Kulttuurin Tuusula. toukokuu lokakuu 2012

Transkriptio

1 Kulttuurin Tuusula toukokuu lokakuu 2012

2 SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS 2 Pääkirjoitus 3 Yhtä soittoa yhtä juhlaa Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto 40 vuotta 4 Ihana Italia Pekka Halonen ja taiteilijatoverit matkoilla 6 Lottamuseo avaa ovensa remontin jäljiltä 7 Tuusulan Taiteiden Yön teemaa löytämässä Lego-rakennelmia ja sanaleikkejä 8 Tuusula-viikko 9 Tapahtumakalenteri 13 Tuusulan taidemuseon näyttelyt 14 Joka-teatteri haluaa tarjota yleisölle iloa ja riemua 15 Kesäteatterit 16 Kirjastotarina 17 J. H. Erkko -lausunta- ja -laulusävellyskilpailu lähestyy 18 Taide majoittuu kesäksi kasarmiin 19 Puheenvuoroja kulttuurista Kuvitus: Markku Haapaniemi Asento! Tupiin poistu! Toukokuu lokakuu 2012 JULKAISIJA: Tuusulan kunta, kulttuuri ja museo Postiosoite: PL 60, Tuusula TOIMITUS: Sanna Hokkanen, Tarja Kärkkäinen, Jenni Saario, Taiju Kiesilä Puhelin: , Sähköposti: kulttuuri@tuusula.fi ULKOASU: Grapica/Pia Kauppinen PAINOPAIKKA: Savion Kirjapaino, Kerava PAINOSMÄÄRÄ: ISSN: Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Kultu jaetaan tuusulalaisiin talouksiin, joissa ei ole mainoksenjakokieltoa. Lehden voi noutaa myös Tuusulan kirjastoista, museoista tai kunnantalon neuvonnasta. Hän, joka on remontoinut vanhaa rakennusta, on saanut konkreettisesti kokea ajan kerrokset poistaessaan tapetteja. Uuttera remonttimies kohtaa eri aikakausien mieltymykset, trendit ja elämän. Tapetteja saattaa olla useita kerroksia eri vuosikymmeniltä. Lattialankkujen välistä löytyy joskus lehtiä sellaisia kuin Hakkapeliitta, Seura, Apu, Signal, Uusi-Suomi, Päivälehti, Suomen Sosialidemokraatti tai Kansan-Uutiset. Talo kertoo asukkaalleen tarinaansa menneistä ajoista. Viisas remonttimies jättää ajan kerrokset jollakin tapaa näkösälle ja jatkaa tarinaa omalla kädenjäljellään. Ehkä hän sujauttaa johonkin väliin päivän lehden seuraavien remonttimiesten löydettäväksi. Ihmisen on hyvä ymmärtää menneisyyttä, aatteita ja ihanteita voidakseen ymmärtää itseään. Voi myös yrittää ymmärtää itseään tulevista sukupolvista katsoen. Omaa tekemistään ja toimintaansa voi arvioida huomisen silmin. Tuusulan kesässä on ajan ja kulttuurin kerroksia. Elementit ja kokemukset kohtaavat. Monella miehellä (nuoremmasta polvesta myös naisella) on kokemusta Hyrylän varuskunnasta varusmiespalveluksen ajalta. Kotimaisessa kirjallisuudessa on suorastaan oma alakulttuurinsa tai virtauksensa, jossa kantavana teemana on kirjoittajan sotaväkikokemus. Tuolle virtaukselle leimaa antaa kokemuksen voimakkuus ja henkilökohtaisuus. Isänmaan palvelemisen lisäksi tapahtuu paljon muutakin. Nuori irtoaa armeijassa lopullisesti kodin piiristä ja kohtaa toisen maailman, ryhmän yhteisen kokemuksen, johon kuuluvat toisaalta kova ryynääminen, itsensä ylittäminen, sopeutuminen erilaisista nuorista koostuvaan ryhmään ja kovat jutut. Toisaalta monen armeija-aika tuo romanttisia mielikuvia, nuoren miehen epävarmat yritykset ottaa kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen iltalomilla ja viikonloppuvapailla. Olympiakasarmin seinät kätkevät sisäänsä satojen nuorten kokemuksen ja tarinan. Naurun, mutta myös hien ja kyyneleet. Ensi kesänä Olympiakasarmin vankat seinät kertovat tuhat muutakin tarinaa. Niille ripustetaan huikea taidenäyttely. Aune Laaksosen Taidesäätiön ja Tuusulan kunnan kokoelmista kootaan kaikkien aikojen laajin modernin taiteen näyttely Tuusulan historiassa. Näyttely tulee olemaan ainutlaatuinen missä mittakaavassa tahansa. Teemana on Kesä kasarmilla modernia taidetta tuvan täydeltä. Toivomme, että näyttely tavoittaa ainutlaatuisen paikkansa, Olympiakasarmin, takia myös normaalia laajemman katsojajoukon. Uskon, että Olympiakasarmi ja Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma tarjoavat unohtumattoman kokemuksen jokaiselle kävijälle ikään ja sukupuoleen katsomatta. Halosenniemen kesänäyttelyssä tuulee lämpimästi etelän puolelta. Suomalaiset taiteilijat ovat hakeneet inspiraatiota välimeren rannalta, ja Pekka Halosen ja taiteilijatovereiden italianmatkat näkyvät voimakkaina vaikutteina. Mukana on mm. Ellen Thesleff, Magnus Enckell ja Hugo Simberg. Ihana Italia! Taas on tarjolla kulttuuria isoon ja pikkunälkään. J. H. Erkko -lausunta- ja -laulusävellyskilpailu, Tuusulan Taiteiden Yö, Tuusula-viikko Kellokosken Kesäsoittoineen, kesäteatteria ammatti- ja harrastajavoimin, vain muutamia mainiten. 2 Nähdään Tuusulan Taiteiden kesässä! Esa Ukkola, kasvatus- ja sivistystoimen johtaja

3 KANSIKUVASSA Pekka Halonen, Fiesole (FIRENZESTÄ) 1902 Öljy kankaalle 42,5 x 38. Ateneumin taidemuseo. Kuva Kuvataiteen keskusarkisto/ Petri Virtanen Suomalaistaiteilijoiden matkatessa Italiassa 1890-luvulla, olivat Firenze ja Toscana usein ensisijaisia matkakohteita. Pekka Halonen maalasi Italiasta pienen erän maisemia. Fiesole-teoksessa on näkymä kukkulalta Firenzen kaupungin ulkopuolelta. Paikka oli suosittu taiteilijoiden keskuudessa, muun muassa Helene Schjerfbeck maalasi siellä. Juhani Aho oli innostuneesti kuvaillut 1893 kirjoituksessaan Fiesolesta avautuvaa näkymää: Mutta sypressien runkojen välitse aukeaa näköala Firenzeen päin ja mikä näköala! Alhaalla Arnon laaksossa lepää siellä, aaltomaisten, tummansinertävien vuortenharjanteiden välissä kuin jättiläisen suuren kukkaismaljan pohjassa kaupunkien helmi. Kuinka kauniisti muodosteltu, kuinka hienosti hiottu on tuo helmi! Yksityiskohtana mainittakoon, että Pekka Halosen maalaus on merkitty vuodelle 1902, vaikka hänen tiedetään olleen Italiassa vuosina sekä Teos on siis maalattu aiempien luonnosten pohjalta tai sitten merkintään on tullut virhe. TEKSTI: Juha-Pekka Putkonen KUVAT: Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto Yhtä Soittoa Yhtä Juhlaa Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto 40 vuotta Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa on musisoitu yhtä soittoa jo 40 vuotta! Juhlavuoden kunniaksi opistossa järjestetään koko vuoden ajan monenlaista mukavaa tapahtumaa ja hienoja konsertteja. Musiikilla valloitetaan eri kohteita Järvenpäässä ja Tuusulassa. Juhlavuonna 2012 jokainen kuukausi soi omalla tavallaan; kevätlukukaudella on ollut teemoina barokkimusiikkia, kansanmusiikkia, kamarimusiikkia ja musiikkiteatteria. Syyslukukaudella 2012 on luvassa muun muassa bluesia, Rantatien konserttisarja ja kamarimusiikkia. Juhlavuosi huipentuu pääkonserttiin klo Järvenpää-talon Sibelius-salissa. Konsertissa kuulemme monipuolisen ja juhlavan ohjelman kansanmusiikista sinfoniaorkesterin esityksiin. Juhlakonsertissa estradille astuvat sekä oppilaat että opettajat. Musiikkiopisto järjestää Rantatien konsertit -sarjan syyskuussa Tuusulan Rantatiellä. Musiikkiopiston oppilaiden soolo- ja kamarimusiikkiesityksistä nautitaan taide- ja kulttuurihistorian sävyttämissä maisemissa Erkkolassa, Halosenniemessä ja Lottamuseossa. KUM Rantatien konsertit ke 5.9. klo 19 Erkkola ke klo 19 Halosenniemi ke klo 18 Syvärannan Lottamuseo Konsertteihin on vapaa pääsy. Musiikkiopiston perusopinnot Ilmoittautuminen alkaa 2.4. ja päättyy Valintatestiin ilmoittaudutaan varaamalla aika puhelimitse p ma ke klo ja to klo Avoimeen opetukseen, muskariin ja syksyn muihin kursseihin voi ilmoittautua vielä myöhemminkin. Lisätietoa opiskelusta ja konserteista löytyy musiikkiopiston sivuilta: Muskariopettaja Camilla Lehtonen ja perhemuskarilaisia. 3

4 TEKSTI: Taiju Kiesilä KUVAT: Tuusulan taidemuseo ja Valtion taidemuseo IHANA ITALIA PEKKA HALONEN JA TAITEILIJATOVERIT MATKOILLA Halosenniemen museo esittelee tänä kesänä Pekka Halosen ja aikalaisten Italian matkoja ja niiden vaikutusta suomalaiseen taiteeseen lukujen vaihteessa. Esillä on Halosen lisäksi runsas joukko Italiasta aiheensa saaneita maalauksia mm. Ellen Thesleffiltä, Magnus Enckelliltä ja Hugo Simbergiltä. Ihana Italia -näyttely esittelee Halosen ja tämän taiteilijatovereiden tuotantoa uudesta näkökulmasta. Italia on ollut tärkeä matkakohde taiteilijoille eri aikakausina Antiikin ja renessanssin perinnön johdosta luvun alussa eurooppalaisia taiteilijoita alkoi kiinnostaa Italiassa Rooman ja Venetsian ohella myös Toscana ja Firenze, erityisesti uudelleen löydetyn varhaisrenessanssin ja keskiajan taiteen ja arkkitehtuurin vuoksi. Tämä liittyi osaltaan eurooppalaiseen symbolistiseen taidekäsitykseen, joka korosti taiteen runollisuutta ja henkisyyttä vastapainona realismille. Ilmiö ulottui myös Suomen kulttuuripiireihin, ja kukin taiteilija lähestyi sitä omalla tavallaan. Ihana Italia -näyttelyn kuraattori taidehistorioitsija Petja Hovinheimo kertoo, että myös Italian yleinen Ellen Thesleff, Toscanalainen maisema 1908, öljy 40,5 x 40,5 Ateneumin taidemuseo. Kuvataiteen keskusarkisto, Matti Janas. Pekka Halonen, Vesuvius 1897, öljy 30 x 20, Harri Silanderin kokoelma. ihanuus välittyi hyvin taiteilijoiden kirjeenvaihdosta. Taiteilijoiden Italian matkoissa yhdistyivät turismi ja taide. Siellä oltiin paitsi opiskelemassa ja oppimassa myös aistimassa Italiaa sinänsä: ilmastoa, ihmisiä, maisemia ja ruokia. Ensimmäisinä suomalaistaiteilijoina ihanaan Italiaan tutustuivat vuonna 1893 kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldt kirjailijapuolisonsa Juhani Ahon kanssa. Aho kirjoitti Italian matkasta useita artikkeleita, jotka osaltaan levittivät Italia-innostusta suomalaisissa taiteilijapiireissä. Pekka Halonen oleskeli Italiassa kahteen otteeseen. Ensimmäisen matkansa Italiaan hän teki vuosina ja toisen vuonna Firenze oli hänelle erityisen tärkeä kohde molemmilla matkoilla. Halonen maalasi Italiasta näkymiä, joista melkein kaikki tunnetut, noin kymmenisen teosta, ovat mukana näyttelyssä, kertoo Hovinheimo. Näyttelyssä on kaikkiaan esillä noin 70 teosta, joista puolet on Pekka Halosen tuotantoa ja puolet taiteilijatovereiden. Näyttelyssä on mukana töitä kaikilta keskeisiltä 1890-luvulla Italiasta vaikutteita saaneilta taiteilijoilta. Joukossa on myös useita sellaisia töitä, joka ovat olleet esillä näyttelyissä vain harvoin tai ei koskaan. 4

5 Italiasta saatuja vaikutteita Vuosisadanvaihteen suomalaisessa taideopetuksessa annettiin suuri merkitys mestariteosten kopioinnille. Taideyhdistys tilasi kopioita mestariteoksista jo asemansa lunastaneilta taiteilijoilta, ja nämä tilaustyöt mahdollistivat taiteilijoille pitkät ulkomaanoleskelut. Useat taiteilijat kokivat myös itselleen tärkeäksi päästä syventymään ihailemiensa mestareiden työhön kopioimalla heidän teoksiaan. Italian maisemat ja varhaisrenessanssin teosten hillitty värimaailma vaikuttivat myös suomalaisen maiseman kuvaamiseen. Toscanan kumpuilevat kukkulat hopeanharmaine sypresseineen vertautuvat Suomen lumisiin rinteisiin katajineen. Pekka Haloseen Italia ja varhaisrenessanssin taide vaikuttivat paitsi innoittajana hänen lukuisiin alttaritaulutöihinsä myös syvemmin hänen teostensa väriasteikkoon ja sommitteluun. Hovinheimo nostaa esille Halosen tuotannosta kaksi Italiasta vaikutteita imenyttä kuvauksen tapaa: Halosen tuotannossa Italian vaikutukset näkyvät erityisesti maisemissa ja ihmisten kuvauksessa. Maisemissa korostuu freskoista tuttu hopeanharmaa sävy ja myös ihmisten kuvaamisessa on sommitelmissa ja väreissä löydettävissä yhtymäkohtia 1400-luvun freskoihin. Esimerkki sommitelman hartaasta monumentaalisuudesta löytyy Halosen teoksesta Työstä lähtö vuodelta Teos onkin nyt ilmeisesti ensimmäistä kertaa Halosenniemessä sen jälkeen, kun Halonen sen maalasi ateljeessaan sata vuotta sitten. KURAATTORIN TYÖ ON KAUNEUDEN VÄLITTÄMISTÄ IHMISILLE Taidehistorioitsija Petja Hovinheimo kertoi haastattelussa myös näyttelykuraattorin työstä. Hän kuvaa lyhyesti kuraattorin työn vaiheita alkuideasta näyttelyn ripustamiseen. Työ lähtee liikkeelle tietysti ideasta ja sen tutkimisesta, mitä teoksia on olemassa, missä ja miten niitä saa lainaksi. Työ jatkuu aiheen ja ideoiden kypsyttelyllä, kuvien läpikäymisellä ja teemoittamisella. Tavoitteena on saada esille kokonaisuus, joka kiinnostaa sekä suurinta mahdollista yleisöä, kuten ulkomaisia turisteja, että taidespesialisteja ja kaikkia muita näyttelykävijöitä siltä väliltä. Kaikille katsojille pitäisi löytyä näyttelystä erilaisia kerroksia. Kuraattori on musiikkitermein visuaalinen dj, jonka tehtävänä on rakentaa yksittäisistä teoksista sellainen kokonaisuus, jossa on sopiva rytmi ja tarpeeksi vaihtelua, mutta näyttelyn kokonaisuus pysyy kuitenkin koko ajan kasassa ja yhtenäisessä linjassa, kiteyttää Hovinheimo. Pitkä tutkimus- ja suunnittelutyö huipentuu noin viikkoa ennen näyttelyn aukeamista yleisölle, kun teoksia lopulta ryhdytään ripustamaan seinille. Usein ennakkoon tehdyt ripustussuunnitelmat muuttuvat monta kertaa tässä vaiheessa. Hovinheimo odottaa jo innolla toukokuun viimeistä viikkoa ja näyttelyn ripustusta alkukesän valon ja vihreyden ympäröimässä Halosenniemessä. Magnus Enckell, Karkoitus paratiisista, kopio Masaccion mukaan, tempera 209 x 86, Ateneumin taidemuseo. Kuvataiteen keskusarkisto, Janne Mäkinen. Ihana Italia Pekka Halonen ja taiteilijatoverit matkoilla Esillä runsas joukko harvoin esillä olleita teoksia lukujen vaihteessa Italiasta vaikutteita saaneilta taiteilijoilta. Pekka Halosen lisäksi näyttelyssä esillä mm. Ellen Thesleff, Magnus Enckell, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Ada Thilén, Maria Wiik ja Albert Gebhard. Halosenniemi Rantatie, Tuusula Avoinna ti su 11 19, ti su KOE FIRENZE PEKKA HALOSEN JALANJÄLJISSÄ Pekka Halonen, Työstä lähtö 1907, öljy 165 x 175, Pohjanmaan museo. Uffizi-galleria. Yksi maailman tärkeimmistä taidemuseoista, jossa Pekka Halonenkin vietti päiväkausia. San Marcon luostari. Luostari oli museona jo 1800-luvun lopulla, ja sinne myös kaikki matkailevat suomalaistaiteilijat tulivat hartaudella ihailemaan Fra Angelicon freskoja. 5

6 TEKSTI: Eijakristina Sumelius KUVAT: Pekka Vainonen ja Eijakristina Sumelius Uutta näyttelyteknologiaa Lottamuseon uusi päänäyttely Lotan tarina Vaadi aina enin itseltäsi on elämyksellinen ja koskettava näyttely, jonka lähtökohtana on lottien henkilökohtaiset kokemukset. Näyttelyssä käytetään mielenkiintoisella tavalla hyödyksi Lottamuseon kokoelmien valokuvia ja esineitä, joiden kautta kävijä pääsee osaksi lotan tarinaa. Lotan komennusta voi seurata näyttelyssä kosketusnäytöltä, johon on tallennettu harvinainen Pajarin pojissa palvelleen lotan palvelusajan matka ja tarina halki Suomen. Monikosketusnäytöille on taltioitu myös ennen näkemättömiä kokonaisia kuvaottamuseo avaa ovensa remontin jäljiltä Josefina-veistos Lottamuseon pihalla. Syvärannan Lottamuseossa Rantatiellä ollaan valmiita avaamaan ovet yleisölle suuren remontin jälkeen. Museossa on remontoitu niin näyttelytiloja, kahvilaa kuin puutarhaakin. Päänäyttelyn rakentamisen myötä uusittiin myös koko talon ilmastointija lämmitysjärjestelmät. Puutarhassa on ennallistettu vanhasta muotopuutarhasta muistuttavia käytäviä ja ainutlaatuinen art nouveau -portti on kunnostettu. Uudistettuun museoon puutarhoineen pääsee tutustumaan alkaen. albumeita, jotka kuvaavat lottien työtä kotona ja rintamalla. Kävijät voivat lisäksi testata älynystyröitään peleillä, jotka johdattavat museokävijän sekä Syvärannan huvilan että lottien historiaan. Lottamuseon erikoisnäyttely Elämää Syvärannassa kertoo huvilan ja tilan pitkästä historiasta. Draamaopastuksilla uutta näkökulmaa lottien työhön Lottamuseossa on mahdollista tutustua lottien työhön myös draamaopastusten avulla. Lotta Lempi Hoppanian Ilmavalvontakurssi -opastuksella lottaopettajatar johdattaa oppilaansa Lotta Svärd -järjestön toimintaperiaatteisiin, sekä sääopin, lentokonetyyppitunnistuksen ja puhelinviestinnän perusteisiin. Lotta Karvisen muonituskurssi -opastuksella puolestaan tutustutaan reippaan muonituspäällikön johdolla miehistön muonitukseen. Uusin draama-opastus Syvärannan puutarhassa 1920-luvulla johdattaa kävijät kultaiselle jazzajalle sanomalehtimiesten lepokotiin. Syvärannan lepokodin palvelijattaren puutarhapromenadilla kuullaan monta tarinaa Syvärannan asukkaista ja Tuusulan Rantatien värikkäästä elämänmenosta. Puutarhan uusi kukoistus Historiallista huvilapuutarhaa kunnostettiin näyttelyiden uudistamisen yhteydessä. Puutarhan ennallistamisprojekti alkoi kesällä 2011, kun tilan alkuperäistä kasvillisuutta kartoitettiin maisemaarkkitehti Marja Mikkolan johdolla. Kunnostuksen aikana puutarhassa avattiin ristikäytäviä, jotka olivat umpeutuneet vuosikymmenien saatossa. Kunnostustöiden aikana puutarhasta löytyneisiin esineisiin pääsee tutustumaan museon erikoisnäyttelyssä Elämää Syvärannassa. Syvärannan puutarhan puutarhapallot herättivät aikanaan ihmetystä Rantatiellä, kun lasipalloja riippui puutarhan puissa ja telineelle sijoitettu pallo heijasti katsojille veistospuiston istutukset. Ehkä puutarhapallokin palautetaan puutarhaan vielä jonakin päivänä. Nyt entiseen loistoonsa on konservoitu jo yksi puutarhan muisto menneiltä ajoilta eli marmorinen Josefina-veistos. SYVÄRANNAN LOTTAMUSEO Rantatie 39, Tuusula p , Avoinna: ti, to su 11 18, ke ke 11 19, to su Pääsymaksut: 5/4/1. 6

7 TEKSTI: Jaana Haaksiluoto ja Sanna Hokkanen KUVAT: Lauri Untamo TUUSULAN TAITEIDEN YÖN TEEMAA LÖYTÄMÄSSÄ Lego-rakennelmia ja sanaleikkejä Tuusulan Taiteiden Yö järjestetään elokuussa jo 19. kertaa. Tapahtuma tarjoaa jälleen mielenkiintoista ja monipuolista näkemistä ja tekemistä. Ohjelmisto koostuu musiikista, teatterista, tanssista, kuvataiteesta ja erilaisista työpajoista. Taide-elämyksiä löytyy niin nuorille kuin aikuisille, unohtamatta perheen pienimpiä. Mutta mistä kaikki alkaa? Tapahtumaan on muotoutunut vuosien varrella monia perinteisiä elementtejä, mutta Tuusulan Taiteiden Yö haluaa tarjota kävijöilleen vuosittain myös uusia kokemuksia ja elämyksiä. Yksi näistä on vuosittain vaihtuva teema. Tapahtuman teema näkyy ohjelmanumeroissa: esityksissä, näyttelyissä ja työpajoissa. Valittu teema nousee esiin myös tapahtuman visuaalisessa ilmeessä. Iloinen ideointi käynnistää Taiteiden Yön Tapahtuman suunnittelu aloitetaan tapaamisella, jonne on kutsuttu Taiteiden Yön työryhmän jäseniä, paikallisia taiteilijoita sekä tapahtumassa mukana olleiden toimipisteiden, yhdistysten ja järjestöjen edustajia. Tästä tärkeästä ja hyväntuulisesta ideointitapaamisesta on tullut vuosien varrella jo perinne. Tapaamisissa päästetään luovuus irti ja mietitään yhdessä Taiteiden Yön teemaa ja tavoitteita. Viime vuonna Taiteiden Yötä katsottiin kuvakollaasien kautta, ja sitä edellisenä luotiin teemaa muovailuvahasta. Vuoden 2012 Tuusulan Taiteiden Yö -tapahtuman ideointitapaaminen pidettiin Taidekeskus Kasarmilla huhtikuussa. Tuusulan Taiteiden Yö ry:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Untamo avasi illan hauskasti vertaamalla Taiteiden Yötä legorakennelmiin. - Tuusulan Taiteiden Yö muodostuu eri kokoisista ja värisistä paloista, jotka yhdessä tekevät tapahtumasta ainutlaatuisen kulttuuritapahtuman. Tärkeitä palasia ovat alueella sijaitsevat toimipisteet, esiintyvät taiteilijat, mukana olevat yhdistykset ja järjestöt, sekä muut tapahtuman onnistumisen eteen töitä tekevät tahot. Taidekeskus Kasarmin näyttelysalin pitkälle pöydälle levitettiin legomeri, josta viisi tiimiä muodostivat kukin oman näkemyksensä Tuusulan Taiteiden Yöstä kokoamalla tapahtumaa kuvaavan lego-rakennelman. Rakennelmista löytyi mm. elämänpuu, tilkkutäkki, kirkkovene, tervauuni ja funkkis-rakennus. Kun luovan ajattelun kanavat olivat auenneet, teemaa lähdettiin hakemaan erilaisten sana-assosiaatioharjoitusten kautta. Ideoita riitti, lopputuloksena iloisenkirjava seinä erivärisistä post-it lapuista. Taiteiden Yössä osallistutaan, lumoudutaan ja kokeillaan Yhtä täydellistä teemaideaa ei huhtikuisessa ideointitapaamisessa vielä päätetty, mutta muutamia suuntaviivoja saatiin jatkokehittelyä varten. Tapahtumaan haluttiin kokeellista taidetta, yleisön osallistumismahdollisuuksia, työpajoja, sekä tekemistä niin lapsille, nuorille, kuin aikuisillekin. Toiveena oli, että ohjelmaa tuotaisiin ranta- ja tiealueille, laitureille sekä järvelle. Näillä eväillä ohjelman suunnittelu pääsi vauhtiin ja osasia kokonaisuudesta alkoi jo lego-palikoiden tapaan loksahdella paikoilleen. Vanhoilla viljamakasiineilla kaikenikäiset tapahtumakävijät pääsevät osallistumaan LIVE-sävellystyöpajaan. Yleisön on mahdollista kirjoittaa lyhyitä tekstejä ja ajatuksia; laulun pätkiä, jotka sävelletään ja soitetaan livenä siinä tilassa ja hetkessä. Mukanaan voi tuoda myös valmiita lyriikoita. Pienetkin sanoittajat on huomioitu ja heille löytyy oma kirjuri. Valmiit tekstit ripustetaan seinille, jotta niitä voi myös lueskella illan aikana. Myös Aleksis Kiven mökin pihapiirissä pääsee itse tekemään taidetta. Majanrakennus- ja veistopajassa on mahdollisuus päästä kokeilemaan majarakennusta sekä tekemään luonnonmateriaaleista JännäEläin-veistoksia taiteilijoiden Riitta Kopran ja Jenni Forssenin avustuksella. Metsälintu Pahkinen ja Jari Hämäläinen esittävät Rantatiellä ennennäkemättömän vaellustanssin. Toinen tanssijoista aloittaa tanssimisen Krapinhovin kohdalta, toinen lähtee Halosenniemestä. Tanssijat kohtaavat toisensa Fjällbon edessä. Molemmilla tanssijoilla on mukana livemuusikko, jolloin äänimaisema kulkee esiintyjän mukana. Tanssiesitys jatkuu Fjällbon metsässä. Tuusulan Taiteiden Yö perjantaina klo Tuusulan Rantatiellä ja Kirkkotiellä. Tapahtumalippu 10 (käteisellä), alle 15-v. ilmaiseksi. Lipulla pääsee kaikkiin tapahtumapisteisiin. Ohjelmistoesite ilmestyy kesäkuun lopulla. Järjestää Tuusulan Taiteiden Yö ry. Tiedustelut p , tuusulantaiteidenyo@tuusula.fi Haluatko osallistua Tuusulan Taiteiden Yössä toteutettaviin Dance mob -tanssi-iskuihin ja saada samalla ilmaisia tanssitunteja? Ilmoittautumiset toukokuun alusta osoitteeseen metsalintu@koeteatteri.fi. Lisätietoja toukokuusta myös sivuilta Tuusulan Taiteiden Yön tuottaja Jaana Haaksiluoto ja Timo Koivisto Tuusulan Työläiskotimuseolta rakensivat omaa näkemystään Taiteiden Yöstä. 7

8 TUUSULA-VIIKKO Perinteistä Tuusula-viikkoa vietetään taas heinäkuun loppupuolella. Tuusula-päivä osuu tänä vuonna sunnuntaille, joten Tuusulan syntymäpäivää juhlistetaan tapahtumien merkeissä komeasti kahden viikon ajan. Tuusula-päivänä ohjelmaa onkin runsaasti. Museoiden avoimet ovet, Klaavolantien kyläjuhla Hyrylässä ja Piknik-konsertti Kellokoskella tarjoavat ohjelmaa koko perheelle. Kesäteattereiden ensi-iltoja nähdään sekä Jokelassa että Paijalassa. Yksi Tuusula-viikon uusimmista ja isoimmista tapahtumista on Kellokosken Kesäsoitto. Kellokosken kesäsoitto 2012 Kevyesti Kellokoskella Suomalaisten suosikkiorkesteri Riku Niemi Orchestra (RNO) saapuu synnyinsijoilleen Kellokoskelle tarjoamaan edustavan kattauksen viihdyttävää musiikkia. Männistöön rakennettavalle festivaalilavalle nousevat RNO:n lisäksi sen kutsumat artistivieraat ja yhtyeet. Festivaali järjestetään torstaista sunnuntaihin heinäkuuta. Perjantaina Kellokosken Kesäsoitossa esiintyvät Erin sekä Riku Niemi Orchestran tangotentetti solistinaan Amadeus Lundberg. Illan lopuksi tanssipaviljongissa yleisöä tanssittaa ja villitsee Riku Niemi Cool Mambo. Lauantaina festivaalilavalle nousee Riku Niemi Orchestra täydessä 25-henkisessä kokoonpanossaan yhdessä Fintelligensin kanssa. Sitä ennen esiintyy kansainvälisestikin noteraattu tribuuttiyhtye Frank Zappa Memorial Pancake Breakfast. Illan päättää DJ Bunuel. Riku Niemi Orchestra toivottaa uudet ja vanhat kuulijansa tervetulleiksi nauttimaan hyvästä musiikista, kesästä ja rennosta tunnelmasta Kevyesti Kellokoskella! PALASIA TUUSULA-VIIKON OHJELMASTA Kotiseutuhenkisiä tapahtumia eri puolilla Tuusulaa. Ohjelmaa järjestävät tuusulalaiset kulttuurija kotiseutuyhdistykset sekä Tuusulan kunta. Lisätietoja p Tuusula-viikon ohjelmaa muun muassa: Työnäytöksiä Tuusulan Työläiskotimuseolla klo Ohjelmassa mm. päreen höyläystä, villan kehräystä ja sepän työnäytöksiä. Puffetti. Museon pääsymaksu 2. Tuusulan Työläiskotimuseo, Kirkkotie 21, Tuusula. Lisätietoja p Kellokosken kesäsoitto 2012 Kevyesti Kellokoskella klo 18 Avajaissoitto. Vapaa pääsy. Ruukin alue, Kellokoski Männistö Ulkolavalla klo Riku Niemi Orchestran tangotentetti solistinaan Amadeus Lundberg klo Erin Tanssipaviljongissa klo Riku Niemi Cool Mambo Männistö Ulkolavalla Frank Zappa Memorial Pancake Breakfast Riku Niemi Orchestra ja Fintelligens Tanssipaviljongissa DJ Bunuel Liput 27/15. Männistö, Männistöntie, Kellokoski. Lisätietoja Tuusula-päivä Avoimet ovet Tuusulan museoissa Halosenniemi (Rantatie) klo 11 19, Erkkola (Rantatie 25) klo 11 18, Aleksis Kiven kuolinmökki (Rantatie) klo 11 18, Syvärannan Lottamuseo (Rantatie 39) klo 11 18, Taidekeskus Kasarmi (Jääkärinpolku 2) klo 11 18, Olympiakasarmi (Rykmentintie, rakennus 50, entinen varuskunta-alue) klo 11 18, Kotiseutumuseo Klaavola (Klaavolantie 3) klo 11 16, Ilmatorjuntamuseo (Klaavolantie 2) klo 11 17, Tuusulan Työläiskotimuseo (Kirkkotie 21) klo 12 16, Tuusulan Automuseo (Huoltotie 1, ovi 3) klo 11 17, Suojeluskuntain Päällystökoulun perinnetilat (Rantatie 66) klo 11 17, Kaunisnummen kotimuseo (Kaunisnummi 1, Kellokoski) klo 11 17; Tervetuloa museoalueelle myös vanhoilla ajoneuvoilla ja kulkupeleillä. Tuusula-päivän jumalanpalvelus Tuusulan kirkossa klo 10 Tilaisuuden toimittaa kirkkoherra Ulla Rosenqvist. Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34. klo 9.45 Tuusulan Lionsien kirkkovenesoutu saapuu kirkkorantaan. Klaavolantien kyläjuhla klo Koko perheen tapahtuma Kotiseutumuseo Klaavolan ja Ilmatorjuntamuseon pihapiirissä. Luvassa on monenlaista ohjelmaa vanhanajan kyläjuhlien hengessä. Mukavan musiikkituokion lapsille tarjoilee Mikko Perkoila. Vapaa pääsy. Klaavolantie 2 ja 3, Tuusula. Järjestää Tuusulan museo ja kulttuuri, Ilmatorjuntamuseo, Tuusula-Seura ja Tuusulan seurakunta. Lisätietoja ja Piknik-konsertti Kellokosken Prinsessapuistossa klo Piknik-konsertti perinteiseen tapaan: torvimusiikkia Kellokosken Soittokunnalta, solistivieraana mm. Riku Niemi sekä ohjelmaa lapsille. Omat eväät ja piknik-varusteet mukaan. Vapaa pääsy. Prinsessapuisto sairaalan alueella, Vanha Valtatie, Kellokoski. Tiedustelut Me Kellokoskelaiset ry, p Mooseksen penninpyöritys Joka-teatteri esittää Raimo Suurosen ratkiriemukkaan komedian. Ohjaus Jorma Vepsä. Ensi-ilta: su klo 16 Esitykset Tuusula-viikolla: ke klo 19, to klo 19, la klo 16, su klo 16 Liput: 15/6. Tiedustelut p , Jokelan Kesäteatteri, Työväentalon piha, Siljalantie 2, Jokela Lehmänmaitoa ja mansikoita Mikä Mikä Teatteri esittää Marita Kärkkäisen hulvattoman näytelmän. Ohjaus Harri Lötjönen. Ensi-ilta: su klo 16 Esitykset Tuusula-viikolla: ke klo 19, pe klo 19 Liput: 18/15/10. Tiedustelut p , Paijalan Teatterilato, Hankkijantie 1, Tuusula 8

9 kalenteri Toukokuu Lokakuu 2012 TAPAHTUMAT Tuusula tutuksi -tapahtuma 8.5. klo Kunnan hyväntuulinen esittelytapahtuma, jossa on ohjelmaa koko perheelle. Kunnanjohtajan tervehdys klo Tuusulan kunnan palveluiden lisäksi mm. Tuusula-Seura, Tuusulan seurakunta, Kiertokapula ja Pelastuslaitos ovat mukana esittelemässä toimintaansa. Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto, Kuvataidekoulu ja Käsityökoulu Helmi esittäytyvät toimintapisteissään. Pellekaija Pum viihdyttää lapsia klo klo 17 ja 18 Paikalle saapuneessa kirjastoautossa voi tavata pikkuhiiri Hippu Riippisen. Kiertoajelu Rantatielle sekä kävelykierros varuskuntapolulle alkaa klo Ennakkoilmoittautuminen tai kulttuuri-infoon p Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Järjestää Tuusulan kunta ja Tuusula-Seura. Tuusulan kunnantalo, Hyryläntie 16, Tuusula. Lisätietoja ja p Maakuntajärvemme Tuusulanjärvi klo 18 Tuusulanjärven kuntoon ja sen parantamiseen liittyvä tapahtuma Järvenpää-talon Juhani Aho salissa. Tilaisuus on maksuton ja se on jatkoa Hyökkälän koululla järjestetylle Tuusulanjärven virkistyskäyttötapahtumalle. Järjestää Tuusula-Seura ja Järvenpää-Seura. Lisätietoja Ilkka Ertimo, p Äitienpäiväjuhla Syvärannan Lottamuseolla klo Ensimmäisen aukiolopäivän ja äitienpäivän kunniaksi ruusuja äideille. Päivän opastuksiin voi ilmoittautua museon infoon. Pääsymaksu: aikuiset 5, opiskelijat ja eläkeläiset 4 sekä lapset 7 18 vuotta ja varusmiehet 1. Syvärannan Lottamuseo, Rantatie 39, Tuusula. Lisätietoja p Kansainvälinen museoviikko Museoiden juhlaviikkoa vietetään Tuusulassa avoimien ovien ja tapahtumien merkeissä. Lasten teatterihetki Halosenniemessä klo 11 Teatteri Helmen hurmaava satu Juulia Juurakko. Esitys mukailee Romeon ja Juulian ikiihanaa rakkaustarinaa saaden kuitenkin onnellisen lopun. Sopii kaikille 3 vuotta täyttäneille. Kesto noin 35 min. Esitykseen on vapaa pääsy, mutta paikat on varattava ennakkoon, p Juulia Juurakko. Kuva Heli Baric Kansainvälinen museopäivä Tuusulalaisiin museoihin avoimet ovet: Halosenniemi (Rantatie) klo 11 19, opastukset klo 13 ja 17 Erkkola (Rantatie 25) klo 11 18, opastus klo 11 Aleksis Kiven kuolinmökki (Rantatie) klo 11 18, opastus klo 12 Syvärannan Lottamuseo (Rantatie 39) klo 11 18, opastukset klo 13 ja 15 kahdellekymmenelle ensimmäiselle ilmoittautuneelle. Ilmoittautuminen museon infoon p Taidekeskus Kasarmi (Jääkärinpolku 2) klo 11 18, opastus klo 16 Olympiakasarmi (Rykmentintie, rakennus 50, entinen varuskunta-alue) klo 11 18, opastukset klo 11 ja 15 Kotiseutumuseo Klaavola (Klaavolantie 3) klo Mahdollisuus kokeilla karstaamista ja kehräämistä. Klo 12 ja 15 kuvia ja tarinoita Tuusulan historiasta. Ilmatorjuntamuseo (Klaavolantie 2) klo Tuusulan Automuseo (Huoltotie 1, ovi 3) klo Suojeluskuntain Päällystökoulun perinnetilat (Rantatie 66) klo Kellokosken sairaalamuseo (Vanha valtatie 198, Kellokoski) klo avoimet ovet klo museoiden ilta, avoimet ovet Museossa mahdollisuus tutustua psykiatrian sadan vuoden historiaan ja kehitykseen Iltapäivän klassista Halosenniemessä klo 14 Leena Tuomisto-Saarikoski, viulu; Mauri Saarikoski, viulu ja Marion Göbel, sello. Vapaa pääsy. Halosenniemi, Rantatie, Tuusula Taidekeskus Kasarmin ilta klo 17 Materialistit-näyttelyn taiteilijatapaamisia Aunelassa klo 18 alkaen Liikecroquis Live -tapahtuma Improvisaatiopohjaisessa tapahtumassa yhdistyy konsertti, tanssiesitys, piirustusperformance ja croquis-sessio. Panu Varstala tanssii taustallaan elävä musiikki. Kuvataiteilija Vappu Rossi piirtää tanssivaa mallia. Myös yleisö voi osallistua piirtämiseen. Omat piirustusvälineet voi tuoda mukanaan tai lainata museolta. Kuvataiteilija Vappu Rossi, tanssi Panu Varstala, harmonikka Niko Kumpuvaara, lyömäsoittimet Tatu Rönkkö, kuvaus ja projisointi Pete Veijalainen. Esitys 3 x 20 min, välissä lyhyet tauot. Vapaa pääsy. Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula. Kaunisnummen kotimuseon kauden avajaiset klo Museopäivän teemana on Aleksis Kivi ja Kaunisnummi. Kari Naalisvaara esittää monologin Aleksis Kiven tuotannosta ja yhtymäkohdista Kaunisnummeen klo 16 ja 18. Museon isäntä opastaa museotiloissa ja kertoo tilan historiasta klo 15, 17 ja 19. Paikalliset käsintekijät esittelevät tuotteitaan. Kellokosken maatalousnaisilla on taimien vaihtotapahtuma. Me Kellokoskelaiset -kyläyhdistys esittäytyy. Vanhanajan ikivihreillä musiikkikappaleilla viihdyttää yhtye Vitoset. Buffet. Vapaa pääsy. Kaunisnummen kotimuseo, Kaunisnummi 1, Kellokoski. Lisätietoja p Kellokosken kalastuskauden avajaiset klo 9 15 Ohjelmassa mm. jokavuotinen kalastuskilpailu, markkinamyyjiä, yritysten esittelyä sekä lastenohjelmaa Männistössä. Ruukin Saviset ry:n keramiikkapaja avoinna klo Vapaa pääsy. Ruukin alue ja patoalue, Kellokoski. Järjestää Kellokosken Yrittäjät ry. Lisätietoja justeeri.masa@kolumbus.fi, p Koko perheen kalastustapahtuma Jokelassa klo Tapahtumaan ei ole pääsymaksua, mutta kalastuskilpailuun osallistuminen maksaa 5 istutetulta kalalta. Kilpailuun voi osallistua vain mato-ongella, mutta syötti on vapaa. Koulukeskuksen lampi, Opintie, Jokela. Järjestää Lions Club Jokela ry. Lisätietoja p Kalastusta Jokelassa. J. H. Erkko -lausunta- ja -laulusävellyskilpailu Hyökkälän koulu, Kirkkotie 11, Tuusula. Lue lisää s. 17. Lisätietoja Puistopiknik Jokelassa klo Koko perheen pikniktapahtuma Notkopuistossa. Evästelyn lomassa puuhaa ja katseltavaa pikkuväelle, mm. taikuri ja sirkuspaja. Vapaa pääsy. Notkopuisto, Sivutie 4, Jokela. Järjestää MLL Jokela. Lisätietoja jokela.mll.fi, p

10 TAPAHTUMAT Tuusula-viikko Kotiseutuhenkisiä tapahtumia eri puolilla Tuusulaa. Lue lisää s. 8. Ohjelmaa järjestävät tuusulalaiset kulttuuri- ja kotiseutuyhdistykset sekä Tuusulan kunta. Lisätietoja p RNO mukana Tuusula-viikolla. Kuva Inka-Maria Niemi Tuusulan Taiteiden Yö klo Elokuinen taidetapahtuma Tuusulan Rantatien ja Kirkkotien kulttuurimaisemissa. Lue lisää s. 7. Tapahtumalippu 10, alle 15-vuotiaat ilmaiseksi. Järjestää Tuusulan Taiteiden Yö ry. Lisätietoja p Rihan Riehat klo Riihikallion oma kyläpäivä, jonka järjestäjinä ovat paikalliset toimijat, kuten kirjasto, seurakunta, nuorisotalo Kertsi, päiväkoti, koulun vanhempainyhdistys, Riihikallion Kultahapsi jne. Kyläpäivänä on ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille. Myös eri järjestöt ja yritykset esittelevät ja kauppaavat tuotteitaan ja palveluitaan. Riihikallion Kotkapuisto ja vanha ostoskeskus, Haukantie, Tuusula. Järjestää Rihan Riehat -työryhmä. Lisätietoja p Skidikinot 3.9. ja klo 9 ja Puolen tunnin animaatiotuokioita päivähoitoikäisille. Vapaa pääsy, paikat varattava ennakkoon. Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula. Järjestää Tuusulan kunta, lastenkulttuuri. Lisätietoja p Euroopan Rakennusperintöpäivä 8.9. Tuusula-Seura järjestää Ilmatorjuntamuseolla yleisötapahtuman, jonka teemana on liikunta- ja urheiluympäristöt. Lisätietoja Ilkka Ertimo, p , Ihana Italia -seminaari Halosenniemessä Juhlistaa Pekka Halosen syntymäpäivää. Luentoja, esityksiä, tarjoilua. Halosenniemi, Rantatie, Tuusula. Tiedustelut tai p Kekri-markkinat tuulahdus keskiaikaa klo Keskiaikatapahtuma valtaa Tuusulan vanhan varuskunnan. Hiekkakentällä ratsastavat turnajaisritarit Rohanista ja tulennielijä esittelee hurjia taitojaan. Paikalla myös iloinen markkinaväki myymässä mitä maistuvimpia herkkuja ja upeimpia kättentöitään. Lähiseudun viljelijät tarjoavat notkuvista pöydistään sadonkorjuun antimia. Pääsymaksut: aikuiset 7, lapset 10 15v. 3, perhelippu 15. Lisätietoja ja ohjelmakartta: J. H. Klubi: Kirjailija Jaakko Heinimäki klo 19 Vapaa pääsy. Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Lisätietoja Aleksis Kiven päivä Kansalliskirjailijan juhlapäivänä Aleksis Kiven kuolinmökillä avoimet ovet. Rantatie, Tuusula. Aleksis Kiven kuolinmökki MUSIIKKI Rantatie-kvartetti: Iltapäivä Erkkolassa 6.5. klo 18 Liput 15. Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Lisätietoja p Sinua, sinua rakastan, Viihdekuoro Essujen kevätkonsertti 9.5. klo 19 Konsertin ohjelma koostuu Veronan kuorofestivaalilla esitettävistä lauluista lisättynä muilla viihdemusiikin helmillä. Maksullinen. Mikkolan koulu, Pähkinämäentie 215, Tuusula. Lisätietoja p Suomalaisia kuorolauluja viideltä vuosisadalta, Tuuslaulajien kevätkonsertti klo 19 Kuoroa johtaa Juhani Lamminmäki. Liput 10. Mikkolan koulu, Pähkinämäentie 215, Tuusula. Lisätietoja Montturock 3.6. klo Koko perheen perinteinen kesänavaustapahtuma. Ohjelmassa on Suomen eturivin artisteja, lasten bändejä sekä Tuusulan bändikatselmus-kisan voittaja. Vapaa pääsy. Hyrylän kesäteatteri, Hyryläntie 14. Järjestää Tuusulan festivaaliyhdistys ry, Tuusulan kunnan kulttuuri- ja nuorisopalvelut sekä yhteistyökumppanit. Lisätietoja p Tuusula Brass Krapin puistossa 9.6. klo Tuusula Brass 2012 saa vauhtia Järvenpään Teatterin tuodessa uuden Blues Brothers and The Chicks -shownsa Krapin puistoon. Konsertin jatsahtavammasta puolesta vastaa jo 18. kertaa tapahtumaa järjestävä Tuusulanjärvi Big Band johtajanaan Petri Krzywacki. Konsertin jälkeen meno jatkuu Ravintola Ateljeerissa. Ennakkolippuja tapahtumaan saa Piletistä ja Järvenpään teatterin toimistosta (avoinna ti to klo 10 18). Lippujen hinnat ennakkoon (ennen 31.5.) ostettuna 18 ja sen jälkeen 20. Alle 13-vuotiaat ilmaiseksi vanhempien seurassa. Krapin puisto, Rantatie 2, Tuusula. Järjestää Tuusulanjärvi Big Band ry. Lisätietoja p Chanson & Kabaree Erkkolassa klo 17 ja 19 Sopraano Laura Pyrrön hurmaava aikamatka 1900-luvun alun maailmaan: Berliinin savuisista kapakoista Seinen rannoille ja aina Broadwayn säihkeeseen! Lauluja mm. säveltäjiltä Kurt Weill, Erik Satie ja Benjamin Britten. Säestäjänä Tiina Korhonen. Liput 15, ennakkovaraukset tai piiu.korhonen@multisoft.fi. Omille siiville -konsertti klo Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston opinnoissaan pitkällä olevien oppilaiden konsertti. Esiintymässä mukana monipuolisesti eri instrumenttien ja laulun taitajia. Vapaa pääsy. Olympiakasarmi, Rykmentintie, rakennus 50, Tuusula. Järjestää Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto. Lisätietoja p , Haloo Helsinki! esiintyy Montturockissa. Kesäillan musiikkia Tuusulan kirkossa Perinteinen konserttisarja kesäkuun iltoina Tuusulan kirkossa klo 20 Peltomiehen rukous, Peltomiehen laulajat ja jousikvartetti, johtaa Jorma Panula. Peltomies Jaakko Hietikko, basso klo 20 Yö meren rannalla -konsertti. Johanna Rusanen-Kartano, sopraano; Liisa Makkonen, viulu; Jussi Makkonen, sello; Rait Karm, piano klo 20 Schola Sancti Henrici, Gregoriaanista musiikkia klo 20 Stefan Stanciu, panhuilu; Ilpo Laspas, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7. Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34. Järjestää Tuusulan seurakunta ja Tuusulan kunta, kulttuuri. Lisätietoja p Tuusulanjärvi Big Band 10

11 musiikki Meidän Festivaali Meidän Festivaali on viulisti Pekka Kuusiston luotsaama ennakkoluuloton, rajoja rikkova ja perinteitä kunnioittava festivaali, joka tarjoaa ainutkertaisia elämyksiä Tuusulanjärven historiallisessa ympäristössä. Luvassa on intiimejä konsertteja taiteilijakodeissa ja yllättäviä poikkitaiteellisia tempauksia. Tuusulanjärvi, Tuusula, Järvenpää. Järjestää Järvenpään Sibelius-Seura ja Meidän Festivaali. Lisätietoja p Lampirock Jokelassa talkoovoimin järjestettävä kesän päätösfestari järjestetään jo 13. kerran. Koko perheen rocktapahtumassa esiintyjinä on pääasiassa yhtyeitä lähialueelta klo Lampirockin ulkoilmakonsertti tarjoaa aiempien vuosien tavoin esiintyjiä koko perheelle. Päivän aluksi on ohjelmaa lapsille, minkä jälkeen lavalle nousevat lähialueiden taitavimmat soittajaryhmät. Koulukeskuksen lammen ranta, Jyväkuja 13, Jokela. Vapaa pääsy. Järjestää Lampirock ry. Lisätietoja p Yhtä Soittoa Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto 40 vuotta Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston Rantatien konsertit -sarja klo Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula klo Halosenniemi, Rantatie, Tuusula klo Syvärannan Lottamuseo, Rantatie 39, Tuusula. Vapaa pääsy. Lisätietoja p Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston nuoret kitaransoittajat. Paluu kasarmille -konsertti 9.9. klo 19 Entiset Hyrylän varusmiehet Lasse Liemola, M. A. Numminen ja Pepe Willberg palaavat ilmatorjuntapatteristoon omin asein, lauluin. Solisteja säestää IT-kvintetti. Liput 10. Olympiakasarmi, Rykmentintie, rakennus 50, Tuusula. Järjestää Tuusulan kunta, kulttuuri. Lisätietoja p Rantatie-kvartetti: Iltapäivä Erkkolassa klo 18 Vieraana barokkiyhtye Baccano. Liput 15. Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25, Tuusula. Lisätietoja p Ainon vieraana -pianomatinea klo Vapaa pääsy, väliaikatarjoilu. Aino-sali, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto, Kirkkotie 49, Tuusula. Järjestää Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto ja Tuusulan kunta. Lisätietoja p ja KURSSIT JA LUENNOT Häätanssikurssi 6.5., ja klo Kurssilla opetellaan häätanssien perusteet ammattilaisen ohjauksessa. Sitova ilmoittautuminen osoitteeseen Hinta 110 /pari. Amerin Tanssistudio, Amerintie 1, Tuusula. Järjestää Keski- Uudenmaan tanssiopisto KETO. Lisätietoja p Nykytaiteen museo Kiasma tänään KuumArtin luento 9.5. klo 18 Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Pirkko Siitari on vierailevana taideluennoitsijana Taidekeskus Kasarmissa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula. Järjestää Taideseura KuumArt ry. Ikonimaalauksen päiväkurssi Jokelan kansalaisopiston kesäkurssi ja klo Kurssi soveltuu ikonimaalauksen perusasiat osaaville. Opettajana ikonimaalari Päivi Hynynen. Pääsymaksu 50. Jokela-talo, Keskustie 20. Lisätiedot p Tiffany-lasitöiden kesäviikko Jokelan kansalaisopiston kesäkurssi päivittäin klo Foliotekniikan kesäviikkokurssi. Opettajana taidelasiartesaani Anni Paulin. Pääsymaksu 50. Kolsan koulu, Leikkurinkuja 10, Jokela. Lisätiedot p Kesän taideviikko Jokelan kansalaisopiston kesäkurssi päivittäin Kurssilla maalataan ulkona sekä opiskellaan teoriaa, värioppia ja kuvan katsomista. Kurssi soveltuu vasta-alkajille ja aiemmin maalanneille. Ohjaajana Marjo Peltokoski. Pääsymaksu 50. Jokela-talo, Keskustie 20. Lisätiedot p Romuveistokset heräävät henkiin Lastenkulttuurin taidepajat 7 13-vuotiaille klo Materiaalina käytetään pehmoleluja, kierrätyselektroniikkaa ja muovileluja. Voimme virkata erilaisia johtoja tai lankoja ja vaatettaa veistosta kankailla. Rakennetaan veistoksille ääniä, liikkuvia osia ja valoja. Kurssin ohjaajina ovat kuvataiteilija Laura Kärki ja mediataiteilija Harri Vähänissi. Kurssimaksu 30. Jokela-talo, Keskustie 20, Jokela. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p , Teatterijuttuja Lastenkulttuurin taidepajat 7 13-vuotiaille klo Vietetään mukavia päiviä teatterin, hassuttelun ja pienien näytelmien parissa. Säiden salliessa ollaan myös ulkona. Aikaisempaa esiintymiskokemusta ei tarvita. Kurssin vetäjänä on ohjaaja-pedagogi Tiina Häkkinen. Kurssimaksu 25. Kellokosken nuorisotalo, Koulutie 20, Kellokoski. Ilmoittautumiset ja lisätiedot p , Nat King Cole elämästä ja musiikista Jokelan kansalaisopiston luento klo Nat King Cole oli aikansa suurimpia muusikoita ja viihdetaiteilijoita. Hänen uransa alkoi jazz-pianistina ja jatkui viihdelaulajana. Luennolla tutustutaan Colen värikkääseen elämään ja monivaiheiseen uraan 1900-luvun puolivälin Yhdysvalloissa ja kuunnellaan runsaasti musiikkinäytteitä. Luennoitsijana musiikin maisteri Juha Aunola. Vapaa pääsy. Jokela-talo, Keskustie 20. Lisätiedot p Elokuvamusiikin helmiä Jokelan kansalaisopiston luento klo Hyvä iskelmä pelastaa huononkin elokuvan. Monista elokuvista ei muisteta juuri mitään, mutta niissä ollut musiikki on jäänyt ikivihreänä muistiimme, jossa ne soivat kuolemattomina. Aiheesta kertoo ääninäyttein kauppatieteen maisteri Aimo Ruusunen. Vapaa pääsy. Jokela-talo, Keskustie 20. Lisätiedot p Iloiset teatterikurssilaiset kesällä

12 LIIKUNTA Nurmikkojumpat Kuntojumppaa Tuusulan uimahallin takanurmikolla säävarauksella. Ohjaajina toimivat Tuusulan uimahallin liikunnanohjaajat. Omat jumppa-alustat mukaan. Päiväjumpat ovat rauhallista keppijumppaa. Iltajumpissa liikutaan reippaammin, mm. kahvakuulajumppaa. Jumpat ovat maksuttomia. Ei ennakkoilmoittautumisia. Kesäkuussa: päiväjumpat tiistaisin 29.5., 5.6., klo 11 ja iltajumpat tiistaisin ja torstaisin 5.6., 7.6., 12.6., 14.6., klo 19. Elokuussa: tiistaisin 7.8., 14.8., klo 18. Liikuntavaunu kiertää Liikuntapalvelut järjestää maksutonta liikuntaa alakouluikäisille lapsille elokuussa. Liikunnanohjaajan opastuksella käytetään hyödyksi liikuntavaunun monipuolisia liikuntavälineitä mm. yleisurheiluun ja eri pallopeleihin. Ei ennakkoilmoittautumista. Liikuntavaunupäivät ja reitti Ke 1.8. klo 9 11 Vanhankylä koulu Ke 1.8. klo Jokela (Notkopuisto) To 2.8. klo 9 11 Paijalan koulu To 2.8. klo Ruotsinkylän koulu Ma 6.8. klo 9 11 Tuusulan uimahalli Ma 6.8. klo Rusutjärven koulu Ti 7.8. klo 9 11 Lepola (Jokelan liikuntakeskus) Ti 7.8. klo Ruukin koulu Ke 8.8. klo 9 11 Riihikallio (Kotkanpuisto) Ke 8.8. klo Nahkelan koulu To 9.8. klo 9 11 Mattila (Piilipuisto) To 9.8. klo Lahela (Toukkapuisto) Pesäpallokerho Ma to klo Hyökkälän koulun kentällä. Pesäpallokerho on maksuton ja se on tarkoitettu 7 10 v. tytöille ja pojille. Ilmoittautuminen 4.6. klo 9 alkaen p tai Liikuntavaunu on toimintaa täynnä. Liikuntapäivä uimahallilla klo Liikuntapalveluiden ja kansalaisopiston yhteinen syysstartti. Ohjelmassa mm. kävelytesti ja syksyn uusien jumpparyhmien esittelyä. Lapsille liikuntaa ulkona liikuntavaunulla. Ilmainen sisäänpääsy uimahallille klo Lisätietoja p ja Museot ja näyttelyt ALEKSIS KIVEN KUOLINMÖKKI Rantatie, Tuusula, p Avoinna: ti su 11 18, la su Pääsymaksu: 1. ILMATORJUNTAMUSEO Klaavolantie 2, Tuusula, p , , Avoinna: ti su 11 17, ke su Pääsymaksut: 6/4/1. KAUNISNUMMEN KOTIMUSEO Kaunisnummi 1, Kellokoski, Miikka Hanhilahti, p Avoinna sopimuksen mukaan toukokuusta lokakuuhun. Pääsymaksut: 4/2. Kaunisnummen kotimuseon pihamaa. Näyttelyt Hollituvassa: toukokuu Luontovalokuvanäyttely, Pentti Johansson kesä- ja heinäkuu Kellokosken Tehdas Oy Mariefors Bruk Ab tuotteet ja kuvat kertovat. Näyttelyn järjestää Me Kellokoskelaiset ry elokuu Kivitaidetta sisustukseen. Satu Aro, syys- ja lokakuu Keramiikka- ja käsityönäyttely, Eira Kullberg KOTISEUTUMUSEO KLAAVOLA Klaavolantie 3, p Avoinna sopimuksen mukaan. Pääsymaksu: 2. OLYMPIAKASARMI Rykmentintie rakennus 50 (entinen varuskunta-alue), Tuusula www. olympiakasarmi.fi Avoinna ti su klo Pääsymaksut 5,50/4,50/2,00. Olympiakasarmi Kesä kasarmilla Modernia taidetta tuvan täydeltä Aune Laaksosen Taidesäätiön ja Tuusulan kunnan kokoelmista. SAIRAALAMUSEO Vanha valtatie 198, Kellokoski, p Avoinna sopimuksen mukaan. SUOJELUSKUNTAIN PÄÄLLYSTÖKOULUN PERINNETILAT Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus (TKKK) Rantatie 66, p Avoinna sopimuksen mukaan. SYVÄRANNAN LOTTAMUSEO Rantatie 39, Tuusula, p Avoinna: ti, to su 11 18, ke 11 19, ke 11 19, to su Pääsymaksut: 5/4/1. TUUSULAN AUTOMUSEO Huoltotie 1, ovi 3, p Avoinna sopimuksen mukaan. Pääsymaksu 4/2. Tuusulan työläiskotimuseo Kirkkotie 21, Tuusula, p Avoinna: la su 12 16, ti su 12 16, ke Pääsymaksu: 2. MUITA NÄYTTELYITÄ RANTATIEN GALLERIA Rantatie 117, Tuusula, p Avoinna: ti su klo Vapaa pääsy Eira Usvolan maalauksia Seija Kajalon öljymaalauksia Naisten näyttely, maalauksia ja postikortteja Ritva Luukkosen maalauksia Mäntsälän Taideyhdistyksen yhteisnäyttely TUUSULAN KUNNANTALON AULAGALLERIA Hyryläntie 16, Tuusula Avoinna: ma, pe klo 8 16, ti to klo Vapaa pääsy. Tiedustelut: Kulttuuri p Tuusulan lasten- ja nuorten kuvataidekoulun kevätnäyttely Iloa Iholle -näyttely, Taito käsityökoulu Tuusulan Helmin oppilastöiden näyttely Tuusulan kansalaisopiston aikuisten kuvataiteen perusopintojen päättönäyttely Syksyn näyttelyt: HYRYLÄN KÄSITYÖKESKUS Hyryläntie 12, Tuusula, p Vapaa pääsy. Syystaito-näyttely sisustus- ja vaatetustekstiilejä ma to 9 18 Näyttelyssä on esillä käsin valmistettuja sisustustekstiilejä ja asusteita, joita voi valmistaa syksyn aikana käsityökeskuksessa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään työpaja, jossa voi valmistaa huovuttamalla korun syysasun piristeeksi. Paja toimii 20.9 klo Paja on maksuton, mutta materiaaleista veloitetaan. 12

13 HALOSENNIEMI Tuusulan taidemuseo, Rantatie, Tuusula, p , Avoinna: ti su 12 17, ti su Pääsymaksut: 5,50/4,50/2,00. Sigrid Schauman Pekka Halosen vieraana Pekka Halosen ( ) ja Sigrid Schaumanin ( ) maisemia ja muotokuvia. Ihana Italia Pekka Halonen ja taiteilijatoverit matkoilla Pekka Halosen ja taiteilijatovereiden Italianmatkat ja niiden vaikutus taiteeseen lukujen vaihteessa. Esillä Pekka Halosen taiteen lisäksi runsas joukko Italiasta aiheensa saaneita maalauksia mm. Ellen Thesleffiltä, Magnus Enckelliltä ja Hugo Simbergiltä. Lue lisää s. 4. Pekka Halonen, Ateljeen nurkka 1920, öljy 50 x 42, Pekka Halosen seura Oma tupa, oma lupa Pekka Halosen ja hänen perheensä elämää 110 vuotta täyttävässä upeassa taiteilijahuvilassa. Halosenniemen iso ateljee toimi taiteilijan työtilana ollen samalla myös sekä perheen että koko taiteilijayhteisönkin olohuoneena. Esillä on Halosen upeita maalauksia muun muassa kotiniemeltään ja Tuusulasta. ERKKOLA Tuusulan taidemuseo, Rantatie 25, Tuusula, p , , Avoinna: ti su 11 18, la su Pääsymaksut: 4/3/2. Faabelit Marc Chagallin kuvituksia Venäläissyntyisen taidemaalarin Marc Chagallin ( ) eläinkuvituksia Jean de La Fontainen ( ) klassikkosatuun Faabelit Eläintarinoita. Chagallin surrealististen alkuperäisten kuvitusten lisäksi kirjallisuusnäyttely esittelee Faabelien ja eläinsatujen eri versioita. TAIDEKESKUS KASARMI Tuusulan taidemuseo, Jääkärinpolku 2, Tuusula, p , , Avoinna: ke su 12 17, ti su Pääsymaksut: 5,50/4,50/2,00. Kasarmi Marc Chagall, Kukko ja helmi. Kuvitusta La Fontainen Faabeleihin, 1952 viivasyövytys, Ateneumin taidemuseo Vappu Rossi Kun mennyt on yö Valon, hämärän ja pimeän välisillä eroilla leikitteleviä mediateoksia, piirustuksia ja grafiikkaa. Luontoromantiikkaa! Näyttelyssä vertaillaan romantiikan ajan maisemia 1800-luvulta nykytaiteilijoiden teoksiin, joissa voi nähdä viittauksia romantiikkaan. Romantiikan ajan taide syntyi Saksassa ja 1800-luvun vaihteessa kirjallis-filosofisena liikkeenä. Taidesuuntausta leimasi kiinnostus tunneelämään ja dramaattisiin efekteihin. Suomalaiset romantiikan taiteilijat Werner Holmbergistä Fanny Churbergiin saivat vaikutteita Saksan taiteesta. Näyttelyyn valituissa nykytaiteen teoksissa välittyy ihmisen suhde luontoon ja maisemaan romanttisesti. Sandra Kantanen, Untitled (Sakura 3) 2010, pigmentti alumiinille 128 x 108 Lauri Laine Maalauksia valosta ja tilasta Retrospektiivinen näyttely esittelee Lauri Laineen (s. 1946) maalauksia 1980-luvun puolivälistä alkaen. Italian renessanssin ja barokin taide on vaikuttanut Laineen maalausten tilan ja valon kuvauksiin. Alkuvaiheen tuotannon abstraktit ja arkkitehtoniset teemat ovat vaihtuneet esittävimpiin aiheisiin kuten kangasdraperioihin ja barokin ajan päähineisiin. Valo, väri ja tila puhuttelevat Laineen pelkistävässä taiteessa. Laine on työskennellyt Roomassa vuodesta 1986 lähtien. AuneLa Lauri Laine, Kosketuksia 2011, öljy 215 x 140. Kuva Jussi Tiainen Materialistit Terhi Juurinen, Riitta Siira, Markku Tonttila, Jyrki Valkola Wendelin Galleria Martta Wendelinin croquis-piirustuksia Muistoja Etelästä Martta Wendelin teki pitkän ulkomaanmatkan Italiaan kesällä 1927, jolloin hän kuvasi Etelän maisemia, nähtävyyksiä ja ihmisiä maalauksissaan ja piirustuksissaan. Matti Pikkujämsä Martta Wendelinin vieraana Kuvittaja Matti Pikkujämsä tunnetaan retrohenkisestä, lukujen lastenkirjojen tyyliä henkivästä esitystavastaan. Hän on kuvittanut useita kirjailija Jukka Itkosen teoksia kuten Krokotiili hikoaa ja muita eläinsatuja (2010). 13

14 KESÄTEATTERIT TEKSTI: Taiju Kiesilä KUVA: Reijo Rantakari Joka-teatteri haluaa tarjota yleisölle iloa ja riemua Jokelassa on saatu nauttia kesäteatteri-esityksistä jo yli kaksikymmentä vuotta. Kesäteatteritoimintaa Jokelan Työväentalon pihamaalla pyörittää Jokelan Karjala-Seuran Joka-teatteri ja sen innokas harrastajajoukko. Näytelmäksi valitaan sopiva teksti Tämän kesän näytelmäksi on valittu Raimo Suurosen kirjoittama komedia Mooseksen penninpyöritys. Siihen on saatu sovitettua kaikki kuviteltavissa olevat kepeään kesänäytelmään kuuluvat osaset väärinkäsityksistä heinälatoerotiikkaan ja huussihuumorista pankkiryöstöön. Suurosen Moosesnäytelmät kuuluvat suomalaisten kesäteattereiden kestosuosikkeihin. Joka-teatteriin lähes 25 vuotta esityksiä ohjannut Jorma Vepsä kertoo, että tämän vuoden näytelmän valintaan vaikuttivat paitsi hyvä teksti myös näytelmän henkilöhahmovalikoima, josta löytyi hyviä rooleja kaikenikäisille esiintyjille. Tänä vuonna nuorin esiintyjä on 14-vuotias ja vanhin teatterilainen puolestaan 80-vuotias. Joka-teatterin ydinjoukko on pysynyt suhteellisen samana jo vuosia, mutta aina mukaan tulee myös uusia, nuoria harrastajia. Joka-teatteri saa taustavoimia kesäteatterin pyörittämiseen myös muilta jokelalaisilta yhdistyksiltä kuten Jokelan Retkeilijöiltä ja Viihtyisä Pohjois- Tuusula -yhdistyksen jäseniltä. Apua tarvitaan esimerkiksi katsomon rakennus- ja purkutöissä, lipunmyynnissä, liikenteen ohjauksessa ja kahviossa. Joka-teatterilaisia kesän 2011 näytelmässä Mimmi Paavaliina. Talven harjoitukset tähtäävät kesään Joka-teatterilaiset harjoittelevat kerran viikossa läpi talven Jokelan monitoimitalolla. Esityksen luominen on pitkä prosessi. Toukokuussa harjoitustahti tiivistyy, kun harjoitukset siirretään ulos varsinaiseen esiintymispaikkaan Työväentalon pihalle. Ensi-illan lähestyessä harjoituksia saattaa olla jopa viisi kertaa viikossa. Ryhmän jäsenet tiedostavat jokainen oman vastuunsa hyvän ja toisia kannustavan ilmapiirin luomiseksi. Yleensä harjoituksiin mentäessä tervehditään toisia joko työn alla olevasta tai aiemmasta näytelmästä elämään jääneillä repliikeillä, kertoo tämän kesän näytelmässä Moosesta esittävä Kari Kinnunen. Harjoituksissa nauru usein raikaa ja tunnelma on hyvä. Siihenkin osataan suhtautua lempeän ymmärtävästi, että ohjaaja hyppii säännöllisesti tasajalkaa käsikirjoituksen päällä ryhmää moittien. Tänä vuonna esitykset on muutettu perinteistä poiketen kesän loppupuoliskolle. Ensi-ilta on Tuusula-päivänä ja esitykset jatkuvat aina elokuun puoliväliin saakka. Näyttelijät kertovat, että jokaisessa esityksessä esiintyjät aistivat yleisön reaktiot, ja parhaimmillaan näytelmä herättää vahvoja yhteisiä tunteita katsomon ja näyttämön välillä. Viimeinen näytös on lähes poikkeuksetta iloa siitä, että esitykset on saatu kunnialla hoidettua ja useimmiten jopa hyvillä arvosteluilla höystettynä. Mutta myös haikeutta siitä, että oman roolihahmon, tarinan ja yhteisön joutuu jättämään muistojen kirjaan, tiivistää Kinnunen esiintyjien tuntemukset pitkästä harjoitusjaksosta ja aktiivisesta esityskaudesta. Joka-teatterin väki toivottaa esityksiin tervetulleiksi kaikki, jotka nauttivat vaarallisesta elämästä ja uskaltautuvat harrastajateatterin katsomoon! MOOSEKSEN PENNINPYÖRITYS Ohjaus Jorma Vepsä Ensi-ilta: su klo 16 Esitykset: ke klo 19, to klo 19, la klo 16, su klo 16, ke 1.8. klo 19, to 2.8. klo 19, la 4.8. klo 16, su 5.8. klo 16, ke 8.8. klo 19, to 9.8. klo 19, la klo 16, su klo 16, ke klo 19 Jokelan Kesäteatteri, Työväentalon piha, Siljalantie 2, Jokela. Liput: 15/6 Tiedustelut p , 14

15 KESÄTEATTERIT KESKI-UUDENMAAN TEATTERI Pastori Jussilaisen naiset Krapin kesäteatterissa nähdään huvinäytelmä, jossa nuori pappismies Elias Jussilainen on ottanut tehtäväkseen naisten kasvattamisen kuuliaisuuteen. Tätä ilosanomaa Jussilainen saarnaa myös omalle Naemi-morsiamelleen. Kaupungista neidon pään saapuu kuitenkin sekoittamaan uusien aatteiden villitsemä Lilli. Ohjaus ja sovitus Aila Lavaste. Rooleissa Mikko Pörhölä, Seppo Halttunen, Johanna Salminen, Eeva Putro, Annaleena Sipilä, Ulla-Sisko Tamminen ja Pauliina Hukkanen. Lavastus- ja pukusuunnittelu Heini Granberg. Liput 28/26. Ensi-ilta: klo 19 Esitykset: 29.5., 30.5., 31.5., 5.6., 6.6., 7.6., 8.6., 10.6., 12.6., 13.6., 14.6., 15.6., 16.6., 17.6., 19.6., 20.6., 22.6., 26.6., 27.6., 28.6., 29.6., 30.6., 1.7., 27.7., 28.7., 29.7., 31.7., 1.8., 2.8., 3.8., 4.8., 5.8., 7.8., 8.8., 9.8., 11.8., 12.8., 14.8., 15.8., 16.8., 17.8., 18.8., Arkisin klo 19, lauantaisin klo 14, sunnuntaisin klo 16 (12.8. alkaen sunnuntaisin klo 14 ja 18). Viirun syntymäpäivät Koko perheen musiikillinen näytelmä nähdään heinäkuussa Krapin kesäteatterissa. Yksinasuva ukko Pesonen elää maalla kanojensa kanssa ja kaipaa ystävää. Eräänä päivänä rouva Anttonen tuo Pesoselle laatikon, josta hyppää ulos pieni, viirullinen kissanpentu. Kesto 45 min. Ohjaus Simo Tamminen. Rooleissa Nelly Hristova ja Seppo Halttunen. Sovitus Sven Nordqvistin kirjoista Mira Kivilä. Liput 15 aikuiset, 10 lapset, 45 perhelippu (sis. 4 lippua). Esitykset: 21.7., 22.7., 23.7., 24.7., 25.7., Arkisin klo 17 ja 18.30, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 14 ja 16. Krapin kesäteatteri, Rantatie 2, Tuusula Lippuvaraukset ja tiedustelut p Keski-Uudenmaan Teatteri KUT, Kauppakaari 8, 2 krs., Kerava. Lisätietoja MIKÄ MIKÄ TEATTERI Kohtalokas nainen Tragedian ja komedian välimaastossa tarpovat Helmi ja Essi kohtaavat toisensa ravintolassa. Elämä ei ole tarjonnut unelmien pilvilinnaa pappina työskentelevälle Helmille ja ruuvikauppiaan vaimo Essille. Käsikirjoitus Tuulikki Kankaanpää. Ohjaus Harri Lötjönen. Esitykset: su 6.5. klo 17, su 13.5, klo 17 Teatteri Hyrylä, Kauppatie 2, Tuusula Lehmänmaitoa ja mansikoita Mikä Mikä Teatteri esittää Marita Kärkkäisen hulvattoman näytelmän Lehmänmaitoa ja mansikoita, joka kertoo kahdesta pariskunnasta, joiden uusi naapuruus on koetuksella jo ennen ensimmäistäkään tapaamista. Ohjaus Harri Lötjönen. Ensi-ilta: su klo 16 Esitykset: ke klo 19, pe klo 19, ke 1.8. klo 19, pe 3.8. klo 19, su 5.8. klo 16, ke 8.8. klo 19, pe klo 19, su klo 16. Paijalan Teatterilato, Hankkijantie 1, Tuusula Nuoruustanssi Tarina kahden elämää kokeneen ihmisen unohtumattomasta ensirakkaudesta ja kipeästä erosta. Siinä missä sanat loppuvat otetaan avuksi suomalainen tunteiden sijaistulkitsija, rakastettu tango, valssi tai romanssi. Käsikirjoitus Heikki Luoma. Ohjaus Veikko Saarinen. Ensi-ilta: su klo 16 Esitykset: ke klo 19, pe 1.6. klo 19, su 3.6. klo 16, ke 6.6. klo 19, pe 8.6. klo 19, su klo 16, ke klo 19, pe klo 19, la klo 16, su klo 16, ke klo 19. Paijalan Teatterilato, Hankkijantie 1, Tuusula Täti ja minä Vanha nainen ja keski-ikäinen mies kohtaavat, ja ilmassa on perinnön odottelua. Mustaa huumoria, ja kaiken karmeuden jälkeen liikuttavaa lähentymistä. Käsikirjoitus Morris Panych. Ohjaus Jouni Nurminen. Ensi-ilta: klo 17 Teatteri Hyrylä, Kauppatie 2, Tuusula Leipätehtaan naiset Näytelmä sijoittuu 1950-luvulle, jäykkien sukupuoliroolien aikaan. Uusi aika, modernisaatio tunkee leipomoon, jonne saapuu uusi harjoittelija, Vuokko Lankinen. Käsikirjoitus Pirjo Toikka. Ohjaus Harri Lötjönen. Ensi-ilta: klo 17 Teatteri Hyrylä, Kauppatie 2, Tuusula Mikä Mikä Teatteri Liput: aikuiset 18, eläkeläiset/opiskelijat 15, lapset 10. Ennakkomyynti: ja Hyrylän kirjakauppa, Koskenmäenpolku 4, Tuusula. Tiedustelut p , JOKELAN KANSALAISOPISTON MUSIIKKITEATTERI Laulunäytelmä Kultakuume Reino Helismaan kirjoittama ja Toivo Kärjen säveltämä laulunäytelmä tarjoaa Lapin lumoa, konnuutta sekä kullan kimallusta tunnelmallisten ja hauskojen laulujen siivittämänä. Ohjaus Riitta Wulff-Mäkelä. Liput 10. Esitykset: pe klo Järvenpään Seuratalo, Kartanontie 20, su klo 15 Hyvinkään Yhteiskoulu, Uudenmaankatu 17 ja su klo 15 Myrskylän Nuorisoseuratalo Majakka, Keskustie 7. Tiedustelut p , TEATTERI T Eläimistä ja elämästä klo Kaikkien ryhmien yhteinen kevätnäytös. S-ryhmä: Kansansatunäytelmiä eläimistä. M-ryhmä: Eläinsatuja teemalla 3. L-ryhmä: Eläinten elämää, Katkelma Ei naurata! -näytelmästä. XL-ryhmä: Yllätyksiä ja improvisaatioita. Ohjaus Tiina Häkkinen. Lippuja ovelta, lapsilla vapaa pääsy. Hyökkälän koulun auditorio, Kirkkotie 11, Tuusula. Tiedustelut p TUUS-TEATTERI Kosintoja Kurvikkaana kesäkomediana nähdään Kerttu Hämäläisen näytelmä, jossa leskeksi jäänyt rovasti Aapeli Kuhanen alkaa etsiskellä uutta elämänkumppania ja asuntoa eläkepäiviksi. Esitykset alkavat juhannuksen jälkeen. Liput 10/5. Väinölän kesäteatteri, Kirkkotie 6, Tuusula Tiedustelut p

16 TEKSTI: Sirkku Glass ja Aki Manninen KUVA: Sirkku Glass KIRJASTO TARINA Kirjastolaitosta verrattiin jossain kerran henkiseksi huoltoasemaverkostoksi, ja osuva sanonta jäi mieleen. Kirjaston henkilökunnan mielestä hyllyjen välissä kulkeminen ja kirjojen selailu rauhoittaa ja vähentää stressiä. Näemme työpaikkamme faktan ja fiktion kehtona, josta voi löytää hiljaisen opiskelunurkan tai henkilökunnan avustuksella sen kauan ajatuksissa olleen laulunpätkän kokonaisuudessaan. Meille kirjasto merkitsee innostavia vinkkareita, upeita näyttelyitä, mukavia asiakkaita, opettavaisia satutunteja ja uuden näkökulman tarjoamisen iloa. Haluamme kirjastosta löytyvän jokaiselle jotakin, sekä itsepalveluna että palvelutankkauksella. Mutta miten asiakkaamme näkevät kirjaston? Onko heidän mielikuvansa yhtään samanlainen? Miten kirjasto on ollut mukana heidän elämänsä vaiheissa? Tässä yhden asiakkaamme tarina. Mitä kirjasto on merkinnyt elämässäni? Jokelan kirjaston asiakas Aki Manninen Kirjasto on minulle merkinnyt paikkaa, josta saa kirjoja. Hyvä kirjasto on lämmin ja kuiva, eivätkä kirjastovirkailijat ole äksyjä. Kirjat, joita kirjastosta saa, voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen ryhmään: hyviin ja huonoihin. Mikä on hyvä ja mikä on huono, sen määrään minä itse. Ei minun tarvitse keneltäkään kysyä, tykkäänkö minä jostakin kirjasta vai en. Tämä on tietysti aika raju kommentti naimisissa olevalta mieheltä. Nuorempana annoin kirjailijalle viisikymmentä sivua aikaa tehdä minuun vaikutuksen. Jos teksti ei siihen mennessä iskenyt kipinää, jätin lukemisen siihen. Nykyisin saatan lukea melko pitkälle ennen kuin huomaan, ettei kirjan tarina lukemalla parane eikä valmistu. Kuukausi sitten näin televisiossa erään kirjailijan. Hänen puheensa teki minuun vaikutuksen. Kävin lainaamassa hänen esikoisteoksensa, ja teksti oli sellaista että sitä luki mielellään. Tilasin kyseisen kirjailijan uusimman teoksen, mutta kun sormeilin ja silmäilin sitä, havaitsin, ettei kyseisellä kirjailijalla ollut siinä kirjassa minulle mitään sanottavaa. Mutta ehkäpä seuraavassa. Omaa lukemistani vertaisin kullan kaivamiseen. Kullankaivaja tekee paljon työtä kultahipun löytääkseen ja onnistuessaan iloitsee. Minulle riittää kirjassa yksi onnistunut lause. Tulen siitä iloiseksi, se tuottaa minulle hyvää mieltä. Toisaalta voin verrata itseäni huumeiden käyttäjiin, erona on vain se, että minun huumeeni ovat peräkkäin asetetuista kirjaimista muodostetut lauseet. Viime vuoden puolella en pitänyt varaani eräänä viikonloppuna ja jäin kirjattomaksi sunnuntaina. Kirjasto kiinni, mitäs nyt tehdään? Täytyi ryhtyä tutkiskelemaan omaa kirjahyllyä. Löysin 16

17 TEKSTI: Tiina Häkkinen LOGO: Matti Savimaa sieltä Alexis Carrelin Elämän ikuiset lait -nimisen kirjan. Kirja oli hyllyssäni, mutta en ollut sitä ikinä lukenut. Olin ehkä parikymmentä vuotta sitten ostanut sen jostakin divarista. Eräs henkilö on sanonut, että kun aikaa on jäljellä vain vähän, ei riitä että lukee hyviä kirjoja, silloin täytyy lukea vain parhaita kirjoja. Minäkin päätin ryhtyä lukemaan vain parhaita kirjoja ja otin, taas omasta hyllystä, A. Schweitzerin Piirteitä elämästäni ja ajattelustani. Muistin lukeneeni kirjan kauan sitten ja minulla oli mielikuva, että Schweitzer oli sanonut Afrikassa työskennellessään, ettei ötököitä saa tappaa, eikä kiusata. Minulta oli täysin unohtunut kaikki muu Schweitzeriin liittyvä, muun muassa se, että hän oli ensimmäiseltä ammatiltaan urkuri, toiselta ammatiltaan teologi ja kolmannelta ammatiltaan lääkäri. Kova kaveri joka lajissa. Teki elämäntyönsä lähetysaseman lääkärinä Afrikassa. Kirjastosta siis löytyy kirjoja, hyviä ja huonoja. Minun hyvät ovat sinulle huonoja ja päinvastoin. Jokainen voi itse kirjansa valita ja arvostella. Voi lytätä Nobel-kirjan tuosta vaan. Ei kirjailija siitä pahastu. Se on täysin kirjan ja lyttääjän välinen asia. Syksyllä 2009 Jokelan kirjastossa aloitettiin lukupiiri. Virpi Niskanen oli vetäjänä ja on edelleenkin. Kerran Virpi kertoi runoilijasta nimeltä Wislawa Szymborska ja hänen teoksestaan Sata Szymborskaa. En ole koskaan ollut mikään erikoinen runouden ystävä, runous mielestäni sopii parhaiten laulun sanoiksi. Tämä Sata Szymborskaa vaikutti minuun erittäin voimakkaasti. Jostakin syystä sekä runoilija että kääntäjä olivat osanneet asettaa sanat oikeaan järjestykseen. Mutta se joka tekee vaikutuksen minuun, ei vaikuta johonkin toiseen. Arto Paasilinnaa ranskalaiset pitävät suurena filosofina. Minusta Arto Paasilinnan teoksissa juttu vie kirjailijaa ja lujaa. Mitä siis kirjasto on merkinnyt ja merkitsee elämässäni? Jos kirjastoa ei olisi, tuskinpa itseäni hirttäisin, ehkä alkaisin kiusata mummoja kylänraitilla. KIRJASTOSSA TAPAHTUU KESÄN AUKIOLOAJAT KIRJASTOSSA (ajalla ) Pääkirjasto ma to klo ja pe klo 10 16, la suljettu. Jokelan kirjasto ma, ti ja to klo ja ke ja pe klo 10 16, la suljettu. Kellokosken kirjasto ma, ti ja to klo ja ke ja pe klo Riihikallion kirjasto ma, ti ja to klo ja ke ja pe klo Kirjastoauto ei aja reittejä välisenä aikana. Koulureittien ajo alkaa ma SATUTUNNIT: Pääkirjastossa torstaisin klo 10: 10.5., sekä 6.9., 20.9., 4.10., , 1.11., , ja Jokelan kirjastossa perjantaisin klo 10: sekä 7.9., 5.10., ja Kellokosken kirjastossa keskiviikkoisin klo 10: 9.5. sekä syksyllä Perhekeskus Ikioman perhekerhossa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Riihikallion kirjastossa torstaisin klo 10: sekä 20.9., , ja LUKUPIIRIT: Jokelan kirjastossa keskiviikkoisin klo 19: sekä 12.9., , ja Kellokosken kirjastossa tiistaisin kello 19: 8.5. sekä 11.9., 9.10., ja Lisätietoja J. H. ERKKO -LAUSUNTA- JA -LAULUSÄVELLYSKILPAILU LÄHESTYY Kesäkuun toisena viikonloppuna Hyrylässä nähdään ja kuullaan täysilaidallinen Erkon lyriikkaa ja muita tekstejä, lausuttuina ja laulettuina. J. H. Erkko -lausunta- ja -laulusävellyskilpailu on yleisötapahtuma, jossa välieriin valitut esitykset kuullaan lauantaina 9.6. ja finalistien esitykset sunnuntaina Aamupäivisin on lausujien vuoro ja iltapäivisin kuullaan sävellyksiä. Nyt toista kertaa järjestettävä kilpailu on herättänyt laajaa kiinnostusta, ja kilpailutöitä lähetettiin karsintaan runsaasti. Laulusävellyskilpailussa 127:n kilpailutyön joukosta valittiin välieriin 23 teosta. Karsintatuomariston (Heli Ahvenainen-Saaristo, Janne Hovi ja Tiina Häkkinen) mukaan on ilahduttavaa, että niin monet säveltäjät ovat löytäneet kilpailun ja mukana on värikäs tyylilajien kirjo. Myös se, että tämän ajan musiikillinen kieli on valjastettu Erkon yli sata vuotta sitten kirjoittamien tekstien esiin tuomiseksi, oli tuomareiden mielestä hieno asia. Tuomaristo huomasi niinikään, että tällä kertaa säveltäjien tekstivalinnoissa oli edelliskertaa enemmän vaihtelua. Lausuntakilpailun 13 kilpailutyöstä 8 pääsi välieriin. Sen karsintatuomaristo (Seppo Halttunen, Soila Komi ja Tiina Häkkinen) havaitsi lausujilla selkeitä koulukuntaeroja. Nimettöminä kuunnelluista kilpailutöistä saattoi huomata hyvin erilaisia lausuntanäkemyksiä. Välierään valittujen kilpailijoiden joukossa on mielenkiintoisia ja lupaavantuntuisia lausujia. Tänä vuonna välierässä nähdään myös yksi kahden lausujan yhteisesitys. Odotettavissa on siis jännittävä kilpailukokonaisuus, jossa arvioidaan paitsi kilpailijoiden taitoja, myös heidän ennakkoluulottomuuttaan, luovuuttaan ja tekstinsisäistämiskykyään. Lausuntakilpailijoiden kohdalla myös tekstikoosteiden sisältö vaikuttaa olennaisesti tuomareiden arvioon. Sunnuntain palkintojenjakotilaisuuksissa kilpailijat ja yleisö saavat kuulla tuomaristojen suulliset palautteet. Kilpailutuomaristoihin kuuluvat laulusävellyksessä Seppo Hovi, Markus Lehtinen, Jukka Rantanen, Tiina Häkkinen ja Tuusulan kunnan edustaja sekä lausunnassa Jukka Rantanen, Helka-Maria Kinnunen, Timo Heimonen, Tiina Häkkinen ja Tuusulan kunnan edustaja. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi J. H. Erkon tuotantoa ja arvioida sitä nykypäivän näkökulmasta. Kilpailun järjestävät Taiteilijakoti Erkkola ja Tuusulan kunta. J. H. Erkko -lausunta- ja -laulusävellyskilpailu Semifinaalit 9.6. klo lausunta klo laulusävellys Hyökkälän koulu, Kirkkotie 11, Tuusula Liput: 5 /välieräpäivä, 10 /loppukilpailupäivä, 12 /molemmat päivät Lipunmyynti Tuusulan kulttuuri-infon toimipisteissä - Halosenniemessä, Rantatie, Tuusula, (ti su 12 17), p Taidekeskus Kasarmissa, Jääkärinpolku 2, Tuusula, (ke su 12 17), p sekä tapahtumapäivinä ovelta. Lisätietoja tapahtumasta Finaalit klo lausunta klo laulusävellys 17

18 TEKSTI: Pessi Rautio KUVAT: Tarja Kärkkäinen TAIDE MAJOITTUU KESÄKSI KASARMIIN Hyrylässä lienee ollut monelle varuskunta se tutuin asia. Kesä kasarmilla taas on monelle kai toisella lailla tuttu, nostalginen ja kenties vähän piinallinenkin ajatus. Taide ja kasarmi taas eivät tunnu liittyvän mielessä kovin hyvin yhteen. Olympiakasarmi käsittää kaksi lähes identtistä rakennusta. Uudempi, Rykmentintien puoleinen osa valmistui 1960-luvulla. Olympiakasarmin uusi elämä Kun Helsingin Ilmatorjuntarykmentti lakkautettiin vuonna 2006, jäi sen suuri puistomainen alue Tuusulan sydämessä odottamaan uutta rakentumistaan asuinalueeksi. Nyt on ajateltu, että olisi hyvä hetki tehdä jotakin poikkeuksellista. Hyrylän Olympiakasarmi rakennettiin juuri Helsingin Olympialaisten alla, ja siitä lähtien on moni varusmiessukupolvi tuon kasarmin täyttänyt, ja nyt sinne vyöryvät taiteen ikäluokat. Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma on suomalaisen lukujen jälkeisen taiteen laajimpia taidekokoelmia. Yhdessä Tuusulan kunnan kokoelmien kanssa siitä saadaan aikaisiksi näyttely, joka tarjoaa valtaisan määrän retkiä hyvään taiteeseen. Ja näyttelytiloissa todella tilaa löytyy, onhan kasarmissa neliömetrejä sentään yli 2000, joka on enemmän kuin juuri missään suomalaisessa taidemuseossa on näyttelytilaa. Yhdessä näyttelyssä monta eri näyttelyä Taidekokoelmassa aina erilaiset taiteilijapersoonallisuudet tulevat toistensa kanssa vuorovaikutukseen, erilaiset teokset kohtaavat ja suhteutuvat toisiinsa. Siinä mielessä kokoelma on kuin komppania varusmiehiä, erilaisia persoonia, jotka kuitenkin muodostavat yhden yksikön. Kun kokoelman teoksia laitetaan esille eri huoneisiin, syntyy erilaisia vielä pienempiä yksiköitä, taiteen tupia, joissa Olympiakasarmin historiaa Olympiakasarmi rakennettiin vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten voimistelu-urheilijoiden majoitustiloiksi Hyrylän varuskunta-alueelle. Suunniteltu käyttötarkoitus näkyy arkkitehtuurissa, sillä ajatuksena oli, että voimistelijat pystyvät harjoittelemaan korkeassa keskihallissa. Alun perin rakennukseen oli tarkoitus majoittaa Neuvostoliiton voimistelujoukkue, mutta he majoittautuivatkin lopulta Tapiolaan. Seuraavaksi kasarmiin piti majoittaa nykyaikaisen 5-ottelun edustajat, mutta hekin siirtyivät suorituspaikkakunnalle Hämeenlinnaan. Lopulta Olympiakasarmissa ei koskaan majoittunut olympiaurheilijoita, mutta Hyrylän varuskunta sai siitä uuden kasarmirakennuksen. Hyrylässä koulutettiin tykki- ja ohjusyksiköiden varusmiehiä varuskunnan lakkauttamiseen, vuoden 2006 loppuun saakka. Olympiakasarmin aulatilassa on korkeutta runsaasti. 18

19 TAIDEPASSI Halosenniemen, Taidekeskus Kasarmin ja Olympiakasarmin yhteislippu kesällä 2012 aikuiset 10 lapset v. 3 Kolumnipalstan kirjoittajat ovat tuusulalaisia kulttuurin ystäviä. Näkijöitä, kokijoita ja tekijöitä. jokaisessa on hieman eri tunnelmansa, hieman eri tarinansa. Olympiakasarmin nelisenkymmentä miehistötupaa ja muuta huonetta ja kaksi isoa kasarmihallia muodostavat melkoisen haasteen näyttelyn rakentamiselle, mutta ne myös mahdollistavat yli neljänkymmenen tarinan ja tunnelman luomisen, neljänkymmenen pienen näyttelyn tekemisen yhden sijasta. Kokoelmissa on aina joitakin keskeisiä taiteilijoita, nämä saavat teoksilleen kesän ajaksi ihan omat huoneensa. Toisiin huoneisiin löytävät tiensä erilaiset taiteelliset linjat, joita kokoelmien sisältä löytyy. Jotkut taiteilijat hakevat nykyajassa klassista kauneutta, taiteen tai ihmiskunnan historian hämäristä. Toisilla taiteilijoilla kauneus löytyy abstraktiosta: teosten tarkkaan hiotuista muodoista, suhteista ja väreistä. Kolmansien taiteilijoiden teoksissa on palasia oudoista tarinoista, jostakin koskettavasta kohtauksesta tai tilanteesta vaikkapa arkielämässä. Neljännet tekevät jotakin aivan muuta. Kaikilla on oma tehtävänsä. Vaikka on ajateltu, että kasarmielämä yhdenmukaistaa, niin melko varmaa on, että tämä Kesä kasarmilla näyttää, että jokainen huone, jokainen tupa voi olla erilainen. Kesä kasarmilla Näyttely tarjoaa ison komppaniallisen verran nykytaidetta, tunnettuja laatusuorituksia ja myös yllättävämpää nähtävää. Mukana Aune Laaksosen Taidesäätiön ja Tuusulan kunnan kokoelmista kymmeniä Suomen eturivin taiteilijoita, mm. Tuomo Saali, Kuutti Lavonen, Reino Hietanen, Soili Talja, Nina Terno, Matti Peltokangas, Mauno Hartman, Pekka Kauhanen, Eeva Tiisala, Tapani Mikkonen, Gunnar Pohjola, Antti Tanttu Avoinna ti su klo Pääsymaksut 5,50/4,50/2,00 Olympiakasarmi Rykmentintie, rakennus 50, Tuusula p HYVINKÄÄLLE HYRYLÄN LINJA- AUTOASEMA HELSINKIIN UIMAHALLI JÄRVENPÄÄHÄN ENTINEN VARUSKUNTA- ALUE KERAVALLE Tuusulalaista kulttuuria Keski-Uudenmaan Teatteri on laajalla rintamalla ja vahvasti mukana Tuusulan kulttuurimaisemassa Keski-Uudenmaan Teatteri on seinättömänä alueteatterina kulkenut ja esittänyt ohjelmistoaan 12 vuoden ajan koko Keskisen Uudenmaan alueella. Tänä vuonna meille tuli loistava mahdollisuus tehdä talviteatteria Tuusulassa. Dostojevskin klassikkonäytelmä Rikos ja rangaistus valmistui helmikuussa historialliseen Olympiakasarmiin, Hyrylän varuskuntaalueelle. Muistan hetken, kun nousin ensimmäistä kertaa portaat alakerrasta suureen kaksikerroksiseen halliin ja edessäni avautui vankilaa muistuttava tila. Olin hämilläni näkemästäni ja vaikuttunut. Seinistä huokui nuorten miesten elämä, ja mikä parasta, kasarmia ei oltu onneksi remontoitu lakkauttamisen jälkeen. Se oli siinä! Halusimme tehdä Rikoksen ja rangaistuksen sinne. Teos dramatisoitiin juuri tuohon vanhaan kasarmiin. Siitä tuli yksi näytelmän henkilö. Lisäksi se tarjosi tilallisesti huikean mahdollisuuden kuvata päähenkilö Raskolnikovin mielentilaa. Tässä tilassa olimme keskellä ihmisiä, katsojia ja toisiamme. Onneksi Rikos ja rangaistus tehtiin. Tuusulan kunnan tuki oli siinä korvaamaton. Meihin uskottiin! Se oli meille tekijöille ja katsojille suuri elämys, opetus ja ojennus. Jatkossakin haluamme tehdä ja tuoda esityksiä Olympiakasarmille. Se on paikka joka inspiroi. Halosenniemessä teatterimme esitys Yksi laulu yli muiden juhlistaa Pekka ja Maija Halosen kodin 120-vuotista historiaa. Esitys on kaunis fiktiivinen tarina Eino Leinon ja Sibeliuksen kohtaamisesta, jota isännöi Pekka Halonen. Olemme etuoikeutettuja kun saamme tehdä töitä kultakauden suurten taiteilijoiden kodissa. Hirsirakennus huokuu kaikkea hyvää. Joskus mietin kun valmistaudumme esitykseen ja levitän tavaroitani Maijan keittiön pöydälle, mitä hän mahtaa ajatella ja antaako hän siunauksensa meidän työllemme? Kesäteatterimme Krapin pihassa on ainut oma näyttämömme. Krapin toimitusjohtaja Pekka Holma vuokrasi aikoinaan meille pihamaaltaan alueen ja yhteistyö on ollut enemmän kuin hyvää ja se kehittyy vuosi vuodelta. Onhan tässä vuosien saatossa ollut kaikenlaisia tekevälle sattuu osastoa, mutta ilman suuria suruja tai isompia sielunmurtumia kaikesta ollaan selvitty. Teatterimme huolehtii korkeatasoisten kesäteatteriesitysten valmistamisesta ja Krapin henkilökunta taas pitää hyvää huolta asiakkaista heti heidän saavuttuaan idylliseen puistoon. Yhteistyömme on onnistuneen kokonaisuuden tarjoaminen ihmisille. Elämys jossa yhdistyy kulinaariset ja kulttuurilliset antimet. Viime kesänä juhlistimme 10-vuotistaivaltamme Krapin puistossa. Tänä kesänä on tarjolla taas herkkua! Teatterin tekeminen ja sen jakaminen yleisön kanssa on voimaa antava elämän eliksiiri, joka voitelee uskoa, toivoa ja rakkautta! Ilman työtä ja vaivaa ei toukoa tehdä. Rakastan ammattiani ja yhdessä tekemistä. Olen ollut perustamassa Keski- Uudenmaan Teatteria ja hän on yksi lapsistani. Teatteri on minulle työtä, elämäntapa ja harrastus. Toivottavasti työlläni on merkitystä myös teille hyvät katsojat. Mira Kivilä, KUTin toiminnanjohtaja, näyttelijä (FIA) ja käsikirjoittaja 19

20