28 :n mukaisessa lupa-asiassa

Transkriptio

1 KEURUUN KAUPUNKI Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Multiantie KEURUU PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero 106/ /2014 ASIA Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta koskien tuhka-murskeseoksen hyödyntämistä Pättiniemen metsäautoteiden perusparannuksessa. LUVAN HAKIJA Metsä Tissue Oyj PL 25 (Revontulenpuisto 2) METSÄ (02100 ESPOO) Ly-tunnus Yhteyshenkilö: Olli Lehtovaara sähköposti: olli.lehtovaara@metsagroup.com puh MAANOMISTAJAT Metsä Tissue Oyj, Metsä Board Oyj ja Finsilva Oyj TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta: tuhka-murskeseoksen hyödyntäminen metsäautotien perusparannuksessa / Pättinimen metsäautotie Kunta: Mänttä-Vilppula Kiinteistöt: M501, ja VIREILLE HAKEMUKSEN VIREILLETULOPERUSTE JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristöluvan hakeminen perustuu ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohtaan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohtaan 13 f. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 13 c -kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, koska kyseessä on jätteiden hyödyntämispaikka, jossa hyödynnetään jätettä alle tonnia. Mänttä- Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Keurusselän ympäristönsuojelujaosto. SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Perusparannettava metsätie sijaitsee Pättiniemessä Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistöillä M501, ja Hankealue sijaitsee noin 900 metriä Mäntän keskustaajaman eteläpuolella. Pirkanmaan maakuntakaavassa hankealue on ranta-alueita lukuun ottamatta merkitty seudullisesti merkittäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Pättiniemen länsi- ja eteläranta on 1

2 osoitettu virkistysalueeksi (V). Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistyskäyttöedellytysten ja virkistysalueverkoston turvaamiseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun säilymiseen. Pättiniemen länsikärjessä on muinaismuistokohde (SM273). Mäntän oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (2000) hankealue on myös varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T) lukuun ottamatta maa- ja metsätalousalueeksi merkittyä länsirantaa (M). Eteläpuoleltaan hankealue rajautuu vahvistettuun Korvensyrjänkallion Kortepoukaman osayleiskaavaan (2007). Kaavalla alueelle on mahdollistettu loma-asuntoalueen tai vaihtoehtoisesti pientalovaltaisen alueen rakentaminen (RA/AO, tarkempi käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavalla) sekä kaavoitettu erillispientalotontteja. Kunnostettavan tien etäisyys lähimpään RA/AO aluevaraukseen on noin 60 metriä. Alueella sijaitsee myös ravirata. Osayleiskaava-alueella on myös vahvistetut Pättiniemen lomakylän (2003) ja Kortepoukaman (2007) asemakaavat. Perusparannettavan metsäautotien välitön lähiympäristö on metsätalouskäytössä olevaa, metsätyypiltään vaihtelevaa kangasmetsää, jossa ei ole metsä- tai luonnonsuojelulain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Mäntänvuoren luonnonsuojelualue (Natura) sijaitsee Sairaalantien itäpuolella lähimmillään noin 60 metrin päässä kunnostettavasta tiestä. Lähin vesistö on lähimmillään noin 20 metrin etäisyydellä tieosuudesta länteen sijaitseva Mäntänlahti (Kuorevesi-järvi), jonne myös tiealueen vedet hakemuksen mukaan päätyvät ojien kautta. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan lähin luokiteltu pohjavesialue on Runttimäen I -luokan pohjavesialue ( ), joka sijaitsee noin 3,4 kilometriä tieosuudesta itään. Häiriintyviä kohteita ei Pättiniemen metsäteiden välittömässä läheisyydessä ole. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä kunnostettavasta tiestä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan Pättiniemen metsäteiden perusparantamiseksi tuhkamurskeseosta käyttäen niin, että tuhkan osuus seoksesta on 30 painoprosenttia ja 70 prosenttia on kokoluokan 0 32 mm mursketta. Tieosuuksien yhteispituus on metriä. Tieosuuden korjaaminen ja tuhkaa sisältävän kerroksen rakentaminen on tarkoitus tehdä vuoden 2014 aikana. Hyödynnettävän tuhka-murskeseoksen määrä on enintään tonnia, josta tuhkan osuus on enintään tonnia. Seoksessa hyödynnettävä tuhka on Mäntän Energia Oy:n sähkösuotimilta erotettua lentotuhkaa. Hakemuksen mukaan Mäntän Energia Oy:n voimalaitoksessa käytettävät polttoaineet ovat turve, puu, bioliete ja hylkypaperi. Hakijan mukaan kemikaaleja ja polttoaineita ei tuotannossa käytetä. Peruskunnostuksen yhteydessä tierunko lanataan ja rummut uusitaan tarvittavilta osin. Tämän jälkeen tien pintaan levitetään tuhka-murskeseosta 10 cm paksu kerros ns. matottamalla eli tietä ajetaan kuorma-autolla, jonka perälauta on raollaan. Seos tiivistetään seuraavien kuorma-autojen yliajokerroilla. Tuhka-murskeseosta ei peitetä, vaan se jää tien kulutuskerrokseksi. Tuhka-murskeseos sekoitetaan Metsä Tissuen tehdasalueella Mäntässä, eikä sitä varastoida toiminta-alueella. Hakemuksen mukaan teknisiltä ominaisuuksiltaan metsäteollisuuden tuhka soveltuu hyvin metsäautoteiden perusparannukseen. Tuhkan alhainen lämmönjohtavuus ja routivuus vähentävät routavaurioita. Tuhka myös lujittuu itsestään, mikä parantaa 2

3 tierakenteen ominaisuuksia perinteiseen murskerakentamiseen verrattuna. Lisäksi toiminnalla säästetään luonnonkiviainesta sekä kaatopaikkatilaa. Teknisesti tuhka on tienrakennusmateriaalina verrattavissa perinteisiin luonnonmateriaaleihin, soraan ja erilaisiin murskeisiin. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Tuhkasta ja tuhka-murskeseoksen käytöstä tehdyt tutkimukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tutkinut Karstulaan rakennetuissa koerakenteissa tuhka-murskeseoksen käyttöä metsäteiden kunnostuksessa tien kulutuspintana vuosina Koerakenteissa kerrospaksuus oli 20 cm. Käytetyt seossuhteet olivat 15 painoprosenttia tuhkaa ja 85 painoprosenttia kokoluokan 0 16 mm mursketta sekä 30 painoprosenttia tuhkaa ja 70 painoprosenttia kokoluokan 0 31,5 mm mursketta. Vertailukohtina olivat peitetty tuhkarakenne ja pelkkä murske. Koerakenteista tehdyissä tutkimuksissa tuhka-murskeseoksen käytöstä ei todettu haitallisia ympäristövaikutuksia alueen pinta- tai pohjavesiin. Pohjaveden tai maaperän ph:ssa ei ollut eroja eri käsittelyiden välillä. Tutkittaessa eri tuhkarakenteiden vaikutuksia pohjaveden ja maaperän sulfaatti- (SO 4 2- ) ja arseenipitoisuuksiin sekä sähkönjohtavuuteen, olivat tuhka-murskerakenteen vaikutukset tuhkapatjarakenteita vähäisempiä. Pitoisuudet pohjavedessä täyttävät talousvedelle asetetut laatusuositukset. Rakentamisteknisesti tuhka-murskeseoksen käytöllä todettiin olevan hyötyjä patjakerrosrakentamiseen verrattuna. Murskeseoksessa tuhka iskostuu kovaksi pinnoitteeksi, joka pitää oikeat sivukaltevuudet eikä irtomurske kasaannu palteeksi tai valu ojiin. Tuhkamurske ei myöskään pölyä. Lisäksi käyttökohteen mukaan valittu oikea seossuhde ja murskeen raekoko parantaa kantavuutta ja helpottaa kunnossapitoa. Mäntän Energia Oy:n voimalaitoksen lentotuhkasta on tutkittu haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet (kokoomanäyte vuoden 2009 lentotuhkasta) viimeksi vuonna Liukoisia pitoisuuksia on verrattu tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvoihin (VNA 202/2006), jotka alittuvat selvästi. Maanrakennusasetuksen (VNA 591/2006) mukaista tutkimusta tuhkan soveltuvuudesta maanrakennukseen ei hakijan mukaan ole tehty, koska seosmateriaalit ja yksityistiet eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan. Melu, pöly ja liikenne sekä päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan tuhka-murskeseoksen hyödyntämisestä ei aiheudu erityisiä melupäästöjä tai tärinää. Vaikutukset rajoittuvat rakentamisessa käytettävien ajoneuvojen aiheuttamaan meluun ja kuljetuksista sekä rakennustoiminnasta aiheutuvaan pölyyn. Tiivistynyt tuhka-murskeseos ei pölyä. Tuhka-murskeseos toimitetaan käyttökohteeseen voimalaitosalueelta kuorma-autoilla yleisiä teitä pitkin. Hakijan mukaan tuhkan hyödyntämisestä ei muodostu päästöjä ilmaan. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hakijan mukaan haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet ovat tuhka-murskeseoksessa niin matalalla tasolla, ettei seoksesta aiheudu esitetyssä käytössä haittaa tai riskiä ympäristölle. 3

4 Syntyvät jätteet Hakijan mukaan tuhkan hyödyntämisestä ei muodostu jätteitä. Arvio ympäristövaikutuksista Metsätalouden tutkimuskeskus Tapion koerakenteista ja Mäntän Energia Oy:n voimalaitostuhkasta käytettävissä olevien tutkimustulosten perusteella haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet ovat hakijan näkemyksen mukaan tuhkamurskeseoksessa niin alhaisella tasolla, ettei seoksen hyödyntämisestä tienparannuksessa aiheudu haittaa tai riskiä ympäristölle tai muita haitallisia vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakija ei ole esittänyt arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemuksen mukaan käyttötarkkailua ei tehdä. Päästö- ja vaikutustarkkailu Hakija esittää, että tuhkan hyödyntämisen päästöjä tarkkaillaan yhdestä pintavesinäytepisteestä otettavalla vesinäytteellä. Näytteestä analysoidaan kiintoaine, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri ja metallit ja pitoisuuksia verrataan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) pitoisuuksiin. Vesinäytteen voi ottaa sertifioitu ympäristönäytteenottaja Metsä Groupin henkilöstöstä tai se teetetään konsultilla. Näyte analysoidaan akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa. Vesinäyte otetaan kerran ennen töiden aloittamista ja kerran rakentamisen jälkeen. Tulokset raportoidaan Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistolle vuoden 2015 loppuun mennessä, kuitenkin viimeistään 6 kuukautta rakentamisen päätyttyä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Keuruun kaupungin internet -sivuilla Lisäksi on julkaistu ilmoitus vireillä olevasta lupahakemuksesta KMV lehdessä Tarkastukset Ympäristönsuojelusihteeri on tutustunut kohteeseen Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. 4

5 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. YMPÄRISTÖNSUOJELUJAOSTON RATKAISU Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää Metsä Tissue Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Mäntän Energia Oy:n voimalaitoksen lentotuhkan hyödyntämiseen Mänttä-Vilppulan kaupungissa sijaitsevan Pättiniemen alueen metsäteiden perusparannuksessa tuhka-murskeseoksella (seossuhde tuhka 30 / murske 70 painoprosenttia) hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Kunnostettavien teiden pituus on noin metriä. Keurusselän ympäristönsuojelujaosto hylkää hakemuksen päätöksen liitteeseen 2 merkityn tieosuuden osalta. Hylätyn tieosuuden pituus on noin 280 metriä. Lupamääräykset 1. Pättiniemen metsäautoteiden (4 100 m) perusparannuksessa tuhkamurskeseoksella saa käyttää enintään tonnia voimalaitostuhkaa. Käytettävän tuhkan tulee olla laadultaan hakemuksessa esitetyn mukaista. (YSL 4, 5, 6 ja 45 :t, JL 8 ) 2. Tuhka-murskeseoksella toteutettavan kunnostuksen tulee olla valmis mennessä. 3. Tuhka-murskeseoksen kuljettaminen ja levittäminen on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu pölyämistä eikä tuhkaa leviä rakentamiskohteen ulkopuolelle. Rakenne on tiivistettävä viivytyksettä seoksen levittämisen jälkeen. Tarvittaessa pölyäminen on estettävä tien kastelulla ja kuormien osalta esimerkiksi peittämällä kuljetuslavat. Voimakkaan sateen ja tuulen aikana työ on keskeytettävä. Mikäli leviämistä pääsee tapahtumaan, on jäte poistettava viivytyksettä ympäristöstä. (YSL 43, JL 13, Naapl 17 ) 4. Mikäli alueella on tarpeen varastoida polttoaineita tai öljyjä, ne tulee varastoida asianmukaisissa säiliöissä. Jos työmaa-alueella tapahtuu vahinko tai onnettomuus, jossa öljyä tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään, on siitä ilmoitettava välittömästi pelastusviranomaiselle ja ryhdyttävä toimiin vahingon leviämisen ehkäisemiseksi. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalta työmaaalueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. (YSL 7, 43, 62 ja 76 :t, YSA 30, JL 13 ) Tarkkailu, valvonta ja raportointi 5. Pintavesitarkkailua on toteutettava lupahakemuksessa esitetystä ojasta kuitenkin niin, että näyte otetaan tienvarresta liitteessä 2 esitetystä paikasta. Ensimmäinen näytteenotto on suoritettava ennen toiminnan aloittamista ja seuraava rakenteen valmistumisen jälkeisenä keväänä huhti toukokuussa. 6. Vesinäytteistä tulee analysoida ainakin ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, sameus, väri, antimoni, arseeni, barium, kadmium, kromi, kupari, elohopea, lyijy, molybdeeni, nikkeli, vanadiini, sinkki, seleeni, fluoridi, sulfaatti ja kloridi. 5

6 7. Näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ja suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittauksissa on määritettävä mittausmenetelmän kokonaisepävarmuus. 8. Vesinäytteen tulokset on toimitettava Keurusselän ympäristönsuojelujaostolle ja Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojelusihteerille viivytyksettä niiden valmistuttua. Saatujen tulosten perusteella arvioidaan tarve tarkkailun jatkamiselle, tarkkailutiheys sekä tutkittavat suureet. Mikäli haitta-aineita ei havaita, voidaan tarkkailu lopettaa kokonaan. 9. Tuhka-murskerakenteen kunto ja vesijärjestelyjen toimivuus on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja havaitut viat on korjattava viivytyksettä. (YSL 5, 43, 46 :t) 10. Luvan haltijan on ilmoitettava lupaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista aloituspäivämäärä sekä rakentamisesta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot. Ilmoitus on tehtävä viimeistään seitsemän päivää ennen toiminnan aloittamista. (YSL 46, YSA 19, JL 141 ) 11. Metsätien kunnostustyön valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti Keurusselän ympäristönsuojelujaostolle. Ilmoitukseen tulee sisällyttää tiedot kokonaistoimintaajasta, käytetyn tuhkan määrästä ja laadusta, rakentamisen aikaisesta tarkkailusta ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 19, JL 118 ) Muut määräykset 12. Mikäli tuhka-murskerakenteesta aiheutuu tarkkailun perusteella merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa, tulee toiminnanharjoittajan peittää rakenne tai muulla Keurusselän ympäristönsuojelujaoston hyväksymällä tavalla ehkäistä pilaantumisen jatkuminen. 13. Mikäli alue luovutetaan tai vuokrataan, on uudelle omistajalle tai haltijalle esitettävä tiedot alueen rakentamisesta ja rakenteista sekä käytetyistä tuhkista. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää ympäristöluvan tuhka-murskeseoksen käytölle Pättiniemen alueella sijaitsevien metsäteiden kunnostuksessa, sillä toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei myöskään saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6

7 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Hakijan tarkoituksena on kokeilla Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tutkimaa tien kulutuspinnaksi jätettävää tuhka-murskeseosrakennetta metsätien kunnostuksessa käyttökokemuksen saamiseksi. Tutkimushankkeessa seosmateriaalilla on saavutettu teknistä hyötyä verrattuna tuhkapatjarakenteeseen tai pelkkään murskeeseen. Myös rakenteen ympäristövaikutukset ovat olleet tuhkapatjarakennetta pienemmät. Hakijan omistuksessa oleva hankealue on Pirkanmaan maakuntakaavassa ja Mäntän oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa varattu teollisuus- ja varastoalueeksi. Puistoalueeksi varatulle alueelle sijoittuvalle Käänninniemen pistotielle tuhkamurskeseoksen levittäminen on kielletty. Tällä ehkäistään myös rakenteesta mahdollisesti aiheutuvia vesistövaikutuksia, sillä pistotie päättyy noin 20 metrin päähän vesistöstä. Rakentamisessa käytetään vain siinä tarvittava määrä tuhkaa ja käytettävä tuhkamäärä on huomattavasti vähäisempi kuin perinteisessä patjarakenteessa. Tuhkamurskeseoksen sekoittaminen tapahtuu Metsä Tissue Oyj:n laitosalueella, eikä tuhkaa tai tuhka-murskeseosta varastoida toiminta-alueella. Syntyvien valumavesien laatua tarkkaillaan. Vaikka metsätiet eivät kuulu eräiden jätteiden hyödyntämistä maanrakennuksessa koskevan valtioneuvoston asetuksen (VNA 591/2006, liitteen muutos 403/2009) soveltamisalaan, on asetuksen liitteenä olevia tuhkan haittaaineiden raja-arvoja ja liukoisuuksia käytetty arvioitaessa esitetyn tuhkan soveltuvuutta metsäteiden kunnostukseen. Verrattaessa Mäntän Energia Oy:n voimalaitostuhkasta käytettävissä olevia tutkimustuloksia annettuihin haitta-aineiden raja-arvopitoisuuksiin alittuvat pitoisuudet kaikilta osin. Liukoisuuden raja-arvot on annettu pelkälle tuhkalle peitetyssä ja päällystetyssä rakenteessa, joten ne eivät ole suoraan sovellettavissa seosmateriaaliin. Peitettyyn rakenteeseen verrattuna liukoisuudet ylittyvät molybdeenin (1,09 mg/kg, raja-arvo 0,5 mg/kg) ja fluoridin (15,2 mg/kg, raja-arvo 10 mg/kg) osalta. Haitta-aineiden pitoisuudet ja käytettävän tuhkan määrä huomioon ottaen toiminnasta ympäristölle aiheutuvan riskin arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen. Keurusselän ympäristönsuojelujaosto katsoo, että Metsä Tissue Oyj:n hakema toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Hankkeella ei katsota olevan myöskään sellaisia vaikutuksia, että luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi olisi tarpeen. Vakuutta ei vaadita toiminnan laatu huomioon ottaen. Hakija on myös riittävän vakavarainen ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan riittävä asiantuntemus jätelain edellyttämään jätteiden ammattimaiseen käsittelyyn. Toiminta ei ole ristiriidassa alueellisen tai valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1-2 Määräyksissä on määritelty hyödynnettävien tuhkien laatu ja määrä sekä toiminnan aikataulu toiminnan ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Voimalaitostuhkien laatu voi vaihdella, joten toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä rakentamisessa käyttämiensä tuhkien laadusta Lupamääräys 3 Tuhkan kuljettamisesta ja käsittelystä on annettu määräykset ympäristöhaittojen 7

8 ehkäisemiseksi. Lupamääräys 4 Polttoaineiden varastoimisesta ja käsittelystä sekä poikkeukselliseen tilanteeseen varautumisesta on annettu määräys maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 5 9 ja 12 Määräykset tarkkailusta ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu haittaa ympäristölle. Pintavesien tarkkailuvelvoite on annettu toiminnan aiheuttaman vesistökuormituksen selvittämiseksi. Valvontaviranomainen voi muuttaa tarkkailua, mikäli se on tarpeen ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Metsätien kunnostuksessa käytetään rakennetta, josta on vähän käyttökokemusta. Tämän vuoksi lupaviranomainen pitää tärkeänä mahdollisuutta antaa myöhemmin uusia rakennetta koskevia määräyksiä, mikäli rakenteesta aiheutuu ennalta arvioimatonta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vuosittainen tien kunnon tarkkailu on oleellinen osa toiminnanharjoittajan tarkkailuvelvoitetta. Lupamääräykset Valvovalle viranomaiselle on ilmoitettava toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä vastaavasta henkilöstä luvan ja sen määräysten valvomiseksi. Valvonnan kannalta on tärkeää, että toiminnalle on nimetty vastuuhenkilö, jolla on riittävät tiedot toiminnasta ja sen ympäristönsuojelun toteuttamisesta. Lupamääräys 13 Ympäristönsuojelulain 104 mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKASTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemuksessa esitetty toiminta on maarakentamista ja toiminnan rajatun keston vuoksi erilliselle lupamääräysten tarkistamiselle ei ole tarvetta. Valvontaviranomainen voi kuitenkin tarvittaessa muuttaa annettuja tarkkailumääräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) 8

9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 43a, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 19 ja 30 :t Jätelaki (646/2011) 8, 12, 29, 72 ja 73 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 11, 12 ja13 :t Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jätteen hyödyntämistä koskevan ympäristölupapäätöksen maksu on 1 650,00 euroa (alv 0 %). Käsittelymaksu perustuu Keuruun kaupunginvaltuuston (34 ) ja Keurusselän ympäristönsuojelujaoksen (64 ) hyväksymään Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupungeissa noudatettavaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pirkanmaan ELY -keskus Keuruun kaupunginhallitus Ilmoitus päätöksestä (kuulutus) Erityistiedoksiannon hakemuksesta YSL 38 :n 2 momentin mukaisesti saaneet Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Keuruun kaupungin internet sivuilla sekä julkaistaan ilmoitus päätöksestä KMV - lehdessä. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja/tai päätöksestä perittävään maksuun voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta (YSL 96 ). Valitusaika päättyy Liitteet Valitusosoitus Ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi 9

10 VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Tähän päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä peritystä maksusta saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta (PL 204, Vaasa) kirjallisella valituksella. Valitusoikeus on: asianosaisella eli sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät ja muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika ja valituksen perille toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta päätöksen tehneelle kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valitus on jätettävä viimeistään Valituksen voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti (faksina tai sähköpostina) tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti lähetetyn valituksen katsotaan saapuneen määräajassa, kun se on saapunut viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä. Valituksen toimittaminen on lähettäjän omalla vastuulla. Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen osoite on: Keuruun kaupunki, Keurusselän ympäristönsuojelujaosto, Multiantie 1, KEURUU sekä puhelinvaihde ja telefaksi (014) Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettavassa valituskirjelmässä on ilmoitettava: valituksen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot asian hoitamiseksi, päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Faksina tai sähköpostina lähetettyä valituskirjelmää ei kuitenkaan tarvitse allekirjoittaa. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimustensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen asiamiehensä, tämän on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa, jos sähköisesti lähetetyssä valituskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 97 euroa, ellei toisin määrätä. Maksu perustuu tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muutokseen (1213/2010) ja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1057/2013). 10

11 11