Päätös, johon haetaan muutosta: Lounais-Suomen ympäristökeskus ympäristölupapäätös nro 22YLO dnro LOS-2004Y

Transkriptio

1 Vaasan hallinto-oikeudelle Päätös, johon haetaan muutosta: Lounais-Suomen ympäristökeskus ympäristölupapäätös nro 22YLO dnro LOS-2004Y Asia: Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä koskien Turun kaupungin Teknisten palvelujen ympäristönsuojelulain 35 mukaista hakemusta, joka koskee Orikedon jätteenpolttolaitoksen toimintaa Turun kaupungissa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Ympäristöluvan hakija: Turun kaupungin Tekniset palvelut Valittajat: Käräjätuomari Marja Ulfstedt ja valtakirjoista ilmenevät muut asianosaiset, Turku Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan ympäristölupapäätöksellä myöntänyt Turun kaupungin Teknisille palveluille ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan Turun kaupungissa Orikedon kaupunginosassa sijaitsevan jätteenpolttolaitoksen toimintaan. Lupa on myönnetty edellyttäen, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen asettamia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. (liite 1)

2 Ensisijaiset vaatimuksemme: Viittaamme asiassa aikaisemmin muistutuksessamme esittämäämme ja vaadimme, että Orikedon jätteenpolttolaitoksen ympäristölupaa ei uusita, vaan hakemus hylätään, laitoksen toiminta määrätään lopetettavaksi ja laitos purettavaksi. Perustelut vaatimuksellemme: Jätteenpolttolaitoksen toiminta ei enää täytä ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimuksia (ympäristönsuojelulaki 1, 3, 4, 6 8, jätelaki 4 ja 6 ). Orikedolla on voimassa vanha vuodelta 1973 oleva asemakaava (17/1973), joka mahdollistaa polttolaitostoiminnan kiinteistöllä. Ympäristöministeriö on vahvistanut asemakaavan Tuo asemakaava on selkeästi vanhentunut. Kaavaa tulee pitää ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää (maankäyttö- ja rakennuslaki 60 ). Se on kunnan velvollisuus. Näin ei ole menetelty. Asemakaavan (30/1987) yleisperusteluissa (Räntämäki 96-70) lausutaan, että alueella on voimassa osittain jo vanhentunut asemakaava, kun taas itäinen puoli Polttolaitoksenkatuun ja Koroistenkaareen saakka on ollut vielä kokonaan kaavoittamatta. Vaadimme, että Turun kaupungilta pyydetään selvitys siitä, miksi asemakaavaa ei ole pidetty ajan tasalla kuten maankäyttö- ja rakennuslain 60 edellyttää, vaikka se on kunnan velvollisuus. Nyt kysymyksessä oleva jätteenpolttolaitos on aloittanut toimintansa vuonna Tuolloin olosuhteet olivat aivan erilaiset ja asutus polttolaitoksen lähellä oli vähäistä. Turun maisemarakenteen selkäranka on Aurajokilaakso, joka on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Vuonna 1974 ollut lainsäädäntö mahdollisti jätteenpolttolaitoksen sijoituksen Aurajokilaakson, Koroisten ja Maarian kirkon kulttuurimaisemaan. Aivan polttolaitoksen läheisyydestä on löydetty vanhimmat merkit (vehnänjyvät) maanviljelyksestä Suomessa. Eli jätteenpolttolaitos on alun perin

3 sijoitettu väärään paikkaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan sen ei pitäisi enää olla mahdollista (ympäristönsuojelulaki 3 ). Puuttuva sijoituslupa Terveyslautakunnan valvontaosasto on lausunnossaan (20/ kokouspöytäkirjan 588 ) kaupunginhallitukselle (asia: Orikedon polttolaitoksen kaavan hyväksyminen 15/1974) todennut, että Turun kaupunginhallituksen olisi pitänyt pyytää terveyslautakunnan valvontaosastolta terveydenhoitolain 26 2 momentin mukaisesti yksilöidyllä ja seikkaperäisellä hakemuksella sijoituspaikkalupa. Tuolloin voimassa olleen terveydenhoitolain (469/1965) mukaan asetuksella erikseen määrättävä tehdas, laitos tai varasto, jollaisesta katsotaan voivan aiheutua terveydellistä haittaa ympäristölle, saadaan sijoittaa vain sellaiseen paikkaan, jonka terveydenhoitolautakunta tehdystä hakemuksesta on hyväksynyt. Terveydenhoitoasetuksen (55/1967) 17 mukaan terveydenhoitolain 26 :ssä tarkoitettuja laitoksia ovat mm. kohdassa 38 mainittu jätteiden käsittely- tai hävittämislaitos. Vuoden 1965 terveydenhoitolain mukaan laitokselle olisi pitänyt olla olemassa sijoituslupa. Tällaista lupaa ei kuitenkaan ole olemassa eikä sitä ole myöskään haettu ennen asemakaavan vahvistamista. Lupa olisi pitänyt hakea terveyslautakunnan valvontajaostosta. Katsomme, että koska sijoituslupaa ei ole haettu terveyslautakunnalta ennen asemakaavan vahvistamista, ei asemakaavaa olisi tullut vahvistaa eikä ympäristölupaa näin ollen myöntää eli alun perinkin laitos on siis sijoitettu väärin ja vastoin lakia. Nyt polttolaitos on keskellä pientalo- ja kerrostaloasutusta. Alueen välittömässä läheisyydessä on seitsemän päiväkotia, kouluja ja ylioppilaiden asuntoja. Kaupunki on koko ajan kaavoittanut polttolaitoksen ympäristöä niin, että polttolaitos on nyt keskellä asutusta ja kaupunki kaavoittaa edelleen sen lähelle. Aivan polttolaitoksen välittömään läheisyyteen on kaavoitettu 20 pientalotonttia, jotka ovat lähes luovutusvalmiita. Polttolaitoksen välittömässä läheisyydessä asuu ihmistä eli

4 10 % Turun asukasluvusta, joita nyt kysymyksessä oleva ympäristölupa välittömästi koskee. Lainsäädäntö koskien jätteenpolttolaitostoimintaa on vuoden 1975 jälkeen olennaisesti muuttunut. Jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/2003) mukaan tuota asetusta sovelletaan poltto- ja rinnakkaispolttolaitokseen, jossa poltetaan kiinteää tai nestemäistä jätelaissa (1072/1993) tarkoitettua jätettä. Tuon asetuksen mukaan polttoja rinnakkaispolttolaitoksen toiminnan harjoittajan eli tässä tapauksessa Turun kaupungin Teknisten palveluiden/turun jätelaitoksen on toteutettava jätteen toimittamiseen ja vastaanottoon liittyvät varotoimet siten, että ehkäistään ympäristölle aiheutuvat haitat ja erityisesti ilman, maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen samoin kuin haju- ja meluhaitat ja ihmisten terveydelle aiheutuvat välittömät vaarat taikka vähennetään niitä niin paljon kuin se on käytännössä mahdollista. Näin ei ole menetelty. Orikedon jätteenpolttolaitoksen aivan vieressä olevalle tontille on vaivihkaa, ilman ympäristön asukkaiden kuulemista rakennettu biovoimalaitos, jota kutsutaan myös hakkeenpolttolaitokseksi. Ympäristölupapäätöksen mukaan ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset ympäristöluvan myöntämiselle ovat olemassa, kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja mainitun päätöksen mukaisesti. Nyt kun hakija valittaa ympäristöluvan ehdoista, ei toiminnalle ole enää ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä ja laitoksen toiminta on määrättävä lopetettavaksi ja laitos purettavaksi. Ympäristönsuojelulain 43 edellyttää luvansaannin ehdoksi parhaan mahdollisen käyttötekniikan käyttämistä (BAT). Hakija ei ole esittänyt minkäänlaista arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta. Jätteenpolttolaitos ei ole liittynyt energiakäyttösopimukseen eikä energianvastuuhenkilöä ole nimetty. MOTIVA:n energiakulutusanalyysiä ei ole päätetty toteuttaa. Laitoksella ei ole myöskään käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää.

5 Toissijaiset vaatimuksemme: Toissijaisesti vaadimme, että myönnetyn ympäristöluvan ehtoja on noudatettava heti eli jo ennen kuin valitukset on käsitelty. Lisäksi vaadimme, että laitos on suljettava tai ainakin lupaehtoja on tiukennettava, koska mm. typen oksidien (NO x ) osalta ne eivät täytä uusia tiukentuneita säännöksiä. Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia vaaditaan tehtäviksi ja perusteet, joilla muutoksia vaaditaan. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen jätteenpolttolaitoksen lupamääräysten yleisistä määräyksistä Tällä hetkellä laitoksessa poltetaan sekajätettä, kuten on koko laitoksen toiminnan ajan poltettu aina tähän asti. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöluvan mukaan jätteenpolttolaitoksella saa polttaa vain lajiteltua, polttokelpoista yhdyskuntajätettä. Koska yksityistalouksissa ja muualla tapahtuvaa syntypaikkalajittelua ei tapahdu tällä hetkellä, niin luvansaajan on varauduttava jätteiden laitosmaiseen lajitteluun, mikäli jätteiden riittävää lajittelutasoa ei saavuteta syntypaikkalajittelulla. Jätteenpolttolaitoksen tulisi varautua jätteiden laitosmaiseen lajitteluun. Kyseinen Orikedon tontti on niin pieni, että tontille ei mahdu tuolloin tarvittavaa lajittelulaitosta. Poltettavan jätteen lajittelu on täysin välttämätöntä, koska lähin asutus on tällä hetkellä alle 200 metrin päässä laitoksesta. Mikäli laitoksessa poltetaan huonosti lajiteltua sekajätettä, on mahdoton arvioida, mitä savukaasupäästöt sisältävät. Nykyinen laitoksella käytössä oleva lajittelu suurella kahmarinosturilla ei täytä jätteenlajittelulle asetettavia vaatimuksia, vaan on täysin summittaista ja riittämätöntä. Jätteen syntypaikkalajittelu ei myöskään tällä hetkellä ole riittävä. Jätteen

6 asianmukaista lajittelua on myös jatkuvasti kontrolloitava, jotta jäte ei sisällä polttoon kelpaamatonta ainesta. Ympäristölupapäätöksen kohta 8: päästöt ilmaan Valtioneuvoston asetuksen jätteen polttamisesta nro 362/2003 mukaan voidaan vuoteen 2010 saakka myöntää erivapaus jätteenpolttolaitokselle, kun tunnissa poltetaan 6 16 tonnia jätettä, mikä koskee myös Turun jätteenpolttolaitosta. Typpioksidipäästöt voivat tällöin olla 400 mg/savukaasukuutio. Lounais-Suomen ympäristökeskus on käyttänyt asetuksen suomaa harkintaa ja ympäristöluvassa on annettu typenoksidipäästöille erivapaus asti eli päästöt voivat olla 350 mg/m 3. Edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa asetetaan typenoksidipäästöjen normiksi enintään 200 mg/m 3. Vaadimme, että tässä tapauksessa normiksi on asetettava mainittu 200 mg/m 3, koska laitos sijaitsee keskellä asuinaluetta. Directive 2000/76/EC ON THE INCINERATION OF WASTE sivulla 53 todetaan, että NO x -päästöjen rajaksi jo olemassa oleville jätteenpolttolaitoksille tulee asettaa 200 mg/m 3, mikäli noudatetaan BATia. Erivapauksia määritettäessä tulee ottaa huomioon mm. laitoksen tekninen luonne, paikalliset ympäristöolosuhteet ja laitoksen sijaintipaikka. Mikäli olosuhteet vaativat, pitää heti ottaa käyttöön direktiivin mukainen päästöraja. (Liite 2) Jo voimaan tulleissa raja-arvoissa on typen oksidien raja-arvoksi määritetty 300 mg/m 3. Raja-arvoksi tulisi kuitenkin määrätä edellä mainittu aikaisempi raja-arvo 200 mg/m 3. Vaatimusta tukee myös se, että Turku Energian omistama Orikedon lämpökeskus (biopolttolaitos) sijaitsee jätteenpolttolaitoksen tontista erotetulla viereisellä tontilla. Laitokset ja niiden piiput sijaitsevat aivan vierekkäin. (liite 3) Nämä kaksi laitosta ovat kiinni toisissaan (liite 3) ja niitä yhdistää yhdystunneli, jossa biopolttolaitoksen rakennusluvassa ei ole edes edellytetty palomuuria, vaan laitokset on katsottu yhtenäiseksi tilaksi.

7 Lounais-Suomen ympäristökeskus on vaatinut kuluvana keväänä Turku Energia Oy:tä, joka omistaa kyseessä olevan biopolttolaitoksen, hakemaan uuden ympäristöluvan biopolttolaitoksen toiminnalle. Tästä hakemuksesta käy ilmi, että typpioksidipäästöt biopolttolaitoksesta ovat 140 mg/m 3 yhdestä polttokattilasta. Kyseisessä ympäristöluvassa haetaan lupaa myös toiselle polttokattilalle, joka kaksinkertaistaisi päästöt biopolttolaitoksesta. Näin typen oksidien kokonaispäästöt olisivat yhdessä jätteenpolttolaitoksen kanssa huomattavasti yli 500 mg/m 3 eli yli kaksi kertaa sallitun 200 mg/m 3. Vaadimme, että laitoksista tulevat päästöt ja niiden haittavaikutukset sekä laitoksista aiheutuvat terveyshaitat on käsiteltävä yhdessä. Ympäristönsuojelulain 42 mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän pilaamista, pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupapäätöksestä ilmenee, että Lounais-Suomen ympäristökeskus on käsitellyt sekä jätteenpolttolaitoksen että biopolttolaitoksen melun ja tärinän ja liikenteen aiheuttamat haitat yhdessä. Samat desibelitasot kuin ympäristölupapäätöksessä mainitaan koskevat myös taajamissa sijaitsevia virkistysalueita (valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista). Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa virkistysalue alkaa välittömästi jätteenpolttolaitoksen rajalta. Kaikissa kaavoissa (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava) kyseinen virkistysalue ja pääviherreitti on säilytettävä ja sen säilyttämisestä on kaikissa kaavoitusta koskevissa asiakirjoissa useita mainintoja. Myös päästöt ilmaan olisi pitänyt käsitellä yhdessä. Näiden laitosten lisäksi aluetta rasittaa 1,2 kilometrin päässä sijaitseva Topinojan kaatopaikka, jonne toimitetaan kummankin polttolaitoksen polttojätteet. Kaatopaikalta

8 tulee lisäksi jätevesipuhdistamon lietteenkäsittelyn aiheuttama löyhkä. Ympäristölupapäätöksessä ei ole lainkaan otettu huomioon, että laitosten päästöistä ilmaan, laitosten melusta ja niille suuntautuvasta liikenteestä aiheutuu myös eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupapäätöksen kohta 14: pohjatuhka, lentotuhka ja savukaasujen puhdistusjäte Ympäristöluvassa todetaan, että pohjatuhka, lentotuhka ja savukaasujen puhdistusjäte luokitellaan ongelmajätteiksi, joita saa luovuttaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jätelain 15 mukainen hyväksyntä jätteen vastaanottamiseksi. Arinatuhkan dioksiini- ja furaanipitoisuudet ovat nousseet vuoden 2003 arvosta ng/g vuoden 2005 arvoon 40,7 ng/g eli 114,33-kertaiseksi. Lopputuotteessa (sisältää mm. lentotuhkan) dioksiini- ja furaanipitoisuudet ovat samoin nousseet vuoden 2003 arvosta ng/g vuoden 2005 arvoon 246,8 ng/g eli pitoisuus on noussut 1278,7- kertaiseksi (sic!). Tältä osin viitataan Lounais-Suomen ympäristökeskukselta saatuihin mittaustuloksiin vuosilta 2003 ja (liite 4) EU-direktiivin 2000/76/EY jätteenpoltosta 7 kohdassa mainitun tavoitteen mukaan korkeatasoinen ympäristön ja ihmisten terveyden suojeleminen edellyttää siten, että yhteisön alueella oleville poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksille määritetään tiukat toimintaedellytykset, tekniset vaatimukset ja päästöjen raja-arvot sekä että niitä pidetään yllä. Vaadimme, että asetetuilla raja-arvoilla joko ehkäistään tai rajoitetaan niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista ympäristöhaittoja sekä niistä ihmisten terveydelle aiheutuvia vaaroja. Vaadimme, että polttolaitoksen on toteutettava seuraavat ympäristön päästöjä ja väestön terveyttä koskevat tutkimukset. Jätteenpolttolaitos aiheuttaa oleellisen osan Turun kaupunki-ilman ja maaperän keskimääräisistä epäpuhtauksista ja sen paikallinen merkitys saastuttajana on valtava.

9 Ympäristötutkimukset Ympäristöluvan hakijan on ennen toiminnan jatkamista sekä vuosittain toiminnan aikana seurattava maaperän saasteita. Vertailun vuoksi samat mittaukset on toteutettava ns. puhtaalla alustalla. Laitoksen vaikutusalueella pitää edellyttää tehtäväksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän Kotkan jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan mukaisesti raskasmetallikartoitus sammalpallomenetelmällä (SFS 5794) ennen tuotannon jatkamista. Lisäksi näytteistä on tutkittava dioksiinit ja furaanit, phtalaatit sekä heksaklorobentseeni. Tutkimus on suoritettava 6 tutkimuslinjalla ja 0,5-1 km:n etäisyydellä toisistaan olevia näytepisteitä on oltava 26. Lisäksi kaksi pistettä on sijoitettava puhtaille tausta-alustoille, joiksi on valittava Etelä-Suomessa sijaitseva alue, joissa ei ole 10 km säteellä teollisuuspäästöjä. Näin saadaan tämänhetkinen kuva alueen raskasmetallipäästöistä. Ympäristöluvassa vaaditaan pienhiukkasten määrän ja kokojakauman selvittämistä. Kokojakauma on oleellinen siksi, että letkusuodattimen pienhiukkasten puhdistusteho PM10:lle on noin % ja PM2,5:lle on % ja kaikkein pienimmille hiukkasille eli < PM2,5 puhdistusteho on vain 5 30 % (lähde: IPPC Volume 2, section Filter System and Gas Discharge). Nämä kaikkein pienimmät pienhiukkaset, ultrapienet hiukkaset, ovat terveyden kannalta kaikkein vaarallisimpia, koska ne siirtyvät hengityksen kautta suoraan verenkiertoon. Ensimmäinen raportti suoritetusta ympäristötutkimuksesta tulee saada vuoden 2006 aikana. Vaadimme, että hakija omalla kustannuksellaan puolueettoman tahon toimesta selvittää laitosten toiminnasta yhdessä aiheutuvat päästöt ennen ympäristöluvan myöntämistä. Samoin vaadimme, että hakija omalla kustannuksellaan puolueettoman tahon toimesta tekee vähintään yhden kilometrin säteen sisällä useista kymmenistä pisteistä maaperätutkimuksen ja pohjavesitutkimuksen osoittaakseen, ettei tähänastisesta toiminnasta ole aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

10 Terveystutkimukset Vaadimme, että luvan hakija toteuttaa väestön terveydentilan jatkuvan seurantatutkimuksen 2 kilometrin säteellä laitoksesta. Kansanterveyslaitos on ehdottanut tällaisen tutkimuksen suorittamista Oulun jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvasta antamassaan lausunnossa (ks. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus , Dnro PPO-2004-Y-7-111). Orikedon polttolaitoksen ympäristössä asuu ihmistä mm. Räntämäessä, Halisissa ja Orikedolla. Kansanterveyslaitoksen mukaan yksi tärkeimpien terveysvaikutusten syy on laitoksen aiheuttama pelko: miten se vaikuttaa omaan ja läheisten terveyteen. Terveystutkimuksen tekeminen on myös tästä syystä välttämätön edellytys, jotta alueen asukkaat voisivat suhtautua laitoksen toimintaan turvallisin mielin. Vaadimme, että ympäristöluvan ehtona on Kansanterveyslaitoksen hyväksymä alueen asukkaiden jatkuva epidemiologinen terveystutkimus, jossa kartoitetaan laitoksen toiminnan ja päästöjen aiheuttamaa vaikutusta sydän- ja verisuonitautien, syöpien, hengitystiesairauksien, psyykkisten sairauksien esiintyvyyteen sekä syntyvyyteen. Lisäksi vaadimme, että tutkimuksessa kerätään veri- ja hiusnäytteitä raskasmetalli- ja myrkkymäärityksiä varten Kansanterveyslaitoksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Syöpätautien tutkimus on välttämätöntä ottaa mukaan, sillä Belgiassa Sint-Niklaaksen jätteenpolttolaitoksen havaittiin lisänneen lähialueen asukkaiden syöpien esiintyvyyttä 4,8-kertaiseksi ( Laitos suljettiin viranomaisten määräyksellä vuonna Vaadimme, että päätös pannaan täytäntöön lain voimaa vailla olevana, koska päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti (Hallintokäyttölaki 31 2 momentti).

11 Turun jätteenpolttolaitoksen uusi ympäristölupapäätös, joka on annettu , on laitettava valituksista huolimatta täytäntöön, koska ympäristöluvalla ei ole muuten mitään merkitystä. Valitusprosessi saattaa kestää suurimman osan nykyisen luvan voimassaoloajasta, jolloin luvalla ei käytännössä olisi mitään merkitystä eikä siinä säädettyjä rajoittavia ehtoja tulla noudattamaan ennen kuin ympäristölupa on saavuttanut lainvoiman. Ympäristölupa on voimassa saakka ja mikäli kaikki valitustiet käydään läpi, ei lainvoimaista päätöstä tulla saamaan ennen tuota määräaikaa, jolloin Turun jätteenpolttolaitosta koskevat vanhat, huomattavasti lievemmät sen toimintaa rajoittavat määräykset. Tämä on erityisen tärkeää, koska alue sijaitsee keskellä asutusta ja on sen vuoksi erittäin herkkä, kuten valituksen liitteenä oleva kuvat ja muut liitteet osoittavat (liitteet 5, 6, 7 ja 8). Lähialueella asuu asukasta, alueella sijaitsee seitsemän päiväkotia, peruskoulu, Turun kristillinen opisto ja sen oppilasasuntola, Diakoniaammattikorkeakoulun Turun yksikkö, kehitysvammaisten asuntola ja vaikeavammaisten kuurojen asuntola. Alueen asukkaiden, oppilaitosten ja sosiaalisten toimintayksiköiden asiakkaiden etu on otettava ympäristölupahakemusta tutkittaessa riittävästi huomioon. (Liite 6). Alueelle aivan vanhan polttolaitoksen ja biopolttolaitoksen viereen on suunniteltu uutta kolminkertaista määrää jätettä eli tonnia polttavaa jätteenpolttolaitosta, joka polttaisi ainakin 25 ympäristökunnan jätteet. Mikäli uusi jätteenpolttolaitos sijoitetaan Orikedolle, tulevat kaikki kolme laitosta muodostamaan kiinteän toiminnallisen kokonaisuuden, joista aiheutuvia ympäristöhaittoja tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Myöskään jätteen käsittelyn ja -kuljetuksen osalta niitä ei voida erottaa toisistaan. Uuden jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemus on vireillä. Sijaintipaikan vuoksi tulee ympäristöluvan määräysten olla niin tiukat kuin laki ja asetukset ja EU-direktiivit edellyttävät.

12 Turussa, huhtikuun 25. päivänä 2006 Laati: Marja Ulfstedt Käräjätuomari (Sekä omasta puolesta asianosaisena että muiden valtakirjoista ilmenevien asianosaisten valtuuttamana) (Liite 9) Pyydän ilmoittamaan päätöksestä alla olevaan osoitteeseen. Marja Ulfstedt Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Ympäristölupapäätös Directive 2000/76/EC, On the Incineration of Waste, s Kuvia Turun jätteenpolttolaitoksesta ja Orikedon lämpökeskuksesta (biopolttolaitos) ja niiden keskinäisestä läheisyydestä ja yhdyskohdista Lounais-Suomen ympäristökeskukselta saatuja päästömittaustuloksia vuosilta 2003 ja 2005 Kuvia Turun jätteenpolttolaitoksesta ja Orikedon lämpökeskuksesta (biopolttolaitos) keskellä asutusta Päiväkodit, oppilaitokset, hoitolaitokset ja vapaa-ajan harrastuspaikat kilometrin säteellä Orikedon jätteenpolttolaitoksesta (kartta) Ilmakuva Turun jätteenpolttolaitoksesta ympäristöineen

13 Liite 8 Liite 9 Satelliittikuva Turusta. Kuvaan merkitty polttolaitosten sijoittuminen keskelle asutusta Valtakirjat

14 Liite 3 /kuva 1 Vasemmalla Turun jätteenpolttolaitos ja oikealla Turku Energia Oy:n biopolttolaitos. Laitokset on erotettu toisistaan panssariaidalla paitsi niistä kohdin, joissa on yhteinen seinä.

15 Liite 3/ kuva 2 Vasemmalla jätteenpolttolaitos, oikealla biopolttolaitos. Tiiliseinä on jätteenpolttolaitosta ja oikealla olevat säiliöt ja muut rakenteet biopolttolaitosta.

16 Liite 3/ kuva 3 Vasemmalla jätteenpolttolaitos (tiiliseinä), oikealla biopolttolaitoksen rakenteita. Putket kulkevat laitosten välillä.

17 Liite 3/ kuva 4 Vasemmalla jätteenpolttolaitos, oikealla biopolttolaitoksen lasista julkisivua.

18 Liite 3/ kuva 5 Vasemmalla jätteenpolttolaitos (isompi piippu), oikealla biopolttolaitos (pienempi piippu). Kuva on otettu pohjoisesta.

19 Liite 3/ kuva 6 Vasemmalla biopolttolaitos, oikealla jätteenpolttolaitos. Etualalla näkyy vasemmalla Räntämäen pientaloasutusta ja liikuntahalli ja oikealla Halisten kerrostaloasutusta. Lähin asutus polttolaitosten edessä on puiden peitossa. Kuva on otettu etelästä.

20 Liite 5/ kuva 7 Kuvassa etualalla Nummen kaupunginosaa ja Ylioppilaskylän taloja, oikealla Halisten lähiötä ja vasemmalla Räntämäen kaupunginosaa. Osa asutuksesta on metsän keskellä. Kuva on otettu etelästä Kuuvuoresta.

21 Liite 5/ kuva 8 Kuva on otettu lännestä Turun kristillisen opiston pihasta. Keskellä näkyy jätteenpolttolaitoksen piippu ja alaosassa opiston kattoa.

22 Liite 5/ kuva 9 Kuva etelästä. Polttolaitosten etualalla Räntämäen asutusta, osa taloista on metsän keskellä puiden peitossa.

23 Liite 5/ kuva 10 Kuva lounaasta. Polttolaitosten etualalla Räntämäen asutusta, lähimmät talot ovat metsän peitossa.

24 Liite 5/ kuva 11 Kuva etelästä. Keskellä näkyy Halisten kaupunginosan kerrostaloasutusta.

25 Liite 5/ kuva 12 Kuva kaakosta. Etualalla Halisten omakotiasutusta ja kerrostaloja.

26 Liite 5/ kuva 13 Kuva kaakosta. Oikealla etualalla yksi Halisten päiväkodeista, vasemmalla Halisten koulu kuvan ulkopuolella.

27 Liite 5/ kuva 14 Jätteenpolttolaitos ja keskiaikainen Maarian kivikirkko. Kuva länsi-lounaasta.

28 Liite 5/ kuvat 14 ja 15 Joskus jätteenpolttolaitoksen savu on tällaista, kuten lauantaina klo Mustaa savua tuli koko aamun ja se lakkasi vasta iltapäivällä sen jälkeen, kun siitä oli soitettu aluehälytyskeskukseen. Tosin sen soiton jälkeen kesti vain noin 10 minuuttia, että savu muuttui jälleen valkoiseksi.

29 Liite 7 Ilmakuva Turun jätteenpolttolaitoksesta ympäristöineen Kartassa on numeroituina seuraavat paikat: 1. Turun kaupungin jätteenpolttolaitos 2. Turku Energian biopolttolaitos/orikedon lämpökeskus 3. Jätevesilietteen käsittelylaitos 4. Topinojan kaatopaikka-aluetta 5. Orikedon PK-alue (palvelu- ja hallintoaluetta) 6. Turun ohikulkutie 7. Vanha Tampereentie 8. Koroistenkaari 9. Polttolaitoksenkatu 10. Maarian kirkko 11. Aurajoki 12. Aurajoki 13. Koroisten muinaismuistoalue 14. Linnasmäen historiallinen suojelualue/muinaismuistoalue 15. Räntämäen liikuntahalli 16. Kuntorata 17. Kuntorata 18. Kuntorata 19. Turun kristillinen opisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikkö 20. Halisten alakoulu 21. Kärsämäen koulu (alakoulu) 22. Kuurojen palvelutalo 23. Vanhimmat merkit (vehnänjyvät) maanviljelyksestä Suomessa 24. Lähin asuintalo 25. Virkistysalue 26. Virkistysalue 27. Virkistysalue