuissa, mikäli jäykkyysasteeltaan sopivammassa trampetissa on väljempi verkko. Verkon tulee kuitenkin olla turvallinen. Trampetin jaloissa ( tassuissa ) on oltava luistamaton pinta. Suositeltu tassun koko on vähintään 10 x 10 cm. Runkokehys, jouset ja kiinnitysvälineet tulee peittää suojalla, jonka väri poikkeaa ponnistusalueen väristä selvästi. Suojan suositeltu paksuus on vähintään 3 cm. Trampetin takareunaan tulee kiinnittää vähintään 3 cm paksu suojapehmuste. Trampetin tulee pysyä mahdollisimman hyvin paikoillaan. Ilman hyppytelinettä käytettävän trampetin takajalkojen ( tassujen ) tulee olla alastuloalueen alla. Hyppytelineen ja trampetin takajalkojen väliin on hyvä varata erilevyisiä lautoja tms., jotka estävät trampettia liikkumasta ponnistuksen aikana. Trampetissa on hyvä olla pyörät (2 4 kpl samalla sivulla). Järjestäjä tarjoaa kuhunkin luokkaan trampetit sääntöjen mukaisesti. Kilpaharrasteelle sekä 1. ja 2. luokalle esim. kuminauhakaapelit ja 32 jousta ja lk 36 ja 40 jousta. Kilpaharrasteluokan Masters-sarjaan on hyvä olla vaihtoehtona 36-jousinen trampetti. Trampetin yläreunan korkeuden tulee olla nopeasti muutettavissa. Trampetin valintaan on tehty ohjeistus luokittain: --> Trampettisuositukset Trampettien merkit, rakenne (jouset/kuminauhakaapelit), jousien määrät ja ponnistusverkkojen värit tulee ilmoittaa kilpailua haettaessa sekä kilpailukutsussa. Kilpailuun osallistuvat joukkueet eivät saa tuoda kilpailuun omia trampetteja. 17

19 Trampetin alareunan ja yläreunan sallittu korkeus vaihtelee kilpailuluokittain: Kilpailuluokka Etureuna Takareuna Kilpaharraste, 1. lk, 2. lk cm 60 cm (+ 5 cm) Kilpaharraste, 3. lk, 4. lk, 5. lk, 6. lk SM-kilpailut 25 cm (+/- 1 cm) 65, 70, 75 tai 80 cm (+/- 1 cm) Hyppyteline: Hyppyteline voi olla yksi- tai kaksijalkainen. Muilta osin sen tulee täyttää viimeisimmät UEG:n määritelmät hyppytelineelle. Hyppytelineen paikoillaan pysyminen on aina varmistettava turvallisuussyistä. Tämä voidaan tehdä esim. kiinnittämällä teline lattiaan tai asettamalla riittävästi painoja telineen jalkojen päälle. Telineen jalka tulee pehmustaa asianmukaisesti. Hyppytelineen korkeus on luokassa cm (5 cm:n välein). Korkeus mitataan lattiasta hyppytelineen keskikohtaan. Joukkueet ilmoittavat hyppytelineen korkeuden ilmoittautumisen yhteydessä, jolloin aikataulu on mahdollista suunnitella siten, että samaa korkeutta käyttävät joukkueet suorittavat trampetin kokeilun ja mahdollisesti myös kilpailusuorituksen peräkkäin. Jos käytössä on vain yksi suorituspaikka, tulee kilpailun järjestäjän huolehtia siitä, että paikalla on koko telinekokeilun ja kilpailun ajan kaksi henkilöä, jotka vastaavat hyppytelineen siirtämisestä. Järjestäjän tulee ohjeistaa nämä henkilöt asianmukaisesti ja heillä tulee olla suoritusjärjestys, josta näkyy kunkin joukkueen hyppytelineen korkeus. Näin hyppytelineen korkeus voidaan säätää valmiiksi ennen joukkueen saapumista telineelle. Joukkueilta kannattaa kysyä jo telinekokeilun aikana, millä kierroksella he aikovat käyttää hyppytelinettä kilpailussa. Hyppytelineensiirtäjien tulee harjoitella sujuvaa siirtämistä ennen kokeilun alkamista, jotta se sujuu nopeasti. Kilpaharrasteluokassa sekä 1. ja 2. luokassa ei käytetä hyppytelinettä. Trampetin takana on kuitenkin mattokasa, jonka korkeuden tulee olla lähellä trampetin takareunan korkeutta ( kasan korkeus cm, riippuen trampetin korkeudesta). Päällimmäisen maton pituus on vähintään 3 m ja leveys vähintään 2 m. Maton ympärillä tulee olla vähintään 1 m levyinen ja 30 cm korkuinen turva-alue. Alastuloalue: Tavoiteltavaa on järjestää kaksi suorituspaikkaa rinnakkain, jolloin toista käytetään hyppytelineen kanssa suoritettavilla kierroksilla ja toista kierroksilla ilman hyppytelinettä. Tarvittaessa voidaan käyttää vain yhtä suorituspaikkaa, jolloin hyppytelinettä siirretään kierrosten välillä. Käytettäessä kahta suorituspaikkaa tulee suorituspaikkojen alastuloalueen olla yhtenäinen. Tällöin alastuloalueen mitat ovat 7 m (pituus) x 7 m (leveys) x 35 cm +/- 2 cm (korkeus). Alastulomattojen tulee olla tähän käyttöön suunnitellut ja vaimentaa alastuloa turvallisesti. (Ks. UEG:n standardit.) Sopivat alastulomatot voidaan rakentaa esim. 30 cm paksuista pehmeiden alastulomatoista, joiden päälle tulee kovempi matto, jonka mitat ovat vähintään 3 m (leveys) x 4 m (pituus) ja 5 6 cm (korkeus). 18

20 Käytettäessä yhtä suorituspaikkaa alastuloalueen koko on vähintään 7 m (pituus) x 4 m (leveys). On suositeltavaa, että koko alastuloaluetta peittää yhtenäinen päällyste, joka pitää matot paikoillaan. Jos tällaista päällystettä ei ole saatavilla, täytyy mattojen paikoillaan pysyminen varmistaa muulla tavalla. Joukkueet voivat käyttää alastulomattojen päällä lisämattoa, jonka leveys on 2 m, pituus 4 m ja paksuus 10 cm. Maton täytyy olla trampetin alastuloalueen läheisyydessä niin, että joukkueet voivat halutessaan ottaa sen nopeasti käyttöön. Luokkakilpailuissa alastuloalueen pituudesta ja leveydestä voidaan hieman joustaa. Tästä tulee mainita kilpailuja haettaessa sekä kilpailukutsussa. Voimistelijoiden turvallisuus on aina tärkeintä alastulomattoja suunniteltaessa. Vauhdinotto: Juoksuratoja tarvitaan yksi kullekin suorituspaikalle. Niiden tulee olla liukumatonta materiaalia ja ne on kiinnitettävä siten, etteivät ne liiku tai liu u, kun voimistelijat juoksevat. Mittanauha (30 m) kiinnitetään lattiaan juoksuratojen väliin. Se kertoo etäisyyden alastulomattojen etureunasta. Mittanauhan viereen lattiaan voi merkitä metriluvut oikean vauhdinottokohdan löytymisen helpottamiseksi. Joukkueet eivät saa käyttää omia merkkejä vauhdinotossa. SM-kilpailuissa tulee merkitä metriluvut selkeästi näkyville 15 m eteenpäin. Juoksuvauhdin vaatimukset vaihtelevat kilpailuluokittain: Kilpaharraste Alle 12 v: Vähintään 6 m pituinen vauhdinotto joukkueen valinnan mukaan joko juoksumatolta tai volttiradan juoksupalikoilta Yli 12 v ja Masters: Vähintään 15 m pituinen vauhdinotto matolta, tai 6 m juoksupalikoilta, jos joukkue niin toivoo 1. lk Korotettu, 6 m pituinen vauhdinotto, esim. volttiradan juoksupalikoilta 2. lk Juoksumatto: pituus: 15 m +/- 5 cm leveys: 1 m +/- 5 cm paksuus: 25 mm 3. lk, 4. lk, 5. lk, 6. lk SM-kilpailut Juoksumatto: pituus: 25 m +/- 5 cm leveys: 1 m +/- 5 cm paksuus: 25 mm Juoksuvauhti rajoitetaan sääntöjen mukaiseen pituuteen selkeällä merkillä, esim. palikalla. Tämän tiedoston liitteenä on kaksi esimerkkiä telineiden asettelusta kilpailualueelle. 19

21 Äänentoisto, kilpailumusiikit Kilpailussa tulee olla tapahtuman tarpeita vastaava monipuolinen ja laaja äänentoistolaitteisto. Äänentoiston tulee kattaa yleisimmät äänitallennusmuodot ja siinä pitää olla kuulutusmahdollisuus. On suositeltavaa, että kuulutukset kuuluvat koko tapahtuma-alueelle, vähintään kuitenkin kilpailu-, lämmittely- ja valmistautumisalueille sekä katsomoon. Kilpailusuoritukset vapaaohjelmassa, volttiradalla ja trampetilla suoritetaan joukkueen valitsemaan musiikkiin. Kilpaharrasteluokan sekä 1., 2. ja 3. luokan kilpailuissa volttirataja trampettisuoritukset voidaan aikataulun niin vaatiessa tehdä ilman musiikkia tai volttirataa suorittavan joukkueen musiikkiin, jolloin kaksi joukkuetta voi suorittaa eri telineillä yhtä aikaa. Kilpailun järjestäjä tiedottaa joukkueita hyvissä ajoin, jos musiikkia ei käytetä tai jos kahdella telineellä kilpaillaan yhtä aikaa. Musiikkia käytetään myös alkumarssissa ja palkintojenjaossa. Joukkueita ohjeistetaan toimittamaan musiikit kilpailun järjestäjälle sähköisesti. Musiikkia lähetettäessä siihen tulee liittää seuraavat tiedot: teline, seura, joukkueen nimi, kilpailuluokka, kilpailusarja sekä musiikin säveltäjä ja esittäjä. Varamusiikit voi pyytää joukkueilta esimerkiksi muistitikulla. Edellä mainitut tiedot on hyvä merkitä myös muistitikkuun. Musiikit luovutetaan musiikinsoittopisteeseen heti joukkueen saapuessa kilpailupaikalle tai kilpailutiedotteen ohjeen mukaisesti. Musiikit on hyvä testata ennen voimistelijoiden suoritusta, jotta mahdolliset toimimattomuudet voidaan ratkaista hyvissä ajoin ennen kilpailusuoritusta. Vapaaohjelman musiikit tulee testata jo ennen telinekokeilusuoritusta. Musiikinsoittajien tulee perehtyä tehtäväänsä hyvissä ajoin ja laittaa musiikit oikeaan järjestykseen, jotta kilpailun läpivienti sujuisi ongelmitta Valaistus Tilan hyvä, riittävän voimakas ja tasainen yleisvalaistus on tärkeä. Valaistuksen on oltava tehokas, mutta kilpailijat tai tuomarit eivät saa häikäistyä. Ikkunat on voitava tarvittaessa peittää. Tilan yleisvalaistuksen on tietyissä kilpailuissa riitettävä myös televisiointiin (esim. lajien yhteiset SM-kilpailut) Tulospalvelu Kilpailukansliaan, tulospalveluun ja sihteereille tulee varata riittävästi tietokoneita, joissa on verkkoyhteys. Jokaisella tuomaripaneelin sihteerillä on hyvä olla tietokone, jolloin pisteet voidaan syöttää suoraan tulospalveluohjelmaan. Lisäksi tarvitaan tulostin ja kopiokone mm. arvostelulomakkeiden kopiointia varten. Skanneri saattaa olla tarpeen mahdollisten käsinkirjoitettujen tulospöytäkirjojen/sihteerilomakkeiden siirtämiseksi sähköiseen muotoon Palkinnot Lajipäällikkö/aluepäällikkö tilaa Voimisteluliiton mitalit SM-kilpailuihin ja alueiden Staratapahtumiin. Kilpailun järjestäjä vastaa muiden kilpailujen palkintojen tilaamisesta itse valitsemaltaan toimittajalta. Voimisteluliitto informoi järjestävää seuraa kilpailuista, joihin liiton yhteistyökumppanit toimittavat palkintoja. Järjestäjä voi lisäksi muistaa osallistujia 20

22 esimerkiksi tuotepalkinnoilla tai kukilla. Kilpaharrasteluokan diplomipohjan voi pyytää lajipäälliköltä Suomen mestaruuskilpailut SM-kilpailuissa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta joukkuetta. Mitaleja tulee varata kutakin sarjaa kohti 17 kpl kutakin väriä (kulta, hopea, pronssi). Voimistelijoiden (12 + 2) lisäksi myös mitalistijoukkueiden valmentajat (enintään 3 kpl) palkitaan. Mahdolliset lisämitalit tilataan tarvittaessa jälkikäteen Luokkakilpailut ja TeamGym Cup Luokkakilpailuissa ja TeamGym Cupin osakilpailuissa palkitaan vähintään kunkin luokan kolme parasta joukkuetta (luokat 1 6). Mitaleja tulee varata vähintään 12 kpl kutakin väriä (kulta, hopea, pronssi) kuhunkin luokkaan. Jos palkittavassa joukkueessa esiintyy enemmän kuin 12 voimistelijaa, tilataan tarvittavat lisämitalit jälkikäteen. Järjestävä seura voi halutessaan tilata jo ennakkoon suurimman joukkueen määrän mukaan mitalit. Vaihtoehtoisesti lk joukkueet voidaan palkita pokaaleilla. Pokaaleja tulee tällöin varata yksi kullekin palkittavalle joukkueelle. Kilpaharrasteluokassa palkitaan mitalein kolme parasta joukkuetta kolmiottelun suorituspisteiden mukaan. Masters-sarjassa joukkueet voidaan palkita pokaalein. Lisäksi jokaiselle joukkueelle jaetaan diplomit. TG-lajipäälliköltä voi pyytää diplomipohjan. Kilpaharrasteluokassa sekä 1. ja 2. luokassa palkitaan mitalistien lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet voimistelijat tuotepalkinnolla. TeamGymin Cupin finaalikilpailussa jaetaan osakilpailupalkintojen lisäksi joukkuekohtaisen cupin voittaneille joukkueille Voimisteluliiton kiertopokaalit (2. lk, 3. lk, 4. lk, 5. lk, 6. lk). Ks. TeamGym Cup -säännöt: Seuracupin voittajaseura saa 250 arvosta Suomen Voimisteluliiton TeamGym - koulutusta. TeamGym Cupin finaalikilpailun järjestäjän tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä TeamGymin lajipäällikköön seuracupin palkinnon toimittamisesta kilpailupaikalle. Kilpailun järjestäjä muistuttaa edellisenä vuonna cupin voittaneita joukkueita kiertopokaalien toimittamisesta kilpailupaikalle. Pokaalin voittajat kaiverruttavat pokaalin kuukauden kuluessa voitosta. Kaiverruksesta aiheutuneet kulut korvataan kuittia vastaan (kuitti toimitetaan TG-lajipäällikölle) Voimistelupäivät Voimistelupäivillä kilpaillaan telinekohtaisesti kaikissa luokissa: Kilpaharraste (sis. Masters) ja lk. Kilpaharrasteluokassa ja luokissa 1 6 palkitaan kolme parasta joukkuetta erikseen vapaaohjelmassa, volttiradalla ja trampetilla. Mitaleja tulee varata kuhunkin luokkaan siis vähintään 36 kpl kutakin väriä (kulta, hopea, pronssi). Jos palkittavassa joukkueessa esiintyy enemmän kuin 12 voimistelijaa, tilataan tarvittavat lisämitalit jälkikäteen. 21

23 3. 6. lk ja Masters-luokan joukkueet voidaan palkita vaihtoehtoisesti pokaaleilla. Pokaaleja tulee tällöin varata kuhunkin luokkaan 3 kpl kutakin palkintosijaa kohden. Kilpaharrasteluokassa sekä 1. ja 2. luokassa palkitaan mitalistien lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet voimistelijat tuotepalkinnolla. Kilpaharrasteluokassa jaetaan myös jokaiselle joukkueelle diplomit. Palkinnot on lueteltu taulukossa: Järjestäjä voi harkita myös muista asioista palkitsemista (esim. muiden kannustaminen, kilpailo) Aikataulut Alustavat aikataulut tehdään kauden alussa lajipäällikölle tehtävien ennakkoilmoittautumisten perusteella. Tarkat aikataulut tehdään Kisapalveluun tehtävien varsinaisten ilmoittautumisten jälkeen yhteistyössä ylituomarin kanssa. Jos luokkaan on ilmoittautunut yli 10 joukkuetta, kilpailu tulee jakaa kahteen ryhmään. Aikataulut tulee hyväksyttää lajipäälliköllä ennen julkaisemista Harjoittelu Järjestäjä voi halutessaan tarjota joukkueille harjoittelumahdollisuuden kilpailutelineillä ennen kilpailua, esimerkiksi edeltävänä päivänä. Harjoitteluaikataulu lähetetään osallistuville seuroille kilpailutiedotteen liitteenä Lämmittely ja telinekokeilu Joukkueet saavat lämmitellä oman aikataulunsa mukaisesti lämmittelylle varatulla alueella. Mikäli lämmittelytilaa on vähän, voidaan lämmittelyalueen käyttöä aikatauluttaa niin, että jokainen joukkue saa riittävästi lämmittelyaikaa ennen telinekokeilua. Aikataulu kannattaakin tehdä yhdessä telinekokeiluaikataulun kanssa. Luokkakohtaiset lämmittely-ja telinekokeiluajat on lueteltu alla olevassa taulukossa. Jokaisen kokeiluvuoron jälkeen tulee olla vähintään yksi vapaa vuoro ennen seuraavan telineen kokeilua. Aikataulun tulee olla tasapuolinen kaikille joukkueille. Lämmittely- ja telinekokeiluajat luokittain: 1. lk 2. lk, Kilha alle 12 v 3., 4., 5., 6. lk Kilha yli 12 v, Masters Lämmittely >30 min >30 min >30 min Telinekokeilu vapaaohjelma >3 min * >6 min/teline >8 min/teline *1.luokan telinekokeilu: 3 minuutin aikataulutettu vapaaohjelmakokeilu, volttirata kokeillaan vapaamuotoisesti lämmittelyn yhteydessä ja trampetilla on yksi kokeilukierros ennen joukkueen omaa kilpailusuoritusta. Ilmoittautumisen jälkeen voi kysyä 1. lk joukkueilta haluavatko käyttää vapaaohjelman kokeiluaikaa vai ei. 22

24 Kilpailun aikataulu Suoritusjärjestys arvotaan hyvissä ajoin ennen kilpailua. Kilpailun aikataulu rakennetaan käytössä olevien tuomaripaneelien mukaan. Alla olevaan taulukkoon on merkitty kunkin telineen suorituksen kesto, johon on lisättävä tuomareille vähintään 3 minuuttia arvosteluaikaa. Jos jokaiselle telineelle saadaan oma tuomaripaneeli, voidaan aikataulu tehdä suoritusajan mukaisesti, jolloin kilpailun seuraava suoritus on seuraavalla telineellä. Kilha Masters 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. ja 6. lk Vapaaohjelma 1:15 1:45 2:00 2:30 1:00 1:15 1:30 2:00 1:45 2:30 2:15 2:45 2:15 2:45 Volttirata n. 2:30 n. 2:45 n. 3:30 n. 2:45 max. 3:15 max. 3:15 max. 2:45 Trampetti n. 2:30 n. 2:45 n. 2:30 n. 2:45 max. 3:15 max. 3:15 max. 2:45 Aikataulut ovat riippuvaisia useista tekijöistä, kuten tuomareiden määrästä, kilpailijoiden määrästä, telineresursseista jne. Tämän vuoksi yhteistyö kilpailun ylituomarin kanssa aikataulua rakennettaessa on tärkeää. Valmis kilpailuaikataulu toimitetaan vahvistettavaksi lajipäällikölle ennen aikataulun julkaisemista. Suurissa kilpailutapahtumissa voi olla tarve kilpailla useammalla telineellä yhtä aikaa. Jotta kilpailut etenisivät mahdollisimman tehokkaasti, voidaan kilpaharrasteluokan sekä 1., 2. ja 3. luokan kilpailuissa käyttää musiikkia vain vapaaohjelman telinekokeilu- ja kilpailusuorituksessa. Em. luokissa voidaan tehdä volttirata- ja trampettisuorituksia samaan aikaan. Tällöin käytetään volttiradalla suorittavan joukkueen musiikkia. Näistä poikkeustilanteista tulee tiedottaa joukkueita hyvissä ajoin ennen kilpailua. Esimerkkejä telinekokeilu- ja kilpailuaikatauluista on saatavilla Excel- tiedostona Voimisteluliiton internetisivuilta. Aikataulut (suoritusjärjestykset) tulee julkaista kisapalvelussa viimeistään neljä viikkoa ennen kilpailua. 5 Kilpailun aikana 5.1 Joukkueiden ilmoittautuminen kilpailukansliaan (akkreditointi) Joukkueet ilmoittautuvat heti kilpailupaikalle saapuessaan kilpailukansliaan. Ilmoittautuessa huolehditaan seuraavista asioista: Joukkueen kokoonpano Joukkueen vastuuvalmentajaksi merkitty henkilö vahvistaa allekirjoituksellaan ilmoittautumisen yhteydessä lähetetyn nimilistan kilpailuun osallistuvista voimistelijoista - Jos ennakkoon ilmoitettuun kokoonpanoon lisätään voimistelijoita, tarkistetaan, että ko. voimistelijoilla on voimassaoleva lisenssi. Jos lisenssi ei näy lisenssilistalla, tulee kilpailun järjestäjälle esittää kuitti maksetusta lisenssistä luokan joukkueet vahvistavat myös volttirata- ja trampettisuorituksiin nimetyt voimistelijat (max. 12 voimistelijaa/joukkue) 23