POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUODELLE Toteuttamisosa Rahoitusosa

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUODELLE 2006 Toteuttamisosa Rahoitusosa Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyt: - hyväksytty tarkistettu rahoitustaulukot tarkistettu

2 Toteuttamisosa 1 Johdanto Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) keskeisin tehtävä on rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) mukaan yhteensovittaa rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentuminen maakunnassa ohjelmaa rahoittaville viranomaisille. Yhteistyöasiakirjaa käytetään ministeriöissä ja niiden alaisissa virastoissa valtion vuosittaisen talousarvioesityksen laadinnan pohjana. Ohjelmakauden tavoite 1 -ohjelman Pohjois-Karjalan EU-rahoituskehyksen (143,094 milj. euroa, ei sisälly tpk:t eikä tekninen tuki) käyttöä tulee hahmottaa maakunnan aluekehityksen painopisteiden pohjalta. Yhteistyöasiakirja on strateginen työväline, jolla MYR ohjaa tavoite 1 -ohjelman vuosittaista rahoitusta maakunnassa. Perustana ovat Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2006 mukaiset painoalat sekä Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman tavoitteet ja hankekriteerit. 2 Ohjelmakauden painopisteet ja ydinindikaattorit Ohjelmakauden hankkeilla on tuettu POKAT kehittämisohjelmassa valittuja maakunnan painopistealueita. Tavoite 1 -ohjelman rahoitusta on kohdennettu Joensuun Tiedepuiston, Joensuun yliopiston sekä Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän kärkihankkeisiin mm. Tuotekehityskeskukseen, Muotoilun palveluympäristöön ja Cadimef Sisältötuotantotehtaaseen. Rahoittajien yhteisesti tukemia hankkeita ovat olleet myös Carelian Metplast kasvuohjelma, Joensuun yliopiston InFotonics Center, Suomen Kivikeskus, puualan kasvuohjelma WoodHow 2007 ja Outokummun hitsaus- ja koneistuskeskus. Itäsuomalaisittain tarkasteltuna maakunnan ohjelmarahoitusta on huomattavasti ohjattu hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen kehittämishankkeisiin. Yrityksiin suunnattavia kehittämistoimenpiteitä on kohdennettu MYR:n hyväksymän linjauksen mukaisesti muovi- ja metallialaan, puutuoteteollisuuteen, tieto- ja viestintäteknologiaan sekä kivialaan. Yritysten toimintaympäristöä on tuettu kehittämällä osaamiskeskusten lisäksi myös seutukuntien muiden osaamiskeskittymien ja yrityshautomojen toimintaa. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa on painottunut yrittäjyyskasvatusta tukeva koulutus, tietoyhteiskuntavalmiuksien parantaminen, työpooli- ja työpajahankkeet, ammatillisen koulutuksen laatu ja työllisen työvoiman kouluttaminen. Tukea on kohdistettu mm. nuorten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten ja naisten työllistämiseen sekä yrittäjien työkyvyn edistämiseen, ennakointityöhön sekä matkailun yhteistyöhankkeisiin. Lisäksi on parannettu koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta, kehitetty koulutuksen ja tutkimuksen rakenteita opetusteknologian ja virtuaalioppimisen opettaja- ja asiantuntijakoulutushankkeilla, poistettu koulutustarjonnan alueellisia puutteita mm. maisteriohjelmilla, toteutettu maakunnan osaamisen ja kilpailukyvyn turvaamisen kannalta keskeisiä korkeakoulutasoisia asiantuntijakoulutuksia ja vahvistettu ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä. Maaseudun kehittämishankkeissa on ollut tavoitteena maaseudun taloudellisen perustan laajentaminen ja vahvistaminen monipuolistamalla maaseudun elinkeinoja, edistämällä niiden kilpailukykyä ja kehittämällä maaseutuyritysten toimintaympäristöä. Painopistealoina ovat olleet laatuelintarvike- ja luomutuotanto, tietoyhteiskuntamahdollisuuksien hyödyntäminen maaseudun yritystoiminnassa sekä paikallisen puun käytön lisääminen energiatuotannossa ja jatkojalostuksessa. Naisyrittäjyys ja nuoret ovat olleet erityistuen kohteina. Ympäristöhankkeiden rahoitus on kohdistunut vesihuoltoon ja vesiensuojeluun, jätehuollon kehittämiseen, kylä- ja kaupunkiympäristön parantamiseen, kulttuurihistoriallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden kunnostamiseen ja hoitoon sekä luontomatkailun edellytysten kehittämiseen.

3 Suoritusvarauksen sisältävästä tavoite 1 -ohjelman vuosien EU-rahoituskehyksestä oli vuoden 2004 lopussa sidottu päätöksillä ja varauksilla noin 75 %. Ohjelma suljetaan vuonna 2006 päätösten ja vuonna 2008 maksatusten osalta. OHJ 1A Maakunta Pohjois-Karjala Viranomainen (Kaikki) Alueviranomainen (Kaikki) INDIKAATTORIT TILANTEEN MUKAAN SM Uudet työpaikat miehet Uudet työpaikat naiset Säilytetyt työpaikat miehet Säilytetyt työpaikat naiset Uudet yritykset miehet Uudet yritykset naiset Toimenpiteessä aloittaneet miehet Toimenpidekokonaisuus Toimintalinja Yhteensä Yhteensä (tyhjä) MMM:n tiedot vain osittain 3 Yhteensä maakunnittain ja tpk:ttain Yhteensä Yhteensä Pohjois-Karjala Ohjelmatason tavoitteet Itä-Suomi, josta Pohjois-Karjala 25 % Toteuma Pohjois-Karjala 66,20 % 60,65 % 49,99 % 39,71 % 91,43 % 91,89 % 77,31 % 99,86 % Toimenpiteessä aloittaneet naiset Vuonna 2004 Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman ydinindikaattoreiden tavoitetasoja tarkistettiin sekä tavoitteiden että toteumien osalta. Toimintalinjojen 1 ja 2 osalta uusien työpaikkojen ja yritysten tavoitetasoja nostettiin. Toimintalinjassa 2 säilytettyjen työpaikkojen tavoitetta laskettiin kun taas toimintalinjassa 3 sekä uusien että säilytettyjen työpaikkojen tavoitetasoa nostettiin. ESR-toimenpiteen aloittaneiden tavoitetaso lähes kaksinkertaistettiin. 3 Toimintaympäristö Vuotta 2004 voidaan maakunnan aluekehityksen kannalta luonnehtia kohtuullisen hyväksi. Työttömyyden lasku hiipui vuoden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen ja maakunnassa oli vuonna 2004 työttömiä keskimäärin Vaikka työttömien määrä laski hieman, keskimääräinen työttömyysaste nousi 16,8 prosentista 17,1 prosenttiin, sillä työvoiman määrä maakunnassa on pienentynyt. Koko maan työttömyysaste pysyi 11,1 prosentissa. Maakunnan väestön väheneminen jatkui, mutta väestötappion määrä pieneni viime vuosien tapaan jälleen edellisvuodesta. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan maakunnan väkiluku oli eli vähennystä kertyi vuoden mittaan 526 henkeä. Vuonna 2003 vastaava muutos oli Luonnollinen väestömuutos eli kuolleiden enemmyys suhteessa syntyneisiin oli Maan sisäinen muuttoliike pienesi väestömäärää 417 hengellä, mutta maahanmuutto toi tilastoihin 203 hengen lisäyksen. Kokonaismuuttotappio (-214) on pienentynyt viidennekseen 1990-luvun lopun pahimmista vuosista. Työpaikkojen määrän kehitys näyttää 1990-luvun lopun nopeiden kasvuvuosien jälkeen jääneen polkemaan paikoillaan. Tuoreimmat työpaikkatiedot ovat vuodelta 2002, jolloin maakunnassa oli kaikkiaan työpaikkaa, mikä on 238 työpaikkaa enemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen nopeiden suhdannetietojen mukaan henkilöstömäärä kasvoi maakunnan yrityksissä vuoden 2004 alkupuoliskolla 2,2 prosenttia. Jalostuksessa kasvua oli 3,7 prosenttia, rakentamisessa 5,8 prosenttia ja palveluissa 1,5 prosenttia. Pohjois-Karjalan teollisuustyöpaikkojen määrän kasvun jatkuminen poikkeaa selvästi valtakunnallisesta trendistä. Nopeiden suh-

4 dannetietojen mukaan kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvu (6,5 prosenttia) ylitti vuoden 2004 alkupuoliskolla valtakunnallisen kasvun (5,8 prosenttia). Teollisuus on kasvanut vientivetoisesti. 4 Painopisteet toimintalinjoittain vuonna 2006 Pohjois-Karjalan tavoite 1 -ohjelman EU-rahoituskehys on vuonna 2006 noin 17,9 milj. euroa, joka jakautuu toimintalinjoittain seuraavasti: - TL 1 noin 7,3 milj. euroa (EAKR) - TL 2 noin 6,2 milj. euroa (ESR) - TL 3 noin 2,0 milj. euroa (EMOTR, tpk:t ) - TL 4 noin 2,4 milj. euroa (EAKR). Toimintalinja 1 Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen Itä-Suomen tasolla toimintalinjan tavoitteena on uutta työpaikkaa, joista naisille Tavoitteena on säilyttää yhteensä työpaikkaa, joista naisille ja synnyttää uutta yritystä, joista naisyrityksiä on 650. Pohjois-Karjalan tulee saavuttaa neljännes (25,1 %) Itä-Suomen kokonaistavoitteista. Toimintalinjan EU-rahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Pohjois-Karjalassa rahoittavina viranomaisina toimivat Pohjois-Karjalan TE-keskus (yritys- ja työvoimaosastot), Tekes, Finnvera Oyj, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto ja Itä-Suomen lääninhallitus. Toimintaa suunnataan yrityksin suunnattavien kehittämistoimenpiteiden kohdentamista Pohjois-Karjalassa pohtineen työryhmän suositusten ja TE-keskuksen teknologiastrategian mukaisesti erityisesti kasvuhakuisten ja -kykyisten pk-yritysten kehittämiseen painopisteinä liiketoimintastrategioiden kehittäminen, teknologian tason kohottaminen, tietoteknisen osaamisen kehittäminen ja kansainvälistyminen. Lisäksi huomiota kiinnitetään toimiin, jotka kohdistuvat uusien yritysten ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen, markkinoinnin tehostamiseen, markkinoiden laajentamiseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, jolla vahvistetaan alueen strategista perusosaamista osana kansallisia verkostoja. Tpk 1.1 Yritystoiminnan edistäminen - yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen - aluetalouden vahvistaminen - työpaikkojen lisääminen - elinkeinorakenteen monipuolistaminen - hyvän ympäristön säilyttäminen Rahoitus kanavoituu pohjoiskarjalaisille yrityksille KTM:n hallinnonalan kolmen toimijan kautta: Pohjois- Karjalan TE-keskus, Tekes ja Finnvera Oyj. Pohjois-Karjalan TE-keskus (yritysosasto) tukee maakunnan pkyritysten kehittämis- ja investointihankkeita. Tekesin tavoitteena on kohdistaa määrärahoja erityisesti yritysten teknologisten valmiuksien kehittämiseen sekä teknologian käyttöönottoon. Finnvera Oyj:n rahoitustuotteet täydentävät TE-keskuksen valikoimaa yritystoiminnan kehittämisessä. Rahoitus kohdennetaan vaikuttavuudeltaan parhaimpiin osaamis- ja teknologiaintensiivisiin hankkeisiin. Painopiste pk-sektorilla on uusissa kansainvälisesti kilpailukykyisissä innovatiivisissa tuotteissa, tuotantomenetelmien kehittämisessä, tietotekniikan innovatiivisessa soveltamisessa osana tuotantoliiketoimintaa, verkosto-

5 maisen liiketoiminnan hallinnassa ja palveluliiketoiminnassa. Painopiste suuryritysten osalta on haastavassa ja verkottuneessa pk- ja tutkimusalihankintaa hyödyntävässä pitkäjänteisessä t&k-toiminnassa. Toimenpidekokonaisuudesta varaudutaan rahoittamaan mm. Carelian MetPlast hankkeen ja muiden vastaavien toimialakohtaisten kehittämishankekokonaisuuksien kautta syntyviä yrityshankkeita. Tpk 1.2 Yritysten toimintaympäristön parantaminen - yritystoiminnan aktivointi, kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen - yrityksiä palvelevien innovaatiorakenteiden vahvistaminen - yritysten verkottuminen - Itä-Suomen vetovoiman ja tunnettavuuden lisääminen - bioenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen - yritysten tarvitsemien palveluiden kehittäminen ja niiden saatavuuden parantaminen Toimeenpanon vastuuviranomaisina tpk:ssa 1.2 ovat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan TEkeskus (yritys- ja työvoimaosastot), Tekes ja Itä-Suomen lääninhallitus (OPM:n tulosneuvotteluissa sovittujen investointien osalta). Pohjois-Karjalan maakuntaliiton määrärahat ohjataan POKAT -maakuntaohjelman ja tavoite 1 -ohjelman painopistealueiden mukaisesti. Rahoitusta ohjataan erityisesti kuntien, kuntien elinkeinoyhtiöiden sekä muiden kehittäjäorganisaatioiden seudullisiin, maakunnallisiin ja useamman maakunnan yhteisiin hankkeisiin, joilla tuetaan maakunnan elinkeinojen kehittämistä ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Pääosa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton määrärahasta sitoutuu ohjelmassa aiempina vuosina käynnistettyjen hankkeiden jatkorahoitukseen. Toimenpidekokonaisuudessa KTM:n hallinnonalan toimijat tukevat pk-yritysten innovaatio- ja toimintaympäristöä pitkäaikaisesti parantavia hankkeita, joilla on olennainen merkitys alueen pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen, laajenemisen tai kehittymisen kannalta. Lisäksi varaudutaan jatkamaan lisäresurssein teknologiastrategian mukaisia haastavia teknologiatasoa ja osaamisrakenteita kehittäviä tutkimushankkeita mm. fotoniikan osalta. Lisäksi toimenpidekokonaisuudesta varaudutaan osoittamaan rahoitusta yritystoiminnan alkuvaiheen siemenrahoituksen edistämiseen. Tähän ns. seed-rahoitukseen kiinnitetään huomiota jo ohjelmaasiakirjassa ja täydennysosassa se on määritelty keskeiseksi tuettavaksi toiminnaksi. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (työvoimaosasto) rahoituksessa painopisteenä ovat elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämistä tukevat innovatiiviset investointihankkeet, joissa kansallisen vastinrahoituksen (työllisyysperusteiset investoinnit) periaatteiden mukaisesti korostetaan myös hankkeiden työllisyysvaikutuksia ja alueellisia työllisyysnäkökohtia. Itä-Suomen lääninhallitus (sivistysosasto) tukee koulutuksen ja yritystoiminnan yhteisiä tutkimukseen ja kehittämistoimintaan liittyviä investointeja, jotka edistävät koulutuksessa syntyvien innovaatioiden tuotteistamista yrityksissä. Rahoitettavat hankkeet tukevat maakunnan keskeisten painoalueiden kehittämistä. Toimintalinja 2 Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen Itä-Suomen tasolla toimintalinjan toimenpiteillä tavoitellaan uutta työpaikkaa, joista puolet on naistyöpaikkoja. Eri rahastojen yhteisvaikutuksena arvioidaan syntyvän yhteensä uutta työpaikkaa. ESRtoimenpiteillä säilytetään tai uudistetaan työpaikkaa, naistyöpaikkojen osuuden ollessa ESR-

6 toimenpiteiden kohteena on ohjelmakaudella henkilöä. Uusia yrityksiä pyritään synnyttämään 1 205, joista 410 naisyrityksiä. Pohjois-Karjalan osuus Itä-Suomen tavoitteista on neljännes (25,1 %). Toimintalinjan toimenpiteet osarahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta ottaen huomioon ESR-viitekehyksen painopisteet Itä-Suomen maakuntien erityispiirteiden ja kehittämistavoitteiden mukaisesti. Pohjois-Karjalassa rahoittavia viranomaisia ovat Pohjois-Karjalan TE-keskus (työvoima- ja yritysosastot), Itä-Suomen lääninhallitus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (työvoimaosasto) rahoituksessa on otettava huomioon työvoimakoulutuksen opintososiaalisiin etuuksiin liittyvät ESR:n ja valtion vastinrahoituksen myöntämisvaltuudet, jotka sisältyvät työministeriön alueellisiin kehyksiin. ESR:n osalta opintososiaaliset etuudet ovat vuonna 2006 Pohjois- Karjalassa 0,65 milj. euroa kohdistuen toimenpidekokonaisuuksiin 2.3 ja 2.4. Tpk 2.1 Koulutusjärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen - uudistetaan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteita sekä teknologian siirtomenetelmiä Itä-Suomen yhteisillä ja maakunnittain erikoistuneilla vahvuusaloilla - poistaa koulutustarjonnan alueellisia puutteita - parantaa koulutuksen laatua - kohottaa työelämässä olevien ja työelämään tulevien osaamisen tasoa sekä edistää ammatillista liikkuvuutta - toimenpiteiden kohteena on henkilöä Itä-Suomen lääninhallituksen (sivistysosasto) rahoituksen painopisteinä ovat maakunnan osaamisen ja kilpailukyvyn turvaamisen kannalta keskeiset korkeakoulutasoiset asiantuntijakoulutukset sekä ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen ja imagon kohottaminen. Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteita parannetaan erityisesti opetusteknologian ja virtuaalioppimisen opettaja- ja asiantuntijakoulutushankkeilla, jotka tuottavat uusia oppimisympäristöjä, opetusteknologian sovellutuksia ja -materiaaleja. Koulutustarjonnan alueellisia puutteita poistetaan mm. maisteriohjelmilla, joiden lähtökohtana on työelämälähtöisyys, aikaisempien opintojen hyväksi lukeminen ja koulutuksen jälkeinen sijoittuminen Pohjois-Karjalaan ja Itä-Suomeen. Koulutusjärjestelmien ja koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä opettajien työelämäyhteyksiä ja ammatillisen koulutuksen imagoa. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä rahoitettavia hankkeita ovat maakunnan ja aluekehityksen kannalta keskeiset painopistealueet. Toimintalinjan hankkeissa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen saaduista kehittämishankkeista. TE-keskus (työvoimaosasto) varautuu jatkorahoittamaan Joensuun Tiedepuiston Ideka-yrityshautomoa ja uutena hankkeena Puugian Meno-hanketta, mikä on osa puualan kehittämis- ja kasvuohjelmaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton määrärahat ohjataan POKAT -maakuntaohjelman ja tavoite 1 -ohjelman painopistealueiden mukaisesti. Tpk 2.2 Osaamispääoman kehittäminen ja työvoiman osaamisen lisääminen - kehittää Itä-Suomen yhteisiä ja maakunnittain erikoistuneita vahvuusaloja uudistamalla koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän rakenteita sekä teknologiansiirtomenetelmiä - edistää yrityksiin ja palvelujen tuottajiin kohdistuvien tutkimus- ja tuotekehitysvalmiuksien sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien ja uuden teknologian käyttöönottoa - kohottaa työelämässä olevien ja työelämään tulevien osaamisen tasoa - edistää yrittäjyyttä ja parantaa yritysten henkilöstön osaamista sekä kehittää työelämän uudistamista

7 - parantaa yritysten ja henkilöstön valmiuksia kohdata työelämän muutoksia - vahvistaa alueen kilpailuasemaa innovatiivisen yritystoiminnan sijoittumisalueena - toimenpiteiden kohteena on henkilöä. Itä-Suomen lääninhallituksen (sivistysosasto) hankkeet kohdistuvat aluekehityksen kannalta keskeisten toimialojen työelämän osaamista vahvistavan soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämiseen, työelämän toimijoiden osaamistason nostamiseen sekä kulttuuritoimen ja yrityselämän yhteyksien vahvistamiseen. Osaavan työvoiman turvaamiseksi maakunnan yrityksille Pohjois-Karjalan TE-keskus (työvoimaosasto) hakee vuonna 2006 rahoitettavaksi erityisesti pk-yritysten henkilöstön ammattitaidon päivittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä koulutus- ja kehittämishankkeita sekä yrittäjyyttä ja etätyötä edistäviä hankkeita. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (yritysosasto) panostaa yritystoiminnan käynnistymiseen sekä toimivien yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvään osaamiseen. Yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi maakunnan pk-yrityksille tarjotaan asiantuntijanapua ja yritysten avainhenkilöille kohdistetaan koulutusta yritystoiminnan eri osatoimintojen kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton määrärahat ohjataan POKAT -maakuntaohjelman ja tavoite 1 -ohjelman painopistealueiden mukaisesti. Tpk 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen - parantaa työmarkkinoiden toimivuutta - parantaa työllisyyttä - ehkäistä syrjäytymistä - edistää työmarkkinoille integroitumista - toimenpiteiden kohteena on henkilöä Pohjois-Karjalan TE-keskus (työvoimaosasto) rahoittaa Työpoolihankkeen kolmatta vaihetta, jonka aikana toiminta sidotaan kansalliseen työvoimapolitiikkaan ja työvoimatoimistojen palvelukeskustoimintaan. Lisäksi rahoitustilanteen mukaisesti rahoitetaan nuorten työllistymistä ja yhteiskuntatakuuta sekä vaihtovalmennusta tukevia hankkeita. Ennakko hanke jatkuu ohjelmakauden loppuun ja siinä keskitytään selvittämään maakunnan työvoima- ja osaamistarpeita. Itä-Suomen lääninhallituksen (sivistysosasto) rahoitus suunnataan ensisijaisesti maakunnallisiin ja seutukunnallisiin, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden vahvistamiseen sekä työmarkkinoille integroitumisen edistämiseen tähtääviin hankkeisiin. Näitä ovat mm. nuorten pajatoiminta sekä nuorten hyvinvoinnin edistämisen hankkeet. Tpk 2.4 Työelämän tasa-arvon edistäminen - ehkäistä työttömyyteen, sukupuoleen, ikään, työkunnon alenemiseen ja syntyperään liittyvää työmarkkinoilta syrjäytymistä - edistää työelämän tasa-arvoa - parantaa työllisyyttä - edistää työmarkkinoille integroitumista - toimenpiteiden kohteena on noin henkilöä

8 Pohjois-Karjalan TE-keskus (työvoimaosasto) hakee vaikeassa työllistymistilanteessa oleville, etenkin naisille, nuorille, maahanmuuttajille ja vajaakuntoisille soveltuvia hankkeita, jotka tarjoavat tavanomaista palkkatyötä monipuolisempia työllistymismahdollisuuksia, esimerkiksi sosiaalisissa yrityksissä. Itä-Suomen lääninhallituksen (sivistysosasto) rahoituksessa painopisteet kohdistuvat teknologisten innovaatioiden löytämiseen erityisopetuksessa ja erityisryhmien koulutukseen pääsyn edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on siirtänyt vuoden 2005 alusta EU-hankkeiden päätöksenteon Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolle, jonka hankerahoitus perustuu ministeriön, tavoite 1 -ohjelman ja maakunnan hyvinvointiohjelman painotuksiin. Hankepäätöksissä huomioidaan myös Itä-Suomi ohjelman hyvinvointipainotukset. Tällaisia hankepainopisteitä ovat tasa-arvo työelämässä, työkyvyn ylläpito ja työhyvinvoinnin edistäminen sekä työelämään integroinnin edistäminen ja omaishoito. Toimintalinja 3 Maaseudun kehittäminen Toimintalinjan keskeisenä tavoitteena on maatalouden kilpailukyvyn parantaminen ja maaseudun taloudellisen perustan laajentaminen sekä vahvistaminen. Tähän pyritään maaseudun elinkeinoja monipuolistamalla ja kehittämällä maaseutuyritysten toimintaympäristöä. Itä-Suomen tasolla toimintalinjan tavoitteena on luoda uutta työpaikkaa, joista naisille 1 156, säilyttää työpaikkaa, joista on naisten työpaikkoja sekä synnyttää uusia yrityksiä 1 250, joista naisyrityksiä on 400. Pohjois-Karjalan osuus tavoitteista on neljännes (25,1 %). Toimintalinjan 3 EMOTR- ja KOR -rahoitus kanavoituu kokonaan maa- ja metsätalousministeriön/pohjois- Karjalan TE-keskuksen (maaseutuosasto) kautta. Toimenpidekokonaisuuksien rahoitus on alueellistettu ja esitetään yhteistyöasiakirjan rahoitusosassa, kun taas toimenpidekokonaisuuksien rahoitukseen on käytössä Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman yhteinen kiintiö. EMOTR:ssa on vuosittain ollut käytettävissä yhteensä noin 5,4 milj. euroa, josta alueellistettua noin 3,4 milj. euroa (toimenpidekokonaisuudet ). Jäljelle jäävää ns. reserviä (n. 2 milj. euroa, toimenpidekokonaisuudet ) ei ole jaettu maakunnittain. Vuoden 2006 rahoitus tulee alkuperäisen suunnitelman mukaisesti pienenemään kolmanneksella ollen noin 2 milj. euroa toimenpidekokonaisuuksiin Pohjois-Karjalassa. EMOTR -rahoitus Rahoituksen suuntaamista ohjaavat maakunnan yhteistyöryhmässä vuoden 2005 alussa hyväksytyt Pohjois- Karjalan maaseudun kehittämistoimenpiteiden linjaukset vuosille EMOTR:n määrärahakehyksen pienenemisen vuoksi viimeisenä ohjelmavuonna 2006 rahoituksen painopistettä suunnataan suhteellisesti enemmän pienyrityshankkeiden kehittämis- ja investointirahoitukseen. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen maaseutuosaston painopistealueena on vuonna 2006 maaseudun pienyritystoiminnan kehittäminen ja yritystoiminnan investointien rahoitus. Näissä merkittävinä toimenpiteinä ovat tuotannollisen yritysyhteistyön edistäminen, mm. alihankinta- ja osavalmistusverkostoitumisen kautta, sekä liiketoimintaosaamisen vahvistaminen. Erityisesti painopisteenä ovat elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen elintarvikeklusterin merkittävien aluetaloudellisten kerrannaisvaikutusten sekä hoiva/palveluyrittäminen hyvän palvelukysynnän ja työllistävyyden vuoksi. Lisäksi edistetään bioenergian käyttöä. Uuden yritystoiminnan syntymisen ohella panostetaan kasvupotentiaalia omaavien yritysten edelleen kehittämiseen sekä kasvavien toimialojen hyödyntämiseen maaseutuelinkeinojen monipuolistamisessa. Erityisesti huomiota kiinnitetään syrjäisen maaseudun pienyritysten kehittämismahdollisuuksiin.

9 Kehittämishanketoiminnassa tukea painotetaan entistä enemmän yritysten tarpeiden mukaisesti räätälöityihin ja kustannustehokkaisiin projekteihin. Lisäksi tuetaan innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämistä ja hyödyntämistä vastaamaan entistä enemmän myös maaseudun tarpeisiin. KOR -rahoitus Kuluvan ohjelmakauden loppuun saakka kalatalousyksikkö tukee elinkeinokalatalouden tehtäväalueella erityisesti ammattikalastuksen toimintaolosuhteiden parantamista sekä kalatalouden kehittämishanketoiminnan elvyttämistä. Toimintalinja 4 Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittäminen Toimintalinjan EU-rahoitus tulee aluekehitysrahastosta (EAKR). Rahoitusviranomaisia ovat Itä-Suomen lääninhallitus, liikenne- ja viestintäministeriö/savo-karjalan tiepiiri, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Pohjois- Karjalan TE-keskus (yritys- ja työvoimaosastot), Tekes ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Tpk 4.1 Osaamisen ja koulutuksen rakenteiden kehittäminen - parantaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden fyysisiä valmiuksia - parantaa teknologian ja osaamisen siirron edellyttämiä fyysisiä ja verkostorakenteita - syventää tutkimustoimintaa osaamisen tason kohottamiseksi ja elinkeinoelämän kehitysedellytysten parantamiseksi - vahvistaa alueen kulttuurirakenteita Itä-Suomen lääninhallituksen (sivistysosasto) rahoituksen kohteena vuonna 2006 ovat osaamisen kehittämiseen ja tietoyhteiskuntaan liittyvät sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen infrastruktuuria parantavat koulutuksen ja kulttuurin investoinnit. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen (yritysosasto)/tekesin rahoitus kohdistuu osaamisrakenteita parantaviin tutkimushankkeisiin, joihin voi liittyä uutta osaamista luovia laitehankintoja. Tarkoituksena on turvata mm. vuonna 2000 käynnistetyn Joensuun yliopiston erikoismateriaalin tutkimuskeskuksen (SMARC) julkisen tutkimushankkeen jatkuminen. Tpk 4.2 Sisäisen ja ulkoisen yhteysverkon kehittäminen - alueellista kilpailukykyä, alueen elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä ja uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksia parantavat toimenpiteet - väestön liikkumismahdollisuuksien edistäminen - liikennejärjestelmien toimivuuden ja eri liikennemuotojen toimintaedellytysten parantaminen Pohjois-Karjalassa tiehallinnon painopistealueina ovat aiemmin sovitun mukaisesti Kolin alueen tiestön parantaminen ja elinkeinoelämälle tärkeiden kelirikkokohteiden parantaminen. Ratahallintokeskukselle ohjataan rahoitusta Parikkala-Joensuu rataosan tasoristeysten poiston suunnitteluun Pohjois-Karjalan alueella.

10 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto varautuu rahoittamaan Maakuntaverkko-hanketta (kehittämisosio), Pohjois- Karjalan kuntien ja kuntayhtymien tietotekniikan palvelukeskuksen kehittämistä sekä haja-asutusalueiden laajakaistaverkkoa. Tpk 4.3 Luonnon- ja rakennetun ympäristön hoitaminen - turvata luonnon- ja rakennetun ympäristön säilyminen puhtaana ja viihtyisänä - säilyttää maisemat ja kulttuuriympäristöt vetovoimaisina - turvata alueen vesi- ja jätehuollon toimivuus - vahvistaa Itä-Suomen energiaomavaraisuutta Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen rahoituksen tarve kohdistuu mm. vesistöjen ja pohjaveden puhtauden turvaamiseen, jätehuollon kehittämiseen, kylä- ja kaupunkiympäristön parantamiseen, kulttuurihistoriallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden kunnostamiseen ja hoitoon sekä luontomatkailun edellytysten kehittämiseen sekä ympäristön tilan seurantaan ja kestävän kehityksen edistämiseen. Toimenpidekokonaisuus sisältää maa- ja metsätalousministeriön osuutta 0,050 milj. euroa käytettäväksi ympäristökeskuksen kautta maaseudun vesihuoltohankkeisiin sekä maaseudun jäte- ja jätevesihuollon kehittämiseen. Tpk 4.4 Arkielämän rakenteiden kehittäminen - työhön osallistumisen ja innovatiivisten palvelurakenteiden ja toimintamuotojen kehittäminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyväksikäyttö arkitodellisuudessa - uusien toimintamallien luominen eri väestöryhmien, hallinnon alojen sekä työ- ja vapaa-ajan väliselle vuorovaikutukselle - kansalaistoiminnan voimavarojen hyväksikäyttö Itä-Suomen lääninhallituksen (sosiaali- ja terveysosasto) hankkeet perustuvat ministeriön, tavoite 1 -ohjelman ja maakunnan hyvinvointiohjelman painotuksiin. Hankepäätöksissä huomioidaan myös Itä-Suomi ohjelman hyvinvointipainotukset. Tällaisia hankepainopisteitä ovat hoitoa tukeva teknologia (teknologian hyväksikäyttö - osio), kuntoutus, kotihoito ja terveyden edistäminen (palvelurakenteen kehittäminen -osio). Pohjois-Karjalan TE-keskus (työvoimaosasto) rahoittaa työelämään osallistumista edistäviä hankkeita, esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Hyvinvointistrategian toimeenpano-osa määrittää konkreettiset kehityskohteet, jotka ovat yhtenevät maakuntahallituksen hyväksymien Pohjois-Karjalan hyvinvointistrategian kehittämispainopisteiden kanssa. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto rahoittaa omalta osaltaan hyvinvointistrategian ja tavoite 1 -ohjelman painotusten mukaisia hankkeita. Liite Rahoitusosa

11 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA TAULUKKOPOHJA VUOSI: 2006 OHJELMA: Tavoite 1, Itä-Suomi MAAKUNTA: Pohjois-Karjala Hyväksytty MYR:ssä , tarkistettu ja RAHASTO: EAKR Miljoonaa euroa HALLINNONALA SM OPM MMM LVM KTM STM TM YM Ohjelmareservi YHTEENSÄ kulmaluku The Thousand Lakes - TOIMINTALINJA hallinto ja visualisointi IV TL 1 YHT EAKR 2,026 1,013 0,780 0,390 10,874 5,437 0,899 0,450 0,024 0,012 14,603 7,302 VALTIO 0,637 0,245 5,188 0,283 0,009 6,362 Kuntarahoitus 0,357 0,137 0,236 0,158 0,003 0,892 Muu julkinen 0,019 0,007 0,013 0,009 0,048 TL 2 YHT EAKR VALTIO Kuntarahoitus Muu julkinen TL 3 YHT Josta ratahallintokeskus: EAKR Ympäristökeskukselle EAKR 0,050 milj. ja VALTIO maaseudun valtion vastinrahoitus vesihuoltohankkeisiin. Kuntarahoitus 0,050 milj.. Muu julkinen TL 4 YHT 0,984 0,770 0,100 0,778 0,600 0,800 0,084 0,682 4,799 EAKR 0,492 0,385 0,050 0,389 0,300 0,400 0,042 0,341 2,399 VALTIO 0,121 0,272 0,035 0,389 0,212 0,280 0,029 0,239 1,578 Kuntarahoitus 0,371 0,113 0,015 0,088 0,120 0,013 0,102 0,822 Muu julkinen TL:t YHTEENSÄ 3,010 1,550 0,100 0,778 11,474 0,800 0,983 0,682 19,402 EAKR 1,505 0,775 0,050 0,389 5,737 0,400 0,492 0,341 9,701 VALTIO 0,758 0,517 0,035 0,389 5,400 0,280 0,313 0,239 7,940 Kuntarahoitus 0,728 0,250 0,015 0,324 0,120 0,171 0,102 1,714 Muu julkinen 0,019 0,007 0,013 0,009 0,048 OHJELMARESERVI 0,024 0,024 EAKR 0,012 0,012 VALTIO 0,009 0,009 Kuntarahoitus 0,003 0,003 Muu julkinen YHTEENSÄ 3,034 1,550 0,100 0,778 11,474 0,800 0,983 0,682 19,402 17,641 EAKR 1,517 0,775 0,050 0,389 5,737 0,400 0,492 0,341 9,701 9,701 VALTIO 0,767 0,517 0,035 0,389 5,400 0,280 0,313 0,239 7,940 7,940 Kuntarahoitus 0,731 0,250 0,015 0,324 0,120 0,171 0,102 1,714 Muu julkinen 0,019 0,007 0,013 0,009 0,048

12 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA TAULUKKOPOHJA VUOSI: 2006 OHJELMA: Tavoite 1, Itä-Suomi MAAKUNTA: Pohjois-Karjala Hyväksytty MYR:ssä , tarkistettu ja RAHASTO: ESR Miljoonaa euroa HALLINNONALA SM OPM MMM LVM KTM STM TM YM Ohjelmareservi YHTEENSÄ kulmaluku TOIMINTALINJA TL 1 YHT ESR Sis. opintosos. VALTIO etuuksien ESRos. Kuntarahoitus 0,583 milj.. Muu julkinen TL 2 YHT ESR 0,160 0,080 3,770 1,885 0,457 0,229 0,366 0,183 7,724 3,862 12,477 6,239 VALTIO 0,050 1,310 0,162 0,140 2,857 4,519 Kuntarahoitus 0,029 0,554 0,063 0,042 0,975 1,664 Muu julkinen 0,001 0,020 0,003 0,001 0,030 0,055 TL 3 YHT ESR VALTIO Kuntarahoitus Muu julkinen TL 4 YHT ESR VALTIO Kuntarahoitus Muu julkinen TL:t YHTEENSÄ 0,160 3,770 0,457 0,366 7,724 12,477 ESR 0,080 1,885 0,229 0,183 3,862 6,239 VALTIO 0,050 1,310 0,162 0,140 2,857 4,519 Kuntarahoitus 0,029 0,554 0,063 0,042 0,975 1,664 Muu julkinen 0,001 0,020 0,003 0,001 0,030 0,055 OHJELMARESERVI ESR VALTIO Kuntarahoitus Muu julkinen YHTEENSÄ 0,160 3,770 0,457 0,366 7,724 12,477 10,758 ESR 0,080 1,885 0,229 0,183 3,862 6,239 6,239 VALTIO 0,050 1,310 0,162 0,140 2,857 4,519 4,519 Kuntarahoitus 0,029 0,554 0,063 0,042 0,975 1,664 Muu julkinen 0,001 0,020 0,003 0,001 0,030 0,055

13 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA TAULUKKOPOHJA VUOSI: 2006 OHJELMA: Tavoite 1, Itä-Suomi MAAKUNTA: Pohjois-Karjala Hyväksytty MYR:ssä , tarkistettu ja RAHASTO: EMOTR Miljoonaa euroa HALLINNONALA SM OPM MMM LVM KTM STM TM YM Ohjelmareservi YHTEENSÄ kulmaluku TOIMINTALINJA TL 1 YHT EMOTR VALTIO Kuntarahoitus Muu julkinen TL 2 YHT EMOTR VALTIO Kuntarahoitus Muu julkinen TL 3 YHT EMOTR 4,070 2,035 4,070 2,035 VALTIO 1,771 1,771 Kuntarahoitus 0,264 0,264 Muu julkinen TL 4 YHT EMOTR VALTIO Kuntarahoitus Muu julkinen TL:t YHTEENSÄ 4,070 4,070 EMOTR 2,035 2,035 VALTIO 1,771 1,771 Kuntarahoitus 0,264 0,264 Muu julkinen OHJELMARESERVI EMOTR VALTIO Kuntarahoitus Muu julkinen YHTEENSÄ 4,070 4,070 3,806 EMOTR 2,035 2,035 2,035 VALTIO 1,771 1,771 1,771 Kuntarahoitus 0,264 0,264 Muu julkinen

14 Tavoite 1 -ohjelman EU-rahoitus vastuuviranomaisittain v Pohjois-Karjalassa (milj. euroa) Hyväksytty MYR:ssä , tarkistettu ja P-K TE-keskus TE-keskus TE-keskus Pohjois- I-S:n P-K:n Liikenne- Sosiaali- ja Toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Ohjelma- EUM yritysos. työvoima- maaseutu- Karjalan läänin- ympäristö- ja viestintä- terveysreservi 2006 Finnvera Oyj osasto osasto maakuntaliitto hallitus keskus ministeriö ministeriö 1 Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantam 0,012 7,290 5,437 0,450 1,013 0, Yritystoiminnan edistäminen (EAKR) ja visualisointi IV 4,764 4, Yritysten toimintaympäristön parantaminen (EAKR) (SM/P-K:n maakuntaliitto) 0,012 2,526 0,673 0,450 1,013 0,390 2 Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen 6,239 0,229 3,862 0,080 1,885 0, Koulutusjärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantam 0,851 0,161 etuuksien ESR-os. 0, Osaamispääoman kehittäminen ja työvoiman osaamisen lisääminen (ESR 4) 1,719 0,229 0,665 0,080 0, Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen (ESR 1) 2,249 1,999 0, Työelämän tasa-arvon edistäminen (ESR 2) 1,420 1,037 0,200 0,183 3 Maaseudun kehittäminen 2,035 2, Maaseutualueiden sopeuttaminen ja kehittäminen (EMOTR-O) 1,333 1, Metsätalouden toimenpiteet (EMOTR-O) 0,480 0, Koulutustuki (EMOTR-O) 0,222 0, Maatilainvestoinnit (EMOTR-O) *) 3.5 Nuorten viljelijöiden aloitustuki (EMOTR-O) *) 3.6 Elinkeinokalatalouden kehittäminen (KOR) *) 4 Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittäminen 2,399 0,300 0,042 0,050 0,492 0,385 0,341 0,389 0, Osaamisen ja koulutukseen liittyvä infrastruktuuri (EAKR) 0,555 0,300 Ympäristökeskukselle 0, Sisäisen ja ulkoisen yhteysverkon kehittäminen (EAKR) 0,839 vesihuoltohankkeisiin. 0,450 0, Luonnon ja rakennetun ympäristön hoito (EAKR) 0,304 0,050 0,254 Josta 0,050 milj. ratahallintokeskus. 4.4 Arkielämän rakenteiden kehittäminen (EAKR) 0,701 0,042 0,042 0,130 0,087 0,400 Yhteensä 0,012 17,963 5,966 4,354 2,085 1,585 2,660 0,341 0,389 0,583 The Thousand Lakes - hallinto ja visualisointi IV (SM/P-K:n maakuntaliitto) The Thousand Lakes -hallinto Sis. opintosos. 0,583 milj.. maaseudun EAKR 0,012 9,701 5,737 0,492 0,050 1,505 0,775 0,341 0,389 0,400 ESR 6,239 0,229 3,862 0,080 1,885 0,183 EMOTR 2,035 2,035