SISÄLTÖ / TOIMINTAKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 SISÄLTÖ / TOIMINTAKERTOMUS 2012 Yleistä, tilastoja toiminnasta... 3 Galleria AARNI... 4 Grafiikanpaja IIKKA... 5 Kurssitoiminta... 6 Taidelainaamo LAINA ja Nettilainaamo AINA... 7 Taidelainaamotapahtumat... 8 Yhdistyksen muu näyttelytoiminta... 9 Yleisötyö: taiteilijatapaamiset, videoesittelyt, julkaisut, tiedotus Projektit: PääPyörälle Hallinto, jäsenet ja henkilöstö Galleria AARNI Näyttelytoiminta, lehdistötiedotteet: Ville Räty: Defying Landscape Sampo Malin: Avoin kirje kunnioittamalleni punaiselle pallolle Asko Niemelä-Koura: Maalauksia Sirkku Ketola: Intensité lumineuse Liisa Hilasvuori: Mitä kuvitella saattaa Ylva Holländer: OMNIA DE VITA V I E L Ä M I T Ä - Espoon Kuvataiteilijat ry:n kesänäyttely Milla Kuisma: Maalauksia Tatu Tuominen: Unelma kaupungista Janne Laine: Jukka Suhonen: VIELÄ Jenni Eskola: MO(NU)MENT Petra Mutka: Maalauksia... 27

3 Vuonna 2012 Espoon Kuvataiteilijat ry:n toiminta on jatkunut menestyksekkäästi niin galleriatoiminnan, grafiikanpajan- kuin taidelainaamotoiminnan puitteissa. Lisäksi tänä vuonna luotiin uusia näyttelymahdollisuuksia yhdistyksen taiteilijoille mm. pop-up näyttely-yhteistyöllä Tapiolan Stockmannin Fazer-ravintola Tempon kanssa. Yhteistyö alkoi kesällä 2012 ja jatkuu edelleen vuonna Yhteistyö muiden merkittävien taidetoimijoiden ja museoiden kanssa jatkui vuonna 2012 mm. PääPyörällä -tapahtumalla, joka järjestettiin nyt jo viidennen kerran seitsemän espoolaisen ja helsinkiläisen taidetoimijan kanssa: Helsingin Taidemuseo, Suomen Valokuvataiteen museo, Didrichsenin taidemuseo, Gallen-Kallela museo, Hanasaaren suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus, Espoon Taideja Tietotekniikkakeskus Cartes sekä Galleria AARNI. Koko vuoden panostukset huipentuvat yhden viikonlopun mittaiseen kiivastahtiseen ja monitaiteelliseen taidepyöräilytapahtumaan, jossa lukuisat yllätykselliset taidetapahtumat värittävät pyöräilyreittiä eri museoiden välillä. Tapahtuman kuraattorina toimii taiteilija Markus Renvall. Galleria AARNI oli ensimmäisiä toimijoita weegee-talossa jo ennen kuin Näyttelykeskus WeeGeetä oli perustettukaan. Yhdistyksen taiteilijat olivatkin tärkeässä osassa koko WeeGee-hankkeen alkuun saattamisessa. Toimiminen samassa rakennuksessa muiden museoiden ja kulttuuritahojen kanssa tuo huomattavia synergiaetuja kaikille yhdessätoimijoille. Galleria AARNIsta onkin kehkeytynyt tärkeä nykytaiteen esiintuoja Espoossa ja yksi merkittävistä nykytaidegallerioista koko pääkaupunkiseudulla. Tapahtumillaan Galleria AARNI, Taidelainaamo LAINA ja Grafiikanpaja IIKKA ovat tavoittaneet erilaisia kohderyhmiä hyvin laajalla spektrillä. Palvellen niin kuntalaisia kuin asiakkaita ja kävijöitä ympäri maan unohtamatta toiminnan merkitystä taiteilijoille, taideopiskelijoille ja -opettajille. Toiminta on saavuttanut hyvin näkyvyyttä myös mediassa. TILASTOJA TOIMINNASTA 2012 Kävijämäärät: Galleria AARNI Kävijämäärät: Kuukauden taiteilija -näyttelyt Kävijämäärät: Tempo -näyttelyt Aukiolotunnit: AARNI ja LAINA Näyttelyt ( ) Tapahtumat Grafiikan kurssit Grafiikanpajan käyttäjiä Omat julkaisut Uutiskirjeen tilaajia Kävijämäärä nettisivuilla kirjasto Omenan kävijämäärät Tempon kävijämäärät ja käyntiä /vuosi 2

4 Näkymä Janne Laineen näyttelystä 101 GALLERIA AARNI Galleria AARNIn ajankohtaisten nykytaiteen näyttelyiden kavalkadi oli vuonna 2012 jälleen kiinnostava ja tuore. AARNIn kolmetoista näyttelyä toivat raikkaan tuulahduksen Näyttelykeskus WeeGeen museovetoiseen näyttelyohjelmistoon. Galleria AARNI on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä pääkaupunkiseudun merkittävistä taidegallerioista. Satojen näyttelyhakemusten joukosta Galleria AARNIn näyttelyohjelmistoon on valikoitunut kiinnostavaa aikalaistaidetta todella laajalla skaalalla maalaustaiteesta kokeelliseen videotaiteeseen ja käsitteellisiin installaatioihin. Galleria AARNIn saavuttama medianäkyvyys vuonna 2012 on ollut huomattavaa. Lähes jokaisesta näyttelystä on ollut joko artikkeli, näyttelynosto tai arvio Helsingin Sanomissa paikallisten lehtien Länsiväylän ja ESSEn artikkeleiden lisäksi. Parhaimmillaan yhdestä näyttelystä on julkaistu kuusi artikkelia eri medioissa. Teoshankintoja näyttelyistä ovat tehneet niin valtakunnalliset kokoelmat, taidemuseot kuin yksityishenkilötkin. Taiteilijatapaaminen: Ylva Holländer, OMNIA DE VITA 3

5 kuva: Mikko Keski-Vähälä Syksyn Mestariluokka Grafia ry:n jäsenille opettajana Mikko Keski-Vähälä (teos: Anniina Mikama) GRAFIIKAN TYÖPAJA IIKKA Espoon Kuvataiteilijat ry:n hallinnoima grafiikan työpaja IIKKA kehitti toimintaansa lisäämällä grafiikan lyhytkurssien määrää, profiloitumalla uusien tekniikoiden opetukseen sekä tiedottamalla kurssitoiminnasta entistä aktiivisemmin erityisesti kuvataiteen opetustehtävissä toimivia. Lisäksi grafiikanpaja toimi yhteistyössä graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestö Grafia ry:n kanssa tuottamalla ammattisuunnittelijoille omat kirjapainokirjasimiin perustuvat mestariluokkakurssit sekä keväällä että syksyllä Grafiikanpajan toiminta työllisti kuvataiteen ammattilaisia kurssien opettajina. Kaikki kurssien opettajat ovat kuvataiteilijana ansioituneita, mutta myös opetustoimessa kokeneita pedagogeja. Espoon kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti grafiikanpaja tarjosi tilat ja palvelut Espoon Kuvataidekoulun lapsi- ja nuorisoryhmille sekä Espoon kaupungin työväenopiston käyttöön. Nämä tahot käyttivät pajaa säännöllisesti neljä iltaa sekä yhden iltapäivän viikoittain lukukausien aikana. Vuonna 2012 Espoon Kuvataidekoulun ja Espoon kaupungin työväenopiston opetustapahtumia grafiikanpajalla oli yhteensä 134 kpl, oppilaiden ikähaitarin ollessa 12 vuotiaista lapsista ikääntyviin vanhuksiin. Espoon Kuvataiteilijat ry:n IIKKA-pajan kurssitarjonta edisti taidegrafiikan tuntemusta ja innosti taidegrafiikan oppimiseen tarjoamalla lyhyitä koulutuskokonaisuuksia erityisesti kuvataiteen- ja kuvaamataidon opettajille. Kurssitarjonnassamme vuonna 2012 oli suurelta osin luokkahuonetyöskentelyyn soveltuvia taidegrafiikan tekniikoita. Ammattitaitoisten opettajien opastuksella kurssilaiset omaksuivat uudet käytännöt ja tekniikat intensiivisessä koulutuksessa viikonlopun aikana. Uudet tekniikat soveltuvat usein vaivattomuutensa vuoksi kaiken ikäisille, myös kouluikäisten lasten kanssa tehtäviksi. Kuvataideopettajat voivat suoraan hyödyntää oppia omassa opetuksessaan. Lisäksi jokainen kurssilainen sai mukaansa tiiviin opetusmateriaalin oppimastaan tekniikasta. Opetustoimessa työskentelevien kurssilaisten välityksellä lyhytkurssien opeista hyötyy suuri joukko kuvataiteen oppilaita aina peruskoulun lapsista kuvataidekerhojen vanhuksiin. Näin grafiikanpajan kurssitoiminta hyödyttää kurssilaisia huomattavasti laajempaa joukkoa. 4

6 Tunnelmia Hanna Holman kurssilta GRAFIIKANPAJA IIKKAN KURSSITOIMINTA 2012 Grafiikanpajan omia lyhytkursseja järjestettiin yhteensä 16 kpl. Kurssit olivat kestoltaan oppituntia. Lyhytkurssiopetukseen osallistui vuoden aikana 143 henkilöä. Kuvataiteilijoita työllistettiin kurssien opetustehtäviin vuonna 2012 yhteensä 360:ksi oppitunniksi KG kirjaimia, kohopainoa kirjapainokirjasimilla,opettajana Mikko Keski-Vähälä 5.2. Vapaat Vedostajat, opettajana Seela Petra Maalauksellinen yhdenlaatan puupiirros, opettajana Heli Kurunsaari Vesiliukoiset akryylimenetelmät, uutta ja kertausta, opettajana Susanna Suikkari Grafia ry:n mestariluokka, 120 kg kirjaimia, opettajana Mikko Keski-Vähälä Akvarellimonotypiaa ja kartonkigrafiikkaa, uusimmat tekniikat kuvataideopettajille, opettajana Sirpa Häkli Puupiirroskurssi kuvataideopettajille, opi helppo puupiirrostekniikka, opettajana Paula Martikainen Hidas Piirustus, näkemisen ja piirtämisen metodi, opettaja Päivi Sirén KG kirjaimia, kohopainoa kirjapainokirjasimilla, opettajana Mikko Keski-Vähälä Värigrafiikkaa kahdella laatalla, opettajana Sari Bremer Maalauksellinen yhdenlaatan puupiirros, opettajana Heli Kurunsaari Vapaat Vedostajat, opettajana Seela Petra Monotypiaa ja ChineCollé tekniikka, opettajana Hanna Holma Vapaat Vedostajat, opettajana Seela Petra Grafia ry:n mestariluokka, 120 kg kirjaimia, opettajana Mikko Keski-Vähälä Akvarellimonotypiaa ja kartonkigrafiikkaa, uusimmat tekniikat kuvataideopettajille, opettajana Sirpa Häkli Lisäksi tilaa vuokrasi itsenäiseen työskentelyyn kaksi ammattitaiteilijaa. Espoon kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti grafiikanpaja tarjosi tilat Espoon Kuvataidekoulun lapsi- ja nuorisoryhmien ja Espoon kaupungin työväenopiston grafiikan ryhmien käyttöön. Näitä kurssikertoja oli vuonna 2012 yhteensä 134 kpl. 5

7 TAIDELAINAAMO LAINA Taidelainaamo LAINA jatkoi kuvataiteen esittelyä laajalla, alati vaihtuvalla jäsentaiteilijoiden teosvalikoimalla. Vuonna 2012 otettiin käyttöön grafiikan selailuteline sekä herkempiä teoksia koskeva lunastuslaina. Taidelainaamon teoskokoelmassa on esillä teoksia maalaustaiteesta grafiikkaan, valokuvaja videotaiteeseen ja pienveistoksiin asti. Kuukauden Taiteilija-näyttelyitä pidettiin Kirjasto Omenan puolella yhteensä 11. Taidelainaamo LAINAa pidettiin auki aiemmasta poiketen myös maanantaisin ja koko heinä- ja joulukuun. NETTILAINAAMO AINA Myös Nettilainaamo AINA on tuntunut löytävän hyvin asiakkaansa. Nykyisin jo yli puolet asiakaskontakteista saa alkunsa Nettilainaamon välityksellä ja 61% nettisivuilla kävijöistä vierailee nimenomaan Nettilainaamossa. LAHJAKORTTI Loppuvuodesta suunniteltiin ja otettiin käyttöön taidelainaamon lahjakortti. Lahjakortti on kirjoitettavissa halutulle summalle. Vuoden 2012 lahjakortissa on jäsentaiteilija Maria Matikan teoskuva. GALLERIA AARNIN TAITEILIJAT NETTILAINAAMON Syksystä 2012 lähtien myös Galleria AARNIn taiteilijoille on tarjottu mahdollisuutta laittaa teoksiaan myyntiin Espoon Kuvataiteilijat ry:n Nettilainaamo AINAan vuoden ajaksi näyttelypäivämäärästä lähtien. Taiteilijat ovatkin ilolla ottaneet vastaan tämän lisäpalvelun, ja nyt jo usealla AARNIn taiteilijalla on teoksia esillä myös Nettilainaamo AINAssa. 6

8 TAIDELAINAAMOTAPAHTUMAT AINAN PÄIVÄ Totuttuun tapaan Ainan päivää vietettiin AINAn päivän tapahtumasta tiedotettiin laajasti ja yleisölle esiteltiin lainaamotoimintaa sekä erityisesti Nettilainaamo AINAn käyttöä taidelainaamon tvnäytön kautta pienten tarjoilujen kera. TAIDELAINAAMO JA MTV3:n TYYLIVARKAAT Tänä vuonna taidelainaamo on saanut paljon näkyvyyttä mediassa, mm Taidelainaamoa, sen toimintoja ja taiteilijoita esiteltiin televisiossa MTV 3:n sisustusohjelmassa Tyylivarkaat. Iso osa ohjelma-ajasta oli pyhitetty nimenomaan taidelainaamotoiminnan esittelyyn yleensä ja Espoon Kuvataiteilijat ry:n Taidelaidelainaamo LAINAn ja Nettilainaamo AINAn esittelyyn aivan erityisesti. TAIDELAINAAMO-HÄÄT Vuoden lopulla vietettiin Taidelainaamossa häitä. Yhteistyössä Olarin seurakunnan kanssa kaksi onnellista hääparia vihittiin taidelainaamo LAINAn tiloissa avioliittoon. 7

9 YLEISÖTYÖ: taiteilijatapaamiset, videoesittelyt, julkaisut, tiedotus TAITEILIJATAPAAMISET Galleria AARNIn näyttelyiden yhteydessä järjestettiin taiteilijatapaamisia (13 kpl), joissa taiteilija esittelee näyttelynsä yleisölle ja kertoo taiteellisesta työskentelystään. Taiteilijatapaamiset ovat vapaamuotoisia tapahtumia, joissa yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja päästä suoraan kontaktiin tekijän itsensä kanssa. Taiteilijatapaamiset ovat myös taiteilijoille tärkeitä mahdollisuuksia saada suoraa palautetta sekä kuulla kuinka katsojat ovat teokset kokeneet. Tapahtumista ilmoitettiin nettisivuilla, sähköisellä tiedotteella sekä WeeGeellä kuulutuksin ja Infoscreen -mainoksin. UUDISTUNUT MARKKINOINTIVIESTINTÄ Markkinointiviestinnän tavoitteena on medianäkyvyyden, mainonnan, omien kanavien, sosiaalisen median sekä yhteistyökumppanuuksien avulla tavoittaa sekä nykyiset että uudet kävijät ja sitouttaa heidät vakioasiakkaiksi. Vuonna 2012 päätettiin siirtyä hankalasta ja epävarmasta sähköpostitiedotuksesta mailer-tyyppiseen, laajasti käytössäolevaan, nykyaikaisempaan sähköiseen tiedottamiseen. Samalla saatoimme päivittää myös kutsuvieras- ja asiakasrekisterimme ajanmukaiseksi. Postitiedotuksen lisäksi sähköisiä tiedotteitamme vastaanottaa nyt yli 2000 henkilöä ympäri Suomen. Lisäksi tiedottaminen sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt. Galleria AARNIlla, Grafiikanpaja IIKKAlla sekä Taidelainaamo LAINAlla on kaikilla omat facebook-sivustot, joiden avulla yhteydenpitäminen ja tapahtumista tiedottaminen on nopeaa ja joustavaa. NÄYTTELYKATALOGI Nyt jo toista vuotta Espoon Kuvataiteilijat ry julkaisi toiminnastaan katalogin. Katalogissa pääosassa ovat Galleria AARNIn koko vuoden näyttelyt sekä yhdistyksen eri toimintojen esittely, yhteystiedot ja aukioloajat. Katalogia jaetaan ympäri vuoden ilmaiseksi ja se on tärkeä osa yhdistyksen tiedotusta. Vuoden 2012 näyttelykatalogin kannessa kuvataiteilija Janne Laineen teos. 8

10 video sarjasta Espoolaisia Kuvataiteilijoita: SAGA SUONIO video sarjasta Galleria AARNI esittää: PETRA MUTKA VIDEOESITTELYT TAITEILIJOISTA Sekä Galleria AARNIn näyttelynpitäjiä että yhdistyksen jäsentaiteilijoita esiteltiin ensimmäistä kertaa videoesittelyin. Videot olivat nähtävinä pääkaupunkiseudulla toimivan yhteisökanava Staditv:n televisiolähetyksissä sekä Espoon Kuvataiteilijoiden nettisivuilla, Vimeo-nettipalvelussa sekä Taidelainaamo LAINAn screenillä. Videoesittelyt osoittautuivat hyväksi lisäksi tiedotuksessa sekä välineeksi yleisötyössä. Galleria AARNIn videoesittelyjen taiteilijat vuonna 2012: Liisa Hilasvuori, Ylva Holländer, Janne Laine ja Petra Mutka. Sarjassa Espoolaisia Kuvataiteilijoita esiteltiin vuonna 2012: Saga Suonio, Sinikka Hentinen, Gunilla Helve ja Petra Mutka. ESPOO-PÄIVÄN TAIDEKARAOKE Osana Espoo-päivän tapahtumia järjestettiin ensimmäistä kertaa yleisölle avoin Taidekaraoke -tapahtuma Kolme Taiteilijaa - Kolme Reittiä. Tapahtumassa Espoon Kuvataiteilijat ry:n jäsentaiteilijat Maria Matikka, Annukka Mikkola ja Elina Harzell kertoivat teoskuvien avulla taiteestaan ja valottivat teosten syntyprosesseja. Tilaisuus järjestettiin Näyttelykeskus WeeGeen aulan Kabinettitilassa. 9

11 PROJEKTIT: PÄÄ PYÖRÄLLÄ - TAIDETTA FILLAROIDEN Pää pyörälle taidetta fillaroiden on suunnattu kaikenikäisille ja kuntoisille pyöräilyn ja taiteen ystäville. Koko tapahtuman ajan mukana kiertää opas ja mukaan voi tulla myös matkan varrelta. Pää pyörälle -tapahtuma edustaa taiteilija Markus Renvallin kehittämää Straight-On-Medicine-Art -taidesuuntaa, jonka avainsanoja ovat sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja prosessinomaisuus. Tapahtuma yhdistää suoraviivaisen taidelääkinnän, pyöräilyn ja nykytaiteen sumeilemattomalla ja yllättävällä tavalla. Jo viidennen kerran järjestettävä tapahtuma muodostui yhteensä kahdeksasta kohteesta Helsingissä ja Espoossa, jotka kierrettiin polkupyöräillen ryhmässä. Lauantain huvilakierros alkoi Galleria AARNIsta, josta Tapiolan puutarhakaupunkiin tutustuen pyöräiltiin kolmen eri taiteilijakodin tai huvilan kautta. Viimeisenä etappina olivat Karhusaaren taiteilija-ateljéet, joissa yleisöllä oli mahdollista tutustua neljän Eepoon Kuvataiteilijat ry:n jäsentaiteilijan työskentelyyn ja vierailla heidän ateljeissaan. Sunnuntaina kohteena olivat teollisuusmiljööt ja lähtöpiste oli Tennispalatsi Helsingissä, josta pyöräiltiin Valokuvataiteen museolle Kaapelitehtaalle ja päädyttiin Hanasaaren kautta takaisin WeeGee:lle. Kaikissa kohteissa tutustuttiin näyttelyihin ja tavattiin tapahtumaa varten mukaan kutsuttuja eri alojen taiteilijoita. Tarjolla oli jälleen kerran ennakkoluuloton kattaus performansseja, videoita, tanssiesityksiä ja taiteilijatapaamisia ja tietenkin myös mahdollisuus tutustua tapahtumassa mukana olevien museoiden sekä Galleria AARNIn näyttelyihin. Pää pyörälle -tapahtuman taiteilijat vuonna 2012 olivat: Hanne Ivars, Tatu Tuominen, Pasi Rauhala, Mammu Rauhala, Siiri Nordin, Nina Sarkima, Susanna Suikkari, Seija Rissanen, Asko Niemelä-Koura, Markus Renvall, Pia Lindy, Aino Voutilainen, Elina Lauttamäki, Malin Ståhl, Inger ja Lasse Åberg ja Riikka Kuoppala. Tapahtuman kuratoi Markus Renvall. Tapahtumalla on omat nettisivut siitä painettiin juliste-flyeri sekä tiedotettiin kaikkien osallistuvien tahojen toimesta erittän laajasti. 10

12 Leena Halonen: On myöhä jäädään tähän, tempera ja väriliitu kankaalle, diptyykki YHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄ MUU NÄYTTELYTOIMINTA Taidelainaamo LAINAn Kuukauden Taiteilija -näyttelyt 2012 Kirjasto Omena, Kauppakeskus Iso Omena Tammikuu - Olavi Fellman Helmikuu - Seija Rissanen Maaliskuu - Hilkka Uusikylä Huhtikuu - Aarre Kärkkäinen Toukokuu - Susanna Suikkari Kesäkuu - Sophie Schubakoff Elokuu - Leevi Kivisaari Syyskuu - Ahti Parviainen Lokakuu - Päivi Eerikäinen Marraskuu - Saga Suonio Joulukuu - Leena Halonen Pop up-näyttelyt Fazer-ravintola Tempossa Tapiolan Stockmannilla Aloitimme yritysyhteistyön Fazer ravintoloiden kanssa kesäkuussa 2012, tuottaen kahden kuukauden välein vaihtuvia taidenäyttelyitä Tapiolan Stockmannilla sijaitsevaan Fazer-Ravintola Tempoon. Näyttelyitä, joista tiedotettiin mm. yhdistyksen nettisivuilla. Vuoden 2012 näyttelynpitäjät Tempossa olivat: Veronica Österman Seppo Nikkinen Julia Weckman Susanna Suikkari Seppo Nikkinen: Pinta helmeilee, mustemaalaus / Ink painting 11

13 HALLINTO HENKILÖSTÖ JÄSENISTÖ Hallitus: Puheenjohtaja Aarre Kärkkäinen, varapuheenjohtaja Asko Niemelä-Koura, varsinaiset jäsenet Heikki Pasanen, Hilkka Uusikylä, Irma Weckman sekä varajäsenet Seija Rissanen ja Marja-Leena Valkola. Näyttelytoimikunta: Näyttelykoordinaattori Anu Suhonen, Tyko Elo, Marja Maljonen, Julia Weckman ja Veronica Österman, varajäsen Tuula Anttonen Tilintarkastajat: KHT Asko Vuorenalusta ja Tyko Elo, varatilintarkastajat Olavi Fellman ja Veronica Österman Toimistosihteeri, kokoaikainen: Riitta Tuominen Näyttelykoordinaattori, kokoaikainen: Anu Suhonen Galleriatyöntekijä, osa-aikainen: Tuula Anttonen Grafiikanpajavastaava, osa-aikainen: Seela Petra Lehtonen Tuntityöntekijä: Panos Balomenos Uusi taiteilijajäsen: Noora Ylipieti Jäsenyys päättyi: taiteilijajäsenet Pekka Hannula, Tiina Kivinen, Marit Liljelund, Sofia Wilkman sekä kannatusjäsen Sini Sormunen In Memoriam: Gunvor Pyykkö Leena Turpeinen Vuoden 2012 lopussa yhdistyksessä oli yhteensä 127 jäsentä. Taiteilijajäseniä oli 125, joista taiteilijakunniajäseniä 4. Lisäksi yhdistyksessä oli 2 muuta kunniajäsentä. KOKOUKSET JA SISÄINEN TIEDOTUS Sääntömääräiset vuosikokoukset: kevätkokous , syyskokous Hallituksen kokoukset: Hallitus kokoontui 11 kertaa. Näyttelytoimikunnan kokoukset: Näyttelytoimikunta kokoontui 3 kertaa. Jäsentiedotus: Yhdistys tiedotti toiminnastaan jäsenilleen 13 jäsenkirjeellä JUHLAT JA JÄSENTILAISUUDET Juhlia järjestettiin tavan mukaan kaksi: Kesäjuhlat kesänäyttelyn avajaisten yhteydessä sekä glögijuhla Jäsentilaisuuksia: Ensimmäistä kertaa tänä vuonna järjestetyt Taidekaraoke-tapahtumat, joissa jäsentaiteilijat esittelivät teoksiaan ja taiteellisen työskentelyn prosessejaan kollegoilleen. Toinen taidekaraoke, joka järjestettiin Espoo-päivänä oli avoinna myös yleisölle : 1. Taidekaraoke Taiteilijat: Alba, Johannes Romppanen ja Tiina Laitanen. Tilaisuuden vetäjänä toimi Tuula Anttonen. 2. Taidekaraoke Espoo-päivän yleisölle avoin tapahtuma Taiteilijat: Maria Matikka, Annukka Mikkola ja Elina Harzell. Tilaisuuden vetäjänä toimi Seela Petra. YHTEISTYÖTAHOT 2012 Espoon kaupunki, Helsingin Taidemuseo, Suomen Valokuvataiteen museo, Didrichsenin taidemuseo, Gallen-Kallela museo, Hanasaaren suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus, Espoon Taide- ja Tietotekniikkakeskus Cartes, Fazer ravintolat Tempo Stockmann, Kirjasto Omena, Olarin seurakunta, MTV3, Espoon lasten- ja nuorten kuvataidekoulu, Grafia ry, Helsinki Photography Biennale. 12

14 GALLERIA AARNIN NÄYTTELYVUOSI

15 Ville Räty Defying Landscape Nämä ovat käteni, jotka ruokkivat minua ja jotka ojennan jälleen kohti tyhjyyttä. Seison mieleni alavalla tasangolla, jota hallitsee järki. Tuijotan kalpeaa horisonttia, jota osittain peittää tiedostamattoman usva. Logiikan rautaiset rakennelmat kohoavat orgaanisesta floorasta, ainutkertaisuudesta. Kuulen matalan ja epäselvän kertojan äänen, mutta en saa otetta tarinasta. Se on oma ääneni, mutta säkeet häipyvät sateen ropinaan. Tunnen kasvoillani hienoisen raikkaan tuulen. Suussani sähköisen maun, nenässäni kostean tuoksun. Se on pyörremyrsky, joka saapuu järjen horisontin takaa hävittämään jokaisen rationaalisuuden rippeen joka tielleen sattuu. Tunne valtaa tilan, horisontti kaatuu ja mieleni ajelehtii taas riekaleina aivoissani. Ville Räty pohtii maalauksissaan modernia maailmaa, urbaania maisemaa ja kansallismaisema-käsitettä. Mitä maisema nykyään on ja miten se kuvaa yhteiskuntaa? Katson peltoa, näen voimalinjat. Katson jokea, näen rautaisen sillan. Metsämaisemassa pilkottaa radiomasto, ja kun usva lankeaa merenrantaan piirtyy esiin graafinen nostokurki. Näitä kaikkia yhdistää yhteyden tematiikka. Räty näkee maiseman haikeana mutta kauniina Ville Räty on Lahdesta kotoisin oleva, nykyään Helsingissä asuva ja työskentelevä taiteilija. Hän maalaa pääasiassa akryylillä, tussilla ja hiilellä, käyttäen siveltimien ohessa paljon erilaista ekspressiivistä painantaa. Sabluunoita, laattoja ja ritilöitä, joita hän löytää pahvinkeräysastioista ja roskalavoilta. Räty ilmaisee suoraan kankaalle pyrkien saavuttamaan tilan, jossa ei aio maalata, vaan maalaa, ei yritä, vaan toimii! 14

16 Sampo Malin Avoin kirje kunnioittamalleni punaiselle pallolle Pallo on pyöreä yksinkertainen esine. Siinä ei ole mitään mihin tarttua, tai herättämässä vahvoja tunteita suuntaan tai toiseen. Punainen pallo on ollut myös oman ajatusmaailmani symboli. Sellaiseksi se tuli vahingossa ja leikkimielellä jalostettuna. Näyttelyssäni leikitään tällä punaisen pallon ajatuksella, jolloin teoksia voi katsoa yksittäisinä taideteoksina tai omakuvieni kautta. Malin on mieltynyt visuaaliseen yksinkertaisuuteen, joka ei anna liikaa virheellistä tietoa taiteen sisällöstä. Yksinkertaiset muodot on helppo muuntaa käyttötarkoituksen mukaan. Taideteoksen ajatuksellinen sisältö, sekä kokijan kokonaisvaltainen suhde teokseen tekevät teoksista katsomiskokemuksen. Mittakaava on tärkeä. Se tuo linkin todellisuuteen. Teosten ominaispiirteet eivät ole välttämättä tunnistettavia teoksesta toiseen. Tärkeämpää on teoksen idea ja maailmaa, jonka ympärille ja ehdoilla visuaalisuus rakentuu. Malin on hiljalleen siirtymässä taideteoksissaan takaisin entistä niukempiin muotoihin. Sillä tavoin saan mukaan herkempiä ajatuksia toden ja unenomaisuuden rajapinnalta Sampo Malin (s.1977) on helsinkiläinen kuvanveistäjä. Malin valmistui Kuvataideakatemiasta Hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin sekä pitänyt yksityisnäyttelyitä eri puolella Suomea. Tätä näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto. 15

17 Asko Niemelä-Koura Maalauksia Kun yhdistää tuhat puuta, näkee yhden metsän. --Asko Niemelä-Koura on Kuusamossa 1958 syntynyt taidemaalari, joka asuu ja työskentelee Espoossa. Hän on valmistunut Vapaasta taidekoulusta Niemelä-Koura on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Asko Niemelä-Kouran teoksia on julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla. 16

18 Sirkku Ketola Intensité lumineuse Syvintä se on silmissä, lämpimintä sydämessä. Se läsnä paljastuu. Se suo voimaa, valovoimaa. Valo on ensimmäinen näkyvä näkymätön eläin. Niin luki Pariisin kaduilla ja minä uskoin. Näyttelyssä Intensité lumineuse Ketola tutki yksittäisen keskikokoisen kuvan intensiteettiä. Mitä ihminen tai lintu näin rajattuna laulaa? Teokset olivat pääosin nelivärisiä serigrafioita puulle. Kuvitteellisia tapahtumia keskittymisen hetkistä ja tiivistymiä pysäytetystä ajasta. Samoin kuin näyttelyn videot. Kertomuksia keskenään. Sirkku Ketolan työvälineitä ovat melankolia ja huumori, serigrafia, liikkuva kuva ja ääni. --Sirkku Ketola on 2009 Kuvataideakatemiasta maisteriksi valmistunut nykytaidegraafikko. Viime vuosina hän on työskennellyt paljon kansainvälisesti mm. Kanadassa, Australiassa, Belgiassa, Ranskassa ja Italiassa. Tällä hetkellä Ketola asuu ja työskentelee Turussa. Kotimaassa hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä vuosittain ja osallistunut lukuisiin ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin, mm. Mäntän kuvataideviikoille ja Suomen Taiteilijain näyttelyihin. Näyttelyä tukivat: Valtion Kuvataidetoimikunta, Suomen Kulttuurirahasto, Väinö Tannerin säätiö. Näyttely oli myös osa Helsinki Photography Biennalen ohjelmistoa. 17

19 Liisa Hilasvuori Mitä kuvitella saattaa Kadulla kulkiessa saattaa välähdysmäisesti kiinnostua jostain sattumanvaraisesta rakenteesta. Tulkita sitä, vaikkapa talon seinässä olevaa lukkopesää tai kummallista tuuletusluukkua mielikuvituksellisesti, vaikka se ei oikeastaan tulkintaa kaipaa. Tai pysähtyä tarkkailemaan, miten lokki roikkuu ilmavirran selässä. Joskus sellaisesta alkaa mielessä rakentua taideteos. Installaatiot on rakennettu varta vasten Galleria AAARNIin. Teokset ovat kuin näyttämöt valmiina esitykseen. Tiloja voi olla kuin monta päällekkäin vaikkapa osaksi puretuissa taloissa, joissa näkee samaan aikaan nykyhetken sekä toisaalta kajastuksen menneestä. Talojen rakenteet antavat myös vihjeitä tiloista, jotka ovat aivan nurkan takana, mutta satunnainen kulkija pääsee niihin vain mielikuvituksen avulla. Myös eläimillä on oma tapansa liikkua ihmisen rakenteissa. Toisaalta voisi ajatella, että jopa liikkumattomat esineet näkevät omasta pysäytetystä näkövinkkelistään käsin hyvin pitkiä ajanjaksoja, joita ihmisen on vaikea hahmottaa kokonaisuudeksi. Installaatioissa, ajatteleepa ne sitten yhdeksi tai moneksi erilliseksi, voi kuljeskella, oleskella ja antaa ajatuksen levätä. Ne esittävät samaan tapaan kuin teatterin kulissit jotain toista paikkaa kuitenkin samoissa Weegeen puitteissa Liisa Hilasvuoren teokset ovat usein johonkin tiettyyn tilaan suunniteltuja installaatioita. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn lisäksi hän kuuluu taiteilijaryhmä Piirakkakerhoon, joka järjestää rönsyileviä, yleisön mukaan ottavia performansseja ja taidetempauksia. Hilasvuori on valmistunut Kuvataideakatemiasta. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Galleria Aarnin näyttely on Liisa Hilasvuoren ensimmäinen yksityisnäyttely valmistumisen jälkeen. Näyttelyä tukivat: Uudenmaan taidetoimikunta, Alfred Kordelinin säätiö, Valtion kuvataidetoimikunta sekä Suomen taideyhdistys. 18

20 Ylva Holländer OMNIA DE VITA Ylva Holländerin näyttely koostuu veistoksesta ja valokuvista. Keskellä gallerian lattiaa seisoo iso veistos, joka koostuu kymmenesta isohkosta pallosta. Päältäpäin veistos näyttää rauhallisen monumentaaliselta, mutta kun kurkistaa onttojen pallojen sisään avautuu surrealistinen, moni-ilmeinen maailma. Valokuvissa ja veistoksessa kuolema kohtaa suuren katastrofin, mutta ehkä myös rakkauden tai sienenpoimijan keräilyonnen. Siitä näyttelyn nimi Omnia de vita, Kaikki elämästä. Teokset käsittelevät elämän perimmäisiä kysymyksiä kuten syntymää, rakkautta ja kuolemaa. Lukuisat pikku luurangot muistuttavat katsojaa elämän hetkellisyydestä hellän humoristisesti Ylva Holländer on opiskellut maalausta ja grafiikkaa Taideakatemian koulussa vuosina Hän on pitänyt monia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin. Moniosaajana hän on vuosien mittaan tehnyt maalauksia ja veistoksia, valokuvaa sekä lavastuksia ja puvustuksia tanssiesityksiin, yhteisötaidetta sekä lyhytelokuvan. Yhdessä kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen kanssa Holländer on tehnyt julkisia teoksia, joista Valtiopäivätriptyykki Eklöfin puistossa Porvoossa on yksi esimerkki. Holländerin teoksia on Amos Andersonin museon, K.H. Renlundin taidemuseon, Pietarsaaren museon, Porvoon Kaupungin, Pro Artibuksen, Suomen Taideyhdistysksen, Vaasan kaupungin, Aineen museon ja Valtion kokoelmissa. 19

21 Espoon Kuvataiteilijat ry:n kesänäyttely Näyttelyssä oli esillä teoksia 58 Espoon Kuvataiteilijat ry:n jäsentaiteilijalta kaikkiaan 70 teosta; maalauksia, grafiikkaa, veistoksia, installaatio ja valokuvateoksia. Näyttelyn teemaksi valikoitui narratiivisyys eli tarinallisuus kuvataiteessa. Asioiden ja rapahtumien muuttaminen sanoiksi, kuviksi ja ääniksi - kertomuksiksi on luonnontaista ei pelkästään taiteilijoille vaan kaikille ihmisille. Tarinoiden kertomisella ja asioiden näkemisellä kertomuksellisina on pitkät perinteet. Tarinoimalla on läpi aikojen viihdytetty, opetettu, säilytetty kulttuurillista perintöä ja välitetty arvoja. Kerronnan tapoja ja tasojakin on monia. Myös täysin abstrakti teos voi olla narratiivinen. Mielemme on rakentunut niin että vaikka kuvallinen informaatio olisi kuinka niukkaa, siitä alkaa sittenkin rakentumaan kertomus... Galleria AARNIn takapihalle laskeutunut Matti Suurosen suunnittelema Futuro vuodelta 1968, innoitti myös kesänäyttelyn kutsukortin arvoituksellista muotoa. Avajaisia juhlittiin jo perinteeksi muodostuneina lämminhenkisinä Espoon Kuvataiteilijoiden kesäjuhlina. Yleisölle annettiin tänä vuonna mahdollisuus osallistua äänestämällä vuoden 2012 suosikkiteosta. Äänestys yleisö osallistui sankoin joukoin antamalla äänensä suosikkiteokselleen. Äänestys aktivoitti näyttelyvieraita myös aktiivisesti keskustelemaan teoksista, joten Hetki ennen avajaisten alkamista. Avajaishulinaa. 20

22 NÄYTTELYN TAITEILIJAT: Alba / Vesa Arjatsalo / Päivi Eerikäinen / Tyko Elo / Lotta Esko / Olavi Fellman / Leena Halonen / Maija Helin-Åvall / Liisa Heikkilä / Sinikka Hentinen / Anneli Hilli / Helmiriitta Honkanen / Gunilla Helve / Jani Hänninen / Helka Immonen / Varpu Jaskari / Marja Junnikkala / Arja Jääskeläinen / Leevi Kivisaari / Aarre Kärkkäinen / Sirkka Laakkonen / Hely Leipold / Helmi Leppäkoski / Taimi Lindström / Tapio Lötjönen / Marja Maljonen / Maria Matikka / Tommi Matikka / Anna-Maija Mattila-Selin / Ahti Meier / Annukka Mikkola / Maaria Märkälä / Asko Niemelä-Koura / Seppo Nikkinen / Ahti Parviainen / Heikki Pasanen / Marita Pelkonen / Marja Peltonen / Eija Pii / Sini Purhonen / Merja Pöllänen / Seija Rissanen / Maj-Lis Ronikonmäki / Maija Ruoslahti / Iiris Ruuth / Nina Sarkima / Marjaana Savander / Sophie Shubakoff / Ludmila Stieren / Susanna Suikkari / Saga Suonio / Nanna Söderström / Helena Tuura / Marjatta Uusikylä / Miguel Vadell / Marja-Leena Valkola / Julia Weckman / Irma Weckman. VIELÄ MITÄ kesänäyttelyssä yleisöllä oli mahdollisuus valita näyttelystä vuoden 2012 suosikkiteos. Yleisö osallistuikin ahkerasti äänestykseen. Voittajiksi samalla pistemäärällä ylsivät: teos nro 28. SAGA SUONIO: Rannalla III teos nro 10. GUNILLA HELVE: Mobile teos nro 44. SINIKKA HENTINEN: Toukokuu SUOSIKKITEOS -äänestyksessä voittaneista taiteilijoista tehtiin palkinnoksi videoesittelyt. Kaikkien äänestäjien kesken arvottiin yksi 50 :n lahjakortti Taidelainaamo LAINAan. SAGA SUONIO: Rannalla III SINIKKA HENTINEN: Toukokuu GUNILLA HELVE: Mobile 21