Missä ovat sukumme juuret

Transkriptio

1 2015

2 Missä ovat sukumme juuret Toisille sukututkimus merkitsee mielenkiintoista harrastusta, toisille se voi olla historian tutkimuksen tieteellinen kohde. Monille aihe on yhdentekevää, periaatteella ei voi vähempää kiinnostaa. Ikävuosien karttuessa kiinnostus omia juuriaan kohtaan yleensä ihmeellisesti kasvaa. Todennäköisesti suurin osa ihmisistä tuntee ainakin jonkinmoista kiinnostusta omaa sukuaan ja sukulaisiaan kohtaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet suuresti. Digitaaliset arkistot ovat helpottaneet tiedonhankintaa. Perintötekijöihin perustuva DNAsukututkimus antaa uutta tietoa varsinkin vuosituhansien takaisista väestön muuttoliikkeistä ja kaukaisista geenisukulaisuussuhteista. On tullut selvä ero kieli- ja geenisukulaisuuden kesken. Niillähän ei ole välttämättä mitään tekemistä toistensa kanssa. Hyvä on myös muistaa, että ihmisen ominaisuuksista puolet on perintötekijöiden aikaansaamaa ja puolet ympäristön. Ehkä ulkonäössä periytyvät tietyt piirteet ovat paras todiste geenisukulaisuudesta. Tai jotkut selkeät henkiset ominaisuudet, kuten taiteellisuus ja musikaalisuus. Sukutietouden lisääntyessä ja aikajanalla sukupolvia yhä kauemmas taaksepäin mentäessä, herää kysymys, missä sukumme juuret tarkalleen ottaen ovat. Sanana juuret on hyvinkin tunnepitoinen. Jokainen voi käsittää sen omalla tavallaan ja jokainen on oikeassa. Omiksi juurikseen voi mieltää oman lapsuudenympäristön, isovanhempien kodin ja elinympäristön, kaukaisimpien tunnettujen esivanhempien elinpiirin, tai jonkun muun omaa elämää syvästi koskettavan paikan tai alueen. Kyllösten sukuseuran tuottamien sukukirjojen aineiston lähtökohtana on 1600-luvun alkupuoli ja Kuhmon Lentuassa elänyt kantaisä Matti Kyllönen ja hänen jälkeläisensä. Tässä mielessä sukumme juuret ovat Kuhmossa. Matti Kyllösestä tiedämme aika vähän. Lentuan kylän ruodutusluettelossa vuodelta 1629 on mainittu uudisasukas nimeltä Matts Kylloinen, ikä noin 30 vuotta, sekä hänen veljensä Peer Kylloinen, ikä 15 vuotta, ruodun sotilas. Mutta mistä Kyllöset tulivat Kuhmoon? Toistaiseksi 1500-luku sukumme historiassa on melko tuntematonta aikaa. Onko mahdollisesti löydettävissä uusia sukuhaaroja esim. Savo-Karjala alueelta. DNAsukututkimuksemme viittaa sukumme läntiseen alkuperään, Ruotsi, Tanska, Skotlanti, sekä hyvinkin myöhäiseen Suomeen tuloaikaan. Ehkä he tulivat vasta tai luvulla. Sukututkimuksemme seuraava vaihe onkin selvittää Kyllösten vaiheet 1500-luvulla. Siihen pureudutaan jo tämän vuoden aikana. Tavoitteena on myös selvittää sukumme mahdolliset asuinpaikat akselilla Viipuri-Kuhmo. Lähtökohtana on edelleen sukukirjoissamme esitetty tieto, että Kyllöset vaikuttivat luvulla ja 1500-luvun alussa Varsinais-Suomi (Turun seutu) Viipuri akselilla. Näin tietämys omista juuristamme kasvaa ja tarkentuu. Tämähän on sukuseuran tärkein tehtävä. Viime vuosina olemme pitäneet sukuseuramme vuosikokouksia ja kesätapaamisia eri puolilla Suomea. Tavoitteena on ollut samalla tavata mahdollisia uusia sukulaisia tai jopa uusia sukuhaaroja. Kaksi vuotta sitten olimme Kuopiossa, viime kesänä pääkaupunkiseudulla Tuusulassa. Kaikki nämä tapaamiset ovat olleet antoisia ja mieleenpainuvia. Tänä kesänä vuosikokouspaikka sijaitsee Keski- Suomessa Mäntässä ja kokousajankohta on Tervetuloa kokoustamaan ja tutustumaan perinteikkääseen paperiteollisuuspaikkakuntaan. Muistakaa ennakkoilmoittautuminen ruokailujen ja muiden järjestelyjen takia. Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille. Tapaamisiin Mäntässä. Hannu Kyllönen Sukuseuran puheenjohtaja. 2

3 Kyllösten sukuseura ry:n VUOSIKOKOUS Pidetään sunnuntaina elokuun 2 pv kello Mäntän Klubin yläsalissa, osoitteessa Tehtaankatu 33, Mänttä Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi vuosikokouksessa on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava kuukausi ennen kokousta hallitukselle. Tervetuloa! Sukuseuran hallitus. KESÄN VUOSIKOKOUS MÄNTÄSSÄ Joka toinen vuosi pidettävä sukuseuran sääntömääräinen vuosikokous pidetään elokuun alussa Mäntässä. Alun perin kokouspaikkana piti olla Keuruu, mutta kokousjärjestelyt Keuruulla osoittautuivat liian vaikeiksi. Hallitus päättikin siirtää kokouksen naapurikaupunkiin Mänttään. Kokousviikonloppu on Kokous- ja majoituspaikkana on Mäntän Klubi. Kokoonnumme Mäntän Klubilla lauantaina 1.8. klo Aloitamme kokousviikonlopun kolmen ruokalajin lounaalla. Lounaan jälkeen tutustumme opastetulla kierroksella Serlachius-museoihin Gustafissa ja Göstassa. Illalla on taas sana vapaa iltapalan yhteydessä ja sen jälkeen. Sunnuntain kirkonmenojen ja seppeleenlaskun jälkeen nautitaan kevyt lounas, minkä jälkeen varsinainen vuosikokous alkaa klo Majoitusta varten olemme varanneet huoneita Mäntän Klubilta ja läheisestä Honkahovista, joista jokainen voi varata majoituksen omatoimisesti. Tarkemmat aikataulut, hinnastot ja yhteystiedot löytyvät kokouskutsusta kotisivuiltamme ja kesäkuun alussa jäsenille postitettavasta Sukumme-lehdestä. Osallistumisilmoitukset perinteiseen tapaan puheenjohtajalle tai sihteerille. Viime kesän välivuoden sukutapaamiseen Tuusulassa osallistui 40 henkilöä. Kaunis sää helli osallistujia historiallisessa kulttuuriympäristössä. Kiitos vielä paikallisille järjestelijöille onnistuneesta tapahtumasta. Perinteikäs paperiteollisuuden keskus Mänttä kutsuu siis elokuun alussa tapaamaan toisiamme, kokoustamaan ja tutustumaan paikkakunnan historiaan. Tervetuloa. Tapaamisiin Mäntässä. Hannu Kyllönen 3

4 ERKKI KYLLÖNEN, TARINAN TAITAJA ALOITIN VANHOJEN ASIOIDEN TALLENTAMISEN Erkki Kyllönen Näin kirjoitti ruutupaperille lyijykynällä tikkukirjaimin Erkki Kyllönen 67-vuotiaana eläkeläisenä. Viisi vuotta myöhemmin hän mainitsi tuttavalleen lähettämässään kirjeessä: Olisiko realistista ja miten mahdollista tuoda julki jollakin tapaa kirjoituksiani, joita jo viime aikoina olen 300 arkkia kirjoittanut. Erkin maallinen taival päättyi ennen kuin hänen haaveensa kirjan julkaisemisesta ehti toteutua. Erkin vaimo, opettaja Anna-Liisa, joka oli seurannut miehensä pitkiä kirjoitusrupeamia tajusi tarinoiden merkittävän historiallisen ja kirjallisen arvon. Hän päätti julkaista kertomukset omalla kustannuksellaan. Kirjan toimittajaksi hän sai aktiivisen ja toimeksisaavan Elisa Parhialan. Kirja Otsa hiessä ja varpaat kuurassa ilmestyi Anna-Liisa Kyllösen kustantamana vuonna Tarinat ja tapahtumat luvun Pohjois- Pohjanmaalta maakunnan ihmisten ja Kyllösen suvun näkökulmasta oli kuvineen taltioitu 160 sivulle. Toteutus oli merkittävä saavutus tuon ajan elämänmuodon ja tapojen ja yhtä lailla suomen kielen kannalta. Näin on Piippolasta lähteneen Kyllösten veljessarjan Erkki jättänyt kirjallisen muistonsa jälkipolville. Vaimo Anna-Liisa on myös poistunut joukostamme. Veljessarja Piippolasta Kyllösten veljessarjaan kuuluivat Reino Kyllönen ( ), Mauno Kyllönen ( ), Erkki Kyllönen ( ) ja kaksoisveli Jyrki (1925) sekä sisar Eeva-Liisa (1939). Piippolan Heikin ja Amandan lapsikatraan tytär Eeva oli perheen äiti, naimisissa Otto Kyllösen kanssa, joka menehtyi 56- vuotiaana keuhkotautiin. Perhe muutti Piippolan Lamulta vuonna 1938 Liminkaan, missä alkoi myös poikien koulunkäynti. Kansakoulun aloittaminen ja opiskelu ei Erkin muistelojen mukaan helppoa ollut. Näin hän kertoo kirjassaan: Lasku- ja varsinkin lukutaito meiltä puuttuivat. Alakoulun opettaja Töyrä oli kuitenkin ystävällinen meitä kohtaan. Koska olimme jo yli-ikäisiä toiselle luokalle, niin hän ei voinut meitä ensimmäiselle luokalle panna. Kun toiset menivät välitunnille, käski Töyrä jäädä minun ja Jyrkin luokkaan. Paikalle tuli yläluokan opettaja Harmaala. Töyrä antoi meille lukukirjan ja käski meidän vuoron perään tavaamalla lukea. Eihän siitä mitään tullut, koska lukutaitoa meillä ei yksinkertaisesti ollut. Sitten Töyrä kysyi meidän kuullen Harmaalalta: Mitä minä näille pojille teen? Harmitteli varmaan mielessään, että tuollaisia oppilaita on hänen luokalleen tulossa. Meihin tämä tilanne vaikutti masentavasti. Oli selvää, että normaaleja koululaisia ei meistä koskaan tulisi. Tahto, sisu ja työ vievät eteenpäin Ei tullut kaksosveljistä koulumiehiä. Erkki jatkaa tarinaansa näin: Tässäkin tapauksessa niin kuin monessa muussakin, tuleva elämäni ei kuitenkaan kulkenut kohdallani sellaiseen suuntaan, mistä olin haaveillut ja päättänyt. Noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua tästä tapahtumasta löysin itseni Lontoosta kansainvälisestä koulusta kieliä opiskelemasta. Sitten jonkin ajan päästä Sännäsistä Lifimiltä Suomen nuorten huippujohtajien porukasta. Tällä kertaa oli aiheena johtamistaito. On totta, että koko Kyllösten veljessarja oli yritteliästä ja johtamistaitoista. Omalla työllä ja vähäisillä 4

5 Kesäkuu 2015 työkaluilla alettiin Limingan Poutalan talon pihalla valaa kaivonrenkaita maanviljelijöiden tarpeeseen. Vuosien saatossa tästä kehittyi Kyllönen Oy, merkittävä betonialan yritys, joka myi tuotteitaan kotimaan lisäksi Ruotsiin ja Neuvostoliittoon. Toimitusjohtajana oli Erkki Kyllönen ja varatoimitusjohtajan Jyrki Kyllönen. kesti kovankin tuulen. Viikon tai kahden kuluttua poutasäästä riippuen, elo vietiin riiheen. Lyhteet asetettiin riihen parsille pystyasentoon. Sitten alettiin riihen lämmitys. Päivän lämmityksen jälkeen seuraavana aamuna kello viiden maissa alkoi riihen puinti. Rutikuivat ja vielä kuumatkin lyhteet otettiin parsilta. Lyhdettä otettiin tyvipäästä kiinni ja iskettiin latvaa siihen seinään. Siinä osa jyvistä irtosi. Sitten lyhteet avattiin ja elot levitettiin tasaiseksi matoksi lattialle ja varstoilla hakattiin, kunnes jyvät olivat tähkistä irronneet. Kuuman työn jälkeen oli riihisauna ja lepotauko. Perinnetietoa taitajan kynästä Erkki Kyllösen kirja sisältää kaikkiaan 47 tarinaa, jotka käsittelevät hänen oman elämänsä kokemuksia myös runsaasti muuta historiallisesti arvokasta tietoa elämästä, työstä ja menettelytavoista 1900-luvun Pohjois-Pohjanmaalta. Väläys Erkki Kyllösen tarinaniskijän taidoista perinnetiedon tallentajana näkyy mm. seuraavassa kertomuksessa nimeltä vanha puintitapa: Viljan käsittely ennen puimakoneiden tuloa vaati paljon työtä, jota rahalla ei saatu. Viljan tuleentumista seurattiin tarkasti. Ohra leikattiin, kun se oli verissään. Ruis leikattiin, kun jyvä taittamalla katkesi. Viikatteella niitetty ruis, joka oli miesten työtä, sidottiin noin kymmenkunta kortta käsittävällä korsinipulla lyhteiksi. Se oli naisten työtä. Sitten miehet asettivat kahdeksan lyhdettä toisiaan vasten nojalleen, kaksi lyhdettä taitettiin päälle kakuksi. Hattulyhteet sidottiin hattulyhteen korsilla jalkalyhteisiin. Täten saatiin kuhilas, joka Vaimo Anna-Liisa ja kirjan toimittaja Elisa Parhiala sopivat, että Erkin tekstit pannaan kirjaan sellaisina, kun hän on kirjoittanut. Näin ollen tarinat ovat yksittäisinä ja kirja kokonaisuutena luontevaa ja mukaansatempaavaa proosaa. Huolimatta koulupojan ankeasta opiskelun alusta 1930-luvun Suomessa, kasvoi Erkistä työtä pelkäämätön ja menestyvä yrittäjä ja kynämies, jonka tarinat kertovat humaanista aikansa kuvaajasta, joka ei kaihtanut terävääkään yhteiskuntakritiikkiä. Lahdessa Olavi Kyllönen 5

6 Kyllösten sukuseura ry:n kokoustapahtuman ohjelma. Lauantai Majoi uminen saapuessanne klo Lounas Mäntän Klubilla, Tehtaankatu 33, Män ä Klo Opaste u kierros Serlachius-museo Gustafissa - R. Erik Serlachiuksen katu 2, Män ä Klo Opaste u kierros Serlachius-museo Göstassa - Joenniemen e 47, Män ä Klo Iltapala ja yhdessäoloa Mäntän Klubilla - Suolainen piirakka, vihersalaa ko ruokajuomineen sekä kahvi/tee Sunnuntai Klo Aamiainen Mäntän Klubilla Klo Jumalanpalvelus Vilppulan kirkko, Riihikankaantie 14, Vilppula klo Sankarihaudalla seppeleenlasku Klo Kevyt lounas Mäntän Klubilla Klo 13 vuosikokous Mäntän Klubin yläsalissa Klo n. 14 Päätöskahvit Hinta: Lauantai - sunnuntai 50, sisältäen edellä olevan ohjelman mukaisen tarjoilun. Sunnuntain kokouspaketti 15, sisältää sunnuntain tarjoilun. Ilmoittautumiset mennessä. Hannulle Puh , e:mail hannuo.kyllönen@gmail.com tai Pentille puh e:mail pentti.kyllonenkuh@gmail.com Ilmoitathan myös ruoka allergioista.. Osanottomaksun voita maksaa ennakkoon viimeistään tilille FI Saatavana majoitusta seuraavasti: Mäntän Klubi, Tehtaankatu 33, Mänttä 3 kpl kahden hengen huoneita omalla kylpyhuoneella, 96 /huone 9 kpl kahden hengen huoneita, kylpyhuone- ja wc-tilat käytävällä, 79 /huone - Osassa huoneista on lisävuodemahdollisuus, hinta 28 /lisävuode. 2 kpl yhden hengen huoneita, kylpyhuone- ja wc-tilat käytävällä, 69 /huone - Huoneissa on 140 cm leveät sängyt, halutessanne huoneeseen voi majoittua kaksi henkilöä, silloin hinta on 79 /huone Arthotel Honkahovi, Johtokunnantie 11, Mänttä 3 kpl kahden hengen Superior-huoneita, 129 /huone 3 kpl Artek-huoneita, 2 huonetta jakavat keskenään kylpyhuone- ja wc-tilat, 109 /huone 1 kpl Economy-huoneita, kylpyhuone- ja wc-tilat käytävällä, 79 /huone Sekä Klubin että Honkahovin huonehinnat sisältävät lämpimän aamiaisen Mäntän Klubin ravintolasalissa. Huonevaraukset myynti puh , sähköposti: info@klubin.fi 6

7 SUKUMALJAKKO Keramiikkataiteilija Chris Whiten muotoilema Kyllösten sukuvaakunalla koristeltu sukumaljakko n:o 1 luovutettiin Tuusulan tapaamisen yhteydessä Reijo Kyllöselle. Hän on sukututkimuksemme keskeinen alullepanija. Maljakko n:o 2 ojennettiin sukuseuran toiselle puheenjohtajalle Pekka Kyllöselle. Maljakon n:o 3 on sukuseuran hallitus päättänyt luovuttaa Sukukirja 2:n kirjatoimikunnan puheenjohtajalle Matti Kyllöselle". Kokouspaikka Vilppulan kirkko Yllä myynnissä olevia sukuvaakunan kuvalla varustettuja t-paitoja. Toimijoiden yhteystiedot. Puheenjohtaja Hannu Kyllönen, Puh , Iskantie 3 A 1, Haukipudas s-posti. hannuo.kyllonen(at)gmail.com Varapuheenjohtaja Olavi Kyllönen, Lahti, Puh s-posti. olavi.kyllonen(at)phnet.fi Sihteeri/rahastonhoitaja/jäsenasiat Pentti Kyllönen, Puh , Kinnulantie 70, Kuhmo. s-posti. pentti.kyllonenkuh(at)gmail.com Sukututkimussihteeri Reijo Kyllönen, Oulu. Puh Leino Nisula, Ilopurontie 260, Karttula, Puh leino.nisula(at)gmail.com Tapani Kyllönen, Suomussalmi, s-posti. tapani.kyllonen(at)luukku.com Pekka Kyllönen, Kärsämäki Puh , s-posti. pekkaeriika(at)gmail.com e:mail: kyllosten.sukuseura(at)kyllonen.eu Kotisivut: myös keskustelua facebook.com Lehden toimitus ja taitto Pentti Kyllönen. Kopiointi Kuhmo-talo. 7

8 Kesäkuu OSOITE Tuusulassa Kuvat Leino Nisula 8 POSTIMERKKI 2015