Merkitty Creative Commons-lisenssillä: Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi Lisenssi. Lisää lisenssistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merkitty Creative Commons-lisenssillä: Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi Lisenssi. Lisää lisenssistä http://creativecommons.org"

Transkriptio

1

2

3 Merkitty Creative Commons-lisenssillä: Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi Lisenssi. Lisää lisenssistä Riku Siivonen ja Tanja Aitamurto, 2012 Tilaaja: Ossi Kuittinen, Sitra Ulkoasu: Kirmo Kivelä ja Inari Savola Paino: Waasa Graphics Oy, Vaasa 2012

4

5

6

7 minvoimin-raportti tekee näkyväksi suomalaisten moderneja talkoita. Talkoilla tarkoitamme pieniä ja suuria ponnistuksia, joissa usein yhden ihmisen ideasta lähtenyt liike tuottaa yhteistä hyvää. Kerromme esimerkkien kautta, mitä talkoilla ja kansalaisten aloitteellisuudella voi saada aikaan. Samalla yritämme löytää ne vipuvarret ja sudenkuopat, jotka ovat vauhdittaneet tai hidastaneet hyvien ideoiden toteutumista. Raportti on journalistinen yleiskatsaus yhdessä tekemisen kenttään, joka samalla on ja ei ole uusi. Taustalla on paitsi monisatavuotinen talkooperinteemme, myös teknologisen murroksen tuoma mahdollisuus luoda ja löytää ryhmiä nopeasti sekä kanavoida voimia tehokkaasti. Internet on mullistanut liiketoimintamallit monella alalla. Seuraavaksi samanlainen mullistus tapahtuu kansalaisyhteiskunnassa ja sen suhteessa hallintoon. Tämä kirja dokumentoi muutoksen vaiheita, ja kertoo suomalaisen talkootekemisen lähihistoriaa. Uskomme, että ihmiset haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen. Mutta aina heillä ei ole siihen parhaita mahdollisuuksia, koska emme tunnista uudenlaisia tekemisen ja osallistumisen tapoja. Enää ihmiset eivät vapaaehtoistoiminnassa halua osallistua aina saman järjestön kautta. Sen sijaan he haluavat tehdä silloin tällöin projektin, jopa hallinnon kanssa yhdessä. Tämä on ad hoc -toimintaa, mutta se ei ole huono asia: tässä yksilöllisessä halussa on voimaa. Se on tekemisen demokratiaa. Se pakottaa miettimään, millainen voisi olla nykyaikana julkisen sektorin työntekijöiden ja luodun

8 palveluinfrastuktuurin rooli ja luonne. Mitä tarkoittaa, että hallinto voisi olla alusta ihmisten yhteiselle tekemiselle? Emme väitä, että ihmisten pitäisi huolehtia itse itsestään. Päinvastoin uskomme, että yhdessä toteutetut, arjen tilanteista nousseet palvelut ja ideat ovat enemmän ihmisten näköisiä sellaisia kuin he itse haluavat ja tarvitsevat. Järjestelmä ei voi aina tietää ihmisen puolesta, mitä tämä tarvitsee. co-creation, co-production, jakamistalous, osallista va tuotanto, vertaistuotanto, osallistava demokratia, deliberatiivinen demokratia, neljäs sektori Kirjan on rahoittanut Sitra. Sen ovat kirjoittaneet tutkija, toimittaja Tanja Aitamurto sekä viestintäasiantuntija, demokratiaintoilija Riku Siivonen sekä talkoiden taloudellisesta kehyksestä kirjoittanut tutkija Iikka Lovio. Sisältö on syntynyt kuitenkin ennen kaikkea Ominvoimin-verkoston avulla. Verkostossa oli mukana kymmeniä kiinnostuneita ihmisiä, joista suuri osa oli mukana jossakin talkoohenkisessä hankkeessa. He tapasivat toisiaan ja ideoivat kirjan sisältöä kahdessa workshoptilaisuudessa sekä Ominvoimin.com-sivustolla, jonne työn edetessä laitoimme näkyviin case-haastatteluja sekä koosteita Ominvoimin-tilaisuuksista. Sivuilla on myös lista Ominvoimin-verkostosta. Apuna on ollut myös verkostokätilö Antti Poikolan kokoama Nettikansa-verkosto. (www.mahdollista.fi). Kirjaan valikoitui caseiksi yhdeksän tarinaa, jotka edustivat erityyppisiä hankkeita. Ominvoimin- ja Mahdollistasivuilla löytyy vielä roppakaupalla esimerkkejä yhtä hyvistä

9 ja kiinnostavista hankkeista. Ja vielä enemmän on niitä hankkeita, joita ei ole esitelty näillä sivuilla. Kirja päätyy viiteen suositukseen. Nämä suositukset perustuvat hankehaastatteluista tehtyyn analyysiin ja Ominvoimin-verkoston ilmaisemiin tarpeisiin. Suositukset esitellään tarkemmin kirjan lopussa. Virkamiesten ja kansalaisten uusi liitto Esitämme, että sekä talkootoimijat että virkamiehet pyrkivät kohtaamaan toisiaan entistä tarmokkaammin. Tästä kansalaisen ja hallinnon liitosta syntyy uusi yhteisen toiminnan kulttuuri ja alue. Siinä perinteisen palvelutuotannon ja päätöksenteon ohella hallinto voi toimia yhä enemmän alustana, joka ottaa ihmiset mukaan suunnittelemaan ja päättämään sekä mahdollistaa heidän yhteistoimintaansa. Mikrorahoittamo Esitämme, että Suomeen perustetaan Ominvoimin-rahoittamo. Tämä mikrorahoittamo jakaa alkuvaiheen tukia Ominvoimin-hankkeille. Rahoitusta jaetaan uudenlaisin kriteerein ja mallein: kilpailuttamalla hakijoita julkisesti, mikrolahjoituksin ja matchaavin lahjoituksin eli lahjoituksin, joissa esimerkiksi julkinen taho sitoutuu lahjoittamaan tai sijoittamaan yhtä suuren summan kuin yksityinen taho. Säätiöt, yritykset ja valtio kokoavat rahoittamon alkupääoman. Talkoopankki Talkoopankki on Ominvoimin-hankkeissa tarvittavien resurssien jakopaikka. Se on toiminnallinen internet-sivusto, josta voi saada kaipaamansa kokeneen tekijän neuvoja tai sitten vaikka äänentoistolaitteiston.

10 Talkooenkelit Talkooenkelit ovat talkootoiminnan tai muun vastaavan Ominvoimin-toiminnan ammattilaisia, jotka tavoittaa Talkoopankista. He tietävät, miten puskea hankkeita eteenpäin. Kun heidät nimetään talkooenkeleiksi, he antavat asiantuntemuksensa Ominvoimin-noviisien käyttöön. He vinkkaavat talkootoimijaa eteenpäin verkostossaan. Enkelivaihdon kautta Talkooenkelit vaihtavat hanketta siivenräpäykseksi tai pidemmäksi aikaa. Uusi yhteiskunnallinen organisaatiomalli Esitämme, että Suomeen perustetaan uusi verotettava organisaatiomalli, joka tukee yhteiskunnallista yrittäjyttä ja muuta yhteiseen hyvään tähtäävää toimintaa. Yhdysvalloissa on otettu käyttöön uudenlainen organisaatiomali, joka toimii perinteisen voittoa tavoittelevan yritysmallin ja voittoa tavoittelemattoman järjestön välimaastossa. Tämän mallin ensisijainen tavoite ei ole tuottaa voittoa, vaan tärkein tavoite on saavuttaa yhteiskunnallinen tavoite, kuten maahanmuuttajien kotoutuminen tai perheväkivallan väheneminen.

11 ekniikan ja tieteen edistys on vienyt ihmiskuntaa eteenpäin. Vaurautta ei teollisista yhteiskunnista puutu, mutta silti niin maapallo ja sen asukkaat voivat huonosti. Kansalaisten on aika astua keskusteluun, ryhtyä rakentamaan uutta yhteiskuntaa ja siten ohjata tekniikan sekä yhteiskunnan kehitystä. Hallinnon rooli on tukea kansalaisia uuden luomisessa, ja tähän prosessiin tarvitaan uutta sopimusta hallinnon ja kansalaisten välille. Muutos parempaan on jo alkanut Suomessa. Talkookulttuuri on Suomessa uudessa nosteessa. Talkoohankkeet nostavat päätään eri puolilla Suomea, ja tässä raportissa esitellään joukko tällaisia uuden ajan talkoohankkeita. Vaikka työn tekemisen vallankumoukseen tarvitaan vielä paljon työtä ja uutta ymmärrystä, tässä raportissa esiteltäviä pioneerihankkeita ei tule vähätellä vain pienen ryhmän puuhasteluksi. Kansantaloudessa mitattuna esimerkit saatavat olla vielä pieniä, mutta ne ovat koostaan huolimatta suunnattoman energian ja innovaatioiden lähteitä. Siksi on tärkeää, että näistä projekteista saatu oppi, into ja ymmärrys leviää mahdollisimman laajalle. Voiko näistä yksittäisistä tapauksista hahmottaa suurempia totuuksia tai lainalaisuuksia, jotka voisivat viitoittaa tietä systemaattisempaan ymmärrykseen talkootaloudesta ja sen mahdollisuuksista?

12 Internetin, sosiaalisen median ja suomalaisten innostuksen ansiosta meillä on historiallinen mahdollisuus kytkeä ihmisjoukkoja yhteisten asioiden suunnitteluun, päättämiseen ja yhdessä toteuttamiseen. Nämä asiat voivat olla mikrotason yhteiskuntapolitiikkaa, kuten lastentarvikkeiden keräämistä Vauvakassiyhdistys Vaa an tapaan. Asiat voivat olla myös virallisemman tason politiikkaa, joka jalostuu laajemman yhteisön hyödyksi, kuten Hoksauttavan rakennusvalvonnan ja Aalto Entrepreneurship Societyn tapauksissa. Molemmissa tapauksissa rajoja rikkova aloitteellisuus on johtanut laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Nämä muutokset vaativat avointa, kokeilevaa kulttuuria, jossa mukana ovat niin kansalaiset kuin sankarivirkamiehetkin. Silloin tulokset ovat parempia kuin perinteinen science push tai ylhäältä-alas, päättäjiltä kansalaisille suunnattu politiikka. Yhdistämällä avoin innovaatio käyttäjälähtöisiin menetelmiin voidaan tuottaa ihmiskasvoisia ratkaisuja, jotka ovat kestäviä niin taloudellisesti kuin ympäristöäkin ajatellen. Mitä jos ajattelisimme valtion kompleksiseksi systeemiksi, joka muuttuu ja hakee muotoaan koko ajan? Tällaista järjestelmää on mahdotonta hallita hierarkkisesti. Voisiko valtio olla generatiivinen kuten internet tai Wikipedia? Millainen sen perustuslaki silloin olisi? Entäpä jos osana tätä uutta valtiota antaisimme itsenäisille kansalaisille mahdollisuuden sopia elämäänsä vaikuttavista asioista yhdessä muiden kanssa, yhteisen vision ja päämäärän ohjaamina. Voisiko talkootalous syrjäyttää markkinatalouden? Talkoovoimasta saatu kokemus on usein niin vahva, että kokemus työntää monen ongelman ylitse. Talkoovoima panee miettimään, miten paljon ketterämmin ja osallistuvammin ihmiset voitaisiin saada mukaan hoitamaan yhteisiä asioita. Voisiko olla niin, että talkootaloudesta puuttuisivat esimerkiksi työttömyys ja syrjäytyneisyys, kun matalan kynnyksen hankkeet osallistaisivat entistä suuremman joukon kansalaisia?

13 Mä kyllästyin siihen, ettei mitään tapahtunut. Ihmiset puhuivat, mutta homma ei mennyt eteenpäin. Mä päätin, että nyt aletaan tehdä eikä enää vain puhuta. äin kuvailee Kristo Ovaska tapahtumia Aalto Entrepreneurship Societyn alkutaipaleella. Ovaska on yksi tämän kirjan päähenkilöistä, ja AaltoES on yksi tässä kirjassa esitellyistä talkoohankkeista. Hankkeista, jotka ovat alkaneet yksilöiden ja pienten ryhmien halusta muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa. Näissä hankkeissa aloite ei ole lähtenyt viranomaisesta, kuntastrategiasta tai EU-linjauksesta, vaan yksilön tyytymättömyydestä siihen mitä on ja paineesta muuttaa asiantilaa. Tähän kirjaan kootut tarinat kertovat ihmisten ponnisteluista sitä kohti, että heidän Suomensa ja kaupunkinsa olisi parempi paikka elää. Tuloksia riittää: talkootyöllä on syntynyt Piilaaksoa ja Suomea yhdistävä Aalto Entrepreneurship Society, tavaroiden lainaamo Kuinoma, lähiruokaa tuottava Herttoniemen ruokaosuuskunta ja pyöräteiden ongelmakohtia kartoittava Fillarikanava. Muun muassa. Näitä projekteja yhdistää se, että ne on saatettu alkuun ja niitä on viety eteenpäin pitkälti talkoovoimin. Keissien takana ovat tarmokkaat tekijät, jotka puskevat eteenpäin vaikeuksista ja resurssien niukkuudesta huolimatta. Ne ovat syntyneet omin voimin. Esittelemämme hankkeet eivät solahda helposti yhden käsitteen alle. Siksi me puhumme Ominvoimin-hankkeista. Taustalla on monenlaisia teorioita

14 ja käsitteitä. Englanninkielinen termi co-creation tarkoittaa yhdessä luomista, ja usein sitä käytetään yhteyksissä, joissa eri lähtökohdista tulevat toimivat yhdessä, oli konteksti bisnestä, designin tekemistä tai ekosysteemien rakentamista. Laajemmassa viitekehyksessä voimme puhua ihmiskeskeisyydestä; siitä, kuinka rakenteet luodaan ihmistä varten. Ihminen on kehityksen keskiössä ja osallistumisellaan luo ympäristöään. Toiset puhuvat osallistuvasta tai osallistavasta tuotannosta. Osa Ominvoimin-hankkeista elleivät kaikki saavat aikaan sellaisia tuloksia, joita myös julkinen hallinto yrittää tuottaa. Sillä ei tarkoiteta sitä, että ulkoistettaisiin ideologisesti entisiä julkisen hallinnon tehtäviä kolmannelle sektorille. Pikemminkin ihmiset itse omalla toiminnallaan tukevat julkista sektoria yhteisissä tavoitteissa. Ja ideaalitilanteessa julkinen sektori kunta, kaupunki tai valtio tukee ihmistä tässä. Ominvoimin-hankkeet sijoittuvatkin oikeastaan neljännelle sektorille, eli yritysten, julkishallinnon ja ihmisten muodostamaan systeemiin. Siinä perinteisten kolmen sektorin rajat ovat alkaneet hämärtyä. Hankkeet voivat olla perinteistä vapaaehtoistoimintaa. Ne voivat olla uusia tapoja tuottaa kunnan palveluja sellaisia tapoja, joissa kansalaiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin, joista he tietävät. Ominvoimin-hankkeet voivat olla myös yritystoiminnan ituja esimerkiksi yhteiskunnallisen yrittämisen sellaisen, jossa mahdollinen voitto sijoitetaan takaisin yhteisöön, jolle palvelua tarjotaan. Tai sellaisen yritystoiminnan, joka perustuu vapaaehtoiseen jakamistoimintaan, kuten tavaroiden lainaamiseen tai lähiruokaviljelyyn osuuskuntaperiaattein. Mutta ei jäädä kiinni käsitteisiin. Esittelemämme maailma kertoo ihmisistä, jotka yrittävät tehdä tulevaisuuden haluamakseen. Se tapahtuu usein pienesti ja paikallisesti, mutta se ei tarkoita, etteikö hyviä pieniä ratkaisuja kaivattaisi muual-

15 lakin. Tarvitsemme ekosysteemin, josta kumpuaa paikallisia ratkaisuja ja joka tukee niiden leviämistä muualle. Mutta miksi näitä hankkeita tarvitaan? Miksi on tärkeää, että herttoniemeläiset puuhaavat ruokaosuuskunnan? Ja sadat ihmiset keräävät vauvatarvikkeita kasseihin ja lähettävät ne Sortavalaan? Ja helsinkiläiset merkitsevät kartalle, missä kohtaa pyörätiessä on kuoppa? Ja Aalto-yliopiston opiskelijat järjestävät toisilleen matkan Piilaaksoon kuulemaan, kuinka saada start up-yritys menestymään? Nämä teot luovat kansalaisten yhteiskuntaa. Talkoohankkeet sosiaalistavat kansalaisia yhteiskuntaan siten kuin he itse kokevat merkitykselliseksi. Ne osoittavat, että omalla aloitekyvyllä on väliä. Että asioihin kannattaa vaikuttaa. Että demokratiassa voi toimia yhteisen (ja oman) hyvän eteen muutenkin kuin äänestämällä neljän vuoden välein ja odottamalla, että aloitteet tulevat jostakin muualta hallinnolta, virkamiehiltä, poliitikoilta. Uskomme, että tekemisen demokratia on tulevaisuutta. Ihmiset myös hallinnoivat itseään luomalla talkoohankkeita ja osallistumalla niihin. Tekemällä Ominvoimin-hankkeita ihmiset vastaavat kysymykseen, jonka sosiologi Emile Durkheim aikoinaan esitti: Kuinka yhteiskunta voidaan järjestää niin, että yksilö säilyttää vapautensa samalla kun vallitsee yhteinen moraalinen järjestys, joka antaa pohjan elää samassa yhteiskunnassa? Ominvoimin-tekijät luovat tuotannon rakenteita, joita he ja heidän yhteisönsä tarvitsevat, joissa ihmiset voivat

16 toimia itselleen merkityksellisellä tavalla. Näistä rakenteista ei tule itse tarkoitus, kuten usein perinteisessä, jäykistyneessä hallinnossa, vaan nämä rakenteet ja normit vievät kohti tavoitetta, ovat puhtaan instrumentaalisia. Talkoohankkeet luovat sosiaalista pääomaa ja verkostoja, joissa opitaan uusia taitoja ja tehdään parempaa Suomea. Tästä syntyy sosiaalista luottamusta ja koheesiota, jotka hyvässä yhteiskunnassa tarvitaan. Kuten Saana Sandholm, yksi Vaaka ry:n perustajista, kuvailee Vauvakassitoimintaa: Se on hyvin tasa-arvoista, tosi keskustelevaa ja helposti lähestyttävää. Varsinkin aluksi oltiin samalla viivalla. Sitten on ystävystytty. Osalle se on tosi tärkeä sosiaalinen juttu. Tästä yhteenkuuluvuudesta tulee entistä korvaamattomampaa, kun Suomi kansainvälistyy ja monikulttuuristuu entisestään. Suomessa tarvitaan yhä enemmän siltoja, jotka yhdistävät ihmisiä yli kulttuurirajojen. Ominvoimin-projektit toimivat tällaisina kohtauspaikkoina. Eikä kyse ole pelkästään hallinnon ja kansalaisten suhteesta. Läheskään aina julkista puolta ei tarvita. Mutta jos ja kun Ominvoimin-hankkeissa syntyy jotain käyttökelpoista ideaa tai toimintatapaa, tämän vastaanottamiselle voisi olla hallinnossa herkkyyttä. Tekemisen demokratia ei ota kantaa julkisen sektorin kokoon, vaan se muuttaa debatin kulmaa: millainen hallinnon ja sen työntekijöiden rooli pitäisi nykyaikana olla? Suomeen on syntymässä talkoohankkeiden buumi osaltaan digitaalistumisen myötä. Sen laajuutta on vaikea arvioida. Netti ja sosiaalinen media tekevät järjestäytymisen helpommaksi, kun parilla klikkauksella Facebookissa tavoittaa suuren määrän ihmisiä. Digitaalisuus voi tuoda mukaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät koskaan osallistuisi kokouksiin, mutta joille riittää keskustelun kommentointi Facebookissa oman läppärinsä ääreltä. Talkoohankkeiden luonne on muuttunut perinteisistä suomalaisista kynnetään pelto yhdessä -hankkeista. Talkoo-

17 hankkeet eivät välttämättä tuo rahaa, mutta ne luovat yhteistä sosiaalista pääomaa. Siksi niiden tukemiseen tarvitaan uudenlaisia keinoja ja menestyksen mittaamiseen uusia mittareita. Hanke voi olla tuottamatta itse suoranaisesti mitään, mutta siitä tulee tärkeä osa talkoohankkeiden ekosysteemiä. Toivomme, että tämä kirja antaa työkaluja talkoohankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien menestyksen itujen tunnistamiseen. Tässä kirjassa me paitsi kerromme hankkeiden tarinoita, jäsennämme Ominvoimin-projektien menestystekijöitä. Mikä pitää hankkeet liikkeellä, mikä niitä hidastaa? Valottamalla näitä tekijöitä toivomme valottavamme seikkoja, joita Ominvoimin-hankkeisiin tarvitaan. Tämä tieto auttaa Ominvoimin-tekijöitä ymmärtämään omaa toimintaansa paremmin. Toivottavasti se myös auttaa päättäjiä näkemään Ominvoimin-hankkeiden arvon ja luomaan tukimalleja, jotka tukevat talkoohankkeita, niitä pieniäkin ja alussa olevia. Ettei pyörää tarvitsisi jokaisen Ominvoimin-hankkeen kohdalla keksiä uudestaan, kuten yksi Ominvoimin-toimijoista, Nuppu Stenros Signmark Productionsista, sanoo: Olisi loistavaa, ettei kaikkien tarvitsisi yksin uurtaa ja puurtaa sitä samaa kehityspolkua vaan voisimme aidosti oppia toisiltamme ja niistä yhteisistä virheistä ja etenkin onnistumisista. Ja etenkin tsempata toisiamme. Tähän kirjaan on päätynyt vain pieni osa suomalaisista Ominvoimin-tarinoista, monet kotikaupungistamme Helsingistä. Täällä ja muualla on paljon muitakin onnistuneita tarinoita. Niitä löytyy esimerkiksi Nettikansa-verkostosta (www.mahdollista.fi), jossa yritetään luoda yhteistä kotipesää erityyppisten talkooihmisten toiminnalle. Paljon on myös niitä Ominvoimin-hankkeita, jotka eivät onnistu. Niitä, jotka jäävät puolitiehen. Ei ole kenties osaamista viedä hommaa eteenpäin, ei resursseja, osallistujat puuttuvat.

18 Ominvoimin-hankkeiden tekijät ovat uskoneet, että he pystyvät omin voimin rakentamaan parempaa toimintaa, sellaista, joka palvelee kansalaisten tarpeita paremmin. Ja näin on käynyt, kuten tämän kirjan esimerkkihankkeista käy ilmi. Nämä ovat tämän ajan sosiaalisia liikkeitä, uutta luova muutosvoima. Olemmeko ymmärtäneet Ominvoimin-hankkeiden arvon? Tekijöiden lannistamattomuuden, osallistujen korvaamattoman panoksen ja tämän vaikutuksen yhteiskunnan eduksi?

19 Kuinka muutama opiskelija pystyi sytyttämään tuhansissa suomalaisissa opiskelijoissa kipinän ryhtyä yrittäjäksi ja kuinka lopulta tämä kipinä tavoitti myös poliittiset päättäjät? Aalto Entrepreneurship Society teki sen, mitä moni on Suomessa yrittänyt: tehdä kasvuyrittäjyydestä houkuttelevaa ja trendikästä. AaltoES ei kuitenkaan ole vain opiskelijoiden yrityskoulu, vaan se on tämän ajan muutosliike liike, jossa nuoret luovat itselleen ja toisilleen parempaa tulevaisuutta. enkää ja tehkää jotakin, älkää vain puhuko, kuului kehotus Kristo Ovaskalle, kun hän etsi rahoitusta tutkimusmatkalleen Yhdysvaltoihin. Siitä alkoi AaltoES:n eli Aalto Entrepreneurship Societyn taival. Ovaska on AaltoES:n perustajajäseniä. Muutaman opiskelijan innostuksesta vuonna 2008 lähtenyt AaltoES on kasvanut järjestöksi tai paremminkin tuhansien ihmisten yhteisöksi, joka haluaa luoda Suomeen ja muualle Pohjois-Eurooppaan kasvuyrityksiä. Eikä millaisia kasvuyrityksiä tahansa, vaan sellaisia, jotka valloittavat maailman. AaltoES:n operoimissa yrityskouluissa ja ohjelmissa pyörii kymmeniä yrittäjiä ja sellaiseksi haluavia. Piilaaksoon virtaa suomalaisia, jotka menevät harjoittelijoiksi amerikkalaisiin yrityksiin AaltoES:n ohjelman kautta. Ohjelma on laajene-

20 massa Piilaakson lisäksi eri puolille maailmaa: muun muassa Lontooseen, New Yorkiin, Berliiniin ja Bostoniin. AaltoES:n ohjelman käyneet yritykset ovat alkaneet kerätä ulkopuolista rahoitusta, ja suomalaiset kasvuyrittäjät ovat ohjelmien tuloksena perustaneet konttoreita Piilaaksoon. AaltoES on enemmän kuin opiskelijoiden yrityskoulu. Se on tämän ajan yhteiskunnallinen muutosliike. Liike julistautuu epäpoliittiseksi, mutta samalla se on huikean poliittinen: toimintaan osallistuvat opiskelijat luovat itselleen työpaikkoja, opettavat itseään ja toisiaan. AaltoES järjesti Finlandia-talolla keväällä 2011 tapahtuman, Suomi hyvinvoinnin jälkeen, joka täyttyi nopeasti osallistujista. Yritysguruja Petteri Koposta, Jorma Ollilaa, Nalle Wahlroosia ja kumppaneita tuli kuuntelemaan tuhansia opiskelijoilta eri puolilta Suomea. AaltoES:n nousu osuu samaan aikaan kuin maahanmuuttovastainen Hommaforum on kerännyt suosiota Suomessa. Liikkeiden tavoitteet ovat päinvastaiset: Hommaforum haluaa sulkea Suomen pussiin, kun AaltoES haluaa avata ovet ulospäin, tuoda ihmisiä Suomeen ja viedä suomalaisia ulkomaille. Hommaforumilaiset keskittyvät olemassa olevien rakenteiden kritisoimiseen. AaltoES-läiset haluavat luoda uusia rakenteita, jotka tukevat heidän tavoitteitaan. Liikkeillä on kuitenkin myös yhteistä: Olemassaolevat puolueet eivät ole sopineet niiden kanavaksi. Järjestäytyminen ei ole alkanut ulkopuolisesta aloitteesta tai minkään instituution toimesta, vaan molemmat ovat alkaneet ihmisistä itsestään, heidän halustaan muuttaa asioita. Virtuaalinen kommunikointi on molemmille ryhmille tärkeää aatteen kannattajat löytyvät verkosta, ja sana leviää siellä.

21 AaltoES:läiset ovat onnistuneet siinä, missä moni esimerkiksi kokoomuspuolue on epäonnistunut: yrittäjyyden muuntamisesta houkuttelevaksi uraksi. Me halusimme tehdä yrittämisestä opiskelijoiden unelman, Kristo Ovaska sanoo. Ovaska kumppaneineen halusi tarjota opiskelijoille vaihtoehtoja perinteiselle Nokialle tai Soneralle töihin tulevaisuudensuunnitelmalle. Yrittäjyydessä oli perinteisesti ollut Suomessa huono kaiku, eikä koulutuskaan kannustanut yrittäjyyteen. Teekkareille ja kauppakorkeakoululaisille kyllä pidettiin yrittäjyyden kursseja, mutta opiskelijat eivät kokeneet, että niistä olisi ollut todellistä hyötyä heille. Yrittäminen etenkään teknologia-alalla ei ollut hyvässä huudossa sen jälkeen, kun internetkupla ja sen puhkeaminen nitisti mukavasti alkaneen internetbisnesmaailman. Vielä 2000-luvun lopullakin Suomen start-up-maisema oli nuutunut internet-kuplan puhkeamisen jälkeen. Suomi oli myös nokioittunut. Nokian hyvät vuodet olivat jatkuneet pitkään, ja yliopistot kouluttivat töihin Nokialle ja tekemään tutkimusta Nokialle. Että näistä malleista päästäisiin irti, me lähdettiin Suomesta muualle katsomaan, miten asiat voisi tehdä toisin. Mentiin itärannikolle MIT:hin ja Piilaaksoon, ja alettiin soveltaa oppeja Suomessa, Ovaska sanoo. Ovaska, Kauppinen ja muutama muu alkuvaiheen AaltoES:läinen lähtivät vuoden 2008 lopulla Yhdysvaltoihin etsimään inspiraatiota siihen, kuinka Suomeen saataisiin virkeämpää kasvuyritystoimintaa. Ajankohta AaltoES:n perustamiselle oli oivallinen. Suomi etsi ja etsii edelleen uutta taloudellista Sampoa Nokian ja metsäteollisuuden kuihtuessa, ja otollista maaperää riittää kasvuyrittäjyyden ja teknologian ilosanomalle.

22 AaltoES:n eperustaminen ajoittui hyvään saumaan sikäli, että se oli ensimmäisiä konkreettisia toimia Aalto-yliopistolle. Yliopiston toiminta ei vielä edes ollut alkanut, kun AaltoES perustettiin. Se oli myös ensimmäinen opiskelijoille tarkoitettu Aalto-yliopistoon liitttyvä toimenpide. Aalto-yliopiston synnyttämiseen liittyi paljon riitoja. Me tarjottiin vaihtoehto sille valittamiselle ja riitelemiselle: AaltoES:ään opiskelijat saivat tulla tekemään, sen sijaan että olisivat vain puhuneet tai valittaneet, Krista Kauppinen, yksi Aalto ES:n perustajajäsenistä sanoo. Yhteisö toimi alustana opiskelijoiden halulle toteuttaa uusia haluamiaan juttuja. Tiukkoja raameja ei ollut, oli vain mahdollisuuksia joita lisäsi vielä tieto siitä, ettei kukaan ollut tehnyt AaltoES:n kaltaista juttua Suomessa aikaisemmin. Suomalainen kulttuuri pitää muuttaa. Tajusimme, että saadaksemme sen aikaan meidän pitää olla esimerkkejä tästä uudenlaisesta kulttuurista, jota halusimme Suomeen tuoda, sanoo Krista Kauppinen. Tähän uuteen kulttuuriin kuuluu kansainvälisyys. Siksi yhteisön kieleksi otettiin alusta alkaen englanti, vaikka vastaansanojiakin oli. Uuteen kulttuuriin kuuluu myös epäonnistumisen sietokyky. AaltoES:n ihmiset imivät vaikutteita Piilaaksosta, jossa

23 epäonnistumista ei pelätä. Jos ei uskalla epäonnistua, ei uskalla ottaa riskejä ja silloin läpimurtomenestykset jäävät haaveeksi. Siksi yhteisöläiset ovat polkaisseet pystyyn kansallisen epäonnistumisen päivän, ja tekeillä on kirjakin epäonnistumisesta. AaltoES-läiset sovelsivat toiminnassaan myös avoimuutta suomalaisen sisäänpäinlämpiävyyden vastakohdaksi. Yhteisön järjestämät tilaisuudet olivat alusta alkaen avoimia kaikille ilman pääsymaksuja. Yhteisöläisiä koulutettiin kättelemään tulijat ja esittelemään ihmisiä toisilleen. Aktiivijäsenille teetettiin nopeasti käyntikortit, joita jaettiin tapahtumissa. Osallistujia rohkaistiin ottamaan yhteyttä AaltoES-porukoihin milloin vain, kun kysymyksiä herää. Yhteisöläiset myös frendasivat Facebookissa tapahtumissa kävijöitä, ja saivat siten sanaa leviämään. Ei tämä ehkä tyypillistä suomalaista käytöstä ole, tai ei ainakaan ollut vielä pari-kolme vuotta sitten, Krista Kauppinen sanoo. Mutta nyt on. Ainakin Otaniemessä, AaltoES:n kotipesässä, liikkuu kasvava joukko sujuvasti käyttäytyviä yrittäjyydestä innostuneita opiskelijoilta. Syksyn alussa puhuttiin jo Helsinki Springistä, yrittäjyyskulttuurin vallankumouksesta Suomessa, kun amerikkalaisen kasvuyrittäjyysgurun Steve Blankin vierailuluennot vetivät paikalle tuhansia ihmisiä. Amerikan-matkan jälkeen Ovaska kumppaneineen alkoi luoda ekosysteemiä. Piiri laajeni Facebookin, tapahtumien ja ahkeran verkostoitumisen avulla. Toiminnan ytimessä olivat alusta alkaen tapahtumat. Jo ensimmäiseen, parissa viikossa järjestettyyn tapahtumaan tuli 150 osallistujaa. Tapahtuman järjestäminen niin nopeasti tuntui aluksi

24 vaikealta. Mietittiin, saadankohan me ketään puhujaksi ja tuleeko sinne ketään. Päätettiin kuitenkin yrittää, Krista Kauppinen sanoo. Tapahtumat ovat AaltoES:n toiminnassa tärkeitä, koska niissä ihmiset verkostoituvat ja ideoita syntyy. Ideoita kehitetään eteenpäin keskusteluissa. Pelkästään vuoden 2011 aikana yhteisö tulee järjestäneeksi noin 100 tapahtumaa. Me kokoonnutaan yhteen, puhutaan kaikesta, mitä on meneillään ja iteroidaan juttuja eteenpäin. Sitten hajaannutaan taas maailmalle tekemään töitä. Onhan sitä start-up-kirjallisuutta ja blogeja, joista voi lukea ja oppia kasvuyrittäjyydestä, mutta ei niitä välttämättä löydä ennen kuin on saanut kipinän, Kauppinen sanoo. Ensimmäisen tapahtuman jälkeen Kauppinen ja muut ajattelivat, että tässähän voi olla ainesta johonkin isompaan. Halu muuttaa Suomea kasvoi, ja AaltoES:n vauhti vain kiihtyi. Alkuvaiheen tekijöillä, kuten Kauppisella ja Ovaskalla, oli takana järjestötoimintaa. Vaikka mukana oli tällaisia ammattilaisjärjestäjiä, toiminnan laajentamiseen tarvittiin neuvonantajia. Onneksi niitä oli, kuten Jussi Harvela ja Moaffak Ahmed, ja monia muitakin, Ovaska sanoo. He pitivät yhteisöläisille työpajoja ja auttoivat oikeiden ihmisten löytämisessä. Tarvittiin myös hyväksyvää ja innostavaa henkeä etenkin, kun myös löytyi sellaisia neuvonantajia, jotka kehottivat olemaan tekemättä mitään. Kannustusta löytyi Design Factorystä, samoin kuin tila. Tila oli aluksi tärkeämpää kuin raha. Rahaa ei aluksi ollut, ja kaikki järjestettiin minimibudjetilla. Sittemmin rahaa on alkanut tulla: Tekesiltä, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä, erilaisilta säätiöiltä ja yhteisöiltä. Suurin osa työstä tehdään edelleen vapaaehtoisvoimin. Yhteisöläiset kohtelivat yhdistystään kuin kasvuyritystä: sen pitää kasvaa ja mieluusti olla riippumaton yhdestä rahoituslähteestä.

25 Rahaa ja tilaa tärkeämpiä ovat kuitenkin ihmiset. Kaikki muu järjestyy kyllä, kun saa ihmisiä mukaan. Siis sellaisia ihmisiä, jotka haluavat myös tehdä muutosta, Ovaska sanoo. 1. Kun talkootekemistä kohtelee kuin startup-yritystä, syntyy visio, jota kohti kulkea. Kuten kasvuyrityksen, talkootekemisen tavoite on kasvaa, tulla itsenäiseksi ja taloudellisesti kannattavaksi. Muuten kasvuyrittäjyyden periaatteet istuvat talkoisiin: tarvitaan karismaattinen johtohahmo, intohimoa ja ilmaisia työtunteja. 2. Avoimet tapahtumat tekevät toiminnasta näkyvää. Sopiva määrä kiinnostavaa ohjelmaa takaa sen, että ihmiset ehtivät myös verkostoitua ja tärkeälle ajatustenvaihdolle jää aikaa. 3. Neuvonantajat pitävät pyörää liikkeellä ja näkevät sellaista, mitä päivittäistoiminnassa kiinni olevat eivät. 4. Myönteisyys toimii. AaltoES tarjosi positiviseen vaihtoehdon Aalto-yliopiston vastustamisdiskurssille ja opiskelijoille areenan toimia paremman yliopiston puolesta. 5. Ole itse muutos, jonka haluat nähdä ympärilläsi. Aalto- ES:läiset halusivat Suomeen piilaaksolaista yrityskulttuuria, ja siksi he toimivat itse kuten piilaaksolaiset: avoimesti ja kansainvälisesti.

26 Porkkanamafia osoittaa, kuinka tärkeää on hyvin dokumentoitu tekemisen malli, jotta uudet talkooideat ja -tavat leviävät. Toisekseen se selittää, miksi talkoohankkeista on konkreettista isoa hyötyä koko yhteiskunnalle. Porkkanamafian toiminnan ansiosta yritykset säästävät energiaa. Ilmastonmuutos taittuu ehkä vähän. Se on myös hallituksen tavoite, jota harva vastustaa. Porkkanamafia onnistui kanavoimaan muutoshalun toiminnaksi. lmastoystävälliseen kuluttamiseen kannustava Porkkanamafia levisi Suomessa nopeasti vuosina Sen ansiosta yritykset ovat sijoittaneet kymmeniä tuhansia euroja mm. energiatehokkaampiin laitteisiin. Tämä ei olisi tapahtunut valtion julistekampanjoilla tai ministeriön kehotuksilla. Vastaavasti esimerkiksi ajatushautomo Demos Helsingin ja yhteistyökumppanien Pelotonhankkeen (jossa etsitään hiilipäästöjen vähentämisen kannalta tärkeitä portinvartijoita) myötä saatiin muun muassa Fazerin Amica-lounasruokaketju painottamaan ilmastoystävällistä ruokaa valikoimassaan. Tämä vaikuttaa parin sadan tuhannen ihmisen ruokavalintoihin joka päivä. Molemmissa valtiosta riippumattomat tahot vaikuttavat yhteisen edun kannalta positiivisella tavalla yritysten omistajiin. Porkkanamafia on esimerkki nopeasti levinneestä tal-

27 kootekemisen tavasta. Se on oikeastaan vähän outoa, sillä Porkkanamafian idea ei ole yksinkertainen. Pohjimmiltaan tavoite on edistää yhteiskuntaa, joka ei tuota niin paljon hiilidioksidia. Siihen pyritään vapaaehtoisten järjestämillä käänteisillä boikoteilla eli ostoryntäyksillä johonkin kaupalliseen liikkeeseen. Aluksi kilpailutetaan oman kaupungin yhtä toimialaa: kuka lupaa sijoittaa eniten ostoryntäyksen tuomasta lisävoitosta oman liikkeensä energiatehokkuuden parantamiseen? Suurimman prosentin tarjonnut yritys voittaa, ja sinne Porkkanamafia lupaa tuoda tiettynä päivänä ison joukon asiakkaita sekä konsultoida energiatehokkuuskysymyksissä. Lisäasiakkaat tavoitetaan nopeasti esimerkiksi Facebookin avulla. Ensimmäisenä asialla oli Brent Schulkin San Franciscosta. Tämä kolmikymppinen mies mietti, miten hän voisi vaikuttaa siihen, että ruokakaupat toimisivat entistä ympäristöystävällisemmällä tavalla. Vuonna 2008 Schulkin kilpailutti oman naapurustonsa kulmakaupat ja sai sadat ihmiset ostoksille. Hän teki tapahtumasta hauskan videon, jonka taas näki Demos Helsingin tutkija Roope Mokka. Mokka innostui, ja laittoi ilmoituksen muun muassa Lifesaver-levykaupan keskustelufoorumille. Muitakin innostuneita alkoi löytyä Helsingistä. Siihen aikaan internetissä oli enemmän eri harrastusten ympärille kehittyneitä foorumeita eikä kaveripiirejä niin kuin nykyään Facebookissa. Foorumit mahdollistivat sen, että Porkkanamafiassa yhdistyivät ihmiset, jotka eivät jo olleet samaa skeneä, mutta joilla oli halu toimia. Joillekin motiivi oli se, että ollut mukana muissakin Kaliforniasta tulleista siisteissä jutuissa. Toiset olivat kyberpunkkareita, joita innosti käyttää joukkovoimaa verkon avustamana. Plus sitten ekologistit ja yleiskansalaisaktivistit, Mokka kuvailee. Video sai aikaan joukkoinspiroitumisen, vaikka ihmiset eivät olleet samassa tilassa. Se oli selvästi teknologian ansiota.

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki Työrauhaprojektin taustaa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilashuoltotyöryhmä alkoi keväällä 2009 valmistella projektia, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki  Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot