HARMAAKALLION ASEMAKAAVA
|
|
- Mauno Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM Loviisan kaupunki HARMAAKALLION ASEMAKAAVA Rakennustapaohje
2
3 YLEISTÄ... 1 ALUEEN KOKONAISKUVAUS... 2 TONTTI Rakennusten sijoittuminen tontille ja maastoon Auto- ja pyöräpaikat Rakennustyypit... 7 RAKENNUS Kestävän rakentamisen periaatteita Mittasuhteet ja koko Kuistit Parvekkeet Sisäänkäynnit Katot JULKISIVUT Sommittelu Ikkunat Materiaalit ja värit PIHAT Kestävän pihan periaatteita Luonnonympäristön säilyttäminen Istutukset Piharakenteet Hulevedet JÄTTEIDEN KÄSITTELY JULKINEN ULKOTILA Kadut ja aukiot Puistot LÄHTEET... 28
4 (28) 1 YLEISTÄ Tämä rakennustapaohje täydentää Loviisan Harmaakallion asemakaavakarttaa ja sen määräyksiä. Lisäksi rakentamisesta annetaan määräyksiä rakennusjärjestyksessä. Nämä ohjeet koskevat uudisrakennuksia, pihoja sekä uusia katu- ja torialueita. Ohjeet koskevat myös talousrakennuksia ellei toisin ole mainittu. Ohjeet koskevat lainvoimaisen asemakaavan - asuinrakennusten korttelialueita - palvelurakennusten korttelialueita - urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta Tavoitteena on ohjata rakennusten ja ympäristön suunnittelua ja toteutusta niin, että haluttu arkkitehtoninen ilme ja laatutaso saavutetaan sekä luodaan viihtyisä, luonnonläheinen asuinympäristö. Rakennustapaohje ohjeistaa ja täydentää asemakaavaa ja sen määräyksiä kaaviokuvien, esimerkkivalokuvien ja selittävien tekstien avulla. Kappaleessa 3 annetaan ohjeita rakennuksen sijoittumisesta tontille ja selvennetään aihetta esimerkkikuvilla. Kappaleessa 4 ohjataan asuin- ja piharakennusten kokoa ja muotoa. Kappaleessa 5 annetaan ohjeita ja malleja julkisivujen suunnittelua varten. Kappaleessa annetaan myös värimallit rakennusten julkisivuille. Kappaleessa 6 ohjataan pihojen luonnonympäristön säilyttämistä, istutuksia, piharakenteita ja hulevesien käsittelyä. Kappaleessa 7 annetaan ohjeita kompostoinnista. Kappaleessa 8 annetaan ohjeita katutilojen ja leikkipuiston rakentamisesta. Ohjeessa on esitetty esimerkkikuvia rakennuksista ja rakennetuista ympäristöistä Suomessa ja Euroopassa. Kuvateksteissä on osoitettu ne kohteiden piirteet, joita Harmaakallioon halutaan rakennuksia ei ole muilta osin tarkoitus jäljitellä. Rakennustapaohjeen lisäksi rakennuksista ja rakennetusta ympäristöstä annetaan ohjeita asemakaavan määräyksissä.
5 (28) Kuva 1. Harmaakallion asemakaava-alueen sijainti. 2 ALUEEN KOKONAISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Harmaakallion alueella, noin 2 km Loviisan keskustasta lounaaseen. Suunnittelualue on kaavoittamatonta metsäaluetta ja kooltaan 157 ha. Alueella on pururata sekä ulkoilureittiyhteyksiä länteen sekä etelään. Alueen eteläosassa kulkee Solvikintie, jonka eteläpuolella on olemassa olevia pientaloja, halleja sekä maisemallisesti arvokas peltoalue. Idässä alue rajautuu Valkontiehen, jonka itäpuolella on pientaloalueita sekä koillisessa kaupungin keskusta. Pohjoispuolelle on asemakaavoitettu työpaikka-alue, jolla sijaitsee yritystoimintaa, huoltoasemia sekä elintarvikkeita myyvä kaupan suuryksikkö. Toisen kaupan suuryksikön rakentamisen aloittaminen ajoittunee vuoteen 2010.
6 RAKENNUSTAPAOHJE Kuva 2. Harmaakallion asemakaavakartta. 3 (28)
7 (28) 3 TONTTI 3.1 Rakennusten sijoittuminen tontille ja maastoon Rakennukset on suunniteltava sellaisiksi, että kallioleikkaukset ja massansiirrot tontilla jäävät mahdollisimman pieniksi. Rakennuksen runko tulee tarvittaessa porrastaa ja rakennus sovittaa maaston mukaan. Jos maanpinnan korkeusero rakennusalalla on yli 3 metriä, rakennukseen voidaan tehdä asuinkerrosta pienempi alakerros. Kuva 3. Loivaan rinteeseen porrastettu talo, rinteen suuntainen puolitoistakerroksinen talo ja rinteeseen poikittain rakennettu puolitoistakerroksinen talo. Kuvat 4-5. Rinteeseen sovitettuja rakennuksia. Ellei rakennusalalla muuta osoiteta, talousrakennukset on sijoitettava tontin rajoille, niin että muodostuu etelään tai länteen avautuva sisäpiha ja samalla selkeästi rajattuja katutiloja. Yhteisestä sopimuksesta rakennus voidaan sijoittaa 4 metriä lähemmäs tontin rajaa. Naapureita suositellaan suunnittelemaan talousrakennusten sijoittelu siten, että tonteille syntyy luontevat rajat ilman aitaamista. Piharakennuksen voi sijoittaa luontevasti myös rinteen vastaisesti.
8 (28) Kuva 7. Viitesuunnitelma omakotitalotontin järjestämisestä korttelissa 28. Kuva 8. Viitesuunnitelma rivitalotontin järjestämisestä korttelissa 11.
9 (28) Kuva 9. Viitesuunnitelma kerrostalotontin järjestämisestä korttelissa Auto- ja pyöräpaikat Autopaikkojen pintamateriaali on kivituhka tai nurmikivi. Autotallien- ja katosten seinustalle suositellaan istutettavaksi pensaita tai köynnöksiä maaperän salliessa. Jos autotalli sijaitsee rinnetalon kivijalassa, se saa viedä korkeintaan puolet pohjakerroksen julkisivun alasta. Jos tontilla on osoitettu autotallin rakennusala, autotalli tai katos sijoitetaan tälle alueelle. Jos tontille ei ole osoitettu rakennusalaa autotallia varten, noudatetaan alla olevia periaatteita: Autopaikka tai autopaikan sisältävä talousrakennus ei saa hallita katunäkymää. Autopaikka tai talli on sijoitettava kauemmas kadusta kuin asuinrakennus tai muu talousrakennus ja erotettava katutilasta istutuksilla. Kuitenkin ajoreitti autopaikalle on pyrittävä järjestämään mahdollisimman lyhyeksi ja vähillä massansiirroilla. Autopaikat on sijoitettava niin, että kadulle ei tarvitse peruuttaa. Polkupyöriä varten tulee varata katettu tila. Omakotitonteilla 4 paikkaa/asunto ja AR- ja AK-tonteilla 2 paikkaa/80 kem 2. Telineeseen on voitava kiinnittää polkupyörä rungostaan. AO-korttelialueet Yli kolmen autopaikan pysäköintialueet on erotettava katutilasta ja muusta pihasta istutuksilla ja päärakennuksiin sopeutuvilla puuaidoilla. Autotalli suositellaan rakennettavaksi yhdelle autolle. Toinen auto voidaan sijoittaa autotallin viereen katokseen tai taivasalle.
10 (28) A- a b-rakennusten autopaikat on sijoitettava mahdollisimman lähelle katualuetta. B-rakennukselle vievä huolto- ja pelastusreitti on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. AR-korttelialueet Yli kuuden autopaikan pysäköintialueet on erotettava katutilasta ja muusta pihasta istutuksilla ja päärakennuksiin sopeutuvilla puuaidoilla. AK-korttelialueet Yli kuuden autopaikan pysäköintialueet on erotettava katutilasta ja muusta pihasta istutuksilla ja päärakennuksiin sopeutuvilla puuaidoilla. Yli kahdeksan autopaikan pysäköintialueet on jaettava osiin pensas- ja puuistutuksilla. Maaperän salliessa pysäköintiruutujen väliin istutettavien puiden on oltava suuriksi kasvavia, jotta ne luovat varjoa ja suojaa autoille. Kuvat Nurmikiveä, yhden auton autotalli, jonka vieressä autokatos, istutuksilla erotetut autopikat, autopaikkaratkaisu rinteeseen rakennetussa rivitalokortteleissa. 3.3 Rakennustyypit Asuinrakennusten lisäksi tontille tulee rakentaa talousrakennuksia. Erillisten rakennusten myötä piha muodostuu kulkureitteineen ja oleskelutiloineen osaksi asumista. Tontin rakennusten tulee poiketa toisistaan muodon, julkisivujäsentelyn tai värin osalta, mutta kuitenkin muodostaa harmoninen kokonaisuus. Vierekkäisille tonteille ei saa rakentaa samanlaisia rakennuksia. AO-, AP- ja AR-korttelit Päärakennus Päärakennus on kooltaan talousrakennusta suurempi. Myös kerroskorkeus ja kerrosluku on päärakennuksessa suurempi. Talousrakennus Talousrakennus on luonteeltaan päärakennusta vaatimattomampi, ja kooltaan sitä pienempi. Kerroksia on yleensä yksi, rinteeseen sijoittu-
11 (28) vassa rakennuksessa kaksi. Talousrakennuksessa voi sijaita esimerkiksi sauna pesu- ja pukutiloineen, autotalli tai -katos, työ- ja harrastetiloja, varastoja tai sivuasunto. Talousrakennuksia voi olla useita. Talousrakennuksen ei pidä toistaa päärakennuksen muotokieltä ja yksityiskohtia, vaan olla ilmeeltään yksinkertaisempi ja luonteeltaan väistyvä. Kuvat 14 ja 15. Esimerkkejä saman pihapiirin päärakennuksista ja talousrakennuksista. Vasemmalla rivitalon sisäpiha, jossa vasemmalla talousrakennus ja oikealla päärakennus. Oikealla katunäkymä Oulun Puu-Linnanmaalta. 4 RAKENNUS 4.1 Kestävän rakentamisen periaatteita Osta mieluiten jo olemassa oleva talo. Jos valitsemaltasi alueelta ei löydy sopivaa taloa, noudata rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa seuraavia periaatteita. Kaikkia tässä kappaleessa esitettyjä periaatteita ei voi noudattaa Harmaakallion asemakaava-alueen kaikilla tonteilla. Sijoita rakennus lämpimään ja pohjoistuulilta suojattuun paikkaan, kuten moreenipohjaiseen etelä- tai länsirinteeseen. Huomioi rakennusten massan ja istutuksen suojaava vaikutus. Säästä tai istuta asuinrakennuksen pohjois- ja itäpuolelle puita suojaamaan tuulelta. Sijoita rakennus maastossa siten, että se muodostaa etelään tai länteen aukeavan suojaisan piha-alueen. Noppamainen muoto on energiataloudellisesti edullisin. Vältä rakennuksessa lämmönhukkaa aiheuttavia nurkkia, ulokkeita ja ylikorkeita huonetiloja. Suuntaa ikkuna-alasta puolet etelään, viidennes itään, viidennes länteen ja loput pohjoiseen. Istuta korkeiksi kasvavia lehtipuita varjostamaan etelänpuoleisia julkisivuja korkealta paistavalta auringolta kesällä. Hyödynnä luonnonvalo tekemällä ikkunoista riittävän suuria ja korkeita. Ryhmitä tilat lämpötilojen mukaisesti. Sijoita eniten lämpöä vaativat tilat rakennuksen keskelle ja talon eteläpuolelle (keittiö, oleskelu-, työja pesutilat), viileämmät tilat pohjois- ja itäpuolille (makuuhuoneet), puolilämpimät ja kylmät tilat (kuistit, viherhuoneet ja varastot) rakennuksen reunoille. Rakenna ainakin yksi varaava puulla toimiva tulisija sähkökatkosten varalle. Asenna vesikiertoinen lattialämmitys. Sen voi yhdistää kaikkiin olemassa oleviin lämmöntuotantomuotoihin ja siirtojärjestelmiin eikä se
12 (28) siis rajoita lämmitysjärjestelmän vaihtamista ja kehittämistä. Eristä rakennus hyvin. Käytä lämmöneristyskyvyltään hyviä ikkunoita ja tiivistä ne hyvin. Käytä raskaita massoja rakennuksen sisällä aurinkoisissa paikoissa varaamaan ja tasaamaan lämpöä. Asenna lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmakoje. Huolehdi, että tuuletusikkunoita on riittävästi sähkökatkoksen varalle. Suunnittele vesijohdot vaihdettaviksi. Huolehdi, että asunnossa on vesimittari. Suunnittele valaistusjärjestelmä niin, että koko talon valaistuksen voi sammuttaa yhdestä katkaisijasta. Suunnittele rakennus niin, että tilojen käyttötarkoitusta voidaan myöhemmin muuttaa. Aukkojen sijoitus ei saa estää tilojen jakoa. Väliseinien tulee olla helposti purettavissa ja siirrettävissä. Varmista, että liikuntarajoitteinen henkilö voi asua alakerrassa ja että rakennuksesta voi erottaa sivuasunnon. Mitoita tilat sopiviksi - käyttämättömiäkin tiloja on lämmitettävä. Käytä materiaaleja, joiden valmistamiseen on kulunut vähän energiaa ja joiden valmistamisen ympäristöpäästöt ovat vähäiset. Suosi uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja materiaaleja. Vältä alumiinia, sinkittyä ja galvanoitua terästä, painekyllästettyä puuta ja muovia. Parhaita runko- ja verhousmateriaaleja ovat paikallinen puu ja kivi sekä tiili. Eristeenä suositellaan käytettäväksi käsittelemätöntä puukuitueristettä tai pellavaeristettä. Maaleiksi suositellaan luonnonmukaisia keitto- ja öljymaaleja. Vältä rakennusosia, joissa on yhdistetty useita materiaaleja, esimerkiksi ikkunoiden on hyvä olla pelkkää sydänpuuta ja kattojen paikalla maalattua peltiä. Varaa mahdollisuus aurinkoenergian keräämiseen tontilla tulevaisuudessa. Varaa mahdollisuus puun kuivatukselle ja käsittelylle nyt tai tulevaisuudessa. Rakenna kompostori tai varaa sille paikka tulevaisuutta varten. Suunnittele autotalli sellaiseksi, että sen käyttötarkoitusta voidaan myöhemmin muuttaa. Suunnittele riittävän suuri jätehuone, jotta jätteiden lajittelu on helppoa. Järjestä paikka pyykin kuivattamiselle ulkona katetussa tilassa. Rakenna keittiön ulko-oven lähelle pihalle maakellari. 4.2 Mittasuhteet ja koko Rakennusten tulee olla massaltaan selkeitä ja julkisivuiltaan rauhallisia. Koristeellisuutta on vältettävä. Pohjakerroksen asuntojen lattiatason tulee olla mieluiten 0,5 metriä jalkakäytävän tason yläpuolella siten, että jalankulkija ei näe asuntoon. Esteettömän kulun järjestämiseksi tästä kuitenkin voidaan poiketa.
13 RAKENNUSTAPAOHJE Kuvat 16 ja 17. Esimerkkejä omakotitalojen massoittelusta. AO- ja AP-korttelialueet Päärakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 9 metriä. Talousrakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 7 metriä. AR-korttelialueet Päärakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 10 metriä. Talousrakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 7 metriä. Kuvat 18 ja 19. Esimerkkejä rivitalojen massoittelusta. AK-korttelialueet Talousrakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 10 metriä. Kuvat 20 ja 21. Esimerkkejä kerrostalojen massoittelusta. 10 (28)
14 (28) Korttelit ja Rakennuksen pohjan on mieluiten oltava suorakulmio yhtä kuistia tai erkkeriä lukuun ottamatta. Kuistia tai erkkeriä ei saa sijoittaa rakennuksen kulmaan. Kullakin rakennuksen osalla, kuten päämassalla ja kuistilla, on oltava oma katto. Korttelit ja Rakennuksen on oltava korkeampi kuin leveä. Ylimmän asuinkerroksen tulee ulottua vesikattoon eli ullakolle on sijoitettava asuinhuoneita. Piharakennusten tulee olla noppamaisia. Korttelit 1-6, 7-9, 45 ja Ylimmän asuinkerroksen tulee ulottua vesikattoon eli ullakolle on sijoitettava asuinhuoneita. Vesikattoon sijoitettavien kattoikkunoiden ikkunapinnan on oltava pystysuora. 4.3 Kuistit Perinteisesti kuistia käytetään välitilana julkisen katutilan ja yksityisen sisätilan välillä, kun rakennus sijaitsee lähellä katua. Kuisti on myös oleellinen osa rakennuksen massoittelua. Kuistin tulee olla sen kokoinen, että rakennuksen perusmuoto on erotettavissa. Rakennukseen saa rakentaa yhden kuistin. Kuistin on oltava muodoltaan mahdollisimman yksinkertainen. Kuistilla on oltava oma katto. Kuistia ei suositella sijoitettavaksi rakennuksen kulmaan. Kuistin on sovittava rakennuksen arkkitehtuuriin. Umpikuistin julkisivujen on poikettava rakennuksen muista julkisivuista. Tyypillisesti kuistissa on yksilasiset ja pienempiin ruutuihin jaetut ikkunat kuin muussa talossa. Kuistissa on oltava pulpetti, auma- tai harjakatto. Kuistia saa käyttää vain kuistina. Kuistia ei saa käyttää asuinhuoneena tai aputilana, vaan se on sisäänkäyntiin ja / tai oleskeluun tarkoitettu tila. Kuisti on rakennettava mieluiten puolilämpimäksi tilaksi. Korttelit 20-29, ja Kuistia ei saa sijoittaa katujulkisivulle. Korttelit ja Kuisti on sijoitettava katujulkisivulle. Korttelit Kuistissa on oltava aumakatto.
15 (28) Kuvat 22 ja 23. Esimerkkejä kuisteista Helsingin Lehtovuoressa ja Oulun Kaakkurissa. 4.4 Parvekkeet AO- ja AR-korttelialueet Rakennuksiin saa rakentaa parvekkeen vain kuistin tai erkkerin päälle. Asuinhuoneistoa kohden suositellaan korkeintaan yhtä oleskeluparveketta. Tuuletusparvekkeita ja ranskalaisia parvekkeita voidaan rakentaa tarpeen mukaan. Rakennusmassan levyisiä parvekkeita ei saa rakentaa. Kuvat 24 ja 25. Kuistin päälle rakennettu parveke ei varjosta alapuolella sijaitsevaa ikkunaa. AK-korttelialueet Rakennuksen hahmon on oltava erotettavissa parvekkeista huolimatta. Suuremmat parvekkeet tulee sijoittaa pihan puolelle. Suositellaan, että parvekkeita ei lasiteta. Jos kadun puolelle halutaan sijoittaa parvekkeita, niiden tulee olla ranskalaisia parvekkeita.
16 (28) Kuvat 26 ja 27. Kerrostalojen parvekkeita. Yksittäiset parvekkeet eivät hämärrä rakennuksen kokonaishahmoa. 4.5 Sisäänkäynnit Rakennuksen sisäänkäynnin tulee olla erotettavissa jo kaukaa. Ulkooven päällä tulee olla pieni katos tai sisäänkäynnin on oltava kuistin kautta. Kuvat 28, 29 ja 30. Kerrostalon porrashuonetta on korostettu katujulkisivussa. Keskellä esimerkki kerrostalon alakerrosten korostamisesta rivitalomaisen tunnun aikaansaamiseksi. Oikealla rivitalon sisäänkäynti, jossa yläkerran tuuletusparveke toimii sisäänkäyntikatoksena. AK-korttelit Porrashuoneeseen tulee olla pääsy rakennuksen kummaltakin puolelta. 4.6 Katot Asemakaava-alueen uudisrakennuksissa on oltava harja-, auma- tai pulpettikatto. Katossa on oltava avoräystäät. Katon lappeen on oltava harjalta räystäälle pääsääntöisesti yhtenäinen, jolloin katon muoto säilyy selkeänä. Rakennuksen nurkassa räystään tulee aina olla ehjä. Mahdollisten ullakkokerroksen ikkunoiden on oltava pienempiä kuin alakerrosten ikkunoiden. Ikkunoilla ei tule lisätä ullakkokerroksen huonetilaa.
17 (28) Kuvat 31 ja 32. Kattoikkunat ovat vaatimattomampia kuin alakerran ikkunat eivätkä hallitse katon muotoa. Kattoikkunat ovat tyypillisesti erimuotoisia ja kokoisia kuin alakerran ikkunat. Valoa saadaan sisään myös talon päädyistä. Talousrakennuksen vesikate voi olla samaa materiaalia ja väriä kuin päärakennuksen katto tai kolmiorimoilla kiinnitettyä kattohuopaa. Muiden kattorakenteiden, kuten piippujen, lumiesteiden ja tikkaiden, on oltava samanvärisiä kuin katto. Alla on ilmoitettu katoissa käytettävät värit Tikkurilan Symphony 2436-värikartan koodeilla. Tässä esitetyt värinäytteet eivät välttämättä vastaa Symphony-värikartan värejä. Kuvat 33 ja 34. Kattovärit ovat tummanharmaa V488 ja musta Y489. Korttelit 1-6 ja 7-9 Katon on oltava pulpetti- tai harjakatto tai niiden yhdistelmä. Kattokulman on oltava astetta. Kattoikkunoiden oltava pystyikkunoita. Vesikatteen on oltava paikalla tummanharmaaksi maalattua konesaumattua peltiä. Korttelit Rakennuksissa on oltava pulpetti- tai aumakatto. Kattokulman on oltava astetta. Kattoikkunoiden oltava lapeikkunoita. Vesikatto voi olla peltiä tai pääjulkisivumateriaalia. Korttelit Rakennuksissa on oltava aumakatto. Vesikatteen on oltava paikalla tummanharmaaksi tai mustaksi maalattua konesaumattua peltiä. Korttelit ja Rakennuksissa on oltava harjakatto. Kattokulman on oltava astetta. Vesikatteen on oltava paikalla tummanharmaaksi tai mustaksi maalattua konesaumattua peltiä.
18 (28) Korttelit ja Rakennuksissa on oltava harjakatto. Kattokulman on oltava astetta. Kattoikkunoiden oltava pystyikkunoita. Vesikaton on oltava tummanharmaaksi maalattua aaltopeltiä, kolmiorimoitettua kattohuopaa tai turvetta. Korttelit Rakennuksissa on oltava aumakatto. Kattokulman on oltava astetta. Kattoikkunoiden oltava pystyikkunoita. Vesikaton on oltava paanua, turvetta, kolmiorimoitettua kattohuopaa tai tummanruskeaa savitiiltä. Korttelit 45 ja Rakennuksissa on oltava harja- tai pulpettikatto. Kattokulman on oltava astetta. Katon on oltava punaruskeaa tai tummanruskeaa tiiltä. Kuvat Punaista ja ruskeaa tiilikattoa, turvekattoja ja paanukattoa. 5 JULKISIVUT 5.1 Sommittelu Julkisivujen on oltava rauhallisia. Julkisivussa ei saa olla jakorimoja. Koristeluksi riittävät ovien sekä ikkunanpuitteiden väritys. Sokkelikorkeus on porrastettava maaston mukaan. Ulkoverhous tulee viedä mahdollisimman alas. Sokkelin näkyvä korkeus saa olla korkeintaan 80 cm. Sokkelin tulee olla sileäksi valettu tai pintakäsitelty, käsittelemätöntä hark-
19 (28) kosokkelia ei sallita. Jos sokkeli on korkeampi kuin 1,5 metriä, se tulee käsitellä kuten julkisivu eli siinä tulee olla ikkunoita ja ovia. Kuvat Esimerkkejä omakotitalojen julkisivuista. Julkisivut ovat yksinkertaisia ja koristeluna on käytetty lähinnä ikkunanpuitteiden värejä ja ovia. Kuvat Esimerkkejä rivi- ja paritalojen julkisivuista. Kuvat Esimerkkejä kerrostalojen julkisivuista. Korttelit Rakennusten julkisivujen tulee olla epäsymmetrisiä. Korttelit Rakennusten katujulkisivujen tulee olla pystyakselin suhteen symmetrisiä.
20 (28) 5.2 Ikkunat Kaikissa asuinrakennuksen julkisivuissa on oltava ikkunoita. Ikkunat tulee valmistaa puusta ja peittomaalata. Ikkunoiden lasipinnan tulee sijaita mahdollisimman lähellä julkisivun ulkopintaa. Ikkunapinnat suositellaan jaettavaksi osiin. Ikkunalasi ei saa jatkua yhtenäisenä jakorimojen takana. Umpinaisia tuuletusikkunoita ei sallita. Kuvat Esimerkkejä ikkunoista. AK-korttelialueet Maantasokerroksen tilat on varustettava ovin ja ikkunoin. 5.3 Materiaalit ja värit Harmaakallion asemakaava-alueella rakennusten ulkoverhouksen on oltava puuta tai rappausta. Jos päärakennuksen ulkoverhous on puuta, se on joko peittomaalattava tai harmaannutettava. Talousrakennuksen puisen ulkoverhouksen saa käsitellä myös muilla tavoilla. Julkisivumateriaalin on oltava yhdensuuntaista ja yhdenväristä koko julkisivun korkeudelta. Pääjulkisivumateriaalin lisäksi voidaan julkisivuissa käyttää pienempinä pintoina myös toista materiaalia. Yksityiskohdissa, kuten esim. parvekerakenteissa sallitaan myös metallin käyttö. Rakennukseen kuuluvien ulkopuolisten rakenteiden, kuten parvekkeiden ja terassien kaiteiden sekä tukipylväiden materiaalin ja värityksen tulee sopia rakennuksen päämateriaaliin ja väriin. Rakennusten ulkoverhous on maalattava tai rapattava alla ilmoitettuja Tikkurilan Symphony 2436-värikartan värejä vastaavalla värillä. Tässä esitetyt värinäytteet eivät välttämättä vastaa Symphony-värikartan värejä. Tumman punamullan väri vastaa Uulatuotteen keittomaali-värikartan väriä KM 42 Falunpunainen ja kirkkaan punamullan väriä KM 40 Italianpunainen. Okrankeltaisen väri vastaa Uulatuotteen keittomaalivärikartan väriä KM 20 Keltaokra. Korttelit 1-6 päävärit: luonnonvalkoinen, vaaleankeltainen, vaalea siniharmaa tai vaalean ruskea. Katujulkisivun on oltava kivipintaa ja pihajulkisivun puuverhousta. Kummallakin puolella 1. kerroksen julkisivun on oltava vaaleanharmaata kivipinta. tehosteväri: maalarinvalkoinen
21 (28) Kuvat Julkisivuvärejä: Luonnonvalkoinen H497, vaaleankeltainen J393, vaalea siniharmaa H498, vaaleanruskea H398 ja vaaleanharmaa J499. Korttelit 7-9 pääväri: vaalean keltainen kivipinta, 1. kerros vaaleanharmaa. tehosteväri: maalarinvalkoinen Korttelit pääväri: tummanharmaa tai musta laudoitus tehosteväri: okrankeltainen. Kuvat Julkisivuvärejä: Tummanharmaa V488, musta Y489 ja okrankeltainen N398. Korttelit pääväri: tummanvihreä, okrankeltainen tai punainen rappaus. tehosteväri: maalarinvalkoinen Kuvat Julkisivuvärejä: Tummanvihreä M449, okrankeltainen N398, italianpunainen M415.
22 (28) Korttelit pääväri: punamullattu tai harmaannutettu hirsi tai pystylaudoitus. Hirren tulee olla veistettyä tai höylättyä ja nurkkien lyhyet. Pyöröhirttä ei sallita. Kuvat Julkisivuvärejä: Englanninpunainen M419, italianpunainen M415, harmaantunut hirsi. Korttelit pääväri: punamullattu hirsi tai pystylaudoitus. Hirren tulee olla veistettyä tai höylättyä ja nurkkien lyhyet. Pyöröhirttä ei sallita. Kuvat Julkisivuvärejä: Englanninpunainen M419, italianpunainen M415, pystylaudoitus vaihtelevan levyisellä laudalla. Korttelit päävärit: Harmaannutettu tai tummanharmaaksi peittomaalattu hirsi tai paanu, tummanvihreäksi maalattu pystylaudoitus. Hirren tulee olla höylättyä ja nurkkien lyhyet. Pyöröhirttä ei sallita. tehosteväri: tummanvihreä Kuvat Julkisivuvärejä: Harmaantunut paanu, harmaantunut hirsi ja tummanvihreä M449. Korttelit ja vaaleankeltainen, okrankeltainen tai vaaleanvihreä laudoitus.
23 (28) Kuvat Julkisivuvärejä: Vaaleankeltainen J393, okrankeltainen N398, vaaleanvihreä K451. Korttelit 45 ja Punatiili (tasasävyinen tiili tai ruukkitiili), punainen tai harmaa rappaus. Tiilien saumojen on oltava tiilen väriset tai tummemmat. Kuvat Julkisivumateriaaleja: Ruukkitiiltä ja tasasävyistä tiiltä punaisella ja tummalla saumauksella. 6 PIHAT 6.1 Kestävän pihan periaatteita Osta sellainen tontti, joka maaperältään ja muodoiltaan jo valmiiksi vastaa mieltymyksiäsi. Muokkaa luonnontilaista pihaa mahdollisimman vähän. Älä tee massansiirtoja tai räjäytä kalliota. Älä tuo paikalle multaa tai lannoitteita, ellet käytä niitä hyötykasvien viljelyyn. Käytä ensisijaisesti oman kompostorisi tuottamaa multaa. Säilytä pihan luonnollinen vesitasapaino. Älä käytä vettä läpäisemättömiä pinnoitteita. Imeytä hulevedet ja salaojavedet omalle tontille. Älä kastele kasveja. Jos kastelet, käytä vain sadevettä. Kerää sadevesi esimerkiksi maahan upotetulla sadevesikaivolla tai syöksytorvista. Suosi paikalla jo valmiiksi viihtyviä kasveja. Jos istutat tontille uusia kasveja, suosi hyötykasveja. Jos haluat pihalle koristekasveja, suosi vähään hoitoon tyytyviä lajeja. Vältä tuotua multaa, lannoitteita ja kastelua vaativia kasveja. Jos kasvatat rehevää kasvualustaa vaativia kasveja, huolehdi etteivät lannoitteet päädy rehevöittämään vesistöjä. Suojaa alkuperäinen kasvillisuus kulumiselta kulkemalla vain tiettyjä reittejä pitkin. Rakenna reitit muuhun maastoon verrattuna helppokulkuisiksi, jotta niitä käytetään. Varmista, että pihan keskeiset alueet voidaan pienillä muutoksilla saada liikuntarajoitteisen käyttöön. Käytä piharakenteisiin paikallisia ja uusiutuvia materiaaleja. Suunnittele työmaa siten, että mahdollisimman paljon olemassa olevaa aluskasvillisuutta ja puita voidaan säästää.
24 (28) 6.2 Luonnonympäristön säilyttäminen Karulle kivikkoiselle mäntykankaalle ei ole mahdollista perustaa perinteistä hyöty- tai koristepuutarhaa ilman merkittäviä kallioleikkauksia ja massansiirtoja. Siksi tonttien alkuperäinen kasvillisuus (lehtipuut, männyt, pensaat, varvut, sammaleet) sekä maaperä on säilytettävä ja hoidettava luonnonmukaisina rakennusten aloja, kulkureittejä ja mahdollista terassia ja vähäisiä oleskelu- tai leikkialueita lukuun ottamatta. Varttuneita kuusia ja huonokuntoisia puita ei tonteilla kuitenkaan tarvitse säilyttää. Säilytettävien puiden runkoa vasten ei saa lisätä täyttömaata, mikä tappaa puut, vaan puiden tyvellä on säilytettävä alkuperäinen maanpinnan korko. Latvusten alla vähäistä täyttöä saa tehdä vain läpäisevällä maakerroksella. Tonteilla kasvavaa elinvoimaista puustoa, varvukkoa ja kanervikkoa käytetään pihan istutusten osana. Mikäli tontilla on tiheää pensaikkoa tai puustoa, kasvillisuutta voidaan harventaa kevyesti. Harvennuksessa huomioidaan puiden luonnollinen ryhmittyneisyys ja kasvillisuuden liittyminen virkistysmetsän kasvillisuuteen mahdollisimman saumattomasti. Maanpinnan korkeusasemaa ei saa muuttaa tontin rajoilla tontille ajoa lukuunottamatta. Välttämättömät kallioleikkaukset on pyrittävä tekemään matalina, leikkauspinnat viistetään mahdollisimman pystysuoriksi ja leikkauksen liittyminen ympäröivään maastoon viimeistellään. Rakennusvaiheessa paikoiltaan siirretty maaperä tulee sijoittaa tontille.terassit ja kulkureitit sovitetaan maastonmuotoihin. Kuvat Terassin liittyminen kallioon, sorapinnan liittyminen kallioon ja luonnonkiviportaiden liittyminen kallioon. Olemassa oleva kangasmetsän kasvillisuus on arkaa kulutukselle, joten pihalle tulee rakentaa kulkureittejä yhdistämään keskeisimpiä toimintoja. Jalankulkuun tarkoitetun reitin leveydeksi suositellaan 0,6-1 metriä, huolto- ja pelastusajoon tarkoitetut kulkureitit tulee toteuttaa viranomaisten ohjeiden mukaan. Siirtolohkareita ei saa poistaa tontilta. Siirtolohkareita saa siirtää vain, jos ne sijaitsevat rakennusalalla tai jos oleskelualuetta tai kulkureittiä ei muuten pysty kohtuullisella vaivalla toteuttamaan.
25 (28) Työmaan aikainen suojaus Tontin kasvillisuutta voidaan säilyttää työmaajärjestelyiden hyvällä suunnittelulla ja kulumista aiheuttavia toimia ohjaamalla. Työkoneiden liikkumiseen ja rakennustarvikkeiden säilytykseen käytettävät alueet tulee jättää mahdollisimman pieniksi ja olemassa oleva ja säilytettävä kasvillisuus suojata. Säilytettävillä tontinosilla liikkumista vältetään rakennusaikana. Rakentamisesta aiheutuneet vauriot korjataan istuttamalla uusia alueelle luonteenomaisia kasveja suositusten mukaisesti. Kuvat Luonnontilaisen pihan kulumista voi vähentää rakentamalla oleskelupaikkoihin terasseja ja kulkureiteille pitkospuutyyppisiä polkuja. Korkeuseroja ei tarvitse tasoittaa, vaan rinteille voi rakentaa puiset tai kiviset portaat. 6.3 Istutukset Istutukset tulee sijoittaa tontille niin, etteivät ne oleellisesti huononna katualueiden liikenneturvallisuutta. Rakennettavat ja lannoitusta vaativat nurmi- ja istutusalueet pidetään pienikokoisina. Istutuksissa tulee suosia maanpeitekasvillisuutta ja kivikkokasvillisuutta leikattavan nurmikon sijaan. Alueelle suositellaan seuraavia luonnon- ja puutarhakasveja. Kasvien valinnassa on otettava huomioon tontin maaperä ja maastonmuodot. Puut luonnonvaraiset: mänty, kuusi, kataja, pihlaja. viljellyt: jalostetut havupuut, makedonianmänty, serbiankuusi, pienet hedelmäpuut, kuten kirsikka, luumu ja kriikuna.
26 (28) Pensaat luonnonvaraiset: suopursu, vadelma, taikinamarja. viljellyt: alppiruusu, tyrni, herukka, karviainen, marjakuusi, pihasyreeni, mökinruusu, kuusama, vuorimänty, kääpiövuorimänty, katajan ryömivät muodot, orapaatsama, villaheisi, pensasväriherne, mustamarjaorapihlaja, kivikkotuhkapensas, suikerovihma. Köynnökset maahumala, köynnöshortensia, laikkuköynnös, kärhö, villiviini. Perennat ja yksivuotiset luonnonvaraiset: keto-orvokki, mäkitervakko, suolaheinä, kanerva, puolukka, mustikka, vanamo, variksenmarja, riekonmarja, sianpuolukka, kallioimarre, sammaleet. viljellyt: maksaruoho, ajuruoho, kuparisara, sammalleimu, ketoneilikka, kivikkosuopayrtti, rönsyansikka, hanhikki, hopeamaruna. Kuvat Karulla kalliotontilla kasvaa usein luonnostaan kuivakko- ja ketokasveja. 6.4 Piharakenteet Oleskelu-, tomutus-, pyykinkuivaus ja paikoitusalueet tulee sijoittaa niin, että toiminnoista ei synny toisilleen haittaa. Ajoreitti pihalle tulee tehdä hiekka-, sora- tai kivituhkapintaisena. Mikäli jalkakäytävä ei ole samassa tasossa pihan kanssa, jalkakäytävän ja pihan rajapintaan on rakennettava luonnonkivestä tukimuuri ja istutusvyöhyke/aita. Tonttia ei saa aidata metsäalueeseen rajoittuvalta puolelta. Kuvat Luonnonkivistä tehty pengerrys, pengerrys kadun ja pihan välillä sekä terassi, jonka sokkeli on verhoiltu.
27 (28) Piharakenteiden, kuten terassien, pengerrysten, pyörätelineiden, leikkivälineiden, huvimajojen ja grillipaikkojen tulee olla yksinkertaisia ja rakennusten arkkitehtuuriin ja väritykseen sopivia. Terassit tulee rakentaa mahdollisimman lähelle maan tasoa tai niillä tulee olla umpinainen sokkeli tai istutusten on peitettävä terassin alusta. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä on esitettävä pihasuunnitelma mittakaavassa 1:200. Siinä esitetään pinnoitetut alueet, kasvillisuus, rakenteet ja tontin korot. Lisäksi esitetään tonttien työmaajärjestelyt suojauksineen. Korttelit 20-29, ja Tontti on aidattava kadun puolelta. Aidan on oltava päärakennuksen julkisivuun sopiva puuaita, joka on jalkakäytävän pinnasta vähintään 180 cm korkea. Aita on rakennettava paikan päällä ja sovitettava maastoon. Aita ei saa olla verkkoaita. Kulku pihalle järjestetään portin kautta. Portti ei saa olla katettu. Tontille ajoa varten rakennetaan kaksiosainen portti tai yksiosainen liukuportti. Portista ei saa peruuttaa kadulle, vaan autopaikka on suunniteltava sellaiseksi, että kääntyminen tapahtuu omalla pihalla. Kuvat 90 ja 91. Uusia puuaidoin rajattuja kortteleita. Päärakennuksen ja aidan laudoitukset eroavat hieman toisistaan, mutta värityksen avulla niistä on muodostettu kokonaisuus. Korttelit ja Tontti on aidattava kadun puolelta vapaasti kasvavalla matalalla vuorimäntyaidanteella tai luonnonkiviaidalla, jos kasvualusta ei ole riittävä vuorimännyn kasvattamiseen. Pensas- ja kiviaidan korkeus saa olla korkeintaan 1 m. Kuvat 92 ja 93. Matala luonnonkiviaita ja vuorimäntyaita.
28 (28) Korttelit ja Tontti on aidattava kadun puolelta vapaasti kasvavalla orapihlajaaidanteella, syreeniaidanteella tai 90 cm korkealla säleaidalla. Aita on rakennettava paikalla ja peittomaalattava tummanharmaaksi. 6.5 Hulevedet Kuvat Perinteisiä säleaitoja ja vapaasti kasvava pensasaidanne. Tonttien sade- ja sulamisvesien kiertokulku pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnollisena. Hulevesien maahan imeyttäminen ja kierrätys kasteluvetenä edistää pohjavesisuhteitten säilymistä ja kasvillisuuden viihtymistä sekä vähentää tulvimisriskiä hulevesiviemäreissä ja laskuojissa. Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on ensisijaisesti imeytettävä omalla tontilla. Tontilla on oltava paljon vettä läpäiseviä pintoja sadevesien imeytymisen vuoksi eli tontin pysäköintialueen, kulkuväylien ja niiden alueiden, joilla ei ole nurmikkoa, tulee olla vettä läpäiseviä. Läpäisemättömiltä pinnoilta tulevat hulevedet johdetaan pääsääntöisesti kaupungin hulevesiviemäriin. Tonteilla, missä maasto laskee kohti viheraluetta, hulevesiä voidaan ohjata tonttikohtaisesti puiston puolelle maastoon painanteilla. Mikäli hulevesiä ohjataan muualle kuin kaupungin hulevesiviemäriin, tulee vedenohjaussuunnat ja -rakenteet esittää rakennuslupa-asiakirjoissa ja niihin vaaditaan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntä. 7 JÄTTEIDEN KÄSITTELY Talouksissa syntyviä biojätteitä voidaan kompostoida tonttikohtaisesti ja kompostoinnissa syntyvää multaa voidaan käyttää oman tontin alueella. Komposti tulee sijoittaa asianmukaiseen astiaan ja sen kunnosta tulee huolehtia. Komposti ympäröidään aidalla tai istutuksilla ja sijoitetaan siten, ettei se näy suoraan katualueelle päin. Mikäli komposti sijoitetaan sadevesirännien lähelle, voidaan sadevesiä käyttää luontevasti sen kasteluun. Komposti on rakennettava, sijoitettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Komposti toimii parhaiten puolivarjoisassa paikassa. Kompostia tai kompostoria ei saa sijoittaa tontin laitaan siten, että haju- tai ulkonäkö häiritsee naapuria, katualuetta tai puiston puolella
29 (28) kulkevaa ulkoilureittiä. Elintarvikejätteen kompostoria ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostin tai kompostorin voi esimerkiksi sijoittaa katokseen tai erottaa tontin rajasta istutuksin. Elintarvikejätteen kompostointi on sallittu vain tarkoitukseen sopivassa kompostorissa. Talviaikaan käytettävän kompostorin tulee olla lämpöeristetty. Puutarhajätettä voidaan kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai avoaumassa. Pois kuljetettavan jätteen keräysastiat on sijoitettava niin, että ne eivät näy katukuvaan. Jätehuoneen rakentamista osaksi autotallia, - katosta tai talousrakennusta suositellaan. Jäteaitausten ja katosten on sopeuduttava päärakennukseen. Kuvat Kehikkokomposti, lämpöeristetty Biolan-kompostori ja rivitalon jätekatos. 8 JULKINEN ULKOTILA 8.1 Kadut ja aukiot Asemakaava-alueen kokoojakadut ovat asfalttipintaisia ja niistä on istutuskaistalla erotettu kevyen liikenteen väylät. Istutuskaistalle istutetaan lehmuksia ja matalia pensaita. Istutusten suojaus tehdään tasoeroilla, kivirakenteilla tai metallisilla suoja-aidoilla. Tonttikadut ovat sorapintaisia. Niille on varattu tilaa jalkakäytävälle ajoväylän viereen. Väylät erotetaan toisistaan tasoerolla, graniittisella reunakivellä ja katuvalaisimilla. Katutilasta tehdään kaupunkimaista. Kuvat Leikkauskuva kevyen liikenteen väylän sijoittamisesta ajoväylän viereen asuinalueella. Esimerkkikuva jalkakäytävän erottamisesta ajoväylästä.
30 (28) Uusien katukalusteiden ja valaisimien on oltava ilmeeltään yhtenäisiä ja rauhallisia. Koristeellisuutta on vältettävä. Tonttikadut on valaistava kokoojakatuja himmeämmin ja hyödynnettävä kadunvarren talojen ulkovaloja. Harmaakallion valaistuksen valaistustasoa säädetään säästömuuntajalla, jolla tarvittaessa voidaan valaistustasoa laskea yöaikaan. Kuvat Ylhäällä Nola:n penkki, roskakori ja pollarit, alhaalla pyöräteline, istutusaltaita ja Philipsin katuvalaisin. 8.2 Puistot Puistoissa ja liikuntapaikoilla käytetään sama tuoteperheen kadunkalusteita ja valaisimia kuin kaduilla. Keskuspuiston pääulkoilureitti valaistaan pollarivalaisimilla. Alueelle tulevien puistomuuntamoiden on oltava harjakattoisia, lautaverhoiltuja, peittomaalattuja tummanharmaaksi ja niissä on oltava avoräystäät. Leikkipuistossa pyritään säilyttämään olemassa olevaa puustoa. Alueet, joissa on leikkivälineitä sekä kulkureitit pinnoitetaan maaston kulumisen estämiseksi. Mahdolliset uudet puuistutukset toteutetaan vapaamuotoisina ryhminä.
31 (28) Kuvat Sileäksi kulunut kallio toimii liukumäkenä kesälläkin. Puiden varaan rakennetut leikkaipaikat sulautuvat ympäristöön. Leikkiväline voi olla samalla taideteos. 9. LÄHTEET Kuva 40 Lahti, Pekka: Matala ja tiivis kaupunki, Ympäristöministeriö ja Rakennustieto Oy Kuvat 5, 20, 26, 27, 43, 44, 45, 46 Broto, Charles: New Housing Concepts, Gingko Press Kuvat 16, 29, 41 Straver-Nevalainen Marja: Tiivistä ja matalaa asuntorakentamista alankomaissa, Ympäristöministeriö ja Rakennustieto Oy Kuva 28 Abrahamse, Buurman, Hulsman, Ibelings, Jolles, Lebesque, Melet, Schaap & de Waal: Eastern Harbour District Amsterdam urbanism and Architecture, NAi Publishers Kuvat 6, 17, 32 Vetter Andreas: Moderne Giebelhäuser Traditionelle Form innovatives Konzept, Callwey Kuvat 18, 19, 47, 48, 78, 82, 83 Lundqvist Marianne (toim.): Arkitekternas villor 20 svenska villor och fritidshus ur tidskriften Arkitektur , Arkitektur Förlag Ab Kuvat 15, 23, 25, 30, 39, 42, 90, 91 Karjalainen Markku ja Patokoski Riku: Kotina puinen kaupunkikylä Wooden urban villages, Rakennustieto Kuvat , Kuva 4, Kuva 106, Kuva 98, Kuva 97, Kuva 87, Kuvat , Muut kuvat Eriksson Arkkitehdit Oy.
BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet
Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
LisätiedotSILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET
1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut
LisätiedotKORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO
LisätiedotHARMAAKALLION ASUNTOALUE I ASEMAKAAVA
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 19.10.2010 ERIARC FORUM www.eriarc.fi Loviisan kaupunki, kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto 28.2.2011, 9.3.2011, 11.3.2011 Loviisan kaupunki HARMAAKALLION ASUNTOALUE I ASEMAKAAVA
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET
LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1 OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS
M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa
LisätiedotPÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä
LisätiedotRakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.
YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa
LisätiedotRakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
Lisätiedothttp://tkuwebmap/webmap/content/result.htm
Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa
LisätiedotKORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.
LisätiedotTUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
LisätiedotHARMAAKALLION ASUNTOALUE I ASEMAKAAVA
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi Loviisan kaupunki HARMAAKALLION ASUNTOALUE I ASEMAKAAVA Korttelit 29-39 Rakennustapaohjeet SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 1 2 ALUEEN KOKONAISKUVAUS... 2 3 TONTTI...
LisätiedotAO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja
AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 12.6.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 Rakentamistapaohjeen
LisätiedotLounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304
Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
LisätiedotARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.
LisätiedotPalomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
LisätiedotII, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
LisätiedotNAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
LisätiedotKorttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet
Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat
LisätiedotRakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus
Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla
LisätiedotKAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET
ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.
LisätiedotVALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet
Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus
LisätiedotSijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.
Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotAO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja
AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 11.5.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 LUONNOS Täydennykset
LisätiedotAsemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje
Liite 6 Bilaga 6 Asemakaava 517 Tarmolankatu 2 Rakennustapaohje Rakennettuympäristö alueella edustaa eri aikakausia ja rakennustyylejä. Tällä rakennustapaohjeella pyritään luomaan sen luonteeseen sopivat
LisätiedotGERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE
GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat
Lisätiedothttp://nurxcity/webmap/content/result.htm
Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia
LisätiedotKAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5
KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden
Lisätiedotm kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,
LisätiedotPalojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
LisätiedotPalojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus 5.4.2018/Tanner Metsäkalteva Palojoen varren alue on osa Metsäkaltevan kaupunginosaa, tulevaa yli 6 000 asukkaan asuinaluetta Rakentamista ohjaavat:
LisätiedotLUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
Lisätiedot1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN
ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA
LisätiedotROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360
1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033
LisätiedotAlueella on kaukolämpö. Asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle.
ILOLA / S A T U P U I S T O 2 ( R 00108 ) 14.2.2012 Rakentamistapaohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Runotiellä, Riimikujalla ja Säekujalla Satupuisto 2-rakentamisohjealue käsittää 33 omakotitonttia,
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS
RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä
LisätiedotUTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)
UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:
1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle
LisätiedotASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET
ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan
LisätiedotSUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.
HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat
LisätiedotHulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa
LisätiedotMÖRTIN RAKENTAMISOHJEET
ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken
LisätiedotKIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE
KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy
LisätiedotSIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET
SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (6) Haso Ratasmylly SUUNNITELMASELOSTUS
HANKESELOSTUS 1 (6) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti Haso 45568/12 (uusi tonttijako 45568/14) Mamsellimyllynkatu 26, Ratasmyllynraitti 1-3 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 11197 m 2. Tontti on rakennuspaikkana
LisätiedotKÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI
KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111
Nro 0230002 Kaavatunnus 306 Ak3111 KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE RAKENTAMISTAPAOHJEET AO-39 KORTTELIT 409-412 JA 414-415 AO-40 KORTTELI 413 JA KORTTELIN 407 OSA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS
LisätiedotKÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI
KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotAINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET
Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen
LisätiedotERIKSSON ARKKITEHDIT OY. Raaseporin kaupunki KATINSUON ASEMAKAAVA. Rakennustapaohje
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi Raaseporin kaupunki KATINSUON ASEMAKAAVA Rakennustapaohje SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 1 2 ALUEEN KOKONAISKUVAUS... 2 3 TONTTI... 3 3.1 Rakennusten sijoittuminen
LisätiedotKOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.
KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella
LisätiedotTARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET
Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet
Lisätiedot49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS
49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS KORTTELI 49338 Rakennusten massoittelu- ja aukotusperiaate MASSOITTELU JA JULKISIVUT Materiaaleina ja teknisinä ratkaisuina käytetään kestäviä
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään
LisätiedotSuomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258
Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue
LisätiedotULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511
ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 1 HORMISTON ASEMAKAAVAN OMAKOTIRAKENNUSTEN KORTTELEITA 701-708 JA OSAA KORTTELEITA 707, 710, 711 ja 714 KOSKEVAT RAKENTAMISOHJEET Rakentamisohjeet
LisätiedotLETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA
ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut
LisätiedotSILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET
Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon
LisätiedotMURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006
MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT
LisätiedotRAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (6) Heka Myllypuro Ryynimyllynkatu SUUNNITELMASELOSTUS
HANKESELOSTUS 1 (6) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti Heka 45568/13 (uusi tonttijako 45568/15) Ryynimyllynkatu 2 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 5457 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe
Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö 29.11.2017 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan määräyksiä. Ohjeistus sisältää
LisätiedotPAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727
KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen
Lisätiedot1.04 Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.021 Lähivirkistysalue, jolla puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten,
LisätiedotYLEISTÄ SISÄLLYSLUETTELO. Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ 1. KORTTELIT 3547, 3550 2 reilusti rinteessä
Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KORTTELIT 3547, 3550 2 reilusti rinteessä KORTTELIT 3548, 3549, 3551 3553 4 hillitysti huipulla KORTTELIT 3545, 3546 6 tiiviit korttelit,
Lisätiedot430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.
430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn
LisätiedotSANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015
SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:
LisätiedotSAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin
LisätiedotJÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE
RAKENTAMISTAPAOHJE JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 9.6.2014 Ilmari Mattila RAKENTAMISTAPAOHJE HARJMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 Sijaintikartta LUONNONLÄHEISTÄ
LisätiedotA-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille
LisätiedotKORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.
KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI Näkymä Lusikkatieltä, korttelien 45094 ja 45116 välistä pohjoiseen. Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Sisällysluettelo, tiivistelmä 2.-3. Asemakaava, määräykset 4.-5 Korttelisuunnitelman
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163
RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:
ROVANIEMEN KAUPUNKI YLIKYLÄ-VENNIVAARA 04.05.20 11 RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: 10154, 10155, 10156, 10157, 10218, 10153, 10220, 10151, 10222,10219, 10152, 10221, 10150, 10147, 10148, 10224, 10140,
LisätiedotAkanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007
Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 1 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Sirkka, Levi Kunta Kittilän kunta Kaavan
LisätiedotKONKAKUMMUN ASEMAKAAVA
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi Raaseporin kaupunki KONKAKUMMUN ASEMAKAAVA Rakennustapaohje SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 2 2 ALUEEN KOKONAISKUVAUS... 3 3 TONTTI... 4 3.1 Rakennusten sijoittuminen
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)
JÄMSÄN KAUPUNKI LINTUVUOREN ASEMAKAAVA 40. kaupunginosa, Himos Honkalan kylä, Patajoen kylä (luonnos) 10.12.2013 YLEISTÄ Tämä rakentamistapaohje täydentää Lintuvuoren asemakaavaa ja se on laadittu ohjeellisena.
LisätiedotKORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ
YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013
RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013 KARKKILAN KAUPUNKI AINOLANKATU,KORTTELI 32 asemakaavan muutos laatija Karkkilan kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, maankäytönsuunnittelu Pertti Kyyhkynen, kaavoituspäällikkö,
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotRakennustapaohje 2.2.2010
ak426a Yli-Nissin rakennustapaohje.doc Sivu 1/12 YLI-NISSIN ALUEEN LAAJENNUS, ASEMAKAAVA 426a Rakennustapaohje 2.2.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Yli-Nissin alueen laajennuksen asemakaavaan ja kaavakarttaan
Lisätiedot22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115
22.10.2007 ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 104 (osa), 110-115 i 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI 2 3 ASEMAKAAVAN TIETOJA 3 3.1 Kaavan rakenne
LisätiedotNIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET
13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö
LisätiedotPoikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283
Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283 rakentamistapaohjeet Kaavoitus Rakentamistapaohjeet 12.9.2012 Lisätiedot: Jukka Latokylä, p. 588 4810 Pasi Aromäki, p. 588 4805 Jani Laasanen, p. 588 4806
LisätiedotRAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE
LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä
Lisätiedot