Tapahtumakalenteri keskiaukeamalla. Kulttuurin Tuusula. toukokuu lokakuu 2011

Transkriptio

1 Tapahtumakalenteri keskiaukeamalla Kulttuurin Tuusula toukokuu lokakuu 2011

2 SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS 2 Pääkirjoitus Kuvitus: Markku Haapaniemi 3 KoeTeatteri Uusi kulttuurin moniottelija syntynyt Tuusulaan 4 Pinnan alla 5 Juhani Aho 150 vuotta Kuvalastujanäyttely juhlistaa kirjailijaa Tuusulassa 6 Taidetta vanhan maalaistalon kätköistä 7 Kaunisnummen tila muuntui kotimuseoksi 8 Flamencoa ja fantasiaa 8 Taiteen pisaroita Tuusulan Yössä 9 Tapahtumakalenteri 13 Tuusula-viikko juhlistaa Tuusulan syntymäpäivää 14 Nuorten sarjakuvakilpailun voitto Jokelaan 15 Kirjan tarina eli matkani Tuusulan kirjaston hyllyyn 16 Terttu rokkaa! 16 Käsityön taiteen perusopetus ei ole vain lasten juttu 17 Käsityökoulu on viikon kohokohta 18 Tuusulaan Saapuvat konsertit 18 Kesäteatterit Kultu 1/2011 / toukokuu lokakuu 2011 JULKAISIJA: Tuusulan kunta, kulttuuri ja museo Postiosoite: PL 60, Tuusula TOIMITUS: Sanna Hokkanen, Tarja Kärkkäinen, Jenni Saario Puhelin: , Sähköposti: kulttuuri@tuusula.fi ULKOASU: Grapica/Pia Kauppinen KANSI: Hannu Pakarinen, Kaski Slash and Burn. PAINOPAIKKA: Savion Kirjapaino, Kerava PAINOSMÄÄRÄ: ISSN: Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. KULTU marraskuu 2011 huhtikuu 2012, ilmestyy marraskuussa 2011 Kultu jaetaan tuusulalaisiin talouksiin, joissa ei ole mainoksenjakokieltoa. Lehden voi noutaa myös Tuusulan kirjastoista, museoista tai kunnantalon neuvonnasta. Luomisen tarve on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Ihminen on tuottanut äänillä ja käsillään näkemyksensä mukaista kauneutta aikansa alusta. Kyky käsitteelliseen ajatteluun on tehnyt ihmisestä ihmisen. Se, että ihmisen käpälä on erilainen kuin useimmilla eläimillä, on kasvattanut ihmisen aivoja. Käsi on mahdollistanut käsitteen. Tassulla, jossa peukalo on eripuolella kuin muut sormet, voi tarttua työkaluun ja ryhtyä luomaan, esimerkiksi paukuttamaan rytmiä kapulalla onttoon puunrunkoon. Siitä lähteekin muheva biitti, jonka tahdissa voi liikkua, tanssia. Kädellä voi myös tarttua oksaan tai juurikimppuun, jolla voi piirtää kuvia elämänpiiristään tai vaikeammista mieltä kiehtovista asioista, joita ei oikein ymmärrä. Kaikkea ei voi kuvin, äänin tai liikkein yksiselitteisesti esittää. Merkeille, liikkeille ja äänille syntyy laajempia symbolimerkityksiä. Tämä taas mahdollistaa merkkien erilaiset tulkinnat. Jokainen ihminen käy läpi kaikki ihmiskunnan historiallisen kehityksen vaiheet kasvaessaan lapsesta aikuiseksi. Ymmärryksen ja tulkinnan muuttuminen ja kehittyminen ei lakkaa missään vaiheessa ihmisen elämää. Tämän vuoksi kulttuuri, sen kuluttaminen ja tekeminen, kuuluu kaikenikäisten ihmisten perusoikeuksiin. Kokemuksen henkilökohtaisuuden takia kulttuurin arvottaminen on mahdotonta. Tämän vuoksi makuasioista kiistellään, vaikka kulunut sanonta sen kieltääkin. Hyvä että kiistellään, sekin on inhimillisen ihmisen oikeus ja mahdollisuus. Varmaa on P.s. Kalamies Juhani Ahon juhlavuotta voi juhlistaa kokeilemalla kalastusta. Kuhan soutu-uistelu kulttuurimaisemassa on varmasti elämys, vaikkei saalista tulisikaan. Heinäkuisen hellepäivän kääntyessä illaksi kuhat nousevat järven syvänteiden päälle, lähemmäs pintaa. Sopivalla uistimella saa herkulliset fileet pannuun paistumaan. Tarvitaan virveli ja uistin. Ottavan uistimen valinnassa auttaa varmasti jokin alueen kalastustarvikeliikkeistä. Veneen voi vuokrata vaikka Halosenniemestä. Lasikuituveneen lisäksi saatavilla on myös hyväntuoksuinen tervattu puuvene, jos haluaa päästä Ahon aikaiseen tunnelmaan. Luvat pitää toki hoitaa kuntoon. Kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen vieheluvan maksaminen käy helposti netissä. Pelastusliivit pitää myös olla. Virtaavan veden kalastusta voi harrastaa Kellokoskella Keravanjoella, johon paikallinen kalastuskunta istuttaa luonnonkalojen lisäksi muuta mielenkiintoista. Kalastuskunta myy lupia Keravanjoelle. Kulttuuri kuuluu kaikille kuitenkin, että ihminen tarvitsee ihmisenä olemiseen luojan luoman kauneuden lisäksi ihmisen tekemää kauneutta. Terve ihminen haluaa myös olla mukana tekemässä, oli käsitys kauniista sitten millainen tahansa. Harva asia tuottaa sellaista mielihyvää kuin oman tekemisen jälki. Tuusulassa saa nauttia kulttuurista vapaalla ja perinteisellä tyylillä. Läsnäolijalla on itsellään oikeus päättää millaisen vaikutuksen kokemus jätti. Tarjonta on tälläkin kesäkaudella monipuolista. Halosenniemessä mennään pinnan alle. Kasarmin kuvissa sykkii rytmi ja ajatuksen vapaa lento näyttelyssä Flamencoa ja fantasiaa. Juhani Ahoa juhlistetaan näyttelyllä Erkkolassa. Hän, joka pitää Ahoa kansakunnan kaapin päälle nostettavana kulttuuri-ikonina, saa huomata, miten moderni ja oman aikansa vakiintuneita käsityksiä ravistellut ajattelija Aho olikaan. Tästä lehdestä voit lukea taiteilija Hannu Pakarisesta, jonka tuotantoa on näytillä AuneLassa. Mukana on myös aina jotakin uutta ja jännää mukanaan tuova Tuusulan Taiteiden Yö, kuntalaisten oma Tuusulaviikko sekä kesäteatterit. Lehdessä on esitelty myös oman luovuuden kanavoimisen ja kehittämisen mahdollisuuksia Tuusulassa, kuten taiteen perusopetusta tarjoavaa käsityökoulua ja nuorisotoimen bänditoimintaa. Siis kohti kesää mieli ja aistit avoimena! Esa Ukkola kasvatus- ja sivistystoimen johtaja 2

3 TEKSTI: Metsälintu Pahkinen KUVA: Severi Haapala Syksyllä 2010 kolme keskiuusimaalaista ammattitaiteilijaa perustivat monialaisen esittävän taiteen yhdistyksen nimeltä KoeTeatteri. Yhdistyksen perustajajäsenet Metsälintu Pahkinen, Severi Haapala ja Jari Hämäläinen ovat onnistuneet lyhyessä ajassa verkostoitumaan kotikuntansa monien toimijoiden kanssa. Haluamme toivottaa mukaan kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet, kertoo Metsälintu Pahkinen. Pahoja henkiä ja festivaaleja KoeTeatteri aloitti syksyllä kolme projektia, joista ensimmäinen valmistui jo tänä keväänä. Krapinhovin Mankeliaitassa sai ensi-iltansa Jaakko Juteinin Pila Pahoista Hengistä. Se ensimmäinen suomenkielinen näytelmä vuodelta 1817, eikä sitä ole koskaan aikaisemmin esitetty. Tämä teos on saanut runsaasti huomiota ja se on kutsuttu muun muassa Hailuodon teatterifestivaaleille, Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran vuosipäiville sekä Lainsuojattomat -festivaaleille Poriin. Yhdistyksen toimintaa ovat tähän mennessä tukeneet Tuusulan kulttuuripalvelut sekä Opetusministeriön näyttämötaide- ja tanssitaidetoimikunta. Tiivistä yhteistyötä KoeTeatterin kanssa tekevät tällä hetkellä muun muassa tuusulalaiset Krapinhovi Oy ja Teatterisisar ry. Kuntalaiset Kerälle KoeTeatteri on käynnistänyt yhdessä Tuusulan kulttuuripalveluiden kanssa hankkeen nimeltä Kerä koko perhe yhdessä erikseen, jonka suunnitteluvaihe alkoi syksyllä 2010 ja päättyy vuoden 2011 loppuun mennessä. Tähän projektiin KoeTeatteri haastaa mukaan sekä perheet että mahdolliset yhteistyökumppanit. Lisätietoja löytyy teatterin nettisivulta alkaen. koeteatteri KoeTeatteri p Metsälintu Pahkinen, p , KANSIKUVASSA Hannu Pakarisen valokuvateos Kaski Slash and Burn (2010) linkittyy nimensä puolesta Eero Järnefeltin naturalistiseen merkkiteokseen Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893). Järnefeltin tunnettu teos kuvaa savolaisia kansanihmisiä raskaassa kaskenpolttotyössä, mutta Pakarisen kaskessa on kyse muustakin. Pakarisen teos on monumentaalinen kooltaan (90 x 251 cm) ja esittää tuhkaan lavastettua näkymää uunissa poltettuja ja maasta löytyneitä ruosteisia nauloja, työkaluja ja hevosenkenkiä. Nämä ruostuneet ja vääntyneet raudanpalaset muodostavat palaneen näköisen kasken. Toisaalta raudanpalasten metsikössä voi nähdä Pakarisen mukaan suurkaupungin pilvenpiirtäjien silhuetinkin. Tuhkainen näkymä ehkä viittaa syyskuun 11. päivän 2002 terrori-iskun jälkeiseen näkymään Manhattanilla New Yorkissa. Tuusulan kunta osti Kaski Slash and Burn -teoksen viime vuonna kokoelmiinsa ja se nähdään tänä kesänä Pakarisen näyttelyssä AuneLassa. 3

4 TEKSTI: Johanna Rinta-aho, Halosenniemi KUVAT: Tuusulan taidemuseo innan alla Halosenniemen kesänäyttelyssä esitellään maalauksia veden monimuotoisista tulkinnoista, luonnon kauneudesta, sukelletaan luonnonmystiikkaan sekä nähdään erilaisia henkilökuvauksia kolmelta Suomen kultakauden taiteilijalta. Pinnan alla -näyttelyssä on Halosenniemen taiteilijakodin isännän Pekka Halosen teosten lisäksi esillä Eero Järnefeltin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia. Pekka Halonen, Pihlaja 1894, yksityiskokoelma Ateneumin taidemuseon kokoelmaan kuuluva Pekka Halosen maalaus Oijustie on ollut hyvin harvoin lainassa talon ulkopuolella. Nyt se saadaan ensimmäistä kertaa esille Halosenniemeen. Taiteilija tuo maalaukseen hengen ja sisällön. Aihevalinnan jälkeen hän tekee useita ratkaisuja, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Pekka Halosta lainaten: Taide ei ole ulkonaisen silmän varassa, vaan sisäisen näkemyksen. Halosen maalausten tulkinnat kuvastavat hänen käsityksiään niin taiteesta kuin ympäröivästä luonnosta ja ihmisistä. Hänen taiteestaan huokuu syvä luonnonkunnioitus. Halonen kykeni ilmentämään luontoa ja tyylittelemään sitä kadottamatta kuitenkaan rehellistä luonnontulkinnan vaikutelmaa. Ajan hengen mukaan Halonen maalasi uransa alkuvaiheessa kansallisia aiheita. Maalarina hän sai ensimmäisen suuren tunnustuksensa kansankuvaajana, mikä saattaa hämmästyttää monia Halosen maiseman ihailijoita. Halosen varhaisia klassikkotöitä on Oijustie vuodelta Työ herätti aikanaan paljon keskustelua. Maalauksen etualalla seisovan naisen kasvonpiirteet on kuvattu epätarkasti, mikä on kummastuttanut katsojia niin aikalaisia kuin vielä tänäänkin. Sama kasvottomuus toistuu useissa Pekka Halosen myöhäisemmissä maalauksissa. Pyhä pihlaja Oijustie-maalauksessa on luonnonkuvauksella yhtä tärkeä merkitys kuin siinä kuvatuilla henkilöilläkin. Luonnon pyhyys, tunnelmat ja ajattomuus kiinnostivat Pekka Halosta koko hänen taiteilijauransa ajan. Hänen vaimonsa, Maijan, sisarentytär Outi Hämäläinen on kuvaillut Halosen luontosuhdetta: Pekka Halonen oli vuosien kuluessa tullut yhä nöyremmäksi luonnon edessä. Hän maalaa sisäisestä pakosta, ikään kuin sulautuen yhteen kuvattavansa kanssa. Hän on yhä herkemmin oppinut tajuamaan luonnon salattua kieltä ja hänen ja luonnon välille näyttää syntyneen miltei mystinen läheisyys. Esimerkiksi Halosen Pihlaja-teoksesta vuodelta 1894 kuvastuu vahva tunnelma. Akseli Gallen-Kallela on kuvannut teosta seuraavasti: Pihlaja on hyvä dekoratiivinen yritys ja antaa, kumma kyllä, rauhallisen vaikutuksen, semmoisen pitkään vartoavan hetken jolloin luonto pidättää henkeänsä. En ole vielä ikinä nähnyt sitä mielialaa kuvattuna. Pihlajaa on pidetty suomalaisten pyhänä puuna, jonka tuli kasvaa jokaisen kodin pihassa. Pihlaja aiheena toistuu Halosen maalauksissa aina viimeisiin vuosiin saakka eri variaatioissa. Pintaa syvemmälle Halosenniemen kesänäyttelyn yksi teemoista liittyy veteen erilaisiin rantamaisemiin ja niiden erilaisiin lähestymistapoihin ja tulkintoihin. Veden liikkuva peili on ollut taiteilijoille ikuinen aihe. Näyttelyn taiteilijat ovat kuvanneet vettä laineiden hiljaista kulkua rantaan, veteen peilautuvia valon kirkkaita heijastuksia sekä konkreettisia kuvauksia pinnan alta. Eero Järnefeltin teoksesta Silkkiuikku ja hauki voi tarkkasilmäinen katsoja löytää elämää pinnan alta. Myös muiden maalausten pinnan alle voi mennä miettimällä esimerkiksi, mitkä mahtavat olla nuoren tytön ajatukset hänen seistessä rannalla alastonmallina Pekka Halosen teoksessa Uimaanlähdössä. Ja mitä syntyjä syviä on miettinyt Akseli Gallen-Kallelan kuvaama vanha nainen maalauksessa Maalaiseukko. Mitä löytyy taiteilijan pinnan alta hänen maalatessaan sisäisen näkemyksensä pakottamana yksinäisiä puita talvisella rannalla tai järvenaaltoja niiden osuessa rantaan. Maalausten kautta voidaan myös tarkastella, kertovatko maalaukset jotain taiteilijasta itsestään. Pinnan alla Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt Halosenniemi Rantatie, Tuusula p , Avoinna ti 11 20, ke su

5 TEKSTI: Päivi Ahdeoja ja Maria Savela, Tuusulan taidemuseo KUVAT: SKS, Tuusulan museo Tuusulan taidemuseon näyttely Kuvalastuja Juhani Ahon syntymästä 150 vuotta Taiteilijakoti Erkkolassa esittelee Juhani Ahon kirjailijanuraa ja elämää kuvitusten ja maalausten kautta. Taidemaalaripuolison Venny Soldan-Brofeldtin maalaukset ja piirrokset kertovat perheen elämästä Tuusulassa ja kesäpaikoilla. Lisäksi esillä on muotokuvia ja kuvituksia Ahon taiteilijaystäviltä kuten Eero Järnefeltiltä, Albert Gebhardilta ja Pekka Haloselta. Ahon teoksia ovat myöhemmin kuvittaneet monet muutkin taiteilijat. Raimo Puustisen hienoja kuvituksia Ahon Rautatien painokseen vuodelta 1973 on myös esillä Erkkolassa. Kirjailija Juhani Aho Juhani Aho oli ensimmäisiä suomalaisia päätoimisia kirjailijoita. Ahon pääteoksia ovat muun muassa Rautatie (1884), Yksin (1891) ja Juha (1911). Lisäksi Aho tunnetaan lastuista, jotka olivat novellintapaisia lyhyitä kertomuksia. Juhani Aho kuului ns. Nuoren Suomen ryhmään ja oli mukana perustamassa Helsingin Sanomien edeltäjää, Päivälehteä. Taiteilijaystävät, ajan poliittiset ja sosiaaliset aatteet, myöhemmin perhe-elämä Tuusulassa tai kesäisin Porkkalassa ja Tvärminnessä olivat tärkeitä elämänalueita. Rakas kalastusharrastuskin välittyi Juhani Ahon tuotantoon asti kalalastujen muodossa. Naturalismia ja ajankuvaa Juhani Ahon savolaiset juuret toivat hänet nuorena lehtimiehenä ja kirjailijan alkuna Kuopion kulttuurielämään 1880-luvulla. Kirjailija Minna Canthin kodin Kanttilan salongissa Aho oli aktiivisesti mukana keskusteluissa ja väittelyissä nuorsuomalaisten taiteilijoiden ja kirjailijoiden kanssa. Kuopiossa asui myös Järnefeltien perhe. Elisabet Järnefelt välitti venäläisen kirjallisuuden suuria nimiä sekä realismin taideteoriaa aikuisille lapsilleen ja näiden ystäville. Ajan ilmiöitä oli myös tolstoilaisuuden aate, joka juonsi venäläiseen kirjailijaan Leo Tolstoihin. Aate korosti yksinkertaisia elämäntapoja, lähimmäisenrakkautta sekä avointa arvostelua yhteiskuntalaitosten epäkohtia kohtaan. Naturalismista tuli Juhani Aholle realismiakin läheisempi. Naturalismi on kirjallisuudessa ja kuvataiteissa tunnettu suuntaus, joka kulkeutui suomalaisen kirjallisuuden kentälle Ranskasta 1880-luvulla. Ranskalaisen kirjailijan Émile Zolan naturalismissa kirjallinen mikroskooppi suunnattiin yhteiskunnan epäkohtiin. Aho omaksui naturalismin ihanteita, ja Kaiku-lehdessä julkaistiin vuonna 1885 hänen kirjallinen manifestinsa Realistisesta kirjallisuudesta sananen. Juhani Aho sai kirjailijanuransa varhaisimmissa vaiheissa kokea sekä suosiota että kritiikkiä yrittäessään sovittautua oman aikansa suomalaisen kirjallisuuden kenttään. Myöhemmin Ahon asema oli vakaa suosittuna kansalliskirjailijana, ja hän nautti luottamusta aktiivisena kulttuuri- ja mielipidevaikuttajana. Juhani Ahon juhlavuoden ohjelma Juhani Ahon Seura on koonnut internetisivulleen kalenterin juhlavuoteen liittyvistä tapahtumista: Tuusulassa ja Järvenpäässä järjestetään erilaisia näyttelyitä, tapahtumia ja juhlatilaisuuksia: Kuvalastuja Juhani Ahon syntymästä 150 vuotta Tuusulan taidemuseon näyttely Erkkolassa. Teoksia muun muassa Venny Soldan- Brofeldtilta, Raimo Puustiselta, Eero Järnefeltiltä. Avoinna ti su Pääsymaksu 4/3/2. Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Tiedustelut p , tai Ahola ti su Kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin koti Tuusulanjärven rannalla. Sanalla ja siveltimellä -näyttely kertoo taiteilijapariskunnan elämäntyöstä. Pääsymaksu 5/4/2. Ahola, Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää. Tiedustelut p , Sanoin, kuvin, elein Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt ja Maggie Gripenberg Järvenpään taidemuseon kesänäyttely valottaa teatteri-, kuva- ja tanssitaiteen pioneerien välistä yhteistyötä. Avoinna ti su Liput 5/4/2. Järvenpään taidemuseo, Kirjastokatu 8, Järvenpää. Tiedustelut p tai Juhani Aho suomalaisena kirjailijana ja journalistina muutoksessa nyt ja sata vuotta sitten klo Kaikille avoin kirjallisuustapahtuma Järvenpää-talolla. Keskustelupaneelissa pohditaan Juhani Ahon merkitystä ja kirjallisuuden tulevaisuutta. Panelisteina toimivat kirjailija Panu Rajala, Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen ja kirjailija Tommi Melender sekä lehtori Tuula Uusi-Hallila. Järjestäjinä Järvenpään kaupunki ja Juhani Ahon Seura. Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, Järvenpää Juhani Ahon syntymäpäiväjuhla Aholassa klo Muistatko? Juhani Aho minun silmin -draamaopastukset klo 11 ja 13. Järvenpään Mieslaulajat esiintyy. Vapaa pääsy. Ahola, Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää. Tiedustelut p , Juhani Aho Peter von Baghin silmin klo 19 Peter von Bagh kertoo Juhani Aho -dokumentistaan ja sen tekemisen haasteista. Vapaa pääsy. Järjestää Tuusulan kansalaisopisto ja Tuusulan museo. Halosenniemi, Rantatie, Tuusula. Tiedustelut p tai 5

6 TEKSTI: Päivi Ahdeoja, Tuusulan taidemuseo KUVAT: Hannu Pakarinen ja Päivi Ahdeoja Kertomukset maaseudun autioitumisesta sekä perheen, suvun ja kyläyhteisön muuttumisesta puhuttelevat Hannu Pakarisen valokuvataiteessa. Muisto / Recollection -näyttelyn teemat muisto, muistaminen ja kerääminen näkyvät asetelmina yllättävistäkin materiaaleista Taidekeskus Kasarmin AuneLa-näyttelytilassa kesällä Muisto-näyttelyn teokset ovat asetelmantyyppisesti koottuja valokuvateoksia, joiden sisältöjen suunnittelua ja lavastamista Hannu Pakarinen vertaa maalaamiseen. Valokuvaus sinällään on nopea, hetkellinen tapahtuma, mutta etukäteissuunnittelu, esineiden hankinta ja lavastaminen voivat viedä kuukausia. Pääosa esineistä on löytynyt Ruotsinkylän tilalta, pellolta, navetan takaa yms. kätköistä. Haapajärveltä Tuusulaan Vanha maalaistalo Ruotsinkylässä Tuusulassa on ollut valokuvataiteilija Hannu Pakarisen (s. 1962) koti ja työskentelymiljöö jo yli kymmenen vuotta. Hannu Pakarisen päivätyö Valtion taidemuseon valokuvaajana vie taiteen äärelle päivittäin. Ehkä työn kautta tutuksi tulleet vanhemman taiteen teokset, muun muassa Sinebrychoffin taidemuseon flaamilaisen taiteen asetelma-aiheet, ovat olleet taustainnoittajina. Pakarisen asetelmissa puhuttelee hiljaisuus, pysähtyneisyys, mietiskelevä tunnelma yhdistyneenä kadonneen elämänmuodon jäänteisiin. Konkreettisesti mennyt näkyy teoksissa tuhkana, joka on syntynyt vanhan puutalon uuneissa poltetuista puista. Pakarinen ei ole tuusulalaista syntyperältään, vaan nykyinen asuinpaikka Ruotsinkylässä löytyi lehti-ilmoituksen perusteella. Pakarinen on syntyjään keskisuomalainen, mutta viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Pohjanmaalla Haapajärvellä. Pohjalainen kasvuympäristö teki Pakariseen lähtemättömän vaikutuksen. Myöhemmin hän on taiteessaan työstänyt omaa suhdettaan pohjalaiseen maisemaan, ihmisiin, elämänpiiriin sekä angstiseen ja ahdistuneeseen ajattelutapaan. Lestadiolaisuuden ja körttiläisyyden leikkauskohtana tunnettu Haapajärvi tarjosi Pakariselle vahvan luterilaisen ja puritaanisuutta ihannoivan maaperän, mihin hollantilaisen ja flaamilaisen maalaustaiteen protestanttisuuden ja katolilaisuuden välimaastossa tempoillut maailmankuva myös sopii. Hannu Pakarinen työhuoneellaan Ruotsinkylän punamultainen paritupatalo on 1800-luvun alusta. Pihapiirissä on navetta kylmillään, mutta se toimii samalla kuitenkin taiteilijan työskentelytilana. Maatilojen autioitumisen teemaa Pakarinen käsitteli etenkin 2000-luvun alun teoksissaan kuten Ruotsinkylän autiotalojen savupiippuja kuvaavassa teoksessaan Kylä (2002). Asetelmansa Pakarinen lavastaa työhuoneeseensa, jonka valaistus rakennetaan jokaiseen asetelmaan studiovalolla. Vain harvassa teoksessa voi näkyä yhteys ulos maisemaan ikkunan kautta. Interiöörinäkymänä sisätila ikkunoineen tuo mielikuvia myös muun muassa alankomaalaisen Vermeer van Delftin ( ) tapaisten maalarien maalauksista. Tuhka yhdistää kaikkia teoksia, ja merkitsee teoksissa konkreettista yhteyttä menneeseen, kuolemaan. Tuhkaa Pakarinen on kerännyt Ruotsinkylässä asumisensa ajan. Uuneja lämmitettiin ja tuhkat kerättiin talteen. Pakarisen eräs haave olisi käyttää tuhkaa installaatioon, mutta tähän mennessä hän on käyttänyt tuhkaa asetelmiinsa. Edellisten asujien jättämät esineet ovat kiehtoneet Pakarista liittämään niihin tarinoita, mutta 6 Hannu Pakarinen, Still LIfe with Fruits 2008

7 TEKSTI JA KUVA: Miikka Hanhilahti kuviinsa hän on lisännyt tarpeen mukaan muutakin aineistoa. Lopullinen sysäys asetelmien kuvaamiseen oli navetan takaa löytynyt haalistunut, kostunut ja homehtunut kirjasarja Maailman taiteen historia, jota ötökätkin olivat syöneet. Sen yhdistäminen navetan tiiliseinään, ikkunaan ja tuhkaan luo teokseen Still Life with Art History Books (2008) haikeahkon tunnelman kaiken, jopa taiteen historian, katoavuudesta. Tosin katoavuuskin on ikuistettu taiteeksi. Valokuvateoksissa esiintyvä tuhka edustaa jonkinlaista materian pääteasemaa. Joissain asetelmissa katoaa jo alkuperäisen materiaalin ja esineen merkitys. Vanhan tiiliskiven esittäminen suuremmassa koossa vieraannuttaa minimalistiseen tulkintaan kuten teoksessa Monumentti (2009). Tämä viittaa taiteen perinteessä varhaisrenessanssin aikana syntyneisiin ns. trompe l œil teoksiin, joissa tavoiteltiin todellisuuden kaltaista illuusiota. Vanhaa ja uutta tekniikkaa Valokuvaustekniikkana Hannu Pakarinen käyttää taidekuvissaan työhuoneellaan vanhaa palkkikameraa. Kustakin asetelmasta hän ottaa kahdesta neljään laakia (kuvaa) kahdella eri studiovalaistuksella. Tosin joissain uusissa työn alla olevissa projekteissaan Pakarinen on siirtynyt digikameraan kuten kuvatessaan Hyrylän Sulan aluetta teemalla In between Sweden and Russia. Työssään Valtion taidemuseossa Pakarinen käyttää jo pelkästään digikuvausta. Omaa taiteellista työskentelyä varten pitkät kesälomat ja virkavapaat ovat välttämättömiä. Pakarinen on pitänyt yksityisnäyttelyitä kahden vuoden välein ja lisäksi osallistunut vuosittain useisiin ryhmänäyttelyihin. Viime vuonna hän työskenteli viisi kuukautta valmistellen uusia teoksiaan. Pakarinen ei keskity yhteen teemaan liian pitkäksi aikaa, vaan suunnittelee jo uusia töitä mm. videotaidetta. Monille Pekka Halosen taiteen ystäville on tuttu Impressioita Halosenniemestä -videoteos, joka valmistui Ateneumin Pekka Halonen -näyttelyä varten vuonna Teos on nähty Halosenniemessä vuonna Uusimmissa videoteoksissaan Pakarinen pohtii ikkuna- ja heijastusteemaa edelleen, liittäen savun ja lumisateen tuomaan liikkeen ulottuvuuteen. Muisto / Recollection Valokuvataiteilija Hannu Pakarinen Taidekeskus Kasarmi, AuneLa Tuusulan taidemuseo Jääkärinpolku 2, Tuusula p , Avoinna ti su klo Taiteilijatapaaminen ja yleisöluento klo Hannu Pakarinen kertoo näyttelystään ja intendentti Minna Tuominen taustoittaa aihetta kertomalla luvun asetelmien merkityksistä. Museon pääsymaksu 5,50/4,50/2,00. Uutuuskohde Kellokoskella Kaunisnummen tila muuntui kotimuseoksi Tuusulassa Kellokoskella Kaunisnummen tilalla on kartanomiljööseen perustettu kotimuseo. Museon perustaja Miikka Hanhilahti kertoo museossa olevan kolme osastoa. Wanhat vehkeet osastossa on esillä maatalouden hevoskäyttöisiä työkoneita, kulkupelejä ja viljankäsittelylaitteita luvulta. Wanhan tawaran varasto on satavuotiaaseen viljamakasiiniin perustettu kotimuseo. Esillä on tilalla käytössä ollutta ja ullakkotiloista löytynyttä esineistöä ja kirjallisuutta. Hollitupa on vanhanajan tyyliin kalustettu pieni näyttely- ja esittelytila paikallisille yhdistyksille ja harrastajille. Lisäksi pihapiirissä voi tutustua vanhaan savusaunaan ja laavuun. Kaunisnummen kotimuseo Kaunisnummi 1, Kellokoski Avoinna sopimuksen mukaan toukokuusta syyskuuhun Esittelyvaraukset: Miikka Hanhilahti p Pääsymaksu: aikuiset 4 ja lapset 2 Tilan historiaa yli 200 vuotta Kaunisnummen tila on perustettu Sen nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna Puistomaisessa pihapiirissä olevat talousrakennukset on rakennettu 1910-luvulla. Kaunisnummen tilan päärakennus pihapiireineen on suojelukohde. Tila rajoittuu vanhaan valtatiehen, joka aikoinaan oli ainoa kulkutie Helsingistä Heinolaan. Käynti Kaunisnummen kotimuseossa antaa aikamatkan ja mahdollisuuden tutustua keskiuusmaalaisen perintötilan arkipäivään 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Kaunisnummen kotimuseon kauden avajaiset Museokauden avajaistapahtuma järjestetään kansainvälisenä museopäivänä Museon isäntä opastaa museotiloissa ja kertoo tilan historiasta. Mukana tapahtumassa ovat myös paikalliset käsintekijät, jotka esittelevät tuotteitaan. Maatalousnaiset järjestävät taimien vaihtotapahtuman. Vitoset-yhtye esittää iltapäivän aikana vanhanajan ikivihreitä kappaleita. Avajaistapahtumaan on vapaa pääsy ja ovet ovat avoinna klo Buffet. 7

8 TEKSTI: Päivi Ahdeoja, Tuusulan taidemuseo Tulista flamencotanssia, historiallisia asuja, humoristisia ihmiskuvauksia Taidekeskus Kasarmin kesänäyttelyssä voi tutustua Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelman surrealistiseen ja naivistiseen taiteeseen. Flamencoa ja fantasiaa -näyttelyssä on väriä ja leikkisyyttä sekä tanssi- ja sirkusaiheita. Taidesuuntauksena naivismi on lapsenomaista ja leikittelevää, surrealismi puolestaan liikkuu unen ja fantasian maailmoissa. Herkullisimmat naivistiset teokset ovat Ella-Maija Anttila-Laitasalon maalaukset ja nukkeinstallaatiot. Latinohenkiset naishahmot tuovat mieleen kolumbialaisen Fernando Boteron taiteen. Anttila-Laitasalon töissä on myös sipaus surrealismia, jotain Frida Kahlomaistakin yhdistyneenä naivistiseen esitystapaan. Antti Maasalolta nähdään monia sirkusteemaisia installaatioita kuten Sirkushyppy (2002) ja Sirkuksessa (2000). Teoksissa yhdistyy valoa, teknisiä laitteita ja lavasteenomaista tunnelmaa siitä linkki sirkukseen ja sirkusnäyttämöön. Samoin Veikko Vaanilan värikkäissä maalauksissa näkyy sirkusteemaa. Itseoppineen taidemaalarin Markku Kososen töissä on huumoria ja samalla elämän repaleisuuden tuntua. Teoksia yhdistää kirkkaiden perusvärien käyttö: pohjavärinä on keltaista tai vihreää muuten loistavat spektrin eri sävyt. Flamencoa ja fantasiaa Ella-Maija Anttila-Laitasalo, Tuomas Mäntynen, Markku Kosonen, Antti Maasalo ja Veikko Vaanila. Tuusulan taidemuseo Taidekeskus Kasarmi Jääkärinpolku 2, Tuusula p , Avoinna ti su klo Markku Kosonen, Cellokas, sekatekniikka 1992 Tuomas Mäntynen, Talvikarnevaalit, öljy ja akryyli 1996 TEKSTI: Jaana Haaksiluoto KUVAT: Kari Kohvakka aiteen pisaroita Tuusulan Yössä Tuusulan Taiteiden Yö on kasvanut täysi-ikäiseksi ja samalla yhdeksi seudun odotetuimmista kulttuuritapahtumista. Pienestä kirjallisuustapahtumasta alkunsa saanutta elokuun juhlaa vietetään jo 18:tta kertaa. Tänä vuonna tapahtuma haluaa nostaa esiin Tuusulanjärven ja sen kulttuurihistoriallisen merkityksen. Luonnonkaunis järvimaisema houkutteli Suomen kultakauden taiteilijat asettumaan rannoilleen ja esiintyi usein heidän töissään yhteisenä inspiraation lähteenä. Tuusulanjärvi ja vesi elementtinä saa ansaitsemansa huomion, kun Taiteiden Yön ohjelma levittäytyy jälleen Kirkkotielle ja Rantatielle, aina sen rannoille saakka. Sysinää ja Parkua Tuusulan Taiteiden Yö on tunnettu poikkitaiteellisesta ohjelmastaan. Performanssiryhmä Sysinä ja Lauluyhtye Parku takaavat, että sama taiteen monimuotoisuus jatkuu myös tänä vuonna. Sysinän taiteilijat Mirva Mattila, Saara Holmberg ja Reija Stenius ovat valloittaneet erilaisia areenoita esiintymällä niin luonnossa, galleriassa kuin rakennustyömaallakin. Lauluyhtye Parkun ohjelmisto on yhtä lailla omaperäinen. Se koostuu laulajien itsensä säveltämistä ja sanoittamista kappaleista, ääni-improvisaatiosta sekä etnosävytteisestä musiikista. Tuusulan Taiteiden Yössä tullaan näkemään Sysinän ja Parkun yhteinen teos, jossa japanilainen butotanssi yhdistyy muinaiseen suomalaiseen runonlauluun ja tarinankerrontaan. Erkkolassa tehdään yhteinen taideteos Taiteiden Yöhön saapuu myös kuvataiteilija Suvi Nurmi. Hänen töilleen on tyypillistä, että ne elävät omaa elämäänsä niille kulloinkin osoitetussa tiloissa. Töissä on usein vahvasti mukana sekä kuvataide että kirjallisuus ja siksi runoilija J. H. Erkon taiteilijakoti toimiikin oivallisena paikkana hänen työlleen. Osa Nurmen teoksista on syntynyt hänen ja yleisön vuoropuheluna. Taiteiden Yönä kaikilla tapahtuman kävijöillä on mahdollisuus osallistua Nurmen runopajaan, jonka pohjalta hän luo Erkkolan ympäristöön sijoitetun yhteisöllisen taideteoksen. Tuusulan sankaritarinoita Vanha kunnantalo on tuttu ja monipuolinen Taiteiden Yön ohjelmapaikka. Tällä kertaa Aino-salin aulassa on nähtävillä valokuvaaja Kari Kohvakan ja käsikirjoittaja-ohjaaja Tiina Häkkisen Sankaritarinoita -näyttely, johon on kuvattu ja haastateltu tuusulalaisia arjen sankareita. Näyttelyn tarkoituksena on nostaa esiin paikallista osaamista ja jokapäiväistä taituruutta. Tuttuun tapaan Aino-salin puolella soivat konsertit. Illan aloittaa iloinen lastenkonsertti ja teatterikärpänen on luvannut pörrätä Aino-salin liepeillä järjestäen erityisesti lapsille mukavaa puuhaa. Tuusulan Taiteiden Yö perjantaina klo Tuusulan Rantatiellä ja Kirkkotiellä. Tapahtumalippu 8, alle 15-v. ilmaiseksi. Lipulla pääsee kaikkiin tapahtumapisteisiin. Ohjelmistoesite ilmestyy kesäkuun lopulla. Tapahtuman järjestää Tuusulan Taiteiden Yö ry. Tiedustelut p , 8

9 kalenteri Toukokuu lokakuu 2011 TAPAHTUMAT Äitienpäiväjuhla Syvärannan Lottamuseolla 8.5. klo 15 Ohjelmassa on Singerit-lauluyhtyeen esitys, jonka jälkeen voi tutustua lähemmin museoon. Lottamuseon kahvila on avoinna klo 18 asti. Pääsymaksu 12. Syvärannan Lottamuseo, Rantatie 39, Tuusula. Lisätietoja p Lotan päivä Syvärannan Lottamuseolla klo Ilmainen sisäänpääsy Lottamuseoon. Syvärannan Lottamuseo, Rantatie 39, Tuusula. Lisätietoja p Teatteri T:n kevätnäytös klo Kaikkien ryhmien yhteinen näytös. Hyökkälän koulun auditorio, Kirkkotie 11, Tuusula. Liput 5, alle 16-vuotiaat ilmaiseksi. Tiedustelut p Sotilashistoriallinen kävelykierros Hyrylässä klo 11 Mäkihyppyä Hyrylässä? Kenraalikuvernööri Bobrikoff Hyrylän varuskuntakirkossa? Rämäpää ja Hyppy-Heikki? Hyrylän sotilaalliseen historiaan tutustutaan Keski-Uudenmaan matkailuoppaan Pekka Kärkkäisen johdolla. Kävelykierroksen hinta 8 sisältäen kahvin ja munkin Ilmatorjuntamuseolla. Ilmoittautumista ei tarvita, lähtö Ilmatorjuntamuseon parkkipaikalta, Klaavolantie 2, Tuusula. Lisätietoja p Kansainvälinen museoviikko Museoiden juhlaviikkoa vietetään Tuusulassa avointen ovien ja tapahtumien merkeissä. Tänä vuonna museoviikon teemana on Muistitalkoot. Eikka Ekoveikka -lastenesitys klo ja Linnateatterin hauska ja vauhdikas teatteriesitys, jossa kompostoidaan Lauri Lieron kanssa ja lajitellaan roskat Roskis- Rollen avustuksella. Esityksen kesto noin 35 min. Ikäsuositus yli 4-vuotiaille. Esitykseen on vapaa pääsy, mutta paikat pitää varata ennakkoon. Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula. Varaukset ja tiedustelut p Kansainvälinen museopäivä Tuusulalaisiin museoihin avoimet ovet: Halosenniemi (Rantatie) klo 11 19, Erkkola (Rantatie 25) klo 11 18, Aleksis Kiven kuolinmökki (Rantatie) klo 11 18, Syvärannan Lottamuseo (Rantatie 39) klo 11 18, Taidekeskus Kasarmi (Jääkärinpolku 2) klo 11 18, Ilmatorjuntamuseo (Klaavolantie 2) klo 11 17, Tuusulan Automuseo (Huoltotie 1, ovi 3) klo 11 17, Suojeluskuntain Päällystökoulun perinnetilat (Rantatie 66) klo Museopäivän lounasopastukset: klo 11 Taidekeskus Kasarmi ja Erkkola klo 12 Halosenniemi, Aleksis Kiven kuolinmökki ja Taidekeskus Kasarmi Museoiden aamu Taidekeskus Kasarmissa klo 7 9 Tuusulan taidemuseon näyttelyiden lomassa voi nauttia musiikista ja liikunnallisista hetkistä heti aamutuimaan. Vapaa pääsy. Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula. Museoiden ilta Halosenniemessä klo 18 Antiikin ja taiteen asiantuntija Wenzel Hagelstam kertoo Kultakauden taiteesta omakohtaisia muistojaan. Yleisöllä on mahdollisuus kysyä taiteesta ja tuoda tauluja mukanaan arvioitavaksi. Taulujen arviointiin ennakkoilmoittautuminen johanna.rinta-aho@ tuusula.fi tai p Vapaa pääsy. Halosenniemi, Rantatie, Tuusula. Kaunisnummen kotimuseon kauden avajaiset klo Museokauden avajaistapahtuma. Lue lisää s. 7. Buffet. Vapaa pääsy. Kaunisnummen museo, Kaunisnummi 1, Kellokoski. Lisätietoja p Muistojen kahvihetki Klaavolassa klo ja klo Katetaan muistojen kahvipöytä, jonka ääressä muistellaan ja nautitaan yhdessä kupillinen kahvia. Vapaa pääsy. Klaavolan kotiseutumuseo, Klaavolantie 3, Tuusula. Ennakkoilmoittautuminen ja tiedustelut aino.multanen@tuusula.fi tai p Kellokosken kalastuskauden avajaiset klo Perinteisissä kalastuskauden avajaisissa on luvassa toimintaa ja viihdettä. Ruukin Saviset ry on mukana tapahtumassa klo 10 13, jolloin tarjolla on yksilöllistä keramiikkaa itselle ja lahjaksi. Ruukin alue ja patoalue, Kellokoski. Järjestää Kellokosken Yrittäjät. Lisätietoja Matti Räsänen p Tuusula tutuksi -ilta klo Tuusulan kunnan esittelytilaisuus kunnantalolla erityisesti uusille kuntalaisille. Kunnanjohtaja Hannu Joensivun tervehdyssanat klo 18. Kahvit. Tuusula-Seura järjestää kiertoajelun Kirkkotien ja Rantatien suuntaan klo 18.30, ennakkoilmoittautuminen. Vapaa pääsy. Järjestää Tuusulan kunta ja Tuusula- Seura. Tuusulan kunnantalo, Hyryläntie 16, Tuusula. Lisätietoja Koko perheen kalastustapahtuma Jokelassa klo Tapahtumaan ei ole pääsymaksua, mutta kalastuskilpailuun osallistuminen maksaa 5 istutetulta kalalta. Kilpailuun voi osallistua vain mato-ongella, mutta syötti on vapaa. Tarkemmat säännöt ovat luettavissa tapahtumapaikalla. Koulukeskuksen lampi, Opintie, Jokela. Järjestää Lions Club Jokela, p Opastettu kävelykierros Krapin Riiheltä Halosenniemeen klo Matkalla kerrotaan Krapista, Aleksis Kivestä, Erkkolasta, Onnelasta ja Eino Leinosta, Syvärannasta, Martta Wendelinistä, Tiilikanojasta, Taistelukoulusta ja retki päättyy Halosenniemeen. Oppaana Leena Jäntti. Pääsymaksu 5. Lähtö Krapin Riiheltä, Rantatie 2, Tuusula. Järjestää Keski-Uudenmaan Matkailuoppaat ry. Lisätietoja Tuusula-viikko Kotiseutuhenkisiä tapahtumia eri puolilla Tuusulaa. Lue lisää s. 13. Ohjelmaa järjestävät tuusulalaiset kulttuuri- ja kotiseutuyhdistykset sekä Tuusulan kunta. Lisätietoja p Tuusulan Taiteiden Yö klo Elokuinen taidetapahtuma Tuusulan Rantatien ja Kirkkotien kulttuurimaisemissa. Lue lisää s. 8. Tapahtumalippu 8, alle 15-vuotiaat ilmaiseksi. Järjestää Tuusulan Taiteiden Yö ry. Lisätietoja p Erkkolan J. H. Klubi: Juha Vuorinen pitelemätön kirjailija 1.9. klo 19 Mitä miettii sanankäyttäjäksi syntynyt, miljoona kirjaa suomalaisille myynyt diktaattorimme tänään? Liput 8, ennakkomyynti Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Lisätietoja 9

10 TAPAHTUMAT Syksyn Taidepläjäykset Poikkitaiteellisiin taidepläjäyksiin voi törmätä taas syyskuussa. Esityksiä järjestetään ympäri Tuusulaa. Luvassa on musiikkia, teatteria ja elokuvia. Ohjelmassa mm.: Markus Allanin 50-vuotistaiteilijajuhlakonsertti klo 19 Esiintyy Markus Allan ja Riku Niemi Orchestran (RNO) 10-henkinen tangotentetti. Ohjelmistossa Markus Allanin tunnetuimpia levytyskappaleita sekä muita tango- ja viihdemusiikin helmiä. Liput 10. Kellokosken lukion sali, Koulutie 14, Kellokoski. Järjestää Tuusulan kunta, kulttuuri. Lisätietoja p Euroopan rakennusperintöpäivän yleisötilaisuus Keskustelutilaisuus kulttuurin poluista ja teistä Tuusulan alueella teemalla Kulttuurin reitit. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Ilmatorjuntamuseo, Klaavolantie 2, Tuusula. Järjestää Tuusula-Seura. Lisätietoja MLL:n Hyrylän paikallisyhdistyksen hyväntekeväisyysgaala Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyrylän paikallisyhdistys täyttää 40 vuotta. Juhlavuoden päätapahtuma on hyväntekeväisyysgaala, jonka tuotto suunnataan nuorisotyöhön Etelä-Tuusulassa. Hyväntekeväisyysgaalan suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Kokoushotelli Gustavelund, Kirkkotie 36. Lisätietoja ohjelmasta, lippujen hinnoista ja myyntipaikoista p tai elokuussa Aleksis Kiven päivä Kansalliskirjailijan juhlapäivänä Aleksis Kiven kuolinmökillä avoimet ovet. Rantatie, Tuusula. Erkkolan Muusa Klubi: L. Onerva klo 19 Anna Kortelainen, Maria Ylipää ja Anna-Mari Kähärä. Liput 8, ennakkomyynti Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Lisätietoja MUSIIKKI Merellinen ilta, Viihdekuoro Essujen konsertti klo 19 Meriaiheinen konsertti, jossa tunnelmat vaihtuvat myös merimieskapakkaan. Liput 15 sisältäen tarjoilun. Mikkolan koulu, Pähkinämäentie 215, Tuusula. Lisätietoja p Lounaskonsertti Kellokoskella klo Keväisiä säveliä esittävät: Martti Anttila, laulu ja Anna Vaahtoranta, piano. Vapaa pääsy. Kellokosken kirkko, Männistöntie 5. Järjestää Tuusulan seurakunta. Lisätietoja p Erkkolan Laulantai klo 15 Tunti klassisen laulun parissa! Konsertti, jossa musiikin kuuntelemisen lisäksi kuullaan laulajan työstä ja lopuksi laulaa luikauttaa yleisökin! Kaija Nuoranne pianisteineen johdattelee Laulantain teemoihin. Liput 10. Tiedustelut ja liput p Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Tuuslaulajien Kevätkonsertti klo Tuuslaulajien perinteinen kevätkonsertti, johtajana Juhani Lamminmäki. Pääsymaksu 10. Mikkolan koulu, Pähkinämäentie 215, Tuusula. Teema ikuinen hymni rakkauden klo Hyvinkääläisen laulupiiri Arpeggion kevätkonsertti, Erkki Kallio, piano, valmennus Pia Raanoja. Liittyy kalastuskauden avajaistapahtumaan Kellokoskella. Vapaa pääsy. Kellokosken kirkko, Männistöntie 5. Järjestää Tuusulan seurakunta. Lisätietoja p Rantatie-kvartetti: Iltapäivä Erkkolassa su klo 15 Puutarhaguru Eeva Ruoff. Liput 15. Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Lisätietoja ja p America-konsertit Erkkolassa klo 18 ja 20 Angelika Klas, laulu ja Tuula Hällström, piano. Liput 15. Tiedustelut ja liput Piiu Korhonen p tai Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Yksinlauluja ja kansanlauluja maalaustaiteen kuvittamina 2.6. klo Sopraano Riitta Muikku, pianisti Kirsi Vikman ja taidemaalari Marja T. Ryynänen. Pääsymaksu 7. Kellokosken seurakuntatalo, Männistöntie 5. Lisätietoja p Kesäillan musiikkia Tuusulan kirkossa Perinteinen konserttisarja kesäiltoina Tuusulan kirkossa klo 20 Kesäillan häämusiikkia, Tuusulan seurakunnan kanttorit klo 20 Minä nostan silmäni vuoria kohti, Byrd Bach Madetoja. Kamarikuoro Sonores; Eero Hartikainen, tenori ja kuoronjohto; Antti Heikkilä, urut klo 20 Felis-jousikvartetti, Damström Mozart Alakotila. Sirkka Kautonen,1.viulu; Anja Syvälähde, 2.viulu; Helka Hakasalo, alttoviulu; Marion Göbel, sello klo 20 Kesäillan idylli, Merikanto Järnefelt Saint-Saëns Tosti. Petteri Lehikoinen, baritoni; Lily-Marlene Puusepp, harppu; Seeli Toivio, sello klo 20 Glory, Hallelujah! negrospirituaaleja ja Duke Ellingtonin sävelmiä. Tiina Sinkkonen ja Heli Närhi, laulu; Juhani Aaltonen, huilu ja saksofoni; Ulf Krokfors, kontrabasso; Seppo J. Järvinen, piano ja sovitukset. Järjestää Tuusulan kunta klo 20 Tuusulan kirkon urut 40-vuotta. Katrin Meriloo, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7. Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34. Järjestää Tuusulan seurakunta ja Tuusulan kunnan kulttuuripalvelut. Lisätietoja p Montturock 5.6. klo Koko perheen perinteinen kesänavaustapahtuma. Ohjelmassa on Suomen eturivin artisteja, lasten bändejä sekä Tuusulan bändikatselmus -kisan voittaja. Vapaa pääsy. Hyrylän kesäteatteri, Hyryläntie 14. Järjestää Tuusulan nuorisopalvelut, Tuusulan festivaaliyhdistys ry ja yhteistyökumppanit. Lisätietoja p Tuusula Brass Krapin puistossa klo Puut havisevat suomalaisen jazzin historiaa, kun veteraanit DDT Jazz Band solistinaan 75-vuotisjuhlavuotta viettävä Pentti Lasanen astuu lavalle Tuusulanjärvi Big Bandin vieraina. Konsertin jälkeen meno jatkuu Ravintola Ateljeerissa. Liput 20, ennakkoon Lippupalvelun myyntipisteistä. Krapin puisto, Rantatie 2, Tuusula. Järjestää Tuusulanjärvi Big Band. Lisätietoja p Meidän Festivaali Meidän Festivaali (ent. Tuusulanjärven kamarimusiikki) on viulisti Pekka Kuusiston luotsaama ennakkoluuloton, rajoja rikkova ja perinteitä kunnioittava festivaali, joka tarjoaa ainutkertaisia elämyksiä Tuusulanjärven historiallisessa ympäristössä. Luvassa on intiimejä konsertteja taiteilijakodeissa ja yllättäviä poikkitaiteellisia tempauksia. Finland Festivalsin Vuoden festivaali Tuusulanjärvi, Tuusula, Järvenpää. Järjestää Järvenpään Sibelius-Seura ja Meidän Festivaali. Lisätiedot ja liput p LAMPIROCK Jokelassa talkoovoimin järjestettävä kesän päätösfestari järjestetään jo 12. kerran. Koko perheen rocktapahtumassa esiintyjinä on pääasiassa yhtyeitä lähialueelta. Vapaa pääsy. Järjestää Lampirock ry. Lisätietoja p Lampirockin akustiset jamit klo Cafe Pondin edusta, Keskustie 10, Jokela. Lampirockin ulkoilmakonsertti klo Ohjelmisto tarjoaa aiempien vuosien tavoin esiintyjiä koko perheelle. Päivän aluksi on ohjelmaa lapsille, minkä jälkeen lavalle nousevat lähialueiden taitavimmat soittajaryhmät. Koulukeskuksen lammen ranta, Jyväkuja 13, Jokela. Rantatie-kvartetti: Iltapäivä Erkkolassa klo 15 Vieraana Kuutti Lavonen. Liput 15. Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Lisätietoja ja p Ainon vieraana -pianomatinea klo Pianon ja elektroniikan iltapäivä. Pianisti Tuuli Lempa esiintyy. Vapaa pääsy. Aino-sali, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto, Kirkkotie 49. Järjestää Tuusulan kunta ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto. Lisätietoja ja

11 KURSSIT JA LUENNOT Maalausta ja muotoilua kesämaassa Lastenkulttuurin taidepajat 7 12-vuotiaille klo 10 14, Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula Kuvataidekurssilla pääset kokeilemaan monia mielenkiintoisia taiteen tekemisen tekniikoita. Ohjaajana TaM, kuvataitelija Laura Kärki. Kurssimaksu 30. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p , Teatterijuttuja Lastenkulttuurin taidepajat 7 12-vuotiaille klo 10 14, Kellokosken nuorisotalo, Koulutie 20, Kellokoski Teatterileikkiä, pieniä näytelmiä ja paljon naurua! Kurssin vetäjänä ohjaaja-pedagogi Tiina Häkkinen. Kurssimaksu 30. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p , Romutaidetta Lastenkulttuurin taidepajat 7 12-vuotiaille klo 10 14, Kellokosken nuorisotalo, Koulutie 20, Kellokoski klo 10 14, Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula Tehdään rämästä ja romusta aarteita, lahjoja, käyttöesineitä, taideteoksia, ihan mitä vaan. Ohjaajana muotoilija Sari Paljakka. Kurssimaksu 30. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p , Ikonimaalauksen päiväkurssi Jokelan kansalaisopiston kesäkurssi ja klo Kurssi soveltuu ikonimaalauksen perusasiat jo osaaville. Ikonimaalausopettaja Päivi Hynynen. Pääsymaksu 50. Jokela-talo, Keskustie 20. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p , Tiffany-lasitöiden kesäviikko Jokelan kansalaisopiston kesäkurssi päivittäin klo Foliotekniikan kesäviikkokurssi. Ohjaajana taidelasiartesaani Anni Paulin. Pääsymaksu 50. Kolsan koulu, Leikkurinkuja 10, Jokela. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p , Kesän taideviikko Jokelan kansalaisopiston kesäkurssi päivittäin klo Kurssilla maalataan ulkona sekä opiskellaan teoriaa, värioppia ja kuvan katsomista. Kurssi soveltuu sekä vasta-alkajille että aiemmin maalanneille. Ohjaajana Marjo Peltokoski. Pääsymaksu 50. Jokela-talo, Keskustie 20. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p , Aarrekätkö Kädentaitojen päiväleiri 5 12-vuotiaille päivittäin klo Päiväleirin teemana on ikioman aarrearkun ja aarteen rakentelu. Vetäjinä toimivat Mirva Kuusela ja Milla Sajaniemi. Leirin hinta 110 sisältäen lounaan, välipalan, materiaalit ja vakuutuksen. Aarteiden Talo, Korkinporras 1, Tuusula. Ilmoittautumiset mennessä p Syvärannan Lottamuseon historialuentosarja Luentosarja liittyy museon sotakorvauksia käsittelevään näyttelyyn Se lasku kannatti maksaa, joka on lainattu Keski-Suomen museolta klo 18 Suomen Naisten Huoltosäätiö, naishistorioitsija Maritta Pohls klo 18 Veteraaniperinteen pitkät juuret, Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson klo 18 Sodan kustannukset ja sotavelat, apulaisprofessori Ilkka Nummela. Pääsymaksu 10. Syvärannan Lottamuseo, Rantatie 39, Tuusula. Lisätietoja p Sherlockin viulusta Morsen levyhyllyyn Jokelan kansalaisopiston luento klo Dosentti Susanna Välimäki luennoi musiikin merkityksestä salapoliisi- ja rikosromaaneissa. Vapaa pääsy. Jokela-talo, Keskustie 20. Lisätietoja p Juhani Aho Peter von Baghin silmin klo 19 Peter von Bagh kertoo Juhani Aho -dokumentistaan ja sen tekemisen haasteista. Vapaa pääsy. Järjestää Tuusulan kansalaisopisto ja Tuusulan museo. Halosenniemi, Rantatie, Tuusula. Lisätietoja kansalaisopisto tai p luvun monikasvoinen iskelmä Jokelan kansalaisopiston luento klo Ikimuistoiset äänet. Musiikinharrastaja, KTM Aimo Ruusunen kertoo 1960-luvun iskelmistä ja iskelmätähdistä musiikkinäyttein. Vapaa pääsy. Jokela-talo, Keskustie 20. Lisätietoja p Oliko Suomi suomettunut vai lännettynyt? Jokelan kansalaisopiston luento klo Dosentti Hannu Rautkallion luento. Suomen sodanjälkeisen poliittisen ja taloudellisen kehityksen pääpiirteitä uusien neuvostoliittolaisten ja länsivaltojen asiakirja-aineistojen valossa. Vapaa pääsy. Jokelatalo, Keskustie 20. Lisätietoja p Miten kirjani ovat syntyneet, kirjailijavieraana Timo Sandberg Jokelan kansalaisopiston luento klo Kirjailija Timo Sandberg kertoo, miten Keski-Uudellamaalla asuminen on vaikuttanut hänen kirjoittamiseensa. Vapaa pääsy. Jokela-talo, Keskustie 20. Lisätietoja p liikunta Keski-Uudenmaan tanssiopiston kurssit Hyökkälän koulun alasali, Kirkkotie 11, Tuusula. Lisätiedot Tutustuminen nykytanssiin Nykytanssissa haetaan kehon luonnollista liikettä. Tanssi on tekniikkalaji, jossa haetaan hyvää kehon linjausta sekä kasvatetaan liikelaajuutta ja ilmaisukykyä. Opettajana Elina Lauttamäki. Ilmoittautuminen mennessä osoitteeseen keto@keto.fi klo Kurssi 1, vuotiaille. Kurssihinta klo Kurssi 2, yli 12-vuotiaille nuorille ja aikuisille. Kurssihinta 35. Tutustuminen jazztanssiin Vauhdikas, rytmiltään vivahteikas ja tilassa paljon liikkuva laji. Jazztanssia on käytetty vuosikymmenet esimerkiksi musikaaleissa. Opettajana Virpi Maisala. Ilmoittautuminen mennessä osoitteeseen keto@keto.fi klo Kurssi 1, 7 12-vuotiaille. Kurssihinta klo Kurssi 2, yli 12-vuotiaille nuorille ja aikuisille. Kurssihinta 35. Nurmikkojumppaa Tiistaisin klo 11.00: 7.6., 14.6., Tiistaisin klo 19.00: 7.6., 14.6., 21.6., 2.8., 9.8. Torstaisin klo 19.00: 9.6, 16.6., 4.8., Kevyttä kuntojumppaa, keppijumppaa ja kahvakuulajumppaa Tuusulan uimahallin takapihan nurmikolla. Tiistain päiväjumpat ovat rauhallisempia ja tiistain sekä torstain iltajumpat hieman vauhdikkaampia. Jumpat ovat maksuttomia. Järjestää Tuusulan liikuntapalvelut. Lisätietoja p

12 Museot ja näyttelyt HALOSENNIEMI Tuusulan taidemuseo, Rantatie, Tuusula, p , , Avoinna: ti ke su 11 19, ti 12 19, ke su Pääsymaksut: 5,50/4,50/2,00. Pinnan alla Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Akseli Gallen-Kallela 144 ruutua taidetta ja elämää Halosenniemessä Pekka Halosen taidetta ja perheen elämää Halosenniemen taiteilijakodissa. TAIDEKESKUS KASARMI Tuusulan taidemuseo, Jääkärinpolku 2, Tuusula, p , , Avoinna: ti su 11 18, ke su Pääsymaksut: 5,50/4,50/2,00. Sarjakuvaa Taidetta! Suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuoden näyttely. Milla Paloniemi, Mika Lietzén, Katja Tukiainen, Jarmo Mäkilä, Terhi Ekebom ja Petteri Tikkanen. Flamencoa ja fantasiaa Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelman surrealistiseen ja naivistiseen taidetta. Teoksia on muun muassa Ella-Maija Anttila-Laitasalolta, Markku Kososelta, Antti Maasalolta ja Veikko Vaanilalta. Markus Konttinen Markus Konttisen väriä virtaavia maalauksia viime vuosilta. AuneLa Laila Pullinen ja Tero Laaksonen Klassikkonäyttelyssä teoksia Aune Laaksosen taidesäätiön kokoelmasta sekä taiteilijoiden omista kokoelmista. Muisto / Recollection valokuvataiteilija Hannu Pakarinen. Heikki Tuomela Heikki Tuomelan humoristisia ja persoonallisia ihmisen kuvia. Wendelin Galleria Satua ja sarjakuvaa Martta Wendelinin satuaiheita ja sarjakuvaluonnoksia sekä lasten sarjakuvaa Terhi Ekebomilta ja Mika Lietzéniltä. Leikki Martta Wendelinin kuvituksia lapsuuden leikin maailmasta. Karjala Martta Wendelinin Karjala-vaikutteisia kuvituksia ja luonnoksia. ERKKOLA Rantatie 25, Tuusula. p , , Avoinna: ti su 11 18, la su Pääsymaksut: 4/3/2. Kuvalastuja Juhani Ahon syntymästä 150 vuotta Venny Soldan-Brofeldt, Raimo Puustinen, Eero Järnefelt ALEKSIS KIVEN KUOLINMÖKKI Rantatie, Tuusula, p Avoinna: ti su 11 18, la su Pääsymaksu: 1. ILMATORJUNTAMUSEO Klaavolantie 2, Tuusula, p , , Avoinna: ti su 11 17, ke su Pääsymaksut: 6/4/1. Talvisota ja talvisodan evakot asti Tuusulan tykistö jatkosodan hyökkäysvaiheessa KLAAVOLAN KOTISEUTUMUSEO Klaavolantie 3, p , Avoinna sopimuksen mukaan. Pääsymaksu: 2. KAUNISNUMMEN KOTIMUSEO Kaunisnummi 1, Kellokoski Miikka Hanhilahti, p Avoinna sopimuksen mukaan toukokuusta syyskuuhun. Pääsymaksut: 4/2. SAIRAALAMUSEO Vanha valtatie 198, Kellokoski, p Avoinna sopimuksen mukaan. SUOJELUSKUNTAIN PÄÄLLYSTÖKOULUN PERINNETILAT Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus (TKKK) Rantatie 66, p Avoinna sopimuksen mukaan. SYVÄRANNAN LOTTAMUSEO Rantatie 39, Tuusula, p Avoinna: ti su 11 18, ke su Pääsymaksut: 5/4/1. Se lasku kannatti maksaa TUUSULAN AUTOMUSEO Huoltotie 1, ovi 3, p Avoinna sopimuksen mukaan. Pääsymaksu 4/2 TYÖLÄISKOTIMUSEO Kirkkotie 21, Tuusula, p Avoinna: la su 12 16, ti su 12 16, ke Pääsymaksu: 1. GALLERIA WIKLUND Siljalantie 21, Jokela, p Avoinna sopimuksen mukaan. MUITA NÄYTTELYITÄ RANTATIEN GALLERIA Rantatie 117, Tuusula, p Avoinna: ti su klo Vapaa pääsy Seija Kajalon öljymaalauksia Ilari Kukkosen valokuvia Marjatta Nurmen maalauksia Ritva Luukkosen maalauksia Paula Oksmanin maalauksia Mäntsälän Taideyhdistyksen yhteisnäyttely TUUSULAN KUNNANTALON AULAGALLERIA Hyryläntie 16, Tuusula Avoinna: ma, pe klo 8 16, ti to klo Vapaa pääsy. Tiedustelut: Kulttuuri p Tuusulan lasten- ja nuorten kuvataidekoulun kevätnäyttely Taito-käsityökoulu Tuusulan Helmin kevätnäyttely Sinikka Ustino-Jones, maalauksia Taide- ja käsityöläisosuuskunta Oivalluksen ryhmänäyttely Sisukkaat-ryhmän taidenäyttely, maalauksia, grafiikkaa, veistoksia Pirkko Mirja Suni, maalauksia Mia-Maija Hyvönen ja Ulla Sundholm, maalauksia, spirit block - valokuvateoksia Henna Nivarpää-Ampuja, keraamisia sisustusesineitä, tuokio-istuin, reliefejä HYRYLÄN KÄSITYÖKESKUS Hyryläntie 12, Tuusula, p Vapaa pääsy. Flora-tekstiilinäyttely ma to klo 9 18 Esillä Taito Uusimaa ry:n mallisto, jonka tuotteita voivat halukkaat valmistaa itselleen. Avoimien ovien päivä to 1.9. klo Iloa käsin, Käsityöntaiteen perusopetus Tuusulassa 10 vuotta klo Rapsikanmäelle rakennetaan ympäristötaideteos kaikkien kuntalaisten iloksi. Tilaisuuden yhteydessä on mahdollisuus tutustua käsityökoulun toimintaan ja tapahtumiin. Lämmöllä-käsityönäyttely ma ke klo 9 18, to Esillä Taito Uusimaa ry:n mallisto, jonka tuotteita voivat halukkaat valmistaa itselleen. Näyttelyn yhteydessä on mahdollisuus tutustua käsityökeskuksen talvikauden toimintaan ja tapahtumiin. 12

13 teksti: Tarja Kärkkäinen, Tuusulan museo ja Ilkka Ertimo, Tuusula-Seura KUVA: Tuusulan museo Heinäkuun loppupuolella vietetään jälleen Tuusulan kunnan ikiomaa syntymäpäivää. Virallisena 368-vuotispäivänä on moniin museoihin vapaa sisäänpääsy. Syntymäpäivää juhlistetaan koko viikon ajan Tuusula-viikon tapahtumilla. Työläiskotimuseon työnäytökset aloittavat viikon. Tuusula-viikkoa juhlitaan perinteisesti myös Jokelan tiilitehtaalla Antiikkimarkkinoiden ja Kellokoskella Piknik-konsertin merkeissä. Uusina tapahtumina on tulossa Käsintekijöiden markkinat Hyrylän torilla, Klaavolantien kyläjuhla Ilmatorjuntamuseolla ja Klaavolan kotiseutumuseolla sekä kevyen musiikin tapahtuma Kellokosken Kesäsoitto Männistön lavalla. Uusi kotiseutuhenkinen tapahtuma Klaavolantiellä Klaavolantien kyläjuhla on Tuusulan kulttuurin ja museon, Ilmatorjuntamuseon sekä Tuusula-Seuran yhteistapahtuma Klaavolan kotiseutumuseon ja Ilmatorjuntamuseon alueella. Sunnuntai tarjoaa monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille. Luvassa on perinteisiä lasten leikkejä, visailuja, elämyksiä ja kokemuksia, eikä kulttuuripitoisia ohjelmiakaan ole unohdettu. Ilmatorjuntamuseolla muun muassa partiolaiset leikittävät perinteisin pihaleikein. Vanhaa ja entistä Tuusulaa näytetään filmiesityksissä Tuusula-hallissa. It-museolta lähtevät myös noin tunnin mittaiset opastetut kävelykierrokset varuskuntapolulle kello ja Tuusula-Seura esittelee toimintaansa infoteltassa, jossa myös myynnissä seuran tuotteita kuten Aikakirjaa ja Tuusula-viirejä. Klaavolan pihapiirissä jatkuvat erilaiset pihaleikit. Lisäksi voi härvelivisassa arvuutella kotiseutumuseon esineitä ja niiden käyttötarkoituksia. Senioriteatteri Aikamoisen väki on alueella kertomassa maalaistalon elämästä. Päivän aikana lapsille on tarjolla lisäksi nukketeatteriesitys Marsu metsässä. Klaavolantien kyläjuhlan aikaan on Klaavolan kotiseutumuseolle ja Ilmatorjuntamuseolle vapaa pääsy ja museoiden järjestämät ohjelmat ovat maksuttomia. Ilmatorjuntamuseon puolella on myynnissä grillimakkaraa ja hernekeittoa sekä kahvio on avoinna. TUUSULA-VIIKKO Kotiseutuhenkisiä tapahtumia eri puolilla Tuusulaa. Ohjelmaa järjestävät tuusulalaiset kulttuurija kotiseutuyhdistykset sekä Tuusulan kunta. Lisätietoja p Tuusula-viikon ohjelmaa: Työnäytöksiä Työläiskotimuseolla klo Ohjelmassa mm. päreen höyläystä, kehräystä rukilla ja sepän työnäytöksiä. Museon pääsymaksu 1. Työläiskotimuseo, Kirkkotie 21, Tuusula. Tiedustelut p Tuusula-viikon jumalanpalvelus Tuusulan kirkossa klo 10 Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34. klo 9.45 Tuusulan Lionsien kirkkovenesoutu saapuu kirkkorantaan. Klaavolantien kyläjuhla klo Klaavolan kotiseutumuseon, Ilmatorjuntamuseon ja Tuusula-Seuran järjestämä koko perheen tapahtuma. Vapaa pääsy. Klaavolan kotiseutumuseo ja Ilmatorjuntamuseo. Klaavolantie 2 ja 3, Tuusula. Lisätietoja ja Käsintekijöiden markkinat Hyrylän torilla Elämää kylän keskellä -teemalla. Hyrylän tori, Hyryläntie 13, Tuusula. Järjestää Tuusulan Taitokädet ry. p Kesäyön unelma klo 18 Teatteri Pensaan kesäkiertue saapuu Tuusulaan. Teatteri Pensas esittää William Shakespearin näytelmän Kesäyön unelma. Sovitus ja ohjaus Hannu Raatikainen. Vapaa pääsy. Paikka varmistuu myöhemmin. Tiedustelut p Tuusula-päivä Avoimet ovet Tuusulan museoissa Halosenniemi (Rantatie) avoinna 11 19, Erkkola (Rantatie 25) avoinna 11 18, Aleksis Kiven kuolinmökki (Rantatie) avoinna 11 18, Syvärannan Lottamuseo (Rantatie 39) avoinna klo 11 18, Taidekeskus Kasarmi (Jääkärinpolku 2) avoinna 11 18, Ilmatorjuntamuseo (Klaavolantie 2) avoinna 11 17, Työläiskotimuseo (Kirkkotie 21) avoinna 12 16, Tuusulan Automuseo (Huoltotie 1, ovi 3) avoinna 11 17, Suojeluskuntain Päällystökoulun perinnetilat (Rantatie 66) avoinna 11 17, Kaunisnummen kotimuseo (Kaunisnummi 1) avoinna Kellokosken Kesäsoitto 2011 Kevyesti Kellokoskella Riku Niemi Orchestra ylpeänä esittää: klo Esiintyjinä Johanna Iivanainen, Riku Niemi Cool Mambo & Milana Misic sekä tanssittamassa Tijuana Taxi klo Esiintyjinä Kepa Kettunen, Riku Niemi Orchestra solisteinaan Jorma Kääriäinen ja Hanna Pakarinen sekä tanssittamassa Markus Allan. Tarkempi ohjelma ja lipputiedot päivitetään osoitteeseen Jokelan Antiikkimarkkinat klo Alueella mm. useita antiikin ja vanhan tavaran kauppiaita, lapsille savityöpaja ja teatteri IlmiÖn elämysautomaatti sekä mahdollisuus tutustua tiilenpolttouuniin. Vapaa pääsy. Jokelan Tiilitehtaan alue, Nukarintie 3. Tiedustelut Jokelan Tiilitehdasperinne ry. p Piknik-konsertti Kellokosken Prinsessapuistossa klo Perinteisessä puistokonsertissa lastenohjelmaa; nukketeatteriesitys Marsu metsässä, Kellokosken Soittokunnan torvimusiikkia sekä muuta musiikkia. Omat eväät ja piknikvarusteet mukaan. Vapaa pääsy. Prinsessapuisto sairaalan alueella, Vanha Valtatie, Kellokoski. Tiedustelut Me Kellokoskelaiset ry. p Mimmi Paavaliina klo 19 ja klo 16 Joka-teatteri esittää Maiju Lassilan riemastuttavan hauskan näytelmän Mimmi Paavaliina. Liput: aikuiset 15, lapset 6. Jokelan kesäteatteri, Työväentalon piha, Siljalantie 2, Jokela. Tiedustelut p , 13

14 teksti: Sylva Aejmelaeus, Jokelan kirjasto Kirjastossa tapahtuu Alkuvuonna Tuusulan kunnankirjasto juhlisti 100-vuotiasta suomalaista sarjakuvaa järjestämällä vuotiaille nuorille sarjakuvakilpailun. Tehtävänä oli piirtää aiheeltaan ja tyylilajiltaan vapaa sarjakuva. Syksyn satutunnit: Pääkirjastossa torstaisin klo 10: sekä 15.9., 29.9., , , , ja Jokelan kirjastossa perjantaisin klo 10: sekä 9.9., 7.10., ja Kellokosken kirjastossa keskiviikkoisin klo 10: sekä 14.9., , ja Riihikallion kirjastossa torstaisin klo 10: sekä 22.9., , ja Kilpailutöitä vastaanotettiin kunnankirjaston toimipisteissä 69 kappaletta, joista kulttuuripalveluista koottu raati valitsi 10 parasta työtä. Näistä yleisö sai äänestää voittajan Kirjastokarnevaalipäivänä 8.2. Voittajaksi tuli jokelalaisen 14-vuotiaan Liisi Valtosen sarjakuva Kolmas liittymä. Liisin sarjakuva on sarjakuvaa parhaimmillaan: vahva piirrosjälki ja väritys, naseva teksti ja sommittelu ja yksinkertaisuudessaan nerokas tarina. Manga-fanin ensimmäinen sarjakuva Liisi Valtonen on 7. luokkaa käyvä jokelalainen. Voitto tuli vaatimattomalle taiteilijanalulle yllätyksenä, koska hänen mukaansa kilpailussa oli niin paljon hyviä töitä. Kilpailutyö syntyi kotona kahdessa päivässä. Aiheen Liisi kertoo tupsahtaneen mieleen ja hahmot syntyivät luonnostaan. Kolmas liittymä on ensimmäinen Liisin tosissaan tekemä sarjakuva, jollei mukaan lueta pikkulapsena piirrettyjä sarjiksia. Muuten hän kyllä piirtää paljon ja luonnehtii sitä itselleen todella tärkeäksi harrastukseksi. 10-vuotiaana Liisi aloitti harrastamisen Tuusulan kunnan kuvataidekerhossa. Liisi lukee mielellään muun muassa manga-sarjakuvaa, josta hän mainitsee mieluisiksi Naruton, Hopeanuolen ja kotimaisen Vartijat-sarjan. Koirista kertova Hopeanuoli on toiminut innoittajana myös Liisin omaan sarjakuvaan. Palkintorahoilla piirustusvälineitä Mangaa ja erilaisia sarjakuvan piirrosoppaita Liisi käy lainaamassa Jokelan kirjastosta. Tällä hetkellä hän kertoo myös lukevansa fantasiakirjallisuutta. Koulussa Liisin lempiaineet ovat sellaisia, joissa pääsee tekemään käsillään: kuvaamataito, käsityöt ja kotitalous. Tulevaisuuden haaveissa jonkun taidealan opiskelu kiinnostaisi. Ja sarjakuvan tekoakin Liisi aikoo jatkaa. Voittorahoillaan hän aikoo ostaa uusia piirustusvälineitä. Lukupiirit: Jokelan kirjastossa keskiviikkoisin klo 19: sekä syyskaudella 14.9., , ja Kellokosken kirjastossa tiistaisin klo 19: sekä syyskaudella 13.9., , ja Muita tapahtumia: Juhani Ahon syntymästä 150 vuotta Pääkirjastossa Juhani Ahoa muistellaan kirjanäyttelyin Mielikirjapäivä Pääkirjastossa esitellään tuusulalaisten nuorten mielikirjoja Kesän aukioloajat kirjastoissa (ajalla ) Pääkirjasto: ma to klo 12 19, pe klo 10 16, la suljettu. Jokelan kirjasto: ma, ti ja to klo 13 19, ke ja pe klo 10 16, la suljettu. Kellokosken kirjasto: ma, ti ja to klo 13 19, ke ja pe klo Riihikallion kirjasto: ma, ti ja to klo 12 19, ke ja pe klo Kirjastoauto ajaa koulujen loma-aikana vain iltareitit. Ajalla kirjastoauto ei kulje. Lisätietoja: 14

15 teksti: Inkeri Hakulinen, Tuusulan pääkirjasto Kirjan tarina eli matkani Tuusulan kirjaston hyllyyn KIRJASTO Aluksi oli vain idea kirjailijan päässä. Hän halusi nähdä tarinansa muotoutuvan kirjaksi ja alkoi kirjoittaa. Hän otti yhteyttä kustantajiin, joista onneksi yksi lupasi saattaa tarinan kirjaksi. Kustantaja alkoi markkinoida kirjaa kirjakaupoille ja muille kirjavälittäjille. Ne puolestaan mainostivat meitä muun muassa kirjastoille. Kun Tuusulan kirjastossa luettiin kevään 2011 ennakkolistoja joulun alla 2010, minut huomattiin. Kokoelmavastaavat eri toimipisteissä kiinnostuivat minusta ja kirjailijastani tehdystä esittelystä. Tilaukset tehtiin ja alustavat tiedot minusta syötettiin jo nyt tietokantaan. Näin innokkaimmat minusta kuulleet asiakkaat pystyivät jo tekemään varauksia minusta ja sisaruksistani. Nyt olemme valmiina lainattavaksi. Joistakin kirjoista oli jo varauksia ja ne lähtivät heti innokkaiden lukijoidensa luokse. Minä puolestani odotan sinua kirjaston uutuushyllyssä. Oletkin varmaan juuri nähnyt minusta arvostelun jossain lehdessä tai ystäväsi on suositellut minua. Pian siis tapaamme! Tarkasti tietokantaan Sillä välin kirjailija ja kustantaja vielä hioivat ja viimeistelivät tarinaani. Graafikko suunnitteli minulle paperiset vaatteet ja viilasi taiton kuntoon. Lopulta painotalon koneet pantiin pyörimään, ja minä ja identtiset sisarukseni saimme konkreettisen muodon. Niin olimme valmiina lähetettäväksi kirjakauppoihin ja kirjastoihin. Tuusulan pääkirjastossa avattiin postipaketit ja tietokantaan merkittiin, että olemme saapuneet kirjastoon. Kirjastonhoitaja merkitsi myös hintani ja muut tietoni tarkemmin ylös, ja muokkasi niitä hieman Tuusulan kirjaston tarpeisiin sopiviksi. Nyt minut voi löytää tietokannasta paitsi kirjailijan ja omalla nimelläni, myös erilaisilla asiasanoilla, jotka kuvailevat tarinani henkilöitä ja tapahtumia. Uutuushyllyllä tavataan Seuraavaksi minä ja sisarukseni saimme takakanteemme lainausta helpottavat viivakoodit ne ovat kuin henkilötunnuksia, joilla meidät erottaa toisistaan. Lisäksi meihin liimattiin tarroja ja leimattiin leimoja, jotta löytäisimme oman paikkamme hyllyssä ja jotta lainaajatkin tietäisivät, mistä kirjastosta olemme peräisin. Lopuksi saimme kontaktimuovin kansiimme, jotta kestäisimme lainauskuntoisina pidempään. Tuusulan kirjastoon hankittiin vuonna 2010 yhteensä noin kirjaa, äänitettä ja videotallennetta. Jokainen nide käy läpi saman käsittelyprosessin. Kirjaston kokoelmiin kuuluu tällä hetkellä reilut nidettä. Jos kuitenkin joku mielenkiintoinen teos puuttuu kokoelmista, hankintaehdotuksia voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai Tuusulan kirjaston www-sivujen kautta. 15

16 TEKSTI JA KUVA: Heta Tiainen ja Venla Lehtinen, Lahelan nuorisotalon nuoret teksti: Minna Hyytiäinen / Taito-käsityökoulu Helmi Lahelan nuorisotalo Terttu tarjoaa tuusulalaisille nuorille mahdollisuuden bänditoimintaan. Tertussa on kaksi tilavaa ja hyvin varustettua bändikämppää, joihin nuoret voivat varata bändeilleen harjoitteluvuoroja. Vuoroja jaetaan neljälle päivälle viikossa ja ne ovat kahden tunnin mittaisia. Tuusulalaisilla nuorisotaloilla järjestetään muutaman kerran vuodessa bändi-iltoja, joissa ensisijaisesti tuusulalaisten nuorten bändit saavat esiintyä ja saavat esiintymiskokemusta. Kunnan nuorisopalvelut pyrkivät muutenkin edistämään nuorten kulttuurista toimintaa ympäri vuoden esimerkiksi antamalla mahdollisuuksia erilaisiin esiintymistilaisuuksiin. Haastattelussa kaksi Tertussa harjoittelevaa bändiä Rubinic Plague: Paikalla olleet jäsenet Tapio ja Jere ovat harrastaneet musiikkia yhdessä noin vuoden Tertun tiloissa. Poikien mielestä Tuusulassa järjestetään tarpeeksi bändi-iltoja sekä musiikkitapahtumia mm. Riha on rock. Pojat toivovat bändikämppien käyttäjien muistavan siistiä bändikämpät lähdettyään. Armas, Henkka ja Samuel: Pojat ovat harrastaneet musiikkia yhdessä jo noin kaksi vuotta, mutta vasta puoli vuotta Tertun tiloissa. Poikien mielestä bänditoimintaan tarvittavia tiloja on tarpeeksi Tuusulassa, kun Riihikallioon on tulossa uudistettu nuorisotila, johon myös rakennetaan kaksi uutta bändikämppää. Bändi-iltoja järjestetään tarpeeksi usein. Poikien mielestä Tuusulan kunta hoitaa nuorille erilaista ja monipuolista kulttuuritoimintaa hyvin ja kunnassa on hyvät mahdollisuudet aloittaa esim. bänditoiminta. Nuoret ja toki vanhemmatkin ovat tervetulleita tutustumaan Tertun tarjoamiin bänditiloihin! Lahelan nuorisotalo Terttu Terttuseljankuja 1, Tuusula Lisätietoja: Aino Melli Jukarainen p , web.tuusula.fi/nuoriso Käsityön taiteen perusopetus ei ole vain lasten juttu Käsityökoulu tarjoaa myös aikuisille mahdollisuuden opiskella käsityötä. Tarjolla on uusia ideoita, materiaaleja ja innostuneet opettajat. Käsityö voi olla vakava harrastus ilman vakavuutta. Syksyllä 2010 aloitti Taito-käsityökoulu Tuusulan Helmissä ensimmäinen aikuisten käsityön taiteen perusopetuksen ryhmä. Tähän asti käsityön taiteen perusopetus oli ollut yksinomaan lasten ja nuorten etuoikeus. Aikuisten käsityökoulun toiminta perustuu lasten ja nuorten opetuksen tavoin valtakunnalliseen visuaalisten taiteiden opetussuunnitelmaan. Opinnoissa tutustutaan laajasti käsityön eri osa-alueisiin. Syksyllä aloittanut ryhmä aloitti lukuvuoden tutustumalla väreihin ja sommitteluun huovutuksen keinoin. Tämän jälkeen lukuvuosi on jatkunut muun muassa keramiikalla ja kankaanpainannalla. Monet syyt tuovat käsityökouluun Valtaosalle opiskelevista aikuisista käsityökoulu on tarjonnut uudenlaisen motivaation ja mahdollisuuden tutustua laajasti erilaisiin tekniikoihin. Harrastus koetaan ihanaksi vastapainoksi tietokoneen ääressä istumiselle. Mukana on myös opetus- ja sosiaalialalla työskenteleviä, jotka ovat suoraan voineet hyödyntää oppimaansa työssään. Monelle tärkeää on myös yhdessä tekeminen samanhenkisten ihmisten kanssa. Neljä vuotta ohjattua käsityönopetusta Käsityökoulussa aloittaminen ei edellytä aikaisempaa osaamista. Tärkeintä on innostus, avoin mieli ja kokeilemisen halu. Aikuisten käsityökoulun ryhmä kokoontuu kerran viikossa neljän oppitunnin ajan. Käsityön taiteen perusopinnot kestävät aikuisilla 540 tuntia, mikä käytännössä tarkoittaa noin neljää vuotta. Opintojen päätteeksi opiskelijat saavat todistuksen opinnoistaan. Taiteen perusopinnot eivät ole kuitenkaan varsinaiseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Perusopintojen jälkeen myös aikuisilla on mahdollisuus jatkaa syventäviin opintoihin. Uusi aikuisten ryhmä aloittaa syksyllä Käsityö on elävää kulttuuria ja sen suosio ei ole osoittanut hiipumista. Valitettavasti kaikille halukkaille ei kyetty lukukauden alussa tarjoamaan opiskelupaikkaa. Ensi syksylle tarjoutuu kuitenkin uusi tilaisuus hakeutua mukaan toimintaan. Hyrylässä alkaa syyslukukaudella uusi aikuisten käsityön taiteen perusopintojen ryhmä. Haku alkaa 6.5. Tuusulan Taito-käsityökoulu Aiku-Helmi Hyrylän käsityökeskus Hyryläntie 12, Tuusula Tiedustelut: p , hyryla@taitouusimaa.fi 16

17 teksti: Minna Hyytiäinen / Taito-käsityökoulu Helmi KUVAT: Johanna Kallio ja Tuula Rosenlöf-Inkinen / Taito-käsityökoulu Helmi Käsitöitä voi tehdä kotona, puistossa tai vaikka junassa, mutta käsityökoulussa tekemisen lisäksi parasta ovat käsityöstä innostuneet kaverit. Yhdessä tekeminen ja opettajan innostunut asenne saavat käsityön palon syttymään. Taito-käsityökoulu Helmi tarjoaa tuusulalaisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden osallistua käsityön taiteen perusopetukseen Hyrylässä, Kellokoskella ja Jokelassa. Käsityökoulussa tutustutaan laajasti käsityön erilaisiin tekniikoihin ja materiaaleihin. Tärkeintä opetuksessa on tekemisen ja oivaltamisen ilo. Käsissä taipuvat sekä kovat että pehmeät materiaalit Neulonta on mukavaa ja ihanaa, mutta ei ehkä ihan kaikkien mielestä. Eikä tarvitsekaan olla, sillä käsityökoulussa opitaan valtava määrä erilaisia tekniikoita. Vuosien varrella huovutetaan, tuftataan, punotaan, painetaan kankaita, ommellaan, kudotaan kangaspuilla. Mutta yhtälailla sahataan, naulataan, tehdään betonitöitä, loihditaan ihmeitä rautalangasta, valmistetaan paperitöitä, sidotaan kirjoja. Mukaan toimintaan ovat tervetulleita niin tytöt kuin pojatkin. Mikä ihmeen käsityön taiteen perusopetus? Helmissä oppilaat osallistuvat taiteen perusopetukseen. Se tarkoittaa tasolta tasolle etenevää, valtakunnallisen visuaalisten taiteiden opetussuunnitelmaa noudattavaa opetusta. Opinnot käsityökoulussa voi aloittaa seitsemänvuotiaana. Perusopinnot kestävät 540 tuntia eli noin kuusi vuotta. Sen jälkeen oppilas voi jatkaa syventäviin opintoihin. Käytännössä tämä takaa sen, että käsityötä voi harrastaa ohjatusti aina kahdeksaantoista ikävuoteen asti. Taito Uusimaa ry:n ylläpitämä Taito-käsityökoulu Helmi on toiminut Tuusulassa jo yhdeksän vuotta. Tänä vuonna ryhmiä on Tuusulassa viisi. Kolme ryhmää kokoontuu Hyrylässä, yksi Jokelassa sekä yksi Kellokoskella. Tavoitteena on ollut tarjota opetusta tasapuolisesti koko Tuusulan alueella. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kolmen opetustunnin ajaksi. Aulagalleriassa vuoden satoa Käsityökoulu Helmin oppilaiden töihin voi tutustua kevätnäyttelyssä Tuusulan kunnantalon Aulagalleriassa Koti-näyttelyssä on esillä viiden lapsiryhmän ja yhden aikuisten ryhmän käsitöitä kuluneen lukuvuoden ajalta. Teemana on ollut koti ja aihetta on käsitelty laajasti eri tekniikoin. Näyttelyn avajaisia vietetään tiistaina klo ja sinne on kaikille vapaa pääsy. Tuusulan Taito-käsityökoulut helmi@taitouusimaa.fi Hyrylän Helmi Hyrylän käsityökeskus Hyryläntie 12, Tuusula hyryla@taitouusimaa.fi p Jokelan Helmi Keskustie 20, Jokela jokela@taitouusimaa.fi p p (rehtori) Kellokosken Helmi Koulutie 7, Kellokoski jokela@taitouusimaa.fi p p (rehtori) Haku alkaa tänä vuonna 6.5. Oppilaat valitaan hakujärjestyksessä. Hakukaavakkeen voi tulostaa osoitteesta: 17

18 Kesäteatterit... KESÄTEATTERIT Tuusulaan saapuvat konsertit Riku Niemi Orchestran (RNO) jousikvartetti solisteinaan Riku Niemi ja Ricku Horror tuo musiikkia suoraan kuulijoiden luo. Ensimmäiseksi saavutaan paikkoihin, joissa kuulijakuntana on tuusulalaiset ikäihmiset. Tuusulan yleisen kulttuuritoiminnan yksikössä on lähdetty kehittämään kulttuuripalveluita ikäihmisille, ja varsinkin ryhmille, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta itse hakeutua taidepalvelujen pariin, kulttuurisihteeri Sanna Hokkanen kertoo. RNO:n yhtenä keskeisenä tavoitteena puolestaan on edistää kulttuuripalvelujen alueellista tasaarvoa ja saavutettavuutta. Vuoden 2011 alusta orkesteri on ns. vos-orkesteri eli se saa toimintaansa tukea valtiolta lakisääteisin valtionosuuksin. Tältä pohjalta oli kiva lähteä yhdessä suunnittelemaan ikäihmisille konserttisarjaa, joka voi saapua yleisön luokse, Hokkanen jatkaa. Toukokuun Saapuvat konsertit vierailevat Palvelukeskus Tuuskodossa, Mäntymäessä, Kellokosken sairaalassa, Roselius-säätiön Kustaa Adolf ja Ester Matilda -kodeissa sekä Jokela-talolla. Osa konserteista on avoimia kaikille, osa taas on tarkoitettu palvelutalojen ja sairaalan asukkaille. Riku Niemi vibrafoneineen ja RNO:n jousikvartetti tarjoilevat perinteistä sävykästä viihdemusiikkia niin kotimaisten kuin kansainvälisten suosikkisävelten muodossa. Ricku Horrorilta ja kvartetilta on lupa odottaa korvia hyväileviä suosikkisäveliä perinteitä rikkoen. Puurolusikat ja leukaperät saavat kyytiä ja soitto sujuu hyvänä päivänä sidotuin silminkin. Avoimet Saapuvat konsertit Ma 9.5. klo 13 Mäntymäki, Luurikuja 1, Hyrylä Ti klo Kustaa Adolf -koti, Aurinkokuja 4, Kellokoski Ke klo 12 Jokela-talo, Keskustie 20, Jokela Vapaa pääsy. Lisätietoja: Tuusulan kunta, kulttuuri p Krapin kesäteatteri 10 vuotta Enemmän kuin teatteria pääroolissa elämys Tuusulanjärven tunnelmallisessa kulttuurimaisemassa vietetään riemukasta teatterikesää Agapetuksen Muuan sulhasmies-näytelmän matkassa. Tämä komediallinen musiikkinäytelmä on Krapin kesäteatterin 10-vuotisjuhlaesitys. Sen sovittaa ja ohjaa Jukka Mäkinen, joka on tuttu TV-ohjaaja rehevistä maalaiskomediasarjoistaan kuten Pirunpelto, Mooseksen perintö ja Peräkamaripojat. Mäkinen käy kiinni Agapetuksen herkullisiin henkilöhahmoihin, joille Krapin kartanomiljöö tarjoaa ihanteelliset puitteet. Aatelissuvun viimeinen vesa paroni Moritz Moppe Grafvenhejlm (Matti Ristinen) on hairahtanut huvielämän puolelle, menettänyt kartanonsa ja hankkii elantonsa kaverinsa Villen kanssa huijaamalla. Kaverusten elämä muuttuu, kun he tapaavat hotelli Belvederen tarmokkaan omistajattaren Svea Jonssonin (Sanna Saarijärvi). Miten tarinaan nivoutuvat tissutteluun taipuvainen kirjanpitäjä Saarikko, amerikansuomalainen riidanhaastaja Riita-Janne ja monet muut herkulliset hahmot se sinun täytyy tulla itse katsomaan! Rooleissa: Sanna Saarijärvi, Matti Ristinen, Seppo Halttunen, Ari-Matti Hedman, Eero Järvinen, Tiina Karvinen, Annaleena Sipilä ja Juha Svahn. Muusikot: Olli Haavisto ja Jussi Hongisto. Agapetus: Muuan sulhasmies Krapin kesäteatterissa Ennakkoesitykset: to klo 18 (LM), pe klo 18, la klo 18 (LM), Ensi-ilta: su klo 14 Esitykset: ti klo 18 (LM), ke 1.6. klo 18, su 5.6. klo 13 ja 17, ti 7.6. klo 18, ke 8.6. klo 18 (LM), to 9.6. klo 18, pe klo 18, la klo 13, su klo 13 ja 17, ti klo 18 (LM), ke klo 18, to klo 18, pe klo 18, su klo 13 ja 17, ti klo 18, ke klo 18, to klo 18, pe klo 14, ti klo 18, ke klo 18, ke klo 18, pe 1.7. klo 18, la 2.7. klo 13, su 3.7. klo 13 ja 17, ti klo 18, ke klo 18, to klo 18, pe klo 18, la klo 13, su klo 13 ja 17, ti 2.8. klo 18, ke 3.8. klo 18, to 4.8. klo 18, pe 5.8. klo 18, la 6.8. klo 13, su 7.8. klo 13 ja 17 Liput: 26/24, Lippuvaraukset ja tiedustelut p Keski-Uudenmaan Teatteri KUT, Kauppakaari 8, 2 krs., Kerava Toimisto on avoinna ma, ke ja pe klo 10-16, ti ja to klo Liput netistä Lisätietoja

19 ... MIMMI PAAVALIINA Joka-teatteri Mimmi Paavaliina on Maiju Lassilan kirjoittama riemastuttavan hauska näytelmä 1900-luvun alun maaseutuelämästä. Aikamiespoika Nysse asuu yhdessä äitinsä Katriinan kanssa. Nyssellä on kaunis Nellu-serkku, jolla on sulhasehdokkaita jonoksi asti. Täti-vainaja on laatinut ovelan testamentin, jonka mukaan suuren perinnön saa serkuksista se, joka ensin ehtii naimisiin. Nauruhermoja ei säästellä, kun Nysse-rukalle etsitään morsianta! Ensi-ilta: ke 8.6. klo 19 Esitykset: to 9.6. klo 19, to klo 19, su klo 16, ke klo 19, to klo 19, su klo 16, ke 3.8. klo 19, la 6.8. klo 16, su 7.8. klo 16, ke klo 19, su klo 16 Jokelan kesäteatteri, Työväentalon piha, Siljalantie 2, Jokela Liput: aikuiset 15, lapset 6 Tiedustelut p , Mimmi Paavaliina SUOMEN HEVONEN Mikä Mikä Teatteri Näytelmä kertoo Suomen maaseudusta ja maataloudesta 2000-luvulla. Absurdin hauskaa ja traagista arkea tarkastellaan rapistuvassa sukutalossa asuvan omituisen uusperheen näkökulmasta. Käsikirjoitus Sirkku Peltola, ohjaus Mari Lämsä. Ensi-ilta: su klo 17 Esitykset: ke klo 19, su klo 17, to 2.6. klo 17, su 5.6. klo 17, ti 7.6. klo 19, su klo 17, ke klo 19, su klo 17 Paijalan Teatterilato, Hankkijantie 1, Tuusula Liput: aikuiset 18, eläkeläiset/opiskelijat 15, lapset 10 Ennakkomyynti: Hyrylän kirjakauppa, Koskenmäenpolku 4, Tuusula Tiedustelut p , YKSINÄISTEN SYDÄNTEN KERHO Tuus-Teatteri Vanhapoika Leevi Sutelan tupaantuliaisissa ystävät huomauttelevat vaimon vielä puuttuvan. Leevi onkin ollut jo pidempään kirjeenvaihdossa leskirouva Kandolinin kanssa. Leskimiesystävä Pollu lyö vetoa hurmaavansa rouva Kandolinin Leevin nenän edestä ja soppa on valmis hämmennettäväksi. Näytelmän on kirjoittanut Jukka Itkonen ja sen ohjaa Leena Österlund. Ensi-ilta: Kesä-heinäkuun vaihteessa Tiedustelut p Väinölän kesäteatteri, Kirkkotie 6, Tuusula TIRLITTAN Mikä Mikä Teatteri Ukkosmyrky lennättää Tirlittanin kodin ja perheen taivaan tuuliin. Onneksi on Taivaan Isä, jolle puhua ja kiukutella. Kun Tirlittan on etsinyt kotia joka paikasta, tavannut kaikenlaisia ihmisiä ja pohtinut onnea ja ihmisen osaa, niin tapahtuu ihme. Käsikirjoitus Oiva Paloheino, ohjaus Pekka Mattila. Ensi-ilta: su 7.8. klo 17 Esityspäivät ja tiedustelut p tai saarivei@gmail.com Paijalan Teatterilato, Hankkijatie 1, Tuusula PEKKA PUUPÄÄ Mikä Mikä Teatteri Retki hullujen sattumusten maailmaan. Naiset koristautuvat muodin ja olutnaamioiden avulla. Miehet yrittävät päästä viettämään peli-iltojaan ja harjoittelevat jiven askeleita ohjevihkoa lukien. Käsikirjoitus Mari Renvall, ohjaus Harri Lötjönen. Ensi-ilta: syyskuussa 2011 Esityspäivät ja tiedustelut p tai saarivei@gmail.com Teatteri Hyrylä, Kauppatie 2, II-krs. Tuusula ÄIDIN RAKKAUS Mikä Mikä Teatteri Tragikoominen näytelmä yhdessä asuvasta äidistä ja aikuisesta pojasta. He ovat ihmisiä, jotka ovat aina oikeassa ja eri mieltä kaikesta. He tapaavat päivittäin, mutta eivät kohtaa. Kuulevat, mutta eivät kuuntele. Käsikirjoitus Antti Haikkala, ohjaus Mari Lämsä. Ensi-ilta: lokakuussa 2011 Esityspäivät ja tiedustelut p tai saarivei@gmail.com Teatteri Hyrylä, Kauppatie 2, II-krs. Tuusula Suomen hevonen 19

20