Merkitty Creative Commons-lisenssillä: Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi Lisenssi. Lisää lisenssistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merkitty Creative Commons-lisenssillä: Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi Lisenssi. Lisää lisenssistä http://creativecommons.org"

Transkriptio

1

2

3 Merkitty Creative Commons-lisenssillä: Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi Lisenssi. Lisää lisenssistä Riku Siivonen ja Tanja Aitamurto, 2012 Tilaaja: Ossi Kuittinen, Sitra Ulkoasu: Kirmo Kivelä ja Inari Savola Paino: Waasa Graphics Oy, Vaasa 2012

4

5

6

7 minvoimin-raportti tekee näkyväksi suomalaisten moderneja talkoita. Talkoilla tarkoitamme pieniä ja suuria ponnistuksia, joissa usein yhden ihmisen ideasta lähtenyt liike tuottaa yhteistä hyvää. Kerromme esimerkkien kautta, mitä talkoilla ja kansalaisten aloitteellisuudella voi saada aikaan. Samalla yritämme löytää ne vipuvarret ja sudenkuopat, jotka ovat vauhdittaneet tai hidastaneet hyvien ideoiden toteutumista. Raportti on journalistinen yleiskatsaus yhdessä tekemisen kenttään, joka samalla on ja ei ole uusi. Taustalla on paitsi monisatavuotinen talkooperinteemme, myös teknologisen murroksen tuoma mahdollisuus luoda ja löytää ryhmiä nopeasti sekä kanavoida voimia tehokkaasti. Internet on mullistanut liiketoimintamallit monella alalla. Seuraavaksi samanlainen mullistus tapahtuu kansalaisyhteiskunnassa ja sen suhteessa hallintoon. Tämä kirja dokumentoi muutoksen vaiheita, ja kertoo suomalaisen talkootekemisen lähihistoriaa. Uskomme, että ihmiset haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen. Mutta aina heillä ei ole siihen parhaita mahdollisuuksia, koska emme tunnista uudenlaisia tekemisen ja osallistumisen tapoja. Enää ihmiset eivät vapaaehtoistoiminnassa halua osallistua aina saman järjestön kautta. Sen sijaan he haluavat tehdä silloin tällöin projektin, jopa hallinnon kanssa yhdessä. Tämä on ad hoc -toimintaa, mutta se ei ole huono asia: tässä yksilöllisessä halussa on voimaa. Se on tekemisen demokratiaa. Se pakottaa miettimään, millainen voisi olla nykyaikana julkisen sektorin työntekijöiden ja luodun

8 palveluinfrastuktuurin rooli ja luonne. Mitä tarkoittaa, että hallinto voisi olla alusta ihmisten yhteiselle tekemiselle? Emme väitä, että ihmisten pitäisi huolehtia itse itsestään. Päinvastoin uskomme, että yhdessä toteutetut, arjen tilanteista nousseet palvelut ja ideat ovat enemmän ihmisten näköisiä sellaisia kuin he itse haluavat ja tarvitsevat. Järjestelmä ei voi aina tietää ihmisen puolesta, mitä tämä tarvitsee. co-creation, co-production, jakamistalous, osallista va tuotanto, vertaistuotanto, osallistava demokratia, deliberatiivinen demokratia, neljäs sektori Kirjan on rahoittanut Sitra. Sen ovat kirjoittaneet tutkija, toimittaja Tanja Aitamurto sekä viestintäasiantuntija, demokratiaintoilija Riku Siivonen sekä talkoiden taloudellisesta kehyksestä kirjoittanut tutkija Iikka Lovio. Sisältö on syntynyt kuitenkin ennen kaikkea Ominvoimin-verkoston avulla. Verkostossa oli mukana kymmeniä kiinnostuneita ihmisiä, joista suuri osa oli mukana jossakin talkoohenkisessä hankkeessa. He tapasivat toisiaan ja ideoivat kirjan sisältöä kahdessa workshoptilaisuudessa sekä Ominvoimin.com-sivustolla, jonne työn edetessä laitoimme näkyviin case-haastatteluja sekä koosteita Ominvoimin-tilaisuuksista. Sivuilla on myös lista Ominvoimin-verkostosta. Apuna on ollut myös verkostokätilö Antti Poikolan kokoama Nettikansa-verkosto. (www.mahdollista.fi). Kirjaan valikoitui caseiksi yhdeksän tarinaa, jotka edustivat erityyppisiä hankkeita. Ominvoimin- ja Mahdollistasivuilla löytyy vielä roppakaupalla esimerkkejä yhtä hyvistä

9 ja kiinnostavista hankkeista. Ja vielä enemmän on niitä hankkeita, joita ei ole esitelty näillä sivuilla. Kirja päätyy viiteen suositukseen. Nämä suositukset perustuvat hankehaastatteluista tehtyyn analyysiin ja Ominvoimin-verkoston ilmaisemiin tarpeisiin. Suositukset esitellään tarkemmin kirjan lopussa. Virkamiesten ja kansalaisten uusi liitto Esitämme, että sekä talkootoimijat että virkamiehet pyrkivät kohtaamaan toisiaan entistä tarmokkaammin. Tästä kansalaisen ja hallinnon liitosta syntyy uusi yhteisen toiminnan kulttuuri ja alue. Siinä perinteisen palvelutuotannon ja päätöksenteon ohella hallinto voi toimia yhä enemmän alustana, joka ottaa ihmiset mukaan suunnittelemaan ja päättämään sekä mahdollistaa heidän yhteistoimintaansa. Mikrorahoittamo Esitämme, että Suomeen perustetaan Ominvoimin-rahoittamo. Tämä mikrorahoittamo jakaa alkuvaiheen tukia Ominvoimin-hankkeille. Rahoitusta jaetaan uudenlaisin kriteerein ja mallein: kilpailuttamalla hakijoita julkisesti, mikrolahjoituksin ja matchaavin lahjoituksin eli lahjoituksin, joissa esimerkiksi julkinen taho sitoutuu lahjoittamaan tai sijoittamaan yhtä suuren summan kuin yksityinen taho. Säätiöt, yritykset ja valtio kokoavat rahoittamon alkupääoman. Talkoopankki Talkoopankki on Ominvoimin-hankkeissa tarvittavien resurssien jakopaikka. Se on toiminnallinen internet-sivusto, josta voi saada kaipaamansa kokeneen tekijän neuvoja tai sitten vaikka äänentoistolaitteiston.

10 Talkooenkelit Talkooenkelit ovat talkootoiminnan tai muun vastaavan Ominvoimin-toiminnan ammattilaisia, jotka tavoittaa Talkoopankista. He tietävät, miten puskea hankkeita eteenpäin. Kun heidät nimetään talkooenkeleiksi, he antavat asiantuntemuksensa Ominvoimin-noviisien käyttöön. He vinkkaavat talkootoimijaa eteenpäin verkostossaan. Enkelivaihdon kautta Talkooenkelit vaihtavat hanketta siivenräpäykseksi tai pidemmäksi aikaa. Uusi yhteiskunnallinen organisaatiomalli Esitämme, että Suomeen perustetaan uusi verotettava organisaatiomalli, joka tukee yhteiskunnallista yrittäjyttä ja muuta yhteiseen hyvään tähtäävää toimintaa. Yhdysvalloissa on otettu käyttöön uudenlainen organisaatiomali, joka toimii perinteisen voittoa tavoittelevan yritysmallin ja voittoa tavoittelemattoman järjestön välimaastossa. Tämän mallin ensisijainen tavoite ei ole tuottaa voittoa, vaan tärkein tavoite on saavuttaa yhteiskunnallinen tavoite, kuten maahanmuuttajien kotoutuminen tai perheväkivallan väheneminen.

11 ekniikan ja tieteen edistys on vienyt ihmiskuntaa eteenpäin. Vaurautta ei teollisista yhteiskunnista puutu, mutta silti niin maapallo ja sen asukkaat voivat huonosti. Kansalaisten on aika astua keskusteluun, ryhtyä rakentamaan uutta yhteiskuntaa ja siten ohjata tekniikan sekä yhteiskunnan kehitystä. Hallinnon rooli on tukea kansalaisia uuden luomisessa, ja tähän prosessiin tarvitaan uutta sopimusta hallinnon ja kansalaisten välille. Muutos parempaan on jo alkanut Suomessa. Talkookulttuuri on Suomessa uudessa nosteessa. Talkoohankkeet nostavat päätään eri puolilla Suomea, ja tässä raportissa esitellään joukko tällaisia uuden ajan talkoohankkeita. Vaikka työn tekemisen vallankumoukseen tarvitaan vielä paljon työtä ja uutta ymmärrystä, tässä raportissa esiteltäviä pioneerihankkeita ei tule vähätellä vain pienen ryhmän puuhasteluksi. Kansantaloudessa mitattuna esimerkit saatavat olla vielä pieniä, mutta ne ovat koostaan huolimatta suunnattoman energian ja innovaatioiden lähteitä. Siksi on tärkeää, että näistä projekteista saatu oppi, into ja ymmärrys leviää mahdollisimman laajalle. Voiko näistä yksittäisistä tapauksista hahmottaa suurempia totuuksia tai lainalaisuuksia, jotka voisivat viitoittaa tietä systemaattisempaan ymmärrykseen talkootaloudesta ja sen mahdollisuuksista?

12 Internetin, sosiaalisen median ja suomalaisten innostuksen ansiosta meillä on historiallinen mahdollisuus kytkeä ihmisjoukkoja yhteisten asioiden suunnitteluun, päättämiseen ja yhdessä toteuttamiseen. Nämä asiat voivat olla mikrotason yhteiskuntapolitiikkaa, kuten lastentarvikkeiden keräämistä Vauvakassiyhdistys Vaa an tapaan. Asiat voivat olla myös virallisemman tason politiikkaa, joka jalostuu laajemman yhteisön hyödyksi, kuten Hoksauttavan rakennusvalvonnan ja Aalto Entrepreneurship Societyn tapauksissa. Molemmissa tapauksissa rajoja rikkova aloitteellisuus on johtanut laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Nämä muutokset vaativat avointa, kokeilevaa kulttuuria, jossa mukana ovat niin kansalaiset kuin sankarivirkamiehetkin. Silloin tulokset ovat parempia kuin perinteinen science push tai ylhäältä-alas, päättäjiltä kansalaisille suunnattu politiikka. Yhdistämällä avoin innovaatio käyttäjälähtöisiin menetelmiin voidaan tuottaa ihmiskasvoisia ratkaisuja, jotka ovat kestäviä niin taloudellisesti kuin ympäristöäkin ajatellen. Mitä jos ajattelisimme valtion kompleksiseksi systeemiksi, joka muuttuu ja hakee muotoaan koko ajan? Tällaista järjestelmää on mahdotonta hallita hierarkkisesti. Voisiko valtio olla generatiivinen kuten internet tai Wikipedia? Millainen sen perustuslaki silloin olisi? Entäpä jos osana tätä uutta valtiota antaisimme itsenäisille kansalaisille mahdollisuuden sopia elämäänsä vaikuttavista asioista yhdessä muiden kanssa, yhteisen vision ja päämäärän ohjaamina. Voisiko talkootalous syrjäyttää markkinatalouden? Talkoovoimasta saatu kokemus on usein niin vahva, että kokemus työntää monen ongelman ylitse. Talkoovoima panee miettimään, miten paljon ketterämmin ja osallistuvammin ihmiset voitaisiin saada mukaan hoitamaan yhteisiä asioita. Voisiko olla niin, että talkootaloudesta puuttuisivat esimerkiksi työttömyys ja syrjäytyneisyys, kun matalan kynnyksen hankkeet osallistaisivat entistä suuremman joukon kansalaisia?

13 Mä kyllästyin siihen, ettei mitään tapahtunut. Ihmiset puhuivat, mutta homma ei mennyt eteenpäin. Mä päätin, että nyt aletaan tehdä eikä enää vain puhuta. äin kuvailee Kristo Ovaska tapahtumia Aalto Entrepreneurship Societyn alkutaipaleella. Ovaska on yksi tämän kirjan päähenkilöistä, ja AaltoES on yksi tässä kirjassa esitellyistä talkoohankkeista. Hankkeista, jotka ovat alkaneet yksilöiden ja pienten ryhmien halusta muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa. Näissä hankkeissa aloite ei ole lähtenyt viranomaisesta, kuntastrategiasta tai EU-linjauksesta, vaan yksilön tyytymättömyydestä siihen mitä on ja paineesta muuttaa asiantilaa. Tähän kirjaan kootut tarinat kertovat ihmisten ponnisteluista sitä kohti, että heidän Suomensa ja kaupunkinsa olisi parempi paikka elää. Tuloksia riittää: talkootyöllä on syntynyt Piilaaksoa ja Suomea yhdistävä Aalto Entrepreneurship Society, tavaroiden lainaamo Kuinoma, lähiruokaa tuottava Herttoniemen ruokaosuuskunta ja pyöräteiden ongelmakohtia kartoittava Fillarikanava. Muun muassa. Näitä projekteja yhdistää se, että ne on saatettu alkuun ja niitä on viety eteenpäin pitkälti talkoovoimin. Keissien takana ovat tarmokkaat tekijät, jotka puskevat eteenpäin vaikeuksista ja resurssien niukkuudesta huolimatta. Ne ovat syntyneet omin voimin. Esittelemämme hankkeet eivät solahda helposti yhden käsitteen alle. Siksi me puhumme Ominvoimin-hankkeista. Taustalla on monenlaisia teorioita

14 ja käsitteitä. Englanninkielinen termi co-creation tarkoittaa yhdessä luomista, ja usein sitä käytetään yhteyksissä, joissa eri lähtökohdista tulevat toimivat yhdessä, oli konteksti bisnestä, designin tekemistä tai ekosysteemien rakentamista. Laajemmassa viitekehyksessä voimme puhua ihmiskeskeisyydestä; siitä, kuinka rakenteet luodaan ihmistä varten. Ihminen on kehityksen keskiössä ja osallistumisellaan luo ympäristöään. Toiset puhuvat osallistuvasta tai osallistavasta tuotannosta. Osa Ominvoimin-hankkeista elleivät kaikki saavat aikaan sellaisia tuloksia, joita myös julkinen hallinto yrittää tuottaa. Sillä ei tarkoiteta sitä, että ulkoistettaisiin ideologisesti entisiä julkisen hallinnon tehtäviä kolmannelle sektorille. Pikemminkin ihmiset itse omalla toiminnallaan tukevat julkista sektoria yhteisissä tavoitteissa. Ja ideaalitilanteessa julkinen sektori kunta, kaupunki tai valtio tukee ihmistä tässä. Ominvoimin-hankkeet sijoittuvatkin oikeastaan neljännelle sektorille, eli yritysten, julkishallinnon ja ihmisten muodostamaan systeemiin. Siinä perinteisten kolmen sektorin rajat ovat alkaneet hämärtyä. Hankkeet voivat olla perinteistä vapaaehtoistoimintaa. Ne voivat olla uusia tapoja tuottaa kunnan palveluja sellaisia tapoja, joissa kansalaiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin, joista he tietävät. Ominvoimin-hankkeet voivat olla myös yritystoiminnan ituja esimerkiksi yhteiskunnallisen yrittämisen sellaisen, jossa mahdollinen voitto sijoitetaan takaisin yhteisöön, jolle palvelua tarjotaan. Tai sellaisen yritystoiminnan, joka perustuu vapaaehtoiseen jakamistoimintaan, kuten tavaroiden lainaamiseen tai lähiruokaviljelyyn osuuskuntaperiaattein. Mutta ei jäädä kiinni käsitteisiin. Esittelemämme maailma kertoo ihmisistä, jotka yrittävät tehdä tulevaisuuden haluamakseen. Se tapahtuu usein pienesti ja paikallisesti, mutta se ei tarkoita, etteikö hyviä pieniä ratkaisuja kaivattaisi muual-

15 lakin. Tarvitsemme ekosysteemin, josta kumpuaa paikallisia ratkaisuja ja joka tukee niiden leviämistä muualle. Mutta miksi näitä hankkeita tarvitaan? Miksi on tärkeää, että herttoniemeläiset puuhaavat ruokaosuuskunnan? Ja sadat ihmiset keräävät vauvatarvikkeita kasseihin ja lähettävät ne Sortavalaan? Ja helsinkiläiset merkitsevät kartalle, missä kohtaa pyörätiessä on kuoppa? Ja Aalto-yliopiston opiskelijat järjestävät toisilleen matkan Piilaaksoon kuulemaan, kuinka saada start up-yritys menestymään? Nämä teot luovat kansalaisten yhteiskuntaa. Talkoohankkeet sosiaalistavat kansalaisia yhteiskuntaan siten kuin he itse kokevat merkitykselliseksi. Ne osoittavat, että omalla aloitekyvyllä on väliä. Että asioihin kannattaa vaikuttaa. Että demokratiassa voi toimia yhteisen (ja oman) hyvän eteen muutenkin kuin äänestämällä neljän vuoden välein ja odottamalla, että aloitteet tulevat jostakin muualta hallinnolta, virkamiehiltä, poliitikoilta. Uskomme, että tekemisen demokratia on tulevaisuutta. Ihmiset myös hallinnoivat itseään luomalla talkoohankkeita ja osallistumalla niihin. Tekemällä Ominvoimin-hankkeita ihmiset vastaavat kysymykseen, jonka sosiologi Emile Durkheim aikoinaan esitti: Kuinka yhteiskunta voidaan järjestää niin, että yksilö säilyttää vapautensa samalla kun vallitsee yhteinen moraalinen järjestys, joka antaa pohjan elää samassa yhteiskunnassa? Ominvoimin-tekijät luovat tuotannon rakenteita, joita he ja heidän yhteisönsä tarvitsevat, joissa ihmiset voivat

16 toimia itselleen merkityksellisellä tavalla. Näistä rakenteista ei tule itse tarkoitus, kuten usein perinteisessä, jäykistyneessä hallinnossa, vaan nämä rakenteet ja normit vievät kohti tavoitetta, ovat puhtaan instrumentaalisia. Talkoohankkeet luovat sosiaalista pääomaa ja verkostoja, joissa opitaan uusia taitoja ja tehdään parempaa Suomea. Tästä syntyy sosiaalista luottamusta ja koheesiota, jotka hyvässä yhteiskunnassa tarvitaan. Kuten Saana Sandholm, yksi Vaaka ry:n perustajista, kuvailee Vauvakassitoimintaa: Se on hyvin tasa-arvoista, tosi keskustelevaa ja helposti lähestyttävää. Varsinkin aluksi oltiin samalla viivalla. Sitten on ystävystytty. Osalle se on tosi tärkeä sosiaalinen juttu. Tästä yhteenkuuluvuudesta tulee entistä korvaamattomampaa, kun Suomi kansainvälistyy ja monikulttuuristuu entisestään. Suomessa tarvitaan yhä enemmän siltoja, jotka yhdistävät ihmisiä yli kulttuurirajojen. Ominvoimin-projektit toimivat tällaisina kohtauspaikkoina. Eikä kyse ole pelkästään hallinnon ja kansalaisten suhteesta. Läheskään aina julkista puolta ei tarvita. Mutta jos ja kun Ominvoimin-hankkeissa syntyy jotain käyttökelpoista ideaa tai toimintatapaa, tämän vastaanottamiselle voisi olla hallinnossa herkkyyttä. Tekemisen demokratia ei ota kantaa julkisen sektorin kokoon, vaan se muuttaa debatin kulmaa: millainen hallinnon ja sen työntekijöiden rooli pitäisi nykyaikana olla? Suomeen on syntymässä talkoohankkeiden buumi osaltaan digitaalistumisen myötä. Sen laajuutta on vaikea arvioida. Netti ja sosiaalinen media tekevät järjestäytymisen helpommaksi, kun parilla klikkauksella Facebookissa tavoittaa suuren määrän ihmisiä. Digitaalisuus voi tuoda mukaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät koskaan osallistuisi kokouksiin, mutta joille riittää keskustelun kommentointi Facebookissa oman läppärinsä ääreltä. Talkoohankkeiden luonne on muuttunut perinteisistä suomalaisista kynnetään pelto yhdessä -hankkeista. Talkoo-

17 hankkeet eivät välttämättä tuo rahaa, mutta ne luovat yhteistä sosiaalista pääomaa. Siksi niiden tukemiseen tarvitaan uudenlaisia keinoja ja menestyksen mittaamiseen uusia mittareita. Hanke voi olla tuottamatta itse suoranaisesti mitään, mutta siitä tulee tärkeä osa talkoohankkeiden ekosysteemiä. Toivomme, että tämä kirja antaa työkaluja talkoohankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien menestyksen itujen tunnistamiseen. Tässä kirjassa me paitsi kerromme hankkeiden tarinoita, jäsennämme Ominvoimin-projektien menestystekijöitä. Mikä pitää hankkeet liikkeellä, mikä niitä hidastaa? Valottamalla näitä tekijöitä toivomme valottavamme seikkoja, joita Ominvoimin-hankkeisiin tarvitaan. Tämä tieto auttaa Ominvoimin-tekijöitä ymmärtämään omaa toimintaansa paremmin. Toivottavasti se myös auttaa päättäjiä näkemään Ominvoimin-hankkeiden arvon ja luomaan tukimalleja, jotka tukevat talkoohankkeita, niitä pieniäkin ja alussa olevia. Ettei pyörää tarvitsisi jokaisen Ominvoimin-hankkeen kohdalla keksiä uudestaan, kuten yksi Ominvoimin-toimijoista, Nuppu Stenros Signmark Productionsista, sanoo: Olisi loistavaa, ettei kaikkien tarvitsisi yksin uurtaa ja puurtaa sitä samaa kehityspolkua vaan voisimme aidosti oppia toisiltamme ja niistä yhteisistä virheistä ja etenkin onnistumisista. Ja etenkin tsempata toisiamme. Tähän kirjaan on päätynyt vain pieni osa suomalaisista Ominvoimin-tarinoista, monet kotikaupungistamme Helsingistä. Täällä ja muualla on paljon muitakin onnistuneita tarinoita. Niitä löytyy esimerkiksi Nettikansa-verkostosta (www.mahdollista.fi), jossa yritetään luoda yhteistä kotipesää erityyppisten talkooihmisten toiminnalle. Paljon on myös niitä Ominvoimin-hankkeita, jotka eivät onnistu. Niitä, jotka jäävät puolitiehen. Ei ole kenties osaamista viedä hommaa eteenpäin, ei resursseja, osallistujat puuttuvat.

18 Ominvoimin-hankkeiden tekijät ovat uskoneet, että he pystyvät omin voimin rakentamaan parempaa toimintaa, sellaista, joka palvelee kansalaisten tarpeita paremmin. Ja näin on käynyt, kuten tämän kirjan esimerkkihankkeista käy ilmi. Nämä ovat tämän ajan sosiaalisia liikkeitä, uutta luova muutosvoima. Olemmeko ymmärtäneet Ominvoimin-hankkeiden arvon? Tekijöiden lannistamattomuuden, osallistujen korvaamattoman panoksen ja tämän vaikutuksen yhteiskunnan eduksi?

19 Kuinka muutama opiskelija pystyi sytyttämään tuhansissa suomalaisissa opiskelijoissa kipinän ryhtyä yrittäjäksi ja kuinka lopulta tämä kipinä tavoitti myös poliittiset päättäjät? Aalto Entrepreneurship Society teki sen, mitä moni on Suomessa yrittänyt: tehdä kasvuyrittäjyydestä houkuttelevaa ja trendikästä. AaltoES ei kuitenkaan ole vain opiskelijoiden yrityskoulu, vaan se on tämän ajan muutosliike liike, jossa nuoret luovat itselleen ja toisilleen parempaa tulevaisuutta. enkää ja tehkää jotakin, älkää vain puhuko, kuului kehotus Kristo Ovaskalle, kun hän etsi rahoitusta tutkimusmatkalleen Yhdysvaltoihin. Siitä alkoi AaltoES:n eli Aalto Entrepreneurship Societyn taival. Ovaska on AaltoES:n perustajajäseniä. Muutaman opiskelijan innostuksesta vuonna 2008 lähtenyt AaltoES on kasvanut järjestöksi tai paremminkin tuhansien ihmisten yhteisöksi, joka haluaa luoda Suomeen ja muualle Pohjois-Eurooppaan kasvuyrityksiä. Eikä millaisia kasvuyrityksiä tahansa, vaan sellaisia, jotka valloittavat maailman. AaltoES:n operoimissa yrityskouluissa ja ohjelmissa pyörii kymmeniä yrittäjiä ja sellaiseksi haluavia. Piilaaksoon virtaa suomalaisia, jotka menevät harjoittelijoiksi amerikkalaisiin yrityksiin AaltoES:n ohjelman kautta. Ohjelma on laajene-

20 massa Piilaakson lisäksi eri puolille maailmaa: muun muassa Lontooseen, New Yorkiin, Berliiniin ja Bostoniin. AaltoES:n ohjelman käyneet yritykset ovat alkaneet kerätä ulkopuolista rahoitusta, ja suomalaiset kasvuyrittäjät ovat ohjelmien tuloksena perustaneet konttoreita Piilaaksoon. AaltoES on enemmän kuin opiskelijoiden yrityskoulu. Se on tämän ajan yhteiskunnallinen muutosliike. Liike julistautuu epäpoliittiseksi, mutta samalla se on huikean poliittinen: toimintaan osallistuvat opiskelijat luovat itselleen työpaikkoja, opettavat itseään ja toisiaan. AaltoES järjesti Finlandia-talolla keväällä 2011 tapahtuman, Suomi hyvinvoinnin jälkeen, joka täyttyi nopeasti osallistujista. Yritysguruja Petteri Koposta, Jorma Ollilaa, Nalle Wahlroosia ja kumppaneita tuli kuuntelemaan tuhansia opiskelijoilta eri puolilta Suomea. AaltoES:n nousu osuu samaan aikaan kuin maahanmuuttovastainen Hommaforum on kerännyt suosiota Suomessa. Liikkeiden tavoitteet ovat päinvastaiset: Hommaforum haluaa sulkea Suomen pussiin, kun AaltoES haluaa avata ovet ulospäin, tuoda ihmisiä Suomeen ja viedä suomalaisia ulkomaille. Hommaforumilaiset keskittyvät olemassa olevien rakenteiden kritisoimiseen. AaltoES-läiset haluavat luoda uusia rakenteita, jotka tukevat heidän tavoitteitaan. Liikkeillä on kuitenkin myös yhteistä: Olemassaolevat puolueet eivät ole sopineet niiden kanavaksi. Järjestäytyminen ei ole alkanut ulkopuolisesta aloitteesta tai minkään instituution toimesta, vaan molemmat ovat alkaneet ihmisistä itsestään, heidän halustaan muuttaa asioita. Virtuaalinen kommunikointi on molemmille ryhmille tärkeää aatteen kannattajat löytyvät verkosta, ja sana leviää siellä.

21 AaltoES:läiset ovat onnistuneet siinä, missä moni esimerkiksi kokoomuspuolue on epäonnistunut: yrittäjyyden muuntamisesta houkuttelevaksi uraksi. Me halusimme tehdä yrittämisestä opiskelijoiden unelman, Kristo Ovaska sanoo. Ovaska kumppaneineen halusi tarjota opiskelijoille vaihtoehtoja perinteiselle Nokialle tai Soneralle töihin tulevaisuudensuunnitelmalle. Yrittäjyydessä oli perinteisesti ollut Suomessa huono kaiku, eikä koulutuskaan kannustanut yrittäjyyteen. Teekkareille ja kauppakorkeakoululaisille kyllä pidettiin yrittäjyyden kursseja, mutta opiskelijat eivät kokeneet, että niistä olisi ollut todellistä hyötyä heille. Yrittäminen etenkään teknologia-alalla ei ollut hyvässä huudossa sen jälkeen, kun internetkupla ja sen puhkeaminen nitisti mukavasti alkaneen internetbisnesmaailman. Vielä 2000-luvun lopullakin Suomen start-up-maisema oli nuutunut internet-kuplan puhkeamisen jälkeen. Suomi oli myös nokioittunut. Nokian hyvät vuodet olivat jatkuneet pitkään, ja yliopistot kouluttivat töihin Nokialle ja tekemään tutkimusta Nokialle. Että näistä malleista päästäisiin irti, me lähdettiin Suomesta muualle katsomaan, miten asiat voisi tehdä toisin. Mentiin itärannikolle MIT:hin ja Piilaaksoon, ja alettiin soveltaa oppeja Suomessa, Ovaska sanoo. Ovaska, Kauppinen ja muutama muu alkuvaiheen AaltoES:läinen lähtivät vuoden 2008 lopulla Yhdysvaltoihin etsimään inspiraatiota siihen, kuinka Suomeen saataisiin virkeämpää kasvuyritystoimintaa. Ajankohta AaltoES:n perustamiselle oli oivallinen. Suomi etsi ja etsii edelleen uutta taloudellista Sampoa Nokian ja metsäteollisuuden kuihtuessa, ja otollista maaperää riittää kasvuyrittäjyyden ja teknologian ilosanomalle.

22 AaltoES:n eperustaminen ajoittui hyvään saumaan sikäli, että se oli ensimmäisiä konkreettisia toimia Aalto-yliopistolle. Yliopiston toiminta ei vielä edes ollut alkanut, kun AaltoES perustettiin. Se oli myös ensimmäinen opiskelijoille tarkoitettu Aalto-yliopistoon liitttyvä toimenpide. Aalto-yliopiston synnyttämiseen liittyi paljon riitoja. Me tarjottiin vaihtoehto sille valittamiselle ja riitelemiselle: AaltoES:ään opiskelijat saivat tulla tekemään, sen sijaan että olisivat vain puhuneet tai valittaneet, Krista Kauppinen, yksi Aalto ES:n perustajajäsenistä sanoo. Yhteisö toimi alustana opiskelijoiden halulle toteuttaa uusia haluamiaan juttuja. Tiukkoja raameja ei ollut, oli vain mahdollisuuksia joita lisäsi vielä tieto siitä, ettei kukaan ollut tehnyt AaltoES:n kaltaista juttua Suomessa aikaisemmin. Suomalainen kulttuuri pitää muuttaa. Tajusimme, että saadaksemme sen aikaan meidän pitää olla esimerkkejä tästä uudenlaisesta kulttuurista, jota halusimme Suomeen tuoda, sanoo Krista Kauppinen. Tähän uuteen kulttuuriin kuuluu kansainvälisyys. Siksi yhteisön kieleksi otettiin alusta alkaen englanti, vaikka vastaansanojiakin oli. Uuteen kulttuuriin kuuluu myös epäonnistumisen sietokyky. AaltoES:n ihmiset imivät vaikutteita Piilaaksosta, jossa

23 epäonnistumista ei pelätä. Jos ei uskalla epäonnistua, ei uskalla ottaa riskejä ja silloin läpimurtomenestykset jäävät haaveeksi. Siksi yhteisöläiset ovat polkaisseet pystyyn kansallisen epäonnistumisen päivän, ja tekeillä on kirjakin epäonnistumisesta. AaltoES-läiset sovelsivat toiminnassaan myös avoimuutta suomalaisen sisäänpäinlämpiävyyden vastakohdaksi. Yhteisön järjestämät tilaisuudet olivat alusta alkaen avoimia kaikille ilman pääsymaksuja. Yhteisöläisiä koulutettiin kättelemään tulijat ja esittelemään ihmisiä toisilleen. Aktiivijäsenille teetettiin nopeasti käyntikortit, joita jaettiin tapahtumissa. Osallistujia rohkaistiin ottamaan yhteyttä AaltoES-porukoihin milloin vain, kun kysymyksiä herää. Yhteisöläiset myös frendasivat Facebookissa tapahtumissa kävijöitä, ja saivat siten sanaa leviämään. Ei tämä ehkä tyypillistä suomalaista käytöstä ole, tai ei ainakaan ollut vielä pari-kolme vuotta sitten, Krista Kauppinen sanoo. Mutta nyt on. Ainakin Otaniemessä, AaltoES:n kotipesässä, liikkuu kasvava joukko sujuvasti käyttäytyviä yrittäjyydestä innostuneita opiskelijoilta. Syksyn alussa puhuttiin jo Helsinki Springistä, yrittäjyyskulttuurin vallankumouksesta Suomessa, kun amerikkalaisen kasvuyrittäjyysgurun Steve Blankin vierailuluennot vetivät paikalle tuhansia ihmisiä. Amerikan-matkan jälkeen Ovaska kumppaneineen alkoi luoda ekosysteemiä. Piiri laajeni Facebookin, tapahtumien ja ahkeran verkostoitumisen avulla. Toiminnan ytimessä olivat alusta alkaen tapahtumat. Jo ensimmäiseen, parissa viikossa järjestettyyn tapahtumaan tuli 150 osallistujaa. Tapahtuman järjestäminen niin nopeasti tuntui aluksi

24 vaikealta. Mietittiin, saadankohan me ketään puhujaksi ja tuleeko sinne ketään. Päätettiin kuitenkin yrittää, Krista Kauppinen sanoo. Tapahtumat ovat AaltoES:n toiminnassa tärkeitä, koska niissä ihmiset verkostoituvat ja ideoita syntyy. Ideoita kehitetään eteenpäin keskusteluissa. Pelkästään vuoden 2011 aikana yhteisö tulee järjestäneeksi noin 100 tapahtumaa. Me kokoonnutaan yhteen, puhutaan kaikesta, mitä on meneillään ja iteroidaan juttuja eteenpäin. Sitten hajaannutaan taas maailmalle tekemään töitä. Onhan sitä start-up-kirjallisuutta ja blogeja, joista voi lukea ja oppia kasvuyrittäjyydestä, mutta ei niitä välttämättä löydä ennen kuin on saanut kipinän, Kauppinen sanoo. Ensimmäisen tapahtuman jälkeen Kauppinen ja muut ajattelivat, että tässähän voi olla ainesta johonkin isompaan. Halu muuttaa Suomea kasvoi, ja AaltoES:n vauhti vain kiihtyi. Alkuvaiheen tekijöillä, kuten Kauppisella ja Ovaskalla, oli takana järjestötoimintaa. Vaikka mukana oli tällaisia ammattilaisjärjestäjiä, toiminnan laajentamiseen tarvittiin neuvonantajia. Onneksi niitä oli, kuten Jussi Harvela ja Moaffak Ahmed, ja monia muitakin, Ovaska sanoo. He pitivät yhteisöläisille työpajoja ja auttoivat oikeiden ihmisten löytämisessä. Tarvittiin myös hyväksyvää ja innostavaa henkeä etenkin, kun myös löytyi sellaisia neuvonantajia, jotka kehottivat olemaan tekemättä mitään. Kannustusta löytyi Design Factorystä, samoin kuin tila. Tila oli aluksi tärkeämpää kuin raha. Rahaa ei aluksi ollut, ja kaikki järjestettiin minimibudjetilla. Sittemmin rahaa on alkanut tulla: Tekesiltä, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä, erilaisilta säätiöiltä ja yhteisöiltä. Suurin osa työstä tehdään edelleen vapaaehtoisvoimin. Yhteisöläiset kohtelivat yhdistystään kuin kasvuyritystä: sen pitää kasvaa ja mieluusti olla riippumaton yhdestä rahoituslähteestä.

25 Rahaa ja tilaa tärkeämpiä ovat kuitenkin ihmiset. Kaikki muu järjestyy kyllä, kun saa ihmisiä mukaan. Siis sellaisia ihmisiä, jotka haluavat myös tehdä muutosta, Ovaska sanoo. 1. Kun talkootekemistä kohtelee kuin startup-yritystä, syntyy visio, jota kohti kulkea. Kuten kasvuyrityksen, talkootekemisen tavoite on kasvaa, tulla itsenäiseksi ja taloudellisesti kannattavaksi. Muuten kasvuyrittäjyyden periaatteet istuvat talkoisiin: tarvitaan karismaattinen johtohahmo, intohimoa ja ilmaisia työtunteja. 2. Avoimet tapahtumat tekevät toiminnasta näkyvää. Sopiva määrä kiinnostavaa ohjelmaa takaa sen, että ihmiset ehtivät myös verkostoitua ja tärkeälle ajatustenvaihdolle jää aikaa. 3. Neuvonantajat pitävät pyörää liikkeellä ja näkevät sellaista, mitä päivittäistoiminnassa kiinni olevat eivät. 4. Myönteisyys toimii. AaltoES tarjosi positiviseen vaihtoehdon Aalto-yliopiston vastustamisdiskurssille ja opiskelijoille areenan toimia paremman yliopiston puolesta. 5. Ole itse muutos, jonka haluat nähdä ympärilläsi. Aalto- ES:läiset halusivat Suomeen piilaaksolaista yrityskulttuuria, ja siksi he toimivat itse kuten piilaaksolaiset: avoimesti ja kansainvälisesti.

26 Porkkanamafia osoittaa, kuinka tärkeää on hyvin dokumentoitu tekemisen malli, jotta uudet talkooideat ja -tavat leviävät. Toisekseen se selittää, miksi talkoohankkeista on konkreettista isoa hyötyä koko yhteiskunnalle. Porkkanamafian toiminnan ansiosta yritykset säästävät energiaa. Ilmastonmuutos taittuu ehkä vähän. Se on myös hallituksen tavoite, jota harva vastustaa. Porkkanamafia onnistui kanavoimaan muutoshalun toiminnaksi. lmastoystävälliseen kuluttamiseen kannustava Porkkanamafia levisi Suomessa nopeasti vuosina Sen ansiosta yritykset ovat sijoittaneet kymmeniä tuhansia euroja mm. energiatehokkaampiin laitteisiin. Tämä ei olisi tapahtunut valtion julistekampanjoilla tai ministeriön kehotuksilla. Vastaavasti esimerkiksi ajatushautomo Demos Helsingin ja yhteistyökumppanien Pelotonhankkeen (jossa etsitään hiilipäästöjen vähentämisen kannalta tärkeitä portinvartijoita) myötä saatiin muun muassa Fazerin Amica-lounasruokaketju painottamaan ilmastoystävällistä ruokaa valikoimassaan. Tämä vaikuttaa parin sadan tuhannen ihmisen ruokavalintoihin joka päivä. Molemmissa valtiosta riippumattomat tahot vaikuttavat yhteisen edun kannalta positiivisella tavalla yritysten omistajiin. Porkkanamafia on esimerkki nopeasti levinneestä tal-

27 kootekemisen tavasta. Se on oikeastaan vähän outoa, sillä Porkkanamafian idea ei ole yksinkertainen. Pohjimmiltaan tavoite on edistää yhteiskuntaa, joka ei tuota niin paljon hiilidioksidia. Siihen pyritään vapaaehtoisten järjestämillä käänteisillä boikoteilla eli ostoryntäyksillä johonkin kaupalliseen liikkeeseen. Aluksi kilpailutetaan oman kaupungin yhtä toimialaa: kuka lupaa sijoittaa eniten ostoryntäyksen tuomasta lisävoitosta oman liikkeensä energiatehokkuuden parantamiseen? Suurimman prosentin tarjonnut yritys voittaa, ja sinne Porkkanamafia lupaa tuoda tiettynä päivänä ison joukon asiakkaita sekä konsultoida energiatehokkuuskysymyksissä. Lisäasiakkaat tavoitetaan nopeasti esimerkiksi Facebookin avulla. Ensimmäisenä asialla oli Brent Schulkin San Franciscosta. Tämä kolmikymppinen mies mietti, miten hän voisi vaikuttaa siihen, että ruokakaupat toimisivat entistä ympäristöystävällisemmällä tavalla. Vuonna 2008 Schulkin kilpailutti oman naapurustonsa kulmakaupat ja sai sadat ihmiset ostoksille. Hän teki tapahtumasta hauskan videon, jonka taas näki Demos Helsingin tutkija Roope Mokka. Mokka innostui, ja laittoi ilmoituksen muun muassa Lifesaver-levykaupan keskustelufoorumille. Muitakin innostuneita alkoi löytyä Helsingistä. Siihen aikaan internetissä oli enemmän eri harrastusten ympärille kehittyneitä foorumeita eikä kaveripiirejä niin kuin nykyään Facebookissa. Foorumit mahdollistivat sen, että Porkkanamafiassa yhdistyivät ihmiset, jotka eivät jo olleet samaa skeneä, mutta joilla oli halu toimia. Joillekin motiivi oli se, että ollut mukana muissakin Kaliforniasta tulleista siisteissä jutuissa. Toiset olivat kyberpunkkareita, joita innosti käyttää joukkovoimaa verkon avustamana. Plus sitten ekologistit ja yleiskansalaisaktivistit, Mokka kuvailee. Video sai aikaan joukkoinspiroitumisen, vaikka ihmiset eivät olleet samassa tilassa. Se oli selvästi teknologian ansiota.

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE. Ilmainen palvelu, jota hyödyntävät helposti sekä käyttäjät että järjestöt

LEHDISTÖTIEDOTE. Ilmainen palvelu, jota hyödyntävät helposti sekä käyttäjät että järjestöt 1 LEHDISTÖTIEDOTE Mistä kaikki alkoi? https://www.helpfreely.org/fi Helpfreely.org on Help Freely Foundationin ensimmäinen projekti: solidaarinen aloite, joka on syntynyt sen perustajan, Guillaume Renaultin,

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti.

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti. Taivas+Helvettikirjan käyttäminen opetuksessa Opettajan ohje Taivas+Helvetti Taivas+Helvetti Vol. 1 julkaistiin vuonna 2013 ja sen suosio ylitti kaikki odotukset. Lukijat inspiroituivat kirjan rehellisistä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 PÄIVÄN AGENDA Puhutaan vaatimattomasti: Maailman muuttumisesta Vaikuttajaviestinnästä ennen ja nyt Vaikuttajaviestinnän tekemisestä MAAILMA ON MUUTTUNUT. PYSYVÄSTI. Ai miten

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

UNELMA-MENETELMÄ. SAAT NIIN PALJON KUIN HALUAT Ideasta bisnekseksi NY vuosi Unelmasta omaksi yritykseksi Olet mukana tekemässä omaa tulevaisuuttasi

UNELMA-MENETELMÄ. SAAT NIIN PALJON KUIN HALUAT Ideasta bisnekseksi NY vuosi Unelmasta omaksi yritykseksi Olet mukana tekemässä omaa tulevaisuuttasi UNELMA-MENETELMÄ SAAT NIIN PALJON KUIN HALUAT Ideasta bisnekseksi NY vuosi Unelmasta omaksi yritykseksi Olet mukana tekemässä omaa tulevaisuuttasi UNELMAT UNELMAT TIENNÄYTTÄJINÄ kaatis Itsensä johtamisen

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot